:: wikimiki.org ::

Vantaanjoki

Vantaanjoki

Vantaanjoki (tai lyhyemmin Vantaa) on 101 km pitkä joki eteläisessä Suomessa. Vantaanjoki alkaa Hausjärveltä Erkylänjärvestä ja laskee Suomenlahteen Helsingissä vanhankaupunginlahdella. Valuma-alueen pinta-ala on 1685 km² ja sen vaikutusalueella asuu n. 1,1 miljoonaa ihmistä. Valuma-alueen kunnat ovat Helsinki, Vantaa, Tuusula, Nurmijärvi, Hyvinkää, Riihimäki, Hausjärvi, Loppi, Mäntsälä, Vihti, Järvenpää, Kerava, Sipoo ja Espoo. Vantaan koskia Helsingin ja Vantaan rajalla ovat Pitkäkoski, Niskalankoski ja Ruutinkoski. Helsingin alueella sijaitsevat Pikkukoski ja Vanhankaupunginkoski. Vantaanjoen pisin sivuhaara on Keravanjoki, joka yhtyy Vantaaseen Helsingin ja Vantaan rajalla. Vantaan vettä käytettiin Helsingin talousvetenä vuoteen 1982 kunnes Päijänne-tunneli otettiin käyttöön. Vettä käytetään edelleen juomavetenä Päijänne-tunnelin huoltotöiden yhteydessä, joko kokonaan tai osittain. Vantaan nimen on päätelty juontuvan hämäläisiltä ilmaisusta "Vanaan taa", eli nykykielellä "Vanajan takainen". Vanajan

Linkkejä

[http://www.vhvsy.fi/?p=historia&l=fi Vantaanjoen historia] [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=140547&lan=fi Vantaanjokilaakso] Luokka:Suomen joet Luokka:Helsinki Luokka:Vantaa

Hausjärvi

Hausjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 8342 ihmistä (31.12.2004) ja sen pinta-ala on 361,98 km² josta 6,52 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 23,5 asukasta/km². Kunnan alueella on neljä juna-asemaa, Hikiä, Mommila, Oitti ja Ryttylä. Näistä Ryttylä on pääradan varrella, muut Lahteen menevän radan varrella. Eniten junia kulkee Oittiin, arkisin 12 vuoroa suuntaansa.

Kylät

Erkylä, Hamina, Hikiä, Karhi, Kuru, Lavinto, Oitti, Puujaa, Rutajärvi, Ryttylä, Selänoja, Torhola, Turkhauta, Vantaa

Aiheesta muualla

- [http://www.hausjarvi.fi/ Hausjärven kunnan kotisivut] Luokka:Hausjärvi

Suomenlahti

Suomenlahti on Itämeren itäisin osa Suomen ja Viron välissä. Suomenlahden itäosien rantaviiva kuuluu Venäjälle. Venäjän tärkeimmät öljysatamat ovat Suomenlahden pohjukassa, Pietarin ympäristössä.

Maantiede

Suomenlahden pinta-ala on 29 500 km², pituutta sillä on 428 km ja leveyttä 120 km. Leveys Suomenlahden suulla on 75 km ja Porkkalasta Tallinnan edustalla sijatsevaan Kohuniemeen 52 km. Itäpäässään Suomenlahti kapenee 10-28 km:n levyiseksi Kronstadtin lahdeksi. Suurin lahti pohjoisrannikolla on Viipurinlahti, etelärannikolla Narvanlahti. Suomenlahden keskiulapan saarista ovat suurimmat Suursaari, Tytärsaaret, Lavansaari ja Seiskari. Syvimmät osat ovat Suomenlahden suulla, jossa on 80-100 m:n syvänne. Etelärannikolla on jopa yli 100 m:n syvänteitä, kun taas pohjoisrannikolla ei vastaavalla etäisyydellä mantereesta ole 60 m syvempää kohtaa. Syvin mitattu kohta, 121 m, on Viron rannikolla, Tallinnasta koilliseen. Noin 5 prosenttia Itämeren vesimassoista sijaitsee Suomenlahdella. Suomenlahden rannikolla sijaitsevat suuret kaupungit ovat Helsinki, Pietari ja Tallinna.

Ympäristöongelmat

Suomenlahden runsas ravinnekuormitus aiheuttaa vesialueen vaikeimman ongelman — rehevöitymisen, joka näkyy kesäisin runsainakin lauttamaisina leväkukintoina.

Katso myös

- Pietari Suuren merilinnoitus
- Suomenlahden tykistösulku

Linkkejä

- [http://www.fma.fi/virtualboat/suomenlahti/ Merenkulkulaitos: Suomenlahden virtuaaliveneretki]
- [http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1794&lan=fi Suomen ympäristökeskus: Ajankohtainen levätilanne] Luokka:Itämeri ko:핀란드 만 ja:フィンランド湾

Helsinki

Helsinki (ruotsiksi Helsingfors) on Suomen pääkaupunki. Se sijaitsee Etelä-Suomessa Suomenlahden rannalla. Helsingissä on noin 560 000 asukasta. Helsinki muodostaa osan yhteen kasvanutta pääkaupunkiseutua, jossa asuu yhteensä noin miljoona ihmistä. Se on myös Helsingin seutukunnan keskus.

Maantiede

Helsingin tarkka sijainti on 60°10'24" pohjoinen, 24°56'55" itä (60.173333, 24.948667). Kaupungin pinta-ala on 686 km², josta 186 km² on maata ja loput 500 km² vesialueita. Helsingissä on yli 300 saarta. Kaupungin maa-alueista metsää on 3800 hehtaaria, puistoja 1800 hehtaaria ja viljapeltoa noin 1000 hehtaaria. Puistojakauma vaihtelee klassisista muotopuistoista ydinkeskustasta alkavaan 10 neliökilometrin laajuiseen Keskuspuistoon. Suomen pääkaupunki sisältää 38 luonnonsuojelualuetta, pinta-alaltaan 420 hehtaaria. Helsingin maantieteellinen keskipiste on Viikissä Vanhankaupunginlahdella suunnilleen Kuusiluoto-nimisellä saarella. Korkeimmalla Helsingissä asutaan Jakomäenkalliolla, jonka korkeus on 59,5 metriä meren pinnasta. Jakomäenkalliolla on kerrostaloja. Helsingin korkein maastokohta on Malminkartanon huippu eli Malminkartanon täyttömäki, joka tehtiin rakentamisen ylijäämämassoista vuosina 1976-96. Se nousee merenpinnasta 90 m korkeuteen. Huipulla on Hanna Vainion suunnittelema ympäristötaideteos "Tuulet ja suunnat". Helsingin korkein luonnollinen kukkula puolestaan sijaitsee Kivikon ulkoilupuiston pohjoisosassa, Porvoonväylän eteläpuolella, luontopolun varrella. Kukkulan korkeus on 62 metriä merenpinnasta. Pisin katu on Mannerheimintie 5 420 metrillään. Toiseksi tulee Hämeentie, 4820 metriä. Lyhyydessä voiton vie Välikatu Kruununhaassa: 30 metriä.

Historia

Ruotsin vallan aika

Ruotsi.]] Nykyisen Helsingin alue oli keskiajalta lähtien ruotsinkielisen väestön asuttamaa maaseutua: näkyvin muisto näiltä ajoilta on Vartioharjun linnavuori. Kaupunki perustettiin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan käskystä 12. kesäkuuta 1550, pääasiallisesti lahden toisella puolella sijaitsevan Tallinnan vastapainoksi. Päivää on sittemmin alettu viettää Helsinki-päivänä. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan (Porin edeltäjä) kaupunkien porvarit määrättiin muuttamaan uuteen kaupunkiin. Kasvu oli kuitenkin kituliasta; kuninkaankaan mahtikäsky ei noin vain murtanut keskiaikaisia kauppaperinteitä. Ruotsi kuitenkin valloitti Pohjois-Viron vuonna 1561, mikä vähensi Helsingin kaavailtua tärkeyttä. Itämeren alueella käytyjen sotien vuoksi kaupungista tuli kuitenkin sotilaallinen keskus: laivaston talvehtimispaikka ja sotaväen lastauspaikka. Helsinki perustettiin alun perin Töölön kylän alueelle Vantaanjoen suulle, nykyisen Arabianrannan lähettyville Vanhankaupunginlahden viereen. Nopeasti huomattiin kuitenkin, ettei kaupunki vastannut odotuksia, lähinnä Vanhankaupunginlahden mataluuden takia. Kaupunki päätettiin kenraalikuvernööri Pietari Brahen toimesta siirtää paremmalle satamapaikalle tuuliselle Vironniemelle vuonna 1640, nykyisen Kruununhaan kohdalle. Venäjän voimistuminen ja Pietarin kaupungin perustaminen 1703 vaikuttivat merkittävästi Helsinkiin. Isovihan aikana venäläiset sotajoukot miehittivät Helsingin vuosina 1713–1721. Sodan jälkeen kaupungin kehitys pysyi heikkona. Ruotsin menetettyä hattujen sodassa (pikkuviha) 1741–1743 Venäjälle Haminan rajalinnoituksensa Helsingin edustalle ryhdyttiin rakentamaan uutta merilinnoitusta Sveaborgia (Suomenlinna). "Viaporin" suunnitelmat laati ruotsalainen kreivi ja linnoitusupseeri Augustin Ehrensvärd. Linnoitustyömaa kasvatti kaupungin asukaslukua runsaasti ja kaupunkiin perustettiin useita tiilitehtaita ja kartanoita. Napoleonin ja Aleksanteri I:n valtapolitiikan vuoksi Ruotsi vedettiin sotaan Venäjää vastaan 1808. Suomen sodassa 1808–1809 venäläiset valloittivat Helsingin kaupungin 1808. Viaporin piirityksen aikana kaupungissa syttyi tulipalo, joka tuhosi lähes koko kaupungin.

Venäjän vallan aika

Venäjä] Pääkaupunki siirrettiin Turusta Helsinkiin vuonna 1812 Suomen siirryttyä Venäjän valtaan. Samassa yhteydessä Carl Engel valittiin suunnittelemaan Helsingin keskusta uusiksi, enemmän keisarikunnan hallintokaupungin näköiseksi. Rakennustöiden toinen johtaja oli helsinkiläinen Johan Albrecht Ehrenström. Monet Helsingin uusklassisista rakennuksista, erityisesti Senaatintorin ympäristö ja Tuomiokirkko, ovat Engelin käsialaa. Helsingin kantakaupungin monien kaupunginosien katukuvaa dominoivat tyyliltään jugendia edustavat rakennukset ovat kuitenkin peräisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilta. Vuonna 1827 yliopisto muutti Turusta Helsinkiin. Helsingistä kehkeytyi hallinto-, yliopisto- ja varuskuntakaupunki ja se kasvoi maan todelliseksi teollisuuskeskukseksi. Tärkeät rautatieyhteydet rakennettiin Hämeenlinnaan 1862 ja Pietariin 1870. 100 000 asukkaan rajan väkiluku ylitti 1900-luvun alkuun mennessä. Ensimmäisen maailmansodan aikana Helsingin ympärille rakennettiin kolme linnoitusvyöhykettä osana Pietarin puolustusta.

Helsingin kehitys 1900-luvun alusta 2000-luvulle

Helsingistä tuli itsenäisen Suomen pääkaupunki Suomen julistauduttua itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917. Suomen sisällissota kuitenkin alkoi jo seuraavassa kuussa, 27. tammikuuta 1918, kun Hakaniemessä Helsingin työväentalon torniin sytytettiin punainen lyhty vallankumouksen alkamisen merkiksi. Punakaarti valtasi pian kaupungin, ja senaatti eli hallitus joutui lähtemään evakkoon Vaasaan. Saksalaiskenraali Rüdiger von der Goltzin joukot valtasivat Helsingin 14. huhtikuuta ja Mannerheimin johtama Suomen armeija saapui Helsinkiin 16. toukokuuta. Kansalaissodan jälkeen Viaporin linnoitus toimi punavankien vankileirinä. Vuonna 1918 Viaporin linnoituksen nimeksi vaihdettiin Suomenlinna. Toisen maailmansodan aikana kaupunkia pommitettiin useaan otteeseen. Suurinta tuhoa aiheuttivat Helsingin suurpommitukset (1944) jatkosodan aikana , mutta tuhot jäivät suhteellisen vähäisiksi, jos niitä vertaa muiden sotaan käyneiden maiden kaupunkeihin. Lontoon ja Moskovan ohella Helsinki jäi ainoaksi sotaan osallistuneen eurooppalaisen maan pääkaupungiksi, jota ei valloitettu sodan aikana. Helsingille myönnettiin vuoden 1940 olympialaiset, jotka jäivät toisen maailmansodan takia pitämättä. Vuoden 1940 olympialaisia varten kaupunkia rakennettiin paljon funkis arkkitehtuurin hengessä. Tältä ajalta ovat esimerkiksi Olympiastadion, Tennispalatsi, Käpylän olympiakylä ja Lasipalatsi. Vuonna 1952 Helsinki sai vihdoin omat olympialaisensa. 1960-luvulla alkanut kaupungistumisen aalto eli "pako maalta" kaksinkertaisti Helsingin väkiluvun 20 vuoden aikana. Kasvutahti hidastui 1980-luvulla ja kääntyi jopa hetkelliseen laskuun asukkaiden muuttaessa pois naapurikuntiin, mutta 1990-luvun jälkeen kasvu on taas ollut positiivista, kunnes kääntyi hiljalleen laskuun 2000-luvun alussa. Todennäköinen syy tähän on asuntojen korkea hinta, jolloin perheelliset muuttavat muualle pääkaupunkiseudulle ja ympäristökuntiin. Helsingin väestö poikkeaa merkittävällä tavalla muusta Suomesta, sillä kaupungin asukkaista maahanmuuttajia on jo yli 40 000, eli enemmän kuin suomenruotsalaisia. Kaupunki työllistää 40 000 ihmistä ja koko kaupungissa on 375 000 työpaikkaa.

Väkiluvun kehitys

Vuosi	Asukasta
1810	4 070
1830	11 100
1850	20 700
1880	43 300
1900	93 600
1925	209 800
1950	368 519
1970	523 677
1980	483 675
1990	490 691
2000	551 123
2003	559 716
2004	559 046

Palvelut

Koulutus

Helsingissä sijaitsee seitsemän tiede- tai taide korkeakoulua: Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Kuvataideakatemia, Sibelius-akatemia, Svenska handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu sekä Teatterikorkeakoulu. Helsingissä toimii myös puolustusministeriön alainen Maanpuolustuskorkeakoulu, jossa tohtorintutkinnon suorittaminen niin ikään on mahdollista, ja joka luetaan yliopistojen joukkoon. Lisäksi toiminnassa on neljä ammattikorkeakoulua kuten Stadia, Helia ja ruotsinkielinen Arcada. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee yli 10 000 opiskelijaa; tarjolla on ainakin 30 eri perustutkintoa. Yleissivistävästä aikuiskoulutuksesta huolehtivat aikuislukiot sekä kansalais- ja työväenopistot. Suomenkielisellä työväenopistolla toimintaa on 90 pisteessä. Kaupungissa on 189 peruskoulua, lukiota tai aikuislukiota ja niissä runsaat 70 000 oppilasta. Opinahjoista 30 on ruotsinkielisiä. Lisäksi on englannin-, saksan-, ranskan- ja venäjänkielisiä kouluja. Oman äidinkielen opetusta annetaan kaikkiaan 40 kielellä. Muita oppilaitoksia pääkaupungissa ovat esimerkiksi Kriittinen korkeakoulu ja Snellman-korkeakoulu.

Terveydenhuolto

Helsingissä on kattava terveydenhuoltoverkosto. Terveysasemia on yhteensä 31. Päivystäviä sairaaloita ovat Malmin ja Marian sairaalat, sekä alle 16-vuotiaiden kohdalla HYKS Lasten ja nuorten sairaala. Terveyskeskussairaaloita on 8 eri puolilla kaupunkia. Hampaidenhuoltoa hoitaa 46 yksikköä. Psykiatrian poliklinikoita on 16. Kaupungin erikoisyksikköjä ovat ehkäisyneuvonta, merimiesterveydenhuolto, potilasasiamies, puheterapia, rintasyövän seulonta, sukupuolitautien poliklinikka, tartuntatautiyksikkö, työterveyshuolto yrityksille ja vammaisneuvola.

Liikenne

sukupuolitautien- että metrojärjestelmä.]] metrojärjestelmä.] Helsingissä on HKL:n alaisuudessa toimiva kattava julkinen liikenne, joka koostuu busseista, raitiovaunuista, Helsingin metrosta ja VR:n paikallisjunista sekä takseista. Yhteyksiä muualle pääkaupunkiseudulle hoitaa YTV. Joukkoliikennematkoja tehdään vuodessa noin 210 miljoonaa ja niiden osuus kaikista ajoneuvomatkoista on Suomen suurin. Niistä lähes puolet taitetaan busseilla, yli neljännes raitiovaunuilla ja vajaa neljännes metrolla. Lentoliikennettä palvelee Helsinki-Vantaan lentoasema sekä Malmin lentokenttä. Helsingin satama on Euroopan suosituimpia risteilysatamia. Kesäsesongin aikana siellä vierailee noin 200 risteilyalusta ja ne tuovat 150 000 päiväkävijää. Veneilijöitä varten kaupungin rannoilla on runsaat 9000 laituripaikkaa. Helsingin edustan ulkoilusaariin on järjestetty vesibussiliikennettä. Viking Line, Silja Line, Tallink ynnä muut tarjoavat myös laivayhteyksiä Tallinnaan, Tukholmaan ja pohjoisen Saksan kaupunkeihin. Autoliikennettä kaupungissa yritetään vähentää tarjoamalla hyvä joukkoliikenteen palvelutaso ja säätelemällä pysäköintipaikkojen määrää varsinkin kantakaupungissa. Autoilu on kuitenkin kaupungissa tehty sujuvaksi mahdollisuuksien mukaan rakentamalla moottoriteitä ja muilla toimenpiteillä. Kantakaupungissa vilkasliikenteisin tie on Sörnäisten rantatie. Tuhatta asukasta kohti Helsingissä on 336 henkilöautoa, joka on alhainen luku.

Muut palvelut

Helsingissä sijaitsevat Suomen suurimmat sairaalat, mukaan lukien HYKS. Lisäksi Stadin skoudet eli poliisi ja Stadin brankkari eli palokunta palvelevat kaupunkilaisia.

Helsingin työssäkäyntialue

Helsingin työssäkäyntialueeseen, eli paikkakuntiin joista käydään paljon Helsingissä töissä, kuuluvat Tilastokeskuksen mukaan (2004) pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi seuraavat kunnat. Tiehallinnon laskurin antamat luvut kertovat etäisyyden paikkakuntien keskustoista Erottajalle.

- Askola (66 km)
- Hausjärvi (83 km)
- Hyvinkää (56 km)
- Inkoo (58 km)
- Järvenpää (36 km)
- Karkkila (63 km)
- Kerava (31 km)

- Kirkkonummi (31 km)
- Loppi (75 km)
- Mäntsälä (61 km)
- Nummi-Pusula (70 km)
- Nurmijärvi (37 km)
- Pernaja (80 km)
- Pornainen (54 km)

- Porvoo (50 km)
- Riihimäki (69 km)
- Sipoo (35 km)
- Siuntio (51 km)
- Tuusula (28 km)
- Vihti (49 km)

Vihtissa]] Vihti Vihti] Vihti]

Nähtävyydet

Pääartikkeli: Helsingin nähtävyydet Helsingissä on paljon nähtävyyksiä. Tässä muutamia niistä:
- Korkeasaaren eläintarha.
- Linnanmäen huvipuisto.
- Seurasaaren virkistysalue ja ulkoilmamuseo.
- Suomenlinnan linnake.
- Tuomiokirkko hallitsee empiretyylistä Senaatintoria.
- Kiasma, nykytaiteen museo, avattiin vuonna 1999.
- Kansallismuseo esittelee Suomen historiaa kivikaudelta 2000-luvulle.

Kulttuuri

Tapahtumia

Helsingin ehkä tunnetuin kulttuuritapahtuma on loppukesällä alkava Helsingin Juhlaviikot, joka on useamman viikon kestävä musiikkia, teatteria, taidenäyttelyitä ja performansseja eri puolilla kaupunkia esittelevä tapahtuma. Juhlaviikkojen suosituin yksittäinen tapahtuma on Taiteiden yö, jonka aikana ydinkeskustassa on useassa paikassa esitteillä erilaisia taideteoksia tilataiteesta ja performansseista taidenäyttelyihin puolille öin ja pitempäänkin. Vuonna 2004 Helsingin juhlaviikoilla oli noin 245 000 kävijää. Elokuvan puolelta merkittävin tapahtuma on [http://www.hiff.fi/ Rakkautta ja Anarkiaa], joka runsaan viikon aikana näyttää sadoissa näytöksissä useita kymmeniä elokuvia, jotka eivät ole ikinä päätyneet tahi tule päätymään laajempaan levitykseen poikkitaiteellisuutensa tai muiden syiden takia. Vuonna 2004 Rakkautta ja Anarkiaa keräsi 44 000 katsojaa. Dokumenttiin keskittyvä DocPoint on vakiinnuttanut asemansa muutamassa vuodessa lajityypin tärkeimpänä katselmuksena Suomessa.

Kulttuurin järjestäjät

Kulttuuria Helsingissä tuottaa ja järjestää etupäässä [http://kulttuuri.hel.fi/index_fi.html Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus], joka hallinnoi Helsingissä kulttuurikeskuksia, joissa järjestetään vuosittain useita kymmeniä konsertteja ja muita esityksiä. Suomen elokuva-arkiston teatteri Orion ja muut toimitilat sijaitsevat nekin pääkaupungissa.

Urheilu

Helsingin suurin säännöllinen urheilutapahtuma on lasten ja nuorten jalkapalloturnaus Helsinki Cup. Sen osanottajaennätys tehtiin 2002, kun mukana oli 819 joukkuetta. Laajat massat kerää myös Helsinki City Marathon [http://www.helsinkicitymarathon.com/]. Elokuisen City Marathonin reitti kiertää Helsinkiä rantaviivaa seuraillen. Suomen suurin juoksutapahtuma kerää vuosittain noin 6000 osanottajaa. Suuri liikuntakarnevaali on myös Naisten Kymppi [http://www.naistenkymppi.fi/], joka on juoksutapahtuma pelkästään naisille. Helsingissä on järjestetty lukuisia kansainvälisestikin hyvin merkittäviä arvokilpailuja. Näistä omassa luokassaan ovat vuoden 1952 Helsingin olympialaiset. Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut pidettiin vuonna 1983 ja uudestaan vuonna 2005. 1971 ja 1994 olivat vuorossa yleisurheilun EM-kilpailut. Jääkiekon maailmanmestaruudesta Helsingissä on turnattu vuosina 1974, 1982, 1991, 1997 ja 2003.

Ystävyyskaupungit

- Sendai (Japani)

Tilastot

Asukasluku (29.12. 2003) on 559 753. Vuoden 2001 (1.1. 2001) asukasluvusta (555 474) oli ruotsinkielisiä 6,5 % ja ulkomaiden kansalaisia 4,7 %. Helsingin asukkaista on huomattavasti suurempi osa naisia kuin muualla Suomessa. Keskilämpötila (2001) +5,9 °C
Lämpimin kuukausi heinäkuu, keskilämpötila +20,2 °C
Kylmin kuukausi helmikuu, keskilämpötila -6,8 °C

Katso myös

- Hitas
- Pääkaupunkiseudun lähiliikenne
- Helsingin alueellinen jako
- Helsingin kaupunginjohtaja

Aiheesta muualla

- [http://www.hel.fi/ Helsingin kaupungin kotisivut]
- [http://www.ytv.fi/reittiopas Reittiopas joukkoliikenteeseen]
- [http://www.hepo.fi/ Helsingin Polkupyöräilijät ry HePo] - näe Helsinkiä pyörän satulasta käsin
- [http://www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/ Helsingin arkeologisia tutkimuksia] - Museoviraston aikaansaannoksia
- [http://www.museokatu.net/large_refresh.html Museokadun liikenne] - näe elävää kuvaa liikenteestä
- [http://www.korttelit.fi Korttelit.fi] kuvitettu kävelykierros keskustan kortteleissa Luokka:Suomen kaupungit Luokka:Pääkaupungit
- ko:헬싱키 ja:ヘルシンキ simple:Helsinki

Helsinki

Maantiede

Historia

Ruotsin vallan aika

Venäjän vallan aika

Helsingin kehitys 1900-luvun alusta 2000-luvulle

Väkiluvun kehitys

Vuosi	Asukasta
1810	4 070
1830	11 100
1850	20 700
1880	43 300
1900	93 600
1925	209 800
1950	368 519
1970	523 677
1980	483 675
1990	490 691
2000	551 123
2003	559 716
2004	559 046

Palvelut

Koulutus

Terveydenhuolto

Liikenne

Muut palvelut

Helsingissä sijaitsevat Suomen suurimmat sairaalat, mukaan lukien HYKS. Lisäksi Stadin skoudet eli poliisi ja Stadin brankkari eli palokunta palvelevat kaupunkilaisia.

Helsingin työssäkäyntialue

- Askola (66 km)
- Hausjärvi (83 km)
- Hyvinkää (56 km)
- Inkoo (58 km)
- Järvenpää (36 km)
- Karkkila (63 km)
- Kerava (31 km)

- Kirkkonummi (31 km)
- Loppi (75 km)
- Mäntsälä (61 km)
- Nummi-Pusula (70 km)
- Nurmijärvi (37 km)
- Pernaja (80 km)
- Pornainen (54 km)

- Porvoo (50 km)
- Riihimäki (69 km)
- Sipoo (35 km)
- Siuntio (51 km)
- Tuusula (28 km)
- Vihti (49 km)

Vihtissa]] Vihti Vihti] Vihti]

Nähtävyydet

Kulttuuri

Tapahtumia

Kulttuurin järjestäjät

Urheilu

Ystävyyskaupungit

- Sendai (Japani)

Tilastot

Katso myös

- Hitas
- Pääkaupunkiseudun lähiliikenne
- Helsingin alueellinen jako
- Helsingin kaupunginjohtaja

Aiheesta muualla

Tuusula

Tuusula (ruotsinkielinen nimi: Tusby) on Suomen kunta joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 34 513 ihmistä (syyskuu 2004) ja sen pinta-ala on 225,43 km² josta 5,74 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 157 asukasta/km². Tuusulalla on kolme keskusta, Hyrylä (n. 19 500 asukasta), Jokela (n. 5300 asukasta) ja Kellokoski (n. 4300 asukasta).

Kyliä kirkonkirjojen mukaan

Alikerava, Hyrylä, Hyökkälä, Jokela, Järvenpää, Kellokoski, Kirkonkylä, Korso, Lahela, Nahkela, Nummenkylä, Paijala, Ruotsinkylä, Ruskela, Rusutjärvi, Tuomaala, Vanhakylä, Ylikerava

Tunnettuja Tuusulalaisia

- Taiteilija Martta Wendelin

Liikenne

Tuusulan keskuksesta Hyrylästä on bussiyhteydet Tuusulanväylää pitkin Helsinkiin. Juna-asemia on kaksi pääradalla, Jokela ja Nuppulinna.

Linkkejä

- [http://www.tuusula.fi/ Tuusulan kunnan kotisivu] Luokka:Tuusula

Hyvinkää

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Etelä-Suomen läänissä, Uudenmaan maakunnassa. Vuonna 1917 Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnaksi, sitä ennen Hyvinkään alue oli jaettu Hausjärven ja Nurmijärven kuntien kesken. Hyvinkään kauppala erkaantui maalaiskunnasta 1926. Kauppala sai Kaupunkioikeudet vuonna 1960 ja 1969 maalaiskunta ja kaupunki yhdistyivät Hyvinkään kaupungiksi. Väkiluku 31.12.2004 oli 43.523.

Historia

Kaupunki on rakennettu jääkauden aikaansaaman reunamuodostelman päälle ja sen pääväylä Hämeenkatu - Uudenmaankatu kulkee muodostelman suuntaisesti rautatien toimiessa kaupungin jakajana. 1500-luvulta alkaen paikkakunnalla oli kestikievari nykyisen Hyvinkäänkylän alueella, paikka on kutakuinkin puolimatkassa Helsingin ja Hämeenlinnan välissä. Samalla alueella ovat myös ensimmäiset veroluetteloihin merkityt talot. 1800-luvulla paikkakunnalle perustettiin villatehdas ja se olikin piristysruiske paikkakunnalle. Nykyisessä Hyvinkään kaupungin vaakunassakin kuvataan kolmea kudonnassa käytettävää sukkulaa. Sittemmin tekstiiliteollisuus on hiipunut, mutta villatehtaan rakennuksille on keksitty uuskäyttöä mm. teknologiakeskuskonseptia toteuttavan kehitysyhtiö TechVillan ja messutoiminnan muodossa. Wanhalla villatehtaalla on nykyään museo ja liiketoimintaa, esimerkikisi tavaratalo.

Rautatie

Hyvinkää on tunnettu rautatiekaupunkina ja sen nykyinen keskusta määräytyikin Helsinki - Hämeenlinna-radan rakentamisen perusteella. Asemarakennus on yksi harvoista alkuperäisistä asemarakennuksista, joka vielä on alkuperäisessä käytössään. Kaupungissa on myös Rautatiemuseo ja VR:n konepaja. Hyvinkään ja Karkkilan välillä (noin 45km) toimi vuosina 1918-1967 kapearaiteinen Hyvinkään-Karkkilan rautatie. Hyvinkäältä haarautuu myös raide Hangon suuntaan ja 1900-luvun alussa silloinen asemakylä oli välietappi monelle amerikansiirtolaisille, jotka Hangosta lähtivät Atlantin toiselle puolelle. Hangosta

Kaupunki

Hyvinkäällä on myös ollut maine puhtaan ilman kaupunkina ja sinne rakennettiinkin erityinen sanatorio eli parantola, johon varakkaat venäläiset ja suomalaiset tulivat saamaan hoitoa ja lepäämään. Parantolassa on ollut toipumassa mm. Saima Harmaja. Hyvinkää palkittiin myös turvallisuuskehittämisestä WHO:n myöntämällä Safe Community (suom. turvallinen paikallisyhteisö) -jäsenyydellä. Hyvinkää oli/on ensimmäinen kaupunki Suomessa jolle tämä tunnustus on myönnetty. Saima Harmaja

Rakennukset

Tunnettuja rakennuksia Hyvinkäällä ovat mm. Hyvinkään uusi kirkko (1961, Aarno Ruusuvuori), Vanhakirkko (1896, Y. Sadeniemi), Kytäjän kartano sekä kirkko (1939, V. Vähäkallio) ja kaupungin ydinkeskustassa oleva funkis-risteys. Kytäjällä on Suomen suurimpiin kuuluva golfkenttä (2x18 reikää) ja myös Hyvinkää golf (18 reikää) Hyvinkäällä sijaitsee mm. Kone Oy:n, KCI Konecranes:in, Saint Gobain Isoverin ja Myllyn Parhaan tehtaat.

Luonto

Sveitsin kansallispuistossa on talvella hiihtoladut ja Kulomäen laskettelukeskus, kesällä lenkkipolut ja maauimala. Uimalan sisäosa on toki auki myös talvella. Puiston koko on n. 200 ha. Usmin erämaastossa on talvella pitkät hiihtoladut ja kesällä maastopyöräilyreitit. Suurimmat järvet: Kytäjärvi, Suolijärvi, Hirvijärvi (suurimmaksi osaksi Riihimäen puolella), Ridasjärvi, Sykäri sekä Sääksjärvi. Kulomäen]

Lentokenttä

Hyvinkään lentokenttä toimi toisen maailmasodan jälkeen tovin valtakunnan päälentokenttänä, Malmin lentoaseman ollessa liittoutuneiden valvontakomission käytössä. Nykyisin kentällä on vilkasta harrastuslentotoimintaa mm. purjelentoa ja moottorilentoa. Lentokentän läheisyydessä on myös moottoriurheilukeskus. Hyvinkään Sanomat yhdistettiin vuoden 2003 lopussa Hyvinkään, Nurmijärven, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen yhteiseksi lehdeksi, Aamupostiksi.

Naapurikunnat

Riihimäki, Hausjärvi, Mäntsälä, Tuusula, Nurmijärvi, Vihti ja Loppi Loppi

Kaupunginosat

Paavola, Vieremä, Sahanmäki, Mustamännistö, Parantola, Tehdas, Viertola, Talvisilta, Nummisilta, Tanssikallio, Martti, Hakala, Kruununpuisto, Vehkoja, Nummenkärki, Rääkänpää, Veikkari, Tapainlinna, Kirjavatolppa, Puolimatka

Kylät

Hyvinkää, Hyvinkäänkylä, Ahdenkallio, Vaivero, Ylentola, Kaukas, Kytäjä, Noppo, Nukari, Palopuro, Ridasjärvi, Takoja, Usmi, Uusikylä

Tunnettuja hyvinkääläisiä

- Pirjo Hämäläinen-Forslund, taidehistorioitsija
- Minna "Kata" Kärkkäinen, valokuvamalli, käsikirjoittaja ja kirjailija
- Olavi J. Mattila, ex-ulkoministeri
- Esa Saarinen, filosofi
- Helene Schjerfbeck (1862-1946), taidemaalari
- Bror Wahlroos, entinen Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö
- Eva Wahlström, naisnyrkkeilijä
- Lauri "Tahko" Pihkala Pesäpallon keksijä

Aiheesta muualla

- [http://www.hyvinkaa.fi Hyvinkään kaupungin kotisivut]
- [http://www.hyrinet.fi Hyvinkään-Riihimäen alueen portaali] Luokka:Suomen kaupungit
-

Hausjärvi

Kylät

Erkylä, Hamina, Hikiä, Karhi, Kuru, Lavinto, Oitti, Puujaa, Rutajärvi, Ryttylä, Selänoja, Torhola, Turkhauta, Vantaa

Aiheesta muualla

- [http://www.hausjarvi.fi/ Hausjärven kunnan kotisivut] Luokka:Hausjärvi

Loppi

Loppi on Suomen kunta joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 7822 ihmistä, jotka elävät 2100 taloudessa. Kunnan pinta-ala on 655,82 km² josta 57,47 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 13,1 asukasta/km². Väkiluku nousi 1970-1999 yli 800 hengellä. Asuntoja kunnassa on 2400 ja kesämökkejä 2750. Kunnanjohtajana on toiminut Voitto Saraneva.

Kylät

Hevosoja, Hirvijärvi, Hunsala, Joentaka, Kormu, Launonen [http://www.launonen.net/], Loppi (Kirkonkylä), Läyliäinen, Metsäkylä, Ourajoki, Pilpala, Räyskälä, Sajaniemi, Salo, Teväntö, Topeno, Vojakkala

Muuta

Lopella sijaitsee Räyskälän lentopaikka ja sen Urheiluilmailuopisto. Marsalkka Mannerheimin metsästysmaja siirrettiin Lopelle Karjalasta vuonna 1942. Maja sijaitsee Puneliajärven rannalla lähellä Räyskälää, ja toimii nykyään ravintolana. Laakasalo Golf on osa Lopen kesäajan palveluita. Kyseinen golf-kenttä on 6-väyläinen par 3-tason nk. jokamiehen kenttä. Sen lähellä sijaitsee Laakasalo-motelli. Muut turistien majoituspalvelut Lopella ovat vuokramökkejä. Loppi on kuuluisa Lopen perunasta.

Aiheesta muualla

- [http://www.loppi.fi Lopen kunnan kotisivut]
- http://www.loppi.net/
- Marskin maja http://www.marskinmaja.fi/index.phtml
-

Vihti

:Vihti tarkoittaa myös noitaa Vihti (ruotsinkielinen nimi: Vichtis) on Suomen kunta joka sijaitsee Länsi-Uudellamaalla Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 25 414 ihmistä (30.09.2004) ja sen pinta-ala on 566,88 km² josta 44,91 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 47,382 asukasta/km². Vihti sijaitsee noin 50 km Helsingistä Turun suuntaan, ollen Turun moottoritien varrella. Se kuuluu pääkaupunkiseudun vaikutuspiiriin, kunnan asukkaista noin 4 000 käy päivittäin pääkaupunkiseudulla töissä.

Vihdin kunta
pääkaupunkiseudun
Kunta	Vihti (1867)
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Uusimaa
Pinta-ala - Yhteensä - Maa-alue	567 km² 522 km²
Väkiluku - Yhteensä (2005) - Tiheys	25 744 47,382/km²

Taajamia Vihdin kunnassa, asukasluvut 2005:
- Nummela 13 026 - Vihdin kuntakeskus
- Vihdin kirkonkylä 6 360
- Ojakkala 2 530
- Otalampi 519 Kyliä: Haimoo, Härkälä, Jokikunta, Oinasjoki, Olkkala, Palajärvi, Siippoo, Tervalampi, Vanjärvi, Vihtijärvi Haapkylä, Hulttila, Hynnölä, Härtsilä, Irjala, Jättölä, Kaharla, Kaukola (Kaukoila), Kauppila, Kirvelä, Koikkala, Korkaniemi, Korppila, Kourla, Köykkälä, Lahnus, Lahti, Lankila, Leppärlä, Lusila, Maikkala, Merramäki, Niemenkylä, Niemi, Niuhala, Olkkala, Ollila, Oravala, Pakasela, Pietilä, Pääkslahti, Ruskela, Salmi, Selki, Suksela, Suontaka, Taipale, Tarttila, Torhola, Tuohilampi, Vanhala, Vanjoki, Veikkola, Vähäkylä

Historia

Kunta perustettiin vuonna 1867, vanhimmat kirjalliset merkinnät ovat siitä vuodelta 1433. Varmaa selitystä kunnan nimestä ei ole, mutta uusimman selityksen mukaan se tulee muinaisgermaanisesta sanasta, joka tarkoittaa noitaa tai tietäjää (vrt. englannin 'witch' ). Muita selityksiä ovat skandinaavisperäinen sana vight (pyhä) tai suomalainen sana vihti eli vyyhti. Vihdin suurin järvi on Hiidenvesi ja muinaiseen aikaan se oli meren lahti. Näihin aikoihin järvi oli samalla tasolla merenpinnan kanssa ja oli merkittävä kulkureitti Hämeeseen. Aikojen alussa erämatkaajien reitit kulkivat Vihdin läpi ja historian alussa Vihti sijaitse rosvo- ja viikinkireittien läheisyydessä, hiisien ja jättiläisten vartioiman Noidanmaan raja-alueella. Nykyään Hiidenvesi ja Lohjanjärvi muodostavat muuten vähävetisen Uudenmaan laajimman vesistöalueen, josta pääsee kanootilla aina Itämerelle saakka.

Väkiluvun kehitys

Väkiluku kasvaa jatkuvasti Helsingin läheisyyden ansiosta.
- 1749 - 1 403
- 1850 - 5 376
- 1950 - 11 003
- 2004 - 25 414

Maantiede

2004 Vihti sijaitsee Hiidenveden rannalla. Nummelan toisella puolella on Hiidenvesi ja toisella Enäjärvi.

Liikenne

Vihti sijaitsee Turkuun menevän valtatie 1:n eli E18-tien varressa Helsingin ja Lohjan välissä. Lisäksi sen ohi kulkee valtatie 2 Poriin. Matka Helsingistä Vihtiin on pitempi kuin kehyskunnista keskimäärin. Busseja Helsingistä Nummelaan kulkee arkisin kerran puolessa tunnissa, kirkonkylällekin kerran tunnissa. Matka Nummelaan kestää vakiovuorolla nopeimmillaan 40 min, ja kirkonkylälle saman verran ExpressBussilla (Nummelasta Helsinkiin ei oteta matkustajia pikavuoroille). Tulevaisuudessa Nummelan kautta suunnitellaan rautatieyhteyttä Lohjalle ja Turkuun, ns. ELSA-rataa. Matka raiteitse kestäisi 34 min.

Välimatkat

- Helsinkiin 49 km
- Kirkkonummelle 51 km
- Lahteen 110 km
- Lohjalle 26 km
- Tampereelle 151 km
- Turkuun 134 km
- Poriin 191 km

Nähtävyydet

- Pyhän Birgitan kirkon rauniot

Aiheesta muualla

- [http://www.vihti.fi/ Vihdin kunnan kotisivut] Luokka:Vihti

Järvenpää

Järvenpää (ruots. Träskända) on noin 37 000 asukkaan nuori pikkukaupunki Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Järvenpään kauppala erotettiin Tuusulasta vuonna 1951 ja se on kehittynyt viime vuosikymmeninä toden teolla. Järvenpää sijaitsee pääradan varressa, Helsingistä vajaa 40 km pohjoiseen. Välittömiä naapurikuntia ovat Tuusula, Sipoo ja Mäntsälä. Järvenpäästä on Keravalle matkaa 11 km ja Hyvinkäälle 25 km. Järvenpää on tunnettu Jean Sibeliuksen Ainolasta. Pääradan ja Lahdenväylän varrella, puolen tunnin matkan päässä Helsingistä sijaitsee Järvenpää. Myös Tuusulanväylä tuo Järvenpäähän. Järvenpää on monessa mielessä Keski-Uudenmaan sydän, monipuolisesti rikas kulttuurikaupunki ja mielenkiintoinen ostospaikka.

Historia

Järvenpää perustettiin vuonna 1951. Siitä tuli kaupunki vuonna 1967.

Matkailu

Juhani Aho muutti puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin kanssa 1897 Järvenpäähän, Tuusulanjärven rannalle Vårbacka-nimiseen huvilaan, joka sittemmin sai nimekseen Ahola. Säveltäjämestari Jean Sibelius ja taidemaalari Eero Järnefelt perheineen seurasivat Ahoja asettuen asumaan heidän naapurustoonsa. Näin sai alkunsa ainutlaatuinen Tuusulanjärven taiteilijayhteisö, jonka elämään voi tutustua kesäisin alueen monissa museoissa. Näistä tunnetuin on Sibeliuksen Ainola. Järvenpään upeassa Taidemuseossa on esillä Venny Soldan Brofeldtin ja Eero Järnefeltin teoksia. Museo sijaitsee Järvenpään kirjaston alakerrassa, kaupungintalon ja Järvenpää-talon vieressä. Alvar Aallon suunnittelemaa Villa Kokkosta, akateemikko Joonas Kokkosen taiteilijakotia Tuusulanjärven tuntumassa, on sanottu Finlandia-talon pienoismalliksi. Nykyisin Villa Kokkonen toimii museona ja sitä voi myös vuokrata kokous- ja juhlakäyttöön. Järvenpään kulttuurin nykypäivään kuuluvat vuosittaiset musiikkitapahtumat, kesäiset Puistoblues ja Tuusulanjärven Kamarimusiikki sekä alkusyksyn Järvenpään Sibelius-Viikot. Järvenpää-talo tarjoaa kulttuuria, konsertteja, teatteria ja taidenäyttelyjä ympäri vuoden. Lasten suosikkikohde on Pikku-Ainon koti, jossa järvenpääläisen taiteilijan Kristiina Louhen maankuulujen Aino-kirjojen hahmot ovat heränneet eloon. Pikku-Ainon kodissa leikitään, lauletaa ja askarrellaan lasten toiveiden mukaisesti. Kun uni alkaa painaa, kaupunkimme majoituspalvelut tarjoavat mukavan yösijan matkailijalle. Valinnan varaa löytyy keskustan hotelleista leirintäalueen mökkeihin.

Tapahtumat

Vuosittaiset musiikkijuhlat aloittaa juhannuksen jälkeen Puistoblues. Bluesviikko alkaa keskustan blueskadulta, lisäksi on konsertteja ja jameja klubeilla ja ravintoloissa. Pääkonsertti on bluesviikon päätteeksi lauantaina Vanhankylänniemessä. Heinä-elokuun vaihteessa järjestettävän Tuusulanjärven Kamarimusiikkifestivalin taiteellisina johtajina toimivat viulistiveljekset Jaakko ja Pekka Kuusisto. Kamarimusiikin aikana on useita konsertteja Tuusulanjärven tunnelmallisissa taiteilijakodeissa, kirkoissa ja konserttisaleissa. Järvenpään Sibelius-Viikkojen konsertit järjestetään akustiikaltaan erinomaisessa Järvenpää-talossa.

Politiikka

Kaupungin kaupunginjohtaja on ollut vuodesta 1992 Erkki Kukkonen. Kaupungin politiikka on SDP:n ja Kokoomuksen johtamaa.

Liikenne

Pohjoinen päärata kulkee kaupungin halki, Lahden moottoritie eli nelostie sivuaa keskustaa ja sille on kaksi liittymää. Helsinkiin on matkaa puoli tuntia, Helsinki-Vantaan lentokentälle 20 minuuttia. Järvenpää on kiinteä osa Helsingin seutua ja samalla merkittävä hallinnollinen ja kaupallinen keskus vauraalla Keski-Uudellamaalla. Junayhteydet Järvenpäähän ovat melko hyvät. R- ja H-junat kulkevat puolen tunnin välein Järvenpään päärautatieasemalle, kun tunnin välein kulkevat H-junat pysähtyvät lisäksi Kyrölässä, Saunakalliossa ja Purolassa. Lahden oikorata tuo tullessaan uuden Haarajoen aseman. Tämän jälkeen paikallispalvelut pääradalla paranevat, kun H-junat alkavat kulkea ruuhka-aikojen ulkopuolella kaksi kertaa tunnissa. R-junat kulkevat kerran tunnissa. Juna-asemat Järvenpäässä:
- Kyrölä
- Järvenpää
- Saunakallio
- Purola

Aiheesta muualla

- [http://www.jarvenpaa.fi/ Järvenpään kaupungin kotisivut] Luokka:Suomen kaupungit Luokka:Järvenpää

Kerava

Keravan kaupunki
Kuva:kerava-vaakuna.png vaakuna	Kuva:kerava-logo.png graafinen tunnus
perustamisvuosi	1970
lääni	Etelä-Suomen lääni
maakunta	Uusimaa
pinta-ala - maa - vesi	30,86 km² 30,75 km² 0,11 km²
väkiluku 30.09.2004 - väestötiheys - 0-15-v. - 16-64-v. - yli 64-v. - naisia - ruotsinkielisiä - ulkomaalaisia	31 304 1 013,7/km² 20,4 % 70,0 % 9,6 % 51,3 % 1,2 % 2,0 %
veroäyri	17,50
työttömyysaste 2003	5,1 %
kaupunginjohtaja	Rolf Paqvalin
kaupunginvaltuusto 2001-04 - Kok. - SDP - Vihr. - Vas. - Kesk. - KD - RKP	51 paikkaa 15 14 8 6 4 3 1
Kuva:kerava-sijainti.png Keravan sijainti.
Kuva:kerava-kartta.jpg Keravan kartta.

Kerava (ruotsiksi Kervo) on Suomen mittakaavassa keskikokoinen kaupunki Etelä-Suomen läänissä. Väkiluvultaan se on Suomen 31. suurin ja pinta-alaltaan viidenneksi pienin kunta, mikä tarkoittaa, että Kerava on hyvin tiheään asuttu. Sen väestötiheys onkin maamme kolmanneksi suurin Helsingin ja Kauniaisten jälkeen.

Kuva:kerava-kavelykatu.jpg
Kävelykatu Keravan keskustassa.

Maantiede

Kerava sijaitsee Etelä-Suomen läänissä, Uudenmaan maakunnassa, pääkaupunkiseudun pohjoispuolella (Helsingistä 27 km pohjoiseen). Kerava kuuluu pääkaupunkiseudun kehyskuntiin. Kaupungin läpi kulkee päärata, Lahdentie sekä Keravanjoki, Vantaanjoen sivujoki. Rajanaapurit ovat etelässä Vantaa, lännessä Tuusula ja idässä Sipoo. Kerava muodostaa lähes yhtenäisen taajama-alueen, joka voidaan karkeasti jakaa keskustaan sekä Savioon etelässä ja Ahjoon idässä. Keravan keskustaa ympäröivät useat säteittäiset kadut, ja keskustan halki radan ali kulkee Suomen pisin kävelykatu (850 m).

Historia

Keravan alueella tiedetään olleen ihmisiä noin 7000 eaa, jolloin se oli vielä muinaisen Ancylusjärven rannikkoa. Ihmiset saivat elantonsa metsästyksestä, ja he liikkuivat paljon vuoden mittaan. Keskiajalle asti Kerava oli erämaata. 1500-luvun puolivälissä asukasluku oli noin 160. Tuolloin Kerava kuului Sipoon hallintopiiriin. Kerava liitettiin Tuusulaan, kun Tuusulan seurakunta perustettiin vuonna 1643. Vuonna 1862 avattiin Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie, joka toi maatalousvaltaiselle Keravalle nopeasti teollisuutta. Sinne perustettiin muun muassa tiilitehtaita, sekä sementti-, kaakeli- ja rakettitehdas. Vuonna 1908 perustettiin Keravan puusepäntehdas, ja puuteollisuudesta tuli tärkeä tekijä kaupungin kehityksessä. Ahti Hammarin suunnittelemassa vaakunassa on puusepän tekemä liitos, sinkkaus. Vuonna 1924 Keravasta tuli kauppala ja 1970 kaupunki. 1970-luvulla voimakkaan maaltamuuton ja hyvin yhteyksien seurauksena Kerava alkoi kasvaa voimakkaasti, ja sen väkiluku lähes kaksinkertaistui vuosikymmenessä. Yhä nykyään Kerava on kasvava kaupunki. Sen väestönkasvu vuoden 2003 aikana oli 1,5 prosenttia.

Palvelut

Keravalla on 12 peruskoulua, 3 lukiota (joista yksi aikuislukio), kaksi ammattikoulua ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Yhdistysten ylläpitäminä toimivat lisäksi kuvataidekoulu, musiikkiopisto, tanssiopisto ja [http://www.kristillinenkoulu.net kristillinen koulu]. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos toimii Keravalla. Kaupungissa on terveyskeskus, ja lähin sairaala on Peijas Vantaalla. Sinne pääsee K-junalla tai bussilla 873. Keravan uudistunut kaupunginkirjasto avattiin 1.9.2003.

Liikenne

Liikenneyhteydet ovat Keravalla monipuoliset. Kaupunki profiloituu mielellään kevyen liikenteen mallikaupungiksi, josta se onkin saanut tunnustuksia. Kaupungissa on laajat pyörätiet, jotka aurataan talvisin autoteiden tapaan. Pyörätelineitä on kattavasti ja asukkaita kannustetaan tulemaan junalle pyörällä. Tiiviisti rakennetun keskustan kävelykatu on autoilta kielletty ja sen varrella sijaitsee pääosa kaupungin palvelutarjonnasta. Keskustassa on myös tiukasti säännelty parkkipaikkapolitiikka autoilun vähentämiseksi. Juna-asemia on kaksi, Kerava ja Savio, joita palvelevat pääkaupunkiseudun lähijunat. Syksyllä 2004 valmistunut Keravan kaupunkirata tarjoaa entistä tiheämmät junavuorot Helsinkiin (hitaampi K-juna 6 kertaa tunnissa Helsinkiin ruuhka-aikoina, lisäksi nopeammat H- ja R-junat kumpikin kerran tunnissa suuntaansa). Keravalta on rautatieyhteys myös Porvooseen, mutta rata ei ole ollut säännöllisen henkilöliikenteen käytössä vuoden 1981 jälkeen, eikä Porvooseen ole ollut tavaraliikennettä vuoden 1990 jälkeen. Radalle suunnitellaan 20 vuoden aikajänteellä henkilöliikennettä Sipoon Nikkilään, joka pysähtyisi ainakin Ahjossa. Radasta erkanee rata Sipoon Sköldvikiin, minne on säännöllistä tavaraliikennettä öljynjalostamon tarpeisiin. Nykyään rata risteyskohdasta eteenpäin toimii museoratana, ja kesälauantaisin vanhanmalliset matkustajajunat (Dm7) kuljettavat matkustajia Keravan ja Porvoon välillä. Keravalta on noin 15 kilometriä matkaa Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Helsingin suunnan busseista Keravalle kulkevat 632, 633, 637, 643 ja 738 Helsingistä ja liityntälinja 873 Koivukylän asemalta, 873N Korson asemalta. Bussi 833 kulkee Hyrylästä Keravalle. Kaupungin sisäiset pikkubussit 5 ja 8 korvaavat kaupunkiradan rakentamisen jälkeen heikentynyttä bussitarjontaa. Keravan kaupunki on osallistunut merkittäviltä osin pääradan kunnostushankkeeseen, johon sisältyi neljännen raiteen rakentaminen Keravalle saakka. Keravan kaupunki on sitoutunut siihen, että valtaosa joukkoliikenteestä hoidetaan junalla. Tämä on merkinnyt sitä, että linja-auton asema on heikko ja suoria yhteyksiä Helsingin suuntaan on vähennetty. Sisäisiä bussiyhteyksiäkään ei ole paljoa, mutta enemmän kuin monilla muilla paikkakunnilla. Niinpä pyörällä on usein perillä aikaisemmin, kun bussi edes on lähtenyt. Teitä pitkin Keravalle pääsee joko idän puolelta Lahdenväylältä tai länsipuolelta Tuusulanväylältä. Lahden moottoritie kulkee Keravan läpi keskustan itäpuolelta.

Matkailu

Merkittäviä tapahtumia Keravalla ovat Helmimusiikki helmikuussa, Kerava Jazz kesäkuussa, Valkosipulifestivaalit elokuussa ja Sirkusmarkkinat syyskuussa. Nähtävyyksiä: kävelykeskusta, Keravan kirkko (Ahti Korhonen, 1963), Keravan taidemuseo, Keravan museo, lukuisat patsaat, muistomerkit ja ulkotaideteokset (esim. Volmari Iso-Hollon ja J.K. Paasikiven patsaat, Tuulipurje).

Aiheesta muualla

- [http://www.kerava.fi/ Keravan kaupungin kotisivut]
- [http://www.virtuaalikerava.net Virtuaalikerava]
- [http://www.kerava.info Kerava.info, luettelo keravalaisista järjestöistä] Luokka:Suomen kaupungit
-

Sipoo

Sipoo (ruotsinkielinen nimi: Sibbo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Itä-Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 18 397 (2004) ihmistä ja sen pinta-ala on 366,75 km² josta 2,65 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 49,923 asukasta/km². Kunta on kaksikielinen ja 57 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 41 prosenttia puhuu ruotsia. Sipoon rannikolla on suosittuja kesäasutussaaria, joista suurimpia ovat Löparö, Norrkullalandet, Simsalo ja Kaunissaari ( Fagerö ). Asutus keskittyy kunnan pientaajamiin (Box, Martinkylä, Söderkulla, Talma, Västerskog ja Itäsalmi) ja Nikkilään. Sipoon asukasmäärä on kasvanut 1980–90-luvulla pääkaupunkiseudun muuttoliikkeen vuoksi. Asukkaiden työssäkäynti suuntautuu kuitenkin pääasiassa Helsinkiin.

Historia

Sipoossa on tehty joitakin kivikautisia esinelöytöjä. Pronssikaudelta on jäänyt mm. hiidenkiukaita. Nykyinen asutus on kuitenkin vuosilta 1000–1200. Sipoonjoen suulla oli tuolloin linnoitus ja kauppapaikka. Sipoo mainitaan ensi kerran 1352. 1600-luvulla pitäjään perustettiin lukuisia aateliskartanoita (mm. Östersundom, Hitå, Eriksnäs), joiden asukkaat olivat ruotsinkielisiä. Sipoo oli aluksi Porvoon kappeliseurakuntana, josta se itsenäistyi 1425. 1600-luvulla oli pitäjässä salpietarikeittämö ja 1700-luvulla alkoi kalkin louhinta ja tiilenvalmistus. 1700–1800-luvun elinkeinoja olivat lisäksi laivanrakennus ja talonpoikaispurjehdus.

Kylät kirkonkirjojen mukaan

Linnanpelto (Borgby), Boxby, Broböle, Eriksnäs, Gesterby, Hangelby, Hindsby, Hitå, Hertsby, Immersby, Kallbäck, Kirkonkylä (Kyrkoby), Löparö, Martinkylä (Mårtensby), Massby , Myyras (Myras), Nevas, Nikkilä (Nickby), Paippinen (Paipis), Pigby, Savijärvi, Skräddarby, Spjutsund, Svartböle, Träskby, Itäsalmi (Östersundom)

Nähtävyyksiä

Topeliuksen vanhuudenkoti Koivuniemi ( Björkudden ), Sipoon tiilikirkko (T. Decker, 1885) ja vanha Pyhän Sigfridin harmaakivikirkko (1400-luvun alkupuolelta), Itäsalmen kappeli, Paippisten kyläkirkko, Savijärven ja Söderkullan kartanot.

Tapahtumia

Topeliusviikko, Sipoon kesä soi

Tunnettuja sipoolaisia

kirjailija ja historiantutkija Zacharias Topelius ministeri Carl Enckell

Sipoon ystävyyskunnat

- Aurskog-Høland: Norjalainen ystävyyskunta sijaitsee noin 50 km Oslosta itään aivan Norjan ja Ruotsin rajalla. Kunnassa on noin 13 000 asukasta.
- Frederikssund: Sipoon tanskalainen ystävyyskunta sijaitsee noin 40 km Kööpenhaminasta luoteeseen. Kunnassa on noin 18 000 asukasta.
- Kumla: Kumla sijaitsee noin 200 km Tukholmasta lounaaseen. Asukkaita on noin 19 100.
- Kuusalu: Sipoon virolainen ystävyyskunta Kuusalu sijaitsee noin 40 km Tallinnasta itään. Kuusalun asukasluku on noin 5 000.

Aiheesta muualla

- [http://www.sipoo.fi/ Sipoon kunnan kotisivut]
-

Koski

Koski tarkoittaa seuraavia asioita:
- koski, loivasti virtaava kohta joessa
- Hämeenkoski, entinen Koski Hl, kunta Päijät-Hämeessä
- Koski Tl, entinen Turun läänin Koski, kunta Varsinais-Suomessa
- Koski, kylä Perniössä, Varsinais-Suomessa.

Henkilöt

Koski on seuraavien henkilöinen sukunimi:
- Heikki Koski, ministeri
- Ilkka Koski, nyrkkeilijä
- Kylli Koski, Kylli-tätinä tunnettu taiteilija ja graafikko.

Ruutinkoski

Ruutinkoski on eräs Vantaanjoen koskista, ja sijaitsee Helsingin keskuspuiston pohjoislaidalla lähellä Haltialan kotieläintilaa ja Kartanonkosken asuinaluetta. Ruutinkoski on suosittu kalastuspaikka, erityisesti sen alapuolella oleva suvantopaikka. Luokka:Kosket Luokka:Vantaa Luokka:Helsinki

1982

Tapahtumia

- 8. tammikuuta - Monopoliyhtiö AT&T jakaantuu 22 eri yhtiöön.
- 13. tammikuuta - Air Floridan Boeing 737 törmää siltaan Washington DC:ssa ja putoaa Potomac-jokeen, tappaen 78.
- 28. tammikuuta - Italian terrorismin vastaiset joukot vapauttavat James L. Dozierin 42 päivän vankeudesta Punaisilta prikaateilta.
- 1. helmikuuta - Senegal ja Gambia muodostavat löyhän valtioliiton.
- 2. helmikuuta - Haman verilöyly Syyriassa, 20000 tapetaan.
- 15. helmikuuta - Öljynporauslautta Ocean Ranger uppoaa myrskyssä Newfoundlandin rannikolla, 84 kuolee.
- 23. helmikuuta - Espanjan hallitus kansallistaa Rumasan.
- 10. maaliskuuta - Yhdysvallat asettaa Libyan öljyn kauppasaartoon, syyttäen sitä terrorismin tukemisesta.
- 10. maaliskuuta - Astronomia: kaikki 9 planeettaa samalla puolella Aurinkoa.
- 19. maaliskuuta - Falklandin sota: Argentiinalaiset nousevat maihin Etelä-Georgian saarella, ennakoiden sotaa.
- 2. huhtikuuta - Falklandin sota: Argentiina valloittaa Falklandinsaarilla.
- 17. huhtikuuta - Kanadan uusi perustuslaki määrää täydellisen itsenäisyyden Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
- 25. huhtikuuta - Israel vetäytyy Siinailta rauhansopimuksen mukaan.
- 1. toukokuuta - Falklandin sota: Kuninkaallisten ilmavoimien Avro Vulcan nousee Ascensionin tukikohdasta ja pommittaa Port Stanleyn lentukikohtaa.
- 2. toukokuuta - Falklandin sota: Ydinsukellusvene HMS Conqueror upottaa Argentiinan risteilijän General Belgranon.
- 8. toukokuuta - Kanadalainen Formula 1-kuljettaja Gilles Villeneuve saa surmansa Belgian GP:n aika-ajoissa Zolderissa sattuneessa onnettomuudessa.
- 21. toukokuuta - Falklandin sota: Kuninkaallinen merijalkaväki ja laskuvarjojoukot valtaavat San Carlosin lahden Falkland-saarilla.
- 28. toukokuuta - Rocky III, tähtenä Sylvester Stallone ensi-iltaan.
- 29. toukokuuta - Falklandin sota: Goose Greenin taistelussa brittien laskuvarjojääkärit lyövät suuren argentiinalaisjoukon sodan ensimmäisessä maataistelussa.
- 30. toukokuuta - Espanja liittyy NATO:on ensimmäisenä maana sitten Länsi-Saksan 1955.
- 6. kesäkuuta - Libanonin sota alkaa: Israelin joukot Ariel Sharonin johtamina valtaavat Etelä-Libanonin edeten Beirutiin asti.
- 12. kesäkuuta - 750 000 osoittaa mieltään ydinaseita vastaan New York Cityn Central Parkissa.
- 13. kesäkuuta - Saudi-Arabian kuningas Fahd nousee valtaistuimelle veljensä Khaledin kuoleman jälkeen.
- 13. kesäkuuta - Italialainen Formula 1-kuljettaja Riccardo Paletti saa surmansa Kanadan GP:n lähdössä törmätessään paalupaikalle sammuneeseen Didier Pironin autoon.
- 14. kesäkuuta - Falklandin sota päättyy: britit etenevät Port Stanleyn laitamille edettyään saaren läpi San Carlosin lahdesta. Argentiinalaisjoukot antautuvat ja muodollinen sopimus solmitaan samana päivänä.
- 1. heinäkuuta - Yhdistymiskirkon johtaja Sun Myung Moon menee naimisiin 4150 seuraajansa kanssa New York Cityn Madison Square Gardenissa.
- 9. heinäkuuta - Pan Amin Boeing 727 putoaa Kennerissä, Louisianassa surmaten 146 koneessa ja 8 maassa.
- 16. heinäkuuta - Pastori Sun Myung Moon tuomitaan 18 kuukaudeksi vankeuteen veropetoksista ja oikeuden harhauttamisesta.
- 20. heinäkuuta - IRA:n siipi räjäyttää kaksi pommia Lontoossa, surmaten 8 sotilasta ja haavoittaen 47:ää.
- 23. heinäkuuta - Kansainvälinen valaanpyyntikomissio päättää lopettaa kaupallisen valaanpyynnin vuoteen 1985 tai 1986 mennessä.
- 20. elokuuta - Lebanonin sisällissota: monikansallinen joukko saapuu Beirutiin valvomaan PLO:n vetäytymistä Libanonista.
- 29. elokuuta - F1-kuljettaja Keke Rosberg voittaa Dijonissa ensimmäisenä suomalaisena Formula ykkösten GP:n.
- 19. syyskuuta - Scott Fahlman keksi hymiön
- 25. syyskuuta - F1-kuljettaja Keke Rosbergistä tulee Las Vegasissa lajin ensimmäinen pohjoismaalainen maailmanmestari.
- 1. lokakuuta - Saksan liittokansleri Helmut Schmidt saa epäluottamuslauseen, seuraajana Helmut Kohl.
- 8. lokakuuta - Puola kieltää Solidaarisuuden.
- 12. marraskuuta - Neuvostoliitossa Juri Andropov valitaan edesmenneen Leonid Brežnevin seuraajaksi.
- 14. marraskuuta - Lech Walesa päästetään 11 kuukauden arestista.
- 28. marraskuuta - 88 maan edustajat kokoontuvat Geneveen sopimaan kaupan vapauttamisesta.
- 29. marraskuuta - YK:n yleiskokous tekee päätöksen 37/37, jonka mukaan Neuvostoliiton on vetäydyttävä Afganistanista.
- 2. joulukuuta - Ensimmäinen keinotekoinen sydän asennetaan Barney Clarkille. Hän elää 112 päivää laitteen kanssa.
- 4. joulukuuta - Kiina ottaa käyttöön nykyisen perustuslakinsa.
- 26. joulukuuta - Time Magazinen vuoden mieheksi valitaan tietokone.

Muita

- HKL aloittaa metroliikenteen Helsingissä.

Syntyneitä

- 30. huhtikuuta -