Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Vaasan Lääni

Vaasan lääni

1. syyskuuta 1997 toteutettu Suomen lääniuudistus vähensi läänien määrän kahdestatoista kuuteen. Lääniuudistuksessa maakuntien merkitys kasvoi, kun aimmat maakunnalliset läänit korvattiin hallinnollisilla suurlääneillä. Lääniuudistuksen tarkoitus oli julkishallinnon keventäminen ja 20% säästöt hallintokuluissa. Uudistusta on kuitenkin kritisoitu siitä, että maakuntien luominen itse asiassa lisäsi uuden hallintokerroksen, ja hallintokulujen säästö on todellisuudessa vaihdellut laskutavasta riippuen nollasta kymmeneen prosenttiin. Uusien läänien nimiä ovat jotkut myös pitäneet merkityksettöminä ja vailla siteitä Suomen perinteisiin alueisiin.

Läänien yhdistäminen

Vanhat läänit yhdistettiin uusiin seuraavasti:
- Etelä-Suomen lääni
  - Uudenmaan lääni
  - Kymen lääni
  - Hämeen läänin eteläiset osat
- Länsi-Suomen lääni
  - Turun ja Porin lääni
  - Vaasan lääni
  - Keski-Suomen lääni
  - Hämeen läänin pohjoiset osat
- Itä-Suomen lääni
  - Mikkelin lääni
  - Kuopion lääni
  - Pohjois-Karjalan lääni Oulun lääni, Lapin lääni ja Ahvenanmaa eivät muuttuneet. Luokka:Lääninhallinto

1. syyskuuta

1. syyskuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 244. päivä (245. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 121 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Pirkka :- suomenruotsalainen kalenteri: Gottfrid :- ortodoksinen kalenteri: Simeoni, Simana, Joosua :- saamenkielinen kalenteri: Birki :- vanhemmissa kalentereissa: Aegidius, Aigidius, Alku, Egidius, Gideon, Salli, Samuel, Ägidius

Tapahtumia


- 1923 - Maanjäristys surmasi noin 100 000 ihmistä Tokiossa ja Jokohamassa.
- 1928 - Ahmed Zogu julisti Albanian kuningaskunnaksi ja korotti itsensä kuninkaaksi hallitsijanimellä Zog I.
- 1939 - Toinen maailmansota alkoi Saksan hyökkäyksellä Puolaan.
- 1959 - Ensimmäinen tv-uutislähetys Suomessa.
- 1969 - Vallankaappaus Libyassa nosti Muammar Gaddafin valtaan.
- 1972 - Bobby Fischer löi Boris Spasskin šakki-ottelussa ja nousi šakin maailmanmestariksi.
- 1979 - Avaruustutkimus: Pioneer 11 ohitti ensimmäisenä avaruusluotaimena Saturnus-planeetan.
- 1983 - Ilmailu: neuvostoliittolainen hävittäjälentokone ampui alas korealaisen KAL-007-matkustajalentokoneen, kun se eksyi Neuvostoliiton ilmatilaan.
- 1997 - Suomessa toteutettiin lääniuudistus.
- 2004 - Beslanin koulukaappaus alkoi.

Syntyneitä


- 1875 - Edgar Rice Burroughs, kirjailija (Tarzan-kirjat)
- 1923 - Rocky Marciano, nyrkkeilijä
- 1933 - Conway Twitty, kantrilaulaja
- 1957 - Gloria Estefan, laulajatar
- 1958 - Armi Aavikko, Miss Suomi, laulaja
- 1961 - Heikki Kujanpää, näyttelijä.
- 1962 - Ruud Gullit, hollantilainen jalkapalloilija

Kuolleita


- 1159 - Paavi Adrian IV
- 1981 - Albert Speer, natsijohtaja
- 1982 - Wladyslaw Gomulka, entinen Puolan puoluejohtaja
- 1993 - Eugen Malmstén, suomalainen jazz-trumpetisti ---- Katso myös: kalenteri ~ 31. elokuuta, 2. syyskuuta Luokka:Syyskuu -09-01 ko:9월 1일 ja:9月1日 simple:September 1 th:1 กันยายน

1997

Tapahtumia

Tammikuu


- 18. tammikuuta - Ruandassa Hutu-militantit tappavat 3 espanjalaista avustustyöntekijää ja 3 sotilasta.
- 19. tammikuuta - Jasser Arafat palaa Hebroniin, Länsirannalle 30 vuoden jälkeen ja liittyy juhlistamaan Länsirannan viimeisin miehitetyn kaupungin luovutusta.
- 20. tammikuuta - Bill Clinton aloittaa toisen kautensa Yhdysvaltain presidenttinä.

Helmikuu


- 4. helmikuuta - O. J. Simpson tuomitaan syylliseksi Nicole Brown Simpson ja Ron Goldmanin kuolemiin, murhasyytteen jo rauettua. Hänet määrätään 35 000 000 dollarin vahingonkorvauksiin.
- 4. helmikuuta - Serbian presidentti Slobodan Milosevic hyväksyy opposition voiton marraskuun 1996 vaaleissa kiistettyään sen ensin.
- 5. helmikuuta - Sveitsin kolme suurta pankkia julkistavat 71 miljoonan dollarin rahaston muodostamisen holokaustin uhreille ja heidän perheilleen.
- 9. helmikuuta - The Simpsons (Simpsonit) ylittää sarjan The Flintstones (Kiviset ja Soraset) ennätyksen pisimpään pyörineenä animaatiosarjana.
- 13. helmikuuta - Hubble-avaruusteleskoopin korjaustyöt aloitetaan avaruuskävelyllä avaruussukkula Discoverystä käsin.
- 19. helmikuuta - Kiinan viimeinen merkittävä vallankumouksellinen, Deng Xiaoping kuolee 92 vuoden iässä.
- 22. helmikuuta - Dollyn, ensimmäisen kloonatun lampaan, syntymä heinäkuussa 1996 julkistetaan Roslinissa, Skotlannissa.
- 24. helmikuuta - 6,5 richterin maanjäristys Turkmenistanissa ja Iranissa vaatii 100 kuolonuhria.
- 27. helmikuuta - 7,1 richterin maanjäristys Pakistanissa. 60 kuollutta.
- 28. helmikuuta - 6,1 richterin maanjäristys Armeniassa ja Azerbaidžanissa, 1100 kuollutta.

Maaliskuu


- 4. maaliskuuta - Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton estää liittovaltion rahoituksen käyttämisen ihmisen kloonauksen tutkimiseen.
- 6. maaliskuuta - Pablo Picasson Tete de Femme varastaan galleriasta Lontoosta. (Se löydetään viikkoa myöhemmin.)
- 11. maaliskuuta - Räjähdys ydinjätteen uudelleenkäsittelylaitoksessa Japanissa altistaa 35 työntekijää matala-aktiiviselle radioaktiivisuudelle.
- 18. maaliskuuta - Venäläisen An-24 -koneen peräsin hajoaa matkalla Turkkiin, ja kone putoaa tappaen kaikki 50 kyydissä. Tapaus johtaa kaikkien An-24 -koneiden lentokieltoon.
- 20. maaliskuuta - Alain Robert pidätetään luvattomasta kiipeämistä hän kuuluisimmaksi tulleen kiipeämisen aikana Petronas Towersin kaksoispilvenpiirtäjään.
- 26. maaliskuuta - 39 ruumista löydetään Marshall Applewhiten johtaman Heaven's Gate (taivaan portti) -kultin joukkoitsemurhan jäljiltä. Itsemurhan aika valittiin Hale-Bopp -komeetan ilmestymisen vuoksi, ja kaikilla kultisteilla oli jalassaan uudet Nike-lenkkitossut.

Huhtikuu


- 21. huhtikuuta - Ensimmäiset avaruushautajaiset, Pegasus-raketti vie 24 ihmisen tuhkaa kiertoradalle. Joukossa ovat mm. Gene Roddenberry ja Timothy Leary.
- 22. huhtikuuta - 126-päiväinen panttivankikriisi alkaa Japanin suurlähettilään tiloissa Limassa, Perussa. 71 panttivankia vapautetaan lopulta kommandoiskussa, jossa kaksi sotilasta kuolee ja kaikki 14 kapinallista surmataan. Yksi panttivanki kuolee sydänkohtaukseen.

Toukokuu


- 1. toukokuuta - Yhdistyneessä kuningaskunnassa Labour-puolue nousee valtaan 18 vuoden konservatiivihallinnon jälkeen.
- 2. toukokuuta - Tony Blairista Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri.
- 10. toukokuuta - Maanjäristys koillisessa Iranissa lähellä Ardekulia tappaa 2400.
- 11. toukokuuta - IBM:n Deep Blue voittaa Garri Kasparovin, voittaen ensimmäisenä tietokoneena šakin suurmestarin.
- 12. toukokuuta - Radio Nova aloitti lähetykset.
- 25. toukokuuta - Majuri Johnny Paul Koromah kaappaa vallan Sierra Leonessa presidentti Ahmad Tejan Kabbahilta.

Kesäkuu


- 1. kesäkuuta - TV Nelonen aloitti toimintansa Suomessa.
- 2. kesäkuuta - Timothy McVeigh tuomitaan 15 murhasta ja salaliitosta roolistaan 1995 Oklahoma Cityn pommi-iskuissa.
- 7. kesäkuuta - Nimellä "_eci" tunnettu henkilö julkistaa C-kielisen ohjelman, joka pystyy kaatamaan verkossa olevat Windows 95 ja Windows NT -käyttöjärjestelmät. Ohjelma tullaan myöhemmin tuntemaan WinNukena.
- 10. kesäkuuta - Puna-khmerien johtaja Pol Pot määrää tapettavaksi oikean kätensä Son Senin ja hänen 11 perheenjäsentään tämä ehdotettua rauhaa hallituksen kanssa. Pol Pot pakenee tukikohtaansa pohjoisessa, jossa punaiset khmeriet asettavat hänet kotiarestiin.

Heinäkuu


- 1. heinäkuuta - Yhdistynyt kuningaskunta luovuttaa Hong Kongin Kiinan kansantasavallalle.
- 4. heinäkuuta - NASA:n Mars Pathfinder laskeutuu Marsiin.
- 23. heinäkuuta - Digital Equipment Corporation nostaa antitrusti-syyteen suoritinvalmistaja Inteliä vastaan
- Aasian talouskriisi lähti liikkeelle Thaimaasta

Elokuu


- 1. elokuuta - Lentokonevalmistajat Boeing ja McDonnell Douglas yhdistyvät.
- 6. elokuuta - Microsoft ostaa 150 miljoonalla dollarilla talousvaikeuksiin joutuneen kilpailijansa Apple Computerin osakkeita.
- 31. elokuuta - Walesin prinsessa Diana viedään sairaalaan auto-onnettomuuden jälkeen Pariisissa. Hänet julistetaan kuolleeksi 04:00 seuraavana aamuna.

Syyskuu


- 1. syyskuuta - Suomessa tulee voimaan lääniuudistus. Vanhat läänit korvataan uusilla ja perustetaan uudet maakunnat.
- 6. syyskuuta - Prinsessa Dianan hautajaiset keräävät Westminster Abbeyin suuren väkijoukon.
- 7. syyskuuta - Ensimmäinen uuden sukupolven hävittäjä F/A-22 Raptorin koelento.
- 11. syyskuuta - Skotlanti äänestää oman parlamenttinsa luomisesta 290 vuoden Englannin-liiton jälkeen.
- 13. syyskuuta - Kalajoella riehui Suomen oloissa harvinaisen voimakas trombi.
- 17. syyskuuta - UNSCOM:n asetarkastajat videokuvaavat Irakilasia polttamassa dokumentteja ja kaatamassa tynnyreitä jokeen odottaessaan pääsyä tarkastuskohteeseensa.
- 21. syyskuuta - Tyrvään vanha kirkko palaa tuhopolttajan sytyttämänä.

Lokakuu


- 15. lokakuuta - Ensimmäinen yliääninopeusennätys maassa ThrustSSC-tiimin toimesta UK:ssa.
- 22. lokakuuta - Tanskalainen vankikarkuri Steen Christensen surmasi kaksi poliisia Helsingissä. Surmansa saivat ylikonstaapeli Eero Holsti ja vanhempi konstaapeli Antero Palo.
- 30. lokakuuta - Yhdistyneessä kuningaskunnassa au pair Louise Woodward tuomitaan syylliseksi vauvan ravistelemisesta kuoliaaksi.

Marraskuu


- 12. marraskuuta - Sheikki Ramzi Yousef tuomitaan syylliseksi vuoden 1993 World Trade Centerin pommi-iskuun.
- 16. marraskuuta - 18 vuoden vankeuden jälkeen Kiina vapauttaa Wei Jingshengin, demokratia-aktivistin vankilasta terveyssyistä.
- 17. marraskuuta - Luxorissa, Egyptissä islamilaismilitantit tappavat 62 turistia Hatshepsutin temppelin ulkopuolella.
- 19. marraskuuta - Carlislessa, Iowassa Bobbi McCaughey synnyttää seitsemän lasta toisessa tunnetussa tapauksessa, jossa seitsoset ovat kaikki syntyneet elävinä.
- 24. marraskuuta - Dow Jones -teollisuusindeksin pudottua 554,26 pistettä New Yorkin pörssi sulkee kaupankäynnin.

Joulukuu


- 3. joulukuuta - Ottawassa, Kanadassa, 121 maan edustajat solmivat jalkaväkimiinojen valmistuksen ja käytön kieltävän sopimuksen. Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä eivät allekirjoita sopimusta.
- 29. joulukuuta - Hong Kongissa aletaan tappaa kanoja yritettäessä estää tappavan influenssan leviäminen.
- 30. joulukuuta - Algeriassa militantit tappavat 400 ihmistä neljässä kylässä.

Muuta


- Amsterdamin sopimus Euroopan unionista tehtiin

Syntyneitä


- ...

Kuolleita


- 1. tammikuuta - Townes van Zandt, muusikko
- 17. tammikuuta - Clyde Tombaugh, astronomi, Pluton löytäjä.
- 19. helmikuuta - Deng Xiaoping, Kiinan johtaja
- 9. maaliskuuta - Notorious B.I.G., rap-muusikko
- 5. huhtikuuta - Allen Ginsberg, beat-runoilija
- 12. kesäkuuta - Veikko Vennamo, poliitikko
- 22. kesäkuuta - Gérard Pelletier, journalisti, poliitikko ja diplomaatti
- 25. kesäkuuta - Jacques Cousteau, meritutkija, nykyaikaisen sukelluspuvun kehittäjä
- 2. heinäkuuta - James Stewart, näyttelijä
- 15. heinäkuuta - Gianni Versace, muotisuunnittelija
- 31. heinäkuuta - Bao Dai, Vietnamin viimeinen keisari
- 2. elokuuta - William S. Burroughs, kirjailija
- 2. elokuuta - Fela Kuti, muusikko ja aktivisti.
- 4. elokuuta - Jeanne Calment, maailman vanhin ihminen, 122-vuotiaana
- 31. elokuuta - Dodi Al-Fayed
- 1. syyskuuta - Walesin prinsessa Diana
- 5. syyskuuta - Agnes Gonxha Bojaxhiu (Äiti Teresa)
- 9. syyskuuta - Burgess Meredith, näyttelijä
- 12. lokakuuta - John Denver, muusikko
- 22. marraskuuta - Michael Hutchence, INXS-yhtyeen laulaja
- 26. marraskuuta - Reino Markkula, lauluntekijä ja muusikko Vantaalla liikenneonnettomuudessa. Luokka:1990-luku als:1997 ms:1997 ko:1997년 ja:1997年 simple:1997 th:พ.ศ. 2540

Maakunta

Maakunta voi tarkoittaa Suomessa sekä historillisia maakuntia (Ruotsin vallan aikaiset provinssit) että vuoden 1997 lääniuudistuksen yhteydessä perustettuja nykyisiä maakuntia. Maakunta on luonteeltaan kuntien valtiosta autonomiseen päätöksentekovaltaan perustuva yhteishallinnollinen yksikkö, minkä tarkoituksena on ilmentää paikallista demokratiaa aluetasolla (vrt. lääni). Suomessa vuoden 1993 hallinnonuudistuksessa valtionhallinnon alueellinen toimeenpano ja kunnallishallinnon alueellinen päätösvalta kohtaavat työvoima- ja elinkeinokeskusten sekä maakuntaliittojen tasolla. Suomen 20 maakunnasta vain Ahvenanmaan autonomisella maakunnalla ja Kainuun kokeilumaakunnalla on vaaleilla valittu maakuntaneuvosto. Muissa 18 maakunnassa maakuntavaltuusto on vaaleilla valittujen kunnanvaltuustojen nimittämiä.

Historialliset maakunnat

Suomen historialliset maakunnat eli provinssit ovat perua Suomen yhteisestä historiasta Ruotsin kanssa. Provinssit lakkasivat olemasta hallinnollisia alueita jo 1634, kun läänit korvasivat ne. Provinssit ovat vielä perinne, mutta niillä ei ole enää hallinnollista käyttöä.

Nykyiset maakunnat

Vuoden 1997 lääniuudistuksen yhteydessä läänit jaettiin 20:een nykyiseen maakuntaan. Maakuntien yleisestä kehittämisestä ja suunnittelusta vastaavat maakuntaliitot, joita johtaa maakuntajohtaja. Maakunnat ovat lähinnä symbolisia, ja aluehallinnon vastuu on hyvin pitkälti edelleen lääneillä. Lopullinen maakuntajako päätettiin vasta vuonna 1998 [http://finlex1.edita.fi/dynaweb/ajantasa/flexsd/sd/@Generic__BookTextView/241730;nh=1;hf=0;pt=211074;lang=fi?DwebQuery=It%E4-Uusimaa#1 Valtioneuvoston päätöksessä maakunnista 26.2.1998/147].

Luettelo nykyisistä maakunnista lääneittäin

1998

    Lapin lääni

  1. Lappi (Lappland)

    Oulun lääni

  2. Pohjois-Pohjanmaa (Norra Österbotten)
  3. Kainuu (Kajanaland)

    Itä-Suomen lääni

  4. Pohjois-Karjala (Norra Karelen)
  5. Pohjois-Savo (Norra Savolax)
  6. Etelä-Savo (Södra Savolax)

    Länsi-Suomen lääni

  7. Etelä-Pohjanmaa (Södra Österbotten)
  8. Pohjanmaa (Österbotten)
  9. Pirkanmaa (Birkaland)
  10. Satakunta (Satakunda)
  11. Keski-Pohjanmaa (Mellersta Österbotten)
  12. Keski-Suomi (Mellersta Finland)
  13. Varsinais-Suomi (Egentliga Finland)

    Etelä-Suomen lääni

  14. Etelä-Karjala (Södra Karelen)
  15. Päijät-Häme (Päijänne Tavastland)
  16. Kanta-Häme (Egentliga Tavastland)
  17. Uusimaa (Nyland)
  18. Itä-Uusimaa (Östra Nyland)
  19. Kymenlaakso (Kymmenedalen)

    Ahvenanmaa

  20. Ahvenanmaa (Åland)

Väestö ja päähallintopaikat

NimiPäähallintopaikkaVäkiluku (2003)Ennuste 2030
AhvenanmaaMaarianhamina26 347kuva:Green up.png27 388
Etelä-KarjalaLappeenranta136 301kuva:Red down.png127 435
Etelä-PohjanmaaSeinäjoki193 954kuva:Red down.png172 261
Etelä-SavoMikkeli162 296kuva:Red down.png140 304
Itä-UusimaaPorvoo91 689kuva:Green up.png104 736
KainuuKajaani86 573kuva:Red down.png68 621
Kanta-HämeHämeenlinna166 648kuva:Red down.png165 548
Keski-PohjanmaaKokkola70 584kuva:Red down.png62 870
Keski-SuomiJyväskylä266 082kuva:Red down.png257 426
KymenlaaksoKotka185 662kuva:Red down.png172 652
LappiRovaniemi186 917kuva:Red down.png162 300
PirkanmaaTampere457 317kuva:Green up.png475 749
PohjanmaaVaasa173 111kuva:Red down.png161 064
Pohjois-KarjalaJoensuu169 129kuva:Red down.png144 720
Pohjois-PohjanmaaOulu371 931kuva:Red down.png369 268
Pohjois-SavoKuopio251 356kuva:Red down.png220 154
Päijät-HämeLahti198 434kuva:Red down.png193 330
SatakuntaPori234 777kuva:Red down.png214 599
UusimaaHelsinki1 338 180kuva:Green up.png1 575 591
Varsinais-SuomiTurku452 444kuva:Green up.png474 547

Katso myös


- Läänit
- Ruotsin historialliset provinssit
- Suomen historialliset maakunnat
- Österland
- Norrland

Aiheesta muualla


- [http://www.reg.fi/ Suomen maakuntien liitot] Maakunnat

Julkishallinto

Julkishallinto on kansalaisten yhteisten asioiden päättämistä julkisella tasolla. Suomessa julkishallinnon yksiköt pienimmästä suurimpaan ovat kunta, maakunta, lääni ja valtio. Myös Euroopan Unioni voidaan lukea osaksi julkishallintoa, koska se on jäsenvaltioidensa yhteenliittymä, jolla on eräissä asioissa ylikansallista päätäntävaltaa. Lisäksi valtion ja kuntien omistamat yritykset voidaan katsoa osaksi julkishallintoa samoin seurakuntien ja hiippakuntien toiminta. Kuntien yhteistyön puitteissa luodut kuntien väliset toimielimet mm. sairaalapiirit, koulutusyhtymät jne. ovat selvä ja melko iso osa maamme julkishallintoa. Samoin sosiaaliturvarahastot, kuten Kansaneläkelaitos (Kela) ovat osa julkista sektoria Suomessa. Julkishallinto on myös oppiaine tai tiede useissa maamme ylipistoissa, siihen liitty läheisesti myös julkisoikeus.

Katso myös


- Valtion ja kunnan tehtävät Luokka:Hallinto

Uudenmaan lääni

Uudenmaan lääni oli entinen lääni, joka korvautui vuoden 1997 lääniuudistuksessa Etelä-Suomen läänillä. Se käsitti Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat.

Jako

Itä-Uudenmaan Uudenmaan lääni jakaantui 34 kuntaan, joista 14 on kaupunkeja. Alla olevassa luettelossa kaupungit ovat painotettuja.
- Askola
- Espoo
- Hanko
- Helsinki
- Hyvinkää
- Inkoo
- Järvenpää
- Karjaa
- Karjalohja
- Karkkila
- Kauniainen
- Kerava
- Kirkkonummi
- Lapinjärvi
- Liljendal
- Lohja
- Loviisa
- Myrskylä
- Mäntsälä
- Nummi-Pusula
- Nurmijärvi
- Pernaja
- Pohja
- Pornainen
- Porvoo
- Pukkila
- Ruotsinpyhtää
- Sammatti
- Sipoo
- Siuntio
- Tammisaari
- Tuusula
- Vantaa
- Vihti Luokka:Suomen vanhat läänit

Kymen lääni

1. syyskuuta 1997 toteutettu Suomen lääniuudistus vähensi läänien määrän kahdestatoista kuuteen. Lääniuudistuksessa maakuntien merkitys kasvoi, kun aimmat maakunnalliset läänit korvattiin hallinnollisilla suurlääneillä. Lääniuudistuksen tarkoitus oli julkishallinnon keventäminen ja 20% säästöt hallintokuluissa. Uudistusta on kuitenkin kritisoitu siitä, että maakuntien luominen itse asiassa lisäsi uuden hallintokerroksen, ja hallintokulujen säästö on todellisuudessa vaihdellut laskutavasta riippuen nollasta kymmeneen prosenttiin. Uusien läänien nimiä ovat jotkut myös pitäneet merkityksettöminä ja vailla siteitä Suomen perinteisiin alueisiin.

Läänien yhdistäminen

Vanhat läänit yhdistettiin uusiin seuraavasti:
- Etelä-Suomen lääni
  - Uudenmaan lääni
  - Kymen lääni
  - Hämeen läänin eteläiset osat
- Länsi-Suomen lääni
  - Turun ja Porin lääni
  - Vaasan lääni
  - Keski-Suomen lääni
  - Hämeen läänin pohjoiset osat
- Itä-Suomen lääni
  - Mikkelin lääni
  - Kuopion lääni
  - Pohjois-Karjalan lääni Oulun lääni, Lapin lääni ja Ahvenanmaa eivät muuttuneet. Luokka:Lääninhallinto

Hämeen lääni

Hämeen lääni oli vuoden 1997 elokuun loppuun asti lääni, johon kuului Kanta-Hämeen maakunta sekä osia Pirkanmaasta ja Päijät-Hämeestä. Nykyisin alue kuuluu osin Länsi-Suomen lääniin ja osin Etelä-Suomen lääniin.

Historiaa

Häme kääntyi kristityksi 1200-luvun alkupuolella ja kuului kirkollisesti Suomen hiippakuntaan. Samalla vuosisadalla yhteys Ruotsin valtakuntaan kiinteytyi ja kuninkaan valta Hämeessä lujittui. Vanhaa perinteistä tapaoikeutta käytti maakuntalaitos maakuntakäräjineen, joilla tehtiin sopimuksia asukkaiden ja kruunun tai kirkon välillä. Vanhin kirjallinen maininta Hämeen maakunnasta on vuodelta 1319. Vähitellen siirryttiin linnaläänihallintoon, jonka keskipisteenä oli Hämeenlinna. Oikeusasioita hoitava maakuntatuomarilaitos vakiintui 1300-luvulla. Tuomari edusti valtiovaltaa ja hän siirtyi pitäjästä toiseen istumaan käräjiä. Suomi jaettiin kihlakunniksi 1400-luvun alussa. Tuomiovaltaa käytti linnanvoudeista riippumaton kihlakunnantuomari. Hämeen linnaläänissä oli kolme kihlakuntaa: Sääksmäen, Hattulan ja Hollolan kihlakunnat. Samoihin aikoihin alkoi hallintopitäjien ja kirkkopitäjien eriytyminen. Kuhunkin pitäjään nimitettiin valtiovallan edustajaksi linnanvoudin alainen nimismies. Vuonna 1634 Suomeen perustettiin neljä maaherrakuntaa, joista Hämeen ja Uudenmaan maaherrakunta oli yksi. Maaherran asuinpaikka oli Hämeenlinnassa, jonka viereen Pietari Brahe vuonna 1639 perusti Hämeenlinnan kaupungin. Kaupunki ei oikein menestynyt ja maaherran asuinpaikaksi tuli Helsinki vuosiksi 1648–1776. Vuonna 1721 peustettiin Kyminkartanon lääni, johon Uudenmaan ja Hämeen läänistä siirrettiin Sysmän pitäjä ja osa Hollolaa. Lääninjakoa uudistettaessa vuonna 1775 Uudenmaan ja Hämeenlinnan läänistä siirrettiin Pohjois-Hämeestä Laukaan kihlakunta Vaasan lääniin ja idästä osia Savon ja Karjalan lääniin. Uudenmaan ja Hämeen lääninhallitus siirtyi läänin keskelle Hämeenlinnaan vuonna 1776. Lääninhallitus palasi takaisin pääkaupunkiin vuonna 1827. Uusi lääninjako hyväksyttiin 5. huhtikuuta 1831. Siinä Suomi jaettiin kahdeksaan lääniin, joits yksi oli Hämeenlinnan lääni, jonka maaherran istuin oli Hämeenlinnassa. Aiempi laaja lääni oli siis jaettu kahtia ja perustettu erillinen Uudenmaan lääni. Vuoden 1870 aluaa astui voimaan uusi hallinnollinen jako, joka muutti läänin rajoja monessa kohdin. Hämeenlinnan lääniin yhdistettiin osa Keuruun pitäjää ja osa Ruoveden emäkirkonseurakuntaa Vaasan läänistä. Turun ja Porin läänistä siirrettiin Kurun kappeli, Messukylän seurakunta, Teiskon kappeli, Tampereen kaupunki, Pirkkalan seurakunta, Vesilahden seurakunta, Ylöjärven kappeli, Tottijärven kappeli ja yhdeksän kylää Someron pitäjästä. Turun ja Porin lääniin siirrettiin neljä kylää Punkalaitumen pitäjästä. Lisäksi Mikkelin läänistä siirrettiin Hämeenlinnan lääniin Korpilahden kappeli. Keski-Suomen lääni perustettiin 1. maaliskuuta 1960. Hämeen läänistä siihen liitettiin Jämsän, Jämsänkosken, Koskenpään, Korpilahden, Muuramen ja Säynätsalon kunnat. Vuoden 1969 alussa siirrettiin Virrat Vaasan läänistä Hämeen lääniin. Turun ja Porin läänistä liittiin Suoniemen kunta Nokiaan vuoden 1973 alussa. Kuhmoinen siirrettiin Keski-Suomen lääniin vuoden 1974 alussa ja Somero Turun ja Porin lääniin vuoden 1990 alussa. Turun ja Porin läänistä siirrettiin Hämeen lääniin vuoden 1993 alussa Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Mouhijärvi, Parkano ja Viljakkala.

Hämeen läänin kunnat


- Aitolahti (liitetty 1966 Tampereeseen)
- Akaa (liitetty 1946 Kylmäkoskeen, Sääksmäkeen, Toijalaan ja Viialaan)
- Asikkala
- Eräjärvi (liitetty 1973 Oriveteen)
- Etelä-Pirkkala (1921–1937, nimeksi Pirkkala 1938)
- Forssa
- Hattula
- Hauho
- Hausjärvi
- Hollola
- Humppila
- Hämeenkoski (vuoteen 1994 nimenä Koski Hl)
- Hämeenkyrö (siirretty 1993 Turun ja Porin läänistä)
- Hämeenlinna
- Hämeenlinnan maalaiskunta (liitetty 1948 Hämeenlinnaan)
- Ikaalinen (siirretty 1993 Turun ja Porin läänistä)
- Janakkala
- Jokioinen
- Juupajoki
- Jämsä (siirretty 1960 Keski-Suomen lääniin)
- Jämsänkoski (siirretty 1960 Keski-Suomen lääniin)
- Kalvola
- Kangasala
- Kihniö (siirretty 1993 Turun ja Porin läänistä)
- Koijärvi (liitetty 1969 Forssaan ja Urjalaan)
- Korpilahti (siirretty 1960 Keski-Suomen lääniin)
- Koskenpää (siirretty 1960 Keski-Suomen lääniin)
- Koski Hl (1995 nimeksi Hämeenkoski)
- Kuhmalahti
- Kuhmoinen (siirretty 1974 Keski-Suomen lääniin)
- Kuorevesi
- Kuru
- Kylmäkoski
- Kärkölä
- Lahti
- Lammi (nimenä aikaisemmin Lampi)
- Lempäälä
- Loppi
- Luopioinen
- Längelmäki
- Messukylä (liitetty 1947 Tampereeseen)
- Mouhijärvi (siirretty 1993 Turun ja Porin läänistä)
- Muurame (siirretty 1960 Keski-Suomen lääniin)
- Mänttä (1920– )
- Nastola
- Nokia
- Orivesi
- Padasjoki
- Parkano (siirretty 1993 Turun ja Porin läänistä)
- Perttula (1893 nimeksi Ypäjä)
- Pirkkala (jaettiin 1921 Etelä-Pirkkalan ja Pohjois-Pirkkalan kunniksi, vuonna 1938 Etelä-Pirkkalan nimi muuttui Pirkkalaksi ja Pohjois-Pirkkalan nimi Nokiaksi)
- Pohjaslahti (liitetty 1973 Virtoihin ja Vilppulaan)
- Pohjois-Pirkkala (1921–1937, 1938 nimeksi Nokia)
- Pälkäne
- Renko
- Riihimäki
- Ruovesi
- Sahalahti
- Sorerniemi (liitetty 1977 Someroon)
- Somero (siirretty 1990 Turun ja Porin lääniin)
- Suoniemi (liitettiin 1973 Nokiaan Turun ja Porin läänistä)
- Säynätsalo (siirretty 1960 Keski-Suomen lääniin)
- Sääksmäki (liitetty 1973 Valkeakoskeen)
- Tammela
- Tampere
- Teisko (liitetty 1972 Tampereeseen)
- Toijala
- Tottijärvi (liitetty 1976 Nokiaan)
- Tuulos
- Tyrväntö (liitetty 1971 Hattulaan)
- Urjala
- Valkeakoski
- Vanaja (jaettiin 1967 Hämeenlinnan, Janakkalan, Rengon ja Hattulan kesken)
- Vesilahti
- Viiala (kunnaksi 1932)
- Viljakkala (siirretty 1993 Turun ja Porin läänistä)
- Vilppula (1904– )
- Virrat (siirretty 1969 Vaasan läänistä)
- Ylöjärvi
- Ypäjä (aiempi nimi Perttula)

Hämeen läänin maaherrat

Maaherran virkanimikkeenä oli kuvernööri vuosina 1837–1918.
- Carl Klick oli Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherrana 1828–1831 ja Hämeen läänin maaherrana 29. huhtikuuta 1831 – 31. toukokuuta 1831.
- Johan Fredrik Stichaeus 1831–1841
- J. Snellman v.t. maaherrana 1831
- Carl Otto Rehbinder 1841–1863
- Samuel Werner von Troil 1863–1865
- Klaus Herman Molander 1865–1869
- Hjalmar (Sebastian) Nordenstreng 1870–1875
- Edvard (Reinhold) von Ammondt 1875–1887
- Torsten Costiander 1887–1895
- Edvard Boehm (vuodesta 1903 von Boehm) 1895–1899
- Gustaf Axel von Kothen 1900–1901
- Isidor Svertschkoff 1901–1904
- Alexander Pappkoff 1904–1906
- Ivar (Sune) Gordie 1906–1910
- Arthur Brofeldt v.t. 1910–1911
- Rafael Knut Harald Spåre 1911–1917
- Kustaa Adolf Saarinen 1917–1918
- Antti (Agathon) Tulenheimo 1918–1919
- Albert Alexander von Hellens 1919–1930
- (Kaarle) Sigurd Mattsson 1930–1959
- Jorma Tuominen 1959–1972
- Waldemar Sandelin 1973–1978
- Risto Tainio 1979–1994
- Kaarina Suonio 1994–1997

Kirjallisuutta


- Hämeen historia, Hämeenlinna 1955–1986.
- K. V. Kaukovalta: Hämeen läänin historia, kolme osaa, Hämeenlinna 1931.

Katso myös


- Lääniuudistus
- Suomen läänit Luokka:Suomen vanhat läänit

Länsi-Suomen lääni

Länsi-Suomen lääni on yksi Suomen lääneistä. Läänin naapurit ovat Etelä-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni ja Oulun lääni. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Länsi-Suomen lääni luotiin yhdistämällä Turun ja Porin lääni, Vaasan lääni, Keski-Suomen lääni ja Hämeen läänin pohjoisosat.

Hallinto

Länsi-Suomen lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä. Lääninhallituksen palvelupisteet sijaitsevat Jyväskylässä, Tampereella, Porissa ja Vaasassa.

Maa- ja seutukunnat

Länsi-Suomen läänissä on seitsemän maakuntaa ja 32 seutukuntaa:
- Etelä-Pohjanmaan maakunta (Södra Österbotten) :#Eteläisten seinänaapurien seutukunta :#Härmänmaan seutukunta :#Järviseudun seutukunta :#Kuusiokuntien seutukunta :#Seinäjoen seutukunta :#Suupohjan seutukunta
- Keski-Pohjanmaan maakunta (Mellersta Österbotten) :#Kaustisen seutukunta :#Kokkolan seutukunta
- Keski-Suomen maakunta (Mellersta Finland) :#Joutsan seutukunta :#Jyväskylän seutukunta :#Jämsän seutukunta :#Keuruun seutukunta :#Saarijärven-Viitasaaren seutukunta :#Äänekosken seutukunta
- Pirkanmaan maakunta (Birkaland) :#Etelä-Pirkanmaan seutukunta :#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta :#Lounais-Pirkanmaan seutukunta :#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta :#Tampereen seutukunta :#Ylä-Pirkanmaan seutukunta
- Pohjanmaan maakunta (Österbotten) :#Kyrönmaan seutukunta :#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen) :#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion) :#Vaasan seutukunta
- Satakunnan maakunta (Satakunda) :#Pohjois-Satakunnan seutukunta :#Porin seutukunta :#Rauman seutukunta
- Varsinais-Suomen maakunta (Egentliga Finland) :#Loimaan seutukunta :#Salon seutukunta :#Turun seutukunta :#Vakka-Suomen seutukunta :#Åboland-Turunmaan seutukunta

Kunnat

Länsi-Suomen lääni on jaettu 204 kuntaan, mukaan lukien Turun, Jyväskylän, Tampereen, Vaasan ja Rauman kaupungit.

Vaakuna

Länsi-Suomen läänin vaakuna on luotu yhdistämällä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan vaakunat

Aiheesta muualla


- [http://www.laaninhallitus.fi/lansi Länsi-Suomen lääninhallitus]
- ko:서핀란드 주

Turun ja Porin lääni

Turun ja Porin lääni oli entinen lääni, joka korvautui vuoden 1997 lääniuudistuksessa Länsi-Suomen läänillä. Siitä muodostettiin Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat.

Kunnat


- Eura
- Harjavalta
- Honkajoki
- Houtskari
- Huittinen
- Iniö
- Jämijärvi
- Kaarina
- Kankaanpää
- Karinainen
- Karvia
- Kemiö
- Kiikala
- Kiikoinen
- Kisko
- Kiukainen
- Kodisjoki
- Kokemäki
- Korppoo
- Koski
- Kullaa
- Kustavi
- Kuusjoki
- Köyliö
- Laitila
- Lappi
- Lavia
- Lemu
- Lieto
- Loimaa
- Loimaan kunta
- Luvia
- Marttila
- Masku
- Mellilä
- Merikarvia
- Merimasku
- Mietoinen
- Muurla
- Mynämäki
- Naantali
- Nakkila
- Nauvo
- Noormarkku
- Nousiainen
- Oripää
- Parainen
- Paimio
- Perniö
- Pertteli
- Piikkiö
- Pomarkku
- Pori
- Punkalaidun
- Pyhäranta
- Pöytyä
- Raisio
- Rauma
- Rauman Lappi
- Rusko
- Rymättylä
- Salo
- Sauvo
- Siikainen
- Somero
- Suodenniemi
- Suomusjärvi
- Säkylä
- Särkisalo
- Taivassalo
- Tarvasjoki
- Turku
- Ulvila
- Uusikaupunki
- Vahto
- Vammala
- Vampula
- Vehmaa
- Velkua
- Västanfjärd
- Yläne
- Äetsä Luokka:Suomen vanhat läänit

Vaasan lääni

1. syyskuuta 1997 toteutettu Suomen lääniuudistus vähensi läänien määrän kahdestatoista kuuteen. Lääniuudistuksessa maakuntien merkitys kasvoi, kun aimmat maakunnalliset läänit korvattiin hallinnollisilla suurlääneillä. Lääniuudistuksen tarkoitus oli julkishallinnon keventäminen ja 20% säästöt hallintokuluissa. Uudistusta on kuitenkin kritisoitu siitä, että maakuntien luominen itse asiassa lisäsi uuden hallintokerroksen, ja hallintokulujen säästö on todellisuudessa vaihdellut laskutavasta riippuen nollasta kymmeneen prosenttiin. Uusien läänien nimiä ovat jotkut myös pitäneet merkityksettöminä ja vailla siteitä Suomen perinteisiin alueisiin.

Läänien yhdistäminen

Vanhat läänit yhdistettiin uusiin seuraavasti:
- Etelä-Suomen lääni
  - Uudenmaan lääni
  - Kymen lääni
  - Hämeen läänin eteläiset osat
- Länsi-Suomen lääni
  - Turun ja Porin lääni
  - Vaasan lääni
  - Keski-Suomen lääni
  - Hämeen läänin pohjoiset osat
- Itä-Suomen lääni
  - Mikkelin lääni
  - Kuopion lääni
  - Pohjois-Karjalan lääni Oulun lääni, Lapin lääni ja Ahvenanmaa eivät muuttuneet. Luokka:Lääninhallinto

Keski-Suomen lääni

Keski-Suomen lääni oli yksi niistä lääneistä, jotka lakkautettiin vuoden 1997 lääniuudistuksessa. Se käsitti Keski-Suomen maakunnan sekä Kuhmoisten kunnan (Kuhmoinen liitettiin Keski-Suomen maakuntaan vasta läänin lakkauttamisen jälkeen). Läänin pääkaupunki oli Jyväskylä. Keski-Suomen lääni aloitti toimintansa 1960. Aikaisemmin sen alue kuului Vaasan, Hämeen, Mikkelin ja Kuopion lääneihin. Läänin raja muuttui hieman vuonna 1973, kun Kuhmoisten kunta siirrettiin Hämeen läänistä Keski-Suomen lääniin. Vuoden 1997 ääniuudistuksessa Keski-Suomen lääni liitettiin Länsi-Suomen lääniin.

Kunnat


- Hankasalmi
- Joutsa
- Jyväskylä
- Jyväskylän maalaiskunta
- Jämsä
- Jämsänkoski
- Kannonkoski
- Karstula
- Keuruu
- Kinnula
- Kivijärvi
- Konnevesi
- Korpilahti
- Kuhmoinen
- Kyyjärvi
- Laukaa
- Leivonmäki
- Luhanka
- Multia
- Muurame
- Petäjävesi
- Pihtipudas
- Pylkönmäki
- Saarijärvi
- Sumiainen
- Suolahti
- Toivakka
- Uurainen
- Viitasaari
- Äänekoski
Luokka:Suomen vanhat läänit

Itä-Suomen lääni

Itä-Suomen lääni on yksi Suomen lääneistä. Läänin naapurit ovat Etelä-Suomen lääni, Länsi-Suomen lääni, Oulun lääni ja Venäjä. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Itä-Suomen lääni luotiin yhdistämällä Mikkelin lääni (lukuun ottamatta Heinolaa ympäristöineen, joka kuuluu Etelä-Suomen lääniin), Kuopion lääni ja Pohjois-Karjalan lääni.

Hallinto

Itä-Suomen lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä. Lääninhallituksen palvelupisteet sijaitsevat Mikkelissä, Joensuussa ja Kuopiossa.

Maakunnat

Itä-Suomen lääni on jaettu 3 maakuntaan:
- Pohjois-Karjala (Norra Karelen)
- Pohjois-Savo (Norra Savolax)
- Etelä-Savo (Södra Savolax)

Kunnat

Itä-Suomen lääni on jaettu 64 kuntaan, joista kaupunkeja on 15, mukaan lukien Mikkeli, Joensuu ja Kuopio. Suurimmat kunnat (as.) # Kuopio 90595 # Joensuu 57617 # Mikkeli 46557 # Savonlinna 27490 # Varkaus 24243 # Iisalmi 22637 # Siilinjärvi 20260 # Lieksa 14065 # Pieksämäki 12447 # Kontiolahti 12359

Vaakuna

Itä-Suomen läänin vaakuna on luotu yhdistämällä Savon ja Karjalan vaakunat.

Ulkopuoliset linkit


- [http://www.laaninhallitus.fi/lh/ita/home.nsf Itä-Suomen lääni]
- Luokka:Savo ko:동핀란드 주

Kuopion lääni

1. syyskuuta 1997 toteutettu Suomen lääniuudistus vähensi läänien määrän kahdestatoista kuuteen. Lääniuudistuksessa maakuntien merkitys kasvoi, kun aimmat maakunnalliset läänit korvattiin hallinnollisilla suurlääneillä. Lääniuudistuksen tarkoitus oli julkishallinnon keventäminen ja 20% säästöt hallintokuluissa. Uudistusta on kuitenkin kritisoitu siitä, että maakuntien luominen itse asiassa lisäsi uuden hallintokerroksen, ja hallintokulujen säästö on todellisuudessa vaihdellut laskutavasta riippuen nollasta kymmeneen prosenttiin. Uusien läänien nimiä ovat jotkut myös pitäneet merkityksettöminä ja vailla siteitä Suomen perinteisiin alueisiin.

Läänien yhdistäminen

Vanhat läänit yhdistettiin uusiin seuraavasti:
- Etelä-Suomen lääni
  - Uudenmaan lääni
  - Kymen lääni
  - Hämeen läänin eteläiset osat
- Länsi-Suomen lääni
  - Turun ja Porin lääni
  - Vaasan lääni
  - Keski-Suomen lääni
  - Hämeen läänin pohjoiset osat
- Itä-Suomen lääni
  - Mikkelin lääni
  - Kuopion lääni
  - Pohjois-Karjalan lääni Oulun lääni, Lapin lääni ja Ahvenanmaa eivät muuttuneet. Luokka:Lääninhallinto

Oulun lääni

Oulun lääni on yksi Suomen lääneistä. Sen rajanaapureita ovat Lappi, Länsi-Suomi ja Itä-Suomi. Sillä on myös rajaa Pohjanlahdella.

Historia

Historiaa, maantiedettä ja kulttuuria myös artikkelissa Pohjanmaa Oulun lääni perustettiin 1775. Haminan rauhan jälkeen osa Lappia liitettiin lääniin, Petsamo liitettiin siihen 1922. Lapista tehtiin oma lääninsä vasta 1936. Vuoden 1997 lääniuudistuksen jälkeen on lopetettu kaksi kuntaa, Pattijoki ja Temmes.

Hallinto

Pääartikkeli: Oulun lääninhallitus Lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä. Läänissä on 11 kihlakuntaa.

Maa- ja seutukunnat

Oulun läänissä on kaksi maakuntaa ja yhdeksän seutukuntaa.
- Kainuun maakunta (Kajanaland) :#Kajaanin seutukunta :#Kehys-Kainuun seutukunta
- Pohjois-Pohjanmaan maakunta (Norra Österbotten) :#Koillismaan seutukunta :#Nivalan-Haapajärven seutukunta :#Oulun seutukunta :#Oulunkaaren seutukunta :#Raahen seutukunta :#Siikalatvan seutukunta :#Ylivieskan seutukunta

Kunnat

Pääartikkeli: Oulun läänin kunnat Lääniin kuuluu 50 kuntaa, joista suurimmat ovat Oulu ja Kajaani.

Vaakuna

Pääartikkeli: Oulun läänin vaakuna Oulun läänin vaakuna muodostuu siten, että halkoisen kilven vasemmanpuoleisessa kentässä on Pohjanmaan maakunnanvaakuna ja oikeanpuoleisessa kentässä Kajaanin kaupungin vaakunan osa seuraavin selityksin: sinisessä kentässä kultainen kaksitorninen linna, jonka ikkuna-ja oviaukot ovat punaiset. Kilven päällä on herttuakunnan kruunu.

Aiheesta muualla


- [http://www.laaninhallitus.fi/oulu Oulun lääninhallitus]
- ko:오울루 주

Ahvenanmaa

Ahvenanmaa (ruotsiksi Åland) on saariryhmä Itämeressä. Se muodostaa Suomeen kuuluvan demilitarisoidun itsehallinnollisen maakunnan. Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Maakunnan väkiluku on 26 010 ja sen pääkaupunki on Maarianhamina.

Maantiede

Ahvenanmaa sijaitsee Pohjanlahden ja Itämeren pääalueen välissä. Maakuntaan kuuluu yli 6 500 saarta ja luotoa, joista Manner-Ahvenanmaa on suurin. Ruotsista sen erottaa kapeimmalta kohdaltaan noin 50 km leveä, saareton ja syvä Ahvenanmeri. Varsinais-Suomen saaristoa vastaan rajana oleva Kihti (Skiftet) sen sijaan on saarekas ja kapea. Pääsaari, Manner-Ahvenanmaa, on yli 50 km pitkä; siihen luetaan myös kapean Marsundin erottama Eckerö sekä Lemland ja Lumparland. Muita huomattavia saaria ovat Vårdö, Föglö, Sottunga, Kumlinge, Kökar ja Brändö. Vuoriperusta on enimmäkseen karkearakeista punervaa graniittilajia, ahvenanrapakiveä. Korkein huippu on Orrdalsklint (132 m) Saltvikin pitäjässä. Ahvenanmaan ilmasto on lauhkeampaa kuin muualla Suomessa, vuoden keskilämpö +5°, helmikuun -4°. Kasvillisuus yleensä rehevää, kasvisto lajirikas, siemenkasveja noin 750 lajia; niistä mainittakoon harvinainen, Suomessa vain Ahvenanmaalla kasvava marjakuusi ja rantamaisemiin leimaa antava tyrnipensas. Eläimistöstä puuttuvat muun muassa hirvi, ilves ja metso. Ahvenanmaan nimikkolajit ovat metsäkauris, merikotka, kevätesikko, hauki ja eloperäinen kalkkikivi.

Historia

Esihistoria

Orrdalsklint ja Långbergen Saltvikissä, Ahvenanmaan korkeimmat kohdat, alkoivat kohota merestä n. 10 000 vuotta sitten. Pikku hiljaa syntynyt saaristo sai ensimmäiset asukkaansa kivikaudella. Saarten vanhimmat arkeologiset kulttuurilöydöt edustavat kampakeraamista kulttuuria n. 4000 eaa. Noin 2500 eaa Ahvenanmaalle saapui kuoppakeramiikka ja noin 1800 eaa kuoppakeramiikan korvaa kiukaisten-kulttuurin löydöt. Saarten sijainnista johtuen skandinaavinen vaikutus on arkeologisessa aineistossa Ahvenanmaalla voimakkaampi kuin manner-Suomessa. Pronssikauteen ajoittuva Kökarin asuinpaikka lienee Puolan pohjoisrannikolta saapuneiden hylkeenpyynti- ja kaupparetkikuntien muistoa. Ahvenanmaalle on saapunut vaikutteita ja asukkaita idästä, lännestä ja etelästä koko saariryhmän olemassaolon ajan. Rautakaudella, varsinkin merovingi- ja viikinkiajoilla, arkeologiset aineistot ovat Ahvenanmaallakin runsaat. On vaikea sanoa, mitä kieltä saarten rautakautinen väestö puhui. 1000-luvulla saariryhmä ehkä autioitui, mutta sai pian uuden asutuksen Ruotsin suunnasta.

Etymologinen historia

Ahvenanmaan muinaishistoria ei välttämättä olekaan niin ruotsalainen kuin luullaan. Ahvenanmaan ruotsinkielinen nimi Åland on Lars Huldénin tutkimusten mukaan (Finlandssvenska bebyggelsenamn) muunnos muinaispohjoismaisesta sanasta ahva, joka on sama sana kuin latinan aqua 'vesi'. Toisaalta hän pitää mahdollisena sitäkin, että lähtökohtana voisi olla suomalainen sana "ahvena" ahven), josta kielen äännekehityksen sääntöjen mukaan on voinut kehittyä ruotsalainen sana å. Sanan loppu -maa olisi sitten käännetty ruotsiksi -land. Huldénin mukaan Ahvenanmaan nimistöstä osa on myös mahdollisesti suomalaisperäisiä tai suomalaisiin viittaavia nimiä. Tällaisia ovat hänen mukaan ehkä mm. Finbo, Finby, Finholma, Finnö, Finström, Geta (Kaita), Jomala, Jomalby, Jurmo (Jurimaa), Korsö (Koskipää), Lappo, Lappvesi, Leisor (Laitasaari), Lemböte, Lemland, Lumparby, Lumparland, Lumpo, Posta, Seglinge (Seilonen), Simskälä (Simasalo), Sålis (Saarilaksi) ja Töftö (Toivottu).

Ruotsalaisuuden aika

Keskiajalla Ahvenanmaasta tuli Korsholman linnaläänin keskusalue. Lääni siirtyi vuoden 1809 rauhassa osaksi Venäjään liitettyä Suomen suuriruhtinaskuntaa. Venäjä rakensi saarille Bomarsundin linnoituksen, joka myöhemmin tuhoutui Oolannin sodassa. Sodan jälkeen saaret demilitarisoitiin. Venäjä sitoutui Pariisin rauhassa vuonna 1856 olemaan linnoittamatta Ahvenanmaata, mutta rakensi sinne kuitenkin linnoituksia ensimmäisen maailmansodan aikana. Suuriruhtinaskunnalta Ahvenanmaa periytyi Suomen tasavallalle. Suomen itsenäisyyden alkuaikoina, Venäjän vallankumouksen jälkeen venäläinen sotaväki alkoi esiintyä hillittömästi myös Ahvenanmaalla. Tämän seurauksena siellä heräsi eräissä piireissä ajatus Ahvenanmaan liittämisestä Ruotsiin. Tämä pyrkimys, jonka johtomiehet olivat varatuomari C. Björkman ja toimittaja J. Sundblom, ja joka esiintyi muun muassa 7 135 hengen allekirjoittamassa adressissa, sai kannatusta Ruotsissa, mutta kohtasi koko Suomessa jyrkkää vastustusta. Suomen sisällissodan (1918) aikana Ruotsi lähetti saarille sotilasretkikunnan — nimellisesti suojelemaan ahvenanmaalaisia siviilejä, mutta todellisuudessa ilmeisesti valmistelemaan saarten liittämistä osaksi Ruotsia. Ruotsalaiset kuitenkin väistyivät saksalaisten tieltä. Ahvenanmaan kysymys joutui Yhdistyneen kuningaskunnan aloitteesta vuonna 1920 Kansainliiton neuvoston käsiteltäväksi. Tämän kesäkuussa 1921 tekemän päätöksen mukaan Ahvenanmaan saaret jäivät vastoin ahvenanmaalaisten enemmistön toiveita Suomen yhteyteen, mutta saarten ruotsinkielisen väestön kansallisuuden, kielen ja kulttuurin turvaamiseksi oli myönnettävä eräitä takeita, jotka Suomen eduskunta hyväksyi lisäyksinä ja muutoksina Ahvenanmaan jo 1920 saamaan laajaan itsehallintoon. Saarelaisten enemmistö on nykyisin tyytyväinen itsehallintoon. Lokakuussa 1921 tehtiin Genevessä kansainvälinen sopimus Ahvenanmaan linnoittamattomuudesta ja neutralisoimisesta. Ahvenanmaan linnoitukset purettiin jo vuonna 1919.

Itsehallinto

1919 Suomen eduskunta on vahvistanut itsehallinnon Ahvenanmaan itsehallintolailla 1920, jota uudistettiin 1951 ja 1991. Itsehallinto antaa ahvenanmaalaisille oikeuden säätää lailla omista sisäisistä asioistaan ja päättää maakunnan tulo- ja menoarviosta. Ahvenanmaalla on oma lakeja säätävä parlamentti, maakuntapäivät. Maakuntapäivät kokoontui ensimmäiseen täysistuntoonsa 9. kesäkuuta 1922. Sitä juhlitaan nykyään Ahvenanmaan itsehallintopäivänä. Maakuntapäivät nimittää maakuntahallituksen. Seuraavilla aloilla Ahvenanmaa toimii lähinnä kuten itsenäinen valtio omine lainsäädäntöineen ja omine hallintokoneistoineen:
- opetustoimi, kulttuuri ja muinaismuistojen suojelu
- terveyden- ja sairaanhoito
- ympäristöasiat
- elinkeinoelämän edistäminen
- sisäinen liikenne
- kunnallishallinto
- poliisitoimi
- postilaitos
- radio ja televisio Suomen liittyessä Euroopan unioniin Ahvenanmaan itsehallinto vahvistui. Ahvenanmaalla järjestettiin liittymisestä oma erillinen kansanäänestys. Ahvenanmaa on osana Suomea EU:n jäsen, mutta se ei kuulu EU:n veroliittoon, mikä mahdollistaa verovapaan myynnin laivaliikenteessä Ahvenanmaan ja EU:n välillä. Ahvenanmaan maakunnan itsehallinnosta johtuen Ahvenanmaan lääninhallituksella on erilaiset tehtävät kuin muun Suomen lääninhallituksilla. Ahvenanmaan postilaitos on julkaissut vuodesta 1984 alkaen Ahvenanmaan omia postimerkkejä. Myös omasta rahasta on välillä keskusteltu ja 1994 Ahvenanmaalta käsin pyrittiin julkaisemaan 100 taalerin juhlaraha. Tämä hanke kiellettiin, koska valtakunnan rahayksiköksi oli määrätty markka.

Kotiseutuoikeus

Ahvenmaalla on voimassa kotiseutuoikeusjärjestelmä (hembygdsrätt). Henkilöllä tulee olla kotiseutuoikeus, ennen kuin on mahdollista omistaa kiinteää omaisuutta saarella, äänestää maakuntapäivävaaleissa tai harjoittaa elinkeinoa. Kotiseutuoikeuden saa automaattisesti, jos se on jommallakummalla vanhemmista. Kotiseutuoikeutta voi hakea ruotsin kielen taitoinen Suomen kansalainen, joka on asunut maakunnassa vähintään viisi vuotta.

Kunnat

Ahvenanmaalla on yhteensä 16 kuntaa, joista Maarianhamina on ainoa kaupunki.

- Brändö
- Eckerö
- Finström
- Föglö
- Geta
- Hammarland
- Jomala
- Kumlinge
- Kökar
- Lemland
- Lumparland
- Maarianhamina
- Saltvik
- Sottunga
- Sund
- Vårdö

Muuta


- Ahvenanmaan suomalaiset

Tunnettuja ahvenanmaalaisia


- Gustaf Erikson, laivanvarustaja
- Janne Holmén, kestävyysjuoksija

Yrityksiä ja yhdistyksiä


- Chips Abp, elintarvikealan konserni
- Viking Line Abp, laivanvarustamo
- Ålands Penningautomatförening (PAF), peli- ja raha-automaattiyhdistys

Tunnettuja urheiluseuroja


- IFK Mariehamn (jalkapallo, Veikkausliiga)

Linkkejä


- [http://www.aland.fi/ Ahvenanmaan kotisivu (ruotsiksi)]
- [http://www.aland.fi/alandfi/ Ahvenanmaa pähkinänkuoressa] Luokka:Suomen saaret Luokka:Ahvenanmaa ko:올란드 제도 ja:オーランド諸島

Vectorveld

__NOTOC__ ] Een vectorveld is een afbeelding die aan elk punt in een Euclidische ruimte een vector verbindt. Men spreekt wel van gebonden vectoren, met aangrijpingspunt. Voorbeelden:
- in de 3-D ruimte: :\! \vec(x,y,z)= [F_x(x,y,z),F_y(x,y,z),F_z(x,y,z)];
- in de n-dimensionale ruimte: :\! \vec(x_1,x_2,...,x_n)=[F_1(x_1,...,x_n),F_2(x_1,...,x_n),...,F_n(x_1,...,x_n)].

Voorbeelden

Windrichting

Bekijken we de verdeling van de windsnelheid in de atmosfeer, dan heerst op ieder punt een bepaalde windrichting en windsnelheid. Deze verdeling is dus een vectorveld van aan punten (x,y,z) in de atmosfeer gekoppelde snelheidsvectoren :\,\vec(x,y,z)=\left (v_x(x,y,z),v_y(x,y,z),v_z(x,y,z)\right). Waait de wind alleen in één richting, zeg de x-richting, zoals bij benadering in een windtunnel, dan is het vectorveld van de vorm \,(v_x,0,0)

Zwaartekracht

Op ieder punt van de ruimte geldt een bepaald zwaartekrachtsveld, gegeven door de richting van de zwaartekracht (simpel gesteld naar beneden) en een grootte (de bekende veldsterkte g). Het vectorveld wordt dan: \! (0,0,-g). Alle krachten hebben in de natuurkunde een veld, dat in veel gevallen een vectorveld is.

Bewerkingen

Integreren

Het integreren van een vectorveld wordt gebruikt in de wetten van Maxwell, daarbij integreert men over een volume, of over het oppervlak van een volume.

Differentiëren

Om de verschillende afgeleiden te beschrijven, maakt men vaak gebruik van de nabla-operator. De richtingsafgeleiden van een scalair veld \phi\! vormen een vectorveld, de gradiënt van het veld. :grad \phi=\nabla \phi = \begin , , \end Om de putten en bronnen van een vectorveld φ aan te geven berekent men de divergentie \nabla \cdot \phi van het veld, uitgeschreven als \frac +\frac +\frac Of een veld wervelingen kent, wordt bepaald door de rotatie of rotor \nabla \times \phi, uitgeschreven als \begin - , - , - \end Belangrijk op te merken is, dat de uitgeschreven vorm enkel in een cartesiaans assenstelstel geldt, in een cilindrisch assenstelsel is de vorm anders. Zie daartoe Nabla in verschillende assenstelsels. Categorie:Meetkunde Categorie:Lineaire algebra

doda Dorota Rabczewska Sponsored Site death metal ruletka










































:: RELATED NEWS ::

The order of the stick
The Order of the Stick, nicknamed OOTS, is a tri-weekly, online comic strip about a group of adventurers. The humour is centered mostly on Dungeons and Dragons, along with other role-playing games. While it is principally published on the web, two book collections have been published, including a print-only story (On the Origin of PCs). It is drawn and authored in a deliberate stick f

Order of stick
The Order of the Stick, nicknamed OOTS, is a tri-weekly, online comic strip about a group of adventurers. The humour is centered mostly on Dungeons and Dragons, along with other role-playing games. While it is principally published on the web, two book collections have been published, including a print-only story (On the Origin of PCs). It is drawn and authored in a deliberate stick f
Wikipedia:Articles for deletion/Harold Bernstein
This page is an archive of the proposed deletion of the article below. Further comments should be made on the article's talk page, if it exists; or after the end of this archived section. The result of the debate was DELETE. jni 29 June 2005 08:07 (UTC)

Harold Bernstein

A search for one his

All Rights Reserved 2005 wikimiki.org