:: wikimiki.org ::

Vero

Vero

Vero on valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön (evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko, kansaneläkelaitos, metsänhoitoyhdistys tai metsäkeskus) jäseniltään perimä pakollinen suoritus. Se maksetaan nykyisin vain rahana ja sen perimiseen saa oikeutuksen jonkin lain perusteella. Verotuksen toimittaa verohallinto, Konserniverokeskus tai tullilaitos. Veron saaja ei suorita maksajalle siitä välitöntä vastiketta, vaan veroilla rahoitetaan julkisyhteisöjen toimintaa niiden hoitaessa keskeisiä palveluita yhteiskunnassa. Verot eroavat maksuista siinä, että maksu on korvausta jonkin edun käyttämisestä. Veron ja maksun välinen raja ei aina kuitenkaan ole selvä. Veroja ovat ne joita laissa veroiksi kutsutaan, mutta veroiksi luetaan myös esimerkiksi työnantajan sosiaaliturvamaksu.

Tavoitteet

Julkisen sektorin toiminnan rahoittaminen eli verojen fiskaalinen tavoite on verotuksessa tärkeintä. Veroilla voidaan vaikuttaa myös sosiaalipoliittisesti, esimerkiksi tulonsiirtoina kotitalouksille (lapsilisä). Progressiivisella verotuksella pyritään tasaamaan ihmisten välisiä tuloeroja. Veroilla voidaan vaikuttaa taloudelliseen toimintaan joko suhdanteiden tai muiden syiden takia (avustukset yrityksille ja maataloudelle). Niillä voi olla aluepoliittisia tavoitteita tai tarkoitus ohjata ihmisten toimintaa haluttuun suuntaan terveyden (tupakkavero) tai ympäristön (ympäristövero) vuoksi. Verot voivat yrittää ehkäistä jotakin toimintaa (investointivero) tai ne voivat kannustaa johonkin toimintaan (vähennykset, veronhuojennus). Ne ovat hienovaraisempi yhteiskunnan ohjauskeino kuin suorat käskyt tai kiellot. Erilaisten tavoitteiden tarkka kohdistaminen haluttuun ryhmään, ja vain siihen, tekee verolait kuitenkin helposti kovin monimutkaisiksi.

Verolait

Perustuslain mukaan valtion ja kuntien veroista säädetään aina lailla. Verovelvollisuuden ja veron suuruuden perusteiden tulee yksiselitteisesti ilmetä laista, ettei hallinnollisilla määräyksillä voida tehdä tärkeitä ratkaisuja lakia käytäntöön sovellettaessa. Lisäksi laissa on oltava säännökset muutoksenhausta verotuspäätökseen, jotta verovelvollisen oikeusturva toteutuisi. Nykyinen perustuslaki kumosi vuoden 1928 valtiopäiväjärjestyksen, jonka mukaan vuotta pidemmältä ajalta kannettava uusi tai lisätty vero tuli hyväksytyksi, jos sitä kannatti kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Siksi verolait säädettiin yleensä yhtä kalenterivuotta koskevina, koska siihen riitti äänten enemmistö. Nykyisin verolait tulevat hyväksytyiksi muiden lakien tapaan annettujen äänten enemmistöllä.

Verot ulkomailla

Verojen määrä vaihtelee eri valtioissa riippuen julkisten palvelujen määrästä ja julkisen sektorin toimintojen tehokkuudesta. Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa verotus on suhteellisesti korkea, koska yhteiskunta rahoittaa hyvin monia asioita (mm. sosiaaliturva, julkista terveydenhuoltoa, koulutus, joukkoliikenne jne.) ja tähän tarvitaan rahaa. Veroparatiisi on paikka, jossa verotus on vähäistä. Nämä ovat usein saaria (Jersey, Guernsey, Bermuda, Cayman jne.) tai kaupunkivaltioita, esim. Monaco, Liechtenstein, Singapore, Hongkong ja Andorra.

Verorikokset

Jotkut ihmiset ja yritykset jättävät verot maksamatta. Tällaisia laittomia verottomia markkinoita kutsutaan harmaaksi taloudeksi ja tällainen työ on ns. pimeää työtä.

Kokonaisveroaste

Verojen kaltaisia ovat erilaiset laajasti käytetyt veroluonteiset maksut, joita ei aina lueta veroiksi, joten ne eivät välttämättä ole mukana laskennallisessa kokonaisveroasteessa. Joissakin maissa esim. pakolliset lakisääteiset eläkemaksut eivät kuulu tilastolliseen kokonaisveroasteeseen, vaikka Suomessa ne on laskettu siihen mukaan. Tämä hankaloittaa verotuksen tilastollista vertailua eri maiden välillä. Suomessa kokonaisveroaste on valtiovarainministeriön mukaan 44 % vuonna 2004. Tämä on koko maailman kolmanneksi korkein kokonaisveroaste. Kireämpää verotus on vain Ruotsissa ja Tanskassa.

Kunnallinen tuloveroprosentti

Veroäyri, nyk. kunnallinen tuloveroprosentti, on kunnallisveron veroyksikkö. Nimitys muuttui vuonna 1997.

Katso myös

- Savuvero Luokka:Politiikka Luokka:Verotus zh-min-nan:Sòe-kim simple:Tax

Valtio

Valtio on Max Weberin määritelmän mukaan "oikeusjärjestyksenä ja hallitsemiskoneistona toimiva pakkoyhteisö, joka onnistuneesti vaatii itselleen fyysisen väkivallan käytön legitiimiä monopolia määrätyllä maantieteellisellä alueella". Yleensä tähän määritelmään liitetään myös vaatimus siitä, että väkivaltamonopoli yleisesti hyväksytään alueella. On hyvä huomata, että väkivaltamonopolin yleinen hyväksyntä on mahdollista myös diktatuureissa ja muissa totalitaarisissa järjestelmissä. Käsitteet valtio, yhteiskunta ja kansakunta sekoitetaan usein: Yhteiskunta muodostuu ihmisten kaikkien vuorovaikutussuhteiden verkostosta josta valtio on vain osa. Yhteiskunta jaetaan mm. hegeliläisessä ja liberalistisessa perinteessä valtioon ja kansalaisyhteiskuntaan. Uudemmissa teorioissa yhteiskunta jaetaan usein kolmeen osa-alueeseen: valtiolliseen, (yksityiseen) taloudelliseen ja varsinaiseen kansalaisyhteiskuntaan. Kansakunta on käsite joka viittaa yleensä valtion tai jonkin etnisen ryhmän jäsenten yhteisöön. Moderni valtio, jonka voi katsoa syntyneen feodalismin ajan jälkeen 1500-luvulta eteenpäin, on rakentanut legitimiteettinsä pitkälti siihen, että sen on katsottu olevan kansakunnan organisaatio, kansallisvaltio.

Suomen valtio

Suomessa valtion legitimiteetti perustuu demokraattiselle valtioteorialle ja hallitusmuodon 2 §:n mukaan valtiovalta kuuluu kansalle. Vaaleilla hankitun valtuutuksen perusteella eduskunta käyttää yhdessä tasavallan presidentin kanssa lainsäädäntövaltaa, ja riippumattomat tuomioistuimet käyttävät tuomiovaltaa. Valtion yleistä hallitusta varten taas on olemassa valtioneuvosto. Hallitusmuodon mukaisessa kolmijako-opissa esitetään käsitys kansakunnan valtiollisen vallan jakamisesta.

Valtion tehtävät

(1900-luvun alussa Woodrow Wilsonin jaottelun mukaan)
- järjestyksen vaaliminen; ihmisten ja omaisuuden suojaaminen väkivallalta
- miehen ja vaimon, lasten ja vanhempien välisten oikeudellisten asioiden käsittely
- omaisuuden hallussapito, siirto ja vaihdon säätely sekä näiden oikeudellisten vastuualueiden määrääminen velkojen ja rikosten suhteen
- sopimusoikeuksien määrittäminen yksilöiden välillä
- rikosten rankaisu ja määrittely
- oikeusriitojen ratkaisu siviiliasioissa
- poliittisten velvollisuuksien, oikeuksien ja kansalaisuuden määrittäminen
- valtion asioiden hoito toisten valtioiden kanssa; valtion suojaaminen ulkoiselta vaaralta tai hyökkäykseltä sekä valtion kansainvälisten suhteiden edistäminen Sittemmin valtion tehtävien piiri on etenkin läntisissä demokratioissa laajentunut.

Erilaiset valtiotyypit

Ideologia, jossa valtio puuttuu lähes täydellisesti yhteiskunnan toimintaan, tunnetaan nimellä totalitarismi. Suomessa valtioon kuuluu sellaisia piirteitä, että voidaan käyttää termiä hyvinvointivaltio. Libertaarisessa teoriassa valtio joko on minimaalisimmillaan supistettu pelkäksi väkivaltakoneistoksi, jolloin käytetään termiä yövartijavaltio (ideologiana minarkismi), tai valtiosta on luovuttu kokonaan ja siirrytty autonomisiin kapitalistisiin alueisiin (ideologiana anarkokapitalismi). Valtion valvomat oikeudet voidaan jakaa kahteen ryhmään: negatiiviset oikeudet ja positiiviset oikeudet. Negatiivinen oikeus on vapaus joltakin: vapaus kidutuksesta tai oikeus tuoda mielipiteensä julki ilman rangaistusta (ts. sananvapaus). Positiivinen oikeus on oikeus johonkin: oikeus koulutukseen tai oikeus ruokaan. Perinteiset länsimaiset oikeusvaltiot pitävät ihmisoikeuksia ja muita negatiivisia oikeuksia usein itsestäänselvyyksinä. Sen sijaan maan politiikan vasemmistolaisuus määrää sen, missä määrin positiivisia oikeuksia on toteutettu. Suomalainen hyvinvointivaltio pyrkii perinteisesti tarjoamaan hyvin suuren osan positiivisista oikeuksista. Monet kommunistiset ja totalitaristiset valtiot – Kiina etunenässä – loukkaavat kansalaistensa negatiivisia oikeuksia ja ihmisoikeuksia oikeuttaen loukkauksen positiivisilla oikeuksilla. "Kansalaisilla ei ehkä ole sananvapautta, mutta he saavat syödäkseen" kuuluu heidän perustelunsa.

Yhteiskuntateoriat

Erilaiset yhteiskuntateoriat voidaan jakaa mm. individualistisiin ja kollektivistisiin. Alkuperäiset moraaliset yhteiskuntateoriat, joista kaikkien muiden teorioiden voidaan sanoa kasvaneen, ovat liberalismi, demokratia ja sosialismi. Historiallinen kehitys on tapahtunut tuossa järjestyksessä. Puoluepoliittinen ryhmittäytyminen on kuitenkin tapahtunut pitkälti erilaisten konkreettisten asia- ja intressiristiriitojen eikä suoraan suurten poliittisten teorioiden mukaan.
- Liberalismi
- Anarkokapitalismi: valtio loukkaa aina ihmisten oikeuksia, joten sitä ei voi perustella.
- Minarkismi: yövartijavaltio on pienin paha tai yövartijavaltio syntyy luonnonoikeuksia loukkaamatta (Robert Nozick)
- Sosiaaliliberalismi: yksilönvapauksista voidaan joustaa, kun heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointi turvataan (John Rawlsin Oikeudenmukaisuusteoria) tai kokonaishyöty on riittävä (utilitarismi)
- Demokratia
- Rousseau: jos kansan yleistahto määrää yksilöiden vastaisesti, toteutuu kollektivistinen vapaus eikä vapauden periaatetta näin loukata
- Hegel: valtio on ihmiskunnan kehityksen tulos ja itseisarvo, mahdollisuus ihmisille toteuttaa ei-itsekkäitä päämääriä
- Marxilaisuus: valtio on aina luokkaherruuden väline
- marxismi-leninismi: valtiovallasta on tehtävä proletariaatin herruuden väline
- anarkososialismi: valtiovalta, kuten muutkin herruden muodot, on tuhottava

Valtio organisaationa

Valtio on myös yksi ihmisen organisoitumisen muoto. Sitä edeltää klaani tai heimo ja sitä seuraa moderni kulttuuri ja globalisaatio. Valtio tuli mahdolliseksi hierarkkisen organisaatiomuodon keksimisen myötä. Valtio mahdollisti uuden hallinnon elättämisen lähinnä maatalouden ylijäämän, verotuksen turvin. Quincy Wrightin mukaan kauppa ja teknologia edeltää organisatorista ja lakiin perustuvaa muutosta. Tämän mukaan globaali tietotekniikka ja globaali vapaakauppa ennakoisivat globaaleja organisaatioita ja globaaleja lakeja. Globalisaatio tuskin merkitsee valtion nopeata romuttumista, mutta selvästi sen roolin muuttumista. Itseorganisoitumista soveltaen globaali taso kontrolloi muodostuttuaan alempia, kulttuuria ja valtioita. Vrt. valtion kontrolli kansalaisiin. Valtioiden toiminnassa tarvitaan yhä enemmän valtioiden välistä, jopa globaalia yhteistoimintaa. Em. kehitys korostaa mm. kokonaisturvallisuuden käsitettä.

Katso myös

- Luettelo valtioista
- sodankäynti valtioiden aikana Luokka:Politiikka Luokka:Hallinto ja:国家 simple:State th:รัฐ

Kunta

Kunta on julkishallinnon yksikkö, joka toimii paikallisella tasolla. Yleensä se on pienin yksikkö, jolla on demokraattisesti valittu hallinto. Kunnan tehtävä on tuottaa palveluja asukkailleen ja edistää heidän hyvinvointiaan.

Suomessa

Kunta on itsehallinnollinen julkishallinnon yksikkö, joka toimii valtion valvonnassa. Valvonnasta vastaa lääni. Suomessa on nykyään vain yksi kuntamuoto ja myös kaikki kaupungit ovat kuntia. Aikaisemmin kaupungit ja kauppalat olivat omia kuntamuotojaan. Kunnallishallinto perustettiin Suomeen Keisarillisen Majesteetin Armollisella Asetuksella kunnallishallituksesta maalla 6. helmikuuta 1865. Kuntajaotus pohjautuu 1800-luvun puolivälissä toimineisiin seurakuntiin ja kaupunkeihin, jotka ovat perua muinaisista pitäjistä. Kaupunkeihin paikallinen itsehallinto raateineen ja maistraatteineen tuli jo aikaisemmin Italiasta Saksan kautta. Kunnallishallinnosta kaupungeissa annettiin asetus 1873.

Kuntien määrä Suomessa
Vuosi	1917	1927	1937	1947	1957	1967	1977	1987	1997	2004	2005
Kuntia	532	585	602	547	549	537	464	461	452	444	432

Suomessa on 432 kuntaa (2005). Kunnista 16 sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa kuntakoko on erittäin pieni. Kunnan voivat muodostaa pienet saaret tai saariryhmät. Kuntien määrän vähentäminen on ollut esillä poliittisessa keskustelussa, sillä etenkin pienten kuntien mahdollisuudet järjestää lakisääteiset palvelut ovat viime vuosina vaikeutuneet. Suomessa on nykyisin esimerkiksi muihin pohjoismaihin verrattuna paljon kuntia, ja niillä on lisäksi paljon tehtäviä. Kuntien määrän vähentämisen etenkin kuntia yhdistämällä katsotaan parantavan hallinnon tehokkuutta. Kunnat muodostavat Suomessa on 77 (2005) kuntien muodostamaa seutukuntaa.

Kunnanvaltuusto

Kunnassa ylintä päätösvaltaa käyttää neljän vuoden välein yleisillä vaaleilla valittava kunnanvaltuusto. Sen tehtäviin kuuluu päättää kuntasuunnitelmasta vähintään viideksi vuodeksi eteenpäin. Suunnitelma on kunnan hallinnon, talouden, maankäytön ja muiden olojen kehittämistä, ja se tarkistetaan määräajoin. Kunnan maankäytöstä valtuusto päättää kaavoituksella. Kunnan hallinnon järjestämiseen kuuluu mm. erilaisten ohje- ja johtosääntöjen antaminen, kuten virastojen toiminnan ja tehtävien määrittely. Ohjesääntö vaatii aina asianomaisen valtion viranomaisen vahvistuksen, johtosääntö ei. Taloudellisen vallan käyttö kunnassa kuuluu myös valtuuston päätösvaltaan. Valtuusto hyväksyy vuosittain talousarvion (tarvittaessa lisätalousarvio). Taloudelliseen valtaan kuuluvat myös päätökset määrärahoista, takaussitoumuksista, rahastojen perustamisesta ja kunnallisista maksuista. Kaupungeissa kunnallislain mukaisista kunnanvaltuustoista käytetään nimeä kaupunginvaltuusto. Kainuun kokeilumaakunnassa on tavoitteena siirtää kahdeksan Kainuun kunnan- ja kaupunginvaltuuston valtaa maakuntavaltuustolle palveluiden tuottamisen tehostamiseksi. Ellei maakunta onnistu tehtävässään, on ajateltu, että kokeilu johtaa kuntaliitoksiin, minkä tuloksena on kahdeksan kunnan sijasta neljä kuntaa.

Kunnanhallitus

Valtuuston ohella kunnanhallitus on tärkein toimielin kunnan hallinnossa. Kunnanhallitus huolehtii kunnan hallinnosta sekä valtuuston päätösten toimeenpanosta. Kunnanhallituksen alaisena työskentelee kunnanjohtaja ja mahdolliset apulaiskunnanjohtajat. Heidän tehtävänsä on johtaa kunnan hallintoa. Kunnanhallituksen tehtävä on valvoa kunnan etuja ja tehdä mm. sopimuksia ja oikeustoimia kunnan puolesta. Kunnanvaltuusto voi tehdä päätöksiä vain kunnanhallituksen valmistelusta. Johtosäännön nojalla kunnanhallituksessa voi olla asioiden valmisteluja ja muita tehtäviä varten jaostoja. Kunnanhallitus voi asettaa myös toimikuntia tilapäisiä tai pysyväisluontoisia tehtäviä varten.

Lautakunnat ja johtokunnat

Kunnan hallintotehtäviä varten on kunnanhallituksen valvonnan alaisia lautakuntia ja johtokuntia. Lautakunnat jaetaan lakisääteisiin ja vapaaehtoisiin. Lakisääteisiä ovat mm. terveys-, sosiaali-, koulu- ja oikeusapulautakunta. Vapaaehtoisia ovat puolestaan esimerkiksi kulttuuri-, urheilu- ja matkailulautakunta.

Kuntatalous

Viime aikoina valtionosuuksien muuttuminen ja vastuutaakan lisääntyminen on aiheuttanut monille kunnille talousvaikeuksia. Näihin ja muiden syiden takia aiheutuneeseen rahapulaan myöntää valtio "toimeentulotukea" eli harkinnanvaraista avustusta tarvittaessa. Katso luettelo näistä kunnista.

Katso myös

- Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista
- Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan
- Luettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaan
- Kuntamuutokset Luokka:Kunnallishallinto

Julkisyhteisö

Julkisyhteisö (rinnakkaismuoto julkinen yhteisö) on ihmisten tai oikeushenkilöiden yhteenliittymä, joka toimii julkisen vallan käyttäjänä. Tällaisen yhteiskunnallisen elimen toiminnasta ja järjestelystä säännellään lailla tai asetuksella. Julkiseen valtaan perustuville suhteille on tyypillistä tietty yksipuolisuus ja epätasa-arvo: määrätään tai puututaan toisen henkilön toimiin, etuihin tai oikeuksiin. Vastakohtana on yksityisoikeudellisissa yhteisöissä ja suhteissa vallitseva muodollinen tasa-arvo.

Jaottelu

Rajanveto julkisyhteisön ja muun yhteisön (yksityisoikeudellisen yhteisön) välillä ei ole mitenkään ehdoton. Suomalaisia julkisyhteisöjä ovat:
- valtio
- julkinen yhdyskunta eli itsehallintoyhdyskunta
- kunta
- kuntayhtymä
- kunnallinen liikelaitos
- Ahvenanmaan maakunta
- uskonnollinen yhdyskunta
- evankelis-luterilainen kirkko
- ortodoksinen kirkkokunta
- rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta
- paikallisyhteisö (seurakunta)
- seurakuntayhtymä
- yliopisto
- ammattikorkeakoulu
- julkisoikeudellinen yhdistys on yleensä perustettu jäsentensä edunvalvontaa varten. Tällaisella lakisääteisellä yhdistyksellä voi olla julkisoikeudellisia hallintotehtäviä, kuten lupa-asioiden hoitoa, kurinpitovaltaa tai valvontavaltaa.
- kalastusalue
- kalastuskunta
- kauppakamari
- keskuskauppakamari
- Kriminaalihuoltoyhdistys
- Liikenneturva
- metsäkeskus
- metsänhoitoyhdistys
- Metsästäjien keskusjärjestö
- Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio
- paliskunta
- Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta
- riistanhoitopiiri
- riistanhoitoyhdistys
- Suomen Asianajajaliitto
- Suomen Punainen Risti
- ylioppilaskunta
- itsenäinen julkisoikeudellinen laitos
- Eläketurvakeskus
- Kansaneläkelaitos
- Kunnallinen eläkelaitos
- Kunnallinen työmarkkinalaitos
- Kuntien takauskeskus
- Suomen Pankki
- Työterveyslaitos Luokka:Oikeustiede Luokka:Hallinto

Ortodoksisuus

Ortodoksisuus (myös termiä kreikkalaiskatolisuus käytetään, vaikka sille on vakiintunut Suomessa toinen merkitys) on kristillisten kirkkojen ryhmä, johon kuuluu nykyisin n. 170 miljoonaa kannattajaa. Suurin osa maailman ortodoksisista kirkoista sijaitsee Venäjällä, Balkanin niemimaalla ja Lähi-idässä.

Historia

Ortodoksiset kirkot syntyivät 1000-luvun alussa kristinuskon kannattajien jakauduttua suuressa skismassa vuonna 1054 lännen ja idän kirkkoihin. Ennen vuotta 1054 ollutta yhtenäistä kirkkoa nimitetään katoliseksi eli yleiseksi kirkoksi. Se jakaantui lännen katoliseen kirkkoon ja idän ortodoksisiin (suom. oikeaoppinen, oikein ylistävä) kirkkoihin. Firenzen ekumeenisessa kirkolliskokouksessa (1438–1445) ortodoksiset kirkot ja katolinen kirkko saivat keskinäisen ykseytensä takaisin, mutta kun ottomaanit valloittivat Konstantinopolin 1453, he määräsivät kaikki suhteet Roomaan katkaistavaksi. Ortodoksit, niin kuin kaikki kristityt katsovat kirkkonsa saaneen alkunsa Helluntaina tapahtuneesta Pyhän Hengen vuodatuksesta. Suomen ortodoksinen kirkko on Suomen toiseksi suurin uskonnollinen yhteisö, johon kuuluu 57 000 ihmistä eli 1,1 prosenttia suomalaisista. Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin jurisdiktion alle autonomisena kirkkona. Konstantinopoli tunnetaan nykyisin paremmin turkkilaiselta nimeltään Istanbul.

Unioidut kirkot

Toisen vuosituhannen jälkipuolella (aikavälillä 1550-1930) osa ortodoksisista kirkoista Lähi-idän, Afrikan ja Itä-Euroopan alueilla liittyi katoliseen kirkkoon. Osa näistä ei ollut eronnut siitä vuonna 1053, vaan myöhemmin tai aiemmin. Näistä ortodoksisen kaltaista jumalanpalvelusjärjestystä noudattavista katoliseen kirkkoon ja paavin alaisuuteen kuuluvista ryhmittymistä käytetään nimeä unioidut kirkot (ven. unija). Teologisesti niiden katsotaan edustavan katolisen kirkon itäisiä riittejä, ja aikaisemmin ortodoksisuutta tarkoittanut sana "kreikkalaiskatolinen" tarkoittaa nykyään näitä kirkkoja. Suurin näistä kirkoista on [http://www.ugcc.org.ua/eng/ Ukrainan kreikkalaiskatolinen kirkko]. Luettelo näistä kirkoista on artikkelissa Itäiset riitukset.

Ortodoksia

Ortodoksia on alun perin kreikankielinen sana joka tarkoittaa oikeaoppista tai oikein ylistävää. Sana saattaa aiheuttaa Suomen ulkopuolella väärinkäsityksiä, koska sanaa käytetään esimerkiksi ortodoksi-juutalaisista, ortodoksi-presbyteereista tai luterilaisesta ortodoksiasta, jolla tarkoitetaan 1600-luvun puhdasoppisuuden aikaa. Suomessa sana on kanonisoitu merkitsemään kristinuskon itäistä päähaaraa edustavaa ortodoksisuutta ja sen dogmeja. Englannin kielessä idän kirkon kristityistä käytetään nimitystä Eastern Orthodox (myös Orthodox Christianity tai Orthodox Church) erotukseksi yleissanasta orthodox (puhdasoppinen) ja ilmaisusta Oriental Orthodox, mikä tarkoittaa vuonna 451 pidetyn Kalkedonin kirkolliskokouksen seurauksena opillisten erimielisyyksien vuoksi katolisesta kirkosta eronneita itäisiä kirkkoja. Lisäksi englanksi puhutaan usein eri kansallisista ortodoksisista kirkoista (Greek Orthodox Chruch, Russian Orthodox Church jne) johtuen erityisesti Yhdysvalloissa vallitsevasta ortodoksisten kirkkojen diasporasta.

Katso myös

- Suomen ortodoksinen kirkko
- Ortodoksisen kirkon kanonit

Linkkejä

[http://www.ort.fi/ Suomen ortodoksinen kirkko], virallinen kotisivu [http://www.ortodoksi.net/ Ortodoksi.net] yksityishenkilöiden ylläpitämä tietosivu [http://www.oca.org/ Orthodox Church of America] OCA Luokka:Ortodoksinen kirkko ja:東方正教会 zh-cn:东正教

Metsänhoitoyhdistys

Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien itse rahoittama ja hallinnoima yhteenliittymä, joka edistää ja valvoo alueellaan yksityismetsätaloutta. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää metsänomistajien harjoittaman metsätalouden kannattavuutta ja tuottaa kaikkia metsänomistajan tarvitsemia palveluita, metsänhoityhdistys muun muassa selvittää avustusvarojen saatavuuden sekä hakee mahdolliset valtion avustukset metsänomistajan puolesta. Metsänhoitoyhdistys edistää metsien kestävää hoitoa; tyypillisimpiä metsänhoitotöitä ovat metsänuudistamiseen ja taimikonhoitoon liittyvät tehtävät. Metsänhoitoyhdistysten toimintaa rahoitetaan metsänhoitomaksuilla, joita maksavat kaikki metsänhoitoyhdistyksen jäsenet, metsänomistaja voi myös kieltäytyä metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä. Suomen 155 metsänhoitoyhdistyksen toimialue kattaa koko maan. Metsänhoitoyhdistykset ovat alueellisesti järjestäytyneet metsänomistajien liitoiksi.

Aiheesta muualla

- [http://www.mhy.fi/] Metsänhoitoyhdistys
- [http://www.vero.fi/default.asp?path=5,363&article=3636&domain=VERO_MAIN&language=FIN&index=] Verohallinto Luokka:Järjestöt Luokka:Suomalaiset yhdistykset Luokka:Metsätalous

Laki

:Laki-sanan muita määritelmiä, katso Laki (täsmennyssivu). Laki on valtion suvereenin viranomaisen, tavallisesti kansallisen parlamentin, antama velvoittava säädös. Laajasti ymmärrettynä laeiksi käsitetään myös valtioneuvoston ja tasavallan presidentin antamat asetukset. Laki koostuu muun muassa velvoittavista oikeusnormeista ja sisältää usein erilaisia määritelmiä. Oikeuslähteenä laki on sen soveltajaa vahvasti velvoittava. Oikeusnormit ovat kieltäviä, käskeviä tai sallivia. Suomen perustuslakia tulkittaessa "laki" tarkoittaa nimenomaan eduskunnan antamaa lakia, ei valtioneuvoston asetusta tai muuta alemman tason säädöstä. Esimerkiksi "Oikeudesta saada vakaumuksen perusteella vapautus osallistumisesta sotilaalliseen maanpuolustukseen säädetään lailla" (perustuslaki 127 §) tarkoittaa, että tästä oikeudesta ei voi säätää lakia alemmantasoisella säädöksellä (asetuksella, sotilaskäskyllä tms.) Oikeusnormit eroavat esimerkiksi moraalisista normeista siten, että oikeusnormi sisältää aina julkisen pakkovallan käytön uhan siten, että oikeusnormin rikkomisesta lainsäätäjä on määrännyt seuraamuksen, kuten oikeustoimen pätemättömyyden, velvollisuuden suorittaa vahingonkorvausta tai rangaistuksen. Lain rikkomuksen tutkii ja seuraamuksen määrää asiallisesti, alueellisesti ja asteellisesti toimivaltainen tuomioistuin. Yleisiä tuomioistuimia ovat käräjäoikeudet, hovioikeudet ja korkein oikeus ja hallinnollisia tuomioistuimia hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus. Lisäksi on muutamia erikoistuomioistuimia, kuten työtuomioistuin ja markkinaoikeus. Normihierarkian huipulla on perustuslaki, jonka kanssa ristiriidassa oleva alempi säädös väistyy. Oikeusnormien muodostamaa oikeusjärjestystä tutkii oikeustiede. Rikosoikeudellinen laillisuusperuste kieltää tuomitsemasta ketään teosta, jota ei ole tekohetkellään nimenomaan määrätty rangaistavaksi. Rikollisuutta tutkiva tieteenala on nimeltään kriminologia. Suomen oikeusjärjestys, kuten lähes kaikki länsimaiset oikeusjärjestykset, jaetaan yleensä yksityisoikeuteen ja julkisoikeuteen. Ensin mainittu koskee henkilöiden ja oikeushenkilöiden keskinäisiä suhteita ja viimeksi mainittu näiden suhteita julkisyhteisöihin, kuten kuntiin ja valtioon.

Lakitekstien tekijänoikeus

Pääsääntöisesti tekijänoikeuslaki edellyttää kirjallisten tekstien kopioimiseen ja levittämiseen tekijän luvan. Tekijänoikeuslain mukaan kuitenkaan "lakeihin ja asetuksiin sekä viranomaisen tai muun julkisen elimen päätöksiin ja lausumiin ei ole tekijänoikeutta" (tekijänoikeuslaki 9 §). Näitä viranomaisten alkuperäistekstejä saa vapaasti kopioida ja levittää. Tosin mikäli kokoelma lakeja tai viranomaisen lausumia on toimitettu valikoiden julkaisuksi, toimittajalla voi olla tähän toimitustyöhön tekijänoikeus. Näin esimerkiksi Talentum Oyj:n toimittamien Suomen Laki -teosten ja sähköisen FINLEX-tietokannan toimitukselliset ratkaisut ovat luultavasti suojattuja.

Linkkejä

- [http://www.laki24.fi www.laki24.fi] Suomen laki suomeksi - Asianajaja - Lakimies.
- [http://www.finlex.fi www.finlex.fi] Valtion säädöstietopankki FINLEX.
- [http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/tekoik.html#laki Lakien tekijänoikeuksista] Luokka:Suomen laki Luokka:Oikeustiede ja:法 (法学) simple:Law th:กฎหมาย

Pohjoismaa

Pohjoismaat muodostavat maantieteellisen alueen Euroopan pohjoisosassa. Pohjoismaihin kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti. Färsaaret ja Grönlanti kuuluvat Tanskaan, mutta niillä on itsehallinto. Ahvenanmaa on taas osa Suomea, mutta silläkin on itsehallinto. Myös nämä kolme ovat mukana pohjoismaisessa yhteistyössä. Pohjoismailla on hyvät keskinäiset suhteet ja ne tekevät paljon yhteistyötä esimerkiksi talouden ja politiikan alueilla. Pohjoismaissa ihmiset voivat liikkua vapaasti ilman passia ja tehdä työtä muissa Pohjoismaissa ilman työlupaa. Pohjoismaat ovat kulttuuriltaan suhteellisen yhtenäisiä, ja niillä on yhteinen historia. 1400-luvulla kaikki pohjoismaat kuuluivat Kalmarin unioniin. Sen jälkeen Suomi oli Ruotsin osa ja Tanska hallitsi myös Norjaa ja Islantia. 1800-luvulla Norja kuului Ruotsiin. Ruotsin, norjan ja tanskan kielet ovat niin lähellä toisiaan, että luettu teksti on toisen kielen puhujan ymmärrettävissä. Ääntämyksessä on huomattavia eroja, mutta kielitieteellisesti ne tulisi laskea saman kielen murteiksi. Toisen maailmansodan jälkeen pohjoismaiden välinen yhteistyö on ollut melko kiinteää. Pohjoismaasta toiseen muuttaminen ja matkustaminen on tehty keskinäisin sopimuksin hyvin helpoksi. Suomi korosti 1950-luvulla pohjoismaista yhteistyötä, sillä se oli yksi tapa korostaa sitä, että Suomi oli rautaesiripun länsipuolella. Viime vuosina yhteistyö on hieman rakoillut, koska vain osa pohjoismaista kuuluu Euroopan unioniin ja toisaalta Baltian maat astettain ovat tulleet mukaan yhteistyöhön. Yhteistyössä voi siksi olla helpompi käyttää poliittisesti neutraalia ulkopuolista kieltä kuin antaa pohjoismaisille kielille valta-asema. Nykyisin Pohjoismaat muodostavat Euroopassa alueen, jossa leimallisesti lingua franca on englanti. (Muilla alueilla saksalla ja ranskalla on vielä vähintään yhtä vahva asema kuin englannilla.) Tähän asti Pohjoismaiden neuvostossa ei kuitenkaan ole suunnitellut työkielen vaihtamista englanniksi. Vuonna 2003 ehdottiin, että Helsingissä sijaitseva Pohjoismainen investointipankki (NIB), vaihtaisi työkielen englanniksi, Baltian maiden varten, mutta Suomi vastusti esitystä. Katso myös: Skandinavia, Pohjois-Eurooppa

Linkkejä

- [http://www.pohjola-norden.fi/ Pohjola-Norden] - Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto Luokka:Eurooppa Luokka:Pohjoismaat zh-min-nan:Pak-kok ko:노르딕 국가 ja:北欧諸国

Sosiaaliturva

Sosiaaliturva on kaikkien kansalaisten tukena ja turvana. Se huomioi terveydentilan, ihmissuhteet, työelämän, koulutuksen, taloudellisen toimeentulon, yhteiskunnan, maailman tilanteen ja ympäristön arvot. Siihen sisältyvät muun muassa seuraavat asiat:
- eläke
- sairausvakuutus
- toimeentulotuki
- työttömyysturva

Veroparatiisi

Veroparatiisi, toiselta nimeltään verokeidas, tarkoittaa aluetta, jossa on sekä matala verotusaste että usein myös tiukka pankkisalaisuus tai muita salassapitokäytäntöjä. Lähinnä salassapitokäytännöt mahdollistavat yksityishenkilöiden veronkierron, yritysten voittojen pesun sekä rikollisen pääoman (esim. korruptio, terrorismi, huumeet, prostituutio) viranomaisilta piilottamisen. Veroparatiisi myös hyötyy erilaisista suvereeniteetin myymisaikeista, jossa paikan hallitus teettää yhtiölakeja ja säännöksiä sen mukaan, mitä isot sinne haluavat sijoittajat vaativat. Tämä on erittäin tuottoisaa toimintaa näille alueille, sillä veroparatiisit varsinkin Karibianmerellä ovat vauraampia kuin niiden muut naapurivaltiot. Räikeimpiä esimerkkejä on Cayman, joka Jamaikasta irroittautuaan (ja pysyen Britannian kruunun alaisena alueena näin ollen säilyttäen Britannian punnan ja sotilaallisen suojeluksen), vaurastui paljon enemmän kuin Jamaika. Veroparatiisit ja offshore-pankit ("valtion ulkopuoliset veroalueet" ehkä suomeksi käännettynä) erikoistuvat erilaisiin yksityishenkilöille ja yrityksille räätälöityihin palveluihin. Tästä esimerkkinä ovat Man-saaren vakuutusmarkkinat, Alankomaiden Antillien puhelin- ja uhkapelimarkkinat, Jerseyn ja Sveitsin tiukat pankkisalaisuudet, Luxemburgin osakerahastot, Liberian mukavuuslippurekisteri, erilaiset verottomat vientialueet ja kaikkein suurimpana Lontoon Cityn eurovelkakirjamarkkinat (joka toimii verottomana). Veroparatiisien kahden logiikan (alhaiset verot ja salassapitokäytännöt) lisäksi tulisi vielä mainita kolmas seikka, entisen emämaan tuki. Ison-Britannian alaisuudessa on yhteensä puolet maailman veroparatiiseista, eli noin 30. Ranskalla ei ole oikeastaan kuin Monaco (toisaalta myös Sveitsi on ollut Ranskan suojeluksessa), Saksalla on Luxemburg, Sveitsillä Liechtenstein, Yhdysvalloilla Neitsytsaaret ja Bahama sekä Japanilla omat saarekkeensa. Näissä kaikissa toimivat vahvat emämaiden suojelemat valuutat, joiden avulla rahatalous on vakaa ja suuria summia uskalletaan tuoda sisään. Caymansaaret ovatkin nousseet maailman viidenneksi suurimmaksi rahoituskeskukseksi mitaten pankkien ulkoisilla talletuksilla (Ranskan ja Sveitsin edellä). Joidenkin arvioiden mukaan jopa 20 prosenttia maailman yksityisestä varallisuudesta on talletettu veroparatiiseihin ja kolmannes maailmankaupasta kulkee niiden kautta. Kehitysmaiden diktaattorien rahat on usein talletettu erilaisiin veroparatiiseihin, ja vallanvaihdon jalkeen niitä on hyvin vaikea saada takaisin. Tämän ovat huomanneet niin nigerialaiset (joilta Sani Abacha ryösti viisi miljardia (dollaria?) kuudessa vuodessa) kuin indonesialaisetkin, joilta Suharton pitkän hallinnon aikana hävisi jopa kolmekymmentä miljardia (dollaria?) suoraan presidentin taskuun. Veroparatiisit tekevät maailmantaloudesta entistä epävakaamman, sillä niissä oleva rahan alkuperää ei voi mitenkään rikossyytteessä selvittää, ei edes terrorismista epäiltynä, saatika sitten talousrikollisuudesta. Suomenkin pankkitukimiljardit on jo aikoja sitten kierrätetty erilaisten saarivaltioiden kautta. Epävakautta lisää se, että veroparatiisit lisäävät valtioiden välistä verokilpailua, sillä verojen kantaminen hankaloituu. Myös hyvinvointipalveluiden rahoitus tulee vaikeammaksi, jos veronkierto yksinään syö miljardeja valtion budjetista, verokilpailu vie kymmeniä miljardeja menetettyinä veroina, joilla voitaisiin ehkä laskea regressiivisiä kulutusveroja kuten arvonlisäveroa. Veroparatiisiongelman ratkaisemiseksi on nyttemmin perustettu erilaisia vasemmistolaisia kansalaisjärjestöjä, joista varsinkin Attac ja Tax Justice Network toimivat aktiivisesti asian esille tuomiseksi sekä kokemiensa ongelmien ratkaisemiseksi. Veronalennuksia kannattavissa piireissä veroparatiisit ovat suosiossa, sillä niiden katsotaan toteuttavan vapaata markkinataloutta parhaimmillaan ja niiden esimerkkiä pitäisi lähinnä seurata. Tätä mieltä ovat mm. Cato-instituutti sekä ajoittain vaikutusvaltainen The Economist-lehti, joiden mukaan veroparatiisit estävät hallituksia tuhlaamasta liikaa veronmaksajien rahoja tai asettamasta yritysveroprosentteja epärealistisen korkealle. Veroparatiisit ovat joidenkin vasemmistolaisten mielestä yksi lähitulevaisuuden tärkeimmistä poliittisista asioista, globaalin verotuksen ohella. ko:조세 피난처 ja:タックス・ヘイヴン

Guernsey

Guernsey (virallisesti Bailiwick of Guernsey) on Ranskan rannikolla sijaitseva brittiläinen erillisalue (crown dependency, kruununsiirtomaa), joka ei ole osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä Euroopan unionia. Guernseyn saaren lisäksi siihen kuuluu Alderney, Sark, Herm, Jethou, Brecqhou, Burhou ja muita pikkusaaria. Guernseyn pääkaupunki on St. Peter Port ja asukasluku 65 301 (2004). Saarten virallinen kieli on englanti, mutta pieni vähemmistö (vuoden 2001 väestölaskennan mukaan 1 327 eli noin kaksi prosenttia) puhuu äidinkielenään dgèrnésiaisin (guernésiais) kieltä.

Aiheesta muualla

- [http://www.gov.gg/ Virallinen kotisivu]
- [http://www.guernseytouristboard.com/ Guernseyn virallinen turismisivu] Luokka:Kanaalisaaret Luokka:Britteinsaaret zh-min-nan:Guernsey ko:건지 섬 ja:ガーンジー島 simple:Guernsey

Bermuda

Bermuda on Yhdistyneen kuningaskunnan merentakainen alue (territorio), saarivaltio jolla on sisäinen itsehallinto. Bermuda sijaitsee Atlantin valtameressä. Bermudan pinta-ala 58,8 km² ja asukasluku on noin 64 500 (vuoden 2003 arvio). Bermudan virallinen kieli on englanti ja pääkaupunki on Hamilton. Virallinen valuutta, Bermudan dollari, vastaa arvoltaan Yhdysvaltain dollaria. Bermuda löydettiin 1500-luvun alussa, luultavasti vuonna 1503. Siitä on kehittynyt yksi maailman tärkeimmistä merellä sijaitsevista talouskeskuksista. Bermudaa pidetään usein veroparatiisina. YK:n siirtomaavallan purkamista (dekolonisaatiota) tarkasteleva komissio luokittelee Bermudan yhdeksi kuudestatoista vuoden 1945 jälkeisestä ei-itsehallinnollisesta alueesta. [http://www.un.org/Depts/dpi/decolonization/trust3.htm]

Merkittävimmät luonnonvarat

- kalkkikivi

Merkittävimmät vientituotteet

- matkailu

Katso myös

Bermudan kolmio

Linkkejä

- [http://www.gov.bm Gov.bm] - Bermudan viralliset kotisivut
- [http://www.bermuda-island.net Bermuda-Island.net] - Bermudaan matkaavan opas
- [http://www.bermuda4u.com Bermuda 4U] - Bermudan opas
- [http://www.bermuda-online.org/ Bermuda Online] Luokka:Bermuda Luokka:Saaret zh-min-nan:Bermuda ja:バミューダ諸島

Kaupunkivaltio

Kaupunkivaltio (kreikaksi polis) on normaalisti kaupungin ja sen lähipiirin käsittävä pieni valtio, joita esiintyi erityisesti antiikin Kreikassa. Ne olivat samoihin aikoihin tyypillisiä myös etruskeilla. Antiikin ajan kaupunkivaltiot olivat tyypillisesti pieniä ja kaupunkikeskeisiä. Valtion asioista päätettiin kansankokouksissa, jotka pidettiin hallinnon keskuspaikalla, joka oli normaalisti kaupungin tori eli agora. Antiikin aikaan Kreikan tärkeimmät kaupunkivaltiot olivat Ateena, Sparta ja Theba. Theba Vaikka antiikki olikin kaupunkivaltioiden kulta-aikaa niitä oli tavattu jo aikaisemmin historiassa Sumerin ja Foinikian alueella. Kreikan kaupunkivaltioiden katoamisen jälkeen, alkoi poliksien määrä harventua, joskin niitä tavattiin myös renessanssin ajan Italiassa. Nykyään kaupunkivaltioita on maailmassa enää hyvin vähän. Näistä hyvänä esimerkkinä toimii Monaco. Luokka:Antiikki ko:도시 국가 ja:都市国家

Monaco

Monacon ruhtinaskunta on maailman toiseksi pienin itsenäinen valtio heti Vatikaanin jälkeen. Pinta-ala on noin kaksi neliökilometriä, ja asukkaita on noin 30000. Ainoa rajanaapuri Ranska ympäröi maata pohjoisen, idän ja lännen puolelta.

Historia

Monacon nimi tulee kreikkalaiselta 500-luvulla eaa perustetulta Monoikoksen siirtokunnalta. Genovalaiset perustivat siirtokunnan uudelleen 1215. Genovalainen Grimaldin suku nousi valtaan 1297, kun François "Ilkiö" Grimaldi valloitti linnoituksen. Vuodet 1789–1814 Monaco oli vallankumouksen takia suoraan Ranskan hallinnossa täysin epäitsenäisenä. Wienin kongressi määräsi Monacon Sardinian kuningaskunnan protektoraatiksi 1815, jollaisena se oli vuoteen 1860. Monacon itsenäisyys palautettiin 1861 Ranskan kanssa tehdyllä sopimuksella. Monacon ruhtinas oli itsevaltias perustuslain säätämiseen vuonna 1911 asti. Heinäkuussa 1918 Versaillesin rauhan yhteydessä sovittiin Ranskan rajoitetusta suojelusta, ja että Monaco myötäilisi Ranskaa poliittisissa, sotilas- ja talousasioissa. Rainier III nousi valtaistuimelle 1949 isoisänsä Ludvig II:n kuoleman jälkeen. Vuoden 1962 uusi perustuslaki lakkautti kuolemantuomion, antoi naisille äänioikeuden ja perusti korkeimman oikeuden. Vuonna 1993 Monaco sai täysivaltaisen aseman YK:ssa. Vuoden 2002 sopimus selvensi Monacon asemaa siten, että jos ruhtinassuku sammuu, ruhtinaskunta jää autonomiseksi valtioksi, eikä sitä palauteta Ranskalle. Monacon puolustus jäi kuitenkin edelleen Ranskan harteille. Vuonna 2002 muutettu perustuslaki mahdollistaa naisen nousemisen ruhtinaaksi. Rainier III:n kuoltua 6. huhtikuuta 2005 hallitsijaksi nousi hänen poikansa Albert II.

Politiikka

Monaco on ollut perustuslaillinen monarkia vuodesta 1911, ruhtinaan ollessa valtion pää. Toimeenpanovaltaa hoitaa valtioministeri, joka on nelijäsenisen hallituskonsiljin puheenjohtaja. Valtioministeri on Ranskan kansalainen, jonka ruhtinas valitsee kolmivuotiselle kaudelle Ranskan valtion asettamamista ehdokkaista. Vuoden 1962 perustuslain mukaan ruhtinas jakaa vallan yksikamarisen kansallisneuvoston kanssa. Sen 18 jäsentä valitaan kansanäänestyksellä viiden vuoden kaudeksi. Paikallishallintoa hoitaa kunnanneuvosto, jossa on 15 vaaleilla valittua jäsentä pormestari puheenjohtajanaan.

Osat

Monaco on jaettu neljään osaan (quartiers): Monaco-Ville, vanha kaupunki Välimereen ulottuvalla kalliolla; La Condamine sataman alue; Monte Carlo, pääasiallinen asuinalue ja Casinon alue ja Fontvieille, uusi mereltä vallattu alue.

Maantiede

Monacon maantiede Monacon maantiede Monaco sijaitsee vuoristoisella Välimeren rantakaistaleella Ranskan Rivieralla tai Côte d'Azurilla. Osa pinta-alasta on täyttömaata.
Talous
Pääasiallinen tulonlähde on turismi, lisäksi maan vetovoima perustuu alhaiseen verotukseen, joka houkuttelee Monacoon rikkaita veropakolaisia. Monacoa pidetäänkin veroparatiisina ja mahdollisesti jopa rahanpesun keskuksena.
Väestöjakauma
Monaco on ruhtinaskunta, jonka virallinen kieli on ranska. Monacolaiset ovat vähemmistönä ja suurin osa (47 %) asukkaista on Ranskan kansalaisia. Monacolaisia ja italialaisia on molempia 17 % ja loput 21 % edustavat 125 eri kansallisuutta. Ranska on ainoa virallinen kieli, mutta englanti, italia ja paikallinen monacon murre (monegassi), joka on Genovan murteen jälkeläinen ovat yleisesti käytettyjä kieliä. Katolisuus on virallinen uskonto.
Kulttuuri
Monacon kulttuuri Monaco on tunnettu lähinnä formulakisoista ja kasinoista. Monacon oseanografinen museo on yksi maailman parhaista, samoin museon akvaario. Formula 1 -luokkaan kuuluva jokavuotinen Monacon GP on yksi autourheilun arvostetuimmista kilpailuista.
Merkittävimmät vientituotteet

- matkailu
- postimerkit
Aiheesta muualla

- [http://www.visitmonaco.com/ Monacon viralliset matkailusivut]
- [http://wikitravel.org/en/Monaco Monaco Wikitravelissa]
- [http://maps.google.com/maps?ll=43.741274,7.425642&spn=0.881037,2.026978&z=8&t=h&hl=en Monaco Google Mapsissa] Luokka:Monaco ms:Monaco zh-min-nan:Monaco ko:모나코 ja:モナコ simple:Monaco th:ประเทศโมนาโก

Singapore

Singapore (Singaporen tasavalta, kiina: 新加坡共和国 Xīnjiāpō Gònghéguó, malaiji: Republik Singapura; tamili: சிங்கப்பூர் குடியரசு), on kaupunkivaltio pienellä saarella Kaakkois-Aasiassa, Malaijan niemimaan kärjessä, Malesian Johorin osavaltiosta etelään ja Indonesian Riau saarista pohjoiseen. Sen koordinaatit ovat 1°17.583′N 103°51.333′E, vain 137 km päiväntasaajalta pohjoiseen. Nimi Singapore juontuu malaijin] sanaan singa (leijona), joka taas juontuu sanskritin samaa tarkoittavaan sanaan सिंह siMha, ja Sanskritin sanaan पुर pura (kaupunki). Saarella asuu lähes 5 miljoonaa asukasta ja se on pilvenpiirtäjä-tyyppisen asumisen vuoksi maailman tiheimmin asuttuja kaupunkeja. Singapore on yksi maailman liberaaleimmista talouksista. Sitä pidetään yhtenä maailman tehokkaimmista yhteiskunnista, jossa urbaani suunnitelu, julkinen liikenne, yhteiseloa vaalivat lait, yritysystävällinen ympäristö, huippuosaajien houkuttelu ja yksi maailman korkealaatuisimmasta koulutusjärjestelmistä tarjoavat asukkaille erittäin korkean elintason.

Historia

Pääartikkeli: Singaporen historia Singaporen saarelle perustettiin jo 14. vuosisadalla satama ja linnoitus nimeltä Temasek, mutta moderni Singapore perustettiin vasta vuonna 1819 brittiläiseksi kauppatukikohdaksi. Singaporelle myönnettiin itsehallinto vuonna 1959. Vuonna 1963 Singapore liittyi Malesiaan, mutta se erotettiin federaatiosta ja itsenäistyi vuonna 1965.

Politiikka

Pääartikkeli: Singaporen politiikka Singapore on tasavalta Westminsteriläisellä järjestelmällä. Kuten esimerkiksi Suomessa, siinä päätäntävalta on yhdellä eduskunnalla ja toteutusvalta pääministerin johtamalla hallituksella. Alunperin tasavallan presidentti oli vain seremoniaalinen tasavallan johtaja, mutta perustuslainmuutoksessa vuonna 1991 luotiin vaaleilla valittu presidentin virka jolla on veto-oikeus muutamissa tärkeissä päätöksissä kuten kansallisten varantojen käytössä ja tärkeiden lainsäädännöllisten virkojen nimityksissä. Singaporea pidetään yhtenä maailman vähiten korruptioituneista maista. Sen hallintokulut ovat myös varsin pienet. Pitkään pääministerinä toimineen Lee Kuan Yewn autoritaarinen hallintotyyli on aiheuttanut kritiikkiä. Näennäisesti demokraattisista rakenteista huolimatta People's Action Party (PAP)-puolue on hallinnut maata itsenäistymisestä asti, ja oppositiolla on n. 40 % äänisaaliista huolimatta vain 2 paikkaa 83-paikkaisessa eduskunnassa. Maan kolmanneksi pääministeriksi valittu Lee Hsien Loong on Lee Kuan Yewn poika, mutta nepotismin vihjailuihin on vastattu kunnianloukkaussyytteillä. Suurin osa singaporelaisista ei ole kovin kiinnostunut kansallisesta politiikasta. Mielenilmaisuja viime aikoina ovat aiheuttaneet mm. uusien MRT-asemien valmistumisen hitaus, Irakin sota ja homoseksuaalien oikeudet. Singapore nauttii yhdestä maailman pienimmistä rikostilastoista, sillä rangaistukset rikoksista ovat tiukat. Aluksi järjestelmä herätti epäilyksiä, mutta järjestelmän tuomaa turvallisuutta, siisteyttä ja hyvinvointia arvostetaan nyt laajasti asukkaiden keskuudessa. Esimerkiksi roskaaminen tai julkinen juopuminen tuovat sakkoja, yhteiskuntapalvelua tai vankeutta. Singaporella on suhteellisen lämpimä suhde Malesian kanssa, erityisesti johdon vaihduttua molemmissa maissa. Erimielisyyksiä on silti vesioikeuksista ja Pedra Branca kivimuodostelmasta.

Maantiede

Singapore koostuu yhdestä timantin muotoisesta pääsaaresta ja joukosta pieniä, enimmäkseen asumattomia ympäröiviä saaria. Noin Suomen pääkaupunkiseudun kokoinen, halkaisijaltaan noin 40 km leveä saari sijaitsee 1°22 N leveysasteella ja on siten ilmastoltaan trooppinen. Singaporen pienemmistä saarista, Jurong saari, Pulau Tekong, Pulau Ubin ja Sentosa ovat suurimpia. Singaporen korkein maantieteellinen kohta on 164m korkea Bukit Timah kukkula. Ilman luonnollisia makeaveden jokia ja järviä, ensisijainen Singaporen sisäinen vesilähde on vesisade, jota kerätään keräimillä. Vesisade tarjoaa 50% Singaporen vesitarpeesta; loput toimitetaan Malesiasta. Keräimien lisäksi vedenkierrätys (NEWater) ja suolanpoistolaitteistoja on valmistumassa tai ehdotettu vähentämään riippuvuutta ulkomaalaisesta vedestä. Singaporessa on trooppinen ilmasto ilman selviä vuodenaikoja Köppenin ilmastolajittelun mukaan. Sen ilmasto on karaktisoitavissa yhtenenevänä lämpötilalla ja paineella, korkealla kosteudella ja runsaalla sateella. Lämpötilat vaihtelevat 23ºC ja 35ºC välillä. Keskiarvoisesti suhteellinen kosteus on noin 90 prosenttia aamulla ja 60 prosenttia iltapäivällä. Pitkäaikaisen raskaan satamisen aikana suhteellinen kosteus saavuttaa usein 100 prosenttia. suhteellinen kosteus suhteellinen kosteus

Talous

Pääartikkeli: Singaporen talous Singaporella on hyvin kehittynyt vapaaseen markkinatalouteen pohjaava talous, jossa valtiolla on suuri rooli. Sen bruttokansantuote asukasta kohti on maailman korkeimpia ja sitä pidetään yhtenä "Itä-Aasian tiikereistä". Sisäiset markkinat ovat suhteellisen pieniä, ja talous on hyvin riippuvainen viennistä ja sen asemasta kansainvälisen kaupankäynnin keskuksena. Singapore kärsi pahasti vuoden 2001 globaalista taantumasta ja romahduksesta teknologiasektorilla. The Economic Review Committee (ERC), perustettu joulukuussa 2001, teki pääasialliset suositukset talouden uusimisesta. Singapore esitteli tuotteiden ja palveluiden arvolisäveron (the Goods and Services Tax, GST) vuonna 1994, lähtien 3 prosentissa. Se on lisännyt valtion tuloja ja auttanut vakauttamaan hallituksen menoja talouden reformissa suuntaamaan taloutta enemmän palveluihin ja jalostamiseen elektroniikkateollisuuden sijasta. Vuonna 2004 toteutetun noston jälkeen arvolisävero on nyt 5 prosenttia. Talous on sittemmin palautunut ja talouskasvu oli 8.4 prosenttia vuonna 2004. Hallitus toivoo löytävänsä pitkällä aikavälillä uusia kasvualueita, jotka ovat vähemmän haavoittuvaisia ulkoisille liiketoimintasyklien muutoksille, mutta pitää suuntauksensa ylläpitää Singapore Kaakkois-Aasian keskuksena taloudessa ja high-techissä. BKT asukasta kohti vuonna 2005 on 28,228 USD ja työttömyysaste on 3.3 prosenttia. Singaporen satama on maailman vilkkaimpia, ja Singaporen lentokenttä on kriittinen solmukohta sekä Aasian sisäisillä että Euroopan ja Australian välisillä lennoilla. Singaporessa on maailmanlaajuisesti parhaimman tasoisimpia yksityisiä sairaaloita ja erityisesti Kaakkois-Aasialaiset käyttävät sen palveluita paljon. Maassa on viime vuosina panostettu paljon hyvin tuloksin mm. tutkimukseen bioteknologiassa ja geeniteknologiassa.

Väestöjakauma

Pääartikkeli: Singaporen väestöjakauma Singaporen väestöjakauma Singaporen väestöjakauma Singaporen väestöjakauma Singapore on toiseksi tiheimmiten asuttu maa maailmassa. 84% prosenttia singaporelaisista asuu kaupungin laadukkaissa julkisissa asunnoissa, joita tarjoaa Housing and Development Board (HDB). Singaporen väestö, vaikkakin vain 4.42 miljoonaa heinäkuussa 2005, on suhteellisen monimuotoinen verrattuna useimpiin maihin, kuten myös läheisen Malesian väestö. Kiinalaiset, jotka ovat olleet enemmistönä siirtomaa-ajalta asti, muodostavat 76.8 prosenttia singaporelaisista. malaijit, jotka ovat maan alkuperäisasukkaita, muodostavat 13.9 prosenttia, tosin tämä sisältää monia ryhmiä muualta Malaijin saaristosta kuten jaavalaisia, bugis-kansaa, Bawean-kansaa and Minang-kansaa. Intialaiset ovat kolmanneksi suurin etninen ryhmä 7.9 prosentin osuudella, sisältäen muutamia tamiliryhmiä, jotka muodostavat suurimman intialaisryhmän, ja muita kuten malayalee-ryhmiä, punjabilaisia and bengalilaisia. Loput ovat pienempiä ryhmiä kuten arabeja, juutalaisia, thai-kansaa, japanilaisia, ja eurasiaalainen väestö. Singaporessa on monia uskontoja sen monenmuotoisen väestön vuoksi. Yli 40% singaporelaisista ilmoittaa uskonnokseen buddhalaisuuden. Taolaisuus, konfutselaisuus ja buddhalaisuus ovat sulautuneet yhdeksi suurimmalle osalle kiinalaista väestöä. Muslimeja on noin 14% väestöstä. Suurin osa heistä on malei, mutta edustajia on myös muissa etnisissä ryhmissä. Katolilaiset ja muut kristityt muodostavat 14% väestöstä. Etninen yhteiselo on singaporilaisille erittäin tärkeää rasististen mellakoiden jälkeen 60-luvulla. Yhteiseloa on korostettu kaikkialla yhteiskunnassa, kuten kouluksessa, asevoimissa ja asumisessa. Tähän mennessä periaate on ollut laajalti onnistunut, ja juuri yhtään merkkejä etnisestä eripurasta ei ole ollut 70-luvun jälkeen. Nykyisiä puheenaiheita on mm. kielto muslimien huivia julkisissa kouluissa. Lokakuussa 2005 singaporilainen tuomittiin kuukaudeksi vankilaan rasistisisten loukkauksien esittämisestä blogissa. Kansallinen kieli on malaiji historiallisista syistä. Viralliset kielet ovat englanti, mandariini-kiina, malaiji ja tamili. Englantia on suosittu maan kielenä itsenäistymisestä lähtien, ja sitä puhuu enemmistö väestöstä. Speak Mandarin-kampanjat (Puhu mandariinikiinaa, virallisesti Speak Mandarin Campaign tai SMC) ovat kannustaneet kiinalaista väestöä opettelemaan mandariinikiinaa. Alunperin kiinalaiset maahanmuuttajat eivät ymmärtäneet toisiaan, koska he tulivat eri osista Kiinaa ja olivat kielellisesti etääntyneet kiinalaisiin kieliin kuten hokkien, kantoninkiina, hokchia, teochew, hakka, fuzhou ja hainan. Tämän vuoksi malaiji oli usein yhteinen kieli. Speak Mandarin-kampanjan aikana mandariinikiina tuli yhdistäväksi tekijäksi nuorison keskuudessa, mutta tämä tapahtui malaijin käytön kustannuksella. Nykyään on järjestetty Speak Bahasa Melayu-kampanja (puhu malaijia-kampanja).

Koulutus

Pääartikkeli: Koulutus Singaporessa Koulutusjärjestelmää Singaporessa hallinnoi opetusministeriö (Ministry of Education[http://www.moe.edu.sg/] tai MOE) joka ohjaa koulutuslinjauksien vetämistä ja toteuttamista. Se kontrolloi julkisten, valtion rahoitusta saavien koulutusinstituutioiden kehitystä ja hallintoa, mutta myös ohjeistaa ja tarkkailee yksityisiä kouluja. Vammaiset lapset koulutetaan erikoiskoulutusta (SPED) antavissa kouluissa, joista huolehtii Voluntary Welfare Organisations (VWO) [http://www1.moe.edu.sg/specialeducation/welfare.htm] osittain MOEn rahoittamana. Tammikuussa 2003 säädettiin laki [http://statutes.agc.gov.sg/non_version/cgi-bin/cgi_retrieve.pl?actno=REVED-51&doctitle=COMPULSORY%20EDUCATION%20ACT%0a&date=latest&method=part Compulsory Education Act], joka määrää tietyn oppivelvollisuuden kaikille kouluikäisille lapsille ja teki vanhemmille rikolliseksi epäonnistua lapsen kirjoittautumisessa kouluun ja lapsen säännöllisen osallistumisen varmistamisessa. Singaporessa englanti ei vain ole ensimmäinen kieli, mutta toimeksiannon kieli aineissa kuten matematiikka, tiede (fysiikka, kemia ja biologia) ja niin edelleen. Kuten entinen pääministeri Lee Kuan Yew visioi, englanti on kieli joka yhdistää kaikki Singaporilaiset etnisestä ja kulttuurisesta tausta riippumatta ja sitoo Singaporen muuhun maailmaan.

Kulttuuri

Pääartikkeli: Singaporen kulttuuri Singaporelainen kulttuuri on väestön kirjavan taustan vuoksi ainutlaatuinen. Kulttuurinen diffuusio on antanut rikkaan monimuotoisuuden, yhtenä tunnetuimmista esimerkeistä on Singaporelainen keittiö. Singaporessa käytetty englanti on pääasiassa brittienglantia joillakin amerikan englannin vaikutuksilla. Paikallinen murre tai kreolikieli tunnetaan nimellä Singapore Colloquial English, mutta yleensä siitä käytetään vain nimeä "Singlish". Siihen on lainattu sanastoa ja kielioppia erilaisista kiinan kielistä, maleista ja intialaisista kielistä. Singlish on laajalti identtinen manglishiin (Malesiassa puhutti englanti). Singlishin käytön aste vaihtelee, arkielämässä sen käyttö on laajaa kun taas virallisissa yhteyksissä puhutaan englantia. The Speak Good English Movement on kannustanut Singaporelaisia puhumaan hyvää englantia. Viime aikoina Singlishin merkitys on nähty myös tärkeänä osana kulttuurista identiteettiä. Englannin käyttö väestön keskuudessa on laajentunut sen jälkeen, kun englanti otettiin ensimmäiseksi kieleksi Singaporen koulutusjärjestelmässä. Englanti on yleisin kieli Singaporelaisessa kirjallisuudessa. Singapore nähdään kosmopolitaanisena, monikulttuurisena yhteiskuntana. Hallitus on 1990-luvun lopulta asti pyrkinyt edistämään Singaporea taiteen ja kulttuurin keskuksena, mm. teatterin ja musiikin. Vuonna 2003 avattiin esiintyvien taiteden keskus Esplanade - Theatres on the Bay, jota kutsutaan myös nimellä "The Durian" viitaten sen yhtäläisyyksiin durian-hedelmän kanssa. Vuonna 2005 hallitus laillisti rahapelit houkutellakseen lisää turisteja ja on päättänyt rakentaa kasinolla varustettuja 'integroituja lomakohteita' Marina Southiin ja Sentosaan. Samalla laillistettiin bar-top tanssiminen ja benji-hyppääminen. Päätökset saatiin vasta suurten ristiriitaisuuksien värittämän keskustelun jälkeen.

Merkittävimmät luonnonvarat

- kala

Merkittävimmät vientituotteet

- elektroniikka
- koneet

Juhlapäivät
Pvm	Suomalainen nimi	Paikallinen nimi	Huomautuksia

Luokka:Kaakkois-Aasia Luokka:Pääkaupungit ms:Singapura zh-min-nan:Sin-ka-pho ko:싱가포르 ja:シンガポール simple:Singapore th:ประเทศสิงคโปร์

Andorra

Andorran ruhtinaskunta on yksi Euroopan kääpiövaltioista. Se sijaitsee Espanjan ja Ranskan välissä Pyreneiden vuoristossa.

Historia

Tradition mukaan Kaarle Suuri antoi Andorralle erioikeuden palkkiona heidän taistelustaan maureja vastaan vuonna 805. Varhaisin historiallinen dokumentti Andorrasta on vuodelta 839 peräisin oleva Urgellin katedraalin vihkiasiakirja, jonka mukaan maan seurakunnat kuuluivat Urgellin kreivikuntaan. Vuonna 988 Urgellin kreivi luovutti Andorran hallinnan Urgellin piispalle vastineena muista alueista Cerdanyan laaksossa. Andorralaiset tunnustivat alamaisuutensa vasta piispa Bernat Sançille vuonna 1176. Sen jälkeen Andorran hallinnasta käytiin valtataistelua kirkon ja kreivikunnan välillä, kunnes vuosina 1278-1288 Urgellin silloinen piispa Pere d´Urg ja Foixin kreivi Roger Bernat III allekirjoittavat ns. Pariatge-sopimuksen. Sopimusta pidetään Andorran ruhtinaskunnan perustamisasiakirjana, ja siihen sisältyy erikoinen kahden päämiehen malli, joka on symbolisena voimassa edelleen. Vuonna 1589 Foixin kreivin omistusoikeus Andorraan siirtyi Ranskan kuninkaalle.

Politiikka

Andorran perustuslaki vuodelta 1993 määrittelee maan itsenäiseksi oikeusvaltioksi, joka noudattaa demokratian ja sosiaalisuuden periaatteita. Andorra on OECD:n luokittelun mukaan niin sanottu veroparatiisi. Viime vuosina se on muiden Euroopan kääpiövaltioden tavoin pyrkinyt eroon erityisasemastaan. Andorra ei kuulu Euroopan Unioniin, mutta toimii sen kanssa monilla aloilla läheisessä yhteistyössä. Yhteisvaluutta euro syrjäytti aikaisemmin käytössä olleet Ranskan frangin ja Espanjan pesetan vuonna 2002. Andorra on YK:n jäsenvaltio.

Pitäjät

Andorran pitäjät Andorrassa on seitsemän pitäjää tai seurakuntaa. Perinteisesti maassa oli kuusi hallinnollista seurakuntaa, kunnes vuonna 1978 Escaldesin seurakunta erotettiin Andorra La Vellasta. (parròquies, yksikkö - parròquia):
- Andorra la Vella
- Canillo
- Encamp
- Escaldes-Engordany
- La Massana
- Ordino
- Sant Julià de Lòria

Maantiede

Andorran maantiede Andorran keskikorkeus merenpinnasta on lähes 2000 metriä, mikä tekee siitä korkeimmalla sijaitsevan Euroopan maan. Matalin kohta on Espanjan rajalla, noin 800 metriä, korkeimmat vuoret ovat noin 2900 metrin korkuisia. Maata halkoo Y-kirjaimen muotoinen keskuslaakso, johon suurin osa asutuksesta sijoittuu. Andorrassa on lukuisia pienikokoisia vuoristojärviä. Andorra kuuluu välimerelliseen ilmastovyöhykkseen, mutta siitä huolimatta sen ilmasto on vuoristoinen. Sen korkeimmilla kohdilla vallitsee alppi-ilmasto, joissa talvi on ankara ja runsasluminen. Kesät ovat lämpimiä ja vähäsateisia, ja erityisesti laaksoissa talvet leutoja. Varsinaisia jäätiköitä ei Andorrassa ole.

Talous

Turismi kattaa 80 % Andorraan bruttokansantuotteesta. Maassa vierailee vuosittain yhdeksän miljoonaa turistia. Suurin osa matkailijoista on päivän viipyviä ostosmatkailijoita, mutta talvisin matkailu on talviurheilupainotteista. Maassa on viisi suurta laskettelukeskusta, ja Escaldesissa on Etelä-Euroopan suurimpiin lukeutuva viihdekylpylä. Vain 2 % maan pinta-alasta on viljelykelpoista, lampaankasvatus on tärkein maatalouden ala. Teollisuus on vähäistä, päätuotteita ovat sikarit, tupakka ja huonekalut. Veroparatiisin asema on houkutellut maan pankkeihin varoja.

Väestöjakauma

Andorrassa asuu runsaasti siirtotyövoimaa mm. Espanjasta, Ranskasta ja Portugalista sekä muista Euroopan maista ja Etelä-Amerikasta. Syntyperäiset andorralaiset ovat maan noin 67 000 asukkaasta nykyisin vähemmistönä. Runsaan matkailun ja siirtolaisuuden ansiosta maassa puhutaan katalaanin lisäksi espanjaa, ranskaa, portugalia ja englantia.

Kulttuuri

Andorran kulttuuri on saanut paljon vaikutteita naapurimaista Ranskasta ja erityisesti Espanjan Kataloniasta. Ensimmäiset andorralaiset olivat katalaaninkielisiä heimoja. Andorra on katolinen maa siihen kuuluvine traditioineen. Maa eli pitkälle 1900-luvun puolelle saakka eristyksissä muusta maailmasta. Viimeisinä vuosikymmeninä matkailu ja siirtolaisuus ovat muokanneet myös kulttuurielämää. Andorrassa on äskettäin aloitettu oma yliopistotasoinen opetus.

Urheilu

Urheilussa Andorra on tunnettu lähinnä jalkapallosta. Se ei ole kuitenkaan saavuttanut mitenkään mairittelevaa menestystä. Maajoukkue on voittanut vajaan kymmenvuotisen historiansa aikana vain kolme ottelua. Kuitenkin MM-karsinnoissa Saksan MM-kilpailuihin se on saavuttanut viisi pistettä voittamalla ja pelaamalla tasan Makedonian kanssa kertaalleen sekä pelaamalla sensaatiomaisesti tasan Suomen kanssa. Suoritusten arvoa nostaa se, että maassa on vain noin 300 lisensioitua jalkapalloilijaa. FIFAn viimeisimmässä ranginkissa maa on sijalla 138.

Merkittävimmät luonnonvarat

- vesivoimapotentiaali
- puu
- rautamalmi

Merkittävimmät vientituotteet

- matkailu
- postimerkkien ja verovapaiden tuotteiden myynti
- sähkö

Linkit

- [http://maps.google.com/maps?ll=42.551057,1.562805&spn=0.898361,2.026978&z=8&t=h&hl=en Andorra Google Mapsissa] Luokka:Andorra fiu-vro:Andorra ms:Andorra zh-min-nan:Andorra ko:안도라 ja:アンドラ simple:Andorra th:ประเทศอันดอร์รา

Työ

:Työ voi olla myös fysikaalista työtä. Työ on moniulotteinen käsite, jolla tavallisimmin tarkoitetaan ihmisen toimintaa, joka tähtää elannon hankkimiseen vallitsevassa taloudellisessa ja sosiaalisessa ympäristössä. Tässä merkityksessä työ pitää sisällään myös ne toimet, joita ihminen tekee vapaa-ajan ulkopuolella oman työkykynsä ylläpitämiseksi (esimerkiksi kotityöt). Suppeammassa merkityksessä työ tarkoittaa vain palkkatyötä. Kapitalistisessa yhteiskunnassa työtä tehdään lähes aina jollekulle ja omaisuuden kartuttamiseksi. Nykyisin työ koetaan usein myös itsensä toteuttamisen välineeksi. Aikaisemmissa yhteiskunnissa työtä tehtiin useammin itsenäisesti, omien välittömien tarpeiden tyydyttämiseksi ja työ nähtiin useammin välttämättömänä pahana. Työ voikin työnteon lisäksi tarkoittaa myös työn tuloksia, joita ihmiset voivat vaihtaa keskenään vaihtotaloudessa. Tämä edellyttää työnjakoa. Markkinavoimat ohjaavat ihmisiä tekemään sitä työtä, mistä muut parhaiten hyötyisivät. Tämä työ ei aina ole sitä työtä, mitä ihmiset mieluiten tekisivät erakkoina. Työn heikko kysyntä suhteessa tarjontaan on työttömyyttä. Työn suuri kysyntä verrattuna tarjontaan on työvoimapulaa. Työkyvyn heikkous suhteessa työn kustannuksiin aiheuttaa työttömyyttä. Jotkin valtion toimet ja sääntely kuten minimipalkka, työsopimuslaki, työehtosopimusten yleissitovuus, koulutusinvestoinnit ja verotus vaikuttavat työn kysyntään, tarjontaan ja hintaan ja työkykyyn ja siten työllisyyteen. Työn epätasainen jakautuminen on sosialistien selitys työttömyydelle ja he pyrkivät jakamaan työtä useammille.

Palkkatyö

Palkkatyön on työn muoto, jossa työntekijä tekee työtä työnantajalle ja saa siitä rahallisen korvauksen eli palkkaa. Palkkatyön ehtoja säätelevät Suomessa lait (mm. työaikalaki), yleissitovat työehtosopimukset ja työsopimukset. Historiallisesti palkkatyötä ei aiemmin ole ollut nykyisessä mittakaavassa vaan se muuttui tavallisimmaksi työn muodoksi vasta teollisen kapitalismin myötä. Eri työtyypit:
- Vakinainen työ - työnantaja ei kirjoita työsopimukseen, milloin työ loppuu.
- Määräaikainen työ - työsopimuksessa lukee työn tarkka alkamis- ja loppumisaika.
- Kokopäivätyö - työntekijä on töissä koko päivän, yleensä 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.
- Osa-aikatyö - työtä on esimerkiksi 4 tuntia päivässä tai 20 tuntia viikossa. Esimerkiksi myyjät.
- Etätyö - työntekijä ei tee työtä työpaikalla, vaan esimerkiksi kotona tietokoneella.
- Freelance-työ - työntekijällä on monta työnantajaa. Esimerkiksi monet toimittajat ja tulkit.
- Pimeä työ - työntekijä tekee työn verovapaasti, työnantaja ja työntekijä eivät tee työsopimusta. Työntekijä ei saa työstä eläkettä ja palkan saa suoraan käteen.
- Kotityö - kotona tehtävä työ, esimerkiksi lasten hoito.
- Vapaaehtoistyö - työntekijä ei saa työstä palkkaa.

Sitaatteja

;"Otsa hiessä sinun on hankittava leipäsi" :-Raamattu (1. Moos. 3:19, 1992 käännös)

Katso myös

- Vapaa-aika
- Työehtosopimus
- Työnjako

Lukemisto

Linkit

- [http://virtuoosi.pkky.fi/vilma/ VILMA] luokka:Työ

Veroluonteinen maksu

Veroluonteiseksi maksuksi kutsutaan niitä käytännössä pakollisia viranomaismaksuja, joita ei ole säädetty veroina voimaan. Joitakin veroluonteisia maksuja Suomessa:
- Televisiomaksu
- Sairasvakuutusmaksu
- Apteekkimaksu
- Hyvitysmaksu
- Auton käyttömaksu Luokka:Verotus

Ruotsi

Ruotsi on pohjoismainen perustuslaillinen monarkia. Sillä on yhteinen maaraja Suomen lisäksi Norjan kanssa.

Historia

Pääartikkeli: Ruotsin historia Ruotsin nykyisistä kieliryhmistä vanhin ovat mahdollisesti saamelaiset. Kuitenkin myös indoeurooppalainen kielimuoto, josta ruotsin kieli vähitellen on kehittynyt, levisi maahan jo kivikaudella. 800- ja 900-lukujen aikana eteläisessä Ruotsissa vallitsi viikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja kolonosoivat Itämeren alueella, Venäjällä ja aina Mustallamerellä asti. Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla. Suomesta tuli osa Ruotsia joskus 1100- ja 1200-luvun aikana. Suomea kutsuttiin 1300- ja 1400-luvuilla ruotsalaisissa asiakirjoissa Itämaaksi. Vuonna 1389 perustettiin Kalmarin unioni, kun Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningaskunnat tulivat saman hallitsijan alaisiksi. 1400-luvulla Ruotsi taisteli päästäkseen irti Tanskan vallasta. Ruotsi erosi unionista vuonna 1521 ja erosta tuli lopullinen kun Kustaa Vaasasta tuli Ruotsin kuningas 1523. 1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta, erityisesti kuningas Kustaa II Aadolfin ansiosta. 1700-luvulla Ruotsin suurvalta-asema luhistui. Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin Suuressa Pohjan sodassa. Suomen sodassa vuonna 1808 Venäjä valtasi Suomen Ruotsilta. Ruotsi oli puolueeton ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Kylmän sodan aikana Ruotsi pysyi myös puolueettomana. Ruotsi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995.

Politiikka

Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttävät yksikamarinen parlamentti (valtiopäivät, ruotsiksi riksdag) sekä pääministerin johtama hallitus. Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Ruotsin eduskuntapuolueita ovat (suluissa kansanedustajien määrä)
- Socialdemokraterna (Sosiaalidemokraattinen puolue) (144)
- Moderata samlingspartiet (Kokoomuspuolue) (55)
- Folkpartiet liberalerna (Kansanpuolue) (48)
- Kristdemokraterna (Kristillisdemokraatit) (33)
- Vänsterpartiet (Vasemmistopuolue) (30)
- Centerpartiet (Keskustapuolue) (22)
- Miljöpartiet de Gröna (Ympäristöpuolue) (17) Ruotsissa on Sosiaalidemokraattisen puolueen muodostama vähemmistöhallitus, jota tukevat Vasemmistopuolue ja Ympäristöpuolue. Pääministeri on Göran Persson.

Sisäpolitiikka

Ruotsin suuri saavutus oli 1930-luvulta alkaen erityinen sosiaalivaltio eli Kansankoti (Folkhemmet) joka melkoisesti paransi kansalaisten taloudellista asemaa ja yhdenvertaisuutta. 1980-luvun lopulla Ruotsin taloudellinen tilanne on kuitenkin muuttunut epävarmemmaksi, mikä on johtanut hyvinvointivaltion rahoituskriisiin, mikä vaikeutti järjestelmän ylläpitoa.

Kansainväliset suhteet

Ruotsi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen Dag Hammarskjöld oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953-1961. Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Liittoutumattomuudella on Ruotsissa vankka kansan tuki. Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsen 1.1.1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan union jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3% ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta euroon, kun se täyttää ns. Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät Euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä. euro

Läänit

Ruotsi on jaettu 21 lääniin (län). Läänit on edelleen jaettu 290 kuntaan (kommun). Ruotsi jaetaan myös tradition mukaan maihin (land) (Sveanmaa, Göötanmaa sekä Norlanti) ja maakuntiin (landskap).
- Blekingen lääni
- Gotlannin lääni
- Gävleborgin lääni
- Hallannin lääni
- Jämtlannin lääni
- Jönköpingin lääni
- Kalmarin lääni
- Kronobergin lääni
- Norrbottenin lääni (Pohjoispohjan lääni)
- Skoonen lääni
- Södermanlannin lääni
- Taalainmaan lääni
- Tukholman lääni
- Upsalan lääni
- Värmlannin lääni
- Västerbottenin lääni (Länsipohjan lääni)
- Västernorlannin lääni (Länsi-Norlannin lääni)
- Västmanlannin lääni
- Länsi-Göötanmaan lääni
- Örebron lääni
- Itä-Göötanmaan lääni

Maantiede

Ruotsin maantiede Ruotsi on sekä pinta-alaltaan (450 000 neliökilometriä) että väestöltään (noin 9 miljoonaa) jonkin verran Suomea suurempi. Ruotsin pääkaupunki on Tukholma. Muita kaupunkeja ovat muun muassa Malmö, Göteborg, Uppsala, Haaparanta, Luulaja ja Uumaja. Katso Luettelo Ruotsin kunnista.

Väestö

Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, suurin vähemmistökieli on suomi. Maalla ei kuitenkaan ole Suomen tapaan lainsäädännöllä määrättyä virallista kieltä ruotsin hallitsevasta asemasta huolimatta. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romaani ja jiddish. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran (Gällivare), Jokkmokkin ja Kiirunan kunnissa ja niiden läheisyydessä. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa. Vähemmistökielillä ei kuitenkaan ole samaa asemaa kuin ruotsilla Suomessa. Romaanilla ja jiddishillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä. Ruotsissa asuu suuri määrä ulkomaalaissyntyisiä maan vapaamielisen pakolaisten vastaanoton ja 1960- 1980-luvulle vallinneen aktiivisen siirtotyöläispolitiikan ansiosta. Suurin osa ruotsalaisista on luterilaisia. Vielä muutamia vuosia sitten luterilaiseen kirkkoon kuuluminen oli pakollista, ja sen lisäksi sai kuulua johonkin muuhun uskontokuntaan. Ruotsalaiset ovat yleisesti ottaen huomattavasti suomalaisia vähemmän uskonnollisia.

Talous

Ruotsin talous painottuu voimakkaammin metalli- ja kemianteollisuuteen samoin kuin Suomen. Volvo, Saab, Ericsson, Tetrapak, Asea ja Nobel ovat olleet ruotsalaisen talouselämän kivijalkoja ja omistus on monimutkaisten, eri äänivaltaisten osakkeiden kautta keskittynyt muutamalla mahtiomistajalle muun muassa Wallenberg-suvulle. Viime vuosien aikana omistus on monessa yhtiössä siirtynyt kansainväliseen omistukseen ja tämä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen.

Merkittävimmät luonnonvarat

- sinkki
- rautamalmi
- kupari
- lyijy
- hopea
- uraani
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- paperituotteet

Aiheesta muualla

- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Ruotsi Google Mapsissa] Luokka:Ruotsi als:Schweden ms:Sweden zh-min-nan:Sverige [[got:

1997

Tapahtumia

Tammikuu

- 18. tammikuuta - Ruandassa Hutu-militantit tappavat 3 espanjalaista avustustyöntekijää ja 3 sotilasta.
- 19. tammikuuta - Jasser Arafat palaa Hebroniin, Länsirannalle 30 vuoden jälkeen ja liittyy juhlistamaan Länsirannan viimeisin miehitetyn kaupungin luovutusta.
- 20. tammikuuta - Bill Clinton aloittaa toisen kautensa Yhdysvaltain presidenttinä.

Helmikuu

- 4. helmikuuta - O. J. Simpson tuomitaan syylliseksi Nicole Brown Simpson ja Ron Goldmanin kuolemiin, murhasyytteen jo rauettua. Hänet määrätään 35 000 000 dollarin vahingonkorvauksiin.
- 4. helmikuuta - Serbian presidentti Slobodan Milosevic hyväksyy opposition voiton marraskuun 1996 vaaleissa kiistettyään sen ensin.
- 5. helmikuuta - Sveitsin kolme suurta pankkia julkistavat 71 miljoonan dollarin rahaston muodostamisen holokaustin uhreille ja heidän perheilleen.
- 9. helmikuuta - The Simpsons (Simpsonit) ylittää sarjan The Flintstones (Kiviset ja Soraset) ennätyksen pisimpään pyörineenä animaatiosarjana.
- 13. helmikuuta - Hubble-avaruusteleskoopin korjaustyöt aloitetaan avaruuskävelyllä avaruussukkula Discoverystä käsin.
- 19. helmikuuta - Kiinan viimeinen merkittävä vallankumouksellinen, Deng Xiaoping kuolee 92 vuoden iässä.
- 22. helmikuuta - Dollyn, ensimmäisen kloonatun lampaan, syntymä heinäkuussa 1996 julkistetaan Roslinissa, Skotlannissa.
- 24. helmikuuta - 6,5 richterin maanjäristys Turkmenistanissa ja Iranissa vaatii 100 kuolonuhria.
- 27. helmikuuta - 7,1 richterin maanjäristys Pakistanissa. 60 kuollutta.
- 28. helmikuuta - 6,1 richterin maanjäristys Armeniassa ja Azerbaidžanissa, 1100 kuollutta.

Maaliskuu

- 4. maaliskuuta - Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton estää liittovaltion rahoituksen käyttämisen ihmisen kloonauksen tutkimiseen.
- 6. maaliskuuta - Pablo Picasson Tete de Femme varastaan galleriasta Lontoosta. (Se löydetään viikkoa myöhemmin.)
- 11. maaliskuuta - Räjähdys ydinjätteen uudelleenkäsittelylaitoksessa Japanissa altistaa 35 työntekijää matala-aktiiviselle radioaktiivisuudelle.
- 18. maaliskuuta - Venäläisen An-24 -koneen peräsin hajoaa matkalla Turkkiin, ja kone putoaa tappaen kaikki 50 kyydissä. Tapaus johtaa kaikkien An-24 -koneiden lentokieltoon.
- 20. maaliskuuta - Alain Robert pidätetään luvattomasta kiipeämistä hän kuuluisimmaksi tulleen kiipeämisen aikana Petronas Towersin kaksoispilvenpiirtäjään.
- 26. maaliskuuta - 39 ruumista löydetään Marshall Applewhiten johtaman Heaven's Gate (taivaan portti) -kultin joukkoitsemurhan jäljiltä. Itsemurhan aika valittiin Hale-Bopp -komeetan ilmestymisen vuoksi, ja kaikilla kultisteilla oli jalassaan uudet Nike-lenkkitossut.

Huhtikuu

- 21. huhtikuuta - Ensimmäiset avaruushautajaiset, Pegasus-raketti vie 24 ihmisen tuhkaa kiertoradalle. Joukossa ovat mm. Gene Roddenberry ja Timothy Leary.
- 22. huhtikuuta - 126-päiväinen panttivankikriisi alkaa Japanin suurlähettilään tiloissa Limassa, Perussa. 71 panttivankia vapautetaan lopulta kommandoiskussa, jossa kaksi sotilasta kuolee ja kaikki 14 kapinallista surmataan. Yksi panttivanki kuolee sydänkohtaukseen.

Toukokuu

- 1. toukokuuta - Yhdistyneessä kuningaskunnassa Labour-puolue nousee valtaan 18 vuoden konservatiivihallinnon jälkeen.
- 2. toukokuuta - Tony Blairista Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri.
- 10. toukokuuta - Maanjäristys koillisessa Iranissa lähellä Ardekulia tappaa 2400.
- 11. toukokuuta - IBM:n Deep Blue voittaa Garri Kasparovin, voittaen ensimmäisenä tietokoneena šakin suurmestarin.