:: wikimiki.org ::

Veijo Meri

Veijo Meri

Veijo Meri (s. 31. joulukuuta 1928, Viipuri) on oman sukupolvensa tunnetuimpia suomalaisia kirjailijoita. Hänen kirjojaan on käännetty 21 eri kielelle. Hän on tullut tunnetuksi sota-aiheiden kuvaajana. Ensisijaista hänen teoksissaan on kuitenkin ihmiskuvaus. Meri kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta 1948, opiskeli historiaa yliopistossa, toimi Otavan kustannusvirkailijana vuosina 1957–1959 ja jäi sitten vapaaksi kirjailijaksi. Meri toimi taiteilijaprofessorina vuosina 1975–1980 ja Suomen Kirjallisuuden liiton puheenjohtajana vuodesta 1988 lähtien. Meri on, ehkä selvimmin kuin kukaan muu suomalaiskirjailija, noudattanut omaa linjaansa ja aloittanut tyylin ja rakenteen uudistuksen, joka on vienyt hänet kauaksi perinteisen suomalaisen proosan valtavirrasta. Hänen tuotantonsa on laaja ja käsittää romaanien lisäksi myös novelleja, kuunnelmia, runoja, esseitä ja tutkielmia. Meri on myös kääntänyt mm. Villonin Testamentin, Strindbergin Mestari Olavin ja Shakespearen Hamletin. Meri on kirjoittanut runoelmansa Runoilijan kuoleman pohjalta libreton Paavo Heinisen Veitsi-oopperaan. Veitsen kantaesitys oli 3. heinäkuuta 1989 Savonlinnan oopperajuhlilla. Veijo Meri vihittiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi 18. toukokuuta 1990. Tasavallan presidentti nimitti Veijo Meren akateemikoksi 13. helmikuuta 1998.

Teokset

- Ettei maa viheriöisi, 1954, novelleja, uusi laitos 1989
- Manillaköysi, 1957, romaani
- Irralliset, 1959, romaani
- Vuoden 1918 tapahtumat, 1960, romaani
- Sujut, 1961, romaani
- Tilanteita, 1962, novelleja
- Manillaköysi ja kahdeksan novellia sodasta ja sotilaselämästä, 1962, kokoomateos
- Peiliin piirretty nainen, 1963, romaani (Parasta kotimaista -sarjassa 1988)
- Stipendiaatti, 1963, novelli
- Tukikohta, 1964, romaani
- Novellit, 1965
- Everstin autonkuljettaja, 1966, romaani
- Veijo Meren sotaromaanit 1–2, 1966
- Yhden yön tarinat, 1967, romaani
- Kaksitoista artikkelia, 1967, esseitä
- Suku, 1968, romaani, uusi laitos 1998
- Veijo Meren romaanit 1, 1968, romaanit
- Sata metriä korkeat kirjaimet, 1969, novelleja
- Valitut teokset, 1969
- Kersantin poika, 1971, romaani
- Morsiamen sisar ja muita novelleja, 1972
- Leiri, 1972, novelleja
- Aleksis Stenvallin elämä, 1973, tutkielma
- Kuviteltu kuolema, 1974, esseitä
- Keskeiset teokset 1–4, 1975
- Mielen lähtölaskenta, 1976, runoja
- Toinen sydän, 1978, runoja
- Goethen tammi, 1978, esseitä
- Valitut novellit, 1979, novellikokoelma
- Jääkiekkoilijan kesä, 1980, romaani
- Ylimpänä pieni höyhen, 1980, runoja
- Tuusulan rantatie, 1981, tutkielma
- Sanojen synty, 1982, etymologinen sanakirja
- Elon saarel tääl, Aleksis Kiven taustoja, 1984
- Novellit, 1985
- Runoilijan kuolema, 1985, runoelma
- Julma prinsessa ja kosijat, 1986, esseet 1961–1986
- Yhdessä ja yksin, 1986, kootut runot
- Kevät kuin aamu, 1987, runoja
- C. G. Mannerheim – Suomen Marsalkka, 1988
- Tätä mieltä, 1989, esseitä ja monologeja
- Lasiankeriaat, 1990, runoja
- Kun, 1991, runoja
- Amleth ja muita Hamleteja, 1992, esseitä
- Maassa taivaan saranat – Suomalaisten historia vuoteen 1814, 1993
- Huonot tiet, hyvät hevoset – Suomen suuriruhtinaskunta vuoteen 1870, 1994
- Ei tule vaivatta vapaus – Suomi 1870–1920, 1995
- Suurta olla pieni kansa – Itsenäinen Suomi 1920–1940, 1996

Palkinnot

- Kirjallisuuden valtionpalkinto 1958, 1961, 1962, 1964, 1969, 1974, 1976
- Sillanpää-palkinto 1963
- Bergbom-palkinto 1966
- Aleksis Kiven palkinto 1972
- Otavan juhlavuoden kunniapalkinto 1980
- Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto 1973 romaanista Kersantin poika
- SKS:n Rosendahlin draamapalkinto 1966
- Yleisradion kuunnelmapalkinto 1964
- Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinto 1995
- Jenny ja Antti Wihurin rahaston kunniapalkinto 1996
- Ruotsin huumoriliiton palkinto 1997

Muu tuotanto

- Suomen paras näyttelijä, 1964, kuunnelma
- Vapaa iltapäivä, 1965, tv-dramatiikkaa
- Sotamies Jokisen vihkiloma, 1965, näytelmä
- Taksikuski, 1967, kuunnelma
- Uhkapeli, 1968, näytelmä
- Maaottelussa, 1969, kuunnelma
- Kaupungin valtaus, 1969, tv-dramatiikkaa
- Näytelmiä, 1970, näytelmiä
- Nuorempi veli, 1970, näytelmä
- Hyvää yötä, tohtori Bergbom, 1973, kuunnelma
- Aleksis Kivi, 1974, näytelmä
- Kaksi komediaa: Sano Oili vaan, Syksy 1939, 1978, kaksi näytelmää
- Veitsi, libretto Paavo Heinisen säveltämään Veitsi-oopperaan (Runoelman Runoilijan kuolema pohjalta), kantaesitys 3.7.1989 Savonlinnan oopperajuhlilla
- Rintala, Vääpeli Sadon tapaus Meren kirjoittamana kuunnelmana 12.2.90 Uusinta vuodelta 1973.
- Olavi Paavolainen, 1990, dokumenttikuunnelma
- Kirjoittanut osuuden Suurmiehen luonne teokseen Mannerheim Sotilas ja ihminen, Yliopistopaino 1992 Meri, Veijo Meri, Veijo

31. joulukuuta

31. joulukuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden viimeinen eli 365. päivä (366. päivä karkausvuonna). ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Sylvester, Silvo :- suomenruotsalainen kalenteri: Sylvester :- ortodoksinen kalenteri: Maila :- saamenkielinen kalenteri: Silvu :- vanhemmissa kalentereissa: Sylwester

Tapahtumia

- 1600 - Englannin Itä-Intian (kauppa)komppania (British East India Company) perustettiin.
- 1857 - Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Viktoria valitsi Ottawan Kanadan pääkaupungiksi.
- 1917 - Neuvosto-Venäjän hallitus lupasi hyväksyä Suomen itsenäisyyden.
- 1944 - Toinen maailmansota: Unkari julisti sodan Saksalle.
- 1946 - Toinen maailmansota: Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman julisti virallisesti vihollisuudet päättyneeksi.
- 1990 - Venäläinen Garri Kasparov puolusti menestyksellisesti šakin maailmanmestarin titteliään kukistamalla maanmiehensä Anatoli Karpovin.
- 1991 - Neuvostoliitto hajosi virallisesti.
- 1995 - Viimeinen "Lassi ja Leevi" -sarjakuva (Calvin and Hobbes) julkaistiin.
- 1999 - Boris Jeltsin erosi Venäjän presidentin virasta. Vladimir Putinista tuli hänen seuraajansa.
- 1999 - Panaman kanava siirtyi täydellisesti Panaman hallintaan.

Syntyneitä

- 1378 - Paavi Callixtus III (1455–1458) († 1458)
- 1491 - Jacques Cartier, tutkimusmatkailija
- 1869 - Henri Matisse, ranskalainen taidemaalari ja grafiikkataiteilija († 1954)
- 1880 - George Marshall, yhdysvaltalainen kenraali, Yhdysvaltain ulkoministeri ja puolustusministeri, vuoden 1953 Nobelin rauhanpalkinnon saaja (Marshallin suunnitelmasta) († 1959)
- 1908 - Simon Wiesenthal, keskitysleiriltä selvinnyt juutalainen, natsisotarikollisten "metsästäjä"
- 1928 - Veijo Meri, kirjailija
- 1932 - Kari Kairamo, vuorineuvos ja Nokian entinen pääjohtaja
- 1937 - Anthony Hopkins, näyttelijä
- 1943 - John Denver, country/pop -muusikko († 1997)
- 1943 - Ben Kingsley, näyttelijä
- 1948 - Donna Summer, laulaja
- 1959 - Val Kilmer, näyttelijä
- 1960 - John Allen Muhammad, sarjamurhaaja (sala-ampuja)

Kuolleita

- 192 - Commodus, Rooman keisari (s. 161)
- 1872 - Aleksis Kivi, kirjailija
- 1905 - Aleksandr Popov, fyysikko ja radion varhainen kehittäjä (s. 1859)
- 1980 - Marshall McLuhan, mediatutkimuksen perustajia (s. 1911)
- 1990 - Vasili Lazarev, kosmonautti (s. 1928)
- 1993 - Zviad Gamsahurdia, tiedemies ja kirjailija, Georgian tasavallan ensimmäinen presidentti (s. 1939)
- 1993 - Brandon Teena, murhattiin kun paljastui, että hän oli syntynyt naiseksi mutta eli miehenä (elämästä tehtiin Oscar-palkittu elokuva Boys Don't Cry) (s. 1972) ---- Katso myös: kalenteri ~ 30. joulukuuta, 1. tammikuuta Luokka:Joulukuu -12-31 ms:31 Disember ko:12월 31일 ja:12月31日 simple:December 31 th:31 ธันวาคม

1928

Tapahtumia

- 6. tammikuuta - Thamesin tulvissa 14 hukkunutta.
- 17. tammikuuta - OGPU pidätti Lev Trotskin, hänet karkoitettiin Turkmenistaniin
- 12. maaliskuuta - Maltasta tuli Britannian dominio.
- 12. huhtikuuta - Pommiattentaatti Italian kuningasta vastaan Milanossa, 17 sivullista kuoli.
- 22. huhtikuuta - Maanjäristys tuhosi Korintin, 200 000 rakennusta tuhoutui.
- 23. toukokuuta - Pommi räjähtää Italian konsulaatissa Buenos Airesissa, 22 kuollutta
- 20. kesäkuuta - Punica Rasic ampui kolme opposition edustajaa ja haavoitti kolmea Jugoslavian parlamentissa.
- 16. heinäkuuta - Leon Toral murhasi Alvaro Obregonin Meksikon presidentin
- 25. elokuuta - Ahmed Zogu julistaa itsensä Albanian kuninkaaksi Zog I. Hänet kruunataan 1. syyskuuta.
- 7. lokakuuta - Haile Selassie kruunattiin Abyssinian kuninkaaksi (ei vielä keisariksi).
- 31. joulukuuta - Big Benin lyönnit välitetään ensimmäisen kerran radiossa.

Muuta

- Maginot-linjan rakennustyöt aloitettiin Saksaa vastaan.
- Coca-Cola saapui Eurooppaan Amsterdamin olympialaisten aikana.
- Turkki vaihtoi arabialaiset kirjaimet latinalaisiin
- Naiset saivat äänioikeuden Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Syntyneitä

- 27. helmikuuta - Ariel Sharon
- 6. maaliskuuta - Gabriel García Márquez - kirjailija.
- 4. toukokuuta - Hosni Mubarak
- 14. kesäkuuta - Che Guevara
- 26. heinäkuuta - Stanley Kubrick
- 6. elokuuta - Andy Warhol
- 14. syyskuuta - Alberto Korda, Che Guevara-valokuvan ottaja.
- 9. lokakuuta - Einojuhani Rautavaara
- 7. joulukuuta - Noam Chomsky - kielitieteilijä ja poliittinen toisinajattelja.
- 15. joulukuuta - Eve Bunting, kirjailija.
- 31. joulukuuta – Veijo Meri, kirjailija.
- Sauvo 'Saukki' Puhtila - musiikkialan konkari.

Kuolleita

- 11. tammikuuta - Thomas Hardy, kirjailija
- 25. huhtikuuta - Pjotr Wrangel, valkoinen venäläinen kenraali
- 30. elokuuta - Wilhelm Wien, fyysikko Luokka:1928 ms:1928 ko:1928년 ja:1928年 simple:1928 th:พ.ศ. 2471

Kirjailija

Kirjallisuus on kirjoitettua kieltä eri muodoissa.

Määritelmä

Kirjallisuutta on jokseenkin yhtä hankalaa määritellä lyhyesti mutta tyhjentävästi kuin rakkautta tai surua. Miltei ainoa yleinen piirre, joka liittyy kaikkeen siihen, mitä kirjallisuuden käsitteen alla on mahdollista käsitellä, on että kirjallisuus on kirjoitettua kieltä, sanataidetta. Kirjallisuus on myös mahdollista nähdä arvoväritteisenä seikkana. Eri aikakausina kirjoitetut tekstit on jaettu eri tavoin kirjallisuuteen ja muihin kirjoitettuihin teksteihin. Tällöin käsitteellä kirjallisuus viitataan jonkinlaiseen kirjalliseen kaanoniin eli tiettyyn suppeahkoon kirjoitettujen tekstien joukkoon. Erilaisia kirjallisia kaanoneita ovat määritelleet eri aikojen valtaapitävät ja vaikutusvaltaiset tahot kuten maalliset hallitsijat, kirkon edustajat tai muut jossain mielessä elitistiset ryhmät. Yleensä käsitteellä kirjallisuus viitataan kaunokirjallisiin teksteihin, eli esimerkiksi runoihin, romaaneihin ja novelleihin. Historian kuluessa kirjallisuuden lajikirjo on kuitenkin lisääntynyt siinä määrin, että on yhä vaikeampaa tehdä perusteltua jakoa kirjallisuuteen ja muihin kirjallisiin teksteihin - jos kyseinen jako ylipäätään on koskaan ollut mahdollinen.

Alkulähteet

Kirjallista perinnettä edeltää luonnollisesti ihmiskunnan suullisen kerronnan, tarinoiden, kaskujen ja tarujen pitkä perinne. Länsimaisen kirjallisuusperinteen voidaan katsoa perustuvan sumerilaiseen kulttuuriin, jonka parissa kehitettiin nykyään nuolenpääkirjoituksena tunnettu kirjoitustapa noin 3200-3000 eaa. Monet jo sumerilaisessa kirjallisuudessa esiintyvät teemat ovat keskeisiä länsimaisen kirjallisuuden rakennusaineksia.

Länsimainen kirjallisuus

Länsimaisen kirjallisuuden kehdoksi määritellään kuitenkin tavallisesti antiikin Kreikka. Antiikin Kreikan kulttuurin on historian kuluessa aika ajoin - myös omana aikanaan - katsottu edustavan inhimillisen sivistyksen huipentumaa. Koska näin ollen ei ole ikään kuin ollut mitään syytä edetä ajassa antiikin Kreikkaa kauemmaksi, on tieto varhemman kirjallisen kulttuurin merkityksestä ainakin omassa kulttuurissamme ollut vain muutaman asiaan vihkiytyneen henkilön hallussa. Toisaalta ajatus länsimaisen kirjallisuuden kehdon sijoittamisesta antiikin Kreikkaan on perusteltavissa sikäli, että tuolloin kehittyi selkeä kirjallisuuden lajijako toisaalta Dionysos-jumalan palvontamenoihin kuuluneen näytelmäkilpailuperinteen myötä tragedioihin ja komedioihin, toisaalta Aristoteleen Runousopissaan esittelemän kolmijaon mukaan draamaan, lyriikkaan ja epiikkaan. Näin ollen erityisesti kirjallisuusteorian ja kirjallisuuden tutkimuksen juurien voi katsoa olevan antiikin Kreikassa. Mainitut lajijaot ovat merkityksellisiä länsimaisessa kirjallisuusperinteessä myös sikäli, että erilaiset kirjallisuuden kaanonit, käsitykset "hyvästä kirjallisuudesta", ovat eri aikakausina olleet sidoksissa niihin. Esimerkiksi tragediaa on alun perin pidetty komediaa ylevämpänä taidemuotona. Antiikin Kreikan merkityksellisyydestä kertoo jotain myös se, että eräät maailmankirjallisuuden vaikutuksellisimmat tekstit, joita on eri tavoin uusinnettu myöhempien kirjailijoiden toimesta, ovat peräisin juuri tältä ajalta. Kuuluisimpia esimerkkejä edellä mainituista ovat Platonin dialogit, Homeroksen Ilias ja Odysseia, tai vaikkapa Sofokleen kuuluisa tragedia kuningas Oidipuksesta, jonka monet katsovat vaikuttaneen esimerkiksi William Shakespearen kuuluisaan näytelmään Hamlet.

Kirjallisuuden lajeja

Kirjallisuus jaetaan sanataiteisiin ja tietokirjallisuuteen. Sanataiteet jaetaan edelleen runoihin ja kaunokirjallisuuteen. Kaunokirjallisuuden lajityyppejä
- Humoristinen kirjallisuus
- Pakina
- Jännityskirjallisuus
- Lastenkirjallisuus
- Nuortenkirjallisuus
- Kauhukirjallisuus
- Tieteiskirjallisuus
- Fantasiakirjallisuus Kaunokirjallisuuden aiheita
- Eroottinen kirjallisuus
- Romanttinen kirjallisuus
- Historiallinen kirjallisuus Sanataiteiden koulukuntia
- Venäläiset
- Symbolismi
- Akmeismi
- Futurismi
- Formalismi
- Sosialistinen realismi
- Beat-sukupolvi

Katso myös

- Luettelo kirjailijoista
- Luettelo kirjoista
- Suomen kirjallisuus
- Kirja astuu ulos kansista

Kirjoittamisen ohjeita

Kirjallisuutta opetetaan yliopistoissa, lyhytkursseilla opistoissa jne. Myös ammattikirjailijat - esim. Mika Waltari, Stephen King - ovat kirjoittaneet siitä, millaisena he kokevat kirjoittamisen antaen ohjeita alalle haluaville. Tällaisia kirjoja ovat mm.
- Julia Cameron, Tyhjän paperin nautinto, Like, Juva 2004, ISBN 952-471-393-4, 295 sivua.

Aiheesta muualla

- [http://www.satakirjaa.fi/satatxt.htm Tuhat vuotta - sata kirjaa]
- [http://www.kaapeli.fi/~fla/kirjastolehti/vinkit/80suosik.html Suomalaisen kaunokirjallisuuden suosituimmat teokset]
- [http://ca.geocities.com/gruppo04web/bookmarks.html Gruppo04]
- [http://wikisource.org/wiki/Main_Page Wikisource] Luokka:Harrastukset luokka:Kirjallisuus als:Littérature ja:文学 ko:문학 simple:Literature zh-cn:文学 zh-tw:文學

Hämeenlinna

Hämeenlinna (ruotsiksi Tavastehus) on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki. Se sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa ja kutakuinkin Helsingin (98 km) ja Tampereen (75 km) puolivälissä.

Historia

Hämeenlinna on kehittynyt vanhalle esihistoriallisesti asutetulle alueelle. Keskustan tuntumassa olevassa Varikonniemessä on merkittävä mutta kiistelty arkeologinen kohde, rautakautinen ja varhaiskeskiaikainen asuinpaikka, joka pisimmälle vietyjen tulkintojen mukaan oli Vanain kaupunki. Kaupungin tuntumassa on useita mäkilinnoja, joista tunnetuimat lienevät Aulanko ja Hakoisten linnavuori. Hämeen linnaa ryhdyttiin rakentamaan 1200-luvulla Linnanniemeen ja aluksi kaupunki syntyi linnan pohjoispuolelle. Asutuskeskus sai kaupungin oikeudet Pietari Brahelta tammikuussa 1639 ensimmäisenä suomalaisena sisämaakaupunkina. Esihistorialliselta ajalta perityvä Hämeen härkätie päättyi kaupunkiin ja Ylinen Viipurintie kulki Hämeenlinnan kautta ja kaupunki oli Hämeen linnaläänin keskus. Kustaa III muutti kaupungin kilometrin verran etelään nykyiselle paikalleen Saaristen mäelle ja vanhan kaupungin alueella on nykyään Linnan kasarmeina tunnettu entinen varuskuntaalue. Kustaa III rakennutti myös Hämeenlinnan pääkirkon, joka tehtiin pyöreäksi esikuvanaan Rooman Pantheon. 1800-luvulla kirkkoon lisättiin siivet ristin muotoon. Sotilas-, hallinto- ja koulukaupungiksi kehittynyt Hämeenlinna sai teollisuudelleen uutta puhtia vuonna 1862, kun 31. tammikuuta avattiin maan ensimmäinen rataosuus Helsingistä. Helsingin olympialaisten kilpailuja, nykyaikainen viisottelu käytiin Hämeenlinnassa Kaurialan urheilukentällä ja Ahveniston maauimalassa. Vuonna 1967 kaupunkia kolmelta suunnalta ympäröinyt Vanajan kunta liitettiin pääosiltaan kaupunkiin.

Elinkeinoelämä

Vanhana kaupunkina Hämeenlinnalla on monipuolinen elinkeinorakenne. Historiallisesti merkittävänä koulu-, hallinto- ja varuskuntakaupunkina valtio ja julkisyhteisöt ovat suurimpia työllistäjiä työllistäen kolmanneksen kaupunkilaisista. Kone- ja metalliteollisuus työllistää yhteensä 3000, maaseutuelinkeinot 2000, kauppa 2000 ja rakentaminen 2000. Työttömyysprosentti on 11%.

Suurimmat yksittäiset työnantajat:
Kaupunki 2 490 Valtio 2 480 Sairaanhoitopiiri 1 460 Rautaruukki Oyj 1 030	Huhtamäki Oyj 700 Hämeen amk 510 Aina Group Oyj 500 Kansanterveystyön ky 490	Patria Vehicles Oy 430 Koulutuskeskus Tavastia 270 KCI Hoists Oy 250 Lindström Oy 175

Matkailunähtävyydet

Hämeenlinnan tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä ovat Hämeen linna, Tykistömuseo, Vankilamuseo, Aulangon puistometsä, Hämeenlinnan pääkirkko, Hattelmalan harju,Sibeliuksen syntymäkoti ja Ahveniston Moottorirata. Matkailuelinkeino elää symbioosissa Hattulan ja Janakkalan alueella olevien kohteiden kanssa. Tapahtumista tunnettuja ovat Ämy, Tomaatteja! Tomaatteja! -stand-up-komiikan festivaali, Hämeenlinnan lastentapahtuma sekä Elomessut, maakunnallinen loppukesän messutapahtuma. Vuoden 2007 asuntomessut järjestetään Hämeenlinnassa. Edellisen kerran asuntomessut kaupungissa järjestettiin 1975.

Kuuluisia hämeenlinnalaisia

Kulttuuri

Uno Cygnaeus, Jean Sibelius, Armas Launis, Rauni Mollberg, Vexi Salmi, Irwin Goodman, Markku Veijalainen, Saija "Sani" Aartela ja Tauno Palo syntyivät Hämeenlinnassa. Simo Salminen syntyi Vanajan kunnassa, nykyisessä Hämeenlinnassa. Laulaja Heidi Kyrö asuu nykyään Hämeenlinnassa ja räppäri Paleface on kasvanut Hämeenlinnassa.

Poliitikot

Hämeenlinnasta on suhteellisesti monta kansanedustajaa. Tällä hetkellä hämeenlinnalaisia eduskunnassa ovat: Johannes Koskinen, Tarja Filatov ja Satu Taiveaho edustaen SDPtä ja Kirsi Ojansuu Vihreistä. Sirpa Pietikäinen luopui tavoittelemasta kansanedustajuutta edellisten vaalien alla. Juhana Idänpään-Heikkilä oli vanajalainen valtiopäivämies.

Muut

1980-luvun rallitähti Timo Salonen asuu Hämeenlinnassa. Eino Leino, Juho Kusti Paasikivi, E. N. Setälä, Arja Koriseva, Matti "Fredi" Siitonen ja muutamat Kummelin jäsenet ovat opiskelleet Hämeenlinnassa. Hämeenlinnan lyseo onkin eräs maamme tunnetuimpia oppilaitoksia.

Kaupunginosat

Hämeenlinnassa on 41 virallista kaupunginosaa # Keskusta - Linnanniemi # Keskusta - Koilliskulma # Keskusta - Hämeensaari # Keskusta - Saaristen mäki # Keinusaari # Sairio # Myllymäki # Kauriala # Ahvenisto (Poltinaho) # Pullerinmäki (Tiiriö, Viisari, Rinkelinmäki) # Ojoinen # Puistonmäki (Hakalanniemi) # Kirstula # Aulanko # Hätilä (Asemantaus) # Idänpää (Laaniitty) # Katinen # Katumajärvi # Kantola # Kankaantausta (Visamäki) # Miemala # Hattelmala # Munakas # Luolaja # Voutila (Lakee, Jukola)) # Loimalahti (Hirsimäki) # Majalahti # Vuorentaka (Lakee, Kurala) # Tiirinkoski # Pikku-Parola # Luhtiala # Ruununmylly (Kukostensyrjä, Papinniitty, Aulangontorpan alue) # Taka-Hätilä # Hangasmäki # Kankainen # Mäskälä (Harvoilanmäki) # Kappola # Hakumäki # Vanaja # Käikälä (Tarvasmäki) # Harviala

Kylät

Kiinteistörekisterin kylät: Harviala, Hattelmala, Häitilä, Hätilä, Idänpää, Järviöinen, Kankaantaka, Kankainen, Kantola, Kappola, Kirstula, Kitu, Kruununmylly, Kukkola, Luhtiala, Luolaja, Miemala, Mäskälä, Niemenpää, Ojoinen, Paikkala, Pappila, Parola, Sillanpää, Vuorentaka, Ylänne, Äikäälä, Katinala, Kouvola, Kaupunkikylä, Nummi ja Nihattula.

Aiheesta muualla

- [http://www.hameenlinna.fi Hämeenlinnan kaupungin kotisivut] Luokka:Suomen kaupungit
-

1948

Tapahtumia

- 1. tammikuuta - Yhdistyneen kuningaskunnan rautatiet kansallistettiin.
- 1. tammikuuta - Arabimilitantit piirittivät Jerusalemin vanhan kaupungin juutalaisalueen.
- 1. tammikuuta - Italian tasavaltainen perustuslaki voimaan.
- 4. tammikuuta - Burma sai itsenäisyyden Britanniasta.
- 17. tammikuuta - Aselepo Indonesian nationalistien ja alankomaalaisten joukkojen välillä Jaavalla.
- 30. tammikuuta - Intian pasifistijohtaja Mahatma Gandhin salamurha.
- 4. helmikuuta - Ceylon, myöhemmin Sri Lanka, sai itsenäisyyden. Kuningas Yrjö VI jäi Ceylonin kuninkaaksi ja valtion päämieheksi.
- 24. helmikuuta - Kommunistipuolue otti vallan Tšekkoslovakiassa.
- 10. maaliskuuta - Tšekkoslovakian ulkoministeri Jan Masaryk kuoli pudottuaan toimistonsa ikkunasta. Tapaus leimattiin itsemurhaksi.
- 3. huhtikuuta - Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman allekirjoitti viiden miljardin dollarin Marshall-avun 16 maalle.
- 9. huhtikuuta - Populistisen presidenttiehdokkaan Jorge Eliécer Gaitánin salamurha aloitti väkivaltaiset mellakat Bogotássa (Bogotazo) ja kymmenvuotisen väkivallan aallon koko Kolumbiassa (La violencia), jossa yli 300 000 tapettiin.
- 9. huhtikuuta - Deir Yassinin verilöyly Palestiinassa, juutalaisten Irgun ja Lehi hyökkäsivät arabisiviilejä vastaan, 107–120 sai surmansa.
- 1. toukokuuta - 213 kommunistia teloitettiin Kreikassa.
- 11. toukokuuta - Luigi Einaudista Italian presidentti.
- 14. toukokuuta - Israelin valtio julistettiin perustetuksi.
- 15. toukokuuta - Egypti, Transjordan, Libanon, Syyria, Irak ja Saudi-Arabia aloittivat sodan Israelia vastaan.
- 18. toukokuuta - Ensimmäinen Kiinan tasavallan lakiasäätävä kokous kokoontui Nanjingissa.
- 21. kesäkuuta - Deutsche Mark Saksan liittotasavallan viralliseksi valuutaksi.
- 24. kesäkuuta - Berliinin saarto alkoi Neuvostoliiton katkaistua tiet ja rautatiet Länsi-Berliiniin.
- 28. kesäkuuta - Kominform syytti Jugoslavian kommunistipuoluetta marxism-leninismin hylkäämisestä ja neuvostovastaisesta asenteesta. Välirikko Jugoslavian ja Neuvostoliiton suhteissa.
- 28. kesäkuuta - Yhdysvallat, Britannia ja Ranska aloittivat kaikkiaan 324 päivää kestäneet ilmakuljetukset Länsi-Berliinin huoltamiseksi.
- 15. heinäkuuta - Palmiro Togliattin, Italin kommunistipuolueen pääsihteerin, murhayritys aloitti lakkoja ympäri maata.
- 20. heinäkuuta - Kylmä sota: Presidentti Harry S. Truman määräsi ensimmäisen rauhanajan sotaväenoton Yhdysvalloissa välien viilentyessä Neuvostoliittoon.
- 24. heinäkuuta - Suuri öljypalo Naantalin satamassa.
- 26. heinäkuuta - Rotusyrjintä lopetettiin Yhdysvaltain armeijassa.
- 12. elokuuta - USA tunnusti Etelä-Korean hallituksen.
- 19. elokuuta - Neuvostojoukot ampuivat saksalaisia Berliinin saartoa vastustaneista mielenosoittajia.
- 6. syyskuuta - Julianasta tuli Alankomaiden kuningatar Wilhelminan erottua terveyssyistä.
- 17. syyskuuta - Lehi murhasi kreivi Folke Bernadotten.
- 28. lokakuuta - Neuvostoliitto veti lähettiläänsä Jugoslaviasta, monet muut kommunistimaat seuraavat päätöstä.
- 2. marraskuuta - Harry S. Truman voitti presidentinvaalin Thomas E. Deweyia vastaan Yhdysvalloissa.
- 12. marraskuuta - Tokiossa sotasyyllisyysoikeudenkäynti tuomitsi seitsemän kuolemaan, mukaan lukien kenraali Hideki Tojon.
- 10. joulukuuta - Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi Yleisen ihmisoikeuksien julistuksen.
- 28. joulukuuta - Egyptin pääministerin Mahmud Fahmi Nokrashin salamurha.

Syntyneitä

- 1. tammikuuta - Henry "Remu" Aaltonen, muusikko
- 4. helmikuuta - Alice Cooper, muusikko
- 15. maaliskuuta - Sérgio Vieira de Mello, diplomaatti
- 17. maaliskuuta - William Gibson, kirjailija
- 22. maaliskuuta - Andrew Lloyd Webber, säveltäjä
- 31. maaliskuuta - Al Gore, Yhdysvaltain varapresidentti
- 3. huhtikuuta - Jaap de Hoop Scheffer, alankomaalainen poliitikko, NATOn 11. pääsihteeri
- 20. huhtikuuta - Terry Pratchett, kirjailija
- 2. kesäkuuta - Pentti Arajärvi, Suomen tasavallan presidentti Tarja Halosen puoliso
- 24. elokuuta - Jean Michel Jarre, muusikko
- 15. lokakuuta - Kari Rajamäki, ministeri, kansanedustaja (SDP)
- 14. marraskuuta - Walesin prinssi Charles
- 3. joulukuuta - Ozzy Osbourne, muusikko
- 6. joulukuuta - Keijo "Keke" Rosberg, formulakuljettaja

Kuolleita

- 30. tammikuuta - Mohandas Gandhi, salamurha
- 30. tammikuuta - Orville Wright, lentokoneen keksijä
- 11. helmikuuta - Sergei Eisenstein, elokuvaohjaaja
- 10. maaliskuuta - Jan Masaryk, Tšekkoslovakian ulkoministeri
- 9. huhtikuuta - Jorge Eliécer Gaitán, kolumbialainen poliitikko (s. 1903)
- 17. huhtikuuta - Suzuki Kantaro, japanilainen amiraali ja ulkoministeri
- 4. elokuuta - Mileva Marić-Einstein, matemaatikko
- 12. elokuuta - Harry Brearley, ruostumattoman teräksen keksijä
- 11. syyskuuta - Muhammed Ali Jinnah, ensimmäinen Pakistanin kenraalikuvernööri
- 17. syyskuuta - Folke Bernadotte, diplomaatti
- 24. lokakuuta - Franz Lehár, säveltäjä
- 23. joulukuuta - Doihara Kenji, Hirota Koki, Itagaki Seishiro, Kimura Heitaro, Matsui Iwane, Muto Akira ja Tojo Hideki, hirtetty Luokka:1948 als:1948 ms:1948 ko:1948년 ja:1948年 simple:1948 th:พ.ศ. 2491

Yliopisto

Yliopisto (lat. universitas) on tieteellistä tutkimusta tekevä ja tieteellistä opetusta antava ja korkeakoululaitos. Täydelliseen yliopistoon on vanhastaan kuulunut neljä tiedekuntaa: jumaluusopillinen, lainopillinen, lääketieteellinen ja filosofinen, mutta yliopistoihin kuuluu nykyään usein myös muita tiedekuntia, esimerkiksi teknillinen, yhteiskuntatieteellinen, valtiotieteellinen, humanistinen, maataloustieteellinen ja kauppatieteellinen tiedekunta. Yliopistoksi tunnustetaan harvempiakin tiedekuntia sisältävä opetuslaitos, jopa sellainen, jossa on vain yksi tiedekunta. Yliopistoilla on suurempi tai pienempi määrä itsehallintoa ja omaa tuomiovaltaa. Opetus annetaan pääasiassa luentoina ja seminaariharjoituksina. Etenkin ammattiin valmistaviin opintoihin kuuluu usein pakollista työharjoittelua. Aivan uusia oppimisen mahdollisuuksia avaa internetin ja muiden uusien viestimien käyttö, jolloin puhutaan virtuaaliyliopistosta. Yliopisto on ennen kaikkea tutkimuslaitos, viimeksimainittu tehtävä sillä on sama kuin tieteellisellä akatemialla. Suomessa on 2000-luvulla alettu puhua myös yliopistojen niin sanotusta kolmannesta tehtävästä, yhteiskunnallisesta ulottuuvuudesta.

Historiaa

Pääartikkeli: Keskiajan yliopisto Euroopan yliopistolaitos syntyi 1100-luvulla kolmella taholla: Salernossa (800-luku) Etelä-Italiassa lääketieteen opetuksen järjestäytyessä, Bolognassa (per. 1088) Pohjois-Italiassa lainopin opiskelijoiden yhteenliittymänä sekä Pariisissa (per. 1150) lähinnä jumaluusopin opettajien pyrkiessä vapautumaan kirkollisesta vallasta. Pariisin yliopisto neljine tiedekuntineen muodostui eurooppalaisen yliopistolaitoksen esikuvaksi. Oppilaat jakautuivat kotiseudun mukaan kansakuntiin, nationes (osakunta). Englannissa ensimmäiset yliopistot olivat Oxfordin (1167) ja Cambridgen (1209) yliopistot. Vanhin saksalainen yliopisto perustettiin Prahaan vuonna 1348. Pohjoismaissa Ruotsin ensimmäinen yliopisto perustettiin Uppsalaan vuonna 1477, Tanskassa Kööpenhaminaan vuonna 1478, ja Suomessa Turkuun (Turun Akatemia) vuonna 1640. Berliiniin 1809 perustettu yliopisto (Humboldtin yliopisto) on toiminut esikuvana ns. sivistysyliopistolle, jonka kantavana voimana on ajatus tieteen sivistävästä merkityksestä ja jolle on ominaista opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen yhdistäminen. Englannin ja Skotlannin vanhat yliopistot rakentuvat college-järjestelmälle. Myös Yhdysvaltojen monimuotoinen yliopistolaitos on lähinnä college-tyypin pohjalta syntynyt. Siellä on tavallinen niin sanottu campus-yliopisto, erillinen omalla alueellaan puistoineen ja rakennuksineen sijaitseva yliopistokaupunki.

Yliopistot Suomessa

Suomessa yliopiston nimeä on yleensä sallittu käyttää vain sellaisesta, jossa on vähintään neljä eri alojen tiedekuntaa. 1997 säädetyn yliopistolain mukaisesti yliopistoja ovat kaikki tiede- ja taidekorkeakoulut (vrt. ammattikorkeakoulu). Yliopiston muodostavat opettajat ja opiskelijat, jotka ovat jakautuneet opintoaloittain perinteisissä yliopistoissa tiedekuntiin, mutta esimerkiksi teknillisissä yliopistoissa osastoihin ja kauppakorkeakouluissa laitoksiin. Suomen yliopistoissa opettajina ovat professorit, dosentit, yliopistonlehtorit, lehtorit ja apulaisopettajat, tunti- ja erikoisopettajat, yliassistentit ja assistentit. Opiskelijoina ovat yliopiston kirjoihin hyväksytyt henkilöt, joilta vaaditaan tietty perustietomäärä. Suomessa edellytyksenä on, että hakija on suorittanut ylioppilastutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, ammatillisen korkea-asteen tutkinnon, ammatillisen opistoasteen tutkinnon, vähintään kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon tai sellaisen ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Yliopisto voi ottaa opiskelijaksi myös henkilön, jolla se muutoin katsoo olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Opiskelijat valitaan tiedekuntiin tai koulutusohjelmiin valintakokeiden sekä opintosuoritusten ja eräiden muiden ansioiden perusteella, jotka ovat erilaisia eri tieteenaloilla ja yliopistoissa. Yliopistoissa voi suorittaa alempia (120 opintoviikkoa) ja ylempiä (160–250 opintoviikkoa) korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä jatkotutkintoja, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Yliopistoihin ja korkeakouluihin kuuluu monenlaisia tieteellisiä laitoksia, joista kirjastot ovat vanhimpia: lisäksi joillakin yliopistoilla on muun muassa sairaaloita lääketieteen opetusta ja harjoittelu- eli normaalikouluja opettajankoulutusta varten.

Katso myös

- Luettelo yliopistoista
- Tutkinnot
- Alempi korkeakoulututkinto
- Ylempi korkeakoulututkinto
- Yliopistotutkintojen lyhenteet Luokka:Yliopisto ms:Universiti ko:대학교 ja:大学 simple:University th:มหาวิทยาลัย

1957

Tapahtumia

- 10. tammikuuta - Harold Macmillan Britannian pääministeriksi.
- 22. tammikuuta - Israel vetäytyi Siinailta, Suezin kriisi päättyy.
- 22. tammikuuta - New York Cityn hullu pommittaja George P. Metesky pidätettiin yli 30 pommin asettamisesta.
- 4. helmikuuta - Ranska esti YK:n väliintulon Algeriassa.
- 6. maaliskuuta - Britannian Kultarannikko ja Togomaa itsenäistyvät Ghanana.
- 8. maaliskuuta - Suezin kanava avattiin jälleen.
- 14. maaliskuuta - Presidentti Sukarno julisti sotatilan Indonesiaan.
- 15. maaliskuuta - Kuurilan junaturma Kalvolassa
- 20. maaliskuuta - Sanomalehti L'Express paljasti Ranskan armeijan kidutukset Algeriassa.
- 25. maaliskuuta - Rooman sopimus: Euroopan talousyhteisö (EEC) syntyi.
- 1. huhtikuuta - Ensimmäiset asevelvolliset Bundeswehriin.
- 12. huhtikuuta - Britannia ilmoitti Singaporen saavan itsehallinnon 1. tammikuuta 1958
- 25. heinäkuuta - Tunisiasta tasavalta.
- 29. heinäkuuta - Kansainvälinen atomienergiajärjestö perustettiin edistämään ydinaseriisuntaa ja ydinvoiman rauhanomaista käyttöä.
- 26. syyskuuta - West Side Story-musikaalin ensiesitys Broad Wayllä.
- 4. lokakuuta - Neuvostoliitto laukaisee Sputnik 1:n, ensimmäisen maata kiertävän keinotekoisen satelliitin maata kiertävälle radalle.
- 23. lokakuuta - Marokko hyökkäsi Espanjan Länsi-Saharaan.
- 3. marraskuuta - Laika-koira lensi ensimmäisenä elollisena olentona kiertoradalla Sputnik 2:ssa.
- 30. marraskuuta - Kranaatti-isku Indonesian presidentti Sukarnoa vastaan koulussa Jakartassa. Kuusi oppilasta kuolee, mutta Sukarno selviytyi.
- 5. joulukuuta - Kaikki alankomaalaiset karkoitettiin Indonesiasta.
- 5. joulukuuta - Maailman ensimmäinen ydinkäyttöinen pinta-alus, ydinjäänmurtaja Lenin laskettiin vesille.
- 6. joulukuuta - Ensimmäinen Yhdysvaltain satelliittilaukaisu päättyi raketin räjähdykseen lähtöalustalla.

Syntyneitä

- 23. tammikuuta - Monacon prinsessa Caroline
- 19. helmikuuta - Falco, muusikko (k. 1998)
- 9. maaliskuuta - Mona Sahlin, ruotsalainen politiikko
- 10. maaliskuuta - Osama bin Laden, terroristi
- 20. maaliskuuta - Spike Lee, elokuvaohjaaja
- 1. huhtikuuta - J. Karjalainen, muusikko
- 4. huhtikuuta - Aki Kaurismäki, ohjaaja
- 29. huhtikuuta - Daniel Day-Lewis, näyttelijä
- 10. toukokuuta - Sid Vicious, Sex Pistolsin basisti
- 17. toukokuuta - Gösta Sundqvist, muusikko, Leevi and the Leavingsin laulaja
- 8. kesäkuuta - Scott Adams, sarjakuvapiirtäjä (Dilbert)
- 19. kesäkuuta - Anna Lindh, ruotsalainen poliitikko (k. 2003)
- 9. elokuuta - Melanie Griffith, näyttelijä
- 24. elokuuta - Stephen Fry, näyttelijä
- 1. syyskuuta - Gloria Estefan, laulaja
- 16. syyskuuta - Markku Pölönen, elokuvaohjaaja- ja käsikirjoittaja
- 20. marraskuuta - Mikko Kivinen, näyttelijä
- 25. marraskuuta - Juha Siltala, historioitsija
- 13. joulukuuta - Steve Buscemi, näyttelijä (Reservoir Dogs, Fargo, Sopranos)
- 24. joulukuuta - Hamid Karzai, Afganistanin presidentti

Kuolleita

- 14. tammikuuta - Humphrey Bogart, näyttelijä (b. 1899)
- 8. helmikuuta - John von Neumann, matemaatikko
- 9. helmikuuta - amiraali Miklós Horthy, Unkarin pitkäaikainen valtionhoitaja (s. 1868)
- 10. helmikuuta - Laura Ingalls Wilder, kirjailija
- 11. maaliskuuta - amiraali Richard E. Byrd, tutkimusretkeilijä
- 2. toukokuuta - Joseph McCarthy, yhdysvaltalainen senaattori
- 16. toukokuuta - Eliot Ness, Yhdysvaltain liittovaltion agentti
- 7. elokuuta - Oliver Hardy, näyttelijä
- 20. syyskuuta - Jean Sibelius, säveltäjä
- 21. syyskuuta - Norjan Haakon VII
- 22. syyskuuta - Amiraali Toyoda Soemu, Japanin yhdistyneen laivaston komentaja ja korkeimman sotaneuvoston jäsen.
- 24. marraskuuta - Diego Rivera, taidemaalari als:1957 ms:1957 ko:1957년 ja:1957年 simple:1957 th:พ.ศ. 2500

1959

Tapahtumia

- 1. tammikuuta - Fulgencio Batista pakeni Havannasta Fidel Castron joukkojen edetessä.
- 2. tammikuuta - Castron joukot saapuivat Havannaan.
- 2. tammikuuta - Luna 1 poistui ensimmäisenä aluksena Maapallon kiertoradalta.
- 3. tammikuuta - Alaska liitettiin Yhdysvaltoihin 49. osavaltiona.
- 4. tammikuuta - Léopoldvillessä (nykyinen Kinshasa) 42 sai surmansa Abakopuolueen ja poliisin yhteenotoissa.
- 7. tammikuuta - Yhdysvallat tunnusti uuden Fidel Castron johtaman Kuuban hallituksen.
- 3. helmikuuta - Buddy Holly, Ritchie Valens ja Big Bopper kuolivat lento-onnettomuudessa USA:n Iowassa ("The day music died")
- 6. helmikuuta - Länsi-Saksan Luftwaffe sai 300 Lockheed F-104 Starfighter -konetta. Puolustusministeri Franz Josef Strauss sai lähes potkut päätöksen poliittisuuden vuoksi. F-104 koneet vaativat lopulta onnettomuuksissa 110 saksalaisen pilotin hengen, ja 1970-luvulla paljastunut lahjusskandaali kaatoi lähes Lockheed-yhtiön.
- 19. helmikuuta - Zürichin sopimus Kyproksen itsenäisyydestä ilman Turkin tai Kreikan edustajien läsnäoloa. (Kypros itsenäistyi 16. elokuuta 1960).
- 17. maaliskuuta - Tenzin Gyatso, 14. dalai-lama, pakeni Tiibetistä Intiaan Kiinan murskattua tiibetiläisten kapinan.
- 3. kesäkuuta - Singaporesta tuli itsehallinnollinen kruununsiirtomaa Britannian alaisuudessa.
- 9. kesäkuuta - USS George Washington, ensimmäinen ballistinen ohjussukellusvene laskettiin vesille.
- 2. heinäkuuta - Belgian kuninkaalliset häät; prinssi Albert nai italialaisen prinsessa Paola Ruffo di Calabrian.
- 13. heinäkuuta - Ranskan Charles de Gaulle armahti 5000 algerialaista vankia.
- 24. heinäkuuta - Nikita Hruštševin ja USA:n varapresidentti Richard Nixonin julkinen "keittiöväittely" messuilla Moskovassa. Nixon esitteli tiskikonetta, johon Hruštšev totesi, ettei Neuvostoliitossa suhtauduttu naisiin mokomalla "kapitalistisella asenteella". [http://www.cnn.com/SPECIALS/cold.war/episodes/14/documents/debate/]
- 16. elokuuta - USA:n Explorer VI lähetti ensimmäisen kuvan maasta avaruudesta.
- 18. elokuuta - Paul Anka konsertoi Linnanmäellä. 25 000 kuulijaa.
- 21. elokuuta - Havaiji liitettiin Yhdysvaltoihin 50. osavaltiona.
- 14. syyskuuta - Neuvostoliiton Luna 2 törmäsi kuuhun Palus Putredinukseen ensimmäisenä ihmisen tekemänä aluksena kello 07:30 UTC.
- 7. lokakuuta - Luna 3 otti ensimmäiset kuvat Kuun pimeästä puolesta.
- 31. lokakuuta - Mellakoita Belgian Kongossa.
- 1. joulukuuta - Antarktiksen sopimus: 12 maata, mukaan lukien Yhdysvallat ja Neuvostoliitto sopivat että Etelämanner jätetään luonnontilaan ja siellä kielletään sotatoimet. (Tämä oli ensimmäinen aserajoitussopimus kylmän sodan aikana.)
- Neutriino havaittiin ensimmäisen kerran kokeellisesti.

Syntyneitä

- 16. tammikuuta - Sade, laulaja
- 22. tammikuuta - Linda Blair, näyttelijä
- 24. tammikuuta - Nastassja Kinski, näyttelijä
- 2. helmikuuta - Jari Tervo, kirjailija
- 18. maaliskuuta - Luc Besson, elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja
- 24. maaliskuuta – Juha Torvinen, Eppu Normaalin kitaristi
- 21. huhtikuuta - Robert Smith, muusikko (The Cure)
- 10. toukokuuta - Ville Itälä, kokoomuslainen poliitikko
- 17. toukokuuta – Martti Syrjä, laulaja ja sanoittaja, Eppu Normaali
- 11. heinäkuuta - Suzanne Vega, laulaja
- 14. elokuuta - Magic Johnson, koripalloilija
- 11. lokakuuta - Pertti Nieminen l. Neumann, muusikko
- 15. lokakuuta - Sarah Ferguson, Yorkin herttuatar
- 23. lokakuuta - Weird Al Yankovic, parodialaulujen tekijä

Kuolleita

- 21. tammikuuta - Cecil B. DeMille, ohjaaja
- 28. helmikuuta - Wolfram Hirth, saksalainen lentäjä ja lentokonesuunnittelija (s. 1900)
- 3. helmikuuta - Buddy Holly, amerikkalainen rockmuusikko
- 3. helmikuuta - Ritchie Valens, amerikkalainen rockmuusikko
- 3. helmikuuta - Big Bopper, amerikkalainen rockmuusikko
- 3. maaliskuuta - Lou Costello, näyttelijä
- 26. maaliskuuta - Raymond Chandler, kirjailija
- 26. maaliskuuta - Carl Enckell, poliitikko ja diplomaatti (s. 1876)
- 15. heinäkuuta - Billie Holiday, jazzmuusikko
- 14. lokakuuta - Errol Flynn, näyttelijä
- 16. lokakuuta - George C. Marshall, yhdysvaltalaiskenraali, Yhdysvaltain ulko- ja puolustusministeri ja Nobel-voittaja. (s.1880)
- 15. marraskuuta - Charles Thomson Rees Wilson, fyysikko, Nobel-voittaja ko:1959년 ja:1959年 simple:1959 th:พ.ศ. 2502

1975

Tapahtumia

- 1. tammikuuta - Watergate-skandaali: Entinen USA:n oikeusministeri John N. Mitchell ja valkoisen talon avustajat H. R. Haldeman ja John D. Ehrlichman havaittiin syyllisiksi ja tuomitaan 21. helmikuuta 30 kuukaudeksi – 8 vuodeksi vankilaan.
- 5. tammikuuta - Rahtilaiva Lake Illawarra törmäsi Tasman-siltaan Tasmaniassa, Australiassa surmaten 12.
- 7. tammikuuta - OPEC päätti nostaa raaka-öljyn hintaa 10%.
- Tammikuu - Altair 8800, yksi ensimmäisistä mikrotietokoneista, julkaistiin.
- 9. helmikuuta - Neuvostoliiton Sojuz 17 palasi maahan.
- 11. helmikuuta - Margaret Thatcherista UK:n konservatiivipuolueen johtaja.
- 28. helmikuuta - Metro-onnettomuus Lontoon maanalaisen Moorgate-asemalla surmasi 43.
- 4. maaliskuuta - Kuningatar Elisabet II löi Charlie Chaplinin ritariksi.
- 6. maaliskuuta - Algiersin sopimus: Iran ja Irak sopivat rajariitansa.
- 10. maaliskuuta - Vietnamin sota: Pohjois-Vietnamin joukot hyökkäsivät Ban Me Thoutiin tavoitteenaan valloittaa Saigon.
- 15. maaliskuuta - Brasiliassa Estado da Guanabara liittyi Rio de Janeiron osavaltioon.
- 25. maaliskuuta - Veljenpoika ampui Saudi-Arabian kuningas Faisalin.
- 3. huhtikuuta - Bobby Fischer kieltäytyi pelaamasta šakkia Anatoli Karpovin kanssa, joten hän menetti mestaruuden.
- 17. huhtikuuta - Pol Pot teki Kamputseasta "Kamputsean demokraattisen tasavallan" ja ryhtyi sen pääministeriksi (1975-1979).
- 30. huhtikuuta - Vietnamin sota: Sota päättyi kommunistien vallatessa Saigonin ja Etelä-Vietnamin antautuessa ehdoitta.
- 12. toukokuuta - Kamputsean laivasto valtasi Yhdysvaltalaisen kauppalaivan SS Mayaguezin kansainvälisillä vesillä
- 15. toukokuuta - Yhdysvaltain merijalkaväki valtasi kauppalaiva Mayaguezin, operaatiossa kuoli 38.
- 16. toukokuuta - Intia liitti itseensä Sikkimin.
- 16. toukokuuta - Junko Tabeista ensimmäinen Mount Everestin huipun saavuttanut nainen.
- 29. toukokuuta - 15 Länsi-Afrikan maata solmivat Lagosin sopimuksen, joka loi Länsi-Afrikan talousyhteisön.
- 5. kesäkuuta - Suezin kanava avattiin ensimmäisen kerran Kuuden päivän sodan jälkeen.
- 6. heinäkuuta - Komorit julistautui itsenäiseksi Ranskasta.
- 12. heinäkuuta - São Tomé ja Príncipe julistautui itsenäiseksi.
- 15. heinäkuuta - Apollo ja Sojuz avaruusalukset lähtivät avaruusteen telakointia varten.
- 17. heinäkuuta - Apollo ja Sojuz avaruusalukset telakoituivat kiertoradalla. Telakointi oli ensimmäinen kahden eri valtion avaruusalusten välinen.
- 31. heinäkuuta - Detroitissa kuljetusalan ammattiliiton puheenjohtaja Jimmy Hoffa ilmoitettiin kadonneeksi.
- 1. elokuuta - Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (ETYK) päätösasiakirjan allekirjoitus Helsingissä.
- 11. elokuuta - Mário Lemos Pires, Portugalin Timorin kuvernööri pakeni pääkaupungista Dilistä vallankumouksen ja sisällissodan vuoksi.
- 20. elokuuta - NASA laukaisi Viking 1 -luotaimen Marsiin.
- 5. syyskuuta - Sacramentossa, Kaliforniassa kulttijohtaja Charles Mansonin seuraaja Lynette "Squeaky" Fromme yritti murhata Yhdysvaltain presidentti Gerald Fordin.
- 20. syyskuuta - Malesian kuninkaan Tuanku Al-Mutassimu Billahi Muhibbudin Sultan Abdul Halim Al-Muadzam Shah ibni Almarhum Sultan Badlishahin toimikausi päättyy. Seuraajana Kelantanin sulttaani Yahya Petra ibni Almarhum Sultan Ibrahim Petra.
- 22. syyskuuta - Presidentti Ford selvisi toisesta murhayrityksestä.
- 16. lokakuuta - Indonesian joukot tappoivat viisi australialaista toimittajaa Balibossa Timorissa.
- 30. lokakuuta - Prinssi Juan Carlosista tuli Espanjan kuningas diktaattori Francisco Franco luovuttua johtajuudesta terveyssyistä.
- 6. marraskuuta - 300 000 aseistamatonta marokkolaista kokoontui Tarfajaan odottamaan kuningas Hassan II:n käskyä marssia Länsi-Saharaan
- 10. marraskuuta - Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätös 3379: Äänin 72–35 (32 tyhjää) siionismi rinnastettiin rasismiin. (Päätös perutaan 1991)
- 11. marraskuuta - Angola itsenäistyi Portugalista. Verinen sisällissota alkaa.
- 11. marraskuuta - Australian kenraalikuvernööri Sir John Kerr erotti pääministeri Gough Whitlamin, mikä johti sisäpoliittiseen kriisiin.
- 14. marraskuuta - Espanja hylkäsi Länsi-Saharan. Espanjan armeija lähtee Länsi-Saharasta ja Saharauin tasavalta perustetaan. Marokko valtaa Länsi-Saharan.
- 22. marraskuuta - Juan Carlos I julistettiin Espanjan kuninkaaksi diktaattori Francisco Franco kuoleman jälkeen.
- 25. marraskuuta - Suriname itsenäistyi Alankomaista
- 28. marraskuuta - Portugalin Timor julistautui itsenäiseksi Itä-Timorina.
- 29. marraskuuta - Bill Gates käytti nimeä "Micro-soft" kirjeessään Paul Allenille. (Microsoftista tulee rekisteröity tavaramerkki 26. marraskuuta 1976).
- 7. joulukuuta - Indonesia valtasi Itä-Timorin.
- 29. joulukuuta - Pommi-isku New York Cityn LaGuardia-lentokentällä tappoi 11.

Syntyneitä

- 7. tammikuuta - Piia-Noora Kauppi, suomalainen politiikko
- 4. helmikuuta - Natalie Imbruglia, australialainen muusikko
- 22. helmikuuta - Drew Barrymore, näyttelijä
- 5. maaliskuuta - Jolene Blalock, näyttelijä (Star Trek: Enterprise)
- 4. huhtikuuta - Toni Wirtanen, Apulanta-bändin vokalisti
- 2. toukokuuta - David Beckham, jalkapalloilija
- 8. toukokuuta - Enrique Iglesias, laulaja
- 25. toukokuuta - Lauryn Hill, hip-hop -artisti
- 31. toukokuuta - Toni Nieminen, mäkihyppääjä
- 4. kesäkuuta - Angelina Jolie, näyttelijä
- 25. kesäkuuta - Vladimir Kramnik, venäläinen šakinpelaaja
- 30. kesäkuuta - Ralf Schumacher, saksalainen Formula 1-kuljettaja
- 17. elokuuta - Matti Närhi, keihäänheittäjä
- 20. syyskuuta - Juan Pablo Montoya, kolumbialainen Formula 1-kuljettaja
- 17. joulukuuta - Milla Jovovich, näyttelijä, malli
- 30. joulukuuta - Tiger Woods, golfin supertähti

Kuolleita

- 15. maaliskuuta - Aristoteles Onassis (s. 1906)
- 25. maaliskuuta - Saudi-Arabian kuningas Faisal.
- 5. huhtikuuta - Jiang Jieshi (Chiang Kai-shek), Kiinan tasavallan presidentti.
- 11. toukokuuta - Leo Jokela, näyttelijä
- 20. marraskuuta - Francisco Franco, Espanjan diktaattori (s. 1892) Luokka:1975 ko:1975년 ja:1975年 simple:1975 th:พ.ศ. 2518

1980

Tapahtumia

- 1. tammikuuta - Ruotsin uusi kruununperimysjärjestys nostaa Ruotsin prinsessa Victorian veljensä edelle.
- 5. tammikuuta - Hewlett-Packard julkistaa ensimmäisen tietokoneensa
- 7. tammikuuta - Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter vahvistaa lain $1,5 miljardin lainasta Chrysler Corporationin pelastamiseksi.
- 11. tammikuuta - Nigel Shortista tulee 14 vuotiaana nuorin šakin kansainvälinen mestari.
- 22. tammikuuta - Andrei Saharov pidätetään Moskovassa.
- 26. tammikuuta - Israel ja Egypti solmivat diplomaattiset suhteet.
- 4. helmikuuta - Ajatollah Khomeini nimeää Abolhassan Banisadrin Iranin presidentiksi.
- 23. helmikuuta - Ajatollah Khomeini määrää Iranin parlamentin päättämään amerikkalaispanttivankien kohtalosta.
- 18. maaliskuuta - Neuvostoliiton Vostok-raketti räjähtää laukaisualustalla surmaten 50.
- 21. maaliskuuta - Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter julistaa USA:n boikotoivan Moskovassa pidettäviä kesäolympialaisia.
- 24. maaliskuuta - Arkkipiispa Óscar Romero tapetaan San Salvadorissa.
- 27. maaliskuuta - Norjalainen porauslautta Alexander Kielland kaatuu Pohjanmerellä, 212:n miehistöstä kuolee 123.
- 7. huhtikuuta - Iranin panttivankikriisi: Yhdysvallat katkaisee diplomaattiset suhteet Iranin ja määrää talouspakotteita.
- 9. toukokuuta - Floridassa liberialainen rahtialus Summit Venture törmää Tampa Bayn siltaan. Onnettomuudessa kuolee 35.
- 18. toukokuuta - St. Helens -tulivuori purkautuu Washingtonissa. 57 kuolleen lisäksi kolmen miljardin dollarin taloudelliset vahingot.
- 24. toukokuuta - YK:n kansainvälinen tuomioistuin määrää Iranin vapauttamaan Teheranin panttivangit.
- 1. kesäkuuta - CNN aloittaa uutislähetykset
- 17. heinäkuuta - Saddam Husseinista tulee Irakin presidentti.
- 30. heinäkuuta - Vanuatu itsenäistyy.
- 25. elokuuta - Microsoft julkaisee UNIX-versionsa, Xenixin.
- elokuu - XXII kesäolympialaiset, Moskova
- 5. syyskuuta - St. Gothard tunneli avataan Sveitsissä maailman pisinpänä maantietunnelina (16,32 km; välillä Goschenen–Airolo).
- 12. syyskuuta - Sotilasvallankaappaus Turkissa Kenan Evrenin johtamana.
- 17. syyskuuta - Lenin-telakalla Gdanskissa perustetaan Solidaarisuus-ammattiliitto.
- 22. syyskuuta - Irakin kansalliskokous määrää armeijan suorittamaan kuolettavan iskun Irania vastaan. Iranin-Irakin sota alkaa.
- 30. lokakuuta - El Salvador ja Honduras allekirjoittavat rauhansopimuksen vuoden 1969 Jalkapallosodan päättämiseksi.
- 4. marraskuuta - Republikaalipuolueen haastaja Ronald Reagan voittaa demokraattipresidentin Jimmy Carter Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.
- 12. marraskuuta - NASAn avaruusluotain Voyager I ohittaa Saturnuksen ja lähettää ensimmäiset tarkat valokuvat maahan.
- 23. marraskuuta - noin 4800 ihmistä kuolee Italian eteläosia ravistelleessa maanjäristysten sarjassa
- 8. joulukuuta - John Lennon murhataan New Yorkissa.

Tuntematon päivämäärä

- NEC (Nippon Electric Corporation) julkaisee ensimmäisen digitaalisen signaaliprosessorin: NEC µPD7710.
- SCART-liitin pakolliseksi kaikissa Ranskassa myytävissä televisioissa.

Syntyneitä

- 19. tammikuuta - Jenson Button, englantilainen Formula 1-kuljettaja
- 12. helmikuuta – Christina Ricci, näyttelijä.
- 7. maaliskuuta – Olli-Pekka Karjalainen, moukarinheiton nuorten maailmestari (1998), Suomen ennätys 83,30 m (2004).
- 20. huhtikuuta – Blümchen, saksalainen laulaja ja näyttelijä.
- 17. kesäkuuta – Venus Williams, tennistähti.
- 10. heinäkuuta – Jessica Simpson, laulaja.
- 15. heinäkuuta - Jasper Pääkkönen, näyttelijä
- 26. elokuuta – Macaulay Culkin, näyttelijä.
- 15. lokakuuta - Siiri Nordin, laulaja
- 30. lokakuuta - Eva Wahlström, nyrkkeilijä
- 18. joulukuuta - Christina Aguilera, laulaja

Kuolleita

- 8. tammikuuta - John Mauchly, ENIACin toinen suunnittelija
- 19. helmikuuta - Bon Scott, AC/DC, muusikko
- 17. maaliskuuta - Rafael Paasio, poliitikko
- 15. huhtikuuta - Jean-Paul Sartre, filosofi ja kirjailija
- 6. huhtikuuta - Kustaa Vilkuna, akateemikko (s. 1902)
- 29. huhtikuuta - Alfred Hitchcock, ohjaaja
- 18. toukokuuta - Ian Curtis, muusikko
- 28. toukokuuta - Rolf Nevanlinna, matemaatikko
- 7. heinäkuuta - Henry Miller, kirjailija
- 1. elokuuta - Patrick Depailler, ranskalainen F1-kuljettaja testiajoissa Hockenheimin radalla
- 25. syyskuuta - John Bonham, Led Zeppelin, muusikko
- 8. joulukuuta - John Lennon, muusikko Luokka:1980-luku Luokka:1980 als:1980 ko:1980년 ja:1980年 simple:1980 th:พ.ศ. 2523

1988

Tapahtumia

- 7. maaliskuuta - Brittien SAS-erikoisjoukot ampuvat kolme IRA:n terroristia Gibraltarilla.
- 16. maaliskuuta - Kaasuhyökkäys Halabjassa, Irakissa kurdeja vastaan.
- 16. maaliskuuta - Yhdysvaltain korkein oikeus päättää äänin 6-2, että poliisit eivät tarvitse kotietsintälupaa tutkiakseen poisheitettyjä jätteitä.
- 14. huhtikuuta - USS Samuel B. Roberts ajaa miinaan Persianlahdella
- 18. huhtikuuta - USA:n laivasto hyökkää Iranin öljynporauslauttoja ja laivoja vastaan kostona.
- 25. huhtikuuta - Israelissa John Demjanuk tuomitaan kuolemaan toisen maailmansodan aikaisista sotarikoksista Treblinkan keskitysleirillä. Israelin korkein oikeus kumoaa myöhemmin tuomion.
- 15. toukokuuta - Afganistanin sisällissota: Neuvostoliitto aloittaa joukkojensa vetämisen Afganistanista.
- 16. toukokuuta - Nikotiinin riippuvuusvaikutukset rinnastetaan heroiinin ja kokaiiniin USA:n lääkintöhallituksen raportissa.
- 3. heinäkuuta - Yhdysvaltain USS Vincennes ampuu alas Iran Airin lennon 655 Airbus A300 -koneen Persianlahdella. 290 uhria.
- 3. heinäkuuta - Juha Valjakkala surmasi kolmehenkisen ruotsalaisen perheen
- 6. heinäkuuta - Piper Alpha öljynporauslautta tuhoutuu räjähdyksissa pohjanmerellä. 167 kuolonuhria.
- 17. heinäkuuta - Florence Griffith-Joyner juoksee uuden naisten 100 metrin maailmanennätyksen. Aika: 10,49
- 9. elokuuta - Wayne Gretzky siirtyy Edmonton Oilersista Los Angeles Kingsiin.
- 17. elokuuta - Pakistanin presidentti Mohammad Zia ul-Haq ja USA:n lähettiläs Arnold Raphel kuolevat lento-onnettomuudessa.
- 20. elokuuta - Iranin-Irakin sota: Iranin ja Irakin välinen aselepo.
- 17. syyskuuta - Kesäolympialaisten avajaiset Soulissa, Etelä-Koreassa.
- 29. syyskuuta - NASA:n ensimmäinen avaruussukkulalento Challengerin onnettomuuden jälkeen.
- 29. lokakuuta - Sega Megadrive -pelikonsoli julkaistaan Japanissa.
- 2. marraskuuta - Morrisin mato leviää Internetissä sendmail-ohjelman tietoturva-aukon avulla.
- 8. marraskuuta - George H. W. Bush voittaa Michael Dukakisin USA:n presidentinvaaleissa.
- 15. marraskuuta - Neuvostoliiton avaruussukkula Buran laukaistaan miehittämättömälle lennolle Energia-kantoraketilla.
- 15. marraskuuta - Palestiinan parlamentti julistaa Palestiinan valtion perustetuksi Algiersissa, Algeriassa.
- 16. marraskuuta - Viron sosialistisen neuvostotasavallan neuvosto julistaa Viron suvereeniksi. (Itsenäisyys 20. elokuuta 1991)
- 16. marraskuuta - Pakistanissa Benazir Bhutto valitaan pääministeriksi vapaissa vaaleissa.
- 17. marraskuuta - Alankomaat liittyy toisena maana Internetiin.
- 22. marraskuuta - Pal