:: wikimiki.org ::

Vihreä Liitto

Vihreä liitto

Vihreä liitto (lyhenne Vihr.) (ruots. Gröna förbundet) on 1988 perustettu puolue. Suomen vihreiden syntypohja löytyy ympäristöliikkeistä ja muista "yhden asian liikkeistä", joista merkittävimpiä olivat vammaisliike, rauhanliike, ihmisoikeusaktiivit, sukupuolten ja seksuaalisen tasa-arvon puolustajat, lapsiasiain edistäjät sekä liberaalit kulttuurivaikuttajat. Ympäristönsuojelullisten kysymysten ohella puolueen ohjelmassa korostuu vähemmistöjen asema ja kansanvallan laajentaminen. Puoluemuodon omaksumisesta huolimatta vihreissä on korostettu pyrkimystä suomalaisten poliittisten käytäntöjen murrokseen kansalaisyhteiskunnan suuntaan ja herätelty tavallisuudesta poikkeavia poliittisen toiminnan muotoja. Siinä mielessä vihreillä on myös identiteetti osana ennemmin vasta- kuin valtakulttuuria. Suhdetta kansalaisjärjestöihin on pidetty erityisen tärkeänä. Puolueen vankimmat kannattajakunnat löytyvät suurista kaupungeista ja niiden kehyskunnista, esimerkiksi Helsingissä sen kannatus on noin 20 %. Vihreällä liitolla on 14 kansanedustajaa ja yksi europarlamentaarikko. Puolueen puheenjohtaja on Tarja Cronberg. Puolueen lehti on Vihreä Lanka (perustettu 1983, levikki 4200 kpl vuonna 2004). Nuorille ja opiskelijoille tarkoitettuna Vihreän liiton jäsenjärjestönä toimii Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry. eli ViNO, vastaavasti naisjärjestönä Vihreät Naiset ry. ja vammaisjärjestönä Vihreät Vaivaiset ry. Puolueen presidenttiehdokas vuoden 2006 presidentinvaaleissa on Heidi Hautala.

Historia

Vihreää liittoa edeltäneen vihreän liikkeen voi konkreettisesti sanoa saaneensa alkunsa Koijärveltä ja Helsinki-liikkeestä 1970- ja 1980-luvuilla. Molempiin osallistui merkittävä määrä vihreiden perustajajäseniä ja nykyisiä vaikuttajia, kuten Osmo Soininvaara, Pekka Sauri ja Heidi Hautala. Liike toimi aluksi verkostona ja liikkeenä, eikä sillä ollut yhtä organisaatiota. Tässä muodossa se onnistui myös saamaan kaksi kansanedustajaa vuoden 1983 vaaleissa: Kalle Könkkölän ja Ville Komsin. 1980-luvun puolessa välissä kasvoi halu ja tarve organisoitua. Vuonna 1987 perustettiin Vihreä liitto useiden järjestöjen kattojärjestöksi, siitä ei ollut tarkoitus tehdä puoluetta. Puolueeksi järjestäytymisellä oli kuitenkin tukea, ja erityisesti tiukat, ns. ekovihreät alkoivat perustaa puoluetta, joka keskittyisi puhtaasti ekologisiin asioihin. Tämä johti maltillisempien toimijoiden järjestäytymiseen ja jopa kilpailevien yhdistysten perustamiseen samoille paikkakunnille. Vaikka monet ekovihreät palasivat lopulta puolueeksi muuttuneeseen Vihreään littoon, riitely aiheutti vihreille vaalitappion vuoden 1988 kunnallisvaaleissa. Puolue kuitenkin toipui sisäisistä riidoistaan, ja vuosien 1991 eduskuntavaalit ja 1992 kunnallisvaalit olivat menestys. Esko Ahon hallituksen kaudella puolueesta muodostui lopullisesti yleispuolue: Lama siirsi ihmisten huomion arkisiin huoliin, joihin vihreidenkin oli otettava kantaa, kun kansakunta oli itsenäisyyden ajan pahimmassa talouskriisissä. Laman keskellä vuonna 1994 Osmo Soininvaara kirjoitti teoksensa ”Hyvinvointivaltion eloonjäämisoppi” (joka sai Suomen Ekonomiliiton Pro Oeconomia -palkinnon seuraavana vuonna 1995) ja puheenjohtajana toiminut psykologi Pekka Sauri nosti esille muita aiheita ympäristöasioiden lisäksi. Vuoden 1995 vaalit olivat vihreille lievä vaalitappio ja puolue menetti yhden kansanedustajan. Paavo Lipponen kokosi kuitenkin laajan sateenkaarihallituksen, jossa vihreät olivat mukana. Ympäristöministeri Pekka Haavistosta tuli Euroopan ensimmäisiä vihreitä ministereitä. Vuoden 1999 vaalit eivät heilauttaneet hallituksen asemaa ja vihreät saivat kaksi lisäpaikkaa ja jatkoivat hallituksessa kahdella ministerillä. Eduskunnan hyväksyessä viidennen ydinvoimalan lupahakemuksen, vihreät päättivät kuitenkin erota hallituksesta. Seuranneissa vuoden 2003 vaaleissa vihreiden kannatus jatkoi nousuaan ja puolue sai 14 kansanedustajaa, mutta jäi kuitenkin oppositioon.

Kannatuksen kehitys

Vihreän liiton puheenjohtajat

Puheenjohtaja valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Vuodesta 2004 lähtien puheenjohtajaksi on voitu valita sama henkilö korkeintaan kolme kertaa peräkkäin, ja tätä ennen kaksi kertaa peräkkäin. Pekka Haavisto oli ensimmäinen puolueen puheenjohtaja, joka oli myös kansanedustaja. Aikaisemmin oli pidetty parempana jakaa valtaa niin, että kansanedustaja ei voisi olla myös puheenjohtaja.
- Könkkölä, Kalle (1987)
- Hautala, Heidi (1987–1991)
- Sauri, Pekka (1991–1993)
- Haavisto, Pekka (1993–1995)
- Brax, Tuija (1995–1997)
- Hassi, Satu (1997–2001)
- Soininvaara, Osmo (2001–2005)
- Cronberg, Tarja (2005–)

Henkilöitä

Vihreän liiton nykyiset kansanedustajat

- Andersson, Janina
- Anttila, Ulla
- Brax, Tuija
- Cronberg, Tarja
- Forsius-Harkimo, Merikukka
- Hautala, Heidi
- Kasvi, Jyrki (J. J.)
- Krohn, Irina
- Meriläinen, Rosa
- Ojansuu, Kirsi
- Pulliainen, Erkki
- Sinnemäki, Anni
- Soininvaara, Osmo
- Tynkkynen, Oras

Vihreän liiton europarlamentaarikot

- Hautala, Heidi (1995–2003)
- Wuori, Matti (1999–2004)
- Aaltonen, Uma (2003–2004)
- Hassi, Satu (2004–)

Vihreän liiton presidenttiehdokkaat

- Hautala, Heidi 2000
- Hautala, Heidi 2006

Muita Vihreän liiton entisiä ja nykyisiä poliitikkoja

- Komsi, Ville (kansanedustaja 1983–1987)
- Könkkölä, Kalle (kansanedustaja 1983–1987)
- Luukkainen, Hannele (kansanedustaja 1991–1995)
- Mertjärvi, Rauha-Maria (kansanedustaja 1998–1999)
- Nikula, Paavo (kansanedustaja 1991–1998, oikeuskansleri)
- Paloheimo, Eero (kansanedustaja 1987–1995)
- Pykäläinen, Tuija Maaret (kansanedustaja 1991–1999)
- Räty, Pekka (kansanedustaja 1991–1995)
- Sauri, Pekka (puheenjohtaja 1991–1993, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja)

Aiheesta muualla

- [http://www.vihrealiitto.fi/ Vihreän liiton WWW-sivut]
- [http://personal.fimnet.fi/yhdistys/pohjoissavonvihreat/lennakki.htm Esimerkki Vihreän liiton poliittisesta kulttuurista: puolueen "runopoliittinen lennäkki"] Luokka:suomalaiset puolueet

1988

Tapahtumia

- 7. maaliskuuta - Brittien SAS-erikoisjoukot ampuvat kolme IRA:n terroristia Gibraltarilla.
- 16. maaliskuuta - Kaasuhyökkäys Halabjassa, Irakissa kurdeja vastaan.
- 16. maaliskuuta - Yhdysvaltain korkein oikeus päättää äänin 6-2, että poliisit eivät tarvitse kotietsintälupaa tutkiakseen poisheitettyjä jätteitä.
- 14. huhtikuuta - USS Samuel B. Roberts ajaa miinaan Persianlahdella
- 18. huhtikuuta - USA:n laivasto hyökkää Iranin öljynporauslauttoja ja laivoja vastaan kostona.
- 25. huhtikuuta - Israelissa John Demjanuk tuomitaan kuolemaan toisen maailmansodan aikaisista sotarikoksista Treblinkan keskitysleirillä. Israelin korkein oikeus kumoaa myöhemmin tuomion.
- 15. toukokuuta - Afganistanin sisällissota: Neuvostoliitto aloittaa joukkojensa vetämisen Afganistanista.
- 16. toukokuuta - Nikotiinin riippuvuusvaikutukset rinnastetaan heroiinin ja kokaiiniin USA:n lääkintöhallituksen raportissa.
- 3. heinäkuuta - Yhdysvaltain USS Vincennes ampuu alas Iran Airin lennon 655 Airbus A300 -koneen Persianlahdella. 290 uhria.
- 3. heinäkuuta - Juha Valjakkala surmasi kolmehenkisen ruotsalaisen perheen
- 6. heinäkuuta - Piper Alpha öljynporauslautta tuhoutuu räjähdyksissa pohjanmerellä. 167 kuolonuhria.
- 17. heinäkuuta - Florence Griffith-Joyner juoksee uuden naisten 100 metrin maailmanennätyksen. Aika: 10,49
- 9. elokuuta - Wayne Gretzky siirtyy Edmonton Oilersista Los Angeles Kingsiin.
- 17. elokuuta - Pakistanin presidentti Mohammad Zia ul-Haq ja USA:n lähettiläs Arnold Raphel kuolevat lento-onnettomuudessa.
- 20. elokuuta - Iranin-Irakin sota: Iranin ja Irakin välinen aselepo.
- 17. syyskuuta - Kesäolympialaisten avajaiset Soulissa, Etelä-Koreassa.
- 29. syyskuuta - NASA:n ensimmäinen avaruussukkulalento Challengerin onnettomuuden jälkeen.
- 29. lokakuuta - Sega Megadrive -pelikonsoli julkaistaan Japanissa.
- 2. marraskuuta - Morrisin mato leviää Internetissä sendmail-ohjelman tietoturva-aukon avulla.
- 8. marraskuuta - George H. W. Bush voittaa Michael Dukakisin USA:n presidentinvaaleissa.
- 15. marraskuuta - Neuvostoliiton avaruussukkula Buran laukaistaan miehittämättömälle lennolle Energia-kantoraketilla.
- 15. marraskuuta - Palestiinan parlamentti julistaa Palestiinan valtion perustetuksi Algiersissa, Algeriassa.
- 16. marraskuuta - Viron sosialistisen neuvostotasavallan neuvosto julistaa Viron suvereeniksi. (Itsenäisyys 20. elokuuta 1991)
- 16. marraskuuta - Pakistanissa Benazir Bhutto valitaan pääministeriksi vapaissa vaaleissa.
- 17. marraskuuta - Alankomaat liittyy toisena maana Internetiin.
- 22. marraskuuta - Palmdalessa Kaliforniassa esitellään B-2 häivepommittajan prototyyppi .
- 7. joulukuuta - Armeniassa 6,9 richterin maanjäristys tappaa 25000, 15 000 loukkaantuu ja 400 000 jää kodittomiksi.
- 7. joulukuuta - Mihail Gorbatšov ilmoittaa 500 000 miehen vähennyksesta neuvostoarmeijan koossa.
- 11. joulukuuta - Nokian johtaja Kari Kairamo ampuu itsensä.
- 21. joulukuuta - Lockerbien pommi-isku: Pan Amin lento 103 räjähtää Lockerbien yllä Skotlannissa 259 kuolee koneessa ja 11 maassa. Libyaa syytetään.

Muita tapahtumia

- Saudimiljonääri Osama bin Laden perustaa Al-Qaidan Afganistanissa.
- Alankomaat voittaa jalkapallon EM-kultaa

Elokuvia

- 15. heinäkuuta - Die Hard pääosassa Bruce Willis
- 15. heinäkuuta - Kala nimeltä Wanda
- 16. heinäkuuta - Akira (Japanissa)
- 12. joulukuuta - Rain Man
- Martin Scorsesen Kristuksen viimeiset kiusaukset aiheuttaa närää katolilaisten keskuudessa.

Syntyneitä

- 10. huhtikuuta - Haley Joel Osment, näyttelijä
- 24. elokuuta - Rupert Grint, näyttelijä

Kuolleita

- 7. tammikuuta - Trevor Howard, näyttelijä
- 15. tammikuuta - Seán MacBride, entinen IRA:n johtaja ja Nobelin rauhanpalkinnon saaja 1974.
- 15. helmikuuta - Richard Feynman, fyysikko
- 9. maaliskuuta - Kurt Georg Kiesinger, poliitikko, Saksan liittokansleri 1966-1969
- 8. toukokuuta - Robert A. Heinlein, scifi-kirjailija
- 25. toukokuuta - Ernst Ruska, fyysikko
- 25. kesäkuuta - Hillel Slovak, Red Hot Chili Peppers -yhtyeen kitaristi
- 14. elokuuta - Enzo Ferrari
- 17. elokuuta - Franklin Delano Roosevelt, Jr., poliitikko
- 17. elokuuta - Muhammad Zia-ul-Haq, Pakistanin johtaja (kuoli lento-onnettomuudessa)
- 19. marraskuuta - Christina Onassis, kuljetusmagnaatti
- 6. joulukuuta, Roy Orbison, muusikko
- 9. joulukuuta, Arne Berner, poliitikko Luokka:1988 Luokka:1980-luku als:1988 ko:1988년 ja:1988年 simple:1988 th:พ.ศ. 2531

Puolue

Poliittinen puolue on järjestö tai järjestökokonaisuus, jonka pääasiallisena toiminta-ajatuksena on yhteiskunnan kehittäminen jäsenten haluamaan suuntaan, joka yleensä on suunnilleen yhteinen ja samansuuntainen. Useimmat puolueet toimivat demokraattisten pelisääntöjen mukaan, eli pyrkivät vaikuttamaan yhteiskunnan kehitykseen vaaleissa valittujen edustajien kautta, ja noudattavat sisäisessä päätöksenteossaan puolueen jäsenten kesken jäsendemokratiaa. Suomessa puoluerekisteriin merkittävällä puolueella tulee olla yleisohjelma, jossa on esitettynä puolueen keskeiset periaatteet ja tavoitteet, joilla se haluaa vaikuttaa yhteiskuntaan ja poliittiseen päätöksentekoon. Puoluerekisterijärjestelmä tuli voimaan 10. tammikuuta 1969, jolloin hyväksyttiin puoluelaki. Osa puolueista on luonteeltaan kansainvälisiä, samantapaisia päämääriä ajavia puolueita on siis useissa maissa. Esimerkkeinä voitaneen mainita liberaaliset puolueet, konservatiiviset puolueet, sosialistiset puolueet, työväenpuolueet, ympäristöpuolueet, kommunistiset puolueet, uskonnolliset puolueet ja nationalistiset puolueet. Suomalaisessa puoluejärjestörakenteessa jäsenet kuuluvat puolueeseensa yleensä puolueosaston kautta. Puoluekokous on puolueen ylin päättävä elin. Puolueen henkilöjäsenten päätäntävaltaa puoluekokouksissa käyttää puolueosastossa kollektiivisesti valittu puoluekokousedustaja, siis puolueen asioista päätetään edustuksellisesti ja välillisesti, ei suoraan eikä yksilöllisesti. Suomessa on kuitenkin muutama puolue, joissa on käytössä suora henkilöjäsenyys. Joissakin maissa on voimassa yksipuoluejärjestelmä, eli yksi puolue käyttää valtaa (esim. Kiina ja Pohjois-Korea). Monissa yksipuoluemaissa kilpailevien puolueiden perustaminen on kielletty tai valtapuolueen kontrolloivat viranomaiset rajoittavat niiden toimintaa. Joissakin maissa puolueet on kokonaan kielletty.

Katso myös

- Luettelo Suomen puolueista Luokka:Politiikka Luokka:Puolueet ko:정당 ja:政党 simple:Political party

Pasifismi

Pasifismi merkitsee sodanvastaisuutta. Absoluuttiset pasifistit hylkäävät kaiken väkivallankäytön yhteiskunnassa, yrittäen saavuttaa tavoitteensa täysin väkivallattomin keinoin. Muut pasifistit saattavat hyväksyä jonkinlaiset valtion sisäiset pakkokeinot tai väkivallan itsepuolustuksena, mutta uskovat, ettei sota ole ikinä oikeutettua. Suomen ehkä kuuluisin pasifisti oli Arndt Pekurinen, joka teloitettiin aatteidensa takia. Myös Yrjö Kallinen on kuuluisa suomalainen pasifisti -joka on jopa maailmanhistoriallisestikin mielenkiintoinen tapaus- sillä vaikka hän oli pasifisti, hän toimi vuosina 1946-48 Suomen puolustusministerinä.

Katso myös

- Rauha
- Väkivallaton vastarinta
- Nonaggressioperiaate
- Arndt Pekurinen Luokka:Politiikka ja:平和主義

Ihmisoikeudet

Ihmisoikeudet ovat jokaiselle ihmiselle mm. [http://www.unhchr.ch/udhr/lang/fin.htm YK:n ihmisoikeusjulistuksessa] taattuja oikeuksia. Ihmisoikeudet on mm. YK:n perussopimuksissa jaettu kansalais- ja poliittisiin oikeuksiin (esim. sananvapaus, painovapaus ja kokoontumisvapaus) ja ns. TSS-oikeuksiin (taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet). Näiden suhde on vuosien mittaan ollut kiivaankin poliitisen väittelyn kohteena. Länsimaissa kansalais- ja poliittisista oikeuksista ollaan varsin yksimielisiä, kun taas TSS-oikeuksista vallitsee jonkin verran erimielisyyttä. Varsinkin vasemmistossa on painotettu että esim. sanan- ja painovapaudella ei ole juuri merkitystä, jos kaikki eivät osaa lukea tai tiedotusvälineet ovat vain harvojen omistuksessa ja käytössä. Niiden mukaan TSS-oikeudet ovat välttämättömiä, jotta klassiset ihmisoikeudet voisivat toteutua täysimääräisesti ja kaikille ihmisille. Liberalististen ja konservatiivisten näkemysten mukaan TSS-oikeuksien toteuttaminen tulee kuitenkin valtiolle kalliiksi eikä ole mahdollista aina. TSS-oikeuksien kieltämistä kokonaan ajaa kuitenkin vain liberalistien pieni äärisiipi. Myös ETYK-sopimusta pidetään historiallisesti merkittävänä ihmisoikeusnormina. Sopimuksessa länsimaat suostuivat tunnustamaan Neuvostoliiton toisessa maailmansodassa muodostamat sosialistimaat siitä hyvästä, että nämä hyväksyivät eräitä ihmisoikeusnormeja, jotka sittemmin johtivat toisinajattelijoiden parantuneisiin toimintamahdollisuuksiin ja arvioiden mukaan näin nopeuttivat sosialististen diktatuurien romahdusta.

Ihmisoikeussopimuksia

- YK:n ihmisoikeuksien julistus
- Kansalais- ja poliitisten oikeuksien sopimus
- Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimus.
- Lapsen oikeuksien sopimus
- Naisten oikeuksien sopimus
- Kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus
- Rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus.
- ETYK-sopimukset
- Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus
- Euroopan sosiaalinen peruskirja Yllä olevat sopimukset ovat turvaamiensa oikeuksien osalta paljolti päällekkäisiä. Suomen lainsäädännössä ihmisoikeudet on sisällytetty perustuslain 2. lukuun (Perusoikeudet).

Ihmisoikeusjärjestöt

Ihmisoikeusjärjestöistä Amnesty International keskittyi aluksi kuolemanrangaistuksen, kidutuksen ja mielipidevankeuden poistamiseen ja tällaisen kohtelun saaneiden auttamiseen mutta on sittemmin ottanut toimintakenttäänsä laajemmin klassisia ihmisoikeuksia ja jossain määrin myös sen valvontaa, että siltä osin kuin TSS-oikeuksia toteutetaan julkisin varoin, rahoja ei käytetä ketään syrjivästi. Katso myös Amnesty International ja Human Rights Watch.

Tunnettuja ihmisoikeustaistelijoita

- Martin Luther King, Jr.
- Desmond Tutu
- Nelson Mandela

Aiheesta muualla

- [http://www.ihmisoikeudet.net/ Ihmisoikeudet.net]
- [http://www.amnesty.fi/ Amnestyn suomenkieliset sivut] Luokka:Oikeudet ja vapaudet Luokka:Ihmisoikeudet zh-min-nan:Jîn-kôan ja:人権

Helsinki

Helsinki (ruotsiksi Helsingfors) on Suomen pääkaupunki. Se sijaitsee Etelä-Suomessa Suomenlahden rannalla. Helsingissä on noin 560 000 asukasta. Helsinki muodostaa osan yhteen kasvanutta pääkaupunkiseutua, jossa asuu yhteensä noin miljoona ihmistä. Se on myös Helsingin seutukunnan keskus.

Maantiede

Helsingin tarkka sijainti on 60°10'24" pohjoinen, 24°56'55" itä (60.173333, 24.948667). Kaupungin pinta-ala on 686 km², josta 186 km² on maata ja loput 500 km² vesialueita. Helsingissä on yli 300 saarta. Kaupungin maa-alueista metsää on 3800 hehtaaria, puistoja 1800 hehtaaria ja viljapeltoa noin 1000 hehtaaria. Puistojakauma vaihtelee klassisista muotopuistoista ydinkeskustasta alkavaan 10 neliökilometrin laajuiseen Keskuspuistoon. Suomen pääkaupunki sisältää 38 luonnonsuojelualuetta, pinta-alaltaan 420 hehtaaria. Helsingin maantieteellinen keskipiste on Viikissä Vanhankaupunginlahdella suunnilleen Kuusiluoto-nimisellä saarella. Korkeimmalla Helsingissä asutaan Jakomäenkalliolla, jonka korkeus on 59,5 metriä meren pinnasta. Jakomäenkalliolla on kerrostaloja. Helsingin korkein maastokohta on Malminkartanon huippu eli Malminkartanon täyttömäki, joka tehtiin rakentamisen ylijäämämassoista vuosina 1976-96. Se nousee merenpinnasta 90 m korkeuteen. Huipulla on Hanna Vainion suunnittelema ympäristötaideteos "Tuulet ja suunnat". Helsingin korkein luonnollinen kukkula puolestaan sijaitsee Kivikon ulkoilupuiston pohjoisosassa, Porvoonväylän eteläpuolella, luontopolun varrella. Kukkulan korkeus on 62 metriä merenpinnasta. Pisin katu on Mannerheimintie 5 420 metrillään. Toiseksi tulee Hämeentie, 4820 metriä. Lyhyydessä voiton vie Välikatu Kruununhaassa: 30 metriä.

Historia

Ruotsin vallan aika

Ruotsi.]] Nykyisen Helsingin alue oli keskiajalta lähtien ruotsinkielisen väestön asuttamaa maaseutua: näkyvin muisto näiltä ajoilta on Vartioharjun linnavuori. Kaupunki perustettiin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan käskystä 12. kesäkuuta 1550, pääasiallisesti lahden toisella puolella sijaitsevan Tallinnan vastapainoksi. Päivää on sittemmin alettu viettää Helsinki-päivänä. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan (Porin edeltäjä) kaupunkien porvarit määrättiin muuttamaan uuteen kaupunkiin. Kasvu oli kuitenkin kituliasta; kuninkaankaan mahtikäsky ei noin vain murtanut keskiaikaisia kauppaperinteitä. Ruotsi kuitenkin valloitti Pohjois-Viron vuonna 1561, mikä vähensi Helsingin kaavailtua tärkeyttä. Itämeren alueella käytyjen sotien vuoksi kaupungista tuli kuitenkin sotilaallinen keskus: laivaston talvehtimispaikka ja sotaväen lastauspaikka. Helsinki perustettiin alun perin Töölön kylän alueelle Vantaanjoen suulle, nykyisen Arabianrannan lähettyville Vanhankaupunginlahden viereen. Nopeasti huomattiin kuitenkin, ettei kaupunki vastannut odotuksia, lähinnä Vanhankaupunginlahden mataluuden takia. Kaupunki päätettiin kenraalikuvernööri Pietari Brahen toimesta siirtää paremmalle satamapaikalle tuuliselle Vironniemelle vuonna 1640, nykyisen Kruununhaan kohdalle. Venäjän voimistuminen ja Pietarin kaupungin perustaminen 1703 vaikuttivat merkittävästi Helsinkiin. Isovihan aikana venäläiset sotajoukot miehittivät Helsingin vuosina 1713–1721. Sodan jälkeen kaupungin kehitys pysyi heikkona. Ruotsin menetettyä hattujen sodassa (pikkuviha) 1741–1743 Venäjälle Haminan rajalinnoituksensa Helsingin edustalle ryhdyttiin rakentamaan uutta merilinnoitusta Sveaborgia (Suomenlinna). "Viaporin" suunnitelmat laati ruotsalainen kreivi ja linnoitusupseeri Augustin Ehrensvärd. Linnoitustyömaa kasvatti kaupungin asukaslukua runsaasti ja kaupunkiin perustettiin useita tiilitehtaita ja kartanoita. Napoleonin ja Aleksanteri I:n valtapolitiikan vuoksi Ruotsi vedettiin sotaan Venäjää vastaan 1808. Suomen sodassa 1808–1809 venäläiset valloittivat Helsingin kaupungin 1808. Viaporin piirityksen aikana kaupungissa syttyi tulipalo, joka tuhosi lähes koko kaupungin.

Venäjän vallan aika

Venäjä] Pääkaupunki siirrettiin Turusta Helsinkiin vuonna 1812 Suomen siirryttyä Venäjän valtaan. Samassa yhteydessä Carl Engel valittiin suunnittelemaan Helsingin keskusta uusiksi, enemmän keisarikunnan hallintokaupungin näköiseksi. Rakennustöiden toinen johtaja oli helsinkiläinen Johan Albrecht Ehrenström. Monet Helsingin uusklassisista rakennuksista, erityisesti Senaatintorin ympäristö ja Tuomiokirkko, ovat Engelin käsialaa. Helsingin kantakaupungin monien kaupunginosien katukuvaa dominoivat tyyliltään jugendia edustavat rakennukset ovat kuitenkin peräisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilta. Vuonna 1827 yliopisto muutti Turusta Helsinkiin. Helsingistä kehkeytyi hallinto-, yliopisto- ja varuskuntakaupunki ja se kasvoi maan todelliseksi teollisuuskeskukseksi. Tärkeät rautatieyhteydet rakennettiin Hämeenlinnaan 1862 ja Pietariin 1870. 100 000 asukkaan rajan väkiluku ylitti 1900-luvun alkuun mennessä. Ensimmäisen maailmansodan aikana Helsingin ympärille rakennettiin kolme linnoitusvyöhykettä osana Pietarin puolustusta.

Helsingin kehitys 1900-luvun alusta 2000-luvulle

Helsingistä tuli itsenäisen Suomen pääkaupunki Suomen julistauduttua itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917. Suomen sisällissota kuitenkin alkoi jo seuraavassa kuussa, 27. tammikuuta 1918, kun Hakaniemessä Helsingin työväentalon torniin sytytettiin punainen lyhty vallankumouksen alkamisen merkiksi. Punakaarti valtasi pian kaupungin, ja senaatti eli hallitus joutui lähtemään evakkoon Vaasaan. Saksalaiskenraali Rüdiger von der Goltzin joukot valtasivat Helsingin 14. huhtikuuta ja Mannerheimin johtama Suomen armeija saapui Helsinkiin 16. toukokuuta. Kansalaissodan jälkeen Viaporin linnoitus toimi punavankien vankileirinä. Vuonna 1918 Viaporin linnoituksen nimeksi vaihdettiin Suomenlinna. Toisen maailmansodan aikana kaupunkia pommitettiin useaan otteeseen. Suurinta tuhoa aiheuttivat Helsingin suurpommitukset (1944) jatkosodan aikana , mutta tuhot jäivät suhteellisen vähäisiksi, jos niitä vertaa muiden sotaan käyneiden maiden kaupunkeihin. Lontoon ja Moskovan ohella Helsinki jäi ainoaksi sotaan osallistuneen eurooppalaisen maan pääkaupungiksi, jota ei valloitettu sodan aikana. Helsingille myönnettiin vuoden 1940 olympialaiset, jotka jäivät toisen maailmansodan takia pitämättä. Vuoden 1940 olympialaisia varten kaupunkia rakennettiin paljon funkis arkkitehtuurin hengessä. Tältä ajalta ovat esimerkiksi Olympiastadion, Tennispalatsi, Käpylän olympiakylä ja Lasipalatsi. Vuonna 1952 Helsinki sai vihdoin omat olympialaisensa. 1960-luvulla alkanut kaupungistumisen aalto eli "pako maalta" kaksinkertaisti Helsingin väkiluvun 20 vuoden aikana. Kasvutahti hidastui 1980-luvulla ja kääntyi jopa hetkelliseen laskuun asukkaiden muuttaessa pois naapurikuntiin, mutta 1990-luvun jälkeen kasvu on taas ollut positiivista, kunnes kääntyi hiljalleen laskuun 2000-luvun alussa. Todennäköinen syy tähän on asuntojen korkea hinta, jolloin perheelliset muuttavat muualle pääkaupunkiseudulle ja ympäristökuntiin. Helsingin väestö poikkeaa merkittävällä tavalla muusta Suomesta, sillä kaupungin asukkaista maahanmuuttajia on jo yli 40 000, eli enemmän kuin suomenruotsalaisia. Kaupunki työllistää 40 000 ihmistä ja koko kaupungissa on 375 000 työpaikkaa.

Väkiluvun kehitys

Vuosi	Asukasta
1810	4 070
1830	11 100
1850	20 700
1880	43 300
1900	93 600
1925	209 800
1950	368 519
1970	523 677
1980	483 675
1990	490 691
2000	551 123
2003	559 716
2004	559 046

Palvelut

Koulutus

Helsingissä sijaitsee seitsemän tiede- tai taide korkeakoulua: Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Kuvataideakatemia, Sibelius-akatemia, Svenska handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu sekä Teatterikorkeakoulu. Helsingissä toimii myös puolustusministeriön alainen Maanpuolustuskorkeakoulu, jossa tohtorintutkinnon suorittaminen niin ikään on mahdollista, ja joka luetaan yliopistojen joukkoon. Lisäksi toiminnassa on neljä ammattikorkeakoulua kuten Stadia, Helia ja ruotsinkielinen Arcada. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee yli 10 000 opiskelijaa; tarjolla on ainakin 30 eri perustutkintoa. Yleissivistävästä aikuiskoulutuksesta huolehtivat aikuislukiot sekä kansalais- ja työväenopistot. Suomenkielisellä työväenopistolla toimintaa on 90 pisteessä. Kaupungissa on 189 peruskoulua, lukiota tai aikuislukiota ja niissä runsaat 70 000 oppilasta. Opinahjoista 30 on ruotsinkielisiä. Lisäksi on englannin-, saksan-, ranskan- ja venäjänkielisiä kouluja. Oman äidinkielen opetusta annetaan kaikkiaan 40 kielellä. Muita oppilaitoksia pääkaupungissa ovat esimerkiksi Kriittinen korkeakoulu ja Snellman-korkeakoulu.

Terveydenhuolto

Helsingissä on kattava terveydenhuoltoverkosto. Terveysasemia on yhteensä 31. Päivystäviä sairaaloita ovat Malmin ja Marian sairaalat, sekä alle 16-vuotiaiden kohdalla HYKS Lasten ja nuorten sairaala. Terveyskeskussairaaloita on 8 eri puolilla kaupunkia. Hampaidenhuoltoa hoitaa 46 yksikköä. Psykiatrian poliklinikoita on 16. Kaupungin erikoisyksikköjä ovat ehkäisyneuvonta, merimiesterveydenhuolto, potilasasiamies, puheterapia, rintasyövän seulonta, sukupuolitautien poliklinikka, tartuntatautiyksikkö, työterveyshuolto yrityksille ja vammaisneuvola.

Liikenne

sukupuolitautien- että metrojärjestelmä.]] metrojärjestelmä.] Helsingissä on HKL:n alaisuudessa toimiva kattava julkinen liikenne, joka koostuu busseista, raitiovaunuista, Helsingin metrosta ja VR:n paikallisjunista sekä takseista. Yhteyksiä muualle pääkaupunkiseudulle hoitaa YTV. Joukkoliikennematkoja tehdään vuodessa noin 210 miljoonaa ja niiden osuus kaikista ajoneuvomatkoista on Suomen suurin. Niistä lähes puolet taitetaan busseilla, yli neljännes raitiovaunuilla ja vajaa neljännes metrolla. Lentoliikennettä palvelee Helsinki-Vantaan lentoasema sekä Malmin lentokenttä. Helsingin satama on Euroopan suosituimpia risteilysatamia. Kesäsesongin aikana siellä vierailee noin 200 risteilyalusta ja ne tuovat 150 000 päiväkävijää. Veneilijöitä varten kaupungin rannoilla on runsaat 9000 laituripaikkaa. Helsingin edustan ulkoilusaariin on järjestetty vesibussiliikennettä. Viking Line, Silja Line, Tallink ynnä muut tarjoavat myös laivayhteyksiä Tallinnaan, Tukholmaan ja pohjoisen Saksan kaupunkeihin. Autoliikennettä kaupungissa yritetään vähentää tarjoamalla hyvä joukkoliikenteen palvelutaso ja säätelemällä pysäköintipaikkojen määrää varsinkin kantakaupungissa. Autoilu on kuitenkin kaupungissa tehty sujuvaksi mahdollisuuksien mukaan rakentamalla moottoriteitä ja muilla toimenpiteillä. Kantakaupungissa vilkasliikenteisin tie on Sörnäisten rantatie. Tuhatta asukasta kohti Helsingissä on 336 henkilöautoa, joka on alhainen luku.

Muut palvelut

Helsingissä sijaitsevat Suomen suurimmat sairaalat, mukaan lukien HYKS. Lisäksi Stadin skoudet eli poliisi ja Stadin brankkari eli palokunta palvelevat kaupunkilaisia.

Helsingin työssäkäyntialue

Helsingin työssäkäyntialueeseen, eli paikkakuntiin joista käydään paljon Helsingissä töissä, kuuluvat Tilastokeskuksen mukaan (2004) pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi seuraavat kunnat. Tiehallinnon laskurin antamat luvut kertovat etäisyyden paikkakuntien keskustoista Erottajalle.

- Askola (66 km)
- Hausjärvi (83 km)
- Hyvinkää (56 km)
- Inkoo (58 km)
- Järvenpää (36 km)
- Karkkila (63 km)
- Kerava (31 km)

- Kirkkonummi (31 km)
- Loppi (75 km)
- Mäntsälä (61 km)
- Nummi-Pusula (70 km)
- Nurmijärvi (37 km)
- Pernaja (80 km)
- Pornainen (54 km)

- Porvoo (50 km)
- Riihimäki (69 km)
- Sipoo (35 km)
- Siuntio (51 km)
- Tuusula (28 km)
- Vihti (49 km)

Vihtissa]] Vihti Vihti] Vihti]

Nähtävyydet

Pääartikkeli: Helsingin nähtävyydet Helsingissä on paljon nähtävyyksiä. Tässä muutamia niistä:
- Korkeasaaren eläintarha.
- Linnanmäen huvipuisto.
- Seurasaaren virkistysalue ja ulkoilmamuseo.
- Suomenlinnan linnake.
- Tuomiokirkko hallitsee empiretyylistä Senaatintoria.
- Kiasma, nykytaiteen museo, avattiin vuonna 1999.
- Kansallismuseo esittelee Suomen historiaa kivikaudelta 2000-luvulle.

Kulttuuri

Tapahtumia

Helsingin ehkä tunnetuin kulttuuritapahtuma on loppukesällä alkava Helsingin Juhlaviikot, joka on useamman viikon kestävä musiikkia, teatteria, taidenäyttelyitä ja performansseja eri puolilla kaupunkia esittelevä tapahtuma. Juhlaviikkojen suosituin yksittäinen tapahtuma on Taiteiden yö, jonka aikana ydinkeskustassa on useassa paikassa esitteillä erilaisia taideteoksia tilataiteesta ja performansseista taidenäyttelyihin puolille öin ja pitempäänkin. Vuonna 2004 Helsingin juhlaviikoilla oli noin 245 000 kävijää. Elokuvan puolelta merkittävin tapahtuma on [http://www.hiff.fi/ Rakkautta ja Anarkiaa], joka runsaan viikon aikana näyttää sadoissa näytöksissä useita kymmeniä elokuvia, jotka eivät ole ikinä päätyneet tahi tule päätymään laajempaan levitykseen poikkitaiteellisuutensa tai muiden syiden takia. Vuonna 2004 Rakkautta ja Anarkiaa keräsi 44 000 katsojaa. Dokumenttiin keskittyvä DocPoint on vakiinnuttanut asemansa muutamassa vuodessa lajityypin tärkeimpänä katselmuksena Suomessa.

Kulttuurin järjestäjät

Kulttuuria Helsingissä tuottaa ja järjestää etupäässä [http://kulttuuri.hel.fi/index_fi.html Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus], joka hallinnoi Helsingissä kulttuurikeskuksia, joissa järjestetään vuosittain useita kymmeniä konsertteja ja muita esityksiä. Suomen elokuva-arkiston teatteri Orion ja muut toimitilat sijaitsevat nekin pääkaupungissa.

Urheilu

Helsingin suurin säännöllinen urheilutapahtuma on lasten ja nuorten jalkapalloturnaus Helsinki Cup. Sen osanottajaennätys tehtiin 2002, kun mukana oli 819 joukkuetta. Laajat massat kerää myös Helsinki City Marathon [http://www.helsinkicitymarathon.com/]. Elokuisen City Marathonin reitti kiertää Helsinkiä rantaviivaa seuraillen. Suomen suurin juoksutapahtuma kerää vuosittain noin 6000 osanottajaa. Suuri liikuntakarnevaali on myös Naisten Kymppi [http://www.naistenkymppi.fi/], joka on juoksutapahtuma pelkästään naisille. Helsingissä on järjestetty lukuisia kansainvälisestikin hyvin merkittäviä arvokilpailuja. Näistä omassa luokassaan ovat vuoden 1952 Helsingin olympialaiset. Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut pidettiin vuonna 1983 ja uudestaan vuonna 2005. 1971 ja 1994 olivat vuorossa yleisurheilun EM-kilpailut. Jääkiekon maailmanmestaruudesta Helsingissä on turnattu vuosina 1974, 1982, 1991, 1997 ja 2003.

Ystävyyskaupungit

- Sendai (Japani)

Tilastot

Asukasluku (29.12. 2003) on 559 753. Vuoden 2001 (1.1. 2001) asukasluvusta (555 474) oli ruotsinkielisiä 6,5 % ja ulkomaiden kansalaisia 4,7 %. Helsingin asukkaista on huomattavasti suurempi osa naisia kuin muualla Suomessa. Keskilämpötila (2001) +5,9 °C
Lämpimin kuukausi heinäkuu, keskilämpötila +20,2 °C
Kylmin kuukausi helmikuu, keskilämpötila -6,8 °C

Katso myös

- Hitas
- Pääkaupunkiseudun lähiliikenne
- Helsingin alueellinen jako
- Helsingin kaupunginjohtaja

Aiheesta muualla

- [http://www.hel.fi/ Helsingin kaupungin kotisivut]
- [http://www.ytv.fi/reittiopas Reittiopas joukkoliikenteeseen]
- [http://www.hepo.fi/ Helsingin Polkupyöräilijät ry HePo] - näe Helsinkiä pyörän satulasta käsin
- [http://www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/ Helsingin arkeologisia tutkimuksia] - Museoviraston aikaansaannoksia
- [http://www.museokatu.net/large_refresh.html Museokadun liikenne] - näe elävää kuvaa liikenteestä
- [http://www.korttelit.fi Korttelit.fi] kuvitettu kävelykierros keskustan kortteleissa Luokka:Suomen kaupungit Luokka:Pääkaupungit
- ko:헬싱키 ja:ヘルシンキ simple:Helsinki

Tarja Cronberg

Tarja Cronberg (s. 29. kesäkuuta 1943 Helsingissä, os. Kajanne) on sekä tekniikan että kauppatieteiden tohtori. Vuoden 2003 eduskuntavaaleista asti hän on toiminut kansanedustajana. Hänet valittiin Vihreän liiton puheenjohtajaksi 22. toukokuuta 2005 vain kaksi kuukautta puolueeseen liittymisen jälkeen. Cronberg ehti 1970-luvulla olla sekä Ruotsin että Suomen sosiaalidemokraattien jäsen. Hän kiinnostui vihreydestä vaihtoehtoliikkeiden kautta ja harjoitti 1980-luvulla luomuviljelyä Pohjois-Karjalassa. Vihreän Liiton puheenjohtajavaalissa häntä pidettiin maakuntien vaihtoehtona helsinkiläisvihreiden muodostamalle "perheelle", jota edustivat niin Osmo Soininvaara kuin Anni Sinnemäkikin.

Koulutus

- Ylioppilas 1962 (Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu)
- Diplomi-insinööri 1968 (Teknillinen korkeakoulu)
- Tekniikan tohtori 1973 (Lundin yliopisto Teknillinen Korkeakoulu)
- Kauppatieteiden tohtori 1988 (Kööpenhaminan Kauppakorkeakoulu)

Työura

- Tuotekehittelypäällikkö, Perstop AB, Ruotsi 1968-1972
- YK:n asuntokysymysten asiantuntija, New York 1973 - 1974
- Tutkimusjohtaja, Tanskan Rakennustutkimuslaitos 1977-1984
- Vanhempi tutkija, Kööpenhaminan Kauppakorkeakoulu 1983-1989
- Apulaisprofessori, Tanskan Teknillinen Korkeakoulu 1989-1995
- Maakuntajohtaja, Pohjois-Karjalan Liitto 1995-2001
- Johtaja, Kööpenhaminan Rauhantutkimuslaitos (COPRI) 2001-2003
- Kansanedustajana, 19. maaliskuuta 2003 -
- Vihreän liiton puheenjohtaja 2005 -

Lähteet

[http://www.eduskunta.fi/Cronberg_Tarja Eduskunnan Tarja Cronberg sivusto]

Lisätietoa

[http://www.tarjac.net Cronbergin kotisivut] Cronberg, Tarja

Vihreä Lanka

Vihreä Lanka on Vihreän liiton virallinen äänenkannattaja. Se ilmestyy kerran viikossa tabloidkokoisena sanomalehtenä. Lehti perustettiin vuonna 1983, jolloin ensimmäiset vihreät kansanedustajat valittiin eduskuntaan. Julkaisijana toimi aluksi Vihreä eduskuntaryhmä, vuonna 1988 perustettiin lehteä julkaisemaan ja kustantamaan osakeyhtiö. Samana vuonna Vihreä Lanka ryhtyi saamaan myös parlamentaarista lehdistötukea. Ensimmäinen päätoimittaja oli Pauli Välimäki. Lehti on alusta lähtien toiminut vihreän liikkeen uutisoijana, vihreiden mielipidekanavana ja keskustelun herättäjänä. Se tuli ennen pitkää yleisestikin tunnetuksi perinteisistä päivälehdistä poikkeavasta uutisoinnista, aihevalinnoista ja näkökulmista. Timo Harakan päätoimittajakaudella 1990 - 1994 lehden lukijamäärä kaksinkertaistui ja lehti oli itse keskustelun kohteena muun muassa elämäntapaintiaaneja koskeneen kirjoittelunsa vuoksi. Harakan aikana tuli näkyviin myös jännite journalistisen vapauden ja puolueorganisaation tiedotustarpeiden välillä. Erimielisyys huipentui Harakan erottamiseen, kun tämä oli haastatellut vihreää vaikuttajaa Pekka Haavistoa ja muun muassa kysynyt tämän seksuaalisesta suuntautumisesta. 1990-luvun puolivälissä tutkittiin myös Vihreän Langan talousjohdossa tapahtunutta väärinkäytöstä. Harakan seuraajan Päivi Sihvolan tehtäväksi jäi normalisoida tilanne lehdessä. 1990-luvulla laajemman ympäristötietoisuuden kasvaessa "planeetan paikallislehden" painopistealue siirtyi yhä lähemmäksi ympäristöasioiden uutisointia. 2000-luvun alussa lehden sisällössä on poliittiselle uutisoinnille ja raportoinnille annettu taas enemmän tilaa. Lehden tarkistettu levikki vuonna 2004 (tark. 18.3.2005) oli noin 4 000 ja lukijamäärä joulukuussa 2004 toteutetun lukijatutkimuksen mukaan noin 8900. Lehden päätoimittajana toimii Jyrki Räikkä.

Linkkejä

- [http://www.vihrealanka.fi/ Vihreä Langan kotisivu] Luokka:Suomalaiset puoluelehdet

1983

Tapahtumia

- 1. tammikuuta - ARPANET siirtyy virallisesti käyttämään Internet-protokollaa, Internet saa alkunsa.
- 1. tammikuuta - turvavyöpakko käyttöön UK:ssa.
- 19. tammikuuta - Klaus Barbie, saksalainen sotarikollinen pidätetään Boliviassa.
- 19. tammikuuta - Apple Lisa -tietokone julkistetaan.
- 22. tammikuuta - Bjorn Borg jää eläkkeelle voitettuaan viisi peräkkäistä Wimbledonin mestaruutta.
- 26. tammikuuta - Lotus 1-2-3 julkistetaan.
- 16. helmikuuta - Pensaspalot vaativat 71 ihmisen hengen Australiassa.
- 24. helmikuuta - Yhdysvaltain kongressin komitea julkaisee japanilaista alkuperää olevien kansalaisten kohtelua toisen maailmansodan aikana arvostelevan raportin.
- 1. maaliskuuta - Swatch esittelee ensimmäiset kellonsa.
- 8. maaliskuuta - Ronald Reagan kutsuu Neuvostoliittoa "pahan valtakunnaksi" ("evil empire").
- 23. maaliskuuta - Strategic Defense Initiative: Ronald Reagan esittää strategisen ohjuspuolustuksen rakentamista. Media antaa utopistiselle suunnitelmalle nimen "Tähtien sota".
- 7. huhtikuuta - Lennolla STS-6, astronautit Story Musgrave ja Don Peterson suorittavat ensimmäisen avaruuskävelyn (4 h, 10 min) sukkulasta käsin.
- 18. huhtikuuta - USA:n lähetystössä räjähtää pommi Beirutissa, 63 kuolee.
- 17. toukokuuta - Libanon, Israel, ja USA solmivat sopimuksen Israelin vetäytymisestä Libanonista.
- 13. kesäkuuta - Pioneer 10:sta tulee ensimmäinen aurinkokunnan jättänyt avaruusluotain.
- 27. kesäkuuta - Paul Mockapetris keksii internetin DNS-nimipalvelun.
- 4. elokuuta - Thomas Sankarasta Ylä-Voltan presidentti.
- 7. elokuuta - ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat alkavat Helsingissä.
- 21. elokuuta - Benigno Aquino, Jr., Filippiinien oppositiojohtaja murhataan Manilassa.
- 1. syyskuuta - Neuvostoliiton ilmavoimien hävittäjäkone ampuu alas Korean Air Lines-lentoyhtiön lennolla [http://www.airliners.net/search/photo.search?regsearch=HL7442&distinct_entry=true KAL-007] olleen Boeing 747-matkustajakoneen sen tunkeuduttua Neuvostoliiton ilmatilaan. Kaikki 269 koneessa ollutta saavat surmansa.
- 6. syyskuuta - Neuvostoliitto myöntää ampuneensa alas lennon [http://www.airliners.net/search/photo.search?regsearch=HL7442&distinct_entry=true KAL-007], mutta väittää ettei tiennyt sen olevan siviilikone.
- 26. syyskuuta - Everstiluutnantti Stanislav Petrov ei laukaise ballistisia ohjuksia, vaikka tietokonevirhe näyttää Neuvostoliiton olevan hyökkäyksen kohteena.
- 12. lokakuuta - Japanin entinen pääministeri Tanaka Kakuei tuomitaan neljäksi vuodeksi vankeuteen kahden miljoonan dollarin lahjusten ottamisesta Lockheediltä.
- 23. lokakuuta - Yhdysvaltojen merijalkaväen parakki tuhoutuu Beirutissa itsemurhaiskussa, 241 kuolee.
- 25. lokakuuta - Yhdysvallat hyökkää Grenadaan.
- 30. lokakuuta - Argentiinassa pidetään demokraattiset vaalit seitsemän vuoden sotilasvallan jälkeen.
- 26. marraskuuta - Lontoossa varastetaan 6800 kultaharkkoa — yhteisarvoltaan 26 miljoonaa puntaa — viedään holvista Heathrowin lentokentällä. (Vain osa on saatu takaisin, ja vain kaksi tekijöistä on saatu kiinni.)

Muita

- När-Tv eli ruotsinkielinen paikallistelevisio perustetaan Närpiöön.

Syntyneitä

- 20. maaliskuuta - Anne-Mari Berg, kohukaunotar
- 24. maaliskuuta - Alexei Eremenko jr, jalkapalloilija
- 26. huhtikuuta - Jose Maria Lopez, argentiinalainen kilpa-autoilija
- 18. marraskuuta - Jon Johansen, hakkeri

Kuolleita

- 24. tammikuuta - George Cukor, amerikkalainen elokuvaohjaaja
- 4. helmikuuta - Karen Carpenter, amerikkalainen poplaulaja (The Carpenters)
- 22. helmikuuta - Luis Buñuel, espanjalainen elokuvaohjaaja (s. 1900)
- 25. helmikuuta, Tennessee Williams, näytelmäkirjailija
- 3. maaliskuuta - Hergé, belgialainen sarjakuvapiirtäjä
- 18. maaliskuuta - Umberto II, Italian entinen kuningas
- 8. huhtikuuta - Kauko Käyhkö, säveltäjä, laulaja, näyttelijä
- 30. huhtikuuta - Muddy Waters, amerikkalainen bluesmuusikko
- 31. toukokuuta - Jack Dempsey, amerikkalainen nyrkkeilyn maailmanmestari
- 11. heinäkuuta - Ross Macdonald, amerikkalainen jännityskirjailija
- 24. elokuuta - Pentti Saarikoski, kirjailija
- 25. syyskuuta - Belgialaisten kuningas Leopold III Luokka:1980-luku Luokka:1983 als:1983 ko:1983년 ja:1983年 simple:1983 th:พ.ศ. 2526

Suomen presidentinvaalit 2006

Suomen presidentinvaalissa 2006 valitaan Suomen seuraava presidentti kuuden vuoden mittaiseksi toimikaudeksi. Vaali järjestetään tammikuussa 2006: kaksivaiheisen vaalin ensimmäinen vaali on 15. tammikuuta ja tarvittaessa toinen vaali 29. tammikuuta, jos kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisellä kierroksella yli puolta annetuista äänistä.

Ehdokkaat

Ehdokasasettelun vahvistaa muodollisesti Helsingin vaalipiirilautakunta 15. joulukuuta. Seuraavat henkilöt on nimetty ehdokkaiksi:
- Tarja Halonen, SDP
- Heidi Hautala, Vihreä liitto
- Bjarne Kallis, Kristillisdemokraatit
- Arto Lahti, valitsijayhdistys
- Henrik Lax, RKP
- Sauli Niinistö, Kokoomus
- Timo Soini, Perussuomalaiset
- Matti Vanhanen, Keskusta Halonen ei muodollisesti ole Vasemmistoliiton ehdokas, mutta puolue on sopinut tukevansa hänen uudelleenvalintaansa. Professori Arto Lahden asetti ehdokkaaksi valitsijayhdistys, joka ilmoitti keränneensä 20 000 kannatuskorttia 22. marraskuuta 2005. Myös 24-vuotias lähihoitajaopiskelija, kansalaisaktivisti, rap-artisti ja Suur-Savon vasemmistonuorten puheenjohtaja Ilkka Tillanen yritti kerätä tarvittavat 20 000 korttia. Määräaikaan mennessä kortteja kertyi kuitenkin kannattajaryhmän mukaan vain 15 440.

Teemoja

Istuva presidentti Tarja Halonen lähti vaalitaistoon sloganilla "Tasavallan presidentti". Kampanjassa on pyritty korostamaan Halosen "tavallisuusimagoa" ja sitä, että jatketaan vanhaan tapaan. Syksyllä 2005 ilmestyi Hannu Lehtilän kirja "Tarja Halonen – yksi meistä", joka Lehtilän mukaan ei ole vaalikirja. [http://www.tarjahalonen.fi/fi/ajankohtaista.php] Kansanedustaja Heidi Hautala ilmoitti 168 000 euron kampanjassaan tahtovansa "kansalaisten puolustusvoimaksi". Hän on myös kritisoinut presidentin valtaoikeuksia ja haluaisi vähentää presidentin valtaoikeuksista parlamentarismin hyväksi. [http://www.heidihautala.net/lehdistotiedotteet.php] Kansanedustaja Bjarne Kallis on korostanut Nato-jäsenyyttä Niinistöä voimakkaammin mutta Henrik Laxia maltillisemmin. Kallis korostaa myös kristillisten arvojen merkitystä. Klassisen liberalismin kannattajaksi itseään luonnehtiva professori Arto Lahti näkee esikuvanaan arkkipiispa Mikko Juvan. Hänen vaaliteemoja ovat pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten parantaminen, vahvan moraalin tuominen politiikkaan, Karjalan palauttaminen ja muut Suomen historian kipupisteiksi sanomansa aiheet kuten sotasyyllisten ja asekätkijöiden tuomiot, ylivelkaantuneiden aseman korjaaminen, lasten, perheiden, naisten ja miesten oikeuksien turvaaminen sekä avointa keskustelua Suomen sotilaallisesta liittoutumisesta. Ruotsalaisen kansanpuolueen europarlamentaarikko Henrik Lax nostaa teemoikseen suvaitsevaisuuden, rauhan edistämisen, pohjoismaisten siteiden vahvistamisen, EU:n vahvistamisen ja liittymisen Natoon. Puolueen ympäristöministeri Jan-Erik Enestam on tukenut Henrik Laxia, vaikka hän itse ministerinä kannattaa eduskunnan hyväksymää turvallisuuspoliittista selontekoa toistaiseksi jatkuvasta sotilaallisesta liittoutumattomuudesta. [http://www.henriklax.nu/suomeksi/index.asp] Euroopan investointipankin varapääjohtaja Sauli Niinistö julistautui vaalimainoksissaan keskiviikkona 26. lokakuuta 2005 "työväen presidentiksi" sadan tuhannen euron mainosiskulla lehdissä ja televisiomainoksella. Niinistö korostaa vastakkainasettelun olevan ohi työelämässä ja Suomen olevan "yhteinen yrityksemme". Niinistö korostaa myös turvallisuuden merkitystä, mutta ilmoittaa parhaiten suomalaisille sopivan eurooppalaisen turvallisuuden, jonka eteen ei ole tehty tarpeeksi töitä. Niinistön mukaan ilmastonmuutos on maailman "riskienhallinnan" tärkein kysymys ja sanoo suomalaisella ympäristöteknologialla olevan paljon annettavaa.[http://www.niinisto.net/index.php?option=com_content&task=blogcategory&id=1&Itemid=14] Puheenjohtaja Timo Soinin näkyvimpänä teemana on EU-vastaisuus. Hän on myös sanonut Arto Lahden tapaan että Suomi tarvitsee perustuslakituomioistuimen. Pääministeri Matti Vanhasen kampanjasisältö julkistettiin lauantaina 29. lokakuuta 2005. Kampanjan otsikkona on "Vihreä tuuli". Vanhasen joukot tekevät töitä pitkälti talkoilla. Vanhasta henkilönä on tehnyt tunnetuksi Timo Laaninen, joka poliittisena toimittajana kirjoitti Vanhasesta kirjan Se on ihan Matti. [http://www.mattivanhanen.net/]

Aiheesta muualla

- [http://www.vaalit.fi/14168.htm Presidentinvaali 2006] - Tietoa vaaleista Oikeusministeriön vaalit.fi -sivustolla
- [http://www.yle.fi/vaalit Vaalit 2006] - YLEn vaalisivusto
- [http://www.vaalikone.fi/presidentti2006/ Presidentinvaalit 2006] - Helsingin Sanomien vaalisivusto
- [http://www.mtv3.fi/vaalit/ Presidentti 2006] - MTV3:n vaalisivusto
- [http://www.iltasanomat.fi/uutiset/erikoissivut/Presidentinvaalit+2006/1083426 Presidentinvaalit 2006] - Ilta-Sanomien vaalisivusto

Ehdokkaiden kampanjasivustot

- [http://www.tarjahalonen.fi Tarja Halonen]
- [http://www.heidi2006.fi Heidi Hautala]
- [http://www.bjarnekallis.net Bjarne Kallis]
- [http://www.artolahti.com Arto Lahti]
- [http://www.henriklax.com Henrik Lax]
- [http://www.niinisto.net Sauli Niinistö]
- [http://www.timosoini.net Timo Soini]
- [http://www.mattivanhanen.fi Matti Vanhanen]

Muita sivustoja

- [http://www.utopia2006.net Ilkka Tillanen] 2006

Heidi Hautala

Heidi Hautala (s. 14. marraskuuta 1955) on suomalainen poliitikko. Hän oli Vihreän Liiton puheenjohtaja 1987-1991 ja kansanedustaja 1991-1995. Suomen liittyessä Euroopan unioniin 1995 hän siirtyi europarlamenttiin, jossa hän toimi vuoteen 2003 asti. Vuoden 2003 vaaleissa hänet valittiin jälleen eduskuntaan. Heidi Hautala oli Vihreän liiton ehdokas presidentinvaaleissa 2000 ja hänet on valittu puolueen ehdokkaaksi myös vuoden 2006 presidentinvaaleihin.

Aiheesta muualla

- [http://www.heidihautala.net/ Heidi Hautalan kotisivu]
- [http://www.heidi2006.fi/ Heidi Hautalan presidentinvaalikampanja] Hautala, Heidi Hautala, Heidi Hautala, Heidi

Koijärvi

Koijärvi on entinen kunta ja nykyisin osa Forssan kaupunkia. Koijärven kunta lakkautettiin 1969, jolloin kunnan pääosa liitettiin Forssaan ja pohjoisosa Urjalaan. Koijärvellä sijaitsee kuuluisa nimikkojärvi Koijärvi, ruohikkoinen lintujärvi ja kosteikko. Järven vesiala on 242 hehtaaria. Pesimälinnustoltaan rikas Koijärvi tuli tunnetuksi 1970-luvun lopulla laskuojan patoamiskiistoista luonnonsuojelijoiden ja maanomistajien kesken. Luonnonsuojelijoiden Koijärvi-liikkeestä tuli tunnetuksi muun muassa Ville Komsi, josta tuli sittemmin vihreiden ensimmäinen kansanedustaja. Maanomistajien nokkamiehenä vaikutti maanviljelijä Mauno Vinnikainen. Pääosa Koijärvestä on nykyisin valtion omistuksessa.

Kylät

Koijärvi Luokka:Suomen entiset kunnat Luokka:Suomen järvet Luokka:Forssa

Osmo Soininvaara

Osmo Heikki Kristian Soininvaara (s. 2. syyskuuta 1951 Helsinki) on Vihreän Liiton kansanedustaja. Hän toimi puolueen puheenjohtajana kaksi kautta vuosina 2001-2005. Koulutukseltaan Soininvaara on kansantalous- ja tilastotieteilijä (valtiotieteen lisensiaatti).

Poliittinen ura

Soininvaara on esittänyt useasti kritiikkiä yhteiskunnallisista asioista, joihin voi tutustua mm. lukemalla eduskunnassa käytetyt puheenvuorot eduskunnan nettisivuilta tai hänen kirjoittamiaan kirjoja, esimerkiksi Hyvinvointivaltion eloonjäämisoppi. Poliittisen uransa Soininvaara aloitti Liberaalinen Kansanpuolueesta 1960-luvun lopulla, josta hän 1980-luvun alussa siirtyi sitoutumattoman kunnallispoliittisen Helsinki-ryhmän toimijaksi, Vihreiden aihio-organisaatioihin, sekä lopulta vakiintuneeseen vihreiden puolueeseen. 1980-luvulla Soininvaara oli Pentti Linkolaa vastaava maailmanloppua povaava radikaalivihreä, mutta hän käänsi takkiaan jo samalla vuosikymmenellä. Kansanedustajaksi hänet valittiin ensimmäisen kerran 1987. Hän toimi kaksi vuotta ministerinä Paavo Lipposen II hallituksessa (2000-2002).

Työllisyydestä ja sosiaaliturvasta

Soininvaara on tunnetuimpia suomalaisia perustuloteoreetikkoja ja saavuttanut työllään arvostusta yli puoluerajojen. Tuloveron ja palkkaverojen osuutta verotuksessa on hänestä vähennettävä ja on verotettava mieluummin maaomaisuutta, energian käyttöä, ympäristöhaittoja, autoliikennettä kaupunkien keskustoissa ja muuta sellaista. Sosiaalipolitiikkaamme ei Soininvaaran mukaan ole suunniteltu suurtyöttömyyden oloihin. Sosiaalipolitiikan ja verolakien yhteisvaikutukset ovat hänestä jopa tuhoisia näissä oloissa. Nykyjärjestelmän huonot kannustinvaikutukset käyvät sitä vahingollisemmiksi, mitä enemmän epätyypilliset työsuhteet yleistyvät. Huonosti tuottavaa työtä ei kuitenkaan pidä hinnoitella pois markkinoilta. Jotta pienipalkkaisuus ei johtaisi kohtuuttomiin tuloeroihin, on pienipalkkaisia tuettava tavalla tai toisella tulonsiirroin ja verohelpotuksin. Perustulon käyttöön otto olisi yksi keino, Edmond Malinvaudin esittämä sotu-maksujen poisto vähätuloisimmilta olisi toinen, maltillisempi. Myös Yhdysvalloissa käytettävää tulotuen mallia kannattaa Soininvaaran mukaan tutkia.

Esimerkki kritiikistä pk-seudun kaavoituksesta

Osmo Soininvaara on kritisoinut sitä, että nykyisellään pääkaupunkiseutu kuuluu väljimmin rakennettuihin maailmassa. Tämä aiheuttaa hänen mukaansa sen, että julkista liikennettä ei voida toteuttaa tehokkaasti ja palvelut ovat kaukana tarvitsijoista. Silti Helsingin kahdella naapurikaupungilla on paljon rakentamatonta maata. Syynä tällaiseen on se, että Vantaalla ei ole varaa kasvaa, koska jokainen uusi asukas maksaa kaupungille noin 10 000 euroa ja Espoolla on kaavoitusvaikeuksia. Helsingissä taas pulmia aiheuttaa hintatason hallitsematon kohoaminen, joka säteilee myös Espooseen ja Vantaalle. Korkeiden hintojen vuoksi etenkin lapsiperheet joutuvat muuttamaan kauemmaksi asumaan ja käymään sieltä töissä Helsingissä, tunnetuimpana esimerkkinä Nurmijärvi, josta on kehitetty hajaantumista merkitsevä sana "nurmijärveläistyminen". Lue [http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/265/Kolumnit_Suomen_kuvalehti/kolumnit_SK_34_2003.html kolumni].

Aiheesta muualla

- [http://www.soininvaara.net Soininvaara.net] Soininvaara, Osmo

Heidi Hautala

Aiheesta muualla

- [http://www.heidihautala.net/ Heidi Hautalan kotisivu]
- [http://www.heidi2006.fi/ Heidi Hautalan presidentinvaalikampanja] Hautala, Heidi Hautala, Heidi Hautala, Heidi

Kalle Könkkölä

Kalle Könkkölä (s. 16. tammikuuta 1950) on suomalainen poliitikko ja entinen kansanedustaja. Könkkölä on ollut Kynnys ry:n puheenjohtaja vuodesta 1973. Hän oli toinen Vihreän liiton ensimmäisistä kansanedustajista 1983-1987 ja Vihreän liiton varapuheenjohtaja 1990-91.

Julkaisut

- Huoneekseni tuli maailma, yhteistyössä Heini Sarasteen kanssa, 1996, WSOY
- Vammaiset, Suomi, Maailma, 1991 Könkkölä, Kalle

Ville Komsi

Ville Komsi on suomalainen poliitikko ja Vihreän liiton entinen kansanedustaja (1983-1989) ja Helsingin kaupunginvaltuutettu vuodesta 1980. Viime vuosina hän on keskittynyt kurdien asioihin. Komsi valittiin kansanedustajaksi Helsingin vaalipiiristä yhtaikaa uusimaalaisen Kalle Könkkölän kanssa. Yhdessä he edustivat Vihreiden taustaa: Könkkölä Vaivaisliikettä ja muita ihmisoikeuksiin liittyviä kansalaisjärjestöjä, Komsi "koijärveläisiä" ja muita ympäristöasioiden järjestöjä. Komsi oli tullut tunnetuksi Koijärvi-jupakan yhteydessä luonnonsuojelijoiden äänitorvena. Silloin hän oli toiminut lähinnä Liberaalisessa Nuorisoliitossa ja oli LKPn jäsen. Komsi, Ville Komsi, Ville

Ahon hallitus

Ahon hallitus oli Suomen tasavallan 65. hallitus, jonka muodostivat Keskusta, Kokoomus, RKP ja SKL. Hallitus toimi 26. huhtikuuta 1991 - 13. huhtikuuta 1995.

Luokka:Suomen hallitukset

Pekka Haavisto

Pekka Haavisto toimi 1987-1995 Vihreän liiton kansanedustajana Suomen eduskunnassa. Vaikka hän oli Vihreän liiton puheenjohtaja 1993–1995, hän putosi eduskunnasta vuoden 1995 vaaleissa, joissa yllätysnimi Irina Krohn nousi kansanedustajaksi. Puolue valitsi hänet kuitenkin ympäristöministeriksi Lipposen ensimmäiseen hallitukseen. Hän pyrki eduskuntaan vielä vuonna 1999, mutta jäi silloin varaedustajaksi, kun tällä kertaa monien yllätykseksi Anni Sinnemäki tuli valituksi. Tämän jälkeen hän siirtyi YK:n ympäristöohjelma ”Unepin” palvelukseen, jossa hän on erikoistunut tutkimaan konfliktien ympäristövaikutuksia. Hänestä on tulossa EU:n erityisedustaja Sudaniin. Haavisto valittiin valittiin Vihreän liiton edustajana Helsingin kaupunginvaltuustoon vuonna 2004. Hän on myös Euroopan vihreän puolueen puheenjohtaja. Haavisto, Pekka

Kalle Könkkölä

Julkaisut

- Huoneekseni tuli maailma, yhteistyössä Heini Sarasteen kanssa, 1996, WSOY
- Vammaiset, Suomi, Maailma, 1991 Könkkölä, Kalle

Heidi Hautala

Aiheesta muualla

- [http://www.heidihautala.net/ Heidi Hautalan kotisivu]
- [http://www.heidi2006.fi/ Heidi Hautalan presidentinvaalikampanja] Hautala, Heidi Hautala, Heidi Hautala, Heidi

Pekka Haavisto

Satu Hassi

Satu Maijastiina Hassi (syntynyt 3. kesäkuuta 1951) on europarlamentaarikko ja kirjailija. Hänet valittiin vuoden 2004 eurovaaleissa Euroopan parlamenttiin Suomen ainoana vihreiden edustajana. Valinnan seurauksena hän jätti kansanedustajapaikkansa eduskunnassa, joka hänellä oli ollut vuodesta 1991 lähtien. Satu Hassi oli ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri toisessa Paavo Lipposen johdolla muodostetussa hallituksessa 15. huhtikuuta 1999 - 31. toukokuuta 2001, mutta jätti tehtävänsä ennenaikaisesti vastalauseena viidennen ydinvoimalan rakentamispäätökselle. Hän oli puolueensa puheenjohtajana vuosina 1999-2001. Ennen vihreätä herätystään Hassi toimi 1970-luvun alussa Teiniliiton ja taistolaisen Sosialistisen opiskelijaliiton riveissä. Koulutukseltaan Hassi on tekniikan lisensiaatti, erikoistumisalana sähkövoima- ja energiatekniikka. Kirjailijana hän on kirjoittanut romaaneja, esseitä ja runoja, sekä fysiikan oppikirjoja.

Teokset

- Tukka Hattuhyllyllä, WSOY 2002 (romaani)
- Seinä, jota ei ole, tottelemattomuusharjoituksia, WSOY 1988 (esseekokoelma)
- Käärme ja tiedon puu, naisnäkökulmia tekniikkaan, WSOY 1987 (esseekokoelma)
- Naaraskierre, WSOY 1986 (romaani)
- Magdaleena ei häpeä enää, WSOY 1984 (runokokoelma)
- Lukion fysiikka-sarja, WSOY (yhdessä J Hatakan, H Saarikon ja J Valjakan kanssa, oppikirjoja)

Aiheesta muualla

- [http://www.satuhassi.net/ Satu Hassin kotisivusto] Hassi, Satu Hassi, Satu

Tarja Cronberg

Koulutus

Työura

Lähteet

[http://www.eduskunta.fi/Cronberg_Tarja Eduskunnan Tarja Cronberg sivusto]

Lisätietoa

[http://www.tarjac.net Cronbergin kotisivut] Cronberg, Tarja

Ulla Anttila

Ulla Anttila on Vihreän Liiton kaupunginvaltuutettu ja neljännen kauden kansanedustaja Vantaalta, Uudenmaan vaalipiiristä. Hänet valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran vuonna 1991. Koulutukseltaan hän on valtiotieteen maisteri ja ammatiltaan sosiaalipsykologi ja tutkija. Eduskuntakaudella 2003–2007 Ulla Anttila on:
- ulkoasiainvaliokunnan jäsen
- sosiaali- ja terveysvaliokunnan varajäsen
- eduskunnan ihmisoikeusryhmän puheenjohtaja
- eduskunnan vammaisasioiden yhteistyöryhmän puheenjohtaja
- eläinsuojeluryhmän jäsen Ulla Anttila toimi Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja 1999–2001 ja Vihreän liiton varapuheenjohtajana 2001–2003. Hän on toiminut myös Vihreän liiton kansainvälisen ryhmän puheenjohtajana sekä pääministerin Turvallisuus 2004 -työryhmän jäsenenä. Ulla Anttilan perheeseen kuuluvat puoliso Tero Taponen sekä tyttäret Alli ja Taru.

Linkkejä

- [http://www.ullaanttila.com/ Henkilökohtaiset kotisivut] Anttila, Ulla

Category:1949 births

ko:분류:1949년 태어남 ja:Category:1949年生

nauka statystyki t�uszcze online casinos Pozycjonowanie

:: RELATED NEWS ::

Alfred Harrison Joy
Alfred Harrison Joy (September 23 1882 – April 18 1973) was an American astronomer. After graduating, he spent ten years teaching at the American University of Beirut. When World War I prevented his return to

Alfred H. Joy
Alfred Harrison Joy (September 23 1882 – April 18 1973) was an American astronomer. After graduating, he spent ten years teaching at the American University of Beirut. When World War I prevented his return to

1967-1971 Ford Thunderbird
The Ford Thunderbird is a car manufactured in the USA by the Ford Motor Company. It entered production for the 1955 model year as a two-seater sporty car; unlike the superficially similar (and slightly earlier) Chevrolet Corvette, the Thunderbird was never sold as a full-blown sports car. Ford d

Alfred Joy
Alfred Harrison Joy (September 23 1882 – April 18 1973) was an American astronomer. After graduating, he spent ten years teaching at the American University of Beirut. When World War I prevented his return to

Air Force Occupational Badge
An Air Force Occupational Badge is a military badge of the United States Air Force which is awarded to those members of the line Air Force community who are engaged in duties “other than flying”. The purpose of the Air Force Occupational Badge is to denote and recognize training and education received in a particular career field and to provide recognition in an outwardly displayed badge. The first Air Force Occupational Badges began appearing on Air Forc

Edwin Ernest Salpeter
Edwin Ernest Salpeter (born December 3 1924) is an Austrian-Australian-American astronomer. He emigrated from Austria to Australia while in his teens. He has been at Cornell University since 1948. In 1951 Salpeter suggested tha

Edwin Salpeter
Edwin Ernest Salpeter (born December 3 1924) is an Austrian-Australian-American astronomer. He emigrated from Austria to Australia while in his teens. He has been at Cornell University since 1948. In 1951 Salpeter suggested tha

Edwin E. Salpeter
Edwin Ernest Salpeter (born December 3 1924) is an Austrian-Australian-American astronomer. He emigrated from Austria to Australia while in his teens. He has been at Cornell University since 1948. In 1951 Salpeter suggested tha

Pilot’s Badge
An Aviator Badge is an insignia used in most of the world’s militaries to designate those who have received training and qualification in military aviation. Also known as a Pilot’s Badge, or Pilot Wings, the Aviator Badge was first conceived to recognize the training that military aviators receive, as well as provide a means to outwardly differentiate between military pilots and the “foot soldiers” of the regular ground forces.

United States

Information pertaining to aviator badges of the mythology of pre-Christian Ireland did not entirely survive the conversion to Christianity, but much of it was preserved, shorn of its religious meanings, in medieval Irish literature, which represents the most extensive and best preserved of all the branches of Celtic mythology. Although many of th