:: wikimiki.org ::
| Väkiluku |
VäkilukuVäkiluku eli asukasluku merkitsee asukkaiden määrää tietyllä maantieteellisellä alueella.
Väkiluku suhteutetaan usein alueen pinta-alaan jakamalla asukkaiden määrä alueen koolla, tavallisesti neliökilometreinä mitattuna. Täten saadaan väestöntiheys.
Katso myös
- Luettelo valtioista väkiluvun mukaan
Luokka:Väestötiede
ja:人口
simple:Population
th:ประชากร
zh-min-nan:Jîn-kháu
Maantiede
Maantiede tutkii Maan pinnalla tapahtuvia ilmiöitä, jotka ovat niin luonnon kuin ihmisenkin aikaansaamia. Moninaisia tutkimusnäkökulmia yhdistää alueellinen tarkastelutapa.
Osa-alueita
- kartografia tutkii karttoja ja niiden tuottamista
- luonnonmaantiede tutkii luonnonilmiöiden ja luonnon ja ihmisen vuorovaikutusta
- eliömaantiede (biogeography) tukii eliöiden esiintymistä alueellisesti
- kulttuurimaantiede eli ihmismaantiede tutkii ihmisen toimintaa suhteessa ympäröivään alueeseen
- kehitysmaantiede tutkii kehitysmaiden ongelmia ja ominaispiirteitä
- geoinformatiikka tuottaa paikkatietoa visuaalisessa muodossa kaukokarkoituksen ja paikkatietojärjestelmien avulla
- talousmaantiede tutkii talousrakenteiden muodostumista ja verkotuksia
- suunnittelumaantiede tutkii ihmisen toiminnan edellytyksiä ja helpottamista alueellisesti
Alueellisesti
- Luettelo valtioista
- Euroopan unioni
- Meret
- Pohjoismaat
- Islanti
- Norja
- Ruotsi
- Suomi
- Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista
- Tanska
- Venäjä
- Baltian maat
- Viro
Maanosat
- Aasia
- Afrikka
- Australia
- Etelä-Amerikka
- Etelämanner
- Eurooppa
- Pohjois-Amerikka
Käsitteitä ja luetteloita
aro - atolli - autiomaa - geologinen ajanlasku - geysir - harju - hautavajoama - hiidenkirnu - joki - järvi - jäätikkö - kaldera - kallioperä - kanjoni - kannas - kantoni - kaupunki - kerrostuma - kivilaji - kraatteri - kunta - kääntöpiiri - laakso - laguuni - maa - maailmankartta - maakunta - maanjäristys - maanosa - maansiirros - manner - mannerjalusta - mannerlaatta - matalikko - meri - mineraali - murtovesi - napapiiri - niemi - osavaltio - pirunpelto - preeria - provinssi - päiväntasaaja - riutta - saari - sademetsä - salmi - savanni - sedimentti - selänne - sola - suisto - suo - tasanko - tulivuori - tundra - valtio - vesistö - vuori - vuoristo - ylänkö
Luokka:Maantiede
Aiheesta muualla
- [http://www.edukouvola.fi/iltalukio/aineet/geolinkit.htm Kouvolan iltalukion maantiedelinkit]
- [http://www.tte.ch The Tourism Expert] Linkkejä kaikkiin maanosiin myös suomeksi
als:Geografie
ms:Geografi
ko:지리학
ja:地理学
simple:Geography
th:ภูมิศาสตร์
Pinta-alaPinta-ala (tunnus A) on alueen koon mitta, pinta-ala kertoo kuinka suuri jokin kuvio on alueeltaan.
Yksiköitä
Pinta-alan SI-johdettu yksikkö on neliömetri (m²). Isompiin alueisiin käytetään usein neliökilometriä (km²). Viljelysmaata ja metsää mitataan usein hehtaareissa (1 ha = 0,01 km²). Se on toisen maa-alan mitan, aarin (a), moninkerta – nimensä mukaisesti (heht(o)aari) sata aaria. Aaria ei enää juurikaan käytetä.
Kaavoja
Joitain yleisiä kaavoja kaksiuloitteisten kappaleiden pinta-alan (A) määrittämiseen:
- Neliö tai muu suorakulmio: A = l · w (jossa l on pituus ja w on leveys); neliön tapauksessa l = w.
- Ympyrä: A = π · r2 (jossa r on säde)
- Kolmio: A = B · h / 2 (jossa B on kannan leveys ja h on etäisyys janasta). Tätä kaavaa voidaan käyttää jos korkeus h on tunnettu. Jos kaikkien kolmen sivun pituudet ovat tunnettuja, voidaan käyttää Heronin kaavaa , jossa a, b ja c ovat kolmion sivujen pituudet ja s = (a + b + c)/2 eli puolet kolmion piiristä.
Joidenkin kolmiulotteisten kappaleiden pinta-alojen laskukaavoja:
- Pallo: A = 4·π·r2 , missä r on pallon säde
Katso myös
- luettelo valtioista pinta-alan mukaan
Luokka:Geometria
Luokka:suureet
ja:面積
simple:Area
zh-cn:面积
zh-tw:面積
NeliökilometriNeliökilometri (lyhenne km2) on pinta-alan yksikkö. Yksi neliökilometri on 1000 metriä × 1000 metriä eli 1 000 000 neliömetriä tai hehtaareina ilmaisten 100 hehtaaria.
Luokka:Pinta-alayksiköt
Luettelo valtioista väkiluvun mukaanTässä on lista maailman maista suuruusjärjestyksessä väkiluvun mukaan.
Katso myös:
- Luettelo valtioista
- Luettelo maista pinta-alan mukaan
- Luettelo valtioista väentiheyden mukaan
- Luettelo valtioista maanosan mukaan
- [http://www.stat.fi/tup/maanum/03_pinta-ala_vakiluku_ja_paakaupunki_maittain.xls Tilastokeskuksen excel-tiedosto]
Luokka:Valtiot
Valtioista väkiluvun mukaan
ja:国の人口順リスト
th:รายชื่อประเทศเรียงตามจำนวนประชากร
Luokka:VäestötiedeVäestötieteeseen liittyviä artikkeleja.
Luokka:Tilastotiede BoilerDer Boiler (engl. to boil = kochen, sieden) ist ein festinstalliertes Gerät zur Heiß- und Kochendwasserbereitung. Er wird meist in Küchen und Bädern von Privatwohnungen eingesetzt, verliert aber immer mehr an Bedeutung. Der grundsätzliche Unterschied zum Speicher besteht darin, dass ein Boiler nur dann die Wärme bereitstellt, wenn sie angefordert wird, er hat deshalb keine wesentlichen Wärmeverluste und ist deshalb nicht isoliert.
Es gibt drei Grundlegend verschiedene Systeme.
Handventil-Boiler
Benötigt man heißes Wasser, so muss man zuerst den Zulauf öffnen bis die gewünschte Wassermenge ins Gerät geflossen ist. Dann wählt man grob (eine exakte Temperaturskala fehlt) die gewünschte Temperatur und schaltet den Boiler ein. Nach mehreren Minuten hat das Wasser ungefähr die gewünschte Temperatur erreicht. Durch öffnen des Heißwasserventils fließt das heiße Wasser aus dem Gerät und kann gegebenenfalls mit Kaltwasser gemischt werden. Boiler dieser Bauart haben ein Fassungsvermögen von 5 Liter und werden in Kaffeeküchen, und manchen Einzimmerwohnungen eingesetzt.
Halboffenes System
Diese meist 5-15 Liter fassende Boiler, sind mit einen Ventil ausgestattet, dass nur dann den Zufluss von Kaltwasser in den Boiler gewährt, wenn heißes Wasser auf der anderen Seite entnommen wird. Die Boiler sind relativ einfach in ihrer Bauart, da sie nicht dem Wasserdruck der Wasserleitung (ca. 8 bar) ausgesetzt sind. In vielen Altbauwohnungen Ostdeutschlands findet man diese Boiler in der Küche, aber auch da, wo eine Warmwasserleitung uneffektiv ist, die Wassermenge von 5-15 Liter jedoch ausreicht. Da sich Wasser beim Erhitzen ausdehnt, darf die Verbindung vom Auslauf zum Boiler nicht abgesperrt werden. Heizt der Boiler, so dehnt sich das Wasser aus und tropft über das Auslaufventil ab. Es gibt Spezialbauarten, die im Boiler das Ausdehnungswasser aufnehmen, so dass ein störendes Tropfen vermieden wird.
Geschlossenes System
Diese Boiler haben starke Wände, und können den Wasserdruck von bis zu 8 Bar problemlos standhalten, der Wasserbehälter steht also die ganze Zeit unter diesem Druck. Zum Schutz vor Überdruck und als Auslauf für das sich bei der Erwärmung ausdehnende Wasser wird vor dem regulären Auslauf (Wasserhahn) noch ein Überdruckventil angebracht, das fast stetig tropft und direkt in das Abwasser münden muss. Klassisches Fassungsvermögen dieser Bauart liegt bei 30-120 Liter. Sie sind wesentlich teurer und werden sowohl im Bad als auch als Insellösungen in vielen Altbauten (auch nach einer Sanierung) eingesetzt.
siehe auch: Durchlauferhitzer
Kategorie:Elektrogerät
gry zrcznociowe zakady sportowe Cia download sitemap sylwester
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
|
|
|
Dr. David Cavallo
Image:davidcavallo.jpg
Biography
David Cavallo co-directs the MIT Media Lab's Future of Learning group, focusing on the design and implementation of reforms in learning environments and educational systems, on the role that technology can play in this process, and on the design of new technologies for learning.
Prior to joining the research staff at the Media Lab, Cavallo led the d
|
Wikipedia:Featured picture candidates/Yarra Panorama
Yarra Panorama by night, showing the Central Business District on the left and the Southbank entertainment district on the right.]]
Yarra Panorama
Another Diliff spectacular. At full magnification is ever so slightly less sharp than it perhaps could be (cf. the
|
Wikipedia:Articles for deletion/Dibbuns Against Bedtime
This page is an archive of the proposed deletion of the article below. Further comments should be made on the appropriate discussion page (such as the article's talk page or on a Votes for Undeletion nomination). No further edits should be made to this page.
| |
