:: wikimiki.org ::

Väestötiheys

Väestötiheys

Väestötiheys eli asukastiheys on suure, joka kuvaa väestön alueellista jakaantumista. Alueen väestötiheys saadaan seuraavasti:

d_ = \frac

. Yleisin mittayksikkö väestötiheydelle on asukkaita per neliökilometri (as./km² tai hlö/km²). Pinta-alaksi voidaan katsoa alueen kokonaispinta-ala, tai asumiskelpoista alaa voidaan pyrkiä rajaamaan jättämällä laskennasta vesistöt pois, jolloin huomioidaan pelkkä maapinta-ala. Silti laskettu väestötiheys saattaa olla harhainen, jos käytetty pinta-ala sisältää esimerkiksi asumiskelvotonta vuoristoa. Suomen väestötiheys on noin 17,1 asukasta maapinta-alan neliökilometriä kohden, joten kansainvälisessä ja jopa pohjoismaisessa vertailussa Suomi on varsin harvaan asuttu maa. Paikkakunnittain väestötiheys vaihtelee Helsingin kolmestatuhannesta asukkaasta Savukosken 0,22 asukkaaseen neliökilometrillä. Väestötiheys vaikuttaa siihen, miten paljon käytetään henkilöautoa ja miten paljon joukkoliikennettä tai kevyttä liikennettä. Mitä suurempi väestötiheys on, sitä vähäisempää on auton käyttö, kävelymatkat ovat lyhyitä, joukkoliikennettä voidaan järjestää kattavasti ja palveluja tiheästi. Pienellä väestötiheydellä kävelymatkat ovat pitkät eikä kunnollista joukkoliikennettä ole, matkat vaativat auton käyttöä ja palvelut ovat harvassa.

Lähteet

#[http://www.stat.fi/tk/tp/verkkokoulu/vk/vt/oppitunnit/vt05/vt05_06/view.html Johdatus väestötieteen perusteisiin] – Tilastokeskus Luokka:Väestötiede als:Bevölkerungsdichte ms:Kepadatan zh-min-nan:Jîn-kháu bi̍t-tō· ko:인구 밀도 ja:人口密度 th:ความหนาแน่นประชากร

Neliökilometri

Neliökilometri (lyhenne km²) on pinta-alan yksikkö. Yksi neliökilometri on 1000 metriä × 1000 metriä eli 1 000 000 neliömetriä tai hehtaareina ilmaisten 100 hehtaaria. Luokka:Pinta-alayksiköt

Luettelo Suomen kunnista väestötiheyden mukaan

Tiedot tarkistettu 1.1.2004.

Lähteet

# [http://www.maanmittauslaitos.fi/Default.asp?id=0&docid=2352 Suomen pinta-alat kunnittain 1.1.2004] – Maanmittauslaitos # [http://statfin.stat.fi/statweb/catnewfi/Vamu80_.asp Väestötietoja alueittain 1980->] – Tilastokeskus, StatFin-katalogi Kunnista väestötiheyden mukaan Suomen kunnista väestötiheyden mukaan

Savukoski

Savukoski (pohjoissaameksi Suovvaguoika) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin läänissä. Kunnassa asuu 1326 ihmistä (31.1.2005) ja sen pinta-ala on 6470,65 km², josta 49,27 km² on vesistöjä. Väestötiheys on Suomen kunnista alhaisin, vain 0,21 asukasta/km². Savukoskella sijaitsee Joulupukin koti Korvatunturi.

Kyliä

Kuosku, Martti, Nousu, Savukoski, Tanhua

Aiheesta muualla

- [http://www.savukoski.fi/ Savukosken kunnan kotisivu] Luokka:Savukoski

Joukkoliikenne

Julkinen liikenne kattaa kaikki liikenteen muodot, joissa matkustaja ei itse omista kulkuneuvoaan. Julkinen liikenne on siis kenen tahansa vapaasti käytettävissä, joskin yleensä vain rahallista korvausta vastaan. Käsite on lähes muttei täysin yhteneväinen joukkoliikenteen kanssa, jossa samalla kulkuneuvolla liikkuu useampia toisilleen vieraita matkustajia yhtä aikaa. Toimiva julkisen liikenteen verkosto takaa kaikille kansalaisille mahdollisuuden liikkua vaivattomasti, nopeasti ja taloudellisesti. Julkisessa liikenteessä matkustaja voi vaikka nukkua tai tehdä töitä ajamisen sijasta. Valtakunnallisessa julkisen liikenteen verkostossa eri liikennemuodot täydentävät toisiaan. Junat ja lentokoneet toimivat runkokuljettajina, bussit vievät perille pienimmillekin paikkakunnille. Tarvittaessa ovelle asti kuljettaa taksi. Usein toimintaa tukee jokin julkinen taho kuten kaupunki ja joukkoliikennettä suositaan erityisesti suurilla paikkakunnilla, sillä se vähentää ruuhkia ja saasteita. Perustarve julkiselle liikenteelle ovat työ- ja asiointimatkat. Näille liikenne- ja viestintäministeriö on määritellyt vähimmäistasoksi kaksi edestakaista vuoroa sekä kuntakeskusten välillä, että kaupungin ja kuntakeskusten välillä vuorokaudessa, aamulla ja iltapäivällä. Nämä yhteydet toimivat myös syöttöliikenteenä valtakunnallisiin kaukoliikenneverkkoihin.

Julkisen liikenteen järjestämismallit

Nykyisin Suomessa on käytössä kolme perusmallia paikallisen joukkoliikenteen järjestämiseen. Niitä säätelee laki ja asetus luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä. Rautateiden osalta liikennettä säätelee rautatielaki ja Helsingin metro- ja raitiovaunuliikennettä kaupungin omat ohjesäännöt. Lain mukaan julkinen liikenne tiellä edellyttää liikennelupaa. Asetuksen mukaan liikenneluvat myöntää Espoon, Helsingin, Hyvinkään, Hämeenlinnan, Imatran, Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemin, Kokkolan, Kotkan, Kouvolan, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Mikkelin, Oulun, Porin, Rauman, Riihimäen, Rovaniemen, Savonlinnan, Seinäjoen, Tampereen, Turun, Vaasan, Vantaan ja Varkauden alueella kaupunki. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten välisessä liikenteessä YTV Muualla liikenneluvan myöntää lääninhallitus. Laki ja asetus luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä eivät aseta julkisen liikenteen järjestämisen tavoitteeksi Suomessa esimerkiksi korkeita matkustajamääriä tai korkeaa palvelutasoa. Lain ja asetuksen pääajatus on, että joukkoliikenne on ensisijaisesti liiketoimintaa. Tästä riippumatta pääosa Suomen julkisesta liikenteestä on yhteiskunnan joko suoraan liikenteen ostoilla tai epäsuorasti lipputuella ja koululaislipuilla tukemaa.

Liikennelupamalli

Linjalupamallissa liikennettä tuetaan lipputuella ja ostamalla kannattamattomat vuorot. Mallissa liikennöitsijä anoo liikennelupaa eri linjoille ja tietyille vuoroille. Tarpeellisiksi katsottujen linjojen tai vuorojen liikenne, jolle kukaan ei ano liikennelupaa, liikenne kilpailutetaan ja ne ostetaan nettokilpailuperiaatteella. Yhteiskunta tukee liikennettä tukemalla seutulippuja tai kuntalippuja sekä maksamalla koululaislippuja. Malli on käytössä pääosassa Suomea YTV-aluetta sekä Turun ja Tampereen kunnan sisäistä liikennettä lukuun ottamatta. Käytännössä myös VR Oy:n monopolilla liikennöity rautatiehenkilöliikenne vastaa tätä mallia lukuun ottamatta YTV-aluetta. Hyötyjä
- Riski ja kehittämisvastuu on yrittäjällä
- Yrittäjällä on mahdollisuus tuottaa palveluita edullisimmalla tai kilpailukykyisimmäksi arvioimallaan tavalla.
- Malli ei vaadi yhteiskunnalta merkittävää suunnittelupanostusta
- Liikennöitsijän kannalta liikenne on itsenäisempää Haittoja
- Joukkoliikennematkojen määrä on huomattavan alhainen verrattuna muihin järjestelmiin (matkatuotto käytännössä alle 50% muista järjestelmistä)
- Yhteiskunnan on vaikea hallita järjestelmää, vaikka tukitaso matkaa kohden on korkeampi kuin muissa malleissa.
- Yhteiskunnan tukea maksetaan myös kannattaville linjoille lipputukena
- Järjestelmässä on esiintynyt väärinkäytöksiä, joissa osa vuoroista todetaan kannattamattomiksi, jolloin niiden kilpailun voittaa jo linjan muita vuoroja liikennöivä taho.
- Matkustaminen on matkustajalle kallista ja lippujärjestelmissä ei ole edullisia alennuksia ja vaihtolippumahdollisuus on pääasiassa saman liikennöitsijän vuorojen välillä.

Brutto - ostoliikennemalli

Mallissa yhteiskunta ostaa kaiken joukkoliikenteen tuotannon eri liikennöitsijöiltä ja maksaa liikenteen lipputuloilla ja yhteiskunnan tuella. Pääosa liikenteestä on kilpailutettua. Malli on käytössä YTV-alueella, Helsingin bussiliikenteessä ja Turun joukkoliikenteessä. YTV ostaa VR Oy:ltä Helsingin lähiliikenteen ikään kuin liikenne olisi kilpailutettua, mutta VR Oy:n monopolin nojalla määrittelemään hintaan. Turun kaupungin liikennelaitos saa liikenteestä kilpailutukseen suhteutetun korvauksen. Hyötyjä
- Matkustajamäärät ovat korkeat
- Liikenteen tuotanto on tehokasta
- Yhteiskunnalla on hyvä kontrolli järjestelmästä ja se voi päättää yksityiskohtaisesti koko palvelutason ja toteuttaa haluamaansa liikennepolitiikkaa.
- Yhteiskunta voi suunnitella liikenteen samalla kun yhteiskuntarakenteen. Haittoja
- Lähes koko liikenneriski siirtyy yhteiskunnalle.
- Liikennöitsijällä ei ole intressiä kehittää liikennettä, jollei sopimuksessa ole toimivaa palkitsemis- ja sanktiojärjestelmää.
- Järjestelmässä on ollut viitteitä polkuhinnan ja kartellien hyväksikäytöstä.
- Järjestelmässä oli ongelmia työsuhdeturvan ja työvoiman aseman suhteen. Tätä korjasi nk. Lonka-sopimus

Suojattu liikennelaitos - malli

Suojattu liikennelaitos - malli on käytössä Helsingin raitiovaunu- ja metroliikenteessä (Helsingin kaupungin liikennelaitos), Tampereen sisäisessä liikenteessä (Tampereen kaupungin liikennelaitos n. 90%) ja Turun sisäisessä liikenteessä (Turun kaupungin liikennelaitos n. 25%). Hyötyjä
- Matkustajamäärät ovat korkeat
- Yhteiskunnalla on yksityiskohtiin ulottuva ulottuva päätösvalta liikenteestä.
- Osa mahdollisuuksista vastaa kilpailutettua liikennettä. Haittoja
- Koko liikeriski on yhteiskunnalla.
- Kunnallisessa, suojatussa liikenteessä on vaarana tehottomuus ja toimimattomat käytännöt.
- Mallia ei käytännössä voida laajentaa nykyisen EU-normiston puitteissa, lukuun ottamatta liikennettä, joka on lähes varmasti itsekannattavaa.

Julkisen liikenteen järjestäminen muissa maissa

Muissa EU-maissa on käytössä muun tyyppisiä julkisen liikenteen järjestämismalleja. Alla kolme esimerkkiä:

Ruotsalainen Länstrafik - liikenteen nettokilpailutus

Mallissa liikenne kilpailutetaan siten, että kilpailutuksessa määritellään noudatettava lipputaksa ja vähintään ajettavat vuorot ja palvelutaso. Liikenteen voittaa se tarjoaja, joka tarjoaa parhaan palvelutason edullisimmalla hinnalla. Mallissa voidaan liikennöitsijälle antaa suuria vapausasteita suunnitella liikenne ja kehittää sitä. Hyötyjä
- Mallissa liikennöitsijällä on merkittävä kehittämisvastuu
- Mallissa on mahdollista parantaa merkittävästi palvelutasoa ja kapasitettia sopimuskauden aikana. Esimerkiksi Helsingborgissa tarkoitus on kaksinkertaistaa bussin käyttö. Haittoja
- Liian suuri riski liikennöitsijälle voi johtaa konkursseihin ja hinnan nousuun. Esimerkiksi BK Tåg meni väärin hoidetun kilpailun takia konkursssiin.
- Mallissa valvonta on vaikeampaa kuin bruttokilpailussa.

Saksalainen verkehrsverbund - malli

Mallissa kaikki alueen liikennöitsijät ja kunnat ovat yhteisen, kaikki lippulajit kattavan lippujärjestelmän osakkaita. Yhteistariffista saatavat tulot ja lipputuki jaetaan liikennöitsijiöiden kesken liikennelaskennan perusteella. Lipputulojen jako-osuudella itsekannattavaa liikennettä ajetaan liikennelupaa vastaavalla järjestelmällä. Kannattamaton liikenne kilpailutetaan nettokilpailuperiaatteella. Hyötyjä
- Mallissa on mahdollisuus itsekannattavaan liikenteeseen, joskin hyvin paljon pienemmällä tulolla matkustajaa kohden kuin Suomen liikennelupamallissa.
- Malli antaa yhteiskunnalle hyvät mahdollisuudet ohjata liikenteen kehittämistä.
- Mallissa yrittäjällä on merkittävä mahdollisuus kehittää liiketoimintaa, jos liikenne saadaan jako-osuudella itsekannattavaksi. Haittoja
- Mallissa on riskejä liikennemäärien ennustamisen ja laskemisen suhteen.
- Mallissa tulo matkaa kohden on pieni verrattuna liikennelupajärjestelmään.

Kunnan ja paikallisten viranomaisten omistama liikenneyritys

Tämä malli on mahdollinen mm. uusissa raideliikennehankkeissa. Käytännössä uutta liikennelaitospohjaista liikennettä ei voida enää perustaa. Liikenne, jonka riskit tai investoinnit ovat liian suuret yksityiselle yritykselle, voidaan toteuttaa kuntien tai maakuntaliittojen tai osavaltioiden perustamana yrityksenä. Malli voidaan toteuttaa myös niin, että yhteiskunnan omistama yritys omistaa vain kaluston ja liikennöinti kilpailutetaan. Näin toimii tällä hetkellä Tukholman liikenneyhtiö SL metro- raitiovaunu- ja paikallisjunaliikenteessä. SL omistaa kaluston ja liikennöitsijät vastaavat vain liikennöinnistä.

Julkisen liikenteen tarjonta

Suurilla kaupunkiseuduilla joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus ja käyttäjämäärät pääsääntöisesti kasvavat. Palvelujen laadun merkitys joukkoliikenteen käyttämiselle on suuri. Joukkoliikenteen käyttäjiä ovat myös ne, joilla on muitakin vaihtoehtoisia matkustustapoja. Näillä alueilla liikenteen sujuvuus ilman joukkoliikennettä olisi huonompi mm. ruuhkien takia. Pienemmillä kaupunkiseuduilla kohtuullisen tiheävuoroista paikallisliikennettä ylläpidetään yhteiskunnan rahallisella tuella. Käyttäjämäärät pääasiassa vähenevät kehittämisestä huolimatta. Arkisin päivällä tarjonta on melko tiheää, mutta iltaisin ja viikonloppuisin se on vähäisempää. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Rauman, Iisalmen, Seinäjoen, Kajaanin ja Riihimäen seudut. Kaupunkiseutujen reuna-alueilla ja maaseudulla joukkoliikenteen tarjonta on pääasiassa perustasolla. Palvelutaso muodostuu pitkämatkaisen runkoliikenteen yhteyksistä ja kuntien hankkimista palveluista. Tällaisia ovat esimerkiksi palveluliikenne ja kutsutaksit. Valtaosa joukkoliikenteen käyttäjistä tällaisilla alueilla on ns. pakkokäyttäjiä, eli henkilöitä, joilla ei ole vaihtoehtoa joukkoliikenteen käytölle.

Matka-aikoja

Matkustusajat ja keskinopeudet nopeimmillaan Helsingistä tai Helsinkiin (2005).

Julkisia kulkuvälineitä

- linja-auto (Bussi)
- Helikopteri
- Juna
- Laiva
- Lautta
- Lentokone
- Metro
- Pikaraitiotie
- Raitiovaunu
- Taksi
- Monorail
- Raidetaksi

Aiheeseen liittyvää

- Ostoliikenne

Linkkejä

- [http://www.jlf.cc Joukkoliikennefoorumi] Suomen joukkoliikenneammattilaisten keskustelupalsta
- [http://www.mintc.fi/oliver/upl448-Julkaisuja_8_2005.pdf Joukkoliikenteen suoritetilasto 2003]
- [http://www.mintc.fi/oliver/upl471-Julkaisuja_2_2005.pdf Joukkoliikenne keskisuurissa kaupungeissa - raportti]
- [http://www.paikallisliikenneliitto.com Paikallisliikenneliitto]
- [http://www.linja-autoliitto.fi/ Linja-autoliitto]
- [http://www.suli.org Suomen liikenneliitto]
- [http://www.ytv.fi YTV]]
- [http://bussit.turku.fi Turun joukkoliikennetoimisto]] Katso myös: Liikenne Luokka:Joukkoliikenne ja:公共交通機関

Luokka:Väestötiede

Väestötieteeseen liittyviä artikkeleja. Luokka:Tilastotiede

En långvarig förlovning

En långvarig förlovning, fransk film från 2004.

Handling

År 1920 väntar unga Mathilde desperat på ett livstecken från sin fästman Manech, trots att första världskriget är slut sedan länge. För feghet dömdes han och fyra andra att ge sig ut i ingemanslandet mellan de franska och tyska skyttegravarna och allting tyder på att alla fem blev dödade ganska snabbt. Men Mathilde ger inte upp hoppet, hon tar kontakt med de som var med vid fronten, deras anhöriga och tar hjälp av en privatdetektiv för att få veta sanningen.

Om filmen

Flera av skådespelarna i Amelie från Montmartre är med även i denna film

Tagline

- Never let go

Rollista (i urval)

- Audrey Tautou - Mathilde
- Gaspard Ulliel - Manech
- Tchéky Karyo
- Dominique Pinon
- Rufus Narcy
- Jodie Foster

Externa länkar

- [http://akas.imdb.com/title/tt0344510/ IMDb - Un long dimanche de fiançailles]
- [http://wwws.warnerbros.fr/movies/unlongdimanche/index.html Officiell hemsida] Kategori:Franska filmer Kategori:Dramafilmer Kategori:Filmer från 2004

tanie latanie, tanie loty Barcellona hotel programy statystyki narkotyki

:: RELATED NEWS ::

Sulman prize
Sulman Prize, one of Australia's longest running art prizes. Started in 1936, now held concurrently with the Archibald Prize, Australia's best known art prize, and also with the Wynne prize, at the Art Gallery of New South Wales in Sydney. In 2005, the prize awarded was $10,000. The criteria is for "the best subject/genre painting and/or murals/mural project executed during the two years preceding the [closing] date ..."
Read More...

Pfaff v. Wells Elecs., Inc.
Pfaff v. Wells Electronics, Inc., 525 U.S. 55 (1998), was a United States Supreme Court case that determined what constituted being "on sale" for the purposes of barring the grant of a patent to an invention.

Background of the case

In November of 1980, the

Los Fabulosos Cadillacs
Los Fabulosos Cadillacs are a latin-rock band from Buenos Aires, Argentina. Formed in 1985, they released their first album, Bares y Fondas (Bars and Boardinghouses) in 1986. Since then they have released 14 albums more. The band's sound is a mix of rock, ska, jazz, salsa,

Schwebels
Schwebels is a bread brand and bakery company from Youngstown, Ohio, in the United States.

History

The Schwebels brand is a creation of Joseph and Dora Schwebels, a married couple that began to produce bread in

Yio Chu Kang MRT Station
Yio Chu Kang MRT station (NS15) is an above-ground Mass Rapid Transit (MRT) train station on the North South MRT Line in Singapore. It is located next to Nanyang Polytechnic and several residential homes, such as condominiums and landed properties, nearby. The station's architecture design theme is about the same as Ang Mo Kio station, with brown gra