:: wikimiki.org ::
| Vidkun Quisling |
Vidkun QuislingVidkun Abraham Lauritz Jonsson Quisling (s. 18. heinäkuuta 1887 — k. (teloitettu) 24. lokakuuta 1945) oli norjalainen upseeri ja poliitikko.
Quisling loi aluksi uraa Norjan armeijassa ja kohosi majurin arvoon asti, kunnes 1931 hänet nimitettiin puolustusministeriksi Norjan talonpoikaispuolueen johtamaan hallitukseen. 1933 hän perusti Johan Bernhard Hjortin kanssa Nasjonal Samling -puolueen. Aluksi puolue oli kristillis—konservatiivisen politiikan puolestapuhuja, mutta siirtyi vuoden 1935 jälkeen yhä lähemmäksi kansallissosialismia.
Kun natsi-Saksa miehitti Norjan 1940, pääsi Quislingin Nasjonal Samling -puolue valtaan, vaikka saksalaisten suunnitelmana oli perustaa jokin uusi puolue maata johtamaan. Quislingistä tuli pääministeri, mutta hänet pantiin viralta jo viiden päivän jälkeen. Todellinen valta oli saksalaisella valtakunnankomissaarilla, Josef Terbovenilla, joka nimitti Quislingin ministeripresidentiksi 1. helmikuuta 1942 (maan valtionpäämies, Norjan kuningas Håkon VII, oli jo paennut maasta). Toisen maailmansodan jälkeen Quisling tuomittiin maanpetturuudesta ja teloitettiin ampumalla Akershusin linnoituksessa.
Quisling-sanalla tarkoitetaan norjan kielessä yhä maanpetturia ja sana on vakiintunut monissa muissakin kielissä luopion synonyymiksi.
Quisling, Vidkun
ko:비드쿤 크비슬링
ja:ヴィドクン・クヴィスリング
18. heinäkuuta18. heinäkuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 199. päivä (200. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 166 päivää.
----
Nimipäivät
:- suomalainen kalenteri: Riikka
:- suomenruotsalainen kalenteri: Fredrik, Fred, Fredrika
:- ortodoksinen kalenteri: Eemeli, Eemil, Into
:- saamenkielinen kalenteri: Fretterat, Fretteret, Rede
:- vanhemmissa kalentereissa: Fredric, Freedrik, Fridericus, Friedrich, Hilpas, Maternus, Rieti, Riettu, Riika, Rosina, Ruffina
Tapahtumia
- 64 - Rooman valtakunta: Rooman palo. Palo sai alkunsa Rooman kauppiaiden alueelta ja levisi pian vastustamattomasti. Keisari Neron väitetään soittaneen lyyraansa ja laulaneen katsellessaan tulipaloa turvallisen välimatkan päästä.
- 1830 - Uruguayn ensimmäinen perustuslaki otettiin käyttöön.
- 1873 - Ruotsi-Norjan kuningas Oskar II kruunattiin Norjan kuninkaaksi Trondheimissa.
- 1898 - Marie ja Pierre Curie ilmoittivat löytäneensä uuden alkuaineen ja he ehdottivat sen nimeksi poloniumia Marien synnyinmaan Puolan kunniaksi.
- 1925 - Adolf Hitler julkaisi henkilökohtaisen toimintaohjelmansa ja elämäkertansa "Taisteluni"-teoksen (Mein Kampf) ensimmäisen osan (jälkimmäinen osa ilmestyi 1926).
Syntyneitä
- 1635 - Robert Hooke, tiedemies († 1703)
- 1811 - William Makepeace Thackeray, kirjailija († 1863)
- 1821 - Pauline Garcia-Viardot, laulaja ja säveltäjä († 1910)
- 1853 - Hendrik Lorentz, alankomaalainen fyysikko ja vuoden 1902 (jaetun) fysiikan Nobelin palkinnon saaja († 1928)
- 1863 - Frans Ferdinand, Itävallan arkkiherttua († 1914)
- 1864 - Phillip Snowden, brittiläinen poliitikko († 1937)
- 1887 - Vidkun Quisling, norjalainen poliitikko ja maanpetturi († 1945)
- 1909 - Andrei Gromyko, neuvostoliittolainen diplomaatti ja Neuvostoliiton presidentti 1985—1989 († 1989)
- 1909 - Mohammed Daoud Khan, Afganistanin presidentti (1973—1978) († 1978)
- 1918 - Nelson Mandela, Etelä-Afrikan ensimmäinen musta presidentti, vuoden 1993 (jaetun) Nobelin rauhanpalkinnon saaja
- 1921 - John Glenn, amerikkalainen astronautti ja poliitikko
- 1922 - Thomas Kuhn, filosofi († 1996)
- 1929 - Dick Button, olympialaisten kultamitalisti taitoluistelussa
- 1929 - Screamin' Jay Hawkins (Jalacy Hawkins), laulaja († 2000)
- 1933 - Jevgeni Jevtušenko, venäläinen runoilija
- 1937 - Roald Hoffman, teoreettinen kemisti ja vuoden 1981 (jaetun) kemian Nobelin palkinnon saaja
- 1937 - Hunter S. Thompson, journalisti ja kirjailija
- 1947 - Steve Forbes, yrittäjä (Forbes-lehden johtaja) ja poliitikko
- 1950 - Sir Richard Branson, yrittäjä
- 1961 - Pasi Rautiainen, jalkapalloilija ja valmentaja
Kuolleita
- 1374 - Francesco Petrarca, italialainen runoilija ja humanisti
- 1623 - Paavi Gregorius XV
- 1721 - Antoine Watteau, ranskalainen maalari
- 1792 - John Paul Jones, amerikkalainen meriupseeri
- 1817 - Jane Austen, kirjailija
- 1949 - Vitezslav Novák, säveltäjä
- 1988 - Nico (Christa Paffgen), valokuvamalli, näyttelijä ja laulaja (Velvet Underground -yhtye)
- 1990 - Yoon Boseon, Etelä-Korean presidentti
- 2001 - Fabio Taglioni, Ducati-moottoripyörän pääsuunnittelija
Juhlapäiviä
- Uruguay: Perustuslain päivä.
----
Katso myös: kalenteri ~ 17. heinäkuuta, 19. heinäkuuta
Luokka:Heinäkuu
-07-18
ko:7월 18일
ja:7月18日
th:18 กรกฎาคม
1887 Tapahtumia
- Ateneum valmistuu Helsingissä. Sinne sijoittuvat myös taideteollisuusmuseo ja taideteollisuuskoulu.
- L. L. Zamenhof julkaisi ensimmäisen esperanton oppikirjan Varsovassa.
Syntyneitä
- 3. helmikuuta - Georg Trakl, itävaltalainen runoilija
- 22. joulukuuta - Ramanujan, merkittävä intialainen matemaatikko
Kuolleita
-
Luokka:1800-luku
ms:1887
ko:1887년
simple:1887
th:พ.ศ. 2430
1945 Tapahtumia
- 5. tammikuuta - Neuvostoliitto tunnusti Puolan uuden neuvostomielisen hallituksen.
- 17. tammikuuta - Neuvostoliitto vallotti Varsovan.
- 27. tammikuuta - Puna-armeija saapui Auschwitz ja Birkenaulle Puolassa ja löysi keskitysleirit.
- 30. tammikuuta - Wilhelm Gustloff upposi Itämerellä saatuaan kolme torpedon osumaa Neuvostoliiton sukellusveneen S-13 ampumana. 9300 pakolaista hukkui.
- 4. helmikuuta–11. helmikuuta - Presidentti Roosevelt, pääministeri Winston Churchill ja Josif Stalin tapaavat Jaltan konferenssissa.
- 8. helmikuuta - Yhdysvaltain pommitus tappaa 35000 Dresdenissä.
- 10. helmikuuta - S-13 upotti Pillausta (Baltisk) lähteneen SS General von Steubenin, 4500 hukkui.
- 13. helmikuuta - Neuvostoliitto sai viimein vallattua Budapestin.
- 14. helmikuuta — Kaksipäiväiset rajut Dresdenin pommitukset alkoivat.
- 16. helmikuuta - Yhdysvaltalaisjoukot nousevat maihin Corregidorilla, Filippiineillä.
- 19. helmikuuta - Iwo Jiman taistelu, 30000 USA:n merijalkaväen sotilasta nousi maihin Iwo Jimalla.
- 23. helmikuuta - Yhdysvallat valtasi Manila, Filippiinien pääkaupungin.
- 24. helmikuuta - Ahmed Maher pašša, Egyptin päämies, surmataan parlamentissa.
- 1. maaliskuuta - Anne Frank, natsien tunnetuin uhri, kuolee Bergen-Belsenissä.
- 3. maaliskuuta - Suomi julisti sodan akselivalloille, taisteltuaan saksalaisia vastaan jo edellissyksystä lähtien.
- 6. maaliskuuta - Romaniassa perustettiin kommunistivetoinen hallitus.
- 7. maaliskuuta - Yhdysvaltalaisjoukot saavat haltuunsa sillan Reinin yli Remagenissa ja aloittavat joen ylityksen.
- 9. maaliskuuta–10. maaliskuuta - USAAF hyökkäsi Tokioon palopommein, 100000 asukasta saa surmansa.
- 17. maaliskuuta - Japanin Kobeen hyökättiin 331:lla B-29-pommittajalla, yli 8000 kuolee.
- 18. maaliskuuta - 1250 pommikoneen hyökkäys Berliiniin.
- 19. maaliskuuta - Adolf Hitler määräsi kaikki Saksan teollisuuden, sotilasrakennelmat, kuljetuslaitokset ja viestinnän tuhottavaksi.
- 19. maaliskuuta - Japanin pommikoneet saavat osuman lentotukialus USS Frankliniin, surmaten 800 miehistöstä.
- 21. maaliskuuta - Brittijoukot valtasivat Mandalayn Burmassa.
- 22. maaliskuuta - Arabiliitto perustettiin Kairossa.
- 30. maaliskuuta - Neuvostojoukot etenivät Itävaltaan.
- 1. huhtikuuta - Yhdysvaltalaisjoukot nousivat maihin Okinawalla.
- 7. huhtikuuta - Japanin taistelulaiva Yamato upotettiin 300 km pohjoiseen Okinawalta sen ollessa matkalla itsemurhahyökkäykseen.
- 12. huhtikuuta - Yhdysvaltain presidentti Franklin Delano Roosevelt kuoli virassaan, häntä seurasi varapresidentti Harry S. Truman.
- 13. huhtikuuta - Neuvostojoukot valtasivat Wienin.
- 16. huhtikuuta - Neuvostoliiton L-3 torpedoi pakolaisia kuljettavan rahtialuksen Goya Gdanskinlahdella. 7000 hukkui.
- 25. huhtikuuta - Yhdistyneiden kansakuntien perustamisneuvottelut San Franciscossa.
- 25. huhtikuuta - Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton armeijat kohtaavat Elbellä jakaen Saksan kahtia.
- 28. huhtikuuta - Italialaiset partisaanit teloittivat diktaattori Benito Mussolinin ja hänen rakastajattarensa Clara Petaccin.
- 28. huhtikuuta - Kenraali Siilasvuo ilmoitti Lapin sotatoimien päättyneen.
- 30. huhtikuuta - Adolf Hitler ja hänen vaimonsa Eva Braun tekivät itsemurhan Berliinissä Führerbunkerissa. Karl Dönitz seuraa Hitleriä valtakunnanpresidenttinä ja Joseph Goebbels valtakunnankanslerina.
- 1. toukokuuta - Goebbels ja hänen vaimonsa Magda tekivät itsemurhan surmattuaan kuusi lastaan. Dönitz nimitti kreivi Lutz Schwerin von Krosigkin valtakunnankansleriksi.
- 2. toukokuuta - Neuvostoliitto ilmoitti Berliinin valtauksesta. Punalippu nostetaan valtiopäivätalon katolle.
- 2. toukokuuta - Jugoslavian armeija ja sloveenit valtasivat Triesten.
- 3. toukokuuta - RAF upotti keskitysleirivankeja kuljettaneet Cap Arconan, Thielbeken ja sairaalaiva Deutschland IV:n Lyypekinlahdessa. 10000 saa surmansa. SS ampui selviytyneet vangit.
- 3. toukokuuta - Tiedemies Wernher von Braun ja hänen 120 hengen tutkimusryhmänsä antautui yhdysvaltalaisjoukoille. He saattoivat myöhemmin alkuun Yhdysvaltain avaruusohjelman.
- 5. toukokuuta - Kanadalaisjoukot vapauttivat Amsterdamin.
- 7. toukokuuta - Kenraali Alfred Jodl allekirjoitti Saksan ehdottoman antautumisen Reimsissä, Ranskassa. Sopimus tuli voimaan seuraavana päivänä.
- 8. toukokuuta–29. toukokuuta - Ranskalaisjoukot ja vapautetut italialaiset sotilaat kukistavat kapinan Algeriassa.
- 9. toukokuuta - Amerikkalaiset pidättivät Hermann Göringin, Norjassa pidätettiin Vidkun Quisling.
- 9. toukokuuta - Neuvostoliitto valtasi Prahan.
- 9. toukokuuta - Kenraali Alexander Löhr, armeijaryhmä E:n komentaja, allekirjoitti saksalaisten miehitysjoukkojen antautumisen Sloveniassa.
- 15. toukokuuta - Toisen maailmansodan viimeiset taistelut Euroopassa Poljanassa lähellä Slovenj Gradecia, Sloveniassa.
- 23. toukokuuta - Britit pidättivät Karl Dönitz ja Lutz Schwerin von Krosigkin Flensburgissa. He olivat viimeiset saksalaisjohtajat ennen vuotta 1949.
- 30. toukokuuta - Iranin hallitus vaati neuvosto- ja brittijoukkoja vetäytymään maasta.
- 1. kesäkuuta - Britit valtasivat Libanonin ja Syyrian.
- 21. kesäkuuta - Okinawan taistelu päättyi.
- 26. kesäkuuta - YK: peruskirja allekirjoitettiin.
- 1. heinäkuuta - Saksa jaettiin miehitysjoukkojen kesken.
- 5. heinäkuuta - Filippiinit ilmoitettiin vapautetuksi.
- 9. heinäkuuta - Kokkola-Kerimäki-linjalla sattui täydellinen auringonpimennys.
- 16. heinäkuuta - Trinity, ensimmäinen atomipommikoe. 6 kg plutoniumia saa aikaan 19 kT räjähdyksen.
- 17. heinäkuuta - Potsdamin konferenssi, viimeinen kolmen suurvallan johtajien tapaaminen.
- 21. heinäkuuta - Harry S. Truman hyväksyi atomipommin käytön.
- 23. heinäkuuta - Vichyn Ranskan johtaja marsalkka Philippe Pétain vietiin oikeuteen maanpetoksesta.
- 26. heinäkuuta - Winston Churchill erosi pääministerin virasta konservatiivipuolueen kärsittyä tappion. Clement Attleesta tulee uusi pääministeri.
- 30. heinäkuuta - Japanilainen sukellusvene I-58 torpedoi salaisesta tehtävästä palaavan USS Indianapolisin. 900 hengissä selviytynyttä jäi neljäksi päiväksi veden varaan. Yli 600 heistä jäi haiden saaliiksi ennen pelastumista.
- 31. heinäkuuta - Vichyn Ranskan Pierre Laval antautui liittoutuneille Itävallassa.
- 6. elokuuta - Hiroshima tuhottiin Enola Gay -nimisestä B-29-pommittajasta pudotetulla Little Boy -ydinpommilla kello 08:16 paikallista aikaa.
- 8. elokuuta - Neuvostoliitto julisti sodan Japanille liittoutuneiden sopimuksen mukaisesti ja aloitti hyökkäyksen Mantšuriassa.
- 9. elokuuta - Nagasaki tuhottiin 22 kt Fat Man -ydinpommilla kello 11:02. 60000–80000 kuoli heti.
- 14. elokuuta - Japani hyväksyi antautumisehdot. Toinen maailmansota päättyi.
- 15. elokuuta - Keisari Hirohito ilmoitti antautumisesta kello 12:00 radiossa. VJ-päivä (Victory over Japan Day) Yhdysvalloissa.
- 17. elokuuta - Indonesialaiset nationalistit Sukarno ja Mohammed Hatta julistivat Indonesian tasavallan perustetuksi. Hollantilaiset siirtomaaviranomaiset eivät hyväksy.
- 19. elokuuta - Ho Chi Minhin johtama Viet Minh otti vallan Hanoissa.
- 2. syyskuuta - Kenraali Douglas MacArthur ja amiraali Chester Nimitz hyväksyivät Japaniin virallisen antautumisen USS Missourilla Tokionlahdella.
- 2. syyskuuta - Ho Chi Minh muotoili Vietnamin itsenäisyysjulistuksen ja yhtenäisyyden.
- 4. syyskuuta - Japanilaiset joukot antautuvat Wake Islandlla.
- 8. syyskuuta - Yhdysvallat miehitti Etelä-Korean, Neuvostoliitto pohjoisen.
- 17. lokakuuta - Eversti Juan Perónin vallankaappaus Argentiinassa.
- 21. lokakuuta - Naiset saivat äänioikeuden Ranskassa.
- 24. lokakuuta - YK:n perustettiin viiden turvallisuusneuvoston jäsenmaan ja enemmistön 46:sta muusta peruskirjan allekirjoittajasta ratifioitua sen peruskirjan.
- 13. marraskuuta - Kenraali ja sotasankari Charles de Gaulle valittiin Ranskan presidentiksi.
- 20. marraskuuta - Nürnbergin oikeudenkäynti 24 natsijohtajaa vastaan alkoi.
- 29. marraskuuta - Jugoslavian kansantasavalta julistettiin perustetuksi. Tito nimettiin presidentiksi.
- marraskuu - Ensimmäinen yleiskäyttöinen elektroninen tietokone, ENIAC (Electronic Numerical Integrator Analyzer and Computer) valmistui.
- 27. joulukuuta - Terrori-iskuja brittien sotilastukikohtiin Palestiinassa.
Syntyneitä
- 10. tammikuuta - Rod Stewart, laulaja.
- 29. tammikuuta - Tom Selleck, näyttelijä.
- 9. helmikuuta - Mia Farrow, näyttelijä.
- 14. helmikuuta - Liechtensteinin Hans Adam II.
- 21. maaliskuuta - Bjarne Kallis, poliitikko.
- 30. maaliskuuta - Eric Clapton, blues-kitaristi.
- 28. toukokuuta - John Fogerty, amerikkalainen laulaja ja lauluntekijä
- 19. kesäkuuta - Aung San Suu Kyi, myanmarilainen runoilija, Nobelin rauhanpalkinnon voittaja.
- 15. heinäkuuta - Matti Wuori, asianajaja.
- 17. elokuuta - Katri Helena, iskelmätaivaan sinivalkoinen kiintotähti
- 3. syyskuuta - Aldo Moro, italialainen poliitikko.
- 3. syyskuuta – Asko Sarkola,professori, teatterinjohtaja ja näyttelijä.
- 21. marraskuuta - Kalervo Kummola, jääkiekkovaikuttaja.
- 7. joulukuuta - Marion Rung, suomalainen laulaja
Kuolleita
- 12. maaliskuuta - Anne Frank, Bergen-Belsenin keskitysleirillä
- 26. maaliskuuta - David Lloyd George, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri.
- 9. huhtikuuta - Wilhelm Canaris, Abwehrin johtaja, hirtettiin Flossenbürgin keskitysleirillä
- 12. huhtikuuta - Franklin Delano Roosevelt, Yhdysvaltain presidentti, virassaan
- 28. huhtikuuta - Benito Mussolini, Italian diktaattori
- 30. huhtikuuta - Adolf Hitler, Saksan diktaattori ja natsijohtaja, itsemurha
- 1. toukokuuta - Joseph Goebbels, Saksan propagandaministeri, itsemurha
- 23. toukokuuta - Heinrich Himmler, Gestapon johtaja, itsemurha syanidilla
- 3. elokuuta - Rudolf Holsti, poliitikko, pitkäaikainen ulkoministeri
- 10. elokuuta - Robert Goddard, tiedemies
- 23. elokuuta - Stéphanie Clotilde Louise Herminie Marie Charlotte, Belgian kuninkas Leopold II:n tytär
- 24. syyskuuta - Johannes Wilhelm Geiger, fyysikko
- 26. syyskuuta - Béla Bartók, säveltäjä ja pianisti
- 15. lokakuuta - Pierre Laval, Vichyn Ranskan päämies, teloitettu
- 24. lokakuuta - Vidkun Quisling, miehitetyn Norjan päämies, teloitettu
- 20. joulukuuta - Kenraali George S. Patton, auto-onnettomuus
Nobelin palkinnot
- Fysiikka: Wolfgang Pauli
- Kemia: Artturi Ilmari Virtanen
- Kirjallisuus: Gabriela Mistral
- Lääketiede: Sir Alexander Fleming, Ernst Boris Chain, Sir Howard Walter Florey
- Rauha: Cordell Hull
Luokka:1945
ms:1945
ko:1945년
ja:1945年
simple:1945
th:พ.ศ. 2488
UpseeriUpseeri on armeijan tai muun sotilaallisesti organisoituneen järjestön päällystöön kuuluva sotilas/henkilö. Suomen Puolustusvoimissa upseerien sotilasarvoja ovat vänrikki ja tätä ylemmät sotilasarvot aina kenraaliin asti. Upseerit voidaan lisäksi jakaa nuorempiin upseereihin vänrikistä kapteeniin asti, esiupseereihin majurista everstiin asti sekä kenraaleihin. Näiden luokkien lisäksi on olemassa historiallinen yliluutnantin ja kapteenin sisältävä yliupseerin käsite. Joskus nuorempia upseereita kutsutaan myös komppaniaupseereiksi.
Suomessa on tällä hetkellä kolmenlaisia upseereita: varsinaiset kadettikoulun käyneet upseerit, opistoupseerit ja reservin upseerit.
Itsenäisyyden alkuaikoina oli paljon eritaustaisia upseeriryhmiä: Vanhan Suomen väen upseerit, Venäjän armeijan upseerit, kadettiupseerit, reservin upseerit, jääkäriupseerit ja muut Saksassa tai muissa länsivalloissa koulutuksensa saaneet upseerit.
Asema
Upseerin tehtävä on toteuttaa hallinnon asettamia määräyksiä ja hänellä on usein valta päättää mm. sotilaallisten voimakeinojen käytöstä tehtävien suorittamiseksi. Sotilasorganisaatiossa upseerit käyttävät ylintä käskyvaltaa ja heidän käskyjään toteuttavat aliupseerit ja miehistö. Suomessa jako upseerien, aliupseerien ja miehistön välillä ei ole niin jyrkkä kuin vaikkapa angloamerikkalaisessa sotilaskulttuurissa, jossa aikaisemmin upseerit olivat perinteisesti aatelisia tai muuten korkeammasta yhteiskuntaluokasta.
Koulutus
Tavallisesti upseerit opiskelevat sotatiedettä korkeakouluissa tai sotilasakatemioissa. Pitkästä koulutuksesta johtuen upseerit myös työskentelevät ammattisotilaina. Suomen Puolustusvoimien kantahenkilökuntaan kuuluvien upseerien koulutuksesta vastaa Maanpuolustuskorkeakoulu. Lisäksi Puolustusvoimat kouluttaa varusmiehistä tietyn määrän reservin upseereja, jotka vastaavat kriisitilanteessa lisääntyneeseen upseeritarpeeseen. Näiden upseerien koulutus tapahtuu Reserviupseerikoulussa sekä erillisillä reserviupseerikursseilla.
Upseerien arvot puolustusvoimissa
Maavoimien ja ilmavoimien sotilasarvot:
- Kenraali
- Kenraaliluutnantti
- Kenraalimajuri
- Prikaatikenraali
- Eversti
- Everstiluutnantti
- Majuri
- Kapteeni
- Yliluutnantti
- Luutnantti
- Vänrikki
Merivoimien sotilasarvot:
- Merivoimat
- Amiraali
- Vara-amiraali
- Kontra-amiraali
- Lippueamiraali
- Kommodori
- Komentaja
- Komentajakapteeni
- Kapteeniluutnantti
- Yliluutnantti
- Luutnantti
- Aliluutnantti
Luokka:Sotilasarvot
Majuri
Majuri on Suomen Puolustusvoimissa käytetty maa- ja ilmavoimien upseerinarvo. Merivoimissa sitä vastaa komentajakapteeni. Majuri on alin esiupseerin arvo.
Majurin arvoon voidaan ylentää reservissä tai vakinaisessa palveluksessa oleva kapteeni. Majurin tyypillisempiä tehtäviä sodan aikana on esimerkiksi prikaatin esikunnan aselajipäälliköiden tehtävät.
Majurin arvomerkissä maavoimissa kauluslaatassa on yksi iso ruusuke. Merivoimissa (Komentajakapteeni) käytettävissä hihamerkeissä taasen kolme keskikokoista viivaa (sekaantumisen vaara vrt. maavoimien kapteenin arvomerkissä kolme pientä ruusuketta ja hihan arvomerkissä kolme keskikokoista viivaa)
Majurista seuraava ylempi arvo on maa- ja ilmavoimissa everstiluutnantti, merivoimissa komentaja.
Tunnettuja majureita:
Arvi Lind , Eläkeläinen, uutistenlukija
Luokka: Sotilasarvot
ja:少佐
Natsi-Saksa
Kansallissosialistinen Saksa, Kolmas valtakunta tai natsi-Saksa viittaa vuosien 1933 ja 1945 väliseen Saksaan, jota kansallissosialistinen puolue Adolf Hitlerin johdolla hallitsi totalitaristisesti.
Natsi-Saksa -nimitys viittaa kansallissosialistisen aatteen saksankieliseen muotoon nationalsozialismus. Käsiteltäessä Saksan historiaa, nimitystä natsi on syytä käyttää varoen — se on yleisesti väärinkäytetty ja yleistävä termi nykykielenkäytössä.
Kolmas valtakunta taas juontaa juurensa kansallissosialistien tapaan nähdä hallintonsa kolmantena suurena saksalaisena valtakuntana, jota olivat edeltäneet Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta ja vuoden 1871 Saksan keisarikunta. Tarkoitus oli korostaa historiallisen loistavuuden ja vallan jatkuvuutta, jonka alennustila oli ollut ensimmäisen maailmansodan jälkeisen Saksan Weimarin tasavalta. Natsipropaganda käytti itsestään myös nimitystä "tuhatvuotinen valtakunta."
Saksalaisen vallan perintöä korostettiin kansallissosialistisessa propagandassa myös sekoittamalla nationalistisia, traditionalistisia ja kansallissosialistisia symboleja toisiinsa.
Kansallissosialistisessa Saksassa hallinto valvoi kansalaisiaan hyvin henkilökohtaiselle tasolle ideologian viitoittamien päämäärien edistämiseksi. Tarkoitus oli luoda kulttuurisesti, rodullisesti ja terveydellisesti mahdollisimman voimakas arjalainen kansa.
Historiaan kansallissosialistinen Saksa jäi etenkin toteuttamansa kansanmurhan takia, jossa surmattiin joukoittain eri vähemmistöryhmiin, esimerkiksi homoseksuaaleihin, juutalaisiin, romaneihin ja slaaveihin kuuluneita henkilöitä. Kansanmurhasta käytetään yleisesti nimitystä holokausti. Hallinto itse käytti termiä die endgültige Endlösung (lopullinen ratkaisu).
Rotuhygieniaohjelma
Kansallisosialistien rotuhygieniaohjelma tyytyi aluksi mielisairaiden ja kehitysvammaisten pakkosterilointeihin, joita harjoitettiin samaan aikaan myös muissa Euroopan maissa ja Amerikassa. Sodan alettua rotuhygieniaohjelmassa siirryttiin sykysyllä 1939 laajamittaiseen mielisairaalapotilaiden tappamiseen nimellä "Operaatio T4". Elokuuhun 1941 mennessä tapettujen määrä nousi 70 000:een ja ns. eutanasiaohjelmaa jatkettiin salassa sodan loppuun asti. Toimintaa oikeutettiin eugeniikalla, mutta syynä oli myös yksinkertainen laskelmointi hoitokulujen karsimisesta ja sairaalaresurssien vapauttamisesta haavoittuneile sotilaille.
"Lopullinen ratkaisu"
Kansallissosialistien laatimat rotulait veivät Saksan juutalaisilta kansalaisoikeudet 1935 ja kielsivät seka-avioliitot. Vähitellen lainsäädäntöä kiristettiin yhä enemmän ja kansallissosialistit pyrkivät poistamaan juutalaiset Saksasta ja lopulta kaikilta valtaamiltaan alueilta sekä liittolaismaista. Juutalaisten karkoitus Saksaan liitetyiltä Puolan alueilta loi ensimmäiset suuret juutalaisten keskitysleirit ja eristetty juutalaisväestö, jolta oli viety mahdollisuudet itsensä elättämiseen, alkoi kuolla nälkään ja tauteihin.
Kun organisoitua joukkomurhaa oli kokeiltu ja harjoiteltu "Operaatio T4":n puitteissa, päätyivät kansallisosialistit Wannseen konferenssin jälkeen "juutalaiskysymyksen lopulliseen ratkaisuun", eli juutalaisten järjestelmälliseen tappamiseen. Tuhoamisen ensimmäisiksi uhreiksi joutuivat työkyvyttömät. Työkykyiset juutalaiset laitettiin ensin pakkotyöhön, jossa monet kuolivat tauteihin ja aliravitsemukseen. Erilaisten kokeilujen jälkeen päädyttin tehokkaimpana tappamisen muotona kaasukammioihin, joissa tuhottaviksi määrätyt kaasutettiin kuoliaiksi.
Juutalaisten lisäksi järjestelmällisen tuhoamisen uhreiksi joutuivat myös romanit. Myös venäläisiä, ukrainalaisia, valkovenäläisiä ja puolalaisia pidettiin rodullisesti alempiarvoisina, "arvottomana elämänä", ja heitä kuoli joukoittain pakkotyössä, vaikka järjestelmällistä tuhoamisohjelmaa ei heihin ulotettukaan. Kansallissosialistisen hallinnon arvellaan tappaneen noin 5,3—6 miljoonaa juutalaista, mukaan lukien muissa tapauksissa kuolleet, ja ehkä 200 000 romania (joidenkin arvioiden mukaan jopa miljoona).
Kansallissosialistisen Saksan organisaatioita
(armeija)
- Heer - maavoimat
- Kriegsmarine - merivoimat
- Luftwaffe - ilmavoimat
- Abwehr - armeijan tiedustelupalvelu
Puolisotilaalliset
- SA (Sturmabteilung)
- SS (Schutzstaffel)
- Waffen-SS (Waffen-Schutzstaffel)
- Volkssturm
Poliisi
(RSHA, Reichsicherheithauptamt)
- Järjestyspoliisi
- Schutzpolizei
- Gendarmerie
- Gemeindepolizei
- Turvallisuuspoliisi
- Geheime Staatspolizei, Gestapo
- Reich Kriminalpolizei, Kripo
- Sicherheitdienst, SD
Poliittiset
- Kansallissosialistinen puolue, NSDAP
- Nuorisojärjestöt
- Hitler-Jugend, HJ
- Bund Deutscher Mädel, BDM
- Työorganisaatiot
- Deutscher Arbeitsfront
- Kraft durch Freude
Kirjallisuutta
Michael Burleigh, Kolmas valtakunta: Uusi historia, WSOY 2004, ISBN 951-0-28721-0
----
Luokka:Saksan historia
Luokka:Kansallissosialistinen Saksa
ja:ナチス・ドイツ
1. helmikuuta1. helmikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 32. päivä. Vuodesta on jäljellä 333 päivää (karkausvuonna 334).
----
Nimipäivät
:- suomalainen kalenteri: Riitta
:- suomenruotsalainen kalenteri: Berit
:- ortodoksinen kalenteri: Triifon, Tuija, Tua, Aino
:- saamenkielinen kalenteri: Biret, Riittá, Rihttá, Birrá
:- vanhemmissa kalentereissa: Bertta, Birger, Birgitta, Brigitta, Brynolf, Heloisa, Maks, Maximilian, Maximiliana, Pirkko
Tapahtumia
- 1884 - Oxford English Dictionaryn ensimmäinen painos julkaistiin.
- 1896 - La Bohème -oopperan ensi-ilta Torinossa.
- 1920 - Kanadan kuninkaallinen ratsupoliisi ("Royal Canadian Mounted Police") aloitti toimintansa.
- 1943 - Toinen maailmansota: saksalaiset miehittäjät nimittivät Vidkun Quislingin Norjan pääministeriksi.
- 1946 - Norjalainen Trygve Lie valittiin YK:n ensimmäiseksi viralliseksi pääsihteeriksi.
- 1958 - Egypti ja Syyria muodostivat Yhdistyneen arabitasavallan, mikä kesti vuoteen 1961 asti.
- 1968 - Vietnamin sota: etelävietnamilainen poliisijohtaja Nguyen Ngoc Loan teloitti Vietkongin upseerin. Videoitu ja valokuvattu teloitus lisäsi sodanvastaista mielipidettä.
- 1978 - Elokuvaohjaaja Roman Polański pakeni Ranskaan ollessaan vapaana takuita vastaan ja myönnettyään syyllisyytensä sukupuoliyhteyteen 13-vuotiaan tytön kanssa.
- 1978 - Urho Kaleva Kekkonen valittiin Suomen presidentiksi Keskustapuolueen, Kokoomuksen, SDP:n ja SKDL:n sekä muutamien pienpuolueiden ehdokkaana. Hän sai ensimmäisessä valitsijamiesäänestyksessä 259 ääntä.
- 1979 - Pankkiryöstöstä tuomittu Patty Hearst vapautui vankilasta.
- 1979 - Ajatollah Khomeini palasi Iraniin lähes 15 maanpakolaisvuoden jälkeen.
- 1982 - Senegal ja Gambia muodostivat löyhän valtioliiton nimellä Senegambia. Valtioliitto purkautui 30. syyskuuta 1989.
- 2003 - Avaruussukkula Columbia tuhoutui laskeutuessaan.
- 2004 - Ainakin 244 ihmistä tallaantui hengiltä muslimien pyhiinvaelluksessa (Hajj) Mekassa.
Syntyneitä
- 1894 - John Ford, elokuvaohjaaja ja -tuottaja († 1973)
- 1901 - Clark Gable, näyttelijä († 1960)
- 1931 - Boris Jeltsin, Venäjän presidentti
- 1965 - Brandon Lee, näyttelijä († 1993)
- 1965 - Monacon prinsessa Stephanie
- 1969 - Gabriel Batistuta, argentiinalainen jalkapalloilija
Kuolleita
- 1691 - Paavi Aleksanteri VIII (s. 1610)
- 1851 - Mary Shelley, englantilainen kirjailija (Frankensteinin hirviö) (s. 1797)
- 1944 - Piet Mondrian, alankomaalainen taidemaalari (s. 1872)
- 1966 - Buster Keaton, yhdysvaltalainen koomikko, näyttelijä ja elokuvaohjaaja, mykän filmin "kivikasvo" (s. 1895)
- 2003 - Avaruussukkula Columbian seitsenhenkinen miehistö
----
Katso myös: kalenteri ~ 31. tammikuuta, 2. helmikuuta
Luokka:Helmikuu
-02-01
ko:2월 1일
ja:2月1日
simple:February 1
th:1 กุมภาพันธ์
1942 Tapahtumia
- 2. tammikuuta - Japanin joukot valloittivat Manilan.
- 7. tammikuuta - Bataanniemen saarto alkoi.
- 11. tammikuuta - Japani julisti sodan Alankomaille ja hyökkäsi Alankomaiden Länsi-Intiaan.
- 11. tammikuuta - Japanilaiset valloittivat Kuala Lumpurin.
- 19. tammikuuta - Japanilaiset hyökkäsivät Burmaan.
- 20. tammikuuta - Wannseen konferenssi Berliinissä päätti pakkosiirron ratkaisuksi "juutalaisongelmaan".
- 25. tammikuuta - Thaimaa julisti sodan Yhdysvalloille ja Britannialle.
- 26. tammikuuta - Ensimmäiset yhdysvaltalaisjoukot saapuivat Eurooppaan Pohjois-Irlantiin.
- 15. helmikuuta - Singapore antautui japanilaisille.
- 19. helmikuuta - Noin 150 japanilaista konetta teki iskun Darwiniin, Australiaan.
- 22. helmikuuta - Roosevelt määräsi kenraali Douglas MacArthurin vetäytymään Filippiineltä yhdysvaltalaisjoukkojen puolustuksen romahtaessa.
- 23. helmikuuta - Japanin I-vene ampui 16 kranaattia öljynjalostamoon Santa Barbarassa, Kaliforniassa.
- 27. helmikuuta - Ensimmäinen Yhdysvaltain lentotukialus, USS Langley upposi japanilaishyökkäyksessä.
- 8. maaliskuuta - Hollantilaisjoukot antautuvat Jaavalla japanilaisille.
- 8. maaliskuuta - Japani valloitti Rangoonin Burmassa.
- 23. maaliskuuta - Japanilaiset valloittivat Andamaanit.
- 28. maaliskuuta - Brittikommandot tuhosivat saksalaisten miehittämän St. Nazairen kuivatelakan Ranskassa.
- 2. huhtikuuta - Suomi siirtyi ensimmäistä kertaa kesäaikaan. Käytäntöä ei kuitenkaan jatkettu seuraavana vuonna.
- 9. huhtikuuta - Viimeiset yhdysvaltalais- ja filippiiniläisjoukot antautuivat japanilaisille Bataanin niemimaalla, Pohjois-Filippiineillä. Bataanin kuolemanmarssi alkaa.
- 6. toukokuuta - Viimeiset yhdysvaltalaisjoukot antautuivat Filippiineillä.
- 4. toukokuuta–8. toukokuuta - Korallimeren taistelu, toinen suuri lentotukialusten välinen taistelu ja ensimmäinen, jossa taistelevat laivastot eivät olleet näköetäisyydellä toisistaan.
- 12. toukokuuta - 28. toukokuuta - Toinen Harkovan taistelu: Neuvostoarmeija aloitti suurhyökkäyksen Itä-Ukrainassa Timošenkon viiden armeijan vahvuisella kaakkoisrintamalla. Neuvostoliitto menetti lopputuloksena neljännesmiljoonan joukkoja ja 1200 panssarivaunua.
- 4. kesäkuuta–7. heinäkuuta - Midwayn taistelu
- 9. kesäkuuta - SS ja Gestapo polttivat Lidicen kylän kostoksi Reinhard Heydrichin murhasta.
- 28. kesäkuuta - Saksalaisten kesäoffensiivi, Fall Blau, alkoi Etelä-Venäjällä kohti Kaukasiaa, Volgaa ja Stalingradia.
- 1. heinäkuuta–27. heinäkuuta - Ensimmäinen El Alameinin taistelu
- 16. heinäkuuta - Pierre Lavalin Vichyn Ranska kokoaa 13 000–20 000 juutalaista Vél d’Hiv'lle.
- 18. heinäkuuta - Ensimmäinen Messerschmitt Me 262:n koelento suihkumoottoreilla.
- 19. heinäkuuta - Atlantin taistelu: Karl Dönitz määräsi sukellusveneet vetäytymään Yhdysvaltain rannikolta saattueiden vuoksi.
- 22. heinäkuuta - Varsovan ghetton tyhjennys alkoi.
- 7. elokuuta - Guadalcanalin taistelu alkoi Yhdysvaltain merijalkaväki noustessa maihin Guadalcanalilla Salomonsaarilla.
- 8. elokuuta - Washington, DC:ssa teloitettiin kuusi sabotaasin suunnittelusta.
- 8. elokuuta - "Quit India": Intian kongressin komitea vaati Intian välitöntä itsenäisyyttä. Mohandas Gandhi, Jawaharlal Nehru ja muut kongressipuolueen johtajat pidätettiin seuraavana päivänä ja puolue kiellettiin. Mielenosoituksissa pidätettiin kaikkiaan 90000.
- 23. elokuuta - Luftwaffen ilmahyökkäys muutti Stalingradin raunioiksi. 80 % kaupungista tuhoutui.
- 3. lokakuuta - Ensimmäinen V-2-laukaisu avaruuteen Peenemündesta, Saksasta.
- 23. lokakuuta - 4. marraskuuta - Toinen El Alameinin taistelu. Rommelin johtamat saksalaiset vetäytyvät lopuksi.
- 8. marraskuuta - Torch: Yhdysvaltain ja brittien joukot nousevat maihin Ranskan Pohjois-Afrikassa.
- 10. marraskuuta - Saksan joukot miehittivät Vichyn Ranskan amiraali François Darlanin tehtyä aselevon liittoutuneiden kanssa Pohjois-Afrikassa.
- 19. marraskuuta - Stalingradin taistelu: Kenraali Žukovin joukot aloittivat vastahyökkäyksen (Operaatio Uranus) Stalingradissa.
- 22. marraskuuta - Kenraali Paulus ilmoitti Hitlerille sähkeellä 6. armeijan jääneen saarroksiin Stalingradiin.
- 2. joulukuuta - Manhattan-projekti: maailman ensimmäinen ydinreaktori saavutti kriittisyyden Chicagon yliopistossa. Hanketta johti Enrico Fermi ja reaktori toimi mm. nykyaikasten laivasto- ja ydinvoimareaktorien prototyyppinä.
- 12. joulukuuta - Saksan 4. panssariarmeijan hyökkäys, Wintergewitter, alkoi, tavoitteenaan vapauttaa Stalingradiin saarretut joukot. Se eteni noin puoliväliin tavoitteestaan.
Syntyneitä
- 8. tammikuuta - Stephen Hawking, englantilainen fyysikko
- 16. helmikuuta - Kim Jong Il, Pohjois-Korean johtaja
- 17. maaliskuuta - John Wayne Gacy, sarjamurhaaja
- 26. maaliskuuta - Erica Jong, kirjailija
- 17. huhtikuuta - Jouko Turkka, kirjailija ja teatteriohjaaja
- 22. toukokuuta - Theodore Kaczynski, luddiitti sarjamurhaaja
- 13. heinäkuuta - Harrison Ford, näyttelijä
- 28. heinäkuuta - Kaari Utrio, kirjailija
- 19. marraskuuta - Calvin Klein, muotisuunnittelija
- 26. marraskuuta - Viktor Klimenko, laulaja ja näyttelijä
- 27. marraskuuta - Jimi Hendrix, muusikko
Kuolleita
- 9. helmikuuta - Lauri Kristian Relander, Suomen presidentti
- 4. kesäkuuta - Reinhard Heydrich, natsijohtaja
Nobelin palkinnot
- Ei jaettu
Luokka:1942
ms:1942
ko:1942년
ja:1942年
simple:1942
th:พ.ศ. 2485
Akershusin linnoitus
Akershusin linna on eräs Norjan historian merkittävimmistä linnoituksista. Se sijaitsee strategisella niemellä Oslossa. Linna on kokenut monia piirityksiä, mutta ulkomaiset valloittajat eivät ole koskaan onnistuneet valloittamaan sitä yhdeksästä yrityksestään huolimatta.
Oslo
Akershusin linnaa alettiin rakentaa vuoden 1290 tienoilla. Rakennustyöt käynnisti kuningas Håkon V Magnusson. Akershusin linna mainitaan ensimmäistä kertaa Håkonin kirjeessä vuonna 1300. Kirjeessä ei sanota, miten pitkälle rakennustyöt ovat edistyneet.
Akershusin linna muistuttaa monessa mielessä Turun linnaa, mikä kertoo maiden samankaltaisesta historiasta. Ne molemmat ajoittuvat samalle ajalle ja molempien linnojen yhteydessä on kirkko keskeisellä paikalla. Molempien linnojen suhteellisen karu sisustus ja vaatimattomuus kertovat myös siitä, että ne ovat sijainneet valtakunnan rajamailla, josta vauraus on virrannut todellisiin pääkaupunkeihin (Tukholmaan ja Kööpenhaminaan).
Nykyään Akershusin linna ja linnan alueella olevat kohteet muodostavat Oslon tärkeimmän turistikohteen. Linnoituksessa järjestetään kaupungin ja valtion juhlatilaisuuksia. Linnan alueella toimivat myös Norjan toisen maailmansodan aikaisen vastarintaliikkeen museo ja sotamuseo. Vastarintaliikkeen museossa on kuvattuna lehtileikkein ja kuvin sekä muutamin vastarintaliikkeen toimintaan liittyvin esinein kehitys Anschlussista 1938 Norjan miehityksen loppuun 1945 saakka.
1945
Sotamuseossa esineistöä ei ole paljoa varsinkaan Tanskan vallan ajalta. Unioniaikaa Ruotsin kanssa havainnollistetaan univormuun puetuin nukein, mistä saa kuvan norjalaisen armeijan 1800-luvun kenttäelämästä.
Linnan alueella toimii itse linnoitusta myöhemmin rakennetussa kauppiastalossa myös Norjan puolustusvoimien kansainvälinen keskus Fokiv (Forsvarets kompetansesenter for internasjonal virksomhet, englanniksi NODEFIC, the Norwegian Defence International Centre), huoltokoulu (Forsvarets forvaltningsskole) ja esikuntakoulu (Forsvarets stabsskole), missä opetetaan myös ulkomaalaisia.
Aiheesta muualla
Turistikohteet
Museoalueelle kuljetaan samasta portista Oslon keskustassa olevan sataman suunnasta, minkä sisäpuolella oleva alue katsotaan sotilasalueeksi, minne kuitenkin siviileille pääsy on sallittu päiväsaikaan.
- [http://www.mil.no/felles/nhm/start/eng/ Vastarintaliikkeen museo (Norges Hjemmefrontmuseum)]
- [http://www.mil.no/felles/fmu/start/ Sotamuseo]
- [http://www.noorwegen.org/verslag/attracties/akershus_festning Kuvia Akerhusin linnasta]
Norjan puolustusvoimien laitokset
- [http://www.mil.no/felles/fss/ffs/start/;jsessionid=IYUABLENKXDFNFOUN3NCFEQ?_requestid=11493476 Huoltokoulu (Forsvarets forvaltningsskole)]
- [http://www.mil.no/felles/fsts/start/;jsessionid=IYUABLENKXDFNFOUN3NCFEQ?_requestid=11493649 Esikuntakoulu (Forsvarets stabsskole)]
- [http://www.mil.no/felles/fokiv/start/;jsessionid=IYUABLENKXDFNFOUN3NCFEQ?_requestid=11493832 Kansainvälinen keskus (Forsvarets Kompetansesenter for Internasjonal Virksomhet - FOKIV / NODEFIC)]
Luokka:Norja
Luokka:Oslo
Luokka:Linnat
Luokka:Norjan pääministeritLuokka:Norjalaiset poliitikot José BalzaJosé Balza (Delta del Orinoco, 1939) es uno de los escritores venezolanos más importantes del siglo XX y XXI.
Publicó su primer libro en 1965, a los 26 años de edad. Es profesor de la Universidad Central de Venezuela y recibió el Premio Nacional de Literatura en 1991.
Entre sus libros destacan: Marzo anterior (1965), Largo (1968), Setecientas palmeras plantadas en el mismo lugar (1974), D (1977); y los libros de cuentos Un rostro absolutamente (1982) and "La mujer de espaldas" (1968). Todos sus libros han sido publicados por Monte Ávila Editores y recientemente la novela Medianoche en video: 1/5 fue publicada por el prestigioso Fondo de Cultura Económica de México.
En el año 2004, José Balza publicó en la editorial española Páginas de Espuma, el volumen "Caligrafías", que recoge su creación cuentística entre 1960 y la actualidad.
Enlaces externos
- [http://www.analitica.com/bitblioteca/jbalza/default.asp Algunos textos] en Analitica.
Balza
Balza, José
"Medianoche en video: 1/5" también fue editada en el sello francés Gallimard, bajo el título de LA FLEUR DE MINUIT (1992)
szkoy litera h Architekci wntrz Saint Tropez hotels narty w szwajcarii
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Nadajnik radiowy
Nadajnik radiowy - jest to urządzenie elektroniczne służące do wytwarzania energii elektromagnetycznej wielkiej częstotliwości, przystosowanej do celów łączności za pośrednictwem fal radiowych. Nadajnik składa się z generatora drgań elektrycznych wielkiej częstotliwości, wzmacniaczy wielkiej częstotliwości, wzmacniaczy małej częstotliwości, modulatora (modulacja) oraz urządzeń pomocniczych (np. zasilac
|
Odbiornik radiowy
Radioodbiornik to urządzenie elektroniczne przeznaczone do odbioru fal radiowych i odzyskania przesyłanej za ich pomocą na odległość informacji (np. dźwięku). Pierwsze praktyczne konstrukcje zaczęły powstawać w czasie I wojny światowej i służły do odbioru telegrafii. Najbardziej
|
Tannu Tuwa
|
|
