:: wikimiki.org ::
| Venäjän Vallankumous |
Venäjän vallankumousVenäjän vallankumouksella voidaan viitata useisiin tapahtumiin:
- Vuoden 1905 vallankumous
- Helmikuun vallankumous, maaliskuussa 1917
- Lokakuun vallankumous, marraskuussa 1917
- Neuvostoliiton hajoamiseen johtaneet tapahtumat Venäjällä 1991
Venäjän vuoden 1905 vallankumousVenäjän vuoden 1905 vallankumous oli Venäjällä maanlaajuinen hallituksenvastainen tapahtuma, jolla ei ollut varsinaista johtoa, eikä siihen ollut yksittäistä syytä tai tavoitetta.
Joulukuussa 1904 alkanut laaja lakko oli jättänyt Pietarin ilman sähköä ja sanomalehtiä. 22. tammikuuta 1905 ortodoksinen pappi Georgi Gapon johti rauhanomaisen marssin Pietarissa viemään vetoomusta keisarille Talvipalatsiin. Väkijoukko kantoi ikoneita ja lauloi hymnejä, mutta hermostuneet turvallisuusjoukot avasivat tulen. Verisunnuntaina tunnettu tapahtuma vaati jopa tuhansia kuolonuhreja ja johti yleislakkoon ja mellakointiin. Riikassa ammuttiin 70 mielenosoittajaa ja Varsovassa yli sata.
Venäjän sota Japania vastaan tuotti runsaita tappioita Venäjälle. Helmikuussa armeija menetti 90 000 miestä taistelussa Japania vastaan. Lakot levisivät Kaukaasiaan ja huhtikuussa Uralin taakse. Toukokuussa menetettiin lähes koko laivasto Tsushiman meritaistelussa. Laivaston osastot kapinoivat Sevastopolissa, Vladivostokissa ja Kronstadtissa. Kesäkuussa panssarilaiva Potjomkinin miehistö kapinoi purjehtien laivansa Romaniaan. Jopa 2000 merimiestä teloitettiin järjestyksen palauttamiseksi.
Witten ja Aleksis Obolenskin kirjoittamassa Lokakuun manifestissa keisari viimein myöntyi perusihmisoikeuksien tunnustamiseen, sallimaan poliittiset puolueet ja äänioikeuteen. Nikolai II itse katui manifestia, joka johti itsevaltiuden loppuun. Lakot päättyivät pian manifestin jälkeen, viimeiset taistelut käytiin kuitenkin vielä joulukuussa bolševikkien ja hallituksen välillä Moskovassa.
Vuoden 1905 vallankumoukseen johtaneet levottomuudet ja diplomaattinen painostus pakottivat Venäjän rauhaan Japanin kanssa. Yhdysvaltain presidentti Theodore Rooseveltin välittämässä sopimuksessa Venäjä luovutti Sahalinin saaren eteläosan Japanille ja tunnusti sen herruuden Koreassa ja Mantšuriassa.
Luokka:Venäjän historia
Luokka:Vallankumoukset
1917 Tapahtumia
- Ensimmäinen maailmansota jatkuu (1914–1918)
Tammikuu
- 22. tammikuuta - Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson vaatii "rauhaa ilman voittoa" Euroopassa.
- 25. tammikuuta - Yhdysvallat osti Neitsytsaaret Tanskalta 25 miljoonalla dollarilla.
- 31. tammikuuta - Saksa ilmoitti rajoittamattomasta sukellusvenesodasta.
Helmikuu
- 3. helmikuuta - Yhdysvallat katkaisi diplomaattiset suhteet Saksaan.
- 24. helmikuuta - Yhdysvallat sai tiedon Saksan tarjouksesta palauttaa kaakkoislänsi Meksikolle, jossa Meksiko ryhtyisi sotaan Yhdysvaltoja vastaan.
Maaliskuu
- 11. maaliskuuta - Helmikuun vallankumous (26.2. vanhaa lukua): Petrogradissa lakkoja ja levottomuuksia, armeijan rykmenttejä siirtyy mielenosoittajien puolelle.
- 15. maaliskuuta - Keisari Nikolai II luopui vallasta.
Huhtikuu
- 6. huhtikuuta - Yhdysvallat julisti sodan Saksalle.
- 16. huhtikuuta - Lenin saapui Petrogradiin.
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
- 7. heinäkuuta - Aleksandr Kerenski muodosti Venäjän väliaikaisen hallituksen.
- 18. heinäkuuta - Suomen suuriruhtinaskunnan eduskunta hyväksyi valtalain vallan siirtämiseksi eduskunnalle personaaliunionin päätyttyä suuriruhtinaan luovuttua asemastaan. Kerenskin hallitus hajotti eduskunnan.
- 25. heinäkuuta - Kanada otti käyttöön "väliaikaisen" tuloveron ( 4–25 %).
Elokuu
Syyskuu
Marraskuu
- 6. marraskuuta - Kolmas Ypresin taistelu päättyy: Kanadalaiset valtasivat Ypresin Belgiassa.
- 7. marraskuuta - Lokakuun vallankumous (juliaanisen kalenterin mukaan 25.10.). Leninin bolševikit ottivat vallan Kerenskin hallitukselta.
- 7. marraskuuta - Britit valtasivat Gazan osmaneilta.
- 20. marraskuuta - Ukraina julistettiin tasavallaksi.
- 26. marraskuuta - National Hockey League perustettiin.
Joulukuu
- 6. joulukuuta - 1 635 ihmistä menehtyi Halifaxin räjähdysonnettomuudessa Kanadan Nova Scotiassa.
- 6. joulukuuta - P. E. Svinhufvudin senaatin ehdotuksesta Suomi julistettiin itsenäiseksi.
Syntyneitä
- 11. helmikuuta - Sidney Sheldon, kirjailija
- 29. toukokuuta - John F. Kennedy, Yhdysvaltain presidentti
- 11. elokuuta - Dik Browne, sarjakuvapiirtäjä († 1989)
- 10. syyskuuta - Miguel Serrano, Chilen fasisti-ideologi.
- 11. syyskuuta - Ferdinand Marcos, Filippiinien diktaattori.
- 19. marraskuuta - Indira Gandhi, Intian pääministeri († 1984)
- 16. joulukuuta - Arthur C. Clarke, tieteiskirjailija
Kuolleita
- 10. tammikuuta - William F. Cody, Buffalo Bill
- 16. tammikuuta - Amiraali George Dewey, (s. 1837)
- 8. maaliskuuta - Ferdinand von Zeppelin, ilmailupioneeri (s. 1838)
- 14. huhtikuuta - L. L. Zamenhof, Dr. Esperanto
- 27. syyskuuta - Edgar Degas, taidemaalari
- 15. lokakuuta - Mata Hari, hollantilainen tanssija ja vakooja (teloitettiin)
- 7. marraskuuta - Alfred Kordelin, liikemies ja mesenaatti (murhattiin)
- 11. marraskuuta - Liliuokalani, Havaijin kuningatar (s. 1838)
Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto - Charles Glover Barkla
- Nobelin kemianpalkinto - ei jaettu
- Nobelin lääketieteen palkinto - ei jaettu
- Nobelin kirjallisuuspalkinto - Karl Adolph Gjellerup, Henrik Pontoppidan
- Nobelin rauhanpalkinto - Kansainvälinen Punainen Risti, Geneve
Luokka:1917
Luokka:1910-luku
ms:1917
ko:1917년
ja:1917年
simple:1917
th:พ.ศ. 2460
Lokakuun vallankumousLokakuun vallankumous oli Venäjän vallankumouksen toinen vaihe, ensimmäisellä viitataan Helmikuun vallankumouksena tunnettuihin tapahtumiin. Lokakuun vallankumousta johti Vladimir Lenin ja se oli ensimmäinen virallinen kommunistivallankumous 1900-luvulla, jota käytiin Karl Marxin oppien mukaisesti.
7. marraskuuta 1917 bolševikkijohtaja Lenin johti vasemmistovallankumouksellisiaan lähes verettömässä kansannousussa Pietarissa (silloin nimeltään Petrograd, joka oli maan pääkaupunkina) Kerenskin väliaikaishallitusta vastaan (Venäjä käytti edelleen juliaanista kalenteria, jonka mukaan vallankumous alkoi 25. lokakuuta). Myöhempi Neuvostoliiton historiankirjoitus kertoi vallankumouksen tapahtumista dramaattisemmin kuin ne itse asiassa olivat. Ulkomaille propagandaa levitti 1920-luvulla amerikkalaisen kommunistin ja lehtimiehen kirja 17 päivää joka järisyttivät maailmaa. Tämän tarinan toisti Warren Beatty elokuvassa Punaiset vielä 1980-luvulla.
Vallankumous alkoi liikehdintänä Pietarin teollisuustyöntekijöiden keskuudessa ja lakot levisivät pian heidän keskuudestaan Putilovin metallitehtaille. Tilanne riistäytyi nopeasti poliisien hallinnasta. Varsinaiset poliittiset vallankumousliikkeet kuitenkin epäröivät lähteä kaduille, sillä vuosien 1915 ja 1916 Ohranan murskaamat kansannousut olivat yhä lähimuistissa. Tehtaiden olot huononivat kuitenkin entisestään ja kaupungissa oli elintarvikepula. Oli myös lakkolaisten tiedossa, etteivät kaupungin sotilaat välttämättä enää suostuisi tukahduttamaan poliittisia mielenosoituksia. Pian myös varsinaiset vallankumoukselliset rohkaistuivat ja Nikolai II vastikään hajottaman neljännen valtakunnanduuman johtomiehet astuivat esiin piiloistaan, perustivat salaisen komitean ja pyrkivät hyödyntämään sekasortoista tilannetta. Menševikit muodostivat Pietarin neuvoston ja kampanjoivat tasavallan puolesta. Nikolai II koetti tyydyttää kumoukselliset kansalaiset pyrkimällä luopumaan kruunusta ja nostamalla valtaan verenvuototautia sairastavan poikansa Aleksein ja sitten veljensä suuriruhtinas Aleksein pelastaakseen sukunsa monarkian. Näin vähäiset muutokset hallinnossa eivät kuitenkaan tyydyttäneet kansaa ja valta siirtyi hajotetun duuman johtajille. Kaiken tämän tapahtuessa Lenin oli emigranttina Sveitsin Zürichissa
Suurimmalta osin Pietarin tapahtumat olivat verettömiä eivätkä bolševikit juurikaan kohdanneet vastarintaa. Talvipalatsi vallattiin lähes sisään kävelemällä.
Samaan aikaan menossa oli Neuvostojen toinen kongressi. Sen 649 edustajasta 390 oli bolševikkejä ja lähes sata edusti Sosialistisvallankumouksellista puoluetta, joka vastusti myös Kerenskin hallitusta. Kun Talvipalatsin valtauksesta tuli tieto, Kongressi päätti vallan siirtämisestä työläisten, sotilaiden ja talonpoikien neuvostoille näin ollen virallistaen vallankumouksen. Tämä ei kuitenkaan tapahtunut yksimielisesti ja monien sosialistivallankumouksellisten mielestä Lenin ja bolševikit astuivat valtaan laittomasti. Seuraavana päivänä Neuvosto valitsi Kansankomissaarien neuvoston (Sovnarkom). Valta Venäjällä siirtyi tälle neuvostolle, "kunnes perustuslakia säätävä kokous päättää asiasta". Kansankomissaarien neuvoston johtajaksi ryhtyi Lenin.
Lokakuun vallankumouksen menestys muutti Venäjän vallankumouksen luonteen liberaalista sosialistiseksi. Yritys Moskovan valtaamiseksi kuukautta myöhemmin aiheutti paljon enemmän vastarintaa ja bolševikit eivät saaneet kaupunkia täydelliseen hallintaansa ennen kuin maaliskuussa 1918.
Luokka:Venäjän historia
Luokka:Vallankumoukset
Neuvostoliitto
Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (СССР ; SNTL) oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (bolševikkien) hallitsema valtio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991. Neuvostoliitto oli purkautuessaan 1991 pinta-alaltaan maailman suurin valtio (22,4 miljoonaa neliökilometriä) ja väkiluvultaan kolmanneksi suurin (noin 300 miljoonaa asukasta).
Pääkaupunki oli Moskova. Historiansa aikana Neuvostoliittoon kuuluneiden maiden määrä vaihteli, hajotessaan Neuvostoliitto oli jaettu viiteentoista sosialistiseen neuvostotasavaltaan, joista tuli itsenäisiä valtioita maan hajotessa. Neuvostoliiton osista Ukrainan ja Valko-Venäjän sosialistiset neuvostotasavallat kuuluivat myös YK:iin. Neuvostoliitto oli myös YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsenmaa.
Historia
Sosiaaliset levottomuudet, kyllästyneisyys autoritaariseen keisarin hallintoon, ensimmäisen maailmansodan aiheuttama taisteluväsymys ja jo pitkään kytenyt vallankumouksellisuus johti viimein 1917 Keisarillisen Venäjän luhistumiseen. Vallan otti ensin lähinnä duuman johtama väliaikaishallitus, joka kuitenkin kaatui vuoden sisällä bolševistisen puolueen ottaessa hallitsevan aseman johtajansa Vladimir Iljitš Leninin johdolla. 7. marraskuuta 1917 vallankaappauksella alkanut Lokakuun vallankumouksen nimellä tunnettu tapahtumasarja johti sisällissotaan, jossa vastakkaisina osapuolina olivat sosialistiset punaiset ja (vastavallankumoukselliset), ulkovaltojen tukemat valkoiset.
Sisällissota päättyi puna-armeijan voittoon, minkä jälkeen olot rauhoittuivat niin paljon, että oli mahdollista perustaa uusi valtio, Neuvostoliitto.
Vuoden 1917 tapahtumien yhteydessä ja niiden jälkeen Puola, Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Ukraina itsenäistyivät Keisarillisesta Venäjästä. Kansankomissaarit tunnustivat Saksan, Itävalta-Unkarin ja Bulgarian kanssa 3.3.1918 tehdyllä Brest-Litovskin rauhansopimuksella Ukrainan. Vallankumouksen jälkeen Neuvosto-Venäjää hallitsivat bolševikkipuolue, joka alkoi kutsua itseään kommunistiseksi maaliskuussa 1918.
Venäjä, Ukraina, Valko-Venäjä ja Transkaukasian neuvostotasavallat yhdistyivät 30. joulukuuta 1922 Neuvostoliitoksi, josta tuli maailman ensimmäinen kommunismiin pyrkivä sosialistinen valtio. Vuonna 1925 mukaan liittyivät Turkmenistan ja Uzbekistan ja vuonna 1929 Tadžikistan.
Samana vuonna valmistui myös Stalinin hoviohjaaja Sergei Eisensteinin ohjaama, Neuvostoliiton kansalliselokuva, tositapahtumiin perustuva Panssarilaiva Potemkin. Elokuvalla oli suuri merkitys osittain lukutaidottomassa maassa. Leninin mukaan elokuva oli neuvostoyhteiskunnan tärkein taidemuoto.
Sisällisodan aikaisen sotakommunismin jälkeen hallitus alkoi sallia yksityisyritteliäisyyttä kansallistetun teollisuuden rinnalla. Satojen takavarikointi maaseuduilla korvattiin verolla. Uuden talouspolitiikan (NEP) aikana Neuvostoliitto nousi maailman suurimmaksi viljan tuottajaksi. Teollisuustuotannon kehittymättömyys johti kuitenkin vakavaan inflaatioon ja markkinaspekulointiin, josta seurasi ruuan puutetta kaupungeissa.
Leninin kuoleman jälkeen 1924 puolueessa käytiin valtataistelu Lev Trotski, Nikolai Buharinin ja Josif Stalinin välillä. Trotskin vasemmisto-opposition kanta oli internationalistisempi ja tähtäsi jatkuvan vallankumouksen periaatteen mukaisesti keskeytymättömään vallankumousten sarjaan muissa maissa, kun taas Stalin oli valmiimpi etenemään Buharinin "Sosialismia yhdessä maassa" -periaatteen mukaan, mikä sisälsi käytönössä stalinistisen raskaan teollistamisohjelman sekä sen rahoittamiseksi maatalouden kollektivisoinnin sovhooseiksi ja kolhooseiksi.
Vasemmisto-oppositio oli vastustanut NEPiä ideologisista ja käytännön syistä, kun taas Buharinin maltillisemmat tukivat NEPiä. Stalin liittoutui alussa Buharinin kannattajien kanssa ja voitti Trotskin, hänen karkotuksensa jälkeen hän kääntyi kuitenkin maltillisia vastaan ottaakseen vallan puolueessa ja hallinnossa. Buharin teloitettiin osana Stalinin puhdistuksia 1938. Trotski pakeni maasta aluksi Turkkiin, ja sitten Meksikoon, jossa hänet murhattiin 1940.
Stalinin johdolla teollisesti kehittämätöntä Neuvostoliittoa lähdettiin modernisoimaan stalinismin kautta. Vaurastunut talonpoikaluokka, kulakit saivat kokea vainon. Taloudessa markkinat korvattiin keskusjohtoisella kansantalouden viisivuotissuunnittelulla.
Yksityiset viljelijät pakotettiin takavarikoivilla veroilla ja fyyisellä painostamisella kolhooseihin tai jopa sovhooseihin ja näin maatalous kollektivisoitiin. Drastiset uudistustoimet maataloudessa ja teollisuudessa vauhdittivat teollistumista ja sen edellyttämää kaupungistumista, mutta samalla ne aiheuttivat suuria nälänhätiä etenkin keski-Venäjällä ja Ukrainassa.
Stalin voimisti Neuvostoliiton totalitarismia voimistamalla valtiollista poliisia (GPU, OGPU ja NKVD). 1930-luvulla Stalin toteutti puhdistukset, joissa lähes koko entinen johtajakaarti syrjäytettiin ja teloitettiin. Tästä lähtenyt terrori johti laajoihin vangitsemisiin, joiden aikana miljoonia, joidenkin lukujen mukaan kymmeniä miljoonia ihmisiä lähetettiin vankileirien saaristoon (GULAG), likvidoitiin tai yksinkertaisesti katosi. Huolimatta tästä, Neuvostoliitto kehittyi sotaa edeltävinä vuosina voimakkaaksi teollisuusmahdiksi.
23. elokuuta 1939 toistensa päävastustajilta Espanjan sisällissodasta alkaen Neuvostoliitto ja Adolf Hitlerin johtama Saksa yllättäen solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen, ja salaisesti jakoivat Itä-Euroopan keskenään etupiireihin. Maat jakoivat keskenään Puolan, jonne ne olivat hyökänneet syyskuussa 1939.
Talvella 1939–1940 Neuvostoliitto kävi Suomea vastaan talvisodan. Sodan aloittamisen vuoksi Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta. Sota alkoi Suomen hallituksen kieltäydyttyä Neuvostoliiton aluevaatimuksista ja neuvottelujen katkettua. Neuvostoliiton vaatimusten perusteena oli väite Leningradin turvavyöhykkeen laajentaminen ja Suomenlahden purjehduskelpoisuuden varmistaminen ja sotilastukikohta Hangossa.
22. kesäkuuta 1941 Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Sen eteneminen pysähtyi ensimmäisenä talvena näköetäisyydelle Moskovasta. Sodan kulku kääntyi seuraavana talvena Stalingradissa ja Kurskissa 1943. Neuvostoliitto onnistui voittamaan vain tekemällä suuria uhrauksia, ja menetti enemmän ihmishenkiä kuin mikään toinen maa sodassa. Sodan jälkeen joutuivat karkoitetuiksi mm. Volgan saksalaiset, tšetšeenit ja useat muut kansallisuudet, joita syytettiin yhteistyöstä saksalaisten kanssa. Maailmansodan ja erityisesti ydinaseen kehittämisen jälkeen (1949) Stalinin Neuvostoliitto oli kohonnut toiseksi maailman supervalloista. Itä-Euroopan maat olivat nyt Neuvostoliiton valtapiirissä, ja niihin luotiin sosialistinen järjestelmä. Myös sosialistinen Kiina oli Neuvostoliiton läheinen liittolainen ennen maiden välirikkoa.
Stalinin kuoltua 1953 seuranneen valtataistelun voittajaksi nousi Nikita Hruštšov, joka aloitti yhteiskunnassa voimakkaat destalinisaatiotoimet ja purki GULAG-järjestelmää.
Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto ja Yhdysvallat kamppailivat hegemonia-asemasta kylmän sodan aikana. Taistelua käytiin useiden ns. proxy-sotien välityksellä, eli osapuolten kanssa liittoutuneet tahot kävivät sotaa keskenään, suurvaltojen tukiessa kumpikin omaa leiriään. Suoraa sotaa ei kuitenkaan koskaan käyty, johtuen mahdollisesti molempien kookkaista ydinasereserveistä.
Neuvostoliiton loppu
1980-luvun alussa iäkkäät puoluejohtajat vaihtuivat toinen toisensa jälkeen. Leonid Brežneviä seurasivat Juri Andropov ja Konstantin Tšernenko. Maaliskuussa 1985 Mihail Gorbatšovista tuli maan johtaja.
Kun Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan vuonna 1986 esitti hyvin suuren, yli 320 000 000 000 dollarin puolustusbudjetin, jolla USA pyrki luomaan ydinaseiden torjuntajärjestelmän ja saamaan sotilaallisesti etulyöntiaseman Neuvostoliittoon nähden. Tämä heilautti kylmän sodan tasapainoa. Gorbatšov päätti mennä kilpavarusteluun mukaan, mutta jotta hän olisi saanut resursseja kilpaillakseen USAn kanssa, oli Neuvostoliiton taloutta uudistettava. Niinpä Gorbatšov aloitti uudistuspolitiikan, joka tuli tunnetuksi "perestroika" (uudistuspolitiikka) ja "glasnost" (avoimuus) nimillä.
Vuonna 1989 uudistuksia vaativat poliitikot voittivat kansanedustajien vaaleissa. Kaivostyöläiset menivät lakkoon. Eri puolilla Neuvostoliittoa syntyi kansallisuuksien välisiä kiistoja. Talous ajautui syvään kriisiin kilpavarustelukierteen takia. Berliinin muuri murtui.
Vuonna 1990 Moskovassa oli 200 000 ihmisen mielenosoitus, joka osoitti mieltään uudistusten puolesta. Liettuan, Latvian ja Viron parlamentit äänestivät itsenäisiksi julistautumisen puolesta.
Heinäkuussa 1991 Boris Jeltsin valittiin Venäjän presidentiksi. Elokuussa vanhoilliset yrittivät kaapata vallan, mutta yritys epäonnistui ja pönkitti Jeltsinin valtaa entisestään. Lokakuussa Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan johtajat päättivät, että Neuvostoliitto lakkautetaan ja perustetaan löyhä liitto nimeltään Itsenäisten valtioiden yhteisö. Neuvostoliiton paikka YK:n turvallisuusneuvostossa siirtyi Venäjälle 24. joulukuuta. Seuraavana päivänä Gorbatšov erosi ja 26. lokakuuta Neuvostoliitto virallisesti lakkasi olemasta.
Hallinnollinen jako
Neuvostoliiton johtajat
Muodollisesti Neuvostoliittoa johti presidentti. Käytännössä valta oli yleensä jossain muualla, esimerkiksi kommunistisen puolueen keskuskomitean pääsihteerillä. Uusi johtaja pyrki vakiinnuttamaan valta-asemansa.
- V. I. Lenin 1922–1924
- J. V. Stalin 1924–1953
- Georgi Malenkov 1953–1955
- Nikita Hruštšov 1955–1964
- Leonid Brežnev 1964–1982
- Juri Andropov 1983–1984
- Konstantin Tšernenko 1984–1985
- Mihail Gorbatšov 1985–1991
ImageSize = width:800 height:100
PlotArea = width:700 height:80 left:0 bottom:20
DateFormat = yyyy
Period = from:1919 till:1991
TimeAxis = orientation:horizontal
ScaleMajor = unit:year increment:5 start:1920
# there is no automatic collision detection,
# so shift texts up or down manually to avoid overlap
Define $dy = 25 # shift text to up side of bar
PlotData=
bar:Leaders color:red width:75 mark:(line,white) align:left fontsize:S
from:start till:1922 shift:(-10,$dy) text:Vladimir~Iljits~Lenin
from:1922 till:1953 shift:(-30,$dy) text:Josif Stalin
from:1953 till:1955 shift:(-7,-5) text:Georgi~Malenkov
from:1955 till:1964 shift:(-40,$dy) text:Nikita Hrustsev
from:1964 till:1982 shift:(-35,$dy) text:Leonid Breznev
from:1982 till:1984 shift:( -7, 5) text:Juri~Andropov
from:1984 till:1985 shift:( -3,-20) text:Konstantin~Tsernenko
from:1985 till:end shift:(-25,$dy) text:Mihail~Gorbatsov
Katso myös
- Venäjä
-
ko:소비에트 연방
ja:ソビエト連邦
simple:Soviet Union
th:สหภาพโซเวียต
1991
Tapahtumia
Tammikuu
- 4. tammikuuta - YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsee yksimielisesti Israelin väkivallan palestiinalaisia kohtaan.
- 11. tammikuuta - Neuvostoliiton joukot vyöryvät Vilnaan estämään Liettuan irtautumisen.
- 14. tammikuuta - Irwin Goodman, eli Antti Yrjö Hammarberg kuoli
- 15. tammikuuta - YK:n turvallisuusneuvoston asettama takaraja Irakin vetäytymisellä Kuwaitista menee umpeen.
- 16. tammikuuta - Persianlahden sota alkaa ilmaiskuilla Irakia vastaan.
- 17. tammikuuta - Irak ampuu 8 Scud-ohjusta Israeliin.
- 27. tammikuuta - Siad Barre pakenee Mogadishusta.
Helmikuu
- 9. helmikuuta - Liettualaiset äänestävät itsenäisyyden puolesta.
- 13. helmikuuta - Laserohjatut pommit tuhoavat bunkkerin Bagdadissa, tappaen satoja siiviilejä. Yhdysvallat väittää bunkkerin olleen sotilaskohde.
- 15. helmikuuta - Visegardin sopimus Tšekkoslovakiaan, Unkarin ja Puolan välillä maiden yhteystyöstä siirtymiseksi markkinatalouteen.
- 23. helmikuuta - Persianlahden sota: Lyhyt maasotavaihe alkaa joukkojen ylitettyä rajan Saudi-Arabiasta Kuwaitin.
- 26. helmikuuta - Persianlahden sota: Saddam Hussein ilmoittaa joukkojen vetäytymisestä Kuwaitista.
- 26. helmikuuta - Tim Berners-Lee esittelee ensimmäisen web-selaimen.
- 27. helmikuuta - Persianlahden sota päättyy tulitaukoon Irakin ja liittouman joukkojen välillä.
Maaliskuu
- 3. maaliskuuta - Amatöörikuvaaja nauhoittaa Los Angelesin poliisin pahoinpitelemässä Rodney Kingia.
- 9. maaliskuuta - Mielenosoituksia Belgradissa Slobodan Milosevicia vastaan. Kaksi ihmistä kuolee armeijan panssareiden tukahduttaessa mielenilmauksen.
- 13. maaliskuuta - Yhdysvaltain oikeusministeriö julistaa Exxonin suostuneen miljardin dollarin korvauksiin Exxon Valdezin öljyvuodosta Alaskassa 1989.
- 14. maaliskuuta - Yhdistyneessa kuningaskunnassa vapautetaan kuusi miestä, joita pidettiin 16 vuotta vankilassa tuomittuina IRA:n pommi-iskusta Birminghamissa, kun havaitaan poliisin väärentäneen todisteita.
- 15. maaliskuuta - Saksassa Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton miehitysjoukot luopuvat virallisesti lopuista oikeuksistaan.
- 27. maaliskuuta - Maailman ensimmäinen GSM-puhelu soitettiin Suomessa Radiolinjan verkossa.
- maalis-huhtikuu - Irakin tasavaltalaiskaarti ja armeija tukahduttavat kansannousun maan etelä- ja pohjoisosissa.
Huhtikuu
- 3. huhtikuuta - YK:n turvallisuusneuvoston päätös #687 määrää Irakin purkamaan kaikki joukkotuhoaseensa ja ballistiset ohjukset.
- 18. huhtikuuta - Irak luovuttaa kemiallisten aseiden materiaaliaan YK:n tarkastajille ja ilmoittaa ettei sillä ole biologisia aseita.
- 26. huhtikuuta - Pääministeri Esko Ahon hallitus aloittaa työnsä.
Toukokuu
- 26. toukokuuta - Thaimaassa Lauda Airin Boeing 767 putoaa lähellä Bangkokia. Onnettomuudessa kuolee 223.
Kesäkuu
- 7. kesäkuuta - Suomen markka sidotaan yksipuolisesti seuraamaan Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttayksikköä, ecua.
- 12. kesäkuuta - Boris Jeltsin valitaan Venäjän federaation presidentiksi.
- 17. kesäkuuta - Apartheid: Etelä-Afrikka lopettaa ihmisten rekisteröinnin rodun mukaan syntymässä.
- 25. kesäkuuta - Kroatia ja Slovenia julistavat itsenäisuutenstä Jugoslaviasta.
Heinäkuu
- 1. heinäkuuta - Varsovan liitto hajotetaan virallisesti.
- 1. heinäkuuta - Ruotsi jättää jäsenhakemuksen Euroopan yhteisöön.
- 1. heinäkuuta - Maailman ensimmäinen GSM-verkko aloittaa toimintansa Suomessa (Radiolinja).
- 7. heinäkuuta - Brionin sopimus päättää kymmenpäiväisen sodan Slovenian ja Jugoslavian välillä ja viivyttää Slovenian ja Kroatian itsenäitymistä kolmella kuukaudella.
- 11. heinäkuuta - Tyynellä valtamerellä ja Havaijilla täydellinen auringonpimennys.
Elokuu
- 4. elokuuta - kreikkalainen risteilyalus MS Oceanos uppoaa Etelä-Afrikan rannikolla. Ei kuolonuhreja.
- 18. elokuuta - Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšovin ilmoitetaan olevan "sairaana" ja hänet asetaan arestiin loma-asunnolleen Krimillä. Kahdeksan kovan linjan kannattajan ryhmä asettaa varapresidentti Gennadi Janajevin Neuvostoliiton johtoon.
- 20. elokuuta - Viro julistautuu itsenäiseksi. 100000 kerääntyy Moskovassa parlamenttitalon edustalle tukemaan presidentti Mihail Gorbatšovia.
- 21. elokuuta - Latvia julistautuu itsenäiseksi. Neuvostoliiton vallankaappaus päättyy armeijan joukkojen tukiessa Gorbatšovia.
- 24. elokuuta - Venäjä ja Ukraina julistautuvat itsenäisiksi. Boris Jeltsinin Venäjä tunnustaa Viron ja Latvian.
- 25. elokuuta - Opiskelija Linus Torvalds lähettää viestin uutisryhmään kertoen kehittämästään käyttöjärjestelmän ytimestä.
- 29. elokuuta - Neuvostoliiton kommunistinen puolue lopetetaan.
Syyskuu
- 6. syyskuuta - Neuvostoliitto tunnustaa Baltian maiden itsenäisyyden.
- 6. syyskuuta - Leningrad muuttaa nimensä kansanäänestyksen jälkeen takaisin Pietariksi.
- 19. syyskuuta - Pankkikriisi alkaa, SKOP Suomen Pankin haltuun.
- 21.-30. syyskuuta - IAEA:n tarkastajat löytävät Irakin salaisen ydinohjelman dokumentit, jotka viranomaiset takavarikoivat, ja estävät tarkastajia lähtemästä luovuttamatta kaikkia dokumentteja. Nelipäiväinen pattitilanne seuraa. Irak luovuttaa kun YK:n turvallisuusneuvosto uhkaa seuraamuksilla.
- 23. syyskuuta - Armenia julistautuu itsenäiseksi.
Lokakuu
- 8. lokakuuta - Kroatia katkaisee suhteet Jugoslaviaan.
- 11. lokakuuta - YK:n turvallisuusneuvoston päätös #715 määrää Irakin hyväksymään kaikki komission asettaman tarkastajat. Irak protestoi päätöstä kutsuen sitä laittomaksi.
- 29. lokakuuta - Galileo-avaruusluotain tapaa 951 Gaspra -asteroidin ensimmäisenä luotaimena.
Marraskuu
- 14. marraskuuta - Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta syyttävät Libyaa Lockerbien pommi-iskusta 1988.
- 14. marraskuuta - Kambodžan prinssi Norodom Sihanouk palaa Phnom Penhiin 13 vuoden maanpaon jälkeen.
- 14. marraskuuta - Suomen markka päästetään devalvoitumaan 14%.
- 27. marraskuuta - YK:n turvallisuusneuvosto päättää rauhanturvaajien lähettämisestä Jugoslaviaan.
Joulukuu
- 1. joulukuuta - Ukrainalaiset äänestäjät päättävät maan itsenäistymisestä.
- 4. joulukuuta - Lentoyhtiö Pan American World Airways lopettaa toimintansa.
- 25. joulukuuta - Mihail Gorbatšov eroaa Neuvostoliiton presidentin virasta.
- 26. joulukuuta - Neuvostoliiton korkein neuvosto tapaa ja päättää Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton purkamisesta.
- 31. joulukuuta - Neuvostoliitto lakkaa olemasta.
Musiikki
1991 oli musiikin huippuvuosi. Silloin julkaistiin mm. seuraavat levyt:
- Nirvana - Nevermind
- Metallica - Metallica
- Guns N' Roses - Use Your Illusion I,II
- R.E.M. - Out of time
- Roxette - Joyride
- Pearl jam - Ten
- Michael Jackson - Dangerous
- U2 - Achtung Baby
- Red Hot Chili Peppers - blood, sugar, sex, magic
- Queen - Innuendo, Greatest hits2
- Seal - Seal
Syntyneitä
- ...
Kuolleita
- 14. tammikuuta - Irwin Goodman (Antti Hammarberg)
- 15. tammikuuta - Norjan kuningas Olavi V.
- 12. maaliskuuta - Ragnar Arthur Granit suomalainen tiedenobelisti ja bioelektromagnetismin pioneeri
- 24. maaliskuuta - Albert Järvinen, muusikko, Hurriganes
- 16. huhtikuuta - David Lean, ohjaaja
- 21. toukokuuta - Rajiv Gandhi, Intian entinen pääministeri ja kongressipuolueen puheenjohtaja, itsemurhaiskussa Madrasissa
- 3. syyskuuta - Frank Capra, ohjaaja
- 26. syyskuuta - Miles Davis, jazz-muusikko
- 24. lokakuuta - Gene Roddenberry, Star Trek-televisiosarjan käsikirjoittaja ja tuottaja (s. 1921)
- 24. marraskuuta - Freddie Mercury, Queen-yhtyeen laulaja
- 24. marraskuuta - Eric Carr, Kiss-yhtyeen rumpali
Luokka:1990-luku
Luokka:1991
als:1991
ko:1991년
ja:1991年
simple:1991
th:พ.ศ. 2534
Yourcodenameis:miloYourcodenameis:milo are a post-hardcore punk rock band from Newcastle in the North of England, UK.
Band Members
There are currently six band members:
- Adam (Guitar)
- Justin (Guitar)
- Paul (Lead Vocals/Guitar)
- Ross (Bass Guitar)
- Bez (Percussion)
- Melissa (Keyboards/Backing Vocals)
As of yet, Melissa has only played at 6 live performances over the summer of 2005:-
- Truck Festival
- Oxegen Festival
- Glastonbury Festival
- Reading Festival
- Leeds Festival
- Stylish Riots All-Dayer
Style and Influences
Yourcodenameis:milo's style draws influence from earlier post-hardcore bands, and especially the likes of Fugazi and At the Drive-In. Themes such as space/sci-fi dominate and production features like track naming and album art are quirky and provocative.
The legacy post-hardcore influences run deep, with Cedric Bixler-Zavala-like vocals (At the Drive-In era), complex, screaming, effects-peppered guitar lines and the omniprescent driving bass line making for a pure post-hardcore experience the likes of which have never been seen outside of the USA.
Codename show the ability to switch between spacey, screaming post-punk-sci-fi ('I Am Connecting Flight', 'Titan Grip') to a slightly softer, more melodic, but equally brilliant style ('17', 'Rapt. Dept.'), though it is the former for which the British music press have recognised the band.
While effects are used heavily, as with any post-hardcore band, over-production is not evident and a delightfully raw sound is achieved on both albums.
Live Performances
USA
Live performances by the band are probably best described as 'loud'. While on-stage performance is certainly not as wild as that of At the Drive-In (for instance), the characteristic post-hardcore sound of the band shines through the volume and only the vocals (which struggle to compete with the abundance of guitars on stage) suffer noticeably, with only the loudest screams being remotely audible.
Performances are impressive, especially when the sets are bass-heavy. Temporary loss of hearing is a likelihood after a codename gig.
Depending on the size of the audience, codename will often mingle with fans after the gig, which typically lasts in the region of 45-60 minutes. It should be noted that the guys are thoroughly nice chaps and extremely approachable, which considering their hectic touring schedule is refreshing.
History and Press
Yourcodenameis:milo were spotted early on in their career by a British music press hungry for a radical new hardcore influence to counter-act the recent rash of pop-rock bands (for example, Busted and McFly) also hitting the scene at the time. As a result, they were jumped on by the press and hailed as the saviours of the UK punk scene. Comparisons to bands such as A soon followed and codename were praised for their 'edgy' style and 'weird' lyrics.
Touring heavily and amassing a great deal of publicity almost from day one, the band have released two albums to date. While the hype obtained from arguably disproportionate media coverage (notably from the Kerrang! and NME magazines) has helped a great deal in popularising the band, offerings to date remain refreshing, original and true to the post-hardcore genre, a trend which will hopefully continue with the band's next release.
Discography
NME]
'All Roads To Fault' CD/10" Mini-Album
'I.Shoes' - Downloadable single, or Ltd Edition 7" vinyl (300 copies)
'Schteeve' CD single, DVD single, and 7" single.
'Rapt. Dept.' CD/10" Vinyl EP
'17' CD single, DVD single, or 7" single
'Ignoto' LP
External link
- [http://www.yourcodenameismilo.com/ Official web site]
- [http://www.drumscore.com/scores/ycim/ycim.html Drum kit scores with request function]
Category:Hardcore punk groups
Randki Kredyt hipoteczny szkoy policealne Prague hotels online slots
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
|
DALnet
DALnet ist eins der größten und bekanntesten IRC-Netzwerke. Es wurde 1994 von Mitgliedern des #startrek-Channels im EFnet gegründet. Zeitweise zählte das DALnet zu den fünf größten IRC-Netzwerken.
Geschichte
Bei seiner Gründung hieß es „Dal’s net“, benannt nach dem IRC-Admin des ersten Servers im Netzwerk, „Dalvenjah“. Erst kurz darauf wurde es in DALnet umbenannt.
Die
|
Reichstagswahl 1893
Die Reichstagswahl 1893 war die Wahl zum 9. Deutschen Reichstag. Sie fand am 15. Juni 1893 statt.
Die Wahlbeteiligung lag bei etwas über 72% und damit unwesentlich höher als bei der Reichstagswahl 1890.
Die Wahl war notwendig geworden, nachdem der Reichstag auf Wunsch von Reichskanzler Leo von Caprivi am 6. Mai 1893 aufgelöst worden war. Wie schon bei der
|
Itter (Rhein)
Die Itter oder auch Itterbach genannt, ist ein Bachlauf vom Bergischen Land zum Rhein. Der Name stammt vermutlich aus dem lateinisch-indogermanischen ("itera", heißt: das Wasser von der Höhe).
Entstehung:
Das vordere Bergische Land wird häufig von heftigen und langanhaltenden Regengüssen heimgesucht, da dieser Landstrich die erste hügelige Erhebung - seit der Nordsee - in westlicher Richtung darstellt. Hier regnen also die Wolken,
|
Helmut Leherbauer
Helmut Leherbauer, Künstlername "Maitre Leherb", (
- 14. Februar 1933 in Wien, Österreich, † 28. Juni 1997 ebd.) war ein österreichischer Künstler und Mitbegründer der Wiener Schule des Phantastischen Realismus, die dem Deutschen Reichstag. Sie fand am 16. Juni 1898 statt.
Die Wahlbeteiligung lag bei etwa 68% und damit etwas niedriger als bei der Reichstagswahl 1893.
Alle drei sogenannten „Kartellparteien“ hatten Verluste hinzunehmen. Erneut bestätigte sich dagegen der im wesentlichen seit der Kyritz derzeit alle zwei Jahre im Mai gefeiert. Es geht zurück auf den jährlichen Gedenktag am Montag nach Invocavit an eine überstandene Belagerung aus dem Jahr 1381.
Invocavit
In der Kyritzer Tradition werden die beiden überstandenen Belagerungen 1381 und 1411 auf den mecklenburgischen Raubritter Kurt von Bassewitz bezogen. Ältestes derzeit bekanntes Zeu
|
Topological dependency grammar
Extensible Dependency Grammar (XDG) ist ein neuer Meta-Grammatikformalismus, der
auf Dependenzgrammatik basiert.
XDG analysiert natürlichsprachliche Ausdrücke entlang einer unbegrenzten Anzahl von ersteinmal voneinander unabhängig betrachteten Dimensionen, z.B. syntaktische Funktion, Wortstellung, Prädikat-Argument-Struktur, Skopus, Prosodie und Informationsstruktur. Jede dieser Dimensionen für sich unterliegt einer Menge von
|
Beaulieu-sur-Dordogne
Beaulieu-sur-Dordogne ist eine Gemeinde im Département Corrèze in der Region Limousin in Frankreich. Die ehemalige Abteikirche St. Pierre im Ort gehört zu den bedeutendsten Zeugnissen romanischer Baukunst im Südwesten Frankreichs.
Geografische Lage
Beaulieu liegt am westlichen Ufer des Flüsschens | |
