Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Vihreä Puolue (Saksa)

Vihreä puolue (Saksa)

Saksan vihreä puolue (nykyään Bündnis 90/Die Grünen = "Liittouma 90/Vihreät") perustettiin vuonna Saksan Liittotasavallassa 13. tammikuuta 1980 nimellä DIE GRÜNEN eri 1970-luvun liikkeiden organisoituessa poliittiseksi voimaksi. Saksan vihreät ovat yksi vanhimmista ja menestyneimmistä vihreistä puolueista. Puolue korosti ohjelmassaan sosiaalisuutta, ekologisuutta, demokratiaa ja pasifismia. Tarkoitus oli muodosta ei-puolueenomainen puolue, jossa noudatettiin esimerkiksi kierrätysperiaatetta poliittisten tehtävien hoidossa. Nykyään poliittisia painopisteitä ovat:
- Ympäristöpolitiikka: Vihreässä politiikassa ydinajatuksena on kestävä kehitys, luonnonvarojen säästäminen ja siten esimerkiksi uusiutuvien luonnonvarojen käyttäminen
- Talous- ja sosiaalipolitiikka: nykyisen sukupolven tarpeet on tyydytettävä heikentämättä tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Tästä seuraa esimerkiksi skeptinen suhtautuminen jatkuvan kasvun mahdollisuuteen.
- Yhteiskuntapolitiikka: Vihreät painottavat liberalismia ja kansalaisoikeuksia. Keskeisiä kysymyksiä ovat maahanmuuttajien integroiminen paikalliseen yhteiskuntaan sekä sukupuolisten vähemmistöjen asian edistäminen.
- Eurooppapolitiikka: Vihreät ajavat Turkin jäsenyyttä Euroopassa ja kannattavat ehdotusta EU:n perustuslaiksi
- Koulutuspolitiikka: Vihreät vastustavat opintomaksuja. 1989 perustettiin DDR:n vihreä puolue, joka liittyi Länsi-Saksan vihreään puolueeseen seuraavana vuonna. Vuonna 1991 eräät Itä-Saksan kansalaisjärjestöt (Neues Forum, Demokratie jetzt ja Initiative Frieden und Menschenrechte) yhdistyivät Bündnis 90 -liikkeeksi. 1993 Bündis 90 ja Die Grünen liittyivät yhteen, mistä lähtien puolueen nimenä on ollut Bündnis 90/Die Grünen. Vihreät saivat ensimmäiset paikkansa Saksan liittopäivillä (Bundestag) jo 1983 ja saavuttivat 8,3 % äänistä tammikuun 1987 Länsi-Saksan vaaleissa. Joulukuussa 1990 Saksan yhdistymisen jälkeen puolue jäi 5 % äänikynnyksen alle, ja jäi ilman paikkoja. Itä-Saksan Bündnis 90 -järjestön liityttyä vihreisiin, puolue sai 1994 7,3 % äänistä ja 49 paikkaa. Vuoden 1998 vaalitulos oli 6,7 % äänistä ja 47 paikkaa, ja vihreät liittyivät kokoomushallitukseen SPD:n kanssa. Vuoden 2002 vaaleissa äänisaalis oli 8,6 % ja 55 paikkaa ja säilyttivät hallituspaikkansa pitkälti karismaattisen johtajansa Joschka Fischerin ansiosta. Vuoden 2004 eurovaaleissa vihreät saivat 13 paikkaa Saksan 99 edustajasta. Vihreiden kannattajakunta on keskimääräistä koulutetumpaa (62% on suorittanut vähintään ylioppilastutkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon), nuorempaa (38,1 vuotta) ja parempituloista. Sukupuolijakaumassa ei ole merkittävää eroa. Merkittävimpiä keskuksia ovat Freiburg im Breisgau ja Berliinin Kreuzberg.

Puolueen edustajia


- Joschka Fischer
- Daniel Cohn-Bendit Luokka:Saksalaiset puolueet ko:독일 녹색당 ja:緑の党 (ドイツ)

13. tammikuuta

13. tammikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 13. päivä. Vuodesta on jäljellä 352 päivää (karkausvuonna 353). ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Nuutti :- suomenruotsalainen kalenteri: Knut :- ortodoksinen kalenteri: Jermi, Tarvo, Ele :- saamenkielinen kalenteri: Nuvtte, Nuhtte :- vanhemmissa kalentereissa: Agne, Hilarius, Kanutus, Kunto

Tapahtumia


- 888 - Pariisin kreivi Odosta tuli frankkien kuningas.
- 1898 - Emile Zola julkaisi avoimen kirjeen Ranskan presidentille otsikolla J'accuse ("Minä syytän").
- 1900 - Wilhelm II julisti Saksan armeijan komentokielen olevan saksa.
- 1953 - Marsalkka Josip Broz Tito valittiin Jugoslavian presidentiksi.

Syntyneitä


- 1893 - Clark Ashton Smith, kirjailija
- 1977 - Orlando Bloom, näyttelijä

Kuolleita


- 86 eaa - Gaius Marius, roomalainen kenraali ja poliitikko
- 858 - Ethelwulf, Wessexin kuningas
- 888 - Kaarle Paksu, frankkien kuningas
- 1929 - Wyatt Earp, villin lännen maineikas sheriffi
- 1941 - James Joyce, irlantilainen kirjailija ---- Katso myös: kalenteri ~ 12. tammikuuta, 14. tammikuuta Luokka:Tammikuu -01-13 ko:1월 13일 ja:1月13日 simple:January 13 th:13 มกราคม

1980

Tapahtumia


- 1. tammikuuta - Ruotsin uusi kruununperimysjärjestys nostaa Ruotsin prinsessa Victorian veljensä edelle.
- 5. tammikuuta - Hewlett-Packard julkistaa ensimmäisen tietokoneensa
- 7. tammikuuta - Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter vahvistaa lain $1,5 miljardin lainasta Chrysler Corporationin pelastamiseksi.
- 11. tammikuuta - Nigel Shortista tulee 14 vuotiaana nuorin šakin kansainvälinen mestari.
- 22. tammikuuta - Andrei Saharov pidätetään Moskovassa.
- 26. tammikuuta - Israel ja Egypti solmivat diplomaattiset suhteet.
- 4. helmikuuta - Ajatollah Khomeini nimeää Abolhassan Banisadrin Iranin presidentiksi.
- 23. helmikuuta - Ajatollah Khomeini määrää Iranin parlamentin päättämään amerikkalaispanttivankien kohtalosta.
- 18. maaliskuuta - Neuvostoliiton Vostok-raketti räjähtää laukaisualustalla surmaten 50.
- 21. maaliskuuta - Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter julistaa USA:n boikotoivan Moskovassa pidettäviä kesäolympialaisia.
- 24. maaliskuuta - Arkkipiispa Óscar Romero tapetaan San Salvadorissa.
- 27. maaliskuuta - Norjalainen porauslautta Alexander Kielland kaatuu Pohjanmerellä, 212:n miehistöstä kuolee 123.
- 7. huhtikuuta - Iranin panttivankikriisi: Yhdysvallat katkaisee diplomaattiset suhteet Iranin ja määrää talouspakotteita.
- 9. toukokuuta - Floridassa liberialainen rahtialus Summit Venture törmää Tampa Bayn siltaan. Onnettomuudessa kuolee 35.
- 18. toukokuuta - St. Helens -tulivuori purkautuu Washingtonissa. 57 kuolleen lisäksi kolmen miljardin dollarin taloudelliset vahingot.
- 24. toukokuuta - YK:n kansainvälinen tuomioistuin määrää Iranin vapauttamaan Teheranin panttivangit.
- 1. kesäkuuta - CNN aloittaa uutislähetykset
- 17. heinäkuuta - Saddam Husseinista tulee Irakin presidentti.
- 30. heinäkuuta - Vanuatu itsenäistyy.
- 25. elokuuta - Microsoft julkaisee UNIX-versionsa, Xenixin.
- elokuu - XXII kesäolympialaiset, Moskova
- 5. syyskuuta - St. Gothard tunneli avataan Sveitsissä maailman pisinpänä maantietunnelina (16,32 km; välillä Goschenen–Airolo).
- 12. syyskuuta - Sotilasvallankaappaus Turkissa Kenan Evrenin johtamana.
- 17. syyskuuta - Lenin-telakalla Gdanskissa perustetaan Solidaarisuus-ammattiliitto.
- 22. syyskuuta - Irakin kansalliskokous määrää armeijan suorittamaan kuolettavan iskun Irania vastaan. Iranin-Irakin sota alkaa.
- 30. lokakuuta - El Salvador ja Honduras allekirjoittavat rauhansopimuksen vuoden 1969 Jalkapallosodan päättämiseksi.
- 4. marraskuuta - Republikaalipuolueen haastaja Ronald Reagan voittaa demokraattipresidentin Jimmy Carter Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.
- 12. marraskuuta - NASAn avaruusluotain Voyager I ohittaa Saturnuksen ja lähettää ensimmäiset tarkat valokuvat maahan.
- 23. marraskuuta - noin 4800 ihmistä kuolee Italian eteläosia ravistelleessa maanjäristysten sarjassa
- 8. joulukuuta - John Lennon murhataan New Yorkissa.

Tuntematon päivämäärä


- NEC (Nippon Electric Corporation) julkaisee ensimmäisen digitaalisen signaaliprosessorin: NEC µPD7710.
- SCART-liitin pakolliseksi kaikissa Ranskassa myytävissä televisioissa.

Syntyneitä


- 19. tammikuuta - Jenson Button, englantilainen Formula 1-kuljettaja
- 12. helmikuuta – Christina Ricci, näyttelijä.
- 7. maaliskuuta – Olli-Pekka Karjalainen, moukarinheiton nuorten maailmestari (1998), Suomen ennätys 83,30 m (2004).
- 20. huhtikuuta – Blümchen, saksalainen laulaja ja näyttelijä.
- 17. kesäkuuta – Venus Williams, tennistähti.
- 10. heinäkuuta – Jessica Simpson, laulaja.
- 15. heinäkuuta - Jasper Pääkkönen, näyttelijä
- 26. elokuuta – Macaulay Culkin, näyttelijä.
- 15. lokakuuta - Siiri Nordin, laulaja
- 30. lokakuuta - Eva Wahlström, nyrkkeilijä
- 18. joulukuuta - Christina Aguilera, laulaja

Kuolleita


- 8. tammikuuta - John Mauchly, ENIACin toinen suunnittelija
- 19. helmikuuta - Bon Scott, AC/DC, muusikko
- 17. maaliskuuta - Rafael Paasio, poliitikko
- 15. huhtikuuta - Jean-Paul Sartre, filosofi ja kirjailija
- 6. huhtikuuta - Kustaa Vilkuna, akateemikko (s. 1902)
- 29. huhtikuuta - Alfred Hitchcock, ohjaaja
- 18. toukokuuta - Ian Curtis, muusikko
- 28. toukokuuta - Rolf Nevanlinna, matemaatikko
- 7. heinäkuuta - Henry Miller, kirjailija
- 1. elokuuta - Patrick Depailler, ranskalainen F1-kuljettaja testiajoissa Hockenheimin radalla
- 25. syyskuuta - John Bonham, Led Zeppelin, muusikko
- 8. joulukuuta - John Lennon, muusikko Luokka:1980-luku Luokka:1980 als:1980 ko:1980년 ja:1980年 simple:1980 th:พ.ศ. 2523

1970-luku

Politiikka

1970-luku oli poliittisesti jatketta 1960-luvun radikalismille, mutta laimentuneena 1960-lukulaisten johtohahmojen siirtyessä vallan eteisiin. Terrorismi arabimaissa ja Länsi-Euroopassa (IRA Britanniassa, ETA Espanjassa, RAF Saksan liittotasavallassa, Italiassa 400 eri järjestöä) oli näkyvää ja sitä vastaan ryhdyttiin lentoliikenteessä ja Euroopassa tehokkaisiin vastatoimiin. Arabiterrorismi ilmeni lentokonekaappauksina ja liittyi etenkin palestiinalaisten frustraatioon Israelin vallan edessä. Euroopassa terrorismi liittyi pienten kansojen erilaisiin itsenäisyyspyrkimyksiin. Yhdysvalloissa terrorismi oli vähäisempää ja ainakin Euroopasta katsoen ilman perusteluja tapahtuvaa, esim. Symbioottinen vapautusjärjestö Kaliforniassa ja Unabomberin yhden miehen sota kirjepommeilla. Neuvostoliitto tuki useita Euroopan ja arabien terroristiorganisaatioita. Vuosikymmen oli liennytystä Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä aina Afganistanin sisällissotaan asti. Länsi-Euroopan liennytys meni vielä pitemmälle, mm. ydinaseiden vastustus kohdistui nimenomaan Yhdysvaltain aseisiin, ja pelättiin "suomettumista" (Finlandisierung). Suomettuminen-termi liittyi Saksan sisäpolitiikkaan ja pelkoihin, että maa, joka käy liikaa kauppaa Neuvostoliiton kanssa, jää Neuvostoliiton vangiksi. Euroopan viimeiset siirtomaa-alueet Angolassa jne. itsenäistyivät Portugalin siirtyessä demokratiaan. Myös Englanti neuvotteli Hong-Kongin liittymisestä Kiinan kansantasavaltaan. Yhdysvallat sai sotahistoriaansa tahran jouduttuaan vetäytymään Etelä-Vietnamista 1975, jonka jälkeen Vietnam yhdistyi. Yhdysvallat siirtyi palkka-armeijaan ja varoi joutumasta sotilaallisiin selkkauksiin vielä Reaganin presidenttikaudella. Vietnamin yhdistymistä seurasi pian Vietnamin kiinalaisten venepakolaisuus ja Kiinan ja Vietnamin rajasota.

Talous

Taloudellisesti 1970-luvun alkupuolen öljykriisi oli pelottava kokemus länsimaille, mutta esim. Yhdysvalloissa jo sitä ennen oltiin siirrytty hitaampaan talouskasvuun, suureen inflaatioon (stagflaatio) ja pysyvään suurehkoon työttömyyteen. "Last to leave Michigan, turn off lights"-tarrat tulivat autoihin Yhdysvalloissa. Japanin nousu oli huipussaan elektroniikassa, autoteollisuudessa, laivanvarustuksessa jne. Yhdysvallat jne. joutuivat siirtämään tehtaitaan Aasian tiikerimaihin (etenkin Singaporeen) ko. maiden lakien vaatiessa teollisten tuotteiden kokoonpanon kotimaassa. Tämä oli 2000-luvun alun Kiina-ilmiötä vastaava.

Kulttuuri

Kulttuurissa kritisoitiin "järjestelmää", mm. Kummisetä-elokuvissa kunniallisia ihmisiä olivat mafiosot eivätkä poliisit, jotka kuvattiin korruptoituneina. Sama teema oli esillä mm. "Serpico"-elokuvassa. Toisaalta etsittiin ihanteellista mennyttä American Graffiti-elokuvassa ja sen TV-versiossa Happy Days. Clint Eastwoodin italowesternit ja Likainen Harry-elokuvat kertoivat raa'asta menneestä ja nykyhetkestä, Rautainen Coogan taas maaseudun ihanteet säilyttäneestä sheriffistä. Suurta seikkailua jossain kaukana edustivat Tähtien sota ja Roger Mooren Bond-filmit. Suomessa esiintyi jako 8 surmanluotia- tai Mies joka ei osannut sanoa ei-tyylisten vakavien elokuvien, ja Turhapuro-linjan välillä. Taistolaisuus ja itsesensuuri olivat voimakkaita ilmiöitä. Kirjallisuudessa Nobel-palkinto meni vuosikymmenen alussa Aleksandr Solženitsynille Syöpäosasto, Ivan Denisovitšin päivä jne. kirjoista, joissa kerrottiin Neuvostoliiton vankileireistä ja niiden kieltämisestä. Myös Yhdysvalloissa kaiveltiin menneisyyttä, mm. Vietnamin sodan ja orjuuden (esim. Alex Haleyn Juuret) virheitä. Intiaanit järjestivät mielenosoituksia mm. Wonded Kneessä. Mustat muslimit protestoivat. Yhdysvaltain suurkaupunkien keskustat tyhjenivät asukkaista ja rappioituivat.

Tekniikka

Esim. NASA:n Apollo-ohjelma lopetettiin ennenaikaisesti, avaruussukkulan rakentamisen suuret kustannusylitykset ja viivästymiset herättivät epäluottamusta teknologiaan, etenkin ydintekniikkaan suhtauduttiin pelolla.

Vaihtoehtoliikkeet

Aika nosti uusia liikkeitä, jotka eivät enää olleet suurten massojen vaan ryhmien ja yksilöiden liikkeitä. Ympäristöliike, kierrättäminen, ekologinen ruoka, New Age-uskonnot, punk-rock jne. nousivat 1970-luvulla; punk Englannissa, vihreys Saksassa (tosin Yhdysvallat siirtyi lyijyttömän bensiinin käyttäjäksi) ja muut Yhdysvalloissa tullen Eurooppaan vasta 10-15 vuotta myöhemmin. Uskontoihin suhtauduttiin nuivemmin, idän uskonnot kiinnostivat, toisaalta kristillisyydessäkin nousi Yhdysvalloissa monia TV-evankelistoja suuriksi tekijöiksi, niin suuriksi, että 1980-luvulta lähtien he vaikuttivat Yhdysvaltain liittovaltion poliittisiin ratkaisuihin.

Ajankohtaista


- Datsun 100 A, Saab 96, Rättisitikka, Lada
- turvavyöpakko, ajovalopakko ja yleiset nopeusrajoitukset
- Alkon ravintolat
- leveät farkkulahkeet ja paksupohjaiset kengät, sammarit
- retut ja hait jaloissa
- niitit vaatteissa
- pallokuvioleningit
- Afrokampaus
- Tabac Original
- Egri Bikavér ("Erkin pikakivääri"), Marlin omenaviini ("omppu") ja Bordeaux Blanc ("Porvoon lankku")
- Viimeinen AIDSiton vuosikymmen
- Tähtien sota
- Avaruusasema Alfa, Taisteluplaneetta Galactica
- Asterix-limonadi, Jippo-lehti, NonStop-lehti, Hinku ja Vinku, Heikkopeikko
- Suurilinssiset, paksusankaiset silmälasit

Musiikki


- Disco (Donna Summer, Kool & the Gang, Diana Ross, Earth, Wind & Fire, Sister Sledge, Chic, Pointer Sisters, Odyssey... )
- Glam Rock (Gary Glitter, Sweet, Slade, Alice Cooper, T. Rex, David Bowie...)
- Kiss
- Punk (Sex Pistols... )
- Bay City Rollers
- Led Zeppelin
- Sleepy Sleepers
- Elvis kuoli 1977

Tekniikka


- Taskulaskimet
- C-kasetti

Henkilöitä


- Kekkonen

Tapahtui vuosikymmenen aikana


- Vietnamin sota loppui 1975
- Mikroprosessorit keksittiin ja niitä alettiin käyttämään teollisuussovellutusten jälkeen jo kulutustuotteissakin Luokka:1900-luku Luokka:1970-luku ja:1970年代 simple:1970s

Turkki

Turkki on tasavalta, johon kuuluu suurin osa Etu-Aasiasta, mutta valtiosta kolme prosenttia sijaitsee pienellä alueella Euroopassa. Turkin ytimen muodostaa Anatolian niemimaa. Turkin väkiluku on noin 69 miljoonaa ja pinta-ala 780 580 neliökilometriä. Sen naapurimaat ovat Bulgaria, Kreikka, Syyria, Irak, Iran, Armenia, Azerbaidžan ja Georgia. Nykyinen Turkki muodosti pitkään ydinosan historiallisesta osmanien valtakunnasta. Nykyisen tasavallan perusti Kemal Atatürk vuonna 1923.

Historia

Turkin historia ulottuu pitkälle. Nykyisen Turkin alueella on todisteita ihmisen läsnäolosta jo paleoliittiselta kaudelta (noin 500 000–12 000 eaa). Monet antiikin Kreikan tärkeimmistä kaupungeista sijaitsivat nykyisen Turkin alueella, mm. Efesos, Troija, Smyrna (nyk. Izmir) ja Byzantion (nyk. Istanbul). Kreikkalaisten ja roomalaisten jättämiä muistomerkkejä on runsaasti. Niitä ei ole vain museoissa, vaan suurelta osin ne ovat alkuperäisillä paikoillaan. Islam saavutti vankan aseman Anatoliassa jo vuonna 1071. Bysantin valtakunnan islamilaisena seuraajana pidetty osmanien valtakunta aloitti vuosisatoja kestäneen mahtikautensa 1453, kun Konstantinopoli kaatui pitkän piirityksen jälkeen ja siitä tehtiin osmanien pääkaupunki. Osmanien valtakunta lakkasi olemasta vasta ensimmäisen maailmansodan päätyttyä. Kemal Atatürk perusti nykyaikaisen Turkin tasavallan 1923, jolloin pääkaupunki siirrettiin Konstantinopolista (Istanbulista) Ankaraan.

Politiikka

NATO-maa

Turkki liittyi sotilasliitto NATOon jo vuonna 1952. Vuoden 1996 alusta tuli vapaakauppasopimus voimaan Turkin ja Euroopan unionin välillä. Geopoliittisesti Turkkiin tulee öljy- ja maakaasuputkia Azerbaidžanista Georgian kautta. Sekä Azerbaidžan että Georgia ovat Yhdysvalloille ja Natolle myönteisiä maita ulkopolitiikaltaan, kun taas niiden rajanaapuri Armenia tukeutuu Venäjään. Turkin valtion yhtenäisyyden ongelmana ovat itsenäisyyteen pyrkivät kurdit, mikä saa Yhdysvallat ja EU:n suhtautumaan maltillisesti kurdien itsenäisyyspyrkimyksiin.

Turkin EU-jäsenyysneuvottelut

Turkki on hyväksytty EU-jäsenehdokkaaksi Helsingin huippukokouksessa 1999, ja jäsenyysneuvottelut alkoivat 3. elokuuta 2005. EU:n puheenjohtajamaa Itävalta vastusti neuvottelujen aloittamista viimeiseen asti, mutta myöntyi kun samalla päätettiin aloittaa jäsenyysneuvottelut myös Kroatian kanssa. Turkin jäsenyysneuvottelut tulevat kestämään pitkään, ja ennen niiden päättymistä Kyproksen tilanteeseen tulee löytyä ratkaisu. Suomen pääministeri Matti Vanhasen mukaan Turkin EU-jäsenyys olisi mahdollista vuonna 2015 ja Itävallan liittokansleri Wolfgang Schüsselin mukaan neuvottelut tulevat kestämään ainakin 20 vuotta, eikä lopputulos, jäsenyys, ole mitenkään itsestään selvä. Sen sijaan puhemies Paavo Lipposen mukaan Turkista tulee varmasti "jollakin aikavälillä" EU:n jäsen. Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja puolestaan verkkosivullaan arvioi ajaksi 15-20 vuotta.

Turkin jäsenyyden esteitä

Pohjois-Kyproksen turkkilainen vähemmistö Turkin EU-jäsenyyden tiellä on kuitenkin monia avoimia kysymyksiä: Kyproksen tilanne tullaan varmasti ottamaan esiin ainakin Kreikan ja Kyproksen tasavallan tahoilta. Periaatteessa Turkin pitäisi tunnustaa EU:n jäsenmaa Kypros rajoineen, jolloin Turkki joutuisi luopumaan tunnustamansa Pohjois-Kyproksella sijaitsevan Pohjois-Kyproksen turkkilaistasavallan tunnustamisesta ja tukemisesta, minkä vuoksi turkkilainen puoli ajautuisi ilman neuvotteluja Kyproksen kreikkalaisen enemmistön valtaan. Kyproksen turkkilaiset kannattivat kansanäänestyksessä Kyproksen liittovaltioksi muuttavaa Kofi Annanin suunnitelmaa, kun taas Kyproksen kreikkalaiset torjuivat suunnitelman, jolloin saaren kysymys jäi edelleen ratkaisematta. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ja nettomaksujen ongelma Toinen Turkissa esitetty näkökulma on se, ettei EU kuitenkaan myöntäisi turkkilaisille työvoiman vapaaseen liikkumiseen kuuluvaa oikeutta EU:n sisämarkkinoilla, ja ettei Turkkia hyväksyttäisi Euroopan unionin yhteiseen maatalouspolitiikkaan (CAP), koska Euroopan unionissa ei ole ratkaistu nettomaksuosuuksiin ja maataloustukeen liittyviä kysymyksiä. Turkkilaisista edelleen noin 30%:ia saa elantonsa maataloudesta, joten EU:n kaikkien rakennetukien tarve Turkkia varten olisi huomattavan suuri. Kurdit ja armenialaiset Turkki puoletaan käsittellee Kreikan osuutta terroristijärjestö PKKn tukemisessa. Kyproksen tasavallan tunnustamisen vaatiminen onkin ollut esillä mm. Ranskan taholta - tosin tähän vaikuttanee suuresti hallitsevan UMP-puolueen sisäinen valtataistelu, sillä molemmat pääehdokkaat de Villepin ja Sarkozy yrittävät Turkki-kortilla vahvistaa asemiaan tulevassa presidentinvaalikampanjassaan. Saksassa kristillisdemokraattien (CDU/CSU) kansleriehdokas Angela Merkel epäonnistui vaalikampanjansa viime metreillä todennäköisesti juuri siitä syystä, että hän luotti liikaa Turkin EU-jäsenyyttä vastustavien tukeen vaaleissa. Turkkilaisista noin 1/5 osa on kurdeja, joiden oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin on parannettu ihimsoikeuskysymyksenä osanan Turkin EU-jäsenyysneuvotteluja. Turkissa on myös armenialaisia, jotka vaalivat edelleen vuoden 1916 armenialaisten kansanmurhan muistoa eivätkä suhtaudu Turkkiin valtiona tai turkkilaiseen enemmistöön myönteisesti. Armenia hakee tukensa Venäjältä vastustaakseen turkinsukuisten azereiden Azerbaidžania. Azerbaidžan puolestaan on NATO-myönteinen ja transatlanttinen Georgian kanssa. Pohjois-Georgiassa olevat kapinalliset ovat puolestaan olleet Venäjän tukemia. Mustafa Kemalin perinteen kieltäminen nationalismina Euroopan parlamentin taholta on esitetty viime aikoina vaatimuksia "kemalistisen, nationalistisen" politiikan hylkäämisestä, autonomian myöntämisestä Koillis-Turkin kurdiväestölle sekä neuvotteluiden aloittamisesta terroristijärjestö PKK:n kanssa. Näihin vaatimuksiin on suhtauduttu tyrmistyen jopa erittäin EU-myönteisissäkin piireissä. Varsinkin vaatimusta luopua Atatürkin perinnöstä valtion ideologisena pohjana on pidetty erityisen loukkaavana. Myöhemmin europarlamentin edustaja Andrew Duff joutui pyytämään kommenttejaan anteeksi. Turkin media toi esille erityisesti Duff´in nimityksen "Officer of the British Empire" -tittelillä. Useat poliittiset tahot ovatkin nimittäneet kommentteja imperialistisen ajan jälkikaiuiksi. Turkin valtioidea on maallinen ja nykyaikaistuva valtio, minkä armeija veto-oikeudella takaa siinä tapauksessa, että demokraattinen kehitys johtaisi islamismiin. Tässä mielessä malli muistuttaa latinalaisten sotilasdiktatuurien mallia, missä demokratialla on armeijan asettamat reunaehdot.

EU-maiden linjauksia

EU - avoin länsimainen organisaatio kaikille Euroopan unioni yritetään pitää periaatteessa kaikille halukkaille vapaana järjestönä, kunhan jäseniksi haluavat maat täyttävät sen ehdot. Käytännössä itälaajenemisen ongelmaksi muodostuu uusien väkirikkaiden, köyhien tai maatalousvalaisten maiden liittyminen Euroopan unioniin, koska ne tarvitsisivat vastineeksi EU:n sisämarkkinaan liittymiselle mittavaa rakennetukea Euroopan unionin rakennerahastoista, mikä aiheuttaisi Euroopan unionin jäsenmaksujen suurenemista. Tämä vaikuttaisi erityisesti EU:n nettomaksajamaihin. Saksan kristillis- ja sosialidemokraatit Saksassa, mikä on merkittävä EU:n nettomaksaja on kahdenlaisia mielipiteitä. Sosialidemokraatit näkevät EU:n laajenemisen periaatteessa suurena hankkeena, minkä kustannukset pystytään kantamaan. Toisaalta kristillisdemokraateissa on niitä, jotka laskevat itälaajenemisen ja myös sitä kautta nettomaksujen lisääntymisen sekä näkevät, ettei Turkin pitäisi ainakaan pikaisesti liittyä Euroopan unioniin, mutta sille voitaisiin myöntää kauppapoliittinen erityisasema. Tätä näkemystä on kannattanut mm. Saksan liittotasavallan tuleva kristillisdemokraattinen liittokansleri Angela Merkel. Turkki oli Saksan ja Itävalta-Unkarin liittolainen ensimmäisessä maailmansodassa ja Saksassa on 1960- ja 1970-luvuilta peräisin oleva merkittävä turkkilaisvähemmistö, joten Turkin integroiminen on toisaalta myös Saksan intresseissä. Ranskan kanta Ranskan kannalta Turkin EU-jäsenyys ei ole tärkeä, mutta Ranska tukee Romaniaa ja sitä kautta myös Romanialle aikaisemmin kuuluneen Bessarabian, entisen Moldovian neuvostotasavallan, nykyisen Moldovan mahdollista EU-jäsenyyttä, mikä auttaisi ratkaisemaan Transdnestrian kriisiä. Puola puolestaan pitää Ukrainan EU-jäsenyyttä tärkeänä. Lech Walesan 2004 kiteyttämänä:"Puola ei voi olla vapaa, ellei Ukraina ole itsenäinen" (Venäjän vaikutuksesta). Ukrainan ja Turkin EU-jäsenyydet kilpailisivat keskenään nettomaksuista EU:n budjetissa, joten itälaajenemisen sisällöistä on eriäviä mielipiteitä. Suomalaisia mielipiteitä Suomessa on-line gallupeissa noin 70%:ia vastaajista ei ole kannattanut Turkin EU-jäsenyyttä, kun taas Taloustutkimuksen gallupin mukaan 3/4 suhtautuu asiaan myönteisesti. Turkin EU-jäsenyyttä edistää EU:n komissiossa laajentumiskomissaari Olli Rehn. Matti Vanhasen hallituksen virallinen kanta neuvotteluihin Turkin EU-jäsenyydestä on myönteinen.

Maakunnat

Turkin maakunnat Turkin maakunnat Turkin pääkaupunki on Ankara. Suurin kaupunki on Istanbul. Turkki jaetaan 81:n maakuntaan (il, monikossa iller).

- Adana
- Adıyaman
- Afyonkarahisar
- Ağrı
- Aksaray
- Amasya
- Ankara
- Antalya
- Ardahan
- Artvin
- Aydın
- Balıkesir
- Bartin
- Batman
- Bayburt
- Bilecik
- Bingöl
- Bitlis
- Bolu
- Burdur Province
- Bursa
- Çanakkale
- Çankırı
- Çorum
- Denizli
- Diyarbakır
- Düzce
- Edirne
- Elazığ
- Erzincan
- Erzurum
- Eskişehir
- Gaziantep
- Giresun
- Gümüshane
- Hakkari
- Hatay
- Iğdır
- Isparta
- İstanbul
- İzmir
- Kahramanmaraş
- Karabük
- Karaman
- Kars
- Kastamonu
- Kayseri
- Kilis
- Kırıkkale
- Kırklareli
- Kırşehir
- Kocaeli
- Konya
- Kütahya
- Malatya
- Manisa
- Mardin
- Mersin
- Muğla
- Muş
- Nevşehir
- Niğde
- Ordu
- Osmaniye
- Rize
- Sakarya
- Samsun
- Şanlıurfa
- Siirt
- Sinop
- Şırnak
- Sivas
- Tekirdağ
- Tokat
- Trabzon
- Tunceli
- Uşak
- Van
- Yalova
- Yozgat
- Zonguldak

Maantiede

Turkin maantiede Turkin maantiede Kansainväliseltä avaruusasemalta kuvattuna]] Vuoret hallitsevat Turkin maisemia. Ne ovat osa suurta vuoristosysteemiä, joka kulkee kohti länttä Iranista aina Keski-Eurooppaan asti. Alue on maanjäristysvyöhykettä. Turkin eurooppalaiselle osalle ovat ominaisia hedelmälliset, kumpuilevat tasangot, joita ympäröivät matalat vuoret. Aasian puolella Anatolian läntistä osaa hallitsevat useat pitkät vuoristoharjanteet, joiden välissä on syviä laaksoja. Tämä laaja keskusylänkö jakautuu useammaksi altaaksi, joista suurin on täynnä suolajärviä ja sammuneita tulivuoria. Anatolian pohjoispuolella Pontiset vuoret kohoavat Taurusvuoriston kolmena suurena haarana kulkien Välimeren rannikon suuntaisina. Tämän vuoristomaan länsi- ja itäpuolella on alankoja. Idempänä kohoaa vieläkin korkeampi vuoristo, jonka korkein kohta on Ararat. Sen massiivinen keila kohoaa 5 165 metrin korkeuteen Armenian raja-alueella. Sieltä lounaaseen on suuri Van -järvi. Järveä ympäröivät sammuneet tulivuoret, joista muutamissa on kraatterijärviä. Maisema viettää jyrkästi kohti Syyrian rajaa etelässä ja vaihtuu tasangoiksi, joita Tigris- ja Eufrat-joet ovat muodostaneet yläjuoksuilleen. Välimeren, Egeanmeren ja Marmaranmeren rannikoilla kesät ovat kuumia ja kuivia ja talvet leutoja ja sateisia. Suurin osa sateista tulee marras-helmikuussa. Keskikesällä lämpötilat nousevat yli 30 celsiusasteeseen, mutta merituulet vilvoittavat. Suurin osa maan hedelmistä, vihanneksista, puuvillasta, viljasta ja tupakasta kasvatetaan rannikkovyöhykkeellä. Banaanit kasvavat ainoastaan Välimeren alueella. Mustanmeren rannikolla vallitsee viileämpi ja sateisempi meri-ilmasto. Asukkaat viljelevät muun muassa maissia, riisiä, ohraa, perunaa, sokerijuurikasta, sipuleita ja hamppua. Ympärivuotiset sateet ja leuto ilmasto mahdollistavat myös teen ja hasselpähkinöiden viljelyn, erityisesti alueen itäosissa. Maan sisäosien ylängöillä on mannerilmasto: kesät ovat kuumia ja vähäsateisia ja talvet kylmiä ja lumisia. Ylänkö on suhteellisen tasaista, mutta siellä täällä horisontissa häämöttää vuorenhuippuja, joilla saattaa olla kesälläkin lunta. Maanviljelys ja karjanhoito ovat tärkeitä tulonlähteitä. Alueella kasvatetaan vehnää, papuja, perunoita, sokerijuurikasta ja paikoitellen viinirypäleitä.

Väestöjakauma

Suurin osa Turkin väestöstä puhuu äidinkielenään turkkilaiskielten ryhmään kuuluvaa turkin kieltä. Maan kaakkoisosissa on paljon kurdeja. Muita suuria vähemmistöryhmiä ovat mm. tsherkessit, arabit, lazit, assyrialaiset ja romanit. Valtauskonto on islam: 99,8 prosenttia on muslimeja. Maltillisen, sunnilaisen islamin ohella maassa on yli kymmenen miljoonaa alevi-muslimia. Sunnilaisen islamin lisäksi myös juutalaisuudella sekä ortodoksisella ja Armenian gregoriaanisella kirkolla on tunnustettu asema eli näihin uskontokuntiin kuuluvilla on muun muassa oikeus uskonnonopetukseen kouluissa.

Kulttuuri

Turkki oli kolmas jalkapallon MM-kisoissa 2002. Turkkilainen Sertab Erner voitti Eurovision laulukilpailun 2003 kappaleellaan Every Way That I Can, joten vuoden 2004 Euroviisut järjestettiin Istanbulissa.

Merkittävimmät luonnonvarat


- kivihiili
- antimoni
- elohopea
- kupari
- rikki
- rautamalmi

Rahauudistus

Rahauudistuksessa 1. tammikuuta 2005 Turkin vanhasta lirasta (valuuttatunnus TL tai TRL, Türk Lirasi) poistettiin kuusi nollaa ja saatiin näin Turkin uusi liira (YTL, Yeni Türk Lirasi). Uusi liira jakautuu 100 uuteen kurusiin (Yeni Kurus). Uusien kolikoiden arvot ovat 1, 5, 10, 25 ja 50 YKr ja 1 liira. Uudet setelit ovat 1, 5, 10, 20, 50 ja 100 YTL. Vuoden 2005 marraskuussa 1 EUR = 1,60 YTL ja 1 USD = 1,36 YTL.

Linkit


- [http://maps.google.com/maps?ll=38.993572,35.288086&spn=7.580501,16.215820&z=11&t=h&hl=en Turkki Google Mapsissa] Luokka:Turkki ms:Turki zh-min-nan:Türkiye ko:터키 ja:トルコ simple:Turkey th:ประเทศตุรกี

1991

Tapahtumia

Tammikuu


- 4. tammikuuta - YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsee yksimielisesti Israelin väkivallan palestiinalaisia kohtaan.
- 11. tammikuuta - Neuvostoliiton joukot vyöryvät Vilnaan estämään Liettuan irtautumisen.
- 14. tammikuuta - Irwin Goodman, eli Antti Yrjö Hammarberg kuoli
- 15. tammikuuta - YK:n turvallisuusneuvoston asettama takaraja Irakin vetäytymisellä Kuwaitista menee umpeen.
- 16. tammikuuta - Persianlahden sota alkaa ilmaiskuilla Irakia vastaan.
- 17. tammikuuta - Irak ampuu 8 Scud-ohjusta Israeliin.
- 27. tammikuuta - Siad Barre pakenee Mogadishusta.

Helmikuu


- 9. helmikuuta - Liettualaiset äänestävät itsenäisyyden puolesta.
- 13. helmikuuta - Laserohjatut pommit tuhoavat bunkkerin Bagdadissa, tappaen satoja siiviilejä. Yhdysvallat väittää bunkkerin olleen sotilaskohde.
- 15. helmikuuta - Visegardin sopimus Tšekkoslovakiaan, Unkarin ja Puolan välillä maiden yhteystyöstä siirtymiseksi markkinatalouteen.
- 23. helmikuuta - Persianlahden sota: Lyhyt maasotavaihe alkaa joukkojen ylitettyä rajan Saudi-Arabiasta Kuwaitin.
- 26. helmikuuta - Persianlahden sota: Saddam Hussein ilmoittaa joukkojen vetäytymisestä Kuwaitista.
- 26. helmikuuta - Tim Berners-Lee esittelee ensimmäisen web-selaimen.
- 27. helmikuuta - Persianlahden sota päättyy tulitaukoon Irakin ja liittouman joukkojen välillä.

Maaliskuu


- 3. maaliskuuta - Amatöörikuvaaja nauhoittaa Los Angelesin poliisin pahoinpitelemässä Rodney Kingia.
- 9. maaliskuuta - Mielenosoituksia Belgradissa Slobodan Milosevicia vastaan. Kaksi ihmistä kuolee armeijan panssareiden tukahduttaessa mielenilmauksen.
- 13. maaliskuuta - Yhdysvaltain oikeusministeriö julistaa Exxonin suostuneen miljardin dollarin korvauksiin Exxon Valdezin öljyvuodosta Alaskassa 1989.
- 14. maaliskuuta - Yhdistyneessa kuningaskunnassa vapautetaan kuusi miestä, joita pidettiin 16 vuotta vankilassa tuomittuina IRA:n pommi-iskusta Birminghamissa, kun havaitaan poliisin väärentäneen todisteita.
- 15. maaliskuuta - Saksassa Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton miehitysjoukot luopuvat virallisesti lopuista oikeuksistaan.
- 27. maaliskuuta - Maailman ensimmäinen GSM-puhelu soitettiin Suomessa Radiolinjan verkossa.
- maalis-huhtikuu - Irakin tasavaltalaiskaarti ja armeija tukahduttavat kansannousun maan etelä- ja pohjoisosissa.

Huhtikuu


- 3. huhtikuuta - YK:n turvallisuusneuvoston päätös #687 määrää Irakin purkamaan kaikki joukkotuhoaseensa ja ballistiset ohjukset.
- 18. huhtikuuta - Irak luovuttaa kemiallisten aseiden materiaaliaan YK:n tarkastajille ja ilmoittaa ettei sillä ole biologisia aseita.
- 26. huhtikuuta - Pääministeri Esko Ahon hallitus aloittaa työnsä.

Toukokuu


- 26. toukokuuta - Thaimaassa Lauda Airin Boeing 767 putoaa lähellä Bangkokia. Onnettomuudessa kuolee 223.

Kesäkuu


- 7. kesäkuuta - Suomen markka sidotaan yksipuolisesti seuraamaan Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttayksikköä, ecua.
- 12. kesäkuuta - Boris Jeltsin valitaan Venäjän federaation presidentiksi.
- 17. kesäkuuta - Apartheid: Etelä-Afrikka lopettaa ihmisten rekisteröinnin rodun mukaan syntymässä.
- 25. kesäkuuta - Kroatia ja Slovenia julistavat itsenäisuutenstä Jugoslaviasta.

Heinäkuu


- 1. heinäkuuta - Varsovan liitto hajotetaan virallisesti.
- 1. heinäkuuta - Ruotsi jättää jäsenhakemuksen Euroopan yhteisöön.
- 1. heinäkuuta - Maailman ensimmäinen GSM-verkko aloittaa toimintansa Suomessa (Radiolinja).
- 7. heinäkuuta - Brionin sopimus päättää kymmenpäiväisen sodan Slovenian ja Jugoslavian välillä ja viivyttää Slovenian ja Kroatian itsenäitymistä kolmella kuukaudella.
- 11. heinäkuuta - Tyynellä valtamerellä ja Havaijilla täydellinen auringonpimennys.

Elokuu


- 4. elokuuta - kreikkalainen risteilyalus MS Oceanos uppoaa Etelä-Afrikan rannikolla. Ei kuolonuhreja.
- 18. elokuuta - Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšovin ilmoitetaan olevan "sairaana" ja hänet asetaan arestiin loma-asunnolleen Krimillä. Kahdeksan kovan linjan kannattajan ryhmä asettaa varapresidentti Gennadi Janajevin Neuvostoliiton johtoon.
- 20. elokuuta - Viro julistautuu itsenäiseksi. 100000 kerääntyy Moskovassa parlamenttitalon edustalle tukemaan presidentti Mihail Gorbatšovia.
- 21. elokuuta - Latvia julistautuu itsenäiseksi. Neuvostoliiton vallankaappaus päättyy armeijan joukkojen tukiessa Gorbatšovia.
- 24. elokuuta - Venäjä ja Ukraina julistautuvat itsenäisiksi. Boris Jeltsinin Venäjä tunnustaa Viron ja Latvian.
- 25. elokuuta - Opiskelija Linus Torvalds lähettää viestin uutisryhmään kertoen kehittämästään käyttöjärjestelmän ytimestä.
- 29. elokuuta - Neuvostoliiton kommunistinen puolue lopetetaan.

Syyskuu


- 6. syyskuuta - Neuvostoliitto tunnustaa Baltian maiden itsenäisyyden.
- 6. syyskuuta - Leningrad muuttaa nimensä kansanäänestyksen jälkeen takaisin Pietariksi.
- 19. syyskuuta - Pankkikriisi alkaa, SKOP Suomen Pankin haltuun.
- 21.-30. syyskuuta - IAEA:n tarkastajat löytävät Irakin salaisen ydinohjelman dokumentit, jotka viranomaiset takavarikoivat, ja estävät tarkastajia lähtemästä luovuttamatta kaikkia dokumentteja. Nelipäiväinen pattitilanne seuraa. Irak luovuttaa kun YK:n turvallisuusneuvosto uhkaa seuraamuksilla.
- 23. syyskuuta - Armenia julistautuu itsenäiseksi.

Lokakuu


- 8. lokakuuta - Kroatia katkaisee suhteet Jugoslaviaan.
- 11. lokakuuta - YK:n turvallisuusneuvoston päätös #715 määrää Irakin hyväksymään kaikki komission asettaman tarkastajat. Irak protestoi päätöstä kutsuen sitä laittomaksi.
- 29. lokakuuta - Galileo-avaruusluotain tapaa 951 Gaspra -asteroidin ensimmäisenä luotaimena.

Marraskuu


- 14. marraskuuta - Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta syyttävät Libyaa Lockerbien pommi-iskusta 1988.
- 14. marraskuuta - Kambodžan prinssi Norodom Sihanouk palaa Phnom Penhiin 13 vuoden maanpaon jälkeen.
- 14. marraskuuta - Suomen markka päästetään devalvoitumaan 14%.
- 27. marraskuuta - YK:n turvallisuusneuvosto päättää rauhanturvaajien lähettämisestä Jugoslaviaan.

Joulukuu


- 1. joulukuuta - Ukrainalaiset äänestäjät päättävät maan itsenäistymisestä.
- 4. joulukuuta - Lentoyhtiö Pan American World Airways lopettaa toimintansa.
- 25. joulukuuta - Mihail Gorbatšov eroaa Neuvostoliiton presidentin virasta.
- 26. joulukuuta - Neuvostoliiton korkein neuvosto tapaa ja päättää Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton purkamisesta.
- 31. joulukuuta - Neuvostoliitto lakkaa olemasta.

Musiikki

1991 oli musiikin huippuvuosi. Silloin julkaistiin mm. seuraavat levyt:
- Nirvana - Nevermind
- Metallica - Metallica
- Guns N' Roses - Use Your Illusion I,II
- R.E.M. - Out of time
- Roxette - Joyride
- Pearl jam - Ten
- Michael Jackson - Dangerous
- U2 - Achtung Baby
- Red Hot Chili Peppers - blood, sugar, sex, magic
- Queen - Innuendo, Greatest hits2
- Seal - Seal

Syntyneitä


- ...

Kuolleita


- 14. tammikuuta - Irwin Goodman (Antti Hammarberg)
- 15. tammikuuta - Norjan kuningas Olavi V.
- 12. maaliskuuta - Ragnar Arthur Granit suomalainen tiedenobelisti ja bioelektromagnetismin pioneeri
- 24. maaliskuuta - Albert Järvinen, muusikko, Hurriganes
- 16. huhtikuuta - David Lean, ohjaaja
- 21. toukokuuta - Rajiv Gandhi, Intian entinen pääministeri ja kongressipuolueen puheenjohtaja, itsemurhaiskussa Madrasissa
- 3. syyskuuta - Frank Capra, ohjaaja
- 26. syyskuuta - Miles Davis, jazz-muusikko
- 24. lokakuuta - Gene Roddenberry, Star Trek-televisiosarjan käsikirjoittaja ja tuottaja (s. 1921)
- 24. marraskuuta - Freddie Mercury, Queen-yhtyeen laulaja
- 24. marraskuuta - Eric Carr, Kiss-yhtyeen rumpali Luokka:1990-luku Luokka:1991 als:1991 ko:1991년 ja:1991年 simple:1991 th:พ.ศ. 2534

Itä-Saksa

Deutsche Demokratische Republik

DDR:n lippu		 DDR:n lippu
DDR:n vaakuna
150px
Virallinen kielisaksa
Pääkaupunki"Berlin, Hauptstadt der DDR"
(Itä-Berliini)
Pinta-ala108 333 km²
Väkiluku17 miljoonaa (1989)
Perustuslain säätäminen7. lokakuuta 1949
RahayksikköMarkka (Ostmark) = 100 Pfennig
AikavyöhykeGMT +1
KansallislauluAuferstanden aus Ruinen
Kansainvälinen suuntanumero+37
ISO 3166 maakoodiDD / DDDE
Olemassa1949–1990
Saksan demokraattinen tasavalta, (saks. Deutsche Demokratische Republik, DDR) eli Itä-Saksa oli marxilais-leniniläinen kansandemokratia, joka oli olemassa 1949—1990. Itä-Saksan perustivat saksalaiset kommunistit, joista moni oli ollut 1930-luvulta asti maanpaossa Neuvostoliitossa. Alueellisesti DDR käsitti vain Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeen, koska tämä erillinen kommunistien hallitsema saksalainen valtio perustettiin Neuvostoliiton myötävaikutuksella kommunistien epäonnistuttua aikaisemmissa (1945-1949) pyrkimyksissään tulla valtaan koko Saksassa. DDR sai muodollisen suvereniteetin 1954, mutta Potsdamissa solmitun sopimuksen nojalla neuvostojoukot jäivät maahan. DDR oli myös Varsovan liiton jäsenvaltio.

Historia

Toisen maailmansodan aikana liittoutuneet sopivat 1945 Potsdamissa, että valloitettu Saksa jaettaisiin miehitysalueisiin neljän liittoutuneiden jäsenen - Ranskan, Yhdysvaltain, Iso-Britannian ja Neuvostoliiton kesken. Jaltan konferenssissa myös Puolan rajoja siirrettiin länteen, samalla kuin Neuvostoliiton rajoja Puolan toisella puolella siirrettiin. Tämä maanvaihdos tehtiin Saksan itäisten osien kustannuksella, ja rajalinjaksi tuli Oder-Neiße-linja. Toisin sanoen DDR sijaitsi entisen keski-Saksan alueella. 1949 läntisten valtojen miehittämät alueet yhdistyvät Saksan liittotasavallaksi eli Länsi-Saksaksi, itäisestä miehitysalueesta muodostettiin vastineeksi DDR. Se peri hallintomuodokseen marxisti-leninistisen ideologian ja liittyi Varsovan liittoon, kun vastaavasti sen läntinen naapuri liittyi länsiliittouma NATOon. Ensimmäinen DDR:n johtaja oli Walter Ulbricht. Perustuslaissa maa määriteltiin "työläisten ja maanviljelijöiden tasavallaksi". 17. kesäkuuta 1953, kun viisivuotissuunnitelman määräyksellä oli vaadittu kaikkien tuotantomäärien lisäämistä 10 %, saksalaiset työläiset osoittivat mieltään Itä-Berliinissä, vaatien vapaita vaaleja. Myöhemmin samana päivänä neuvostojoukot kukistivat mielenosoituksen verilöylyssä, joka vaati useita satoja ihmishenkiä. Saksan jaon tapaan myös pääkaupunki Berliini oli jaettu kahtia liittoutuneiden kesken, vaikka se jäi itse asiassa Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeen sisään. Myöhemmin Länsi-Berliinin asemasta käydyssä kiistassa Neuvostoliitto eristi kaupungin ja katkaisi länsimaiden huoltoyhteydet kaupunkiin. Vastaukseksi Länsi-Berliiniä tuettiin ilmasillalla. Länsi-Saksan kasvava hyvinvointi ja lisääntyvä poliittinen sorto idässä sai monet itäsaksalaiset pakenemaan länteen. Jatkuva pakolaisvirta sai DDR:n poliittisen johdon sulkemaan rajat piikkilanka-aidoilla, miinakentillä, vartiotorneilla ja vahvistamalla rajavartiointia. Kenties kuuluisin näistä toimenpiteistä oli 1961 rakennettu Berliinin muuri, jonka sortuminen 1989 on kenties voimakkain Saksojen yhdistymisen symboli. DDR:n viranomaiset myös kiristivät omien kansalaistensa vakoilua STASI-organisaation ilmiantajien kautta. Kamppailua lännen kanssa käytiin myös urheilun tasolla. Itäsaksalaiset atleetit olivat hyviä monissa olympialajeissa armottomien harjoitusmetodien, systemaattisen lahjakkuuksien seulonnan, sekä laajamittaisen dopingin ansiosta. Kuriositeettina Itä- ja Länsi-Saksa kohtasivat jalkapallokentillä vain kerran, MM-kisoissa 1974. Vaikka Länsi-Saksa oli kisojen isäntä - ja lopulta myös maailmanmestari - Itä-Saksa voitti ottelun 1-0. Itä-Saksa oli valtiona dogmaattinen ja taloudellisesti heikko. Kommunistisen talouden tehottomuudesta huolimatta myöhemmin DDR:ää pidettiin yleisesti taloudeltaan vahvimpana itäblokin maana, koska saksalaisten koulutustaso, työvoiman yleinen osaamistaso ja teknologia olivat parempia kuin muualla Itä-Euroopassa. 1971 Erich Honecker otti vallan Walter Ulbrichtiltä vallankaappausmaisella operaatiolla. Ulbricht kuitenkin jätettiin henkiin, toisin kuin monet muut syrjäytetyt itäblokin johtajat. Ennen 1970-lukua, Länsi-Saksan virallinen linja seurasi ns. Hallsteinin doktriinia, jonka mukaan DDR:ää ei tunnustettu. 1970-luvun varhaisina vuosina Willy Brandtin uusi idänpolitiikka (Ostpolitik) johti lopulta siihen, että molemmat maat tunnustivat toisensa. Elokuussa 1989 Unkari poisti rajoitukset maahan tulolta ja maasta poistumiselta, minkä ansiosta monet itäsaksalaiset pääsivät pakenemaan länteen ylittämällä ns. vihreän rajan Unkariin, sieltä Itävaltaan ja eteenpäin Saksan liittotasavaltaan. Monet muut taas osoittivat rauhanomaisesti mieltään valtaa pitänyttä kommunistipuoluetta vastaan. Nämä mielenosoitukset johtivat lopulta Honeckerin eroon ja hänet korvasi lyhyen aikaa hallinnut, DDR:n viimeiseksi johtajaksi jäänyt Egon Krenz. 9. marraskuuta 1989 Berliinin muuri murtui ja sen mukana koko DDR:n sosialistinen järjestelmä. Huolimatta yrityksistä luoda ei-sosialistinen Itä-Saksa, Saksojen yhdistymisen asia ajoi niiden yli. Neuvotteluja käytiin Saksojen ja vanhojen toisen maailmansodan voittajavaltioiden kesken ja yhdistymisen pelisäännöt sovittiin. 3. lokakuuta 1990 Itä-Saksan väestö ja alue liitettiin Saksan liittotasavallan osaksi, liittyen samalla osaksi Euroopan unionia. Tähän päivään saakka itäisten ja läntisten osien välillä vallitsee monenlaisia eroja - elämäntyyli, poliittiset aatteet ja varallisuus ovat vieläkin erilaisia Saksan eri osissa ja yleisesti puhutaan vieläkin Osseista ja Wesseistä. Tosin on myönnettävä, että merkittävät erot vallitsevat myös pohjois- ja eteläsaksalaisten välillä. Uusissa osavaltioissa taloudellinen eriarvoisuus on vanhaa Länsi-Saksaa suurempaa ja itäisessä osassa silmiinpistävää. Työttömyys, köyhyys ja muut sosiaaliset ongelmat ovat luoneet pohjaa ääriliikkeiden läntisiä alueita vahvemmalle jalansijalle. Lisäksi Saksojen yhdentyminen on huomattavasti heikentänyt Saksan talouskasvua, koska länsisaksalaiset ovat joutuneet kantamaan suuren osan entisen DDR:n jälleenrakennustaakasta.

Politiikka

Itä-Saksan vastine kommunistiselle puolueelle oli Sozialistische Einheitspartei Deutschlands eli Saksan sosialistinen yhtenäisyyspuolue, SED, joka yhdessä muiden puolueiden kanssa muodosti Demokraattisen Saksan Kansanrintaman. Se perustettiin 1946 sulauttamalla yhteen Saksan kommunistinen puolue KPD ja sosiaalidemokraattinen SPD Neuvostoliiton miehitysalueella. Itä-Berliinissä SPD säilyi itsenäisenä puolueena. Saksojen yhdistyttyä SED nimettiin uudelleen Demokraattisen sosialismin puolueeksi. Muut puolueet toimivat edustajavaaleissa (Volkskammer) kansanrintaman alla, jota hallitsi SED. Puolueiden lisäksi parlamentissa oli myös edustajia joukko-organisaatioista kuten Vapaa Saksan Nuoriso (Freie Deutsche Jugend) tai Vapaa Saksan Ammattiyhdistysliitto. Naisten integraatiota poliittiseen järjestelmään edistettiin perustamalla naisjärjestö, jolla oli paikkoja parlamentissa. Ei-parlamentaariset joukko-organisaatiot olivat kuitenkin keskeisessä asemassa DDR:n yhteiskunnassa. Näitä olivat esimerkiksi Urheilu- ja voimisteluliitto ja Ihmisten Solidaarisuus (vanhusten organisaatio). Yksi erittäin suosittu organisaatio oli Saksa-Neuvostoliitto Ystävyysseura.

Kuri ja järjestys

Volkspolizei

DDR:n poliisi oli Volkspolizei. Neuvostoliiton sotilashallinto perusti omalla miehitysalueellaan poliisivoimat jo 1945 entisistä Wehrmachtin upseereista, jotka olivat kääntyneet tukemaan kommunismia. Keväällä 1949 poliisista puhdistettiin kaikki epätoivottu henkilöstä, entiset sotilaat, sotavangit ja lännestä tulleet. 1950-luvulla mennessä Itä-Saksassa oli jo tehokkaat turvajoukot vaikkei Saksoilla ollutkaan armeijoita. Poliisilla oli sotilaskoulutus ja sotilasarvot ja he toimivat lisäksi rajavartioina Saksojen välisellä rajalla. Poliisi oli suoraan sisäministeriön alainen ja toimi yhteistyössä tiedustelupalvelu Stasin kanssa. Poliisilla oli omat ilmiantajansa joiden tietoja tarkistettiin Stasin kanssa. Poliisin jäsenet pääsivät erikoiskauppoihin, jotka olivat tavalliselta kansalta suljetut ja saivat useimpia muita kansalaisia paremman asunnon. Ensimmäinen Volkspolizein voimannäyte oli kesäkuun 1953 mellakoiden kukistaminen Itä-Berliinissä. Neuvostoarmeijan panssareiden tukemana 50 ihmistä surmattiin työläisten mielenosoitusta tukahduttaessa. Berliinin muurin rakentamisen jälkeen poliisi valvoi rajaa Berliinissä ja pyrki estämään loikkaukset länteen. Ensimmäinen loikkausta yrittänyt ammuttiin Berliinin muurille 24. elokuuta 1961. Poliisin valtuuksia laajennetiin 1968, jolloin poliisin tehtäväksi annettiin myös "sosialististen saavutusten, vapaan elämän ja luovan työn suojelu". Tämä jälkeen poliisi saattoi perustella kaikkia tekemisiään lain avulla. Stasin ja Volkspolizein pelon väistyessä 1989 ennen melkein rikoksettoman DDR:n rikollisuus kasvoi räjähdysmäisesti, eikä valmistautumaton Volkspolizei kyennyt vastaamaan. Leipzigissä vakavien rikosten määrä nousi 1989–1990 540 %. Saksan yhdistymisen jälkeen suuri osa Volkspolizein jäsenistä koulutettiin uudelleen Saksan poliisivoimiin.

Kansanarmeija

Pääartikkeli: Itä-Saksan kansanarmeija DDR:n kansanarmeija (Nationale Volksarmee, NVA) perustettiin 1. maaliskuuta 1956. Sen edeltäjä oli jo 1952 perustettu Kasernierte Volkspolizei (KVP). NVA oli ammattilaisarmeija vuoteen 1962, jolloin asevelvollisuus otettiin jälleen käytäntöön. Asepalvelus kesti 18 kk ja siihen olivat velvoitettuja 18–26 vuotiaat miehet. Aseettomaan palvelukseen luotiin 1964 mahdollisuus rakennussotilaana (Bausoldat). Nämä joukot erotettiin normaaleista yksiköistä, jotta idealismi ei leviäisi. Aseistakieltäytyjiä vainottiin ja heiltä evättiin usein opiskelupaikka palveluksen jälkeen. Totaalikieltäytyjät olivat valtion vihollisia ja heidät tuomittiin vankeuteen, jonka jälkeen seurasi usein karkotus. NVA oli Varsovan liiton toiseksi suurin armeija. Se oli aseistettu pääasiassa neuvostokalustolla, ja muodosti Neuvostoliiton etulinjan joukkojen kanssa ensimmäisen aallon mahdollisessa hyökkäyksessä NATOa vastaan. NVA liitettiin Bundeswehriin 1990. Suurin osa entisistä Itä-Saksan upseereista vapautettiin kuitenkin palveluksesta ja muut alennettiin. Neuvostokalusto poistettiin pääosin käytöstä ja myytiin ulkomaille, esimerkiksi Suomeen.

Stasi

Stasi, Ministerium für Staatssicherheit oli DDR:n turvallisuus- ja tiedusteluorganisaatio, sitä pidettiin yhtenä maailman tehokkaimmista tiedustelupalveluista. Stasi perustettiin 1950 ja se järjestettiin Neuvostoliiton KGB mukaan. Sen tehtävä oli kansalaisten epäsopivan poliittisen käyttäytymisen kontrollointi. Stasin vaikutus ulottui DDR:n elämän joka kolkkaan. 1989 DDR:n romahtaessa sillä oli 91 000 kokopäiväistä työntekijää ja 300 000 ilmiantajaa. Tämä tarkoitti, että joka viideskymmenes itäsaksalainen oli tekemisissä Stasin kanssa. Vuoden 1989 vallankumouksen yhteydessä kansalaiset tunkeutuivat Stasin toimistoihin, mutta viranomaiset ehtivät tuhota suuria määriä arkistoista. Nykyisin arkistot on avattu ja valvotut ovat saaneet huomata ystäviensä, perheenjäsentensä ja kollegoidensa jättäneen säännöllisesti raportteja Stasille. Stasi tuki myös salaa lännessä toimivia terroristeja, kuten Punaista armeijakuntaa. Nämä terroristiryhmittymät eivät tosin olleet todellisuudessa mitään Stasin luomia kulisseja - pääasiassa ideologisen kuilun takia tuki ei ollut läheskään suoraa ja esimerkiksi Stasin Punaiselle Armeijakunnalle antama tuki sijoittuu lähinnä 1980-luvulle, jolloin varsinaiset opiskelijaradikalismille pohjanneet ensimmäisen sukupolven terroristit eivät olleet enää mukana kuvioissa. Huomautettakoon lisäksi, että DDR:ssä oli aikanaan mm. kaikkein tiukin uusnatseihin suhtautuminen. Uusnatsit joko välittömästi ammuttiin tai karkoitettiin maasta.

Kulttuuri

Musiikki

Mainstream-musiikki oli suurimmaksi osaksi epäsuosittua itäsaksalaisen nuorison keskuudessa vallitsevan opportunistisen poliittisen korrektiuden takia. Yhtyeiden oletettiin laulavan saksaksi. Sanoitukset tarkastettiin vahingollisen materiaalin varalta ja epäsuotavat lyriikat saattoivat johtaa bändin kieltämiseen. Vuonna 1980 ensimmäisenä merkittävä läntisenä rockyhtyeenä Itä-Berliinissä soitti länsisaksalainen Tangerine Dream - yhtyeen instrumentaalimusiikkia ei pidetty "vaarallisena". Länsivaikutteet olivat helposti tavoitettavissa, koska länsisaksalaisten, luokkavihollisten (Klassenfeinde) radio- ja TV-lähetykset olivat kuultavissa itäisessä Saksassa. Tämä johti siihen, että underground-yhtyeet muistuttivat tyyliltään läntisiä yhtyeitä. Oli myös yhtyeitä, jotka ottivat poliittiset vaikutteet suoraan DDR:stä ja kehittivät niitä jopa pidemmälle. Esimerkiksi industrial-yhtye Laibach (saksankielinen nimi Ljubljanalle) oli kontroversiaalin poliittis-taiteellisen ryhmän NSK:n (Neue Slowenische Kunst) jäsen. Yhtyeen jäsenien väitetään halunneen kehittää 100 % totalitaristisen ja kollektivistisen valtion Sloveniaan (toisaalta on vaikea sanoa leikkiikö Laibach autoritaarisilla teemoilla ja kansallissosialistisella tematiikalla vain luodakseen sokkiefektin ja kyseenalaistusta).

Nostalgia

Itäsaksalainen kulutuskulttuuri — joka toisaalta oli läntistä huomattavasti kehittymättömämpää — on viime aikoina yhdistyneessä Saksassa noussut tietynlaiseen kulttiasemaan. Nostalgia on saanut entiset itäsaksalaiset muistelemaan lämmöllä ja huumorilla, mutta tottakai tietyllä sarkasmilla lapsuuttaan ja nuoruuttaan täysin erilaisessa valtiossa. Ostalgiaksi kutsuttu ilmiö saa ihmiset keräämään erilaisia DDR-muistoesineitä - ruokapaketeista Trabanteihin. Nämä esineet muistuttavat entisiä DDR:n kansalaisia ympäristöstä, jossa he varttuivat. Osittain ilmiöön liittyviä tunteita voi havainnoida Wolfgang Beckerin 2003 julkaistussa elokuvassa "Good bye, Lenin!" Luokka:Saksan demokraattinen tasavalta Luokka:Euroopan entiset valtiot als:Deutsche Demokratische Republik ms:Jerman Timur ko:독일민주공화국 ja:ドイツ民主共和国 th:เยอรมนีตะวันออก

Bundestag

Saksan parlamentti, Bundestag, eli liittopäivät tai liittokokous perustustettiin Saksan liittotasavallan perustuslain myötä 1949. Se on seuraaja Weimarin tasavallan Reichstagille. Bundestag on kokoontunut vuodesta 1999 jälleen Reichstag-valtiopäivätalossa Berliinissä. Tällöin rakennuksen saneerauksen yhteydessä talon katolle lisättiin lasinen kupoli mistä on tullut suosittu turistikohde. Lasikupolista on hyvä näköala kaupungin yli ja sieltä näkee myös parlamentin täysistuntosaliin. Bundestag muodostaa Bundesratin kanssa Saksan lakiasäätävän elimen. Liittokokouksen edustajat ovat ainoat, jotka Saksassa valitaan kansanvaalilla, liittokokous puolestaan valitsee liittokanslerin ja yhdessä osavaltioiden edustajien kanssa liittopresidentin.

Vaalit

Edustajat valitaan neljän vuoden välein, puolet edustajista valitaan tietystä vaalipiiristä, ja puolet puolueiden listoilta. Ehdokkaisen pitää olla vähintään 18-vuotiaita, eikä kausia ole rajoitettu. Tämän lisäksi puolueiden on ylitettävä 5 % äänikynnys, tai saatava vähintään kolme suoraan valittua edustajaa. Vaalijärjestelmästä johtuen edustajien kokonaismäärä vaihtelee. Vuoden 2002 vaaleissa valittiin 603 edustajaa. Vuoden 2002 vaalien paikat:
Puolue ääniä paikkoja
SPD 38,5 % 251 (sisältää 4 lisäpaikkaa)
Vihreät 8,6 % 55
CDU/CSU 38,5 % 248 (sisältää yhden lisäpaikan)
FDP 7,4 % 47
PDS 4,0 % 2 (molemmat lisäpaikkoja)
Luokka:SaksaLuokka:Politiikka ja:ドイツ連邦議会

1983

Tapahtumia


- 1. tammikuuta - ARPANET siirtyy virallisesti käyttämään Internet-protokollaa, Internet saa alkunsa.
- 1. tammikuuta - turvavyöpakko käyttöön UK:ssa.
- 19. tammikuuta - Klaus Barbie, saksalainen sotarikollinen pidätetään Boliviassa.
- 19. tammikuuta - Apple Lisa -tietokone julkistetaan.
- 22. tammikuuta - Bjorn Borg jää eläkkeelle voitettuaan viisi peräkkäistä Wimbledonin mestaruutta.
- 26. tammikuuta - Lotus 1-2-3 julkistetaan.
- 16. helmikuuta - Pensaspalot vaativat 71 ihmisen hengen Australiassa.
- 24. helmikuuta - Yhdysvaltain kongressin komitea julkaisee japanilaista alkuperää olevien kansalaisten kohtelua toisen maailmansodan aikana arvostelevan raportin.
- 1. maaliskuuta - Swatch esittelee ensimmäiset kellonsa.
- 8. maaliskuuta - Ronald Reagan kutsuu Neuvostoliittoa "pahan valtakunnaksi" ("evil empire").
- 23. maaliskuuta - Strategic Defense Initiative: Ronald Reagan esittää strategisen ohjuspuolustuksen rakentamista. Media antaa utopistiselle suunnitelmalle nimen "Tähtien sota".
- 7. huhtikuuta - Lennolla STS-6, astronautit Story Musgrave ja Don Peterson suorittavat ensimmäisen avaruuskävelyn (4 h, 10 min) sukkulasta käsin.
- 18. huhtikuuta - USA:n lähetystössä räjähtää pommi Beirutissa, 63 kuolee.
- 17. toukokuuta - Libanon, Israel, ja USA solmivat sopimuksen Israelin vetäytymisestä Libanonista.
- 13. kesäkuuta - Pioneer 10:sta tulee ensimmäinen aurinkokunnan jättänyt avaruusluotain.
- 27. kesäkuuta - Paul Mockapetris keksii internetin DNS-nimipalvelun.
- 4. elokuuta - Thomas Sankarasta Ylä-Voltan presidentti.
- 7. elokuuta - ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat alkavat Helsingissä.
- 21. elokuuta - Benigno Aquino, Jr., Filippiinien oppositiojohtaja murhataan Manilassa.
- 1. syyskuuta - Neuvostoliiton ilmavoimien hävittäjäkone ampuu alas Korean Air Lines-lentoyhtiön lennolla [http://www.airliners.net/search/photo.search?regsearch=HL7442&distinct_entry=true KAL-007] olleen Boeing 747-matkustajakoneen sen tunkeuduttua Neuvostoliiton ilmatilaan. Kaikki 269 koneessa ollutta saavat surmansa.
- 6. syyskuuta - Neuvostoliitto myöntää ampuneensa alas lennon [http://www.airliners.net/search/photo.search?regsearch=HL7442&distinct_entry=true KAL-007], mutta väittää ettei tiennyt sen olevan siviilikone.
- 26. syyskuuta - Everstiluutnantti Stanislav Petrov ei laukaise ballistisia ohjuksia, vaikka tietokonevirhe näyttää Neuvostoliiton olevan hyökkäyksen kohteena.
- 12. lokakuuta - Japanin entinen pääministeri Tanaka Kakuei tuomitaan neljäksi vuodeksi vankeuteen kahden miljoonan dollarin lahjusten ottamisesta Lockheediltä.
- 23. lokakuuta - Yhdysvaltojen merijalkaväen parakki tuhoutuu Beirutissa itsemurhaiskussa, 241 kuolee.
- 25. lokakuuta - Yhdysvallat hyökkää Grenadaan.
- 30. lokakuuta - Argentiinassa pidetään demokraattiset vaalit seitsemän vuoden sotilasvallan jälkeen.
- 26. marraskuuta - Lontoossa varastetaan 6800 kultaharkkoa — yhteisarvoltaan 26 miljoonaa puntaa — viedään holvista Heathrowin lentokentällä. (Vain osa on saatu takaisin, ja vain kaksi tekijöistä on saatu kiinni.)

Muita


- När-Tv eli ruotsinkielinen paikallistelevisio perustetaan Närpiöön.

Syntyneitä


- 20. maaliskuuta - Anne-Mari Berg, kohukaunotar
- 24. maaliskuuta - Alexei Eremenko jr, jalkapalloilija
- 26. huhtikuuta - Jose Maria Lopez, argentiinalainen kilpa-autoilija
- 18. marraskuuta - Jon Johansen, hakkeri

Kuolleita


- 24. tammikuuta - George Cukor, amerikkalainen elokuvaohjaaja
- 4. helmikuuta - Karen Carpenter, amerikkalainen poplaulaja (The Carpenters)
- 22. helmikuuta - Luis Buñuel, espanjalainen elokuvaohjaaja (s. 1900)
- 25. helmikuuta, Tennessee Williams, näytelmäkirjailija
- 3. maaliskuuta - Hergé, belgialainen sarjakuvapiirtäjä
- 18. maaliskuuta - Umberto II, Italian entinen kuningas
- 8. huhtikuuta - Kauko Käyhkö, säveltäjä, laulaja, näyttelijä
- 30. huhtikuuta - Muddy Waters, amerikkalainen bluesmuusikko
- 31. toukokuuta - Jack Dempsey, amerikkalainen nyrkkeilyn maailmanmestari
- 11. heinäkuuta - Ross Macdonald, amerikkalainen jännityskirjailija
- 24. elokuuta - Pentti Saarikoski, kirjailija
- 25. syyskuuta - Belgialaisten kuningas Leopold III Luokka:1980-luku Luokka:1983 als:1983 ko:1983년 ja:1983年 simple:1983 th:พ.ศ. 2526

1987

Tapahtumia


- 10. tammikuuta - Suomessa poikkeuksellisen kova pakkanen. Helsingin Kaisaniemessä mitataan uusi pakkasennätys 34,3°C.
- 17. tammikuuta - Jumalan teatteri esittää "performanssinsa" Teatteripäivillä Oulussa.
- 23. helmikuuta - Astronomia: Supernova 1987a havaitaan, se on ensimmäinen paljain silmin havaittava supernova sitten vuoden 1604.
- 6. maaliskuuta - Autolautta The Herald of Free enterprise kaatuu Zeebruggenissa, Belgiassa ja 189 kuolee.
- 30. maaliskuuta - Vincent van Goghin maalaus Aurinkonkukkia myydään 39,85 miljoonalla dollarilla.
- 26. huhtikuuta - Saab esittelee JAS 39 Gripenin ensimmäisen prototyypin.
- 11. toukokuuta - Lääketiede: ensimmäinen sydän-keuhko siirto (Baltimore, Maryland).
- 17. toukokuuta - Iranin-Irakin sota: USS Starkiin osuu kaksi Exocet-ohjusta Persianlahdella Irakilaisen F-1 Miragen ampumana. 37 yhdysvaltalaista merimiestä kuolee ja 21 haavoittuu.
- 28. toukokuuta - 19-vuotias Mathias Rust lentää pienkoneellaan Neuvostoliiton ilmapuolustuksen huomaamatta rajan yli ja laskeutuu Punaiselle torille Moskovassa. Hänet vapautetaan 3. elokuuta 1988.
- 11. kesäkuuta - Margaret Thatcherista kolmannen kerran Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri.
- 12. kesäkuuta - Keski-Afrikan tasavallan itse nimetty keisari Jean-Bédel Bokassa tuomitaan kuolemaan hänen 13-vuotisen valtansa aikana tekemistään rikoksista.
- 12. kesäkuuta - liennytys: Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan haastaa puheessaan Mihail Gorbatšovin repimään alas Berliinin muurin.
- 4. heinäkuuta - Entinen Gestapon päällikkö Klaus Barbie ("Lyonin teurastaja") tuomitaan Lyonissa Ranskassa toisen maailmansodan aikaisista rikoksista ihmiskuntaa vastaan elinkautiseen vankeuteen.
- 21. heinäkuuta - Guns N' Roses julkaisee maailman myydyimmän debyyttialbumin Appetite For Destruction
- 28. heinäkuuta - Lämpöaalto tappaa 600 ihmistä Ateenassa.
- 16. elokuuta - Northwest Airlinesin McDonnell Douglas MD-82 tippuu nousussa miehistön unohdettua asettaa laskusiivekkeet. 155 kuolee, nelivuotias Cecelia Cichan on ainut eloonjäänyt.
- 19. elokuuta - Hungerfordissa, Berkshiressa, UK:ssa työtön 27-vuotias Michael Ryan tappaa 16 rynnäkkökiväärillä ja tekee lopuksi itsemurhan. Aselakeja tiukennetaan tuntuvasti.
- 13. lokakuuta - Iranin-Irakin sota: 30 kuolee Bagdadissa Iranin ohjushyökkäyksessä.
- 3. syyskuuta - Burundissa sotilasvallankaappaus
- 28. syyskuuta - Star Trek: The Next Generation ensi-ilta jaksolla Encounter at Farpoint.
- 19. lokakuuta - Musta maanantai: osakekurssit romahtavat ympäri maailmaa. Dow Jonesin teollisuusindeksi tippuu päivässä 22,6% ja kuun loppuun mennessä kurssit Australiassa 41,8%; Kanadassa 22,5%; Hongkongissa 45,8% ja UK:ssa 26,4%.
- 30. lokakuuta - NEC julkaisee PC Engine -pelikonsolin.
- 7. marraskuuta - Tunisiassa presidentti Habib Bourguiba syöstään vallasta, seuraajanaan pääministeri Zine El Abidine Ben Ali.
- 8. marraskuuta - Enniskillenissa, Pohjois-Irlannissa IRA:n pommi tappaa yksitoista.
- 18. marraskuuta - Lontoossa 31 kuolee tulipalossa King's Crossin metro-asemalla.
- 18. marraskuuta - Iran-Contra skandaali: Yhdysvaltain kongressi julkaisee loppuraportin, jossa se tuomitsee presidentti Ronald Reaganin viime kädessä syylliseksi hänen hallintonsa väärinkäytöksiin.
- 28. marraskuuta - South African Airwaysin Boeing 747 putoaa Intian valtamereen mukanaan 159 ihmistä.
- 29. marraskuuta - Korean Airin Boeing 707 räjähtää ilmassa Thaimaan-Burman rajan lähellä tappaen 155.
- 1. joulukuuta - NASA nimeää Kansanvälisen avaruusaseman rakennustyöt saavat yritykset.
- 1. joulukuuta - Kanaalin tunnelin rakennus alkaa.
- 7. joulukuuta - Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatshov ja USA:n presidentti Ronald Reagan tapaavat ensimmäistä kertaa Washingtonissa, Yhdysvalloissa.
- 9. joulukuuta - Palestiinalaisten ensimmäinen kansannousu alkaa Jabalyan pakolaisleirillä.
- 11. joulukuuta - ETAn pommi tappaa 11 Guardia Civilin poliisia Zaragozassa.

Tuntematon päivä


- Shoko Asahara perustaa Aum Shinrikyon ("Korkein totuus")
- Suomessa syntyy pienin ikäluokka pitkiin aikoihin.

Elokuvia


- 6. maaliskuuta - Tappava ase (Lethal Weapon), pääosissa Mel Gibson ja Danny Glover
- 20. toukokuuta - Beverly Hillsin kyttä 2 pääosassa Eddie Murphy
- 12. kesäkuuta - Predator pääosassa Arnold Schwarzenegger
- 17. heinäkuuta - Tappajahain kosto (Jaws 4: The Revenge)

Syntyneitä


- 9. maaliskuuta - Pikku G, räpmuusikko

Kuolleita


- 14. tammikuuta - Rauli "Badding" Somerjoki, laulaja
- 2. helmikuuta - Alistair MacLean, jännityskirjailija
- 22. helmikuuta - Andy Warhol, taitelija
- 19. maaliskuuta - Louis de Broglie, fyysikko ja vuoden 1929 Nobel-palkittu
- 4. huhtikuuta - C. L. Moore, scifi-kirjailija
- 14. toukokuuta - Rita Hayworth, näyttelijätär
- 22. kesäkuuta - Fred Astaire, näyttelijä
- 17. elokuuta - Rudolf Hess, Hitlerin kakkosmies, itsemurha Spandaun vankilassa.
- 23. elokuuta - Didier Pironi, ranskalainen Formula 1-kuljettaja.
- 3. lokakuuta - Kalervo Palsa, taiteilija
- 9. lokakuuta - Ella Eronen, näyttelijätär, lausuntataiteilija (s. 1900)
- 30. marraskuuta - Eino Augusti Leino, painin olympiakultamitalisti Luokka:1980-luku Luokka:1987 als:1987