:: wikimiki.org ::

Värmlannin Lääni

Värmlannin lääni

Värmlannin lääni sijaitsee läntisessä keski-Ruotsissa. Se rajoittuu idässä Taalainmaan ja Örebron lääniin, etelässä Länsi-Göötanmaan lääniin ja lännessä Norjaan. Pinta-ala on 17 583 km² ja asukkaita 276,600. Värmlannin lääni perustuu Värmlannin maakuntaan, joka erotettiin 1779 Närken ja Värmlannin maakunnasta.

Värmlannin maakunta

Värmlanti (myös Vermlanti, ruotsiksi Värmland) on maakunta Vänernin pohjoispuolella Keski-Ruotsissa. Pinta-ala 18 201 km2 ja asukkaita 317 000 (2001). Värmlannin maakunnan alue käsittää Värmlandin läänin ja osan Örebron lääniä. Suurimpia kaupunkeja ovat Karlstad, Karlskoga, Kristinehamn ja Arvika. Alueen maatalous on pientilavaltaista, ja metsistä samoin kuin puunjalostuksesta valtaosa on suurten yritysten (Uddeholm, Billerud) hallussa. Bergslagenin alueen raudanjalostus on valtakunnallisesti merkittävää. Värmlanti on ollut myös monien kuuluisien kirjailijoiden, kuten Gustaf Frödingin, Selma Lagerlöfin ja Esaias Tegnérin kotiseutu.

Värmlannin historia

Värmlanti on ollut suurten muuttovirtausten maakunta. Jo 1600-luvulla sinne muutti runsaasti suomalaisia, jotka perustivat alueelle ns. suomalaismetsät. Suomenkieli säilyi alueella jopa 1900 -luvun puoleen väliin saakka. Värmlannista lähti 1800-luvun lopulla siirtolaisia Amerikkaan ja rautatietyömaille ympäri Skandinaviaa.

Läänin kunnat

Värmlannin läänin kunnat: Skandinavia
- Arvika
- Eda
- Filipstad
- Forshaga
- Grums
- Hagfors
- Hammarö
- Karlstad
- Kil
- Kristinehamn
- Munkfors
- Storfors
- Sunne
- Säffle
- Torsby
- Årjäng

Linkit

Luokka:Ruotsin läänit

Ruotsi

Ruotsi on pohjoismainen perustuslaillinen monarkia. Sillä on yhteinen maaraja Suomen lisäksi Norjan kanssa.

Historia

Pääartikkeli: Ruotsin historia Ruotsin nykyisistä kieliryhmistä vanhin ovat mahdollisesti saamelaiset. Kuitenkin myös indoeurooppalainen kielimuoto, josta ruotsin kieli vähitellen on kehittynyt, levisi maahan jo kivikaudella. 800- ja 900-lukujen aikana eteläisessä Ruotsissa vallitsi viikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja kolonosoivat Itämeren alueella, Venäjällä ja aina Mustallamerellä asti. Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla. Suomesta tuli osa Ruotsia joskus 1100- ja 1200-luvun aikana. Suomea kutsuttiin 1300- ja 1400-luvuilla ruotsalaisissa asiakirjoissa Itämaaksi. Vuonna 1389 perustettiin Kalmarin unioni, kun Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningaskunnat tulivat saman hallitsijan alaisiksi. 1400-luvulla Ruotsi taisteli päästäkseen irti Tanskan vallasta. Ruotsi erosi unionista vuonna 1521 ja erosta tuli lopullinen kun Kustaa Vaasasta tuli Ruotsin kuningas 1523. 1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta, erityisesti kuningas Kustaa II Aadolfin ansiosta. 1700-luvulla Ruotsin suurvalta-asema luhistui. Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin Suuressa Pohjan sodassa. Suomen sodassa vuonna 1808 Venäjä valtasi Suomen Ruotsilta. Ruotsi oli puolueeton ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Kylmän sodan aikana Ruotsi pysyi myös puolueettomana. Ruotsi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995.

Politiikka

Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttävät yksikamarinen parlamentti (valtiopäivät, ruotsiksi riksdag) sekä pääministerin johtama hallitus. Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Ruotsin eduskuntapuolueita ovat (suluissa kansanedustajien määrä)
- Socialdemokraterna (Sosiaalidemokraattinen puolue) (144)
- Moderata samlingspartiet (Kokoomuspuolue) (55)
- Folkpartiet liberalerna (Kansanpuolue) (48)
- Kristdemokraterna (Kristillisdemokraatit) (33)
- Vänsterpartiet (Vasemmistopuolue) (30)
- Centerpartiet (Keskustapuolue) (22)
- Miljöpartiet de Gröna (Ympäristöpuolue) (17) Ruotsissa on Sosiaalidemokraattisen puolueen muodostama vähemmistöhallitus, jota tukevat Vasemmistopuolue ja Ympäristöpuolue. Pääministeri on Göran Persson.

Sisäpolitiikka

Ruotsin suuri saavutus oli 1930-luvulta alkaen erityinen sosiaalivaltio eli Kansankoti (Folkhemmet) joka melkoisesti paransi kansalaisten taloudellista asemaa ja yhdenvertaisuutta. 1980-luvun lopulla Ruotsin taloudellinen tilanne on kuitenkin muuttunut epävarmemmaksi, mikä on johtanut hyvinvointivaltion rahoituskriisiin, mikä vaikeutti järjestelmän ylläpitoa.

Kansainväliset suhteet

Ruotsi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen Dag Hammarskjöld oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953-1961. Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Liittoutumattomuudella on Ruotsissa vankka kansan tuki. Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsen 1.1.1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan union jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3% ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta euroon, kun se täyttää ns. Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät Euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä. euro

Läänit

Ruotsi on jaettu 21 lääniin (län). Läänit on edelleen jaettu 290 kuntaan (kommun). Ruotsi jaetaan myös tradition mukaan maihin (land) (Sveanmaa, Göötanmaa sekä Norlanti) ja maakuntiin (landskap).
- Blekingen lääni
- Gotlannin lääni
- Gävleborgin lääni
- Hallannin lääni
- Jämtlannin lääni
- Jönköpingin lääni
- Kalmarin lääni
- Kronobergin lääni
- Norrbottenin lääni (Pohjoispohjan lääni)
- Skoonen lääni
- Södermanlannin lääni
- Taalainmaan lääni
- Tukholman lääni
- Upsalan lääni
- Värmlannin lääni
- Västerbottenin lääni (Länsipohjan lääni)
- Västernorlannin lääni (Länsi-Norlannin lääni)
- Västmanlannin lääni
- Länsi-Göötanmaan lääni
- Örebron lääni
- Itä-Göötanmaan lääni

Maantiede

Ruotsin maantiede Ruotsi on sekä pinta-alaltaan (450 000 neliökilometriä) että väestöltään (noin 9 miljoonaa) jonkin verran Suomea suurempi. Ruotsin pääkaupunki on Tukholma. Muita kaupunkeja ovat muun muassa Malmö, Göteborg, Uppsala, Haaparanta, Luulaja ja Uumaja. Katso Luettelo Ruotsin kunnista.

Väestö

Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, suurin vähemmistökieli on suomi. Maalla ei kuitenkaan ole Suomen tapaan lainsäädännöllä määrättyä virallista kieltä ruotsin hallitsevasta asemasta huolimatta. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romaani ja jiddish. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran (Gällivare), Jokkmokkin ja Kiirunan kunnissa ja niiden läheisyydessä. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa. Vähemmistökielillä ei kuitenkaan ole samaa asemaa kuin ruotsilla Suomessa. Romaanilla ja jiddishillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä. Ruotsissa asuu suuri määrä ulkomaalaissyntyisiä maan vapaamielisen pakolaisten vastaanoton ja 1960- 1980-luvulle vallinneen aktiivisen siirtotyöläispolitiikan ansiosta. Suurin osa ruotsalaisista on luterilaisia. Vielä muutamia vuosia sitten luterilaiseen kirkkoon kuuluminen oli pakollista, ja sen lisäksi sai kuulua johonkin muuhun uskontokuntaan. Ruotsalaiset ovat yleisesti ottaen huomattavasti suomalaisia vähemmän uskonnollisia.

Talous

Ruotsin talous painottuu voimakkaammin metalli- ja kemianteollisuuteen samoin kuin Suomen. Volvo, Saab, Ericsson, Tetrapak, Asea ja Nobel ovat olleet ruotsalaisen talouselämän kivijalkoja ja omistus on monimutkaisten, eri äänivaltaisten osakkeiden kautta keskittynyt muutamalla mahtiomistajalle muun muassa Wallenberg-suvulle. Viime vuosien aikana omistus on monessa yhtiössä siirtynyt kansainväliseen omistukseen ja tämä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen.

Merkittävimmät luonnonvarat

- sinkki
- rautamalmi
- kupari
- lyijy
- hopea
- uraani
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- paperituotteet

Aiheesta muualla

- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Ruotsi Google Mapsissa] Luokka:Ruotsi als:Schweden ms:Sweden zh-min-nan:Sverige [[got:

Norja

Norjan kuningaskunta on Pohjoismaihin ja Skandinaviaan kuuluva valtio. Se on Ruotsin länsinaapuri, ja sillä on yhteistä rajaa myös Suomen ja Venäjän kanssa. Pinta-alaltaan ja väestöltään Norja on hieman Suomea pienempi.

Historia

Norjan kuningaskunta alkoi muodostua viikinkiajalla 800–1000-luvuilla. Norjan kuningassuku päättyi 1387, ja maa päätyi liittoon Tanskan kanssa, vuodesta 1450 sopimuksen sitomana. Tanskan päädyttyä Napoleonin puolelle annettiin Norja Ruotsin kuninkaalle 1814. Ruotsi puolestaan oli menettänyt Suomen 1809 Haminan rauhassa Venäjälle. Norja julistautui itsenäiseksi 17. toukokuuta 1814 ja valitsi oman kuninkaansa. Ruotsi kuitenkin voitti sodan, ja Norja pakotettiin personaaliunioniin, mutta maa säilytti perustuslakinsa ja instituutionsa. Unioni hajosi 1905. Norja julistautui itsenäiseksi 7. kesäkuuta 1905, ja tilanne alkoi kehittyä uhkaavaksi maiden välillä, mutta Ruotsissa nousseen rauhanliikkeen vuoksi Ruotsi pidättäytyi Norjan-vastaisista toimista ja tunnusti Norjan itsenäiseksi valtioksi 26. lokakuuta samana vuonna. Kansallispäivä on kuitenkin 17. toukokuuta. Norjan hallitus pyysi Tanskan prinssi Carlia kuninkaaksi. Kansanäänestyksen jälkeen parlamentti hyväksyi hänet kuninkaaksi, ja hän otti nimen Håkon VII, mikä jatkoi Norjan keskiaikaisten kuninkaiden perinnettä. Ensimmäisen maailmansodan aikana Norja oli Ruotsin tapaan puolueeton. Toisessa maailmansodassa Natsi-Saksa valloitti Norjan vuonna 1940 (Operaatio Weserübung). Norjan vastarinta kesti kaksi kuukautta, ja kuningas ja hallitus jatkoivat toimintaansa pakolaishallituksena Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Saksa asetti miehittämänsä Norjan johtoon Nasjonal Samlingin johtajan, Vidkun Quislingin, nukkehallituksen sekä Norjaa valvovaksi valtakunnankomissaariksi Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen Essenin Gauleiterin, Josef Terbovenin, (23. toukokuuta 1898–8. toukokuuta 1945). Suomen tehtyä aselevon 4. syyskuuta 1944 Neuvostoliiton kanssa annettiin saksalaisille määräys poistua Suomesta 15. syyskuuta 1944 mennessä. Alun perin saksalaiset suunnittelivat pitävänsä kiinni Petsamon nikkelikaivoksista 19. vuoristoarmeijan avulla, mutta lopulta Saksa päätti vetäytyä Lyngen–Skinbotnin tasolle koko 20. vuoristoarmeijaryhmän voimin. Lokakuun 1944 alussa 19. armeija oli vielä Neuvostoliiton puolella Litsajoella Rybachisalmen suulla. Aikomuksena oli vetäytyä kaksi- ja puolisataa kilometriä Norjan puolelle marraskuun puoleenväliin mennessä. Kuitenkin jo 7. lokakuuta 1944 iski marsalkka Kirill Meretškovin johtama Neuvostoliiton 14. armeija ja Pohjoinen laivasto 133 500 miehen voimin 2. ja 6. vuoristodivisioonan väliin. Saartoa peläten määräsi saksalaisia komentanut kenraalieversti Lothar Rendulic 19. vuoristoarmeijan vetäytymään Norjaan. Saksalaiset polttivat Kirkkoniemen, jottei eteneville neuvostoliittolaisille olisi jäänyt sodankäynnille arvokkaita tarvikkeita. Finnmarkin läänistä määrättiin evakuoitavaksi 43 000 asukasta etenevien neuvostojoukkojen tieltä, mutta vielä marraskuun lopussa itäisessä Finnmarkissa oli vajaat 25 000 asukasta odottamassa saksalaisten lähtöä. Neuvostojoukkoihin liittyi Norjan pakolaishallituksen alaisia norjalaisjoukkoja, mutta neuvostojoukot jäivät Pohjois-Norjaan syyskuuhun 1945 asti. Tämän on arveltu johtuvan siitä, että Yhdysvallat osoitti elokuussa 1945 Japanille olevansa ydinasevalta. Tanskalle kuuluvalta Bornholmin saarelta neuvostoliittolaiset poistuivat vasta keväällä 1946. Norjaa olivat olleet pohjoisesta vapauttamassa neuvostojoukot, mutta ne jäivät kuukauksiksi Saksan antautumisen jälkeenkin maahan. Saksalaiset jäivät Norjaan Saksan länsiliittoutuneille antautumiseen, 8. toukokuuta 1945, asti. Saksa antautui toisen kerran Neuvostoliitolle päivää myöhemmin, 9. toukokuuta 1945, mitä juhlitaan valtiollisesti Venäjällä voitonpäivänä. Sodan jälkeen Norjassa arvioitiin maan ulkopoliittinen suuntaus uudelleen ja liittoutuneiden puolelle ajautuneena valittiin länsisuuntaus, mikä näkyi siinä, että Norja ryhtyi Marshall-avun vastaanottajamaaksi, mitä Neuvostoliitto ei periaatteessa hyväksynyt nähden siinä Yhdysvaltain keinon lähentää Länsi-Euroopan maat itseensä. Taloudellisesti Norja alkoi vaurastua merkittävästi 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla, kun Pohjanmereltä alettiin pumpata öljyä. Norja kokosi verrattain nopeasti mittavan valtionyhtiösektorin valtiontalouden tueksi, ja maan elintaso alkoi nousta. Vuosien 1974 ja 1979 öljykriisit nostivat öljyn hintaa voimakkaasti tarjoten tulolähteen Norjan nousulle. Ulkopolitiikassaan Norja on ollut maltillinen Nato-maa suhteessaan Neuvostoliittoon ja Venäjään pyrkien löytämään jälkimmäisen kanssa yhteisiä taloudellisia intressejä Kalottialueella. Norja luopui Saksasta ja osin Neuvostoliitosta saamiensa kokemusten kannustamana pohjoismaisesta puolueettomuudesta, liittyi NATOon 1949 ja oli YK:n perustajajäsen. Norjalaiset ovat hylänneet EY/EU-jäsenyyden kahdesti, vuosina 1972 ja 1994. EU-jäsenyyden riskinä on nähty sisämarkkinoiden mahdollisesti edellyttämä energiasektorin vapauttaminen mahdollisesti muodostuville energian yhteismarkkinoille, mikä veisi halvan energian ja öljysektorin valtionomistuksen avulla suoritettavalta aluepolitiikalta taloudelliset edellytykset samoin kuin voimaperäisen kansallisen maatalouspolitiikan edellytykset. Korvatakseen ulkopuolisuutensa EU:sta toimii Norja aktiivisesti kansainvälisillä foorumeilla rauhanneuvottelijana, YK:n rauhanturvaamistoiminnassa, ja sen kehitysapu suhteessa kansantuloon on maailman suurinta ja monenkeskeisintä. Katso myös: Luettelo Norjan kuninkaista

Politiikka

Norja on perustuslaillinen kuningaskunta, tällä hetkellä hallitsijana on Harald V.

Norjan läänit

Norja on jakaantunut 19:a hallinnolliseen lääniin (norjaksi fylke). Näissä lääneissä on yhteensä 433 kuntaa. Katso myös Luettelo Norjan kunnista. Luettelo Norjan kunnista
- Akershusin lääni
- Itä-Agderin lääni
- Buskerudin lääni
- Finnmarkin lääni
- Hedmarkin lääni
- Hordalandin lääni
- Møre ja Romsdalin lääni
- Nordlandin lääni
- Nord-Trøndelag
- Opplandin lääni
- Oslon lääni
- Østfoldin lääni
- Rogalandin lääni
- Sogn ja Fjordanen lääni
- Etelä-Trøndelagin lääni
- Telemarkin lääni
- Tromssan lääni
- Länsi-Agderin lääni
- Vestfoldin lääni

Maantiede

Vestfoldin lääni Norjan maantiede Lännessä sijaitsee Norjanmeri, etelässä Skagerrak ja pohjoisessa Barentsinmeri. Skandit on vanha poimuvuoristo, joka on Ruotsin ja Norjan valtiollisella rajalla. Norjalle kuuluvat Huippuvuorten (Svalbard) saariryhmä Pohjoisella Jäämerellä sekä kaksi muuta saarta: Jan Mayen ja Bouvet'nsaari. Norjassa on runsaasti järviä ja jokia. Suurin järvi on Mjosa ja pisin joki Glåma. Suurin osa Norjasta on havumetsien peitossa ja puusto melko samanlaista kuin Suomessa. Etelässä on lauhkeaa lehtimetsävyöhykettä ja rannikolla karua tundraa. Norjan pääkaupunki on Oslo, muita suuria kaupunkeja ovat Trondheim, Bergen ja Tromssa. Norjan rantaviivan pituus on vuonot ja saaret mukaan luettuna 83 000 km.

Talous

Norjan rahayksikkö on kruunu (NOK), joka jakaantuu sataan äyriin. Norjan öljyvarat ovat nostaneet sen maailman talouksien huipulle: 1999 öljynvienti toi 35 % vientituloista. Norja on maailman kolmanneksi suurin öljynviejä Saudi-Arabian ja Venäjän jälkeen. Norjan valtio on säästänyt öljytuloista rahastoon 114 miljardia USA:n dollaria. Norja on Euroopan alueen suurimpia maakaasun tuottajia, ja se on myös merkittävä alumiinin jalostaja. Noin puolet teollisuudesta keskittyy Oslon ympärille. Vientiin menee alumiinia, terästä, paperia ja kalaa. Etelä-Norjassa harjoitetaan intensiivistä sekataloutta, mutta vain kolme prosenttia maa-alasta on viljelyksessä. Norjassa kylmyys huonontaa satoja, ja merellisten alueiden epävakainen sää haittaa leipäviljan viljelyä. Sen takia alueella kasvatetaan vihanneksia ja juureksia, esimerkiksi perunaa. Rehukasvit menestyvät hyvin, ja siksi lypsykarjatalous on tärkeää. Norja kuuluu maailman tärkeimpiin kalastusalueisiin pitkän rantaviivansa ja matalanmeren aluiden takia. Silli on yleisin ja tärkein laji kalastuksen kannalta. Ennen Norjassa oli merkittävää laivanrakennusteollisuutta, mutta 1980-luvun puolivälissä se vähentyi murto-osaan. Norjassa melkein kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla ja vesivoimalaitoksia on rakennettu paljon vuorille. Siksi Norja on monessa suhteessa päässyt lähemmäs kestävää kehitystä. Öljynporauslautat saavat voimansa aaltoenergiasta.

Väestöjakauma

Norjan väkiluku on pysynyt koko ajan tasaisena eikä ole noussut. Siksi Norja on väestöllisen muuntumisen neljännessä vaiheessa. Norjassa puhutaan norjaa, joka jakautuu kahteen päämurteeseen: bokmålet, jota puhuu 86–90 prosenttia (mukaan lukien riksmål) ja nynorsk, jota puhuu 10–12 prosenttia väestöstä. 86 prosenttia väestöstä kuuluu Norjan evankelis-luterilaiseen valtionkirkkoon. Muiden uskontokuntien edustajia on neljä prosenttia ja uskonnottomia 10 prosenttia.

Merkittävimmät luonnonvarat

- öljy
- maakaasu
- kupari
- nikkeli
- rautamalmi
- sinkki
- lyijy
- kala
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- öljy
- maakaasu
- koneet
- kala

Aiheesta muualla

- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Norja Google Mapsissa] Luokka:Norja als:Norwegen ms:Norway zh-min-nan:Norge [[got:

Ruotsi

Ruotsi on pohjoismainen perustuslaillinen monarkia. Sillä on yhteinen maaraja Suomen lisäksi Norjan kanssa.

Historia

Politiikka

Sisäpolitiikka

Kansainväliset suhteet

Läänit

Maantiede

Väestö

Talous

Merkittävimmät luonnonvarat

- sinkki
- rautamalmi
- kupari
- lyijy
- hopea
- uraani
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- paperituotteet

Aiheesta muualla

- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Ruotsi Google Mapsissa] Luokka:Ruotsi als:Schweden ms:Sweden zh-min-nan:Sverige [[got:

Örebron lääni

Örebron lääni (ruotsiksi Örebro län) on lääni Vätternin pohjoispuolella Ruotsissa. Pinta-ala on 8 519 km2 ja asukkaita 273 000 (2001). Läänin pääkaupunki on Örebro.

Läänin kunnat

Örebro
- Askersund
- Degerfors
- Hallsberg
- Hällefors
- Karlskoga
- Kumla
- Laxå
- Lekeberg
- Lindesberg
- Ljusnarsberg
- Nora
- Örebro Luokka:Ruotsin läänit

Selma Lagerlöf

Selma Ottilia Lovisa Lagerlöf (s. 20. marraskuuta 1858 – k. 16. maaliskuuta 1940) oli ruotsalainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti lastenkirjastaan Peukaloisen retket. Hän on myös kirjoittanut esim. Gösta Berlingin tarun ja peikkoja ja ihmisiä. Hän voitti Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1909. Lagerlöfin kuva on ollut ruotsalaisessa 20 kruunun setelissä vuodesta 1991. Lagerlöf, Selma Lagerlöf, Selma ja:セルマ・ラーゲルレーヴ th:เซลมา ลอเกร์เลิฟ

Metsäsuomalaiset

Skandinavian metsäsuomalaiset olivat suomalaisia, joita siirtyi 1580-luvun lopulta alkaen, aluksi Kaarle-herttuan kehotuksesta, Savosta ja Pohjois-Hämeestä Keski-Skandinaviaan uudisviljelijöiksi. Suomalaisasutus levisi n. 150 Keski-Skandinavian pitäjään ruots. finnmarker), lähinnä Vermlantiin (Värmland), Taalainmaalle, Hälsinglandiin ja Södermanlandiin sekä sieltä Oslon itäpuolelle (ruots. finnskogene). Kaskenpolttoa harjoittaneiden Skandinavian metsäsuomalaisten asemaa vaikeutti 1600-luvulla kaskenpolton kieltäminen Ruotsissa ja sekä metsien asuttamisen kieltäminen suomalaisilta. 1600-luvun keskivaiheilla Ruotsin lyhytikäiseen siirtokuntaan (Nya Sverige) Delaware-joen varrella Pohjois-Amerikassa siirtyi metsäsuomalaisia. On väitetty, että hirvisalvosrakennukset tulivat uudelle mantereelle heidän välityksellään. Myöhemmin metsäsuomalaiset unohdettiin, kunnes Carl Axel Gottlund ryhtyi ajamaan heidän asioitaan. Tällöin, 1800-luvun alkupuolella, heitä arvioitiin olevan 40 000, joista 14 000 asui Vermlannissa. Gottlund perusti heille 3 metsäsuomalaista seurakuntaa: Juvanniemi, Lautasalmi (Lekvattnet) ja Kirveskangas (Norra Finnskoga).

Metsäsuomalaisten asuinalueet 1822-23

Gottlundin mukaan metsäsuomalaisia tai suomenkielisiä oli yli sadassa Keski-Ruotsin pitäjässä. Yhteensä oli 50 000 henkeä, jotka puhuivat ja ymmärsivät suomea. Metsäsuomalaisia eli seuraavissa maakunnissa:
- Västmanland 8 pitäjää (hävinnyt 13 pitäjästä)
- Taalainmaa 15 pitäjää (hävinnyt 7 pitäjästä)
- Gästrikland 4 pitäjää
- Hälsinglanti 13 pitäjää
- Medelpad 11 pitäjää
- Jämtlanti 1 pitäjä
- Ångermanland 11 pitäjää
- Åselen lapinmaa 2 pitäjää
- Värmlanti 21 pitäjää

Suomalaismetsät, Finnskogs

Suomalaisten asuttamia metsäalueita kutsuttiin suomalaismetsiksi (Finnskogs). Suomalaiset eivät juurikaan asuneet peltoalueilla, joilla asuivat ruotsalaiset. Nykykielessä eroitetaan suomalaismetsät (finnskogen) suomalaismaista (finnmarken). Finnmarkenit sijaitsevat lähinnä Taalainmaalla ja Hälsinglandissa.
- Mottiland (Länsi-Norlannissa)
- Orsa Finnmark
- Rättviks finnmark
- Östmarks finnskog
- Norjan suomalaismetsät

Nykyisyys

Nykyään Vermlannin savolaismurre on kuollut. Viimeiset suomea hyvin taitaneet metsäsuomalaiset olivat Johannes Johansson-Oinoinen eli Niittahon Jussi sekä Karl Persson. He kuolivat 1965 ja 1969. Nykyisin metsäsuomalaisista on muistona enää suomalaisperäistä paikannimistöä. Alueella on kuitenkin herännyt innostus suomalaiskulttuuriin ja mm. Helleforsissa on poltettu tervamiilu vanhaan metsäsuomalaiseen tapaan. Myös sukututkimusta on tehty mm. Suhoisten suvusta. Luokka: Asutuksen_kehitys Luokka: Siirtolaisuus Luokka: Suomi Luokka: Ruotsi Luokka: Ruotsin historia Luokka: Suomalaisen siirtolaisuuden historia

Amerikka

Amerikalla voidaan tarkoittaa
- Amerikan mannerta eli Pohjois-Amerikan ja Etelä-Amerikan maanosia yhdessä tai
- valtiota nimeltä Amerikan yhdysvallat. Luokka:Maantiede ja:アメリカ (曖昧さ回避) nb:Amerika (andre betydninger)

Arvika

Arvika on kunta Länsi-Ruotsissa, Värmlannin läänissä. Kunnan pinta-ala on 1659,5km² ja siellä on 26 188 asukasta.

Aiheesta muualla

- [http://www.arvika.se/ Arvika] - Kunnan kotisivut Luokka:Ruotsin kunnat

Luokka:Ruotsin läänit

Läänit Luokka:Lääninhallinto ja:Category:スウェーデンの県

Halfdan The Black

Halfdan the Black Gudrødsson (820 – 860) (Old Norse: Hálfdan svarti, Norwegian: Halvdan Svarte) was the father of the first King of Norway Harald I and of the House of Yngling. His father was King Gudröd the Hunter, and his brother Olaf Geirstad-Alf. The saga of "Halfdan the Black" (so-called, because he was probably half-Danish, and perhaps, with dark hair) appears in a number of places online (see External links below). It tells the following story: Halfdan's mother was named Åsa. She was the daughter of King Harald of Agder. When Halfdan's father was killed, Åsa took the year-old Halfdan and returned to Agder, where Halfdan grew up. In 838, when he was eighteen years old, Halfdan became king of Agder. He quickly began adding to his kingdom, through political negotiation and military conquest. He divided the kingdom of Vestfold with his brother Olaf and, through military action, persuaded King Gandalf of Vingulmark to cede half his kingdom. Next, Halfdan subdued an area called Raumarike. To secure his claim to Raumarike, Halfdan first defeated and killed Sigtryg, the previous ruler, in battle; then defeated Sigtryg's brother and successor Eystein, in a series of battles. This established Halfdan's claim not only to Raumarike, but also to half of Hedemark, Sigtryg and Eystein's core kingdom. Halfdan's first wife was Ragnhild, daughter of King Harald Gulskeg (Goldbeard) of Sogn. Halfdan and Ragnhild had a son named "Harald" after his grandfather, and they sent him to be raised in his grandfather's court. Harald Gulskeg, being elderly, named his grandson as his successor, shortly before his death. Ragnhild died shortly after her father, and the young king Harald fell sick and died the next spring. When he heard about his son's death, Halfdan traveled to Sogn and laid claim to the title of king. No resistance was offered, and Halfdan added Sogn to his realm. The sons of Gandalf of Vingulmark, Hysing, Helsing, and Hake, attempted to ambush Halfdan at night, but he escaped into the forest. After raising an army, he returned and defeated the brothers, killing Hysing and Helsing. Hake fled from the country, and Halfdan became king of all of Vingulmark. Halfdan's second wife was also named Ragnhild. She was the daughter of Sigurd Hjort, king of Ringerike. She was kidnapped from her home by Hake, a "berserker" who encountered her father in Hadeland and killed him. In turn, Halfdan had her kidnapped from Hake, so that he could marry her. Ragnhild and Halfdan had a son who was also named Harald. Halfdan died when he fell through the ice of a lake, that had been weakened by cattle dung, after a hole was cut in the ice for the cattle to drink. Each of the districts of his kingdom wanted to claim his grave. In the end, it was agreed to divide his body into four pieces so each district could bury a piece of it, resulting in Halfdan's Mounds.

External links

- http://www.sacred-texts.com/neu/heim/03halfdn.htm
- http://sunsite.berkeley.edu/OMACL/Heimskringla/halfdan.html
- http://users.ev1.net/~theweb/Heims-03.htm Category:Viking Age

sylwester na s�owacji death metal ebay online spielautomaten bia�ko

:: RELATED NEWS ::

Mary Astor
Mary Astor (
- 3. Mai 1906 in Quincy, Illinois; † 25. September 1987 in Woodland Hills, Kalifornien) war eine US-amerikanische Schauspielerin.

Leben

Mary Astor wurde als Lucil

Read More...

Kullniann
Eduard Franz Ludwig Kullmann (
- 14. Juli 1853 in Magdeburg-Neustadt; † 16. März 1892 in Amberg), Handwerker. Der 21-Jährige verübte am 13. Juli 1874 in Bad Kissingen ein Attenta

Jean Pierre Joseph d'Arcet
Jean Pierre Joseph d'Arcet (
- 31. August 1777 in Paris; † 2. August 1844 ebd.) war ein französischer Chemiker. Jean Pierre Joseph d'Arcet wurde 1801 Münzwardein und starb 1844 in Paris als Generalmünzwardein sowie als Mitglied des Generalkonseils der Fabriken und Manufakturen u

Karma Kagyü
Die Karma-Kagyü-Schule (Karma Bka'-brgyud-pa) ist eine der vier großen Schulen der Kagyü-Schulrichtung (Barom, Karma, Pagru und Tsalpa-Kagyü) des tibetischen Buddhismus, der sich wiederum in vier Hauptschulen (Nyingma, Kagyü, Sakya und Gelug) aufteil

Cruiser
Ein Cruiser (englisch für Kreuzer) ist
- ein Schiffstyp (deutsch Kreuzer), der auch gegen den Wind fahren kann (kreuzen).
- eine Motorradbauform oder Ausstattung - Cruiser (Motorrad)
- entsprechende Bauform eines Fahrrades - Cruiser (Fahrrad)
- ein Modell im Automobilbau - Cruiser (Auto)
- der Name einer Schweizer Schwulen-Zei

Schaumburg (Burg)
Die Schaumburg steht auf dem 250 Meter hohen Nesselberg im östlichen Wesergebirge am Stadtrand von Rinteln. Ihren Namen, ehemals "Schauenburg", den sie mit dem Rintelner Stadtteil am Berghang teilt, verdankt sie vermutlich dem herrlichen Ausblick in das Wesertal. Die Schaumburg gehört zu allen Jahreszeiten zu den markanten Punkten des Schaumburger Landes und ist seit über 800 Jahren sein Wahrzeichen. Der

The Soft Machine
Die Gruppe Soft Machine gehörte zu den Pionieren des britischen Artrock. Die Band formierte sich 1966 in Canterbury in England und spielte dort anfangs eine zentrale Rolle in der Musikszene, wanderte aber bald in die Londoner Musikszene ab.

Biographie

Der Name Soft Machine war der Titel eines Romans von William S. Burroughs, nach dem sich di

Inger Miller
Inger Miller (
- 12. Juni 1972 in Los Angeles) ist eine US-amerikanische Läuferin, die derzeit zu den schnellsten Kurzstrecklerinnen der Welt zu zählen ist. Ihren derzeitigen Wohnsitz hat Miller in Van Nuys, Californien. Sie besuchte von