Västmanlannin lääni

Vestmanlannin lääni (ruotsiksi Västmanlands län) on lääni Mälarenin luoteispuolella Keski-Ruotsissa. Pinta-ala on 6 302 km2 ja asukkaita 258 000 (2001). Läänin pääkaupunkina Västerås.

Läänin kunnat

- Arboga
- Fagersta
- Hallstahammar
- Heby
- Kungsör
- Köping
- Norberg
- Sala
- Skinnskatteberg
- Surahammar
- Västerås Luokka: Ruotsin läänit

Mälaren

Mälaren on Ruotsin kolmanneksi suurin järvi (Vänernin ja Vätternin jälkeen). Sen pinta-ala on 1140 km² ja sen syvin kohta on 64 m. Järven vesi laskee Itämereen Tukholman kohdalla kolmesta eri kohdasta (Norrström, Slussen ja Hammarbyslussen) ja Södertäljen kanavan kautta. Mälarenin itäisin poukama on Tukholman keskustan kupeessa oleva Riddarfjärden. Järvessä sijaitsevat saaret Birka ja sen lähellä sijaitseva Hovgården kuuluvat UNESCO:n Maailmanperintöluetteloon vuodesta 1993. luokka:Ruotsin järvet

Ruotsi

Ruotsi on pohjoismainen perustuslaillinen monarkia. Sillä on yhteinen maaraja Suomen lisäksi Norjan kanssa.

Historia

Pääartikkeli: Ruotsin historia Ruotsin nykyisistä kieliryhmistä vanhin ovat mahdollisesti saamelaiset. Kuitenkin myös indoeurooppalainen kielimuoto, josta ruotsin kieli vähitellen on kehittynyt, levisi maahan jo kivikaudella. 800- ja 900-lukujen aikana eteläisessä Ruotsissa vallitsi viikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja kolonosoivat Itämeren alueella, Venäjällä ja aina Mustallamerellä asti. Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla. Suomesta tuli osa Ruotsia joskus 1100- ja 1200-luvun aikana. Suomea kutsuttiin 1300- ja 1400-luvuilla ruotsalaisissa asiakirjoissa Itämaaksi. Vuonna 1389 perustettiin Kalmarin unioni, kun Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningaskunnat tulivat saman hallitsijan alaisiksi. 1400-luvulla Ruotsi taisteli päästäkseen irti Tanskan vallasta. Ruotsi erosi unionista vuonna 1521 ja erosta tuli lopullinen kun Kustaa Vaasasta tuli Ruotsin kuningas 1523. 1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta, erityisesti kuningas Kustaa II Aadolfin ansiosta. 1700-luvulla Ruotsin suurvalta-asema luhistui. Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin Suuressa Pohjan sodassa. Suomen sodassa vuonna 1808 Venäjä valtasi Suomen Ruotsilta. Ruotsi oli puolueeton ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Kylmän sodan aikana Ruotsi pysyi myös puolueettomana. Ruotsi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995.

Politiikka

Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttävät yksikamarinen parlamentti (valtiopäivät, ruotsiksi riksdag) sekä pääministerin johtama hallitus. Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Ruotsin eduskuntapuolueita ovat (suluissa kansanedustajien määrä)
- Socialdemokraterna (Sosiaalidemokraattinen puolue) (144)
- Moderata samlingspartiet (Kokoomuspuolue) (55)
- Folkpartiet liberalerna (Kansanpuolue) (48)
- Kristdemokraterna (Kristillisdemokraatit) (33)
- Vänsterpartiet (Vasemmistopuolue) (30)
- Centerpartiet (Keskustapuolue) (22)
- Miljöpartiet de Gröna (Ympäristöpuolue) (17) Ruotsissa on Sosiaalidemokraattisen puolueen muodostama vähemmistöhallitus, jota tukevat Vasemmistopuolue ja Ympäristöpuolue. Pääministeri on Göran Persson.

Sisäpolitiikka

Ruotsin suuri saavutus oli 1930-luvulta alkaen erityinen sosiaalivaltio eli Kansankoti (Folkhemmet) joka melkoisesti paransi kansalaisten taloudellista asemaa ja yhdenvertaisuutta. 1980-luvun lopulla Ruotsin taloudellinen tilanne on kuitenkin muuttunut epävarmemmaksi, mikä on johtanut hyvinvointivaltion rahoituskriisiin, mikä vaikeutti järjestelmän ylläpitoa.

Kansainväliset suhteet

Ruotsi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen Dag Hammarskjöld oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953-1961. Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Liittoutumattomuudella on Ruotsissa vankka kansan tuki. Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsen 1.1.1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan union jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3% ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta euroon, kun se täyttää ns. Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät Euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä. euro

Läänit

Ruotsi on jaettu 21 lääniin (län). Läänit on edelleen jaettu 290 kuntaan (kommun). Ruotsi jaetaan myös tradition mukaan maihin (land) (Sveanmaa, Göötanmaa sekä Norlanti) ja maakuntiin (landskap).
- Blekingen lääni
- Gotlannin lääni
- Gävleborgin lääni
- Hallannin lääni
- Jämtlannin lääni
- Jönköpingin lääni
- Kalmarin lääni
- Kronobergin lääni
- Norrbottenin lääni (Pohjoispohjan lääni)
- Skoonen lääni
- Södermanlannin lääni
- Taalainmaan lääni
- Tukholman lääni
- Upsalan lääni
- Värmlannin lääni
- Västerbottenin lääni (Länsipohjan lääni)
- Västernorlannin lääni (Länsi-Norlannin lääni)
- Västmanlannin lääni
- Länsi-Göötanmaan lääni
- Örebron lääni
- Itä-Göötanmaan lääni

Maantiede

Ruotsin maantiede Ruotsi on sekä pinta-alaltaan (450 000 neliökilometriä) että väestöltään (noin 9 miljoonaa) jonkin verran Suomea suurempi. Ruotsin pääkaupunki on Tukholma. Muita kaupunkeja ovat muun muassa Malmö, Göteborg, Uppsala, Haaparanta, Luulaja ja Uumaja. Katso Luettelo Ruotsin kunnista.

Väestö

Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, suurin vähemmistökieli on suomi. Maalla ei kuitenkaan ole Suomen tapaan lainsäädännöllä määrättyä virallista kieltä ruotsin hallitsevasta asemasta huolimatta. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romaani ja jiddish. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran (Gällivare), Jokkmokkin ja Kiirunan kunnissa ja niiden läheisyydessä. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa. Vähemmistökielillä ei kuitenkaan ole samaa asemaa kuin ruotsilla Suomessa. Romaanilla ja jiddishillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä. Ruotsissa asuu suuri määrä ulkomaalaissyntyisiä maan vapaamielisen pakolaisten vastaanoton ja 1960- 1980-luvulle vallinneen aktiivisen siirtotyöläispolitiikan ansiosta. Suurin osa ruotsalaisista on luterilaisia. Vielä muutamia vuosia sitten luterilaiseen kirkkoon kuuluminen oli pakollista, ja sen lisäksi sai kuulua johonkin muuhun uskontokuntaan. Ruotsalaiset ovat yleisesti ottaen huomattavasti suomalaisia vähemmän uskonnollisia.

Talous

Ruotsin talous painottuu voimakkaammin metalli- ja kemianteollisuuteen samoin kuin Suomen. Volvo, Saab, Ericsson, Tetrapak, Asea ja Nobel ovat olleet ruotsalaisen talouselämän kivijalkoja ja omistus on monimutkaisten, eri äänivaltaisten osakkeiden kautta keskittynyt muutamalla mahtiomistajalle muun muassa Wallenberg-suvulle. Viime vuosien aikana omistus on monessa yhtiössä siirtynyt kansainväliseen omistukseen ja tämä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen.

Merkittävimmät luonnonvarat

- sinkki
- rautamalmi
- kupari
- lyijy
- hopea
- uraani
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- paperituotteet

Aiheesta muualla

- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Ruotsi Google Mapsissa] Luokka:Ruotsi als:Schweden ms:Sweden zh-min-nan:Sverige [[got:

Västerås

Västerås (suomeksi myös Vesterås tai Vesteroos) on kaupunki Keski-Ruotsissa. Se sijaitsee Mälaren-järven rannalla, noin 100 km länteen Ruotsin pääkaupungista Tukholmasta. Västerås kuuluu Västmanlandin maakuntaan, ja asukkaita kaupungissa on 131 114 (2003), ja täten se on Ruotsin 6. suurin paikkakunta. Västerås on yksi Ruotsin vanhimmista kaupungeista. Viikingit asuttivat Västeråsia jo ennen vuotta 1000. 1000-luvulla Västerås oli Ruotsin toiseksi suurin kaupunki, ja 1100-luvun puolivälissä kaupungin linnasta tuli piispan asuinpaikka. Seuraavilla vuosisadoilla rakennettiin tuomiokirkko ja luostari. Ensimmäinen kaupungin vaakuna on 1200-luvun lopulta. Västeråsin linna oli kuninkaallisten asuinpaikkana Kustaa Vaasan ajoilta vuoteen 1638, ja siellä pidettiin Västeråsin valtiopäivät 1527, joissa kirkon määrättiin luopumaan ylimääräisestä omaisuudestaan kruunulle. Myös vuoden 1544 valtiopäivillä tehtiin merkittäviä valtiollisia uudistuksia. Ruotsin ensimmäinen lukio, Rudbeckianska Gymnasiet, rakennettiin Västeråsiin Johannes Rudbeckiuksen toimesta 1623. Västerås on Lahden ystävyyskaupunki.

Aiheesta muualla

- [http://www.vasteras.se/ Kaupungin sivut]
- [http://www.vasterasturism.se/ Kaupungin turistisivut] Lahden Luokka:Ruotsin kaupungit

Legiolum

Lagentium or Legiolum was the Roman name for the strategic fort which was built around the year 74 by the Roman Empire. The English town of Castleford, West Yorkshire, is now built on what was the fort. Around this time, the Romans defeated the Brigantes, a peaceful, farming people. The Romans named this new settlement Lagentium. They built a turf and timber fort sometime in the early 70s to guard the river crossings and the vital road to the north. The fort was built on either a natural ridge or a man-made mound, we are not certain. The Roman engineers chose Lagentium for its strongly strategic position. The mound offered a strong and clear vantage point, and the river offered a source of water and food. The low crossing point also had the advantage that both sides of the river could be farmed on. So a fort was built on top of a Brigantian settlement. Over the sixty years since the fort was built, permanent shops and gardens were built, and traders began to arrive. The fort was garrisoned for 24 years by the Roman army, to keep the Brigantes under control. The Romans simply believed that the Brigantes were 'barbarians', but peace was eventually established and the troops were moved to the north. The Brigantes were not the most advanced of British Tribes, but the few Brigantes that did accept Roman law were allowed to experience greatly enhanced living conditions, under the watchful eye of the Romans. Around 43, a road known as Ermine Street ran from the south to the north, but the Romans had to cross the Humber estuary to get to the other side of the road. The estuary was two miles wide, and the river had raging currents, and was subject to strong winds, making any crossing very difficult. Also, the Romans were not keen sailors, so this route north was not appropriate. So the Romans built another road, known as Watling Street, with numerous forts strategically positioned along it. Lagentium, along with what is now Littleborough, Bawtry, Tadcaster and Doncaster, was one of these forts. Doncaster The fort built in Castleford shared many of the luxuries of any Roman settlement. In the vicus (a settlement just outside of the fort) there were: Temples, Houses Shops, Alehouses, Public bathhouses and even brothels. Many other improvements were made to Lagentium, including: Straight metalled roads, rectangular stone buildings with tiled roofs and glazed windows; the houses had drains and sometimes central heating. Around 410 Lagentium was abandoned, as the Roman Empire withdrew its legions. The Brigantes returned to power, and carried on with their lives as if the Romans had never been there. There were no significant changes from the time the Romans had left to the Middle Ages. The Brigantes allowed the fort to grow over, and they continued with the farming way of life that they had had for centuries. After the Norman Conquest of England in 1066, the land was split up and given to the King's knights. The land in Castleford, Pontefract, Leeds, Wakefield and Morley was given to Ilbert de Lacey. Castleford continued to be a farming village, and remained as one until the industrial revolution. The education system in the United Kingdom seems very proud with its heritage, and the children of Castleford are all taught about Lagentium. Category:Roman sites in England Category:History of West Yorkshire

alkomaty penisy cytaty accommodation in valencia Bramy gara�owe

:: RELATED NEWS ::

Tom Tolbert
Byron Thomas Tolbert (born October 16 1965 in Long Beach, California) is an American sports radio personality/television color analyst for the National Basketball Association. Tolbert was a former college bask