:: wikimiki.org ::
| Västerbottenin Lääni |
Västerbottenin lääni
Västerbottenin eli Länsipohjan lääni on Ruotsin lääni. Sen rajanaapureita ovat Västernorrlannin, Jämtlannin, Norrbottenin lääni ja Norjan Nordlandin lääni.
Läänin pinta-ala on 55,401 km² ja asukasluku 256,710. Asukastiheys on 4.6/km². Lääni on perustettu 1638 ja se sijaitsee Länsipohjan, Lapin ja Ångermanlandin maakunnissa.
Kunnat
- Bjurholm
- Dorotea
- Lycksele
- Malå
- Nordmaling
- Norsjö
- Robertsfors
- Skellefteå
- Sorsele
- Storuman
- Uumaja (Umeå)
- Vilhelmina
- Vindeln
- Vännäs
- Ã…sele
Ruotsin lääniRuotsi on jaettu 21 lääniin (län). Läänit on edelleen jaettu 289 kuntaan (kommun).
right
Jämtlannin lääni
Jämtlannin lääni (ruotsiksi Jämtlands län) on lääni Indalinjoen latvoilla Jämtlannin ja Härjedalenin maakunnissa Ruotsissa. Pinta-ala on 49 443 km2 ja asukkaita 128 586 (2001). Läänin pääkaupunkina Östersund.
Läänin kunnat
- Berg
- Bräcke
- Härjedalen
- Krokom
- Ragunda
- Strömsund
- Ã…re
- Östersund
Norja
Norjan kuningaskunta on Pohjoismaihin ja Skandinaviaan kuuluva valtio. Se on Ruotsin länsinaapuri, ja sillä on yhteistä rajaa myös Suomen ja Venäjän kanssa. Pinta-alaltaan ja väestöltään Norja on hieman Suomea pienempi.
Historia
Norjan kuningaskunta alkoi muodostua viikinkiajalla 800–1000-luvuilla. Norjan kuningassuku päättyi 1387, ja maa päätyi liittoon Tanskan kanssa, vuodesta 1450 sopimuksen sitomana.
Tanskan päädyttyä Napoleonin puolelle annettiin Norja Ruotsin kuninkaalle 1814. Ruotsi puolestaan oli menettänyt Suomen 1809 Haminan rauhassa Venäjälle. Norja julistautui itsenäiseksi 17. toukokuuta 1814 ja valitsi oman kuninkaansa. Ruotsi kuitenkin voitti sodan, ja Norja pakotettiin personaaliunioniin, mutta maa säilytti perustuslakinsa ja instituutionsa.
Unioni hajosi 1905. Norja julistautui itsenäiseksi 7. kesäkuuta 1905, ja tilanne alkoi kehittyä uhkaavaksi maiden välillä, mutta Ruotsissa nousseen rauhanliikkeen vuoksi Ruotsi pidättäytyi Norjan-vastaisista toimista ja tunnusti Norjan itsenäiseksi valtioksi 26. lokakuuta samana vuonna. Kansallispäivä on kuitenkin 17. toukokuuta. Norjan hallitus pyysi Tanskan prinssi Carlia kuninkaaksi. Kansanäänestyksen jälkeen parlamentti hyväksyi hänet kuninkaaksi, ja hän otti nimen Håkon VII, mikä jatkoi Norjan keskiaikaisten kuninkaiden perinnettä.
Ensimmäisen maailmansodan aikana Norja oli Ruotsin tapaan puolueeton.
Toisessa maailmansodassa Natsi-Saksa valloitti Norjan vuonna 1940 (Operaatio Weserübung). Norjan vastarinta kesti kaksi kuukautta, ja kuningas ja hallitus jatkoivat toimintaansa pakolaishallituksena Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
Saksa asetti miehittämänsä Norjan johtoon Nasjonal Samlingin johtajan, Vidkun Quislingin, nukkehallituksen sekä Norjaa valvovaksi valtakunnankomissaariksi Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen Essenin Gauleiterin, Josef Terbovenin, (23. toukokuuta 1898–8. toukokuuta 1945).
Suomen tehtyä aselevon 4. syyskuuta 1944 Neuvostoliiton kanssa annettiin saksalaisille määräys poistua Suomesta 15. syyskuuta 1944 mennessä. Alun perin saksalaiset suunnittelivat pitävänsä kiinni Petsamon nikkelikaivoksista 19. vuoristoarmeijan avulla, mutta lopulta Saksa päätti vetäytyä Lyngen–Skinbotnin tasolle koko 20. vuoristoarmeijaryhmän voimin. Lokakuun 1944 alussa 19. armeija oli vielä Neuvostoliiton puolella Litsajoella Rybachisalmen suulla. Aikomuksena oli vetäytyä kaksi- ja puolisataa kilometriä Norjan puolelle marraskuun puoleenväliin mennessä. Kuitenkin jo 7. lokakuuta 1944 iski marsalkka Kirill Meretškovin johtama Neuvostoliiton 14. armeija ja Pohjoinen laivasto 133 500 miehen voimin 2. ja 6. vuoristodivisioonan väliin. Saartoa peläten määräsi saksalaisia komentanut kenraalieversti Lothar Rendulic 19. vuoristoarmeijan vetäytymään Norjaan.
Saksalaiset polttivat Kirkkoniemen, jottei eteneville neuvostoliittolaisille olisi jäänyt sodankäynnille arvokkaita tarvikkeita. Finnmarkin läänistä määrättiin evakuoitavaksi 43 000 asukasta etenevien neuvostojoukkojen tieltä, mutta vielä marraskuun lopussa itäisessä Finnmarkissa oli vajaat 25 000 asukasta odottamassa saksalaisten lähtöä.
Neuvostojoukkoihin liittyi Norjan pakolaishallituksen alaisia norjalaisjoukkoja, mutta neuvostojoukot jäivät Pohjois-Norjaan syyskuuhun 1945 asti. Tämän on arveltu johtuvan siitä, että Yhdysvallat osoitti elokuussa 1945 Japanille olevansa ydinasevalta. Tanskalle kuuluvalta Bornholmin saarelta neuvostoliittolaiset poistuivat vasta keväällä 1946. Norjaa olivat olleet pohjoisesta vapauttamassa neuvostojoukot, mutta ne jäivät kuukauksiksi Saksan antautumisen jälkeenkin maahan.
Saksalaiset jäivät Norjaan Saksan länsiliittoutuneille antautumiseen, 8. toukokuuta 1945, asti. Saksa antautui toisen kerran Neuvostoliitolle päivää myöhemmin, 9. toukokuuta 1945, mitä juhlitaan valtiollisesti Venäjällä voitonpäivänä.
Sodan jälkeen Norjassa arvioitiin maan ulkopoliittinen suuntaus uudelleen ja liittoutuneiden puolelle ajautuneena valittiin länsisuuntaus, mikä näkyi siinä, että Norja ryhtyi Marshall-avun vastaanottajamaaksi, mitä Neuvostoliitto ei periaatteessa hyväksynyt nähden siinä Yhdysvaltain keinon lähentää Länsi-Euroopan maat itseensä.
Taloudellisesti Norja alkoi vaurastua merkittävästi 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla, kun Pohjanmereltä alettiin pumpata öljyä. Norja kokosi verrattain nopeasti mittavan valtionyhtiösektorin valtiontalouden tueksi, ja maan elintaso alkoi nousta. Vuosien 1974 ja 1979 öljykriisit nostivat öljyn hintaa voimakkaasti tarjoten tulolähteen Norjan nousulle.
Ulkopolitiikassaan Norja on ollut maltillinen Nato-maa suhteessaan Neuvostoliittoon ja Venäjään pyrkien löytämään jälkimmäisen kanssa yhteisiä taloudellisia intressejä Kalottialueella.
Norja luopui Saksasta ja osin Neuvostoliitosta saamiensa kokemusten kannustamana pohjoismaisesta puolueettomuudesta, liittyi NATOon 1949 ja oli YK:n perustajajäsen. Norjalaiset ovat hylänneet EY/EU-jäsenyyden kahdesti, vuosina 1972 ja 1994.
EU-jäsenyyden riskinä on nähty sisämarkkinoiden mahdollisesti edellyttämä energiasektorin vapauttaminen mahdollisesti muodostuville energian yhteismarkkinoille, mikä veisi halvan energian ja öljysektorin valtionomistuksen avulla suoritettavalta aluepolitiikalta taloudelliset edellytykset samoin kuin voimaperäisen kansallisen maatalouspolitiikan edellytykset.
Korvatakseen ulkopuolisuutensa EU:sta toimii Norja aktiivisesti kansainvälisillä foorumeilla rauhanneuvottelijana, YK:n rauhanturvaamistoiminnassa, ja sen kehitysapu suhteessa kansantuloon on maailman suurinta ja monenkeskeisintä.
Katso myös: Luettelo Norjan kuninkaista
Politiikka
Norja on perustuslaillinen kuningaskunta, tällä hetkellä hallitsijana on Harald V.
Norjan läänit
Norja on jakaantunut 19:a hallinnolliseen lääniin (norjaksi fylke). Näissä lääneissä on yhteensä 433 kuntaa. Katso myös Luettelo Norjan kunnista.
Luettelo Norjan kunnista
- Akershusin lääni
- Itä-Agderin lääni
- Buskerudin lääni
- Finnmarkin lääni
- Hedmarkin lääni
- Hordalandin lääni
- Møre ja Romsdalin lääni
- Nordlandin lääni
- Nord-Trøndelag
- Opplandin lääni
- Oslon lääni
- Østfoldin lääni
- Rogalandin lääni
- Sogn ja Fjordanen lääni
- Etelä-Trøndelagin lääni
- Telemarkin lääni
- Tromssan lääni
- Länsi-Agderin lääni
- Vestfoldin lääni
Maantiede
Vestfoldin lääni
Norjan maantiede
Lännessä sijaitsee Norjanmeri, etelässä Skagerrak ja pohjoisessa Barentsinmeri. Skandit on vanha poimuvuoristo, joka on Ruotsin ja Norjan valtiollisella rajalla.
Norjalle kuuluvat Huippuvuorten (Svalbard) saariryhmä Pohjoisella Jäämerellä sekä kaksi muuta saarta: Jan Mayen ja Bouvet'nsaari.
Norjassa on runsaasti järviä ja jokia. Suurin järvi on Mjosa ja pisin joki Glåma. Suurin osa Norjasta on havumetsien peitossa ja puusto melko samanlaista kuin Suomessa. Etelässä on lauhkeaa lehtimetsävyöhykettä ja rannikolla karua tundraa.
Norjan pääkaupunki on Oslo, muita suuria kaupunkeja ovat Trondheim, Bergen ja Tromssa.
Norjan rantaviivan pituus on vuonot ja saaret mukaan luettuna 83 000 km.
Talous
Norjan rahayksikkö on kruunu (NOK), joka jakaantuu sataan äyriin.
Norjan öljyvarat ovat nostaneet sen maailman talouksien huipulle: 1999 öljynvienti toi 35 % vientituloista. Norja on maailman kolmanneksi suurin öljynviejä Saudi-Arabian ja Venäjän jälkeen. Norjan valtio on säästänyt öljytuloista rahastoon 114 miljardia USA:n dollaria.
Norja on Euroopan alueen suurimpia maakaasun tuottajia, ja se on myös merkittävä alumiinin jalostaja. Noin puolet teollisuudesta keskittyy Oslon ympärille. Vientiin menee alumiinia, terästä, paperia ja kalaa.
Etelä-Norjassa harjoitetaan intensiivistä sekataloutta, mutta vain kolme prosenttia maa-alasta on viljelyksessä. Norjassa kylmyys huonontaa satoja, ja merellisten alueiden epävakainen sää haittaa leipäviljan viljelyä. Sen takia alueella kasvatetaan vihanneksia ja juureksia, esimerkiksi perunaa. Rehukasvit menestyvät hyvin, ja siksi lypsykarjatalous on tärkeää.
Norja kuuluu maailman tärkeimpiin kalastusalueisiin pitkän rantaviivansa ja matalanmeren aluiden takia. Silli on yleisin ja tärkein laji kalastuksen kannalta.
Ennen Norjassa oli merkittävää laivanrakennusteollisuutta, mutta 1980-luvun puolivälissä se vähentyi murto-osaan.
Norjassa melkein kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla ja vesivoimalaitoksia on rakennettu paljon vuorille. Siksi Norja on monessa suhteessa päässyt lähemmäs kestävää kehitystä. Öljynporauslautat saavat voimansa aaltoenergiasta.
Väestöjakauma
Norjan väkiluku on pysynyt koko ajan tasaisena eikä ole noussut. Siksi Norja on väestöllisen muuntumisen neljännessä vaiheessa.
Norjassa puhutaan norjaa, joka jakautuu kahteen päämurteeseen: bokmålet, jota puhuu 86–90 prosenttia (mukaan lukien riksmål) ja nynorsk, jota puhuu 10–12 prosenttia väestöstä.
86 prosenttia väestöstä kuuluu Norjan evankelis-luterilaiseen valtionkirkkoon. Muiden uskontokuntien edustajia on neljä prosenttia ja uskonnottomia 10 prosenttia.
Merkittävimmät luonnonvarat
- öljy
- maakaasu
- kupari
- nikkeli
- rautamalmi
- sinkki
- lyijy
- kala
- puu
Merkittävimmät vientituotteet
- öljy
- maakaasu
- koneet
- kala
Aiheesta muualla
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Norja Google Mapsissa]
Luokka:Norja
als:Norwegen
ms:Norway
zh-min-nan:Norge
[[got:
1638 Tapahtumia
- Postilaitos perustettiin Suomeen
Syntyneitä
- Ranskan aurinkokuningas Ludvig XIV
Kuolleita
-
Luokka:1600-luku
ko:1638ë…„
Länsipohjan maakuntaLänsipohja (ruots. Västerbotten) on maakunta Pohjois-Ruotsissa. Länsipohjaksi kutsutaan myös Tornion- ja Muonionjoen molemmin puolin olevaa suomenkielisen väestön asuttamaa aluetta Suomen Lapissa ja Ruotsin Norrbottenissa.
Länsipohja sijaitsee Pohjanlahden länsirannalla Tornionjoesta alkaen Uumajanjoen suun eteläpuolelle. Länsipohjan maakunta jakautuu Västerbottenin ja Norrbottenin lääneihin.
Myös Västerbottenin läänin suomenkielinen nimi on Länsipohja.
Haminan rauhassa 1809 Tornion- ja Kemijokien välinen osa Länsipohjaa jäi osaksi Suomea, sillä Venäjän ja Ruotsin välinen raja kulki Tornionjoessa.
Lähteet
- Pieni tietosanakirja
Luokka:Suomen historialliset maakunnat
BjurholmBjurholm on kunta Ångermanlannin maakunnassa, Västerbottenin eli Länsipohjan läänissä Pohjois-Ruotsissa. Pinta-ala on 1372,42 km² ja asukkaita on 2 592 (2004) ja se on yksi asukasmäärältään pienempiä Ruotsin kuntia. Bjurholm sijaitsee noin 80 km Uumajasta länteen. Matkaa Oulusta tulee noin 620 km Tornion kautta.
Vuonna 1974 Bjurholm liittyi Vännäksen kanssa yhteen, mutta irtaantui itsenäiseksi kunnaksi kuntaliitosta vuonna 1983.
[http://www.bjurholm.se Bjurholmin kunnan kotisivu]
Luokka:Ruotsin kunnat
DoroteaDorotea on kunta Västerbottenin läänissä pohjois-Ruotsissa. Kunnan pinta-ala on 2 802 km² ja asukkaita on 3156. Dorotea on saannut nimensä Kustaa IV Aadolfin tyttären Frederika Dorothea Wilhelminan mukaan.
Kyliä
Avaträsk, Dorotean keskusta, Högland, Laiksjö, Lavsjö, Risbäck, Svanabyn, Västra Ormsjö
Luokka:Ruotsin kunnat
Lycksele
Lycksele on kunta ja kaupunki Uumajanjoen varrella Västerbottenin läänissä Ruotsissa. Pinta-ala on 5 639 km2 ja asukkaita 13 000 (2004). Lyckselessä sijaitsee Ruotsin Etelä-Lapin liikenne- ja kauppakeskus ja ionosfääriobservatorio. Lyckselen Kristinebergissä on kaivostoimintaa, jossa louhitaan kuparia, sinkkiä ja rikkiä. Lähistöllä Svartbodanista löydettiin 1997 merkittävä kultaesiintymä.
Historia
Lyckseleen perustettiin Ruotsin ensimmäinen saamenkielinen koulu vuonna 1632. Alueella on myös vanha kirkko- ja markkinapaikka Gammplatsen.
Nähtävyyksiä
- Lyckselen kulttuurikeskus ja metsämuseo
- Ruotsin pohjoisin eläinpuisto
Lycselen taajamat
- Lycksele
- Kristineberg
- Rusksele
Luokka:Ruotsin kunnat
NordmalingNordmaling on kunta Västerbottenin läänissä Pohjois-Ruotsissa. Pinta-ala on 1 234 km² ja asukkaita 7 700 (2001). Kunnassa on Olofsforsin ruukki ja Hörneforsin ruukkialue, jotka ovat peräisin 1700-luvulta. Normalingissa järjestetään pohjoismaiset barokkimusiikkifestivaalit joka toinen vuosi.
Taajamia ja kyliä
Taajamat
- Rundvik
- Nordmaling
- Lögdeå
Kyliä
Aspeå, Brattfors, Bredvik, Gräsmyr, Håknäs, Järnäs, Järnäsklubb, Kråken, Mullsjö, Norrfors, Nyåker, Olofsfors, Sunnansjö, Öre
Luokka:Ruotsin kunnat
Norsjö
Norsjö on kunta Västerbottenin läänissä pohjois-Ruotsissa. Pinta-ala on 1 753 km² ja asukkaita on 4 478.
Taajamia
- Norsjö (2 085 as.)
- Bastuträsk (403 as.)
Kyliä
Bjurträsk, Böle, Finnäs, Finnliden, Fromheden, Gissträsk, Granliden, Kusfors, Kvammarn, Kvavisträsk, Kvarnåsen, Lidträsk, Lillholmträsk, Mensträsk, Norsjövallen, Östra Högkulla, Petiknäs, Raggsjö, Risberg, Risliden, Rålund, Rörträsk, Svansele, Tallheden, Åmliden
Luokka:Ruotsin kunnat
Skellefteå
Skellefteå on kaupunki Pohjois-Ruotsissa. Kaupungissa on asukkaita noin 35 000 ja Skellefteån kunnassa noin 70 000.
Historia
Skellefteån on arveltu syntyneen noin 1000 vuotta sitten saamelaisten ja mahdollisesti myös suomalaisten ansiosta. 1400-luvulla Skellefteån alueen asukkaita yritettiin käännyttää kristityiksi, mutta turhaan. Norlantilaiset kääntyivät kristinuskoon vasta satoja vuosia myöhemmin, toisin kuin muualla Ruotsissa, koska pohjoiset asutuskeskukset olivat vielä kartoittamatta. Syy äkilliseen Skellefteån "valloittamiseen" oli lohi, jota tultiin kalastamaan alueelle.
Kaupunki on paljon aluettaan nuorempi, itse asiassa Skellefteån kaupunki on Norlannin nuorimpia. Kaupungin perusti virallisesti kirkkoherra Nils Nordlander vuonna 1845.
Nykyään
Nykyään Skellefteå kehittynyt teollisuus- ja kaivoskaupungiksi ja monet vanhat puurakennukset ovat saaneet väistyä tiilitalojen tieltä. Suurin työnantaja kaupungissa on kaivosyhtiö Boliden, joka työllistää noin 1200 henkilöä.
Skellefteåa kutsutaan joskus Kultakaupungiksi siellä kaivettavan kullan takia.
Kyliä ja taajamia
Taajamat
Skellefteån kunnan taajamat asukasmäärineen.
- Boliden (1556)
- Bureå (2386)
- Burträsk (1690)
- Bygdsiljum (389)
- Byske (1708)
- Drängsmark
- Ersmark (863)
- Jörn (alkujaan Jyränjärvi) (896)
- Kusmark
|
- KÃ¥ge (2234)
- Lövånger (756)
- Medle
- Myckle
- Ostvik
- Skellefteå (34737)
- Skelleftehamn (3058)
- Ursviken (4072)
- Örviken
|
Kyliä
Bjurfors, Bodbysund, Boviken, Båtvik, Falmark, Finnträsk, Frostkåge, Furuskogen, Fällfors, Gamla Falmark, Gummark, Gärdsmark, Heden, Hjoggböle, Hjoggböleforsen, Kalvträsk, Klutmarksin asema, Kläppen och del av Ragvaldsträsk, Liden, Ljusvattnet, Lund, Långviken, Mjövattnet, Mångbyn, Nedre Åbyn, Norra Drängsmark, Norra Innervik, Norrlångträsk, Nyhamn, Oppstoppet, Renholmen, Renström, Risön, Sandfors, Sjöbotten, Storkågeträsk, Strömfors, Stålberget och Frostkågemarken, Tåme, Uttersjöbäcken, Varuträsk, Vebomark, Västra Hjoggböle, Åbyn, Östanbäck, Östra Falmark
Aiheesta muualla
- [http://www.skelleftea.se Skellefteå] - Kaupungin viralliset sivut
- [http://turistinfo.skelleftea.se/ Skellefteån turismi] - Turistitietoa ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi
Luokka:Ruotsin kaupungit
SorseleSorsele on kunta Västerbottenin läänissä pohjois-Ruotsissa. Kunnan pinta-ala on 7 493 km² ja asukkaita on 2 951. Kunnan nimi Sorsele tulee saamenkielisestä sanasta suorge, joka tarkoittaa oksan haaraa. Loppuosa sel tarkoittaa suvantoa. Kunnan alueella onkin Gransin ja Ransin saamelaiskylät.
Kyliä
Ammarnäs, Blattnicksele, Gargnäs, Sorsele
Luokka:Ruotsin kunnat
Uumaja
Uumaja (ruotsiksi Umeå) on kunta ja Västerbottenin läänin pääkaupunki Ruotsin länsirannikolla merenkurkun tienoilla. Kunnan pinta-ala on 2 317 km² ja asukkaita on 105 000 (2001). Lentoasema sijaitsee n. 3 km keskustasta etelään. Sieltä on lentoyhteys mm. Vaasaan ja Tukholmaan. Uumajassa on oma jokisatama sekä ulkosatama (Holmsund). Lisäksi lauttaliikenne Vaasaan ja Pietarsaareen lähtee lauttasatamasta (Hillskär), joka on n. 15 km keskustasta etelään.
Historia
Uumaja on saannut nimensä Uumajajoen mukaan, jossa sana Uuma tarkoittaa jylisevää jokea. Uumaja sai kaupunginoikeudet vuonna 1622. Venäläiset polttivat kaupungin vuonna 1714 Ison Vihan aikana, uudelleen se paloi 1888.
Nähtävyyksiä
Keskustassa on raatihuonetta ympäröivä Raatihuoneentori (Rådhustorget). Torilta lähtevän Storgatanin varrella ovat mm. tiilikirkko (1894) ja lääninhallitus (1894). Muita nähtävyyksiä ovat maaseurakunnan kirkko (1508), ja Västerbottenin museo Gammlia. Uumajan lähistöllä on Arboretum Norr, Holmö -saaren luonnonsuojelualue ja Stornorrforsin kalliopiirrokset. Kaupungissa sijaitsee myös Volvon autokoritehdas.
Kesäisin kaupungissa pidetään kamarimusiikkifestivaalit ja jazzfestivaalit.
Uumajassa toimii kaksi yliopistoa: Uumajan yliopisto (Umeå universitet) (perustettu 1963) sekä Svenska landsbruksuniversitet i Umeå.
Uumajan suomalaiset
Uumajassa asuu paljon ruotsinsuomalaisia ja heillä on aktiivista kerhotoimintaa
[http://www.uumajalaiset.nu/ Uumajan suomalaisten kotisivu]
Aiheesta muualla
[http://www.umeå.se Uumajan kunnan kotisivu]
Luokka:Ruotsin kaupungit
VindelnVindeln on kunta Västerbottenin läänissä pohjois-Ruotsissa. Pinta-ala on 2 648 km² ja asukkaita on 5 773.
Kyliä
Granö, Hjuken, Hällnäs, Skivsjö, Slipstensjön, Strycksele, Tegsnäset, Tvärålund, Vindeln, Åmsele
Luokka:Ruotsin kunnat
Vännäs
Vännäs on kunta Uumajanjoen varrella Västerbottenin läänissä Pohjois-Ruotsissa. Pinta-ala on 534 km2 ja asukkaita 8 525 (2001). Vännäs on tärkeä rautatieristeys, kauppa- ja puutavarateollisuuskeskus. Alueella on Pengsjön museo.
[http://www.vännäs.se Vännäksen kunnan kotisivu]
Luokka:Ruotsin kunnat
ÅseleÅsele on kunta Ångermanjoen varrella Västerbottenin läänissä Pohjois-Ruotsissa. Pinta-ala on 4 315 km² ja asukkaita 3 375. Åselen kunnassa sijaitsee Björnlandetin kansallispuisto (11,3 km2) ja Fredrikaan aiotaan rakentaa Euroopan suurin buddhalainen temppeli.
Historia
Ensimmäiset Åselen asukkaat olivat saamelaisia. Gafselen kylään saapui ensimmäiset uudisasukkaat olivat Nils Andersson ja hänen vaimonsa Brita. He pakenivat Suomesta vuonna 1674 sotaa pakoon.
Aikaisemmin vuonna 1799 Fredrikaan perustettu seurakunta sai nimensä Ruotsin kuningattaren Frederica Dorothea Wilhelminan ensimmäisen etunimen mukaan. Naapuriseurakunnat Dorothea ja Vilhelmina saivat nimensä muiden etunimien mukaan. Åsele halusi pitää oman nimensä.
Taajamia
- Fredrika
- Ã…sele
Luokka:Ruotsin kunnat
Catégorie:Naissance en 1764
Ksiêgarnia Internetowa doda hotels Krakow narty w szwajcarii appartamenti bruxelles
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Frassinello Monferrato
Frassinello Monferrato ist eine Gemeinde mit 562 Einwohnern (Stand: 2004) in der italienischen Provinz Alessandria (AL), Region Piemont.
Nachbargemeinden sind Camagna Monferrato, Cella Monte, Olivola, Ottiglio, italienischen Provinz Alessandria (AL), Region Piemont.
Nachbargemeinden sind Borgo San Martino, Breme, Candia Lomellina, Casale Monferrato, italienischen Provinz Turin (TO), Region Piemont.
Nachbargemeinden sind Traversella, Ingria, Pont-Canavese, Borgiallo, Castelnuovo
|
KDa
Dalton (Abkürzung Da) ist eine nach dem englischen Naturforscher John Dalton benannte, nicht SI-konforme Masseeinheit, die vor allem in der Biochemie weitverbreitet ist und in den USA auch in der organischen Chemie gebraucht wird.
Ein Dalton entspricht in etwa der Masse eines
|
St. Ulrich und St. Afra (Kreuzlingen)
Das Kloster Kreuzlingen wurde um 1125 durch den Konstanzer Bischof Ulrich als Augustiner Chorherrenstift gegründet. 1848 hob die Thurgauer Regierung das Kloster ein und zog die Güter ein.
Vorgeschichte
Von 935 bis 976 war Konrad I, der Heilige, Bischof in Konstanz. Von einer seiner drei Reisen nach Jerusalem brachte er einen Kreuzpartikel mit, dem er einem von ihm gestifteten Spital i
|
Bellino
Bellino ist eine Gemeinde mit 179 Einwohnern (Stand: 2004) in der italienischen Provinz Cuneo (CN), Region Piemont.
Nachbargemeinden sind Acceglio, Casteldelfino, Elva, Pontechianale, Prazzo und italienischen Provinz Turin (TO), Region Piemont.
Die Gemeinde besteht aus den Ortsteilen Famolasco und Madonne delle Grazie.
Nachbargemeinden sind Bricherasio, Luserna San Giovanni, Cavour,
|
Calliano
Calliano ist eine Gemeinde mit 1.101 Einwohnern (Stand: 2004) in der italienischen Provinz Asti (AT), Region Piemont.
Nachbargemeinden sind Alfiano Natta, Asti, Castagnole Monferrato, Castell'Alfero,
|
Canale
Canale ist eine Gemeinde mit 5.217 Einwohnern (Stand: 2004) in der italienischen Provinz Cuneo (CN), Region Piemont.
Nachbargemeinden sind Castellinaldo, Cisterna d'Asti, Montà , Monteu Roero, Prioc
|
Castellar
Castellar ist eine Gemeinde mit 247 Einwohnern (Stand: 2004) in der italienischen Provinz Cuneo (CN), Region Piemont.
Nachbargemeinden sind Pagno, Revello und Saluzzo.
Die Telefonvorwahl lautet +39-(0)-175.
Das Gemeindegebiet umfasst eine Fläche von 3 km², die
|
|
