:: wikimiki.org ::
| Vanhasen Hallitus |
Vanhasen hallitusVanhasen hallitus on Suomen tasavallan 69. hallitus. Kun pääministeri Anneli Jäätteenmäki (kesk.) erosi menetettyään luottamuksen niin sanotun Irak-skandaalin vuoksi, puolustusministeri Matti Vanhanen (kesk.) nousi hallituksen johtoon ja uudeksi puolustusministeriksi nousi eduskunnan varapuhemies, entisenä kauppa- ja teollisuusministerinä hallituskokemusta jo hankkinut Seppo Kääriäinen. Vanhasen hallitus jatkaa näitä muutoksia lukuun ottamatta samalla pohjalla ja hallitusohjelmalla kuin Jäätteenmäen hallitus. Vanhasen hallitus on niin sanottu punamultahallitus, mikä perustuu Suomen keskustan ja SDP:n hallitusyhteistyöhön.
8. syyskuuta 2005 SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma teki ehdotuksen SDP:n ministereitä koskevasta hallitusremontista, tarkoituksenaan kierrättää ministereitä muulloinkin kuin vaalien jälkeen. Kaksi uutta (Susanna Huovinen ja Eero Heinäluoma) ja kolme salkkua vaihtavaa ministeriä (Antti Kalliomäki, Tuula Haatainen, Leena Luhtanen) nimitettiin 23. syyskuuta. Vanhoista ministereistä Johannes Koskinen ja Sinikka Mönkäre tippuivat hallituksesta. Ensimmäistä kertaa Suomen hallituksesta puuttuu oikeustieteellistä (aikaisemmin lakitieteellistä) tutkintoa suorittamaton ministeri, mikä on mahdollista uuden perustuslain mukaan. Oikeusministeriksi nimitettiin oikeustieteiden kandidaatti Johannes Koskisen jälkeen Eero Heinäluoman ministerikierrätyksessä valtiotieteen maisteri Tuula Luhtanen. Myös muuta sosialidemokrokraattisille ministereille suoritettiin vaihdoksia.
Luokka:Suomen hallitukset
Suomi
Suomi on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.
Historia
:Pääartikkeli: Suomen historia
Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina.
Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä.
Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917.
Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä.
Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.
Hallinto ja politiikka
:Pääartikkeli: Suomen politiikka
Suomen politiikka
Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa.
Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä.
Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin.
Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.
Valtion aluehallinto
:Pääartikkeli: Suomen läänit
Suomen läänit
Suomen läänit
Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.
- Etelä-Suomen lääni
- Itä-Suomen lääni
- Lapin lääni
- Länsi-Suomen lääni
- Oulun lääni
- Ahvenanmaan maakunta
Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi.
Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.
Paikallishallinto
: Pääartikkeli: Suomen kunnat
Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen.
Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.
Paikallinen aluehallinto
: Pääartikkeli: Suomen maakunnat
Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein.
Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä.
Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.
Maantiede
:Pääartikkeli: Suomen maantiede
Metsät
Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.
Vesistöt
Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne.
Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.
Maastonmuodot
Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.
Talous
Haltitunturi
Pääartikkeli: Suomen talous
Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi.
Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.
Matkailu
Yhdysvallat
Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.
Väestö
Pääartikkeli: Suomen väestö
Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.
Etniset ryhmät
- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %
- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %
- venäläiset 0,4 %
- virolaiset 0,2 %
- romanit 0,2 %
- saamelaiset 0,1 %
:Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä
Maahanmuutto ja maastamuutto
Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa.
Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.
Väestön kielet
Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5 % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin.
Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää:
(lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])
Uskonnot
Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto
Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan.
Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.
Terveys
Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.
Koulutus
Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua.
Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.
Kulttuuri
Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi.
Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia.
savolaiset]]
Urheilu
Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo.
1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.
Kirjallisuus
jalkapalloilijoista
:Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus
Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien. Merkittäviä kirjoja ovat olleet mm. kansalliseepos Kalevala, 30-luvun modernistien kirjallisuus, lyyrikko Eino Leino, sotakirja Tuntematon Sotilas. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.
Musiikki
:Pääartikkeli: Suomalainen musiikki
Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish, Stratovarius.
Taide
:Pääartikkeli: Suomen taide
Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.
Juhlapäivät
Katso myös
- Liikenne Suomessa
- Luettelo suomalaisista
- Luettelo suomalaisista yhtyeistä
- Puolustusvoimat
- Suomalainen keittiö
- Suomalaiset eurokolikot
- Suomen Rajavartiolaitos
- Suomi-neito
Aiheesta muualla
- [http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
- [http://www.defmin.fi/ Puolustusministeriö]
- [http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]
Lähteet
- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus]
Luokka:Suomi
ms:Finland
zh-min-nan:Suomi
[[got:
Anneli JäätteenmäkiAnneli Tuulikki Jäätteenmäki (s. 11. helmikuuta 1955, Lapua) on varatuomari ja europarlamentin jäsen. Hän toimi Suomen pääministerinä 17. huhtikuuta 2003 – 24. kesäkuuta 2003 ja oli ensimmäinen tehtävässä toiminut nainen. Anneli Jäätteenmäki toimi myös Suomen Keskustan puheenjohtajana ajalla 2002 – 2003. Hän toimi eduskunnan puhemiehenä 25. maaliskuuta 2003 – 17. huhtikuuta 2003.
[http://www.valtioneuvosto.fi/vn/liston/base.lsp?r=1713&mode=mt&k=fi&old=1270&ministeri=J%E4%E4tteenm%E4ki&nro=496][http://192.49.229.35/EP2004/s/valitut/kokomaaval.htm][http://www.valtioneuvosto.fi/vn/liston/base.lsp?hakusana=Kirjoita+hakusana&cb_710601031395=&hhallitus3=&hpuolue=&hhallitus=69.+Vanhanen&hpaivaa=&hhallitus2=69.+Vanhanen&hmennessa=&jarj=1&jarjn=1&hministerio=&rapo=11&hministeriys=P%E4%E4ministeri&ministeri1=&ministeri2=&mmennessa=&ministeri4=&m2mennessa=&HAE=Hae&r=1713&k=fi&old=1270][http://www.keskusta.fi/keskusta/historia/?article_id=4832]
Anneli Jäätteenmäen pääministerikausi jäi lyhyeksi. Jo 69 päivän kuluttua nimityksestä hän joutui eroamaan virastaan ja hänen tilalleen nousi samasta puolueesta Matti Vanhanen. Pääministerin eroon johti eduskunnan luottamuspula, joka oli syntynyt Irak-skandaalin yhteydessä eduskuntavaalien alla Anneli Jäätteenmäen tuotua ulkoministeriön salaisista asiakirjoista julkisuuteen silloisen pääministerin Paavo Lipposen (sd) keskustelut Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin kanssa Washingtonissa 9. joulukuuta 2002.
Anneli Jäätteenmäki syytti Paavo Lipposta Suomen liittämisestä Yhdysvaltojen Irakin miehitystä kannattaneiden valtioiden koalitioon perustaen väitteensä hallussaan olleisiin asiapapereihin (mm. WASB-050). Syytöksiä seuranneessa kohussa selvisi, että Jäätteenmäki oli saanut asiapaperit haltuunsa presidentin neuvonantajalta Martti Manniselta. Myös Martti Manninen joutui jättämään tehtävänsä presidentin neuvonantajana. Julkista tutkimusta Paavo Lipposen toimista Washingtonissa ei tehty, vaikka asiapaperit mm. antoivat syytä epäillä silloisen pääministerin tarjonneen AMOS-kranaatinheitinjärjestelmää Yhdysvalloille, joka oli sodassa Afganistanin kanssa ja valmisteli hyökkäystä Irakiin ilman YK:n turvallisuusneuvoston lupaa. Suomen lainsäädännön kannalta ongelma on siinä, että Yhdysvaltoja olisi voitu pitää sotaa käyvänä maana sekä siinä, että hyökkäyssodan valmistelu olisi voitu tulkita kansainväliseksi sotarikokseksi.
Anneli Jäätteenmäki valittiin europarlamenttiin 13. kesäkuuta 2004. Anneli Jäätteenmäki on naimisissa toimittaja Jorma Mellerin kanssa.
Lähteet
#[http://www.valtioneuvosto.fi/vn/liston/base.lsp?r=1713&mode=mt&k=fi&old=1270&ministeri=J%E4%E4tteenm%E4ki&nro=496 Jäätteenmäki, Anneli Tuulikki] – MIKO-ministeritietojärjestelmä 5.1.2005
#[http://192.49.229.35/EP2004/s/valitut/kokomaaval.htm EUROPARLAMENTTIVAALIT 13.6.2004 – Valitut ehdokkaat] – Oikeusministeriö 16.6.2004
#[http://www.valtioneuvosto.fi/vn/liston/base.lsp?hakusana=Kirjoita+hakusana&cb_710601031395=&hhallitus3=&hpuolue=&hhallitus=69.+Vanhanen&hpaivaa=&hhallitus2=69.+Vanhanen&hmennessa=&jarj=1&jarjn=1&hministerio=&rapo=11&hministeriys=P%E4%E4ministeri&ministeri1=&ministeri2=&mmennessa=&ministeri4=&m2mennessa=&HAE=Hae&r=1713&k=fi&old=1270 Ministerit aikajärjestyksessä, ministeriys: pääministeri] – MIKO-ministeritietojärjestelmä 5.1.2005
#[http://www.keskusta.fi/keskusta/historia/?article_id=4832 Henkilöt – PUHEENJOHTAJAT] – Suomen Keskusta
Muualla verkossa
- [http://www.keskusta.fi/content/henkilot/jaatteenmaki.html Keskustahistoria]
Jäätteenmäki, Anneli
Jäätteenmäki, Anneli
Jäätteenmäki, Anneli
Matti Vanhanen
Matti Taneli Vanhanen (syntynyt 4. marraskuuta 1955, Jyväskylässä) on suomalainen keskustalainen poliitikko, joka nimitettiin puolustusministerin paikalta Suomen pääministeriksi 24. kesäkuuta 2003 Anneli Jäätteenmäen erottua virasta.
Vanhasen isä on emeritusprofessori ja dosentti Tatu Vanhanen. Matti Vanhanen on oppiarvoltaan valtiotieteen maisteri. Ennen tuloaan eduskuntaan vuonna 1991 hän toimi paikallislehti Kehäsanomien toimittajana 1985–1988 ja päätoimittajana 1988–1991 Vantaalla.
Matti Vanhasen nimittäminen puolustusministeriksi oli osa Keskustan strategiaa esiintyä vahvemmin kolmella ministerillä muuttovoittoisella Uudellamaalla, koska sieltä nimitettiin pääministeriksi sinne Etelä-Pohjanmaan vaalipiiristä siirtynyt Anneli Jäätteenmäki ja myös Tanja Karpela. Pohjanmaiden jäädessä ministerinpaikoitta hyvitettiin niitä lautakuntien puheenjohtajapaikoilla. Jäätteenmäen erotessa pääministeriksi nimitettävää Vanhasta puolustusministerinä seurasi aiemmin kauppa- ja teollisuusministerinä ollut Seppo Kääriäinen.
Kun Vanhanen päätettiin nimittää pääministeriksi, valittiin hänet myös Suomen Keskustan puheenjohtajaksi. 16. huhtikuuta 2005 Matti Vanhasen ilmoitti ryhtyvänsä Suomen Keskustan presidenttiehdokkaaksi.
Hänellä on kaksi lasta entisen vaimonsa Merja Vanhasen (avioitui 1985) kanssa, Annastiina (1991) ja Juhana (1994). Merja ja Matti Vanhasen asumusero alkoi toukokuussa 2005, kun Merja Vanhanen muutti omaan asuntoonsa Nurmijärven Klaukkalaan. Vanhasten lapset pysyvät kirjoilla Katajamäessä.
Poliittinen ura
Vanhanen toimi Keskustanuorten (keskustan nuorisojärjestö, silloinen Nuoren Keskustan Liitto) puheenjohtajana 1980–1983. Vanhanen valittiin kansanedustajaksi 1991. Kansanedustajana Vanhanen edusti keskustaliberaalia ja vihreää linjaa torjuen eduskuntaponnella mm. kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäisen muotoileman energiakompromissin marraskuussa 1992, mikä olisi jo silloin mahdollistanut viidennen ydinvoimalan rakentamisen Suomeen.
Paavo Lipposen I hallituksen aikana Vanhanen oli valmistelemassa työehtosopimusjärjestelmän paikallistasolle tuovaa työreformia, minkä erityisesti toista versiota SAK piti työehtosopimusjärjestelmän murtamisena. Työreformia kannatettiin järjestökentässä erityisesti Suomen yrittäjäin keskusliitossa (nykyisin Suomen yrittäjät ry.), kun taas lähinnä SAK:n teollisuusliitoissa asia koettiin uhaksi koko työehtosopimusjärjestelmälle. 2003 hallitusneuvotteluissa Säätytalolla SDP halusi varmat takeet siitä, ettei keskusta ota johtavana hallituspuolueena työreformia esille hallituksessa ja että työreformi on keskustan puolelta haudattu "Atlantin pohjaan".
Pääministeriksi Vanhanen valittiin puolustusministerin paikalta kesäkuussa 2003, kun Anneli Jäätteenmäki joutui eroamaan pääministerin paikalta niin sanotun Irak-skandaalin vuoksi. Vanhasen hallitus on Suomen tasavallan 69.hallitus. Suomessa oli Esko Ahon hallituksesta 1991 alkaen omaksuttu brittiläinen tapa, jossa suurimman puolueen puheenjohtaja valitaan pääministeriksi. Näin ollen päätös Vanhasen nimityttämisestä pääministeriksi johti myös siihen, että hänet valittiin Jäätteenmäen jälkeen Suomen Keskustan puheenjohtajaksi.
16. huhtikuuta 2005 Matti Vanhasen ilmoitti ryhtyvänsä Suomen Keskustan presidenttiehdokkaaksi. Asia vahvistui Vanhasen ilmoitettua asiasta Keravalla keskustan Uudenmaan piirin vuosikokouksessa.
Virallisesti Vanhanen nimitettiin Suomen Keskustan presidenttiehdokkaaksi 29.10.2005 Helsingin jäähallissa pidetyssä Keskustan ylimääräisessä puoluekokouksessa. Vanhanen korosti linjapuheessaan Suomen asemaa globalisoituvassa yhteiskunnassa.
Vanhasen vaalityön tueksi perustettua presidenttiverkostoa johtavat Keskustan eurorlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki ja presidentti Martti Ahtisaaren Crisis Management Initiative -toimiston toiminnanjohtaja Pauliina Arola.
Ulkopoliitiikka
7. kesäkuuta 2005 Matti Vanhanen, liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen sekä ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki tekivät työvierailun Moskovaan Venäjän pääministeri Mihail Fradkovin luo Suomen ja Venäjän välisiin taloussuhteisiin koskien. Vierailun yhteydessä todettiin ilmaloukkauskeskustelu loppuun käsitellyksi. Ulkoasiainhoidosta pääministerille on katsottu kuuluvan Eurooppa-politiikan osana ulkosuhteet muihin EU-maihin.
Neutraali Venäjä-poliitikko
5. elokuuta 2005 ilmoitti puolustusministeriö kevään ilmaloukkauskeskustelun jälkeen sovituin periaattein, että vieraan vallan ilma-alus oli loukannut Suomen ilmatilaan Porvoon alueella. Aikaisemman perusteella monet tiedotusvälineet julkaisivat uutisen kerraten aikaisemmat tapahtumat, jolloin muodostui mielikuva, että kone olisi saattanut olla venäläinen. Ennen kuin keskustelu ja arviot asiasta laajenivat, tarkensi puolustusministeriö seuraavana päivänä, lauantaina, että kyseessä olisi ollut Tupolev Tu-134. Tupolev Tu-134 on tunnettu 1960-luvun neuvostoliittolainen matkustajakone, mistä on olemassa myös myös tiedustelulaitteilla varustettuja tyyppejä. Poliittisena ennakkokannanottona pääministeri totesi, että kyseessä on valitettava yksittäistapaus, mikä tarkoittaa sitä, että edellisistä ilmatilanloukkauksista lähetetyn nootin epäonnistuttua ei valtioneuvosto halua ottaa asiaa korkeaprofiiliseen käsittelyyn.
Henkilökohtainen elämä
Matti Vanhanen on useaan otteeseen ilmaissut kantansa, ettei hän kommentoi yksityiselämäänsä ja ettei se kuulu muille.
Merja Vanhanen kertoi STT:lle 6. huhtikuuta 2005 eroavansa ja asumusero astui voimaan toukokuussa. Sekä Merja että Matti Vanhanen ovat kieltäytyneet käsittelemästä asiaa julkisuudessa. Avioeron harkinta-aika kului umpeen lokakuussa 2005, mutta kumpikaan ei hakenut virallisesti avioeron vahvistusta.
Heinäkuussa tanskalaisen kustantamo "7 päivää"-lehti julkaisi anonyymisti esiintyneen "Kaarina"-nimisen naisen haastattelun. "Kaarina väitti, että Vanhasella ja hänellä olisi ollut kaksi vuotta suhde. Vanhanen ei kommentoinut millään tavalla asiaa, ja ilmoitti, että yksityiselämään liittyvistä asioista hän ei kommentoi. Vanhanen kuitenkin keskeytti kesälomansa ja tuli ilmoittamaan kantansa Yleisradioon. Vanhanen totesi, ettei hän lähde kommentoimaan lehdistön ehdoilla tapahtuvaa uutisointia. Anonyymisti kasvot peitetysti lehdissä esiintynyt "Kaarina" ei ole tullut julkisuuteen eikä väitteille ole esitetty pitäviä todisteita.
Lauantaina 16. heinäkuuta 2005 Vanhanen totesi haastattelussaan, että kohulla on vaikutusta presidentinvaaliin.[http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2005-07-16,4:314639,1:0:0:0:0:]
Vanhanen on myös todennut, että kohu rakennettiin juuri presidentinvaalien vuoksi. Perjantaina 22. heinäkuuta 2005 Matti Vanhanen antoi Helsingin Sanomille, Ilta-Sanomille ja Iltalehdelle tiedotteen pääministerin kansliasta, minkä mukaan häntä varoitettiin Seitsemän päivää -lehdessä julkaistavata artikkelista. Hän ei kuitenkaan suostunut "Kaarinan" ehdotukseen.
"Hevimies"
Toukokuussa 2005 Vanhanen vieraili Japanissa Finnish Metal Days -tapahtumassa, jossa esiintyi neljä Spinefarmin metallibändiä. Vanhanen oli Japanissa muista syistä, mutta suostui Musexin (Music Export Finland) pyynnöstä paikalle ja kuunteli Deep Insightin, Boomhauerin, The 69 Eyesin ja Tigerbombsin keikat läpi. Myöhemmin Vanhanen vietti aikaa takahuoneessa ainakin The 69 Eyesin ja Deep Insightin kanssa. Matkaseurueessa virisi epäilys, että Vanhasen sisimmässä asuu "hevimies", minkä hän tunnustikin. Seuraavana päivänä Vanhanen kommentoi jo paperialan lakkoa Helsinki-Vantaan lentoasemalta. (Suomalainen Rock esittäytyi Tokiossa, Rumba 10/05)[http://www.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=484466]
Lokakuussa 2005 Vanhanen kävi kiteeläisen Nightwish-yhtyeen kiertueen päättäneessä konsertissa. Hän esitti toivomuksen, että jokin suomalainen huippuyhtye voisi saada valtakunnallisen yrittäjätunnustuksen.[http://www.taloussanomat.fi/etusivu/4683678.asp] [http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=80472]
Merkittäviä luottamustoimia
- Nuoren keskustan liiton puheenjohtajana 1980–1983.
- Keskustan puoluehallitus 1980–1983.
- Espoon kaupunginvaltuusto 1981–1984
- Kansanedustaja 1991–
- Keskustan varapuheenjohtaja 2000–2003, puheenjohtaja 2003–
- Puolustusministeri Anneli Jäätteenmäen hallituksessa 17. huhtikuuta 2003–24. kesäkuuta 2003
- Suomen pääministeri 24. kesäkuuta 2003–
Lisäksi hän on toiminut muun muassa Neste/Fortum Oyj:n ja HOK:n hallintoneuvostoissa, Uudenmaan liiton hallituksessa, Suomen varusmiesliiton puheenjohtajana ja Maaseudun raittiusliiton puheenjohtajana.
Julkaisut
- Elinympäristö -80 Maaseudun Sivistysliiton opintokeskuksen ja Nuoren Keskustan Liiton opintokurssi luonnontalouden kysymyksistä (1979, toim.)
- Seurantaraportti valtioneuvoston nuorisopoliittisen selonteon toteutumisesta (1986)
- Raportti nuorisopoliittisen selonteon toteutumisesta (OPM) (1986)
- Vihertyvä Uusimaa : Keskustan Uudenmaan piirin historia III-IV (toimitettu teos) (1987, 1997, toim.)
- Ensimmäinen kausi (1995)
- Uudistajat (1999, yhdessä Tanja Karpelan kanssa)
- Vaikeita valintoja (2002)
- Se on ihan Matti, Timo Laaninen, 2005 [http://www.mattivanhanen.net/?sivu=kirjaesite], Maahenki Oy
Triviaa
- Matti Vanhanen tunnetaan absolutistina.
- Vanhanen on myös sanonut, että hänen sisällään on ollut aina "hevimies".
- Matti Vanhanen pitää spagetista, kunhan se ei ole liian maustettua.
Aiheesta muualla
- [http://www.eduskunta.fi/Vanhanen_Matti Eduskunnan esittelysivu]
- [http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/414/index.html Matti Vanhasen kotisivut]
- [http://www.keskusta.fi/content/henkilot/vanhanen.html Keskustahistoria]
- [http://www.keskusta.fi/apila/uutiset/?article_id=11792&Keskusta_Session=6983c8b4c3d7070df8dfdc1fcb83ca4b Ajankohtaista]
Vanhanen, Matti
Vanhanen, Matti
Vanhanen, Matti
ja:マッティ・ヴァンハネン
Jäätteenmäen hallitusAnneli Jäätteenmäen hallitus oli Suomen tasavallan 68. hallitus, jonka muodostivat SDP, Keskusta ja RKP. Hallitus oli luonteeltaan enemmistöhallitus ja toimi 69 päivää 17. huhtikuuta – 24. kesäkuuta 2003 ollen Suomen hallituksista kolmanneksi lyhytikäisin. Hallitus joutui eroamaan niin sanotun Irak-skandaalin takia. Hallituksen pääministeri Anneli Jäätteenmäki oli Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa naispääministeri. Tilanne oli muutenkin historiallinen, sillä silloin sekä tasavallan presidentti (Tarja Halonen) että pääministeri olivat molemmat naisia.
Luokka:Suomen hallitukset
8. syyskuuta8. syyskuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 251:s päivä (252:s päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 114 päivää.
----
Nimipäivät
:- suomalainen kalenteri: Taimi
:- suomenruotsalainen kalenteri: Göte, Göta
:- ortodoksinen kalenteri: Maria, Mari, Maija, Marjatta, Meeri
:- saamenkielinen kalenteri: Oggi
:- vanhemmissa kalentereissa: Alma, Ida, Marja, Protus
Tapahtumia
- 1504 - Michelangelon David-patsas paljastettiin.
- 1900 - Voimakas hurrikaani iski Galvestoniin, Texasiin surmaten noin 8 000 ihmistä.
- 1941 - Leningradin piiritys alkoi.
- 1992 - Suomen markan kellutus alkoi ja sen arvo romahti 13 prosenttia.
Syntyneitä
- 1588 - Marin Mersenne, filosofi ja matemaatikko
- 1841 - Antonin Dvorak, tšekkiläinen säveltäjä
- 1979 - Pink, yhdysvaltalainen rock-laulaja
Kuolleita
- 1949 - Richard Strauss, saksalainen säveltäjä
- 2003 - Leni Riefenstahl, saksalainen elokuvantekijä
Juhlapäiviä
- Ortodoksinen kirkko: Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymän juhlapäivä, suuri juhla
----
Katso myös: kalenteri ~ 7. syyskuuta, 9. syyskuuta
Luokka:Syyskuu
-09-08
ko:9월 8일
ja:9月8日
simple:September 8
th:8 กันยายน
SDP
:SDP-lyhenteen muut merkitykset ovat sivulla SDP (täsmennyssivu)
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) on yksi Suomen suurimmista puolueista. Suomessa vallitsevassa vasemmisto-oikeisto jaottelussa se nähdään vasemmistolaiseksi, sosialismia edustavaksi puolueeksi. Se nähdään maltillisemmaksi kuin Vasemmistoliitto ja Suomen kommunistiset puolueet. SDP on kiinteässä yhteistyössä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön kanssa.
Huomaa, että vaikka sanalla "sosiaali" on suomen kielessä kaksi "a"-kirjainta, tämän puolueen nimi kirjoitetaan yhdellä "a"-kirjaimella historiallisista syistä, vaikka sosialidemokratiaan viitataan ajoittain tiedotusvälineissä sosiaalidemokratiana. Puolueen virallinen nimi (kuten rekisteröity Suomen puoluerekisteriin) on Suomen Sosialidemokraattinen Puolue / Finlands Socialdemokratiska Parti r.p.
Historiaa
Puolue perustettiin 1899, jolloin sen nimi oli Suomen Työväenpuolue. Suomen Sosialidemokraattiseksi Puolueeksi nimi muutettiin Forssassa 1903 pidetyssä puoluekokouksessa. Samalla hyväksyttiin myös Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen mallin mukainen marxilainen ohjelma.
Venäjän vuoden 1905 vallankumous seurannaisilmiöineen (mm. Suurlakko) toi Suomeen yksikamarisen 200-paikkaisen eduskunnan ja yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden, joka oli SDP:n ohjelman vaatimuslistalla. SDP nousi välittömästi suureksi puolueeksi, ja vuoden 1916 vaaleissa se sai enemmistön, 103 paikkaa. Tämän seurauksena Suomeen nimitettiin maailman ensimmäinen sosialistienemmistöinen senaatti (puolet ministereistä tosin oli porvareita), puheenjohtajanaan Oskari Tokoi. Tämä SDP:n hallitsema eduskunta laati valtalain, maaliskuun vallankumouksen jälkeen kesällä 1917, jossa eduskunta julistettiin korkeimman vallan haltijaksi. Tämän seurauksena Venäjän väliaikainen hallitus hajoitti eduskunnan ja kesän 1917 SDP:n enemmistö muuttui lievän vaalitappion jälkeen vähemmistöksi. Seuraava senaatti oli täysporvarillinen. Eduskunta jätti siitä lähtien SDP:n yritykset parlamentaariseen vaikuttamiseen huomiotta ja yhteiskunnallinen jännitys kiristyi syksyn aikana johtaen tammikuussa 1918 avoimeen luokkasotaan (kuten asia punaisella puolella tuolloin ymmärrettiin).
Suomen sisällissodassa punaisen puolen hallitukseen, Kansanvaltuuskunnan, kuului sosialidemokraattien jäseniä ja suuri osa puolueen jäsenistä toimi punaisten puolella. Monet jäsenistä ja johtohenkilöistä kuitenkin jättäytyivät sivuun punaisten tominnasta. Sisällissodan alettua puolueorganisaation toiminta käytännössä lakkasi. Sisällissodan päättyessä monet puolueen johtajista ja aktiiveista pakenivat Venäjälle. Tuhansia puolueen jäseniä ja kannattajia kuoli myös taisteluissa, teloituksissa ja vankileireillä. Syksyllä 1918 punaisten toiminnasta sivussa olleet puoluejohdon jäsenet käynnistivät kuitenkin SDP:n toiminnan uudelleen Väinö Tannerin johdolla. Jo seuraavissa vaaleissa (1919) kannatus osoittautui suunnilleen aiemman kaltaiseksi.
Venäjälle paenneet entiset SDP:n aktiivit perustivat elokuussa 1918 Moskovassa Suomen kommunistisen puolueen, joka otti lähtökohdakseen Venäjän bolshevikkien mallin mukaisen vallankumousohjelman. SKP joutui kuitenkin toimimaan Suomessa maanalaisena. Vasta myöhemmin 1920-luvulla kommunistien peitepuolue Suomen Sosialistinen Työväenpuolue Suomessa sai vaaleissa osan SDP:n eduskuntapaikoista. 1930-luvulla valtiovallan estäessä tehokkaasti kommunistien ja vasemmistososialistien yritykset osallistua vaaleihin, SDP:n kannatus ja paikkamäärä eduskunnassa nousi jälleen selkeästi.
Sekä talvisota että jatkosota aiheuttivat SDP:n sisällä ristiriitoja, kun osa puolueen kansanedustajistakin asettui kritisoimaan Suomen ulkopolitikkaa. Sodan jälkeen 1944 osa SDP:n vasemman siiven toimijoista (muun muassa niin sanotut "kuutoset") erkani ja liittyi SKDL:n riveihin.
SDP:n ja kansandemokraattien suuri vedenjakaja toisen maailmansodan aikana ja jälkeen useita vuosikymmeniä oli itsenäisyystahto, sen sijaan maansisäinen sosialisointitahto yhdisti. SDP liittoutui kuitenkin ennemmin konservatiivisen oikeiston (Kansallinen Kokoomus) kanssa, esimerkiksi Urho Kekkosta vastaan, kuin sosialististen aateveljiensä Kommunistien kanssa.
SDP:n sisäiset ristiriidat kuitenkin jatkuivat. 1950-luvun lopulla niin sanotut skogilaiset (sittemmin jyrkentymisen jälkeen niin sanotut simoslaiset) irtaantuivat SDP:stä ja perustivat TPSL:n. Pääosa TPSL:stä yhdistyi takaisin SDP:hen 1970-luvun alussa.
1960-luvun alun alamaissa eletyn kauden jälkeen SDP saavutti 1966 huomattavan vaalivoiton, josta alkaen se on ollut Suomen kahden suurimman puolueen joukossa (yleensä suurin) sekä hallituspolitiikan kulmakiviä. Sitä on ryhdytty kutsumaan valtionhoitajapuolueeksi.
SDP nykyään
SDP:n kannattajia asuu tilastollisesti paljon suurimmissa kaupungeista.
Vuoden 2006 presidentinvaaleissa puolueen presidenttiehdokas on Tarja Halonen.
Kritiikkiä SDP:tä kohtaan
2000-vuosikymmenelle tultaessa SDP:stä on demografisista syistä muodostunut lähinnä nk. suurten ikäluokkien puolue, jonka takia joidenkin arvioiden mukaan sosialismi on joutunut syrjään puolueen käytännön politiikasta keskituloisten edunvalvonnan tieltä. SDP:n kannattajakunnasta valtaosa on keski-ikäisiä tai iäkkäitä, jotka ovat usein keränneet kohtuullisen henkilökohtaisen varallisuuden (asuntoineen ja kesämökkeineen). Näiden kriitikoiden mukaan olisi SDP:ltä poliittinen itsemurha ajaa yksityisen omistusoikeuden heikentämistä tai verotuksen merkittävää kiristämistä, missä SDP:läisillä ei ole yhtenäistä kantaa. Puheenjohtaja Paavo Lipposen johtaman SDP:n politiikkaa jotkut äärivasemmistolaiset ovatkin kutsuneet jopa Kokoomusta oikeistolaisemmaksi.
Vuoden 1972 Zavidovo-vuodon yhteydessä usea SDP:n ministeri tai virkamies todettiin syylliseksi tekoon. Vuonna 1973 joukko vasemman siiven demareita allekirjoitti muun vasemmiston kanssa vetoomuksen EEC-kauppasopimusta vastaan. Molemmissa tapauksissa siihen osallistuneiden tavoite oli EEC-kauppasopimusneuvottelujen keskeytyminen.
SDP:n saamat paikat eduskuntavaaleissa (1945-2003)
Merkittäviä sosialidemokraattisia poliitikkoja
Presidenttejä
- Martti Ahtisaari
- Tarja Halonen
- Mauno Koivisto
Pääministereitä
- Karl-August Fagerholm
- Paavo Lipponen
- Rafael Paasio
- Kalevi Sorsa
- Väinö Tanner
- Mauno Koivisto
Ministereitä
- Antti Kalliomäki
- Erkki Liikanen
- Erkki Tuomioja
Kansanedustajia
- Eero Heinäluoma
Puolueen puheenjohtajat
- N. R. af Ursin (1899-1900)
- J. A. Salminen (1900)
- K. F. Hellsten (1900-1903)
- Taavi Tainio (1903-1905)
- Emil Perttilä (1905-1906)
- Edvard Valpas (1906-1909)
- Matti Paasivuori (1909-1917 ja 1926-1930)
- Kullervo Manner (1917-1918)
- Väinö Tanner (1918-1926 ja 1957-1963)
- Kaarlo Harvala (1930-1944)
- Onni Hiltunen (1944-1946)
- Emil Skog (1946-1957)
- Rafael Paasio (1963-1975)
- Kalevi Sorsa (1975-1987)
- Pertti Paasio (1987-1991)
- Ulf Sundqvist (1991-1993)
- Paavo Lipponen (1993-2005)
- Eero Heinäluoma (2005–)
Linkkejä
- [http://www.sdp.fi/ Puolueen kotisivut]
- [http://www.tyark.fi/julisteet.htm SDP:n vaalijulisteita vuosien varrelta]
- [http://www.sdp.fi/easydata/customers/sdp/files/pdf/pjt03.pdf Puolueen puheenjohtajat ja puoluesihteerit]
Luokka:Suomalaiset puolueet
Eero HeinäluomaEero Olavi Heinäluoma (s. 4. heinäkuuta 1955 Kokkola) on Suomen sosialidemokraattinen puolueen puheenjohtaja, Vanhasen hallituksen valtiovarainministeri ja ensimmäisen kauden kansanedustaja Uudenmaan vaalipiiristä.
Historia
Heinäluoma syntyi Kokkolassa. Tämän jälkeen hän on asunut Jokelassa, Vantaalla ja Helsingissä. Isä Heimo Heinäluoma työskenteli hitsarina, työnjohtajana ja ammattiyhdistysaktiivina. Äiti Aino Heinäluoma oli sivellintyöntekijä ja pääluottamusmies.
Heinäluoma on valtio-opin ylioppilas.
Tiedottajana Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestössä
Heinäluoma työskenteli useita vuosia Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestössä.
Suomen Sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtajaksi
Heinäluoma valittiin SDP:n puheenjohtajaksi puoluekokouksessa Jyväskylässä 10. kesäkuuta 2005. Hän sai 201 ääntä 350:stä voittaen näin vastaehdokkaansa Erkki Tuomiojan ja Tuula Haataisen.
Hän tuli Antti Kalliomäen jälkeen valtiovarainministeriksi Matti Vanhasen hallitukseen.
Perhe
Heinäluomalla on vaimo Satu Orvokki Siitonen-Heinäluoma ja kolme lasta.
Aiheesta muualla
- [http://www.heinaluoma.net Heinäluoman kotisivut]
- [http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/12.kesakuu/EERO2398.HTM Heinäluoma Keskustan työreformista]
Heinäluoma, Eero
Tiêu bản:Wikiportal:Computer/Dự ánCác dự án liên quan đến Tin học và máy tính đang được triển khai:
- Tin sinh học
- Phát triển Wikipedia tiếng Việt
Category:Wikipedia Tin học
ebay online casinos tablice gu Links venice luxury hotels
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Lorazepam
Lorazepam (ATC: N 05 BA 06) - lek psychotropowy z grupy benzodiazepin, dostępny pod nazwą handlową Lorafen.
Działanie lorafenu jest przede wszystkim uspokajające i przeciwlękowe. Lek może w zależności od sytuacji pobudzać, jak i działać nasennie. Dawki występuj
|
Temazepam
rightTemazepam (ATC N05 CD), C16H13ClN2O2 - lek psychotropowy, krótko działająca pochodna 1,4-benzodiazepiny o działaniu nasennym, uspokajającym oraz słabszym przeciwdrgawkowym i rozluźniającym napięcie mięśniowe.
Temazepam jest stosowany w przypadkach bezsenności i innych zaburzeń snu. Okr
|
Klonazepam
Klonazepam (clonazepamum, ATC: N 03 AE 01) - lek z rodziny benzodiazepin charakteryzujący się silnym i długotrwałym działaniem przeciwdrgawkowym (antyepileptycznym).
Działanie
Działa na struktury ośrodkowego układu nerwowego<
|
Diplont
Diplont (diplobiont) - organizm diploidalny, u którego w przemianie faz jądrowych nie towarzyszy przemiana pokoleń. Podczas mejozy powstają gamety, które są jedynymi komórkami reprezentującymi fazę haploidalną. Przedstawicielami diplontów są zwierzę
|
Grupa cyjanianowa
Grupa cyjanianowa (nie mylić z grupą cyjankową!) jest grupą funkcyjną występującą w cyjanianach. Grupa ta ma wzór –O–C≡N. Od izomerycznej grupy izocyjanowej (–N=C=O) różni się sekwencją atomów.
Zobacz także:
- Grupa i
|
Nitrazepam
Nitrazepam (ATC: N 05 CD 02) - lek nasenny i uspokajający, pochodna benzodiazepiny.
Skutkami ubocznymi działania leku mogą być m.in. brak koncentracji, problemy z pamięcia, poczucie zmęczenia.
<
|
Pokrzywowate
Pokrzywowate (Urticaceae Juss. Gen.Pl.:400 1789) - rodzina roślin zielnych z rzędu pokrzywowców (Utricales Dumort.).
Charakterystyka
;Kwiaty : Rozdzielnopłciowe, przeważnie dwupienne.
Niektóre z nich mają włoski parzące.
Systematyka
- Rodzaj: Boehmeria Jacq. - left
Pokrzywa zwyczajna (Urtica dioica L. Sp.Pl.2:983 1753) - gatunek byliny dwupiennej z rodziny pokrzywowatych (U
|
|
|
