Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Vakka-Suomen Seutukunta

Vakka-Suomen seutukunta

Vakka-Suomen seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Varsinais-Suomen maakunnassa. Siihen kuuluu seitsemän kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 024.

Kunnat


- Kustavi (Kunta)
- Laitila (Kaupunki)
- Mietoinen (Kunta)
- Pyhäranta (Kunta)
- Taivassalo (Kunta)
- Uusikaupunki (Kaupunki)
- Vehmaa (Kunta)

Aiheesta muualla


- [http://www.vakka-suomi.com/ Vakka-Suomen kehityskeskus] :
- [http://www.kustavi.fi/ Kustavin kunnan kotisivut] :
- [http://www.laitila.fi/ Laitilan kaupungin kotisivut] :
- [http://www.mietoinen.fi/ Mietoisten kunnan kotisivut] :
- [http://pyharanta.fi/ Pyhärannan kunnan kotisivut] :
- [http://www.taivassalo.fi/ Taivassalon kunnan kotisivut] :
- [http://uusikaupunki.fi/ Uudenkaupungin kotisivut] :
- [http://www.vehmaa.fi/ Vehmaan kunnan kotisivut] Luokka:Varsinais-Suomen maakunnan seutukunnat

Suomen seutukunnat

Suomen seutukunnat ovat muutaman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia, joiden muodostamisen perusteena on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Jokainen Suomen kunta kuuluun johonkin seutukuntaan ja saman seutukunnan jäsenkuntien täytyy olla samasta maakunnasta. Suomen seutukunnat on määritelly Sisäasiainministeriö aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi. Sisäasiainministeriö myös vuosittain vahvistaa seutukuntajakoon tulevat muutokset. Seutukunnat muodostavat Euroopan unionin tilastollisen aluejakotason NUTS 4. Vuoden 2005 alusta Suomen kunnat on jaettu 77 eri seutukuntaan. Seutukuntajako on otettu käyttöön vuonna 1994.

Yleistä seutukunnista

Seutukunnat muodostuvat joko kaupunkiseuduista, muutamista pienemmistä kaupunkikeskuksista ja niitä ympäröivistä maaseuduista tai maaseutumaisista kunnista. Seutukunnat tekevät yhteistyötä mm. palvelujen tuottamisessa, elinkeinopolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa. Seutukunnille ei ole asetettu lakisääteisiä päätöksentekoelimiä eli niissä päättävät kunnat itse. Suomessa monet kunnat ovat siirtäneet valtuustojen hyväksynnällä osan päätöksentekovallastaan seutukuntien toimielimille. Tällaisia toimielimiä ovat mm. kuntayhtymät, kuntien yhteiset lautakunnat sekä seutuvaltuustot. Suomessa seutukunnat saavat myös päättää itse nimistään, mutta seutukuntatunnuksista sopivat Sisäasiainministeriö ja Tilastokeskus. Euroopan unioni käyttää alueelliseen tilastointiin ja aluepolitiikan kohdentamiseen NUTS-alueluokitusjärjestelmää (Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques / Nomenclature of Territorial Units for Statistics). Seutukuntajako on osa tätä järjestelmää. NUTS-järjestelmässä ylemmän tason alue jakautuu pienempiin seuraavan tason alueisiin jne. Esimerkiksi Suomessa NUTS 1-tason muodostavat Manner-Suomi ja Ahvenanmaa. Seuraavan NUTS 2-tason muodostavat Suomen suuralueet ja siitä seuraava NUTS 3-taso muodostuu maakunnista. Seutukunnat muodostavat NUTS 4-tason ja yksittäiset kunnat NUTS 5-tason. Nykyään NUTS 4-taso on LAU 1-taso (Local Administrative Units) ja NUTS 5-taso on LAU 2-taso.

Seutukunnat lajiteltuina lääneittäin ja maakunnittain

Vaikka seutukunnat pitäisi NUTS-järjestelmän mukaan lajitella suuraluettain ja maakunnittain, on ne tässä lajiteltu tutummin lääneittäin ja maakunnittain. Lajittelu on vuoden 2005 alusta, jolloin Suomessa oli yhteensä 6 lääniä, 20 maakuntaa ja 77 seutukuntaa.
- Lapin lääni :
- Lapin maakunta ::#Itä-Lapin seutukunta ::#Kemi–Tornion seutukunta ::#Pohjois-Lapin seutukunta ::#Rovaniemen seutukunta ::#Torniolaakson seutukunta ::#Tunturi-Lapin seutukunta
- Oulun lääni :
- Kainuun maakunta ::#Kajaanin seutukunta ::#Kehys-Kainuun seutukunta :
- Pohjois-Pohjanmaan maakunta ::#Koillismaan seutukunta ::#Nivala–Haapajärven seutukunta ::#Oulun seutukunta ::#Oulunkaaren seutukunta ::#Raahen seutukunta ::#Siikalatvan seutukunta ::#Ylivieskan seutukunta
- Itä-Suomen lääni :
- Etelä-Savon maakunta ::#Juvan seutukunta ::#Mikkelin seutukunta ::#Pieksämäen seutukunta ::#Savonlinnan seutukunta :
- Pohjois-Karjalan maakunta ::#Joensuun seutukunta ::#Keski-Karjalan seutukunta ::#Pielisen Karjalan seutukunta :
- Pohjois-Savon maakunta ::#Koillis-Savon seutukunta ::#Kuopion seutukunta ::#Sisä-Savon seutukunta ::#Varkauden seutukunta ::#Ylä-Savon seutukunta
- Länsi-Suomen lääni :
- Etelä-Pohjanmaan maakunta ::#Eteläisten seinänaapurien seutukunta ::#Härmänmaan seutukunta ::#Järviseudun seutukunta ::#Kuusiokuntien seutukunta ::#Seinäjoen seutukunta ::#Suupohjan seutukunta :
- Keski-Pohjanmaan maakunta ::#Kaustisen seutukunta ::#Kokkolan seutukunta :
- Keski-Suomen maakunta ::#Joutsan seutukunta ::#Jyväskylän seutukunta ::#Jämsän seutukunta ::#Keuruun seutukunta ::#Saarijärven–Viitasaaren seutukunta ::#Äänekosken seutukunta :
- Pirkanmaan maakunta ::#Etelä-Pirkanmaan seutukunta ::#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta ::#Lounais-Pirkanmaan seutukunta ::#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta ::#Tampereen seutukunta ::#Ylä-Pirkanmaan seutukunta :
- Pohjanmaan maakunta ::#Kyrönmaan seutukunta ::#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen) ::#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion) ::#Vaasan seutukunta :
- Satakunnan maakunta ::#Pohjois-Satakunnan seutukunta ::#Porin seutukunta ::#Rauman seutukunta :
- Varsinais-Suomen maakunta ::#Loimaan seutukunta ::#Salon seutukunta ::#Turun seutukunta ::#Vakka-Suomen seutukunta ::#Åboland–Turunmaan seutukunta
- Etelä-Suomen lääni :
- Etelä-Karjalan maakunta ::#Imatran seutukunta ::#Lappeenrannan seutukunta ::#Länsi-Saimaan seutukunta :
- Itä-Uudenmaan maakunta ::#Loviisan seutukunta ::#Porvoon seutukunta :
- Kanta-Hämeen maakunta ::#Forssan seutukunta ::#Hämeenlinnan seutukunta ::#Riihimäen seutukunta :
- Kymenlaakson maakunta ::#Kotka–Haminan seutukunta ::#Kouvolan seutukunta :
- Päijät-Hämeen maakunta ::#Heinolan seutukunta ::#Lahden seutukunta :
- Uudenmaan maakunta ::#Helsingin seutukunta ::#Lohjan seutukunta ::#Tammisaaren seutukunta
- Ahvenanmaan lääni :
- Ahvenanmaan maakunta ::#Mariehamns stad ::#Ålands landsbygd ::#Ålands skärgård

Suurimmat seutukunnat

SijoitusSeutukuntaMaakuntaVäkiluku 2004 (31.12.)Muutos 2004Ennuste 2030
1HelsinkiUusimaa1 224 2577 9491 444 431
2TamperePirkanmaa316 0234 205338 973
3TurkuVarsinais-Suomi296 8581 258313 269
4OuluPohjois-Pohjanmaa202 8983 758223 573
5LahtiPäijät-Häme169 386295167 994
6JyväskyläKeski-Suomi163 3901 957165 345
7PoriSatakunta138 615-87132 220
8KuopioPohjois-Savo118 050395117 700
9JoensuuPohjois-Karjala115 360302111 672
10KouvolaKymenlaakso97 563-25591 065
11HämeenlinnaKanta-Häme89 05355888 782
12VaasaPohjanmaa88 79827686 765
13Kotka–HaminaKymenlaakso87 97813481 587
14LohjaUusimaa79 22683488 224
15PorvooItä-Uusimaa73 79571685 709
16MikkeliEtelä-Savo71 846-34664 941
17LappeenrantaEtelä-Karjala69 7907268 610
18RaumaSatakunta66 924-14860 518
19SeinäjokiEtelä-Pohjanmaa64 79169262 002
20SaloVarsinais-Suomi62 92021167 671
21RovaniemiLappi62 37153158 489
22Kemi–TornioLappi61 339-25054 364
23Ylä-SavoPohjois-Savo60 677-33249 900
24KajaaniKainuu58 648-14749 869
25KokkolaKeski-Pohjanmaa52 35510348 237
26PietarsaariPohjanmaa48 54821643 649
27SavonlinnaEtelä-Savo48 087-28240 097
28ImatraEtelä-Karjala46 272-50140 972
29TammisaariUusimaa43 475-542 936
30RiihimäkiKanta-Häme43 01333743 106

Muutokset seutukunnissa

Seutukuntien määrä

VuosiManner-SuomiAhvenanmaaYhteensä
199486288
199586288
199686288
199783285
199883285
199983285
200083285
200179382
200279382
200379382
200477380
200574377
Taulukko seutukuntien määristä Suomessa vuosina 1994-2005.

Muutokset 01.02.1998


- Koillis-Lapin seutukuntan nimi Itä-Lapin seutukunnaksi.

Muutokset 01.01.2001


- Haapavesi Nivala-Haapajärven seutukunnasta Siikalatvan seutukuntaan.
- Kerttula Sisä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Maaninka Ylä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Pudasjärvi Koillismaan seutukunnasta Iin seutukuntaan.
- Vaala Kehys-Kainuun seutukunnasta Kajaanin seutukuntaan.
- Uurainen Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Myrskylä ja Pukkila Loviisan seutukunnasta Porvoon seutukuntaan.
- Joroisten seutukunnan lakkautus, jolloin Joroinen ja Kangaslampi Juvan seutukuntaan sekä Heinävesi Savonlinnan seutukuntaan.
- Lakeuden seutukunnan lakkautus, jolloin Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä Oulun seutukuntaan sekä Rantsila Siikalatvan seutukuntaan.
- Itä-Pirkanmaan, Koillis-Pirkanmaan ja Pohjois-Pirkanmaan seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Ylä-Pirkanmaan seutukunta.
- Itä-Hämeen seutukunnan nimi Heinolan seutukunnaksi.
- Ahvenanmaalle kolmas seutukunta, jolloin uusi jako: :
- Mariehamns stad: Maarianhamina. :
- Ålands landsbygd: Eckerö, Finström, Geta, Hammarland, Jomala, Lemland, Lumparland, Saltvik ja Sund. :
- Ålands skärgård: Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö.

Muutokset 01.01.2002


- Kangaslampi Juvan seutukunnasta Varkauden seutukuntaan.

Muutokset 01.01.2003


- Iin seutukunnan nimi Oulunkaaren seutukunnaksi.

Muutokset 01.01.2004


- Haukivuori Pieksämäen seutukunnasta Mikkelin seutukuntaan.
- Sulkava Juvan seutukunnasta Savonlinnan seutukuntaan.
- Korpilahti Jämsän seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Petäjävesi Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Hankasalmi ja Toivakka Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Merikarvia Pohjois-Satakunnan seutukunnasta Porin seutukuntaan.
- Kaakkois-Satakunnan seutukunnan lakkautus, jolloin Köyliö ja Säkylä Rauman seutukuntaan sekä Huittinen, Kokemäki, Punkalaidun ja Vampula Rauman seutukuntaan.
- Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Saarijärven-Viitasaaren seutukunta.
- Pohjoisten seinänaapurien seutukunnan nimi Seinäjoen seutukunnaksi.
- Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnan nimi Joutsan seutukunnaksi.

Muutokset 01.01.2005


- Mynämäki Vakka-Suomen seutukunnasta Turun seutukuntaan.
- Punkalaidun Porin seutukunnasta Lounais-Pirkanmaan seutukuntaan.
- Kärkikuntien seutukunnan lakkautus, jolloin Parikkala Imatran seutukuntaan.
- Outokummun seutukunann lakkautus, jolloin Outokumpu ja Polvijärvi Joensuun seutukuntaan.
- Ilomantsin seutukunnan lakkautus, jolloin Ilomantsi Joensuun seutukuntaan.

Lähteet

# [http://www.tilastokeskus.fi/ Tilastokeskus] # [http://www.kunnat.net/ Kunnat.net] # [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Euroopan unionin portaali]
-


Varsinais-Suomen maakunta

Varsinais-Suomi (ruotsiksi Egentliga Finland) on maakunta Länsi-Suomen läänissä. Maakunnan väkiluku (2002) on 450 968 henkeä. Maakuntaan kuuluvat muun muassa Turku, Salo ja Turun saariston pienet kunnat Ahvenanmaahan asti.

Aiheesta muualla


- [http://www.varsinais-suomi.fi/ Varsinais-Suomen liitto] Luokka:Länsi-Suomen lääni Luokka:Suomen historialliset maakunnat Luokka:Suomen maakunnat

LAU

LAU on lyhenne englanninkielen sanoista Local administrative unit ja se on osa Euroopan unionin käyttämää NUTS-alueluokitusjärjestelmää. Lauseen virallinen suomennos on paikallinen hallinnollinen yksikkö. NUTS-alueluokitusjärjestelmässä oli aikaisemmin viisi NUTS-tasoa, mutta sittemmin NUTS-tasot neljä ja viisi muutettiin LAU tasoiksi yksi ja kaksi. Suomessa LAU-1 -tason muodostavat seutukunnat ja LAU-2 -tason kunnat. LAU-1 -taso ei ole käytössä jokaisessa Euroopan unionin maassa, mutta periaatteessa se voitaisiin muodostaa jokaiseen maahan. Katso myös:
- NUTS
- Suomen NUTS-aluejako
- Suomen LAU-alueet

Aiheesta muualla


- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Eurostat - NUTS] Luokka:NUTS

Kustavi

Kustavi (ruotsinkielinen nimi: Gustavs) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 980 ihmistä ja sen pinta-ala on 164,67 km², josta 1,56 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 5,97 asukasta/km².

Kylät

Anavainen, Boda, Böle, Elmnäs, Etelä-Vartsala, Friisilä, Grönvik, Idula, Iso Koiluoto, isoluoto, Iso-Rahi, Kaurissalo, Kevoi, Kiparluoto, Kivimaa, Koilsuu, Koivula, Kunnarainen, Laupunen, Lypertö, Långstjert, Parattula, Pleikilä, Pohjois-Vartsala, Rahikorpi, Ruola, Ruoni, Salminiittu, Siusluoto, Vähä-Rahi, Västerby

Aiheesta muualla


- [http://www.kustavi.fi/index.phtml Kustavin kunnan kotisivu] Luokka:Turunmaan saaristo

Laitila

Laitila on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kaupungissa asuu 8779 ihmistä ja sen pinta-ala on 545,67 km², josta 14,34 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 16,345 asukasta/km².

Kylät

Haaro, Hartikkala, Haukka, Kaariainen, Kaivola, Katinhäntä, Kaukola, Kiveinen, Kodisjoki, Kodjala, Koliseva, Koukkela, Kouma, Kovero, Kovio, Kusni, Laitila, Lausti, Leinmäki, Malko, Mutainen, Niemi, Nästi, Pahajoki, Palttila, Pato, Pehtsalo, Salo, Seppälä, Sillantaka, Sorola, Soukainen, Suontaka, Syttyä, Torre, Untamala, Vahantaka, Vaimaroinen, Valko, Vekka, Vidilä, Viikainen, Ytö

Muuta

Laitilassa on erittäin suuri määrä rautakautisia muinaisjäännöksiä, joista tunnetuimpia on ns. Kodjalan soturihauta. Laitilan Soukaisista on löydetty Suomen vanhin lasiesine, roomalaisaikainen juomasarvi. Untamalan kaupunginosassa sijaitsee Museoviraston ylläpitämä opastuskeskus. Laitilan tunnettuihin nähtävyyksiin lukeutuvat myös Laitilan Wirvoitusjuomatehdas ja joka kesä vietettävät Munamarkkinat.

Aiheesta muualla


- [http://www.laitila.fi/ Laitilan kaupungin kotisivut] Luokka:Suomen kaupungit

Pyhäranta

Pyhäranta on Suomen kunta joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 2267 ihmistä ja sen pinta-ala on 147,49 km² josta 5,05 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 16,076 asukasta/km².

Kyliä

Hirsilahti, Ihode, Kauhianpää, Kaukka, Kaunissaari, Kukola, Lahdenvainio, Nihtiö, Nuuski, Polttila, Radansuu, Reila, Reitula, Rihtniemi (Ojala), Rohdainen, Santio, Valkama, Varhokylä, Ylikylä

Linkkejä


- [http://www.pyharanta.fi/ Pyhärannan kunnan kotisivu]

Taivassalo

Taivassalo (ruotsinkielinen nimi: Tövsala) on Suomen kunta joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 1778 ihmistä ja sen pinta-ala on 138,14 km² josta 0,75 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 12,802 asukasta/km².

Kyliä

Ahainen, Hakkeenpää, Halesmäki, Helsinki, Hilloinen, Huitila, Hurunkorpi, Huukanen, Hylkilä, Hyövelä, Inkeranta, Isokorpi, Isosärkilä, Järppilä, Järvenperä, Kahiluoto, Kaitainen, Karhula, Kaustio, Keräsaari, Ketarsalmi, Koivisto, Kouvoinen, Kummila, Kurjala, Kyrö, Lahdenperä, Leikluoto, Lemmetyinen, Lempoinen, Liittinen, Marjunen, Mierla, Mussalo, Onnikmaa, Palai, Pallila, Paltvuori, Punttinen, Rouhu, Rytsälä, Sannainen, Santala, Sarsala, Taipale, Tammisto, Toroinen, Touppa, Tuomarainen, Tuomoinen, Uskainen, Uurna, Vainionperä, Vehanen, Viianen, Vuorenpää, Vuorte, Vähäsärkilä

Linkkejä


- [http://www.taivassalo.fi/ Taivassalon kunnan kotisivu] Luokka:Turunmaan saaristo

Uusikaupunki

Uusikaupunki (ruotsiksi Nystad) on pieni varsinaissuomalainen rannikkokaupunki. Se tunnetaan puutaloistaan ja ainutlaatuisesta sijainnistaan meren äärellä. Uusikaupunki on Suomen 10. vanhin kaupunki. Kuningas Kustaa II Aadolf perusti kaupungin vuonna 1617. Uudellakaupungilla oli myös osansa Euroopan historiassa; suuren Pohjan sodan rauha julistettiin siellä vuonna 30. elokuuta 1721. Uudenkaupungin ruutukaavakeskustan lisäksi kaupunkiin kuuluvat entinen maalaiskunta, Kalanti, Lokalahti sekä Pyhämaa. Uudessakaupungissa on nykyään Suomen ainoa henkilöautoja valmistava autotehdas, jossa on valmistettu 1960-luvun lopulta mm. Saabia, Talbotia, Opelia sekä Porschea. Uudenkaupungin vierasvenesatama on kolmesti palkittu Suomen parhaana.

Väestö


- Asukasluku 16 270 (6/2005)
- Jakauma asukasluvun mukaan (2001)
  - 1 - 14 vuotiaita 2 853 16,9 % väestöstä
  - 15 - 64 vuotiaita 11 477 68,1 % väestöstä
  - Yli 65 vuotiaita 2 521 15,0 % väestöstä
  - Miehiä 8 425 50,0 % väestöstä
  - Naisia 8 426 50,0 % väestöstä

Aiheesta muualla


- [http://uusikaupunki.fi Uudenkaupungin kaupungin kotisivut] Luokka:Suomen kaupungit

Luokka:Varsinais-Suomen maakunnan seutukunnat

Varsinais-Suomen maakunnan seutukuntiin liittyviä artikkeleja. Luokka:Suomen seutukunnat

Riverdale Country School

Riverdale Country School is one of the three private schools in Riverdale. It runs from Pre-K to 12 grade.

ruletka liczniki apartment madrid wakacje sluby










































:: RELATED NEWS ::
Serravallien
Het geologisch tijdvak Serravallien (Vlaanderen: Serravalliaan) is een epoch van de subperiode Mioceen, dat duurde van 13,65 tot 11,608 Ma. Het komt na/op het Langhien en na het Serravallien komt het Tortonien.
Algemeen meervoudig stemrecht
Het algemeen meervoudig stemrecht is in België ingevoerd in 1893. Het gaf elke man van ten minste 25 jaar een stem, cijnsbetalers en mannen in het bezit van bekwaamheidsattesten kregen nog 1 of 2 bijkomende stemmen. Dit A.M.S. zorgde ervoor dat het aantal kiezers van 46.000 in 1830 steeg tot 1.370.000 in 1893. Het A.M.S. werd afgeschaft onder druk van de Belgische Werkliedenpartij in 1919
Voorwaardelijk
Een voorwaardelijke straf is in het strafrecht een straf die wordt opgelegd door een rechter. Een voorwaardelijke straf krijgen betekent dat wel een straf wordt uitgesproken, maar deze niet tot uitvoering wordt gelegd. Als echter de dader opnieuw in de fout gaat, of zich niet aan door de rechter bepaalde voorwaarden houdt, volgt alsnog oplegging van de straf. De periode waarover deze mogelijkheid bestaat heet de
Roger Sperry
Roger Wolcott Sperry (20 augustus 191317 april 1994) was een Amerikaans neuropsycholoog. Samen met David Hubel en Torsten Wiesel kreeg hij in 1981 de
Roger Wolcott Sperry
Roger Wolcott Sperry (20 augustus 191317 april 1994) was een Amerikaans neuropsycholoog. Samen met David Hubel en Torsten Wiesel kreeg hij in 1981 de


All Rights Reserved 2005 wikimiki.org