:: wikimiki.org ::
| Viikki |
ViikkiViikki (ruots. Vik) on noin 5 500 asukkaan kaupunginosa Koillis-Helsingissä, Vanhankaupunginlahden perukassa, noin 8 km keskustasta. Alueita Viikin ympäristössä ovat muun muassa Pihlajamäki ja Pihlajisto, Koskela, Vanhakaupunki, Länsi-Herttoniemi ja Myllypuro.
Myllypuro
Viikissä sijaitsee yksi Helsingin yliopiston kampusalueista, jolla on nykyään neljän tiedekunnan toimitiloja (biotieteet, farmasia, eläinlääketiede ja maatalous-metsätiede). Alueella on myös Viikin normaalikoulu, joka on yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan yksikkö. Normaalikoulussa on oppilaita esikoululaisista lukiolaisiin yhteensä noin 940 ja lisäksi opettajaksi opiskelevia noin 250.
Helsingin yliopisto
Viikissä luonto on paljon esillä erityisesti yliopiston koetilana toimivan suuren peltoalueen, merkittävän arboretumin, Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen (lukuisia lintuhavaintotorneja, huomattava lintujen muutto- ja pesimäalue) sekä ekoasuntoalueen myötä. Siellä sijaitsee myös kaupungin vedenpuhdistamo.
Osa-alueita Viikissä ovat Viikin tiedepuisto, eli yliopiston kampus ympäristöineen, Viikinranta, Viikinmäki ja Latokartano. Näistä kaksi viimeksi mainittua kuuluvat tällä hetkellä Helsingin tärkeimpiin uudisrakennuskohteisiin.
Viikin Latokartano perustettiin 1550-luvulla Kuninkaankartanon maatilaksi eli kruununtilaksi. Viikin historia ja merkittävät henkilöt näkyvät nimistössä, joihin kuuluvat mm: Leskirouva Freytagin kuja, Laivuri Petterin kuja, Lautamies Jopin kuja, Vouti Björnramin kuja, Simo Klemetinpojan puisto, Erik Spåren tie, Krister Juutin polku ja Agnes Sjöbergin katu.
Liitettiin Helsinkiin 1946.
Linkkejä
- [http://viikki.helsinki.fi/IMGAGES/aluekartta1.jpg Viikin sijainti Helsingissä]
- [http://viikki.helsinki.fi/IMGAGES/viikkialue1.jpg Tarkempi suunnitelmakartta Viikin alueesta]
- [http://www.kaupunginosat.net/viikki/ Viikki-seura ry]
- [http://viikki.helsinki.fi/ Yliopiston Viikin kampusalueen portaali]
- [http://www.vink.helsinki.fi/ Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu]
- [http://www.lib.hel.fi/viikki/ Helsingin kaupunginkirjasto - Viikin kirjasto]
- [http://helix.helsinki.fi/infokeskus/ Viikin infokeskus Korona]
Helsinki
Helsinki (ruotsiksi Helsingfors) on Suomen pääkaupunki. Se sijaitsee Etelä-Suomessa Suomenlahden rannalla. Helsingissä on noin 560 000 asukasta. Helsinki muodostaa osan yhteen kasvanutta pääkaupunkiseutua, jossa asuu yhteensä noin miljoona ihmistä. Se on myös Helsingin seutukunnan keskus.
Maantiede
Helsingin tarkka sijainti on 60°10'24" pohjoinen, 24°56'55" itä (60.173333, 24.948667). Kaupungin pinta-ala on 686 km², josta 186 km² on maata ja loput 500 km² vesialueita. Helsingissä on yli 300 saarta. Kaupungin maa-alueista metsää on 3800 hehtaaria, puistoja 1800 hehtaaria ja viljapeltoa noin 1000 hehtaaria. Puistojakauma vaihtelee klassisista muotopuistoista ydinkeskustasta alkavaan 10 neliökilometrin laajuiseen Keskuspuistoon. Suomen pääkaupunki sisältää 38 luonnonsuojelualuetta, pinta-alaltaan 420 hehtaaria.
Helsingin maantieteellinen keskipiste on Viikissä Vanhankaupunginlahdella suunnilleen Kuusiluoto-nimisellä saarella. Korkeimmalla Helsingissä asutaan Jakomäenkalliolla, jonka korkeus on 59,5 metriä meren pinnasta. Jakomäenkalliolla on kerrostaloja.
Helsingin korkein maastokohta on Malminkartanon huippu eli Malminkartanon täyttömäki, joka tehtiin rakentamisen ylijäämämassoista vuosina 1976-96. Se nousee merenpinnasta 90 m korkeuteen. Huipulla on Hanna Vainion suunnittelema ympäristötaideteos "Tuulet ja suunnat".
Helsingin korkein luonnollinen kukkula puolestaan sijaitsee Kivikon ulkoilupuiston pohjoisosassa, Porvoonväylän eteläpuolella, luontopolun varrella. Kukkulan korkeus on 62 metriä merenpinnasta.
Pisin katu on Mannerheimintie 5 420 metrillään. Toiseksi tulee Hämeentie, 4820 metriä. Lyhyydessä voiton vie Välikatu Kruununhaassa: 30 metriä.
Historia
Ruotsin vallan aika
Ruotsi.]]
Nykyisen Helsingin alue oli keskiajalta lähtien ruotsinkielisen väestön asuttamaa maaseutua: näkyvin muisto näiltä ajoilta on Vartioharjun linnavuori. Kaupunki perustettiin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan käskystä 12. kesäkuuta 1550, pääasiallisesti lahden toisella puolella sijaitsevan Tallinnan vastapainoksi. Päivää on sittemmin alettu viettää Helsinki-päivänä. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan (Porin edeltäjä) kaupunkien porvarit määrättiin muuttamaan uuteen kaupunkiin. Kasvu oli kuitenkin kituliasta; kuninkaankaan mahtikäsky ei noin vain murtanut keskiaikaisia kauppaperinteitä.
Ruotsi kuitenkin valloitti Pohjois-Viron vuonna 1561, mikä vähensi Helsingin kaavailtua tärkeyttä. Itämeren alueella käytyjen sotien vuoksi kaupungista tuli kuitenkin sotilaallinen keskus: laivaston talvehtimispaikka ja sotaväen lastauspaikka.
Helsinki perustettiin alun perin Töölön kylän alueelle Vantaanjoen suulle, nykyisen Arabianrannan lähettyville Vanhankaupunginlahden viereen. Nopeasti huomattiin kuitenkin, ettei kaupunki vastannut odotuksia, lähinnä Vanhankaupunginlahden mataluuden takia. Kaupunki päätettiin kenraalikuvernööri Pietari Brahen toimesta siirtää paremmalle satamapaikalle tuuliselle Vironniemelle vuonna 1640, nykyisen Kruununhaan kohdalle.
Venäjän voimistuminen ja Pietarin kaupungin perustaminen 1703 vaikuttivat merkittävästi Helsinkiin. Isovihan aikana venäläiset sotajoukot miehittivät Helsingin vuosina 1713–1721.
Sodan jälkeen kaupungin kehitys pysyi heikkona. Ruotsin menetettyä hattujen sodassa (pikkuviha) 1741–1743 Venäjälle Haminan rajalinnoituksensa Helsingin edustalle ryhdyttiin rakentamaan uutta merilinnoitusta Sveaborgia (Suomenlinna). "Viaporin" suunnitelmat laati ruotsalainen kreivi ja linnoitusupseeri Augustin Ehrensvärd. Linnoitustyömaa kasvatti kaupungin asukaslukua runsaasti ja kaupunkiin perustettiin useita tiilitehtaita ja kartanoita.
Napoleonin ja Aleksanteri I:n valtapolitiikan vuoksi Ruotsi vedettiin sotaan Venäjää vastaan 1808. Suomen sodassa 1808–1809 venäläiset valloittivat Helsingin kaupungin 1808. Viaporin piirityksen aikana kaupungissa syttyi tulipalo, joka tuhosi lähes koko kaupungin.
Venäjän vallan aika
Venäjä]
Pääkaupunki siirrettiin Turusta Helsinkiin vuonna 1812 Suomen siirryttyä Venäjän valtaan. Samassa yhteydessä Carl Engel valittiin suunnittelemaan Helsingin keskusta uusiksi, enemmän keisarikunnan hallintokaupungin näköiseksi. Rakennustöiden toinen johtaja oli helsinkiläinen Johan Albrecht Ehrenström. Monet Helsingin uusklassisista rakennuksista, erityisesti Senaatintorin ympäristö ja Tuomiokirkko, ovat Engelin käsialaa. Helsingin kantakaupungin monien kaupunginosien katukuvaa dominoivat tyyliltään jugendia edustavat rakennukset ovat kuitenkin peräisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilta.
Vuonna 1827 yliopisto muutti Turusta Helsinkiin. Helsingistä kehkeytyi hallinto-, yliopisto- ja varuskuntakaupunki ja se kasvoi maan todelliseksi teollisuuskeskukseksi. Tärkeät rautatieyhteydet rakennettiin Hämeenlinnaan 1862 ja Pietariin 1870. 100 000 asukkaan rajan väkiluku ylitti 1900-luvun alkuun mennessä.
Ensimmäisen maailmansodan aikana Helsingin ympärille rakennettiin kolme linnoitusvyöhykettä osana Pietarin puolustusta.
Helsingin kehitys 1900-luvun alusta 2000-luvulle
Helsingistä tuli itsenäisen Suomen pääkaupunki Suomen julistauduttua itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917. Suomen sisällissota kuitenkin alkoi jo seuraavassa kuussa, 27. tammikuuta 1918, kun Hakaniemessä Helsingin työväentalon torniin sytytettiin punainen lyhty vallankumouksen alkamisen merkiksi. Punakaarti valtasi pian kaupungin, ja senaatti eli hallitus joutui lähtemään evakkoon Vaasaan. Saksalaiskenraali Rüdiger von der Goltzin joukot valtasivat Helsingin 14. huhtikuuta ja Mannerheimin johtama Suomen armeija saapui Helsinkiin 16. toukokuuta. Kansalaissodan jälkeen Viaporin linnoitus toimi punavankien vankileirinä. Vuonna 1918 Viaporin linnoituksen nimeksi vaihdettiin Suomenlinna.
Toisen maailmansodan aikana kaupunkia pommitettiin useaan otteeseen. Suurinta tuhoa aiheuttivat Helsingin suurpommitukset (1944) jatkosodan aikana , mutta tuhot jäivät suhteellisen vähäisiksi, jos niitä vertaa muiden sotaan käyneiden maiden kaupunkeihin. Lontoon ja Moskovan ohella Helsinki jäi ainoaksi sotaan osallistuneen eurooppalaisen maan pääkaupungiksi, jota ei valloitettu sodan aikana.
Helsingille myönnettiin vuoden 1940 olympialaiset, jotka jäivät toisen maailmansodan takia pitämättä. Vuoden 1940 olympialaisia varten kaupunkia rakennettiin paljon funkis arkkitehtuurin hengessä. Tältä ajalta ovat esimerkiksi Olympiastadion, Tennispalatsi, Käpylän olympiakylä ja Lasipalatsi. Vuonna 1952 Helsinki sai vihdoin omat olympialaisensa.
1960-luvulla alkanut kaupungistumisen aalto eli "pako maalta" kaksinkertaisti Helsingin väkiluvun 20 vuoden aikana. Kasvutahti hidastui 1980-luvulla ja kääntyi jopa hetkelliseen laskuun asukkaiden muuttaessa pois naapurikuntiin, mutta 1990-luvun jälkeen kasvu on taas ollut positiivista, kunnes kääntyi hiljalleen laskuun 2000-luvun alussa. Todennäköinen syy tähän on asuntojen korkea hinta, jolloin perheelliset muuttavat muualle pääkaupunkiseudulle ja ympäristökuntiin.
Helsingin väestö poikkeaa merkittävällä tavalla muusta Suomesta, sillä kaupungin asukkaista maahanmuuttajia on jo yli 40 000, eli enemmän kuin suomenruotsalaisia. Kaupunki työllistää 40 000 ihmistä ja koko kaupungissa on 375 000 työpaikkaa.
Väkiluvun kehitys
Palvelut
Helsingissä sijaitsee seitsemän tiede- tai taidekorkeakoulua: Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Kuvataideakatemia, Sibelius-akatemia, Svenska handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu sekä Teatterikorkeakoulu. Helsingissä toimii myös puolustusministeriön alainen Maanpuolustuskorkeakoulu, jossa tohtorintutkinnon suorittaminen niin ikään on mahdollista, ja joka luetaan yliopistojen joukkoon.
Lisäksi toiminnassa on neljä ammattikorkeakoulua kuten Stadia, Helia ja ruotsinkielinen Arcada. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee yli 10 000 opiskelijaa; tarjolla on ainakin 30 eri perustutkintoa. Yleissivistävästä aikuiskoulutuksesta huolehtivat aikuislukiot sekä kansalais- ja työväenopistot. Suomenkielisellä työväenopistolla toimintaa on 90 pisteessä.
Kaupungissa on 189 peruskoulua, lukiota tai aikuislukiota ja niissä runsaat 70 000 oppilasta. Opinahjoista 30 on ruotsinkielisiä. Lisäksi on englannin-, saksan-, ranskan- ja venäjänkielisiä kouluja. Oman äidinkielen opetusta annetaan kaikkiaan 40 kielellä.
Muita oppilaitoksia pääkaupungissa ovat esimerkiksi Kriittinen korkeakoulu ja Snellman-korkeakoulu.
Helsingissä on kattava terveydenhuoltoverkosto. Terveysasemia on yhteensä 31. Päivystäviä sairaaloita ovat Malmin ja Marian sairaalat, sekä alle 16-vuotiaiden kohdalla HYKS Lasten ja nuorten sairaala. Terveyskeskussairaaloita on 8 eri puolilla kaupunkia. Hampaidenhuoltoa hoitaa 46 yksikköä. Psykiatrian poliklinikoita on 16. Kaupungin erikoisyksikköjä ovat ehkäisyneuvonta, merimiesterveydenhuolto, potilasasiamies, puheterapia, rintasyövän seulonta, sukupuolitautien poliklinikka, tartuntatautiyksikkö, työterveyshuolto yrityksille ja vammaisneuvola.
Liikenne
sukupuolitautien- että metrojärjestelmä.]]
metrojärjestelmä.]
Helsingissä on HKL:n alaisuudessa toimiva kattava julkinen liikenne, joka koostuu busseista, raitiovaunuista, Helsingin metrosta ja VR:n paikallisjunista sekä takseista. Yhteyksiä muualle pääkaupunkiseudulle hoitaa YTV. Joukkoliikennematkoja tehdään vuodessa noin 210 miljoonaa ja niiden osuus kaikista ajoneuvomatkoista on Suomen suurin. Niistä lähes puolet taitetaan busseilla, yli neljännes raitiovaunuilla ja vajaa neljännes metrolla.
Lentoliikennettä palvelee Helsinki-Vantaan lentoasema sekä Malmin lentokenttä.
Helsingin satama on Euroopan suosituimpia risteilysatamia. Kesäsesongin aikana siellä vierailee noin 200 risteilyalusta ja ne tuovat 150 000 päiväkävijää. Veneilijöitä varten kaupungin rannoilla on runsaat 9000 laituripaikkaa. Helsingin edustan ulkoilusaariin on järjestetty vesibussiliikennettä. Viking Line, Silja Line, Tallink ynnä muut tarjoavat myös laivayhteyksiä Tallinnaan, Tukholmaan ja pohjoisen Saksan kaupunkeihin.
Autoliikennettä kaupungissa yritetään vähentää tarjoamalla hyvä joukkoliikenteen palvelutaso ja säätelemällä pysäköintipaikkojen määrää varsinkin kantakaupungissa. Autoilu on kuitenkin kaupungissa tehty sujuvaksi mahdollisuuksien mukaan rakentamalla moottoriteitä ja muilla toimenpiteillä. Kantakaupungissa vilkasliikenteisin tie on Sörnäisten rantatie. Tuhatta asukasta kohti Helsingissä on 336 henkilöautoa, joka on alhainen luku.
Muut palvelut
Helsingissä sijaitsevat Suomen suurimmat sairaalat, mukaan lukien HYKS. Lisäksi Stadin skoudet eli poliisi ja Stadin brankkari eli palokunta palvelevat kaupunkilaisia.
Helsingin työssäkäyntialue
Helsingin työssäkäyntialueeseen, eli paikkakuntiin joista käydään paljon Helsingissä töissä, kuuluvat Tilastokeskuksen mukaan (2004) pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi seuraavat kunnat. Tiehallinnon laskurin antamat luvut kertovat etäisyyden paikkakuntien keskustoista Erottajalle.
Vihtissa]]
Vihti
Vihti]
Vihti]
Nähtävyydet
Pääartikkeli: Helsingin nähtävyydet
Helsingissä on paljon nähtävyyksiä. Tässä muutamia niistä:
- Korkeasaaren eläintarha.
- Linnanmäen huvipuisto.
- Seurasaaren virkistysalue ja ulkoilmamuseo.
- Suomenlinnan linnake.
- Tuomiokirkko hallitsee empiretyylistä Senaatintoria.
- Kiasma, nykytaiteen museo, avattiin vuonna 1999.
- Kansallismuseo esittelee Suomen historiaa kivikaudelta 2000-luvulle.
Kulttuuri
Tapahtumia
Helsingin ehkä tunnetuin kulttuuritapahtuma on loppukesällä alkava Helsingin Juhlaviikot, joka on useamman viikon kestävä musiikkia, teatteria, taidenäyttelyitä ja performansseja eri puolilla kaupunkia esittelevä tapahtuma. Juhlaviikkojen suosituin yksittäinen tapahtuma on Taiteiden yö, jonka aikana ydinkeskustassa on useassa paikassa esitteillä erilaisia taideteoksia tilataiteesta ja performansseista taidenäyttelyihin puolille öin ja pitempäänkin. Vuonna 2004 Helsingin juhlaviikoilla oli noin 245 000 kävijää.
Elokuvan puolelta merkittävin tapahtuma on [http://www.hiff.fi/ Rakkautta ja Anarkiaa], joka runsaan viikon aikana näyttää sadoissa näytöksissä useita kymmeniä elokuvia, jotka eivät ole ikinä päätyneet tahi tule päätymään laajempaan levitykseen poikkitaiteellisuutensa tai muiden syiden takia. Vuonna 2004 Rakkautta ja Anarkiaa keräsi 44 000 katsojaa. Dokumenttiin keskittyvä DocPoint on vakiinnuttanut asemansa muutamassa vuodessa lajityypin tärkeimpänä katselmuksena Suomessa.
Kulttuurin järjestäjät
Kulttuuria Helsingissä tuottaa ja järjestää etupäässä [http://kulttuuri.hel.fi/index_fi.html Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus], joka hallinnoi Helsingissä kulttuurikeskuksia, joissa järjestetään vuosittain useita kymmeniä konsertteja ja muita esityksiä.
Suomen elokuva-arkiston teatteri Orion ja muut toimitilat sijaitsevat nekin pääkaupungissa.
Urheilu
Helsingin suurin säännöllinen urheilutapahtuma on lasten ja nuorten jalkapalloturnaus Helsinki Cup. Sen osanottajaennätys tehtiin 2002, kun mukana oli 819 joukkuetta. Laajat massat kerää myös Helsinki City Marathon [http://www.helsinkicitymarathon.com/]. Elokuisen City Marathonin reitti kiertää Helsinkiä rantaviivaa seuraillen. Suomen suurin juoksutapahtuma kerää vuosittain noin 6000 osanottajaa. Suuri liikuntakarnevaali on myös Naisten Kymppi [http://www.naistenkymppi.fi/], joka on juoksutapahtuma pelkästään naisille.
Helsingissä on järjestetty lukuisia kansainvälisestikin hyvin merkittäviä arvokilpailuja. Näistä omassa luokassaan ovat vuoden 1952 Helsingin olympialaiset. Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut pidettiin vuonna 1983 ja uudestaan vuonna 2005. 1971 ja 1994 olivat vuorossa yleisurheilun EM-kilpailut. Jääkiekon maailmanmestaruudesta Helsingissä on turnattu vuosina 1974, 1982, 1991, 1997 ja 2003.
Ystävyyskaupungit
- Sendai (Japani)
Tilastot
Asukasluku (29.12. 2003) on 559 753. Vuoden 2001 (1.1. 2001) asukasluvusta (555 474) oli ruotsinkielisiä 6,5 % ja ulkomaiden kansalaisia 4,7 %. Helsingin asukkaista on huomattavasti suurempi osa naisia kuin muualla Suomessa.
Keskilämpötila (2001) +5,9 °C
Lämpimin kuukausi heinäkuu, keskilämpötila +20,2 °C
Kylmin kuukausi helmikuu, keskilämpötila -6,8 °C
Katso myös
- Hitas
- Pääkaupunkiseudun lähiliikenne
- Helsingin alueellinen jako
- Helsingin kaupunginjohtaja
Aiheesta muualla
- [http://www.hel.fi/ Helsingin kaupungin kotisivut]
- [http://www.ytv.fi/reittiopas Reittiopas joukkoliikenteeseen]
- [http://www.hepo.fi/ Helsingin Polkupyöräilijät ry HePo] - näe Helsinkiä pyörän satulasta käsin
- [http://www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/ Helsingin arkeologisia tutkimuksia] - Museoviraston aikaansaannoksia
- [http://www.museokatu.net/large_refresh.html Museokadun liikenne] - näe elävää kuvaa liikenteestä
- [http://www.korttelit.fi Korttelit.fi] kuvitettu kävelykierros keskustan kortteleissa
Luokka:Suomen kaupungit
Luokka:Pääkaupungit
-
ko:헬싱키
ja:ヘルシンキ
simple:Helsinki
Vanhankaupunginlahti
Vanhankaupunginlahti on Helsingin niemen itäpuolella sijaitseva meren lahti, jota ympäröivät Hermannin, Arabianrannan, Viikin, Herttoniemen ja Kulosaaren kaupunginosat. Lahden pohjoisosaan laskee Vantaanjoki, jonka suistoalue on kansainvälisesti merkittävä linnunsuojelualue.
Vanhankaupunginlahden pohjoisosasta 316 hehtaarin kokoinen alue kuuluu EU:n Natura 2000-luonnonsuojeluohjelmaan.
Alueella on havaittu kaikkiaan 285 lintulajia, joista 114 on pesinyt alueella viimeisten kymmenen vuoden aikana. Pesivien parien määrä on lähes 2500. Luonnonsuojelualueen läheisyydessä sijaitsee myös tärkeitä Helsingin kaupungin ulkoilu- ja liikuntakohteita.
Linkkejä
- [http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=11342&lan=FI Ympäristöministeriön Vanhankaupunginlahti-sivu]
- [http://www.hel.fi/ymk/ymparistotila/luonto/vanhankaupunginlahti/vanhankaupunginlahti.htm Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen sivu Vanhankaupunginlahdesta]
Luokka: Helsinki
Luokka: Linnustonsuojelu
PihlajistoPihlajisto (ruots. Rönninge) on vajaan 3000 asukkaan kaupunginosa Helsingissä, noin 7 km keskustasta koilliseen. Lahdenväylän ja Herttoniemen vanhan teollisuusradan välissä sijaitseva tiivis kerrostalolähiö rakennettiin 1970-luvun alkupuolella täydentämään viereistä Pihlajamäen asuinaluetta. Pihlajiston lounaispuolelle, Lahdenväylän ja Vantaanjoen rajaamalle alueelle on rakenteilla Viikinmäen uusi asuinalue.
Pihlajistossa oli vuoden 2003 alussa 2836 asukasta.
Linkkejä
- [http://www.kaupunginosat.net/pihlajisto/sivut Pihlajiston Asukasyhdistys ry:n sivusto]
- [http://www.hel.fi/lahioprojekti/pihlajamaki/ Lähiöprojekti: Pihlajamäki - Pihlajisto]
Koskela:Koskela on myös Oulun kaupunginosa
Koskela (ruotsiksi Forsby) on Helsingin kaupunginosa. Sitä reunustavat Käpylä, Kumpula, Vanhakaupunki ja Oulunkylä. Koskelassa on mm. vanhainkoti ja Koskelan sairaala. Koskelan bussi- ja raitiovaunuvarikko eivät kuulu Koskelaan nimestään huolimatta.
Linkkejä
- [http://www.kaupunginosat.net/koskela/seura.htm Koskela-seura]
Vanhakaupunki
Vanhakaupunki (ruotsiksi Gammelstaden) on Helsingin kaupunginosa Toukolan pohjoispuolella. Vanhakaupunki esiintyy jo uuden Helsingin perustamisasiakirjassa 1639 ja muoto Gamla staden tai Gammelstaden yleistyi käyttöön myöhemmin. Suomalainen käännösmuoto alkoi saada sijaa vasta 1800-luvun lopulla. Nykyiset nimiasut vahvistettiin virallisiksi 1909. Kaupunginosan nimeksi Vanhakaupunki tuli 1959.
Historiaa
Kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Forsbyn eli Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle 12. kesäkuuta 1550. Kaupungin oli määrä kilpailla Tallinnan kanssa Suomenlahden kaupasta sekä rajoittaa talonpoikien käymää laitonta kauppaa. Asukkaat saatiin Rauman, Tammisaaren, Ulvilan ja Porvoon kaupungeista, jotka lakkautettiin.
Vuonna 1570 tulipalo kohtasi Helsinkiä talvella ja kesällä rutto levisi kaupunkiin. Kaupungissa oli noin 500 asukasta.
1640-luvulla Helsinki siirrettiin nykyiselle paikalleen Vironniemelle parempien satamaolosuhteiden äärelle, jotta kaupungin talous kohentuisi. Vanhakaupunki autioitui vähitellen.
Ensimmäisestä Helsingistä on säilynyt vain yksi, Hans Hanssonin vuonna 1645 laatima pienimittakaavainen kartta, joka esittää kaupungin sijaintia ja viimeisten vuosien asemakaavaa. Kaupungin korttelit näkyvät kartassa, mutta tontteja ei ole merkitty. Ainoa piirretty rakennus on kirkko, joka sijaitsi nykyisen Vanhankaupungintien pohjoispään länsipuolella.
Nykypäivä
Nykyään Vanhakaupunki on Helsingin aluejaossa 0,32 km² kokoinen alue Vanhankaupunginlahden perukan länsipuolella. Asukkaita tällä alueella on noin 230 ja työpaikkoja 850.
Vanhankaupungin peruspiiri on laajempi alue, johon kuuluvat lisäksi Toukolan, Kumpulan, Käpylän ja Koskelan osa-alueet. Toukolaan kuuluu myös Arabianrannan uusi asuinalue Vanhankaupunginlahden rannalla. Peruspiirin maapinta-ala on 5,38 km² ja asukasluku yhteensä noin 17 400.
Aiheesta muualla
- [http://www.hel2.fi/tietokeskus/helsinki%5Falueittain%5F2004/305Vanhakaupunki.pdf Vanhankaupungin peruspiiri (PDF)]
Myllypuro
:Tämä artikkeli käsittelee kaupunginosaa Helsingissä. Katso myös Myllypuro (täsmennyssivu).
Myllypuro (ruotsiksi Kvarnbäcken) on Helsingin 45. kaupunginosaan eli Vartiokylään kuuluva osa-alue Itä-Helsingissä, Itäkeskuksen pohjoispuolella. Se on tyypillinen 1960-luvun betonilähiö, jonka pääasiassa 1964-1966 tehtyjä rakennuksia on viime vuosikymmeninä ehostettu peruskorjauksella. Kerrostaloalueen ympärillä on myös uutta ja vanhaa pientaloasutusta.
Asukkaat
Myllypuron asukasluku on noin 9200 (2003).
Myös metroasema Myllypuroksi
Myllypuro on myös alueen itäosassa sijaitsevan metroaseman nimi. Myllypuron asema otettiin käyttöön 1986.
Muuta
Kaupunginosa on saanut julkisuutta sen takia, että alueen kaakkoisosassa Alakiventiellä oli rakennettu kerrostaloja vanhan kaatopaikan päälle, ja maassa olevat saasteet aiheuttivat asukkaille vakavia terveyshaittoja, kuten syöpää, astmaa ja diabetesta. Kyseessä olevia Alakiventie 8:n ja 4:n taloja on purettu. Myllypurossa on hyvien kulkuyhteyksien päässä liikuntapaikkoja; monitoimihalli Liikuntamylly sekä salibandyhalli Arena Center Myllypuro.
Kulkuyhteydet
Bussit
92 Itäkeskus-Myllypuro
Linkkejä
- [http://www.kaupunginosat.net/myllypuro/ kaupunginosat.net: Myllypuro]
- [http://www.kaupunginosat.net/myllypuro/kotiseutu/myllypuroseura.htm Myllypuro-seura ry]
- [http://www.hel.fi/lahioprojekti/myllypuro/ Myllypuron Lähiöprojekti]
- [http://koti.mbnet.fi/~jonp/ Myllypuro-sivusto, jolla mm. kuvia ja tietoa alueesta]
- [http://www.hel.fi/tietokeskus/helsinki_alueittain_2003/176s.pdf Tilastotietoa Myllypuron peruspiiristä] (PDF)
- [http://gamma.nic.fi/~akt8/ Myllypuron saastekatastrofi]
- [http://www.hel.fi/ksv/projektit/myllypuro/ Kaavoituskatsaus: Myllypuro]
Arboretum
Arboretum (lat.) on suomenkieliseltä nimeltään puulajipuisto. Tunnettuja arboretumeita Suomessa ovat muun muassa Arboretum Mustila Elimäellä ja Hatanpään arboretum Tampereella.
Linkkejä
- [http://www.mustila.com/ Arboretum Mustila Elimäellä]
- [http://www.tampere.fi/ytoteto/puisto/puistot/arboretum/ Hatanpään arboretum Tampereella]
Luokka:Puutarhanhoito
Viikinmäki
Viikinmäki (ruotsiksi Viksbacka) on entisen ampumaradan paikalle nouseva asuinalue Koillis-Helsingin Viikissä, Pihlajiston vieressä. Sitä rajaavat Lahdentie, Vantaanjoki ja Herttoniemen teollisuusrata. Alueella on useita hienoja näköalapaikkoja, ja päinvastoin: Viikinmäki on "se kauas näkyvä mäki Lahdentien varressa Malmin hautausmaan jälkeen". Hallinnollisesti Viikinmäki lasketaan kaupunginosajaossa Viikin osa-alueeksi ja piirijaossa Latokartanon peruspiirin osa-alueeksi.
Alueella on ollut ampumarata ja on edelleen maanalainen jätevedenpuhdistamo, joten maa-aineksen puhtautta tutkitaan ja valvotaan tarkasti, mikä on viivästyttänyt alueen rakentamista.
Alueelle tulee asuntoja vuosina 2004-2005 ja peruspalvelut kuten päiväkodit ja koulut. Muut palvelut hoidetaan muualla Viikissä ja Pihlajistossa. Viikinmäessä oli vuoden 2004 alussa 852 asukasta, ja alueen valmistuttua asukasluku tulee olemaan noin 3 500.
Aiheesta muualla
- [http://www.kaupunginosat.net/pihlajisto/pihlajisto/viikinmaki.htm Havainnekuva Viikinmäen asuinalueesta]
- [http://www.hel.fi/ksv/projektit/viikki_kivikko/viikinmaki/ Kaupunkisuunnitteluvirasto: Viikinmäki]
- [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=69975&lan=fi Ympäristöministeriön sivu Viikinmäestä]
1550-luku
Tapahtui vuosikymmenen aikana
- Venäjän sota 1555–1557
Luokka:1550-luku
ko:1550년대
1946 Tapahtumia
- 1. tammikuuta - Helsingin pinta-ala viisinkertaistui suuressa alueliitoksessa
- 7. tammikuuta - Itävalta palautettiin vuoden 1937 rajoihin ja jaettiin neljään miehitysvyöhykkeeseen.
- 10. tammikuuta - Yhdistyneiden kansakuntien ensimmäinen kokous.
- 11. tammikuuta - Enver Hoxha julisti Albanian kansantasavallan perustuksi.
- 20. tammikuuta - Charles de Gaulle erosi Ranskan presidentin virasta.
- 31. tammikuuta - Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan uusi perustuslaki teki siitä kuuden tasavallan liiton Neuvostoliiton tapaan.
- 1. helmikuuta - Trygve Lie valittiin ensimmäiseksi YK:n pääsihteeriksi.
- 2. helmikuuta - Unkarista tuli tasavalta.
- 14. helmikuuta - Englannin pankki kansallistettiin.
- 24. helmikuuta - Herakles-laiva tuo 2. maailmansodan jälkeen ensimmäisen kahvilastin Turun satamaan.
- 2. maaliskuuta - Britit vetäytyivät Iranista sopimuksen mukaan, neuvostojoukot jäivät.
- 2. maaliskuuta - Ho Chi Minh valittiin Pohjois-Vietnamin presidentiksi.
- 4. maaliskuuta - C.G.E. Mannerheim erosi Suomen presidentin virasta.
- 5. maaliskuuta - Winston Churchill käytti puheessaan kielikuvaa "rautaesiripusta" (engl. Iron curtain), joka eristi Neuvostoliiton miehitysalueet lännestä.
- 6. maaliskuuta - Ho Chi Minh allekirjoitti sopimuksen Ranskan kanssa, joka tunnusti Vietnamin autonomisena valtiona Indokiinan liitossa Ranskan alaisuudessa.
- 9. maaliskuuta - Juho Kusti Paasikivi Suomen presidentiksi.
- 10. maaliskuuta - Britit aloittivat vetäytymisen Libanonista.
- 15. maaliskuuta - Pääministeri Clement Attlee lupasi Intialle itsenäisyyden heti perustuslain muotoilun jälkeen.
- 19. maaliskuuta - Ranskan Guyanasta, Guadeloupesta, Martiniquesta ja Réunionista tuli Ranskan merentakaisia departementteja.
- 22. maaliskuuta - Transjordan sai itsenäisyyden.
- 1. huhtikuuta - Singaporesta tuli Britannian kruununsiirtomaa.
- 18. huhtikuuta - USA tunnusti Titon hallituksen Jugoslaviassa.
- 18. huhtikuuta - Kansainliiton viimeinen kokous, se siirsi päätösvaltansa YK:lle ja purki itsensä.
- 29. huhtikuuta - Sotasyyllisyysoikeudenkäynti alkoi Tokiossa, syytettyinä mm. Hideki Tojo, Shegenori Togo ja Hiroshi Oshima.
- 9. toukokuuta - Italian Viktor Emanuel III luopui kruunusta, hänen poikansa Umberto II seurasi häntä.
- 10. toukokuuta - Jawaharlal Nehru valittiin Intian kongressipuolueen johtoon.
- 20. toukokuuta - Britanniassa parlamentti päätti kansallistaa kaivokset.
- 25. toukokuuta - Transjordanin parlamentti valitsi Abdullah I:n kuninkaaksi.
- 31. toukokuuta - Kreikassa kansanäänestys kannatti paluuta monarkiaan.
- 2. kesäkuuta - Italialaiset päättivät luopua monarkiasta. Italia julistettii tasavallaksi 10. kesäkuuta ja kuningas Humbert II karkoitetaan. Naisilla ensi kertaa äänioikeus.
- 8. kesäkuuta - Indonesian Sukarno yllyttää kannattajiaan kapinoimaan Alankomaiden siirtomaavaltaa vastaan.
- 22. heinäkuuta - Siionistien Irgun räjäytti pommilla brittien hallintorakennuksen, King David -hotellin Jerusalemissa. 90 kuoli.
- 25. heinäkuuta - Ensimmäisessä vedenalaisessa ydinkokeessa lentotukialus USS Saratoga upotettiin Bikiniatollilla.
- 19. elokuuta - Muslimien ja hindujen välisiä levottomuuksia Kalkutassa, 3000 kuollutta.
- 8. syyskuuta - Bulgaria julistettiin kansantasavallaksi kansanäänestyksen jälkeen. Kuningas Simeon II jättää maan.
- 10. lokakuuta - Mäkkylän kummitus aloitti kummittelunsa
- 16. lokakuuta - Saksan sotarikollisille Nürnbergin oikeudenkäynnissä langetetut kuolemantuomiot pannaan täytäntöön hirttämällä.
- 8. marraskuuta - Vietnamilaiset mellakoivat Haiphongissa ja ottavat yhteen ranskalaisjoukkojen kanssa, 6000 kuollutta.
- 12. marraskuuta - Aselepo indonesian nationalistien ja alankomaalaisten joukkojen välillä. Alankomaat tunnusti Indonesian 15. marraskuuta.
- 19. marraskuuta - Afganistan, Islanti ja Ruotsi liittyivät YK:hon.
- 27. marraskuuta - Intian pääministeri Jawaharlal Nehru vetosi Yhdysvaltoihin ja Neuvostoliittoon ydinkokeiden lopettamiseksi ja aseriisunnan aloittamiseksi, "ihmiskunnan pelastamiseksi äärimmäiseltä katastrofilta."
- 12. joulukuuta - YK katkaisi suhteet Francon Espanjaan ja kehotti jäsenmaita tekemään samoin.
- 24. joulukuuta - Ranskan neljäs tasavalta.
Syntyneitä
- 19. tammikuuta - Dolly Parton, laulaja ja näyttelijä
- 20. tammikuuta - David Lynch, elokuvaohjaaja
- 27. helmikuuta - José Carreras, tenori
- 8. huhtikuuta - Heikki Kinnunen, näyttelijä
- 30. huhtikuuta - Kaarle XVI Kustaa, Ruotsin kuningas
- 20. toukokuuta - Cher, näyttelijä, laulaja
- 14. kesäkuuta - Donald Trump, liikemies
- 22. kesäkuuta - Kaarina Helakisa, kirjailija
- 1. heinäkuuta - Erkki Tuomioja, poliitikko
- 6. heinäkuuta - George W. Bush, Yhdysvaltain presidentti
- 6. heinäkuuta - Peter Singer, filosofi
- 9. heinäkuuta - Bon Scott, rock-muusikko, AC/DC-yhtyeen jäsen
- 3. elokuuta - Jack Straw, brittipolitiikko
- 19. elokuuta - Bill Clinton, 42. Yhdysvaltain presidentti
- 5. syyskuuta - Freddie Mercury, muusikko
- 15. syyskuuta - Tommy Lee Jones, näyttelijä
- 15. syyskuuta - Oliver Stone, elokuvaohjaaja
- 29. marraskuuta - Seppo Hovi, muusikko
- 12. joulukuuta - Emerson Fittipaldi, kilpa-autoilija
- 18. joulukuuta - Steven Spielberg, elokuvaohjaaja
- 29. joulukuuta - Marianne Faithfull, laulaja
Kuolleita
- 28. tammikuuta - Helene Schjerfbeck, suomalainen taidemaalari
- 18. helmikuuta - Sigurd Wettenhovi-Aspa, suomalainen taidemaalari, kuvanveistäjä ja kirjailija
- 24. maaliskuuta - Alexander Alekhine, venäläinen šakin maailmanmestari
- 1. kesäkuuta - Ion Antonescu, Romanian diktaattori, teloitettu
- 13. elokuuta - H.G. Wells, kirjailija
- 6. syyskuuta - Lucina Hagman, Martta-järjestön perustaja
- 11. lokakuuta - Rudolf Koivu, lastenkirjojen kuvittaja
- 15. lokakuuta - Hermann Göring, kansallissosialistisen Saksan johtohenkilö ja ilmavoimien päällikkö, itsemurha
- 16. lokakuuta - Wilhelm Keitel, Natsi-Saksan kenraalisotamarsalkka
- 16. lokakuuta - Alfred Rosenberg, kansallissosialistien ideologi ja poliitikko
- 16. lokakuuta - Joachim von Ribbentrop, kansallissosialistisen Saksan ulkoministeri
- 16. lokakuuta - Ernst Kaltenbrunner, natsijohtaja, RSHA:n päällikkö
- 16. lokakuuta - Hans Frank, natsijohtaja, miehitetyn Puolan kenraalikuvernööri
- 16. lokakuuta - Wilhelm Frick, Kansallissosialistisen saksan sisäministeri
- 16. lokakuuta - Julius Streicher, Der Stürmer -lehden päätoimittaja ja perustaja
- 16. lokakuuta - Fritz Sauckel
- 16. lokakuuta - Alfred Jodl
- 16. lokakuuta - Arthur Seyss-Inquart, Itävallan sisäministeri ja kuvernööri, Alankomaiden valtakunnankomissaari
- 25. lokakuuta - Rudolf Walden, teollisuusmies ja sotilas
- 25. joulukuuta - W.C. Fields, näyttelijä
ms:1946
ko:1946년
ja:1946年
simple:1946
th:พ.ศ. 2489
Шаблён:КаляндарСакавік
porady budowlane Muzyczne gry online low cost car hire mp3 download tablice
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Temple of hip hop
The Temple of Hiphop is an organization founded by KRS One. Its goal is to maintain and promote the Hip Hop culture. Temple of Hip Hop maintains that hip hop is a genuine political movement and culture, as it has been accepted by the United Nations as a culture. The Temple of Hip Hop calls on all hip hop fans to celebrate Hip Hop Appreciation Week, occuring in mid-May. It encourages DJs and MCs to teach people about the culture of Hip Hop, to write more socially conscious songs, and radio stations to
|
J. G. V. Herder
Johann Gottfried von Herder (August 25, 1744 – December 18, 1803), German poet, critic, theologian, and philosopher, is best known for his influence on authors such as
|
|
|
Cavite State University
Cavite State University was established by the American Thomasites (family name), as a pioneer intermediate school in 1906. Located just 30 kilometers south of Manila in the Philippines, its first teachers were American Thomasites, recruited from the
|
J. N. Madvig
Johan Nicolai Madvig (August 7, 1804 - December 12, 1886), was a Danish philologist.
He was born on the island of Bornholm. He was educated at the classical school of Frederiksborg and the University of Copenhagen. In
|
Kaleidoscope (US band)
Kaleidoscope was an American psychedelic folk band who recorded 4 albums and several singles for Epic between 1966 and 1970.
The original line-up featured Solomon Feldthouse, David Lindley, Chris Darrow, Chester Crill (a.k.a Max Budda, Fenrus Epp, Templeton Parcely) and John Vidican. Between them, they played a wide range of
|
|
