:: wikimiki.org ::

Viron Ja Venäjän Rajasopimus

Viron ja Venäjän rajasopimus

Viron ja Venäjän rajasopimus (maa- ja vesirajasopimukset) allekirjoitettiin valtioiden välillä 18. toukokuuta 2005 Moskovassa. Venäjän ulkoasiainministeri Sergei Lavrov ilmoitti Viron ulkoasiainministeri Urmas Paetille, että Venäjä ratifioi sopimuksen Viron jälkeen. 2005 Sopimuksen piti vahvistaa Viron ja Venäjän välinen raja. Sopimuksen mukaan osapuolet luopuvat 128,6 hehtaarista maata ja 11,4 neliökilometristä vesialuetta vaihtamalla kummankin osapuolen tahdon mukaisesti. Venäjä ja Viro saavuttivat sopimuksesta periaatteellisen yksimielisyyden marraskuussa 1996. Sopimusehdotukseen oli tehty vähäisiä muutoksia maaliskuuhun 1999 mennessä. Tammikuussa 2005 Viron hallitus ilmoitti hyväksyvänsä sopimuksen ja olevansa valmis allekirjoittamaan sen.

Saatsen Saapas

Maarajasopimuksen mukaan Venäjä Virolle luovuttaa 115,5 hehtaaria maata , jonka poikki kulkee virolainen valtatie. Tämän vastineeksi Viro luovuttaa Venäjälle 68,9 hehtaaria metsäistä aluetta Meremaen piirissä ja 33,9 hehtaaria maata Värskan piirissä.

Vesialueet

Vesialuesopimuksen mukaan kumpikin osapuoli saa käyttää puoltaan Peipsijärvestä liikenteeseen. Venäjä saa pääsyn järveltä Narva -joelle ja Viro saa osia Piirisaaren lähistöllä olevalta vesialueelta.

Rajapituus

Viron ja Venäjän välisen rajan kokonaispituudeksi tulee 460,6 kilometriä, mistä maarajaa on 138 kilometriä.

Ratifiointi

Rajan on määrittänyt tähän mennessä Tarton rauhansopimus vuodelta 1920 sekä Neuvostoliiton aikainen päätös Venäjän sosialistisen neuvostofederaation rajan siirrosta Viron neuvostotasavallan alueelle, mitä Virossa on pidetty pätemättömänä siksi, että Viron on esitetty tulleen Neuvostoliiton miehittämäksi, minkä vuoksi päätös miehittäjän suorittaman toimenpiteenä olisi perusteiltaan väärä ja mitätön. Venäjän näkökulmasta taas Neuvosto-Venäjä luovutti Pietarin ja Pihkovan kuvernementteihin kuuluneita alueita Virolle Tarton rauhansopimuksessa, mitkä Viron neuvostotasavalta palautti 1944 Venäjän sosialistiselle neuvostofederaatiolle. Venäjä on myös korostanut, ettei se ole käynyt 1940 sotaa Viroa vastaan ja näin ollen siitä ei ole voinut tulla sodankäynnin tuloksena miehittäjää ja että Viro on liittynyt Neuvostoliittoon riigikogun päätöksellä, minkä vuoksi väite miehittämisestä ei ole pätevä. Allekirjoitusten jälkeen Virossa riigikogun ratifioinnissa 20. kesäkuuta 2005 sopimukseen liitettiin varaumia, minkä vuoksi Venäjän ulkoasiainministeriö ei ole vienyt sopimusta Venäjän valtakunnanduuman hyväksyttäväksi uskoen, että sitä ei lisätyssä muodossaan hyväksyttäisi. Riigikogussa 78 kansanedustajaa hyväksyi rajasopimuksen, neljä äänesti vastaan eikä kukaan läsnä olevista äänestänyt tyhjää. Sopimuksen hyväksymiseksi piti olla 2/3 enemmistö. Ratifiointiesityksen johdannossa viitattiin siihen, että Viron tasavalta on 1918 perustetun Viron tasavallan oikeudellinen seuraajavaltio ja että Tarton rauhansopimus Neuvosto-Venäjän ja Viron kesken on edelleen voimassa. Ratifiointiesityksestä poistettiin suorat viittaukset miehittämiseen ja alueliitoksen, mutta siinä viitattiin riigikogun julistukseen 7. joulukuuta 1992 perustuslaillisen järjestyksen perustamisesta, missä mainitaan Viron tulleen 1940 Neuvostoliiton aggression kohteeksi sekä tulleen laittomasti liitetyksi Neuvostoliittoon. Venäjän liittoneuvoston kansainvälisten suhteiden valiokunnan puheenjohtajan Mihail Margelovin mukaan sopimus riigikogun ratifioimassa muodossa ei tyydytä Venäjää, koska jo sopimustekstin laadinnassa Viron ja Venäjän kesken pidettiin vuoden 1944 rajamuutosta Tarton 1920 rauhansopimuksen rajoihin. Hänen mukaansa johdannosta voi seurata se, että Venäjälle asetetaan myöhemmin aluevaatimuksia, minkä vuoksi Euroopan unionin tukeman Viron tapaan Venäjällä ei ole kiire hyväksyä sopimusta muuta kuin itselleen edullisilla ehdoilla. Baltian maista Liettuan rajasopimus allekirjoitettiin 1997 ja sen ratifiointiasiakirjat vaihdettiin 12. elokuuta 2003. Virolla ja Latvialla ei ole voimassa olevaa rajasopimusta Venäjän kanssa. Latvian ja Venäjän välinen rajasopimus piti allekirjoittaa 10. toukokuuta 2005, mutta se jäi allekirjoittamatta Latvian esitettyä varaumia. Venäjän presidentti Putinin mukaan Latvia ei saa Pytalovon (Abrenen) aluetta, vaan "kuolleen aasin korvat". 27. toukokuuta 2005 Venäjän ulkoasiainministeriön jätettyä nootin sopimuksen sisältämien asioiden sitomattomuudesta ilmoitti Viron ulkoasiainministeri Urmas Paet, ettei Virolla ole Venäjälle aluevaatimuksia. Riigikogun ulkoasiainvaliokunnna varapuheenjohtaja Marko Mihkelson totesi, ettei Venäjä halua normalisoida suhteitaan Viron tai peräti Euroopan unionin ja Naton kanssa ja ettei kyse ole pelkästään Viron ja Venäjän, vaan Venäjän ja Euroopan unionin välisestä rajasta. 13. elokuuta 2005 ilmoitettiin, että Venäjän hallitus on päättänyt olla esittämättä Viron ja Venäjän välistä rajasopimusta Venäjän valtakunnanduumalle ratifioitavaksi. Viron ulkoasiainministeri Urmas Paetin mukaan Euroopan unioni tukee Viron kantaa, mikä edellyttää, että myös Venäjä ratifioisi sopimuksen.

Erot Tarton rauhansopimukseen

Viron vapaussodan jälkeen solmitussa Tarton rauhansopimuksessa oli mukana myös niin sanottu Viron Inkerinmaa Narva-joen itäpuolelta ja Petserinmaa, Setumaan Venäjän-puolinen osa.

Muualla verkossa

- [http://www.vm.ee/eng/kat_176/1180.html Viron ulkoasiainministeriön julkaisu 29. maaliskuuta 1999]
- [http://www.ctc.ee/gfx/maps/lakepeipus.gif Kartta Viron ja Venäjän välisestä rajasta] (.gif)
- [http://www.ctc.ee/gfx/maps/map1.pdf Kartta Viron ja Venäjän välisestä rajasta] (.pdf)

18. toukokuuta

18. toukokuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 138. päivä (139. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 227 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Erkki, Eero, Eerik, Eerika, Eerikki :- suomenruotsalainen kalenteri: Erik, Eirik, Jerker, Erika :- ortodoksinen kalenteri: Petri, Teino, Klaudia, Faina, Julia :- saamenkielinen kalenteri: Erke, Eret :- vanhemmissa kalentereissa: Eric, Ericus, Isaac

Tapahtumia

- 1593 - Näytelmäkirjailija Thomas Kydeä vastaan esitetyt harhaoppisyytökset johtivat Christopher Marlowen pidätysmääräykseen.
- 1652 - Rhode Island hyväksyi Pohjois-Amerikan ensimmäisen orjuuden kieltäneen lain.
- 1765 - Tuli tuhosi neljänneksen Montrealista (Quebecissä).
- 1803 - Napoleonin sodat: Iso-Britannia mitätöi Amiensin rauhansopimuksen ja julisti sodan Ranskalle.
- 1804 - Ranskan senaatti julisti Napoleon Bonaparten Ranskan keisariksi.
- 1848 - Ensimmäinen saksalainen kansalliskokous ("Nationalversammlung") avattiin Frankfurtissa Saksassa.
- 1863 - Yhdysvaltojen sisällissota: Vicksburgin piiritys alkoi (päättyi 4. heinäkuuta).
- 1869 - Ezon tasavalta antautui Japanille, mikä johti sen lakkauttamiseen.
- 1900 - Yhdistynyt kuningaskunta julisti Tongan suojelualueeksi.
- 1900 - Buurilähetystö matkusti Yhdysvaltoihin pyytämään apua.
- 1910 - Maapallo kulki Halleyn komeetan pyrstön läpi.
- 1917 - Ensimmäinen maailmansota: Yhdysvaltain kongressin hyväksymä "Selective Service Act" antoi presidentille vallan värvätä sotilaita.
- 1944 - Toinen maailmansota: Monte Cassinon taistelussa saksalaiset evakuoivat Monte Cassinon ja Liittoutuneiden joukot valloittivat linnoituksen 20 000 henkeä vaatineissa taisteluissa.
- 1953 - Rogers Dry Lake, Kalifornia: Jacqueline Cochran rikkoi ensimmäisenä naisena äänivallin (hän lensi F-86 Sabre -suihkulentokonetta 652 337 mph:n keskinopeudella).
- 1958 - F-104 Starfighter -suihkulentokone teki nopeusennätyksen 1 404,19 mph.
- 1969 - Apollo (avaruusohjelma): Apollo 10 laukaistiin.
- 1974 - Ydinkoe: Projekti Smiling Buddhassa Intia räjäytti ensimmäisen ydinaseensa maailman kuudentena ydinasevaltiona.
- 1980 - St. Helen -tulivuori purkautui Washingtonissa surmaten 57 ihmistä ja aiheuttaen 3 miljardin dollarin vahingot.
- 1995 - Alain Juppésta tuli Ranskan pääministeri.
- 1998 - Microsoftin antitrustioikeudenkäynti: Yhdysvaltain oikeusministeriö ja 20 osavaltiota nosti Microsoftia vastaan syytteen antitrustilain rikkomisesta.

Syntyneitä

- 1872 - Lordi Bertrand Russell, matemaatikko ja filosofi, vuoden 1950 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja († 1970)
- 1883 - Walter Gropius, arkkitehti, Bauhausin perustaja († 1969)
- 1897 - Frank Capra, tuottaja, elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja († 1991)
- 1920 - Paavi Johannes Paavali II († 2005)
- 1931 - Don Martin, sarjakuvataiteilija († 2000)
- 1938 - Erkki Toivanen, toimittaja ja ulkomaankirjeenvaihtaja (eläkkeellä)
- 1960 - Jari Kurri, jääkiekkoilija

Kuolleita

- 1900 - Jean Gaspard Felix Ravaisson-Mollien, ranskalainen filosofi (s. 1813)
- 1911 - Gustav Mahler, itävaltalainen säveltäjä
- 1935 - T. E. Lawrence, englantilainen arkeologi ja sotilas (Arabian Lawrence)
- 1980 - Ian Curtis, muusikko
- 1999 - Betty Robinson, naisten 100 m:n juoksun ensimmäinen olympiavoittaja
- 2004 - Jussi Linnamo, professori, ministeri ja pankkitarkastaja

Äänityksiä

- 1964 - "The House Of The Rising Sun" (Talo nousevan auringon) - perinteinen, sovittanut Alan Price (The Animals -yhtye). ---- Katso myös: kalenteri ~ 17. toukokuuta, 19. toukokuuta Luokka:Toukokuu -05-18 ms:18 Mei ko:5월 18일 ja:5月18日 simple:May 18 th:18 พฤษภาคม

Tarton rauhansopimus

Nimitystä Tarton rauha käytetään rauhoista, jotka solmittiin Viron Tartossa Viron ja Neuvosto-Venäjän välillä 2. helmikuuta 1920 sen itsenäisyyden tunnustamiseksi sekä Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä 14. lokakuuta 1920 maiden välisten rajojen vahvistamiseksi.

Viron ja Neuvosto-Venäjän välillä

Solmittiin 2. helmikuuta 1920 Viron vapaussodan jälkeen. Virolle määriteltiin kuuluvaksi niin sanottu Viron Inkerinmaa ja Setumaa, mitä ei ole Viron jo ratifioimassa ja Venäjän toistaiseksi vielä ratifioimatta jättämässä Viron ja Venäjän rajasopimuksesta.

Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä

Viron ja Venäjän rajasopimuksesta Rauhansopimusta edeltävät neuvottelut kestivät neljä kuukautta. Suomen valtuuskuntaa johti Juho Kusti Paasikivi. Venäjä tunnusti Suomen historialliset rajat (Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan raja vuodelta 1812, joka noudatteli pääosin Stolbovan rauhan rajaa) ja luovutti Suomelle Petsamon jonka keisari Aleksanteri II oli 1860-luvulla luvannut liitettäväksi Suomeen. Suomi lupautui myös palauttamaan Vienan ja Aunuksen retkikuntien aikana Suomeen liittyneet Repolan ja Porajärven pitäjät.

Katso myös

Suomen valtuuskunta

- Juho Kusti Paasikivi
- Juho Vennola
- Alexander Frey
- Rudolf Walden
- Väinö Tanner
- Väinö Voionmaa
- Väinö Kivilinna

Yhdistys

- Tarton rauha ry

Linkkejä

- [http://www.prokarelia.net/contract/?x=tartto Tarton rauhansopimus]
- [http://tartonrauha.net/ Tarton rauha ry - Freden i Dorpat rf] Luokka:Rauhansopimukset

Tarton rauhansopimus

Viron ja Neuvosto-Venäjän välillä

Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä

Katso myös

Suomen valtuuskunta

- Juho Kusti Paasikivi
- Juho Vennola
- Alexander Frey
- Rudolf Walden
- Väinö Tanner
- Väinö Voionmaa
- Väinö Kivilinna

Yhdistys

- Tarton rauha ry

Linkkejä

- [http://www.prokarelia.net/contract/?x=tartto Tarton rauhansopimus]
- [http://tartonrauha.net/ Tarton rauha ry - Freden i Dorpat rf] Luokka:Rauhansopimukset

Riigikogu

Riigikogu on Viron parlamentti. Viron ensimmäiset parlamenttivaalit pidettiin vuonna 1920. Vuonna 1992 Viron itsenäistyessä uudelleen pidettiin ensimmäiset kesällä 1992 laaditun perustuslain mukaiset vaalit. Perustuslain mukaan Riigikogussa on 101 jäsentä. Nykyinen parlamentti valittiin 2. maaliskuuta 2003.

Linkki

- [http://www.riigikogu.ee Riigikogun kotisivut] Luokka:Viro

20. kesäkuuta

20. kesäkuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 171. päivä (172. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 194 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Into :- suomenruotsalainen kalenteri: Inga, Ingalill :- ortodoksinen kalenteri: Torsti :- saamenkielinen kalenteri: Indu :- vanhemmissa kalentereissa: Abgarus, Flavius, Flora, Florens, Florentia, Florentin, Friederika

Tapahtumia

- 1214 - Oxfordin yliopistolle laadittiin perustamisasiakirja.
- 1756 - Englantilainen varuskunta vangittiin Kalkutassa ja ahdettiin liian pieneen vankiselliin, jossa suurin osa vangituista kuoli hapenpuutteen ja keskinäisten kärhämien takia (Black Hole of Calcutta: 146 vangitusta 23 säilyi hengissä).
- 1789 - Ranskan kolmannen valtiosäädyn edustajat (tiers état) vannoivat Pallohuoneen valan, mitä usein pidetään Ranskan vallankumouksen syntynä.
- 1819 - Yhdysvaltalainen Savannah saapui Liverpoolin satamaan. Savannah oli ensimmäinen Atlantin ylittänyt höyrykäyttöinen alus (vaikkakin suurin osa matkasta tehtiin purjevoimalla).
- 1837 - Ison-Britannian kuningatar Ison-Britannian hallituskausi alkoi.
- 1862 - Barbu Catargiu salamurhattiin.
- 1863 - West Virginia hyväksyttiin Yhdysvaltain 35:nneksi osavaltioksi.
- 1877 - Alexander Graham Bell asensi maailman ensimmäisen kaupallisen puhelinpalvelun Hamiltonissa Ontariossa.
- 1900 - Boksarikapina: boksarit kokosivat noin 20 000 ihmistä Pekingin lähellä ja tappoivat satoja eurooppalaisia mukaan lukien Saksan suurlähettilään.
- 1900 - Nikolai II antoi kielimanifestin.
- 1919 - 150 ihmistä sai surmansa Teatro Yaguezin tulipalossa Mayaguezissa Puerto Ricossa.
- 1944 - Jatkosota: Suomi menetti Viipurin Puna-armeijalle. Mannerheim vetosi joukkoihin puolustuslinjan pitämiseksi.
- 1948 - Toast of the Town, myöhemmin nimellä The Ed Sullivan Show, ensi-illassa.
- 1956 - Ilmailu: venezuelalainen Super-Constellation syöksyi Atlanttiin Ashbury Parkin lähellä New Jerseyssä. 74 ihmistä sai surmansa.
- 1960 - Mali ja Senegal itsenäistyivät.
- 1963 - "Kuuma linja" otettiin käyttöön Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välillä.
- 1966 - Kanada myi 336 miljoonaa bushelia vehnää (noin 9,1 miljardia kiloa) Neuvostoliittoon.
- 1969 - Jacques Chaban-Delmas Ranskan pääministeriksi.
- 1977 - Öljy alkoi virrata Alaskan halki putkistoa pitkin (Trans-Alaska Pipeline System, TAPS).
- 1980 - Roberto Duran aloitti voitolla Sugar Ray Leonardista 15-eräisessä nyrkkeilyottelussa kolmen ottelun sarjan tavoitteena WBC:n mestaruus.
- 1983 - LZW-pakkausmenetelmän patenttia haettiin Yhdysvalloissa.
- 1990 - Asteroidi Eureka löytyi.
- 1991 - Saksan parlamentti päätti siirtää pääkaupungin Bonnista Berliiniin.
- 2001 - Pervez Musharrafista Pakistanin presidentti.
- 2003 - LZW-pakkausmenetelmän patentti vanheni Yhdysvalloissa.
- 2003 - Wikimedia-säätiön (Wikimedia Foundation tai lyhyemmin Wikimedia) perustamisesta ilmoitettiin.

Syntyneitä

- 1566 - Ruotsin kuningas Sigismund III Vaasa (myös Puola-Liettuan kuningas) († 1632)
- 1634 - Savoijin herttua Charles Emmanuel II († 1675)
- 1819 - Jacques Offenbach, säveltäjä († 1880)
- 1887 - Kurt Schwitters, taidemaalari (dadaisti) ja kirjailija († 1948)
- 1899 - Jean Moulin, ranskalainen vastarintajohtaja toisessa maailmansodassa
- 1909 - Errol Flynn, näyttelijä († 1959)
- 1942 - Brian Wilson, säveltäjä, tuottaja ja laulaja (Beach Boys)
- 1945 - Shekhar Mehta, kilpa-ajaja, Safari-rallin voittaja
- 1949 - Lionel Richie, muusikko
- 1951 - Kisu Jernström, suomalainen iskelmälaulaja
- 1951 - Tress MacNeille, ääninäyttelijä (The Simpsons, Animaniacs, Rugrats)
- 1952 - John Goodman, näyttelijä
- 1953 - Cyndi Lauper, laulaja
- 1967 - Nicole Kidman, näyttelijä
- 1971 - Joose Norri, shakin suomenmestari

Kuolleita

- 1597 - Willem Barents, hollantilainen tutkimusmatkailija (kuoli Pohjoisella jäämerellä, Barentsinmeri on nimetty hänen mukaansa)
- 1787 - Karl Friedrich Abel, saksalainen barokkimusiikin säveltäjä
- 1837 - Ison-Britannian kuningas Vilhelm IV
- 1866 - Bernhard Riemann, matemaatikko

Juhlapäiviä

- YK: Maailman pakolaispäivä ("World Refugee Day"). Vietetty vuodesta 2001. Afrikan yhtenäisyysjärjestö OAU on viettänyt samaa päivää jo aiemmin Afrikan pakolaispäivänä.
- Muinainen Latvia: Zalu Diena ("Viljan päivä"). Tytöt tekivät kukkaseppeleitä viljakasveista ja kukista. Juhlapäivän vietto muistuttaa osittain vanhoja suomalaisia juhannusmenoja.
- Rooman valtakunta: Summanuksen juhla (yöllisen ukkosen jumala). ---- Katso myös: kalenteri ~ 19. kesäkuuta, 21. kesäkuuta Luokka:Kesäkuu -06-20 ms:20 Jun ko:6월 20일 ja:6月20日 simple:June 20 th:20 มิถุนายน

7. joulukuuta

7. joulukuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 341. päivä (342. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 24 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Sampsa :- suomenruotsalainen kalenteri: Agata, Agda, Ågot :- ortodoksinen kalenteri: Ambrosius, Anton, Anttoni, Toni :- saamenkielinen kalenteri: Agát :- vanhemmissa kalentereissa: Agatha, Agathon, Agaton, Insperus, Jesper

Tapahtumia

- 1631 - Ensimmäinen ennustettu Venuksen ylikulku.
- 1917 - Ensimmäinen maailmansota: Yhdysvallat julisti sodan Itävalta-Unkarille.
- 1941 - Toinen maailmansota: Japani hyökkäsi Pearl Harborin laivastotukikohtaan.
- 1972 - Apollo 17, viimeinen Apollo-kuulento laukaistiin.
- 1975 - Indonesia miehitti Itä-Timorin.

Syntyneitä

- 1914 - Einari Teräsvirta, suomalainen arkkitehti ja voimistelija († 23.11.1995)
- 1928 - Noam Chomsky, kielitieteilijä ja toisinajattelija
- 1932 - Pentti Linkola, suomalainen filosofi
- 1942 - Lasse Oksanen, suomalainen jääkiekkoilija
- 1945 - Marion Rung, suomalainen laulaja
- 1947 - Arto Koivisto, suomalainen hiihtäjä
- 1949 - Tom Waits, amerikkalainen muusikko ja näyttelijä
- 1952 - Yrjö Vesterinen, suomalainen trialajaja
- 1957 - Markus Kajo, suomalainen toimittaja ja humoristi
- 2003 - Alankomaiden prinsessa Catharina-Amalia

Kuolleita

- 1254 - Paavi Innocentius IV
- 1998 - Voitto Hellstén, suomalainen pikajuoksija (s. 15.2.1932)
- 2003 - Erkki Kansanaho, suomalainen piispa (s. 11.7.1915) ---- Katso myös: kalenteri ~ 6. joulukuuta, 8. joulukuuta Luokka:Joulukuu -12-07 ms:7 Disember ko:12월 7일 ja:12月7日 simple:December 7 th:7 ธันวาคม

1992

Tapahtumia

- 1. tammikuuta - Nivalasta tuli kaupunki.
- 1. tammikuuta - Orimattilasta tuli kaupunki.
- 11. tammikuuta - Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous hyväksyy uuden raamatunkäännöksen.
- 13. tammikuuta - Japani pyytää Korealta anteeksi toisen maailmansodan aikaisia hirmutekoja.
- 15. tammikuuta - Slovenia ja Kroatia saavat virallisesti itsenäisyyden Jugoslaviasta.
- 16. tammikuuta - El Salvadorin hallituksen ja kapinallisten välinen rauhansopimus 12-vuotisen ja 75000 uhria vaatineen sisällissodan lopettamiseksi allekirjoitetaan Méxicossa.
- 22. tammikuuta - Kapinalliset valtaavat Kinshasassa, Zairessa valtion radioaseman ja vaativat hallituksen eroa.
- 26. tammikuuta - Venäjän ballistiset ohjukset suunnataan pois USA:sta.
- 7. helmikuuta - Maastrichtin sopimus allekirjoitetaan Alankomaissa, sen voimaantulo 1. marraskuuta 1993 kansanäänestyksien jälkeen muuttaa Euroopan yhteisön Euroopan unioniksi.
- 1. maaliskuuta - Bosniassa muslimit ja kroaatit äänestävät itsenäisyyden puolesta. Sisällissota alkaa.
- 13. maaliskuuta - Turkissa 6,8 richterin maanjäristys tappaa 500.
- 17. maaliskuuta - Autopommi surmaa 29 ja haavoittaa 242 Israelin lähetystön edustalla Buenos Airesissa.
- 18. maaliskuuta - Suomen liittymishakemus Euroopan yhteisöön, josta myöhemmin tulee Euroopan unioni.
- 18. maaliskuuta - Microsoft julkistaa Windows 3.1:n
- 25. maaliskuuta - Kosmonautti Sergei Krikalev palaa maahan vietettyään 10 kuukautta Mir-avaruusasemalla.
- 29. huhtikuuta - Los Angelesissa poliisit, joita syytettiin Rodney Kingin pahoinpitelystä todetaan syyttömiksi. Tuomiosta seuraa useiden päivien pituisia mellakoita kaupungissa ja eri puolilla Yhdysvaltoja.
- 15. toukokuuta - Genovan maailmannäyttely avataan Italiassa.
- 16. toukokuuta - Avaruussukkula Endeavour laskeutuu ensilennoltaan (STS-49).
- 23. kesäkuuta - Ruokolahden leijonasta tehdään ensimmäinen havainto
- 6.-29. heinäkuuta - Irakissa YK:n asetarkastajilta kielletään pääsi maatalousministeriöön. Tarkastajat viettävät 17 päivää rakennuksen ulkopuolella, mutta vetäytyvät kun Irakilaiset sotilaat uhkaavat heitä.
- 10. heinäkuuta - Miamissa, Floridassa Yhdysvaltain syrjäyttämä entinen Panaman presidentti Manuel Noriega tuomitaan 40 vuodeksi vankeuteen huumekaupasta ja kiristyksestä.
- 20. heinäkuuta - Václav Havel eroaa Tšekkoslovakia presidentin virasta.
- 8. syyskuuta - Ennennäkemätön valuuttaspekulaatio johtaa Suomen markan päästämiseen kellumaan ja sen arvo romahtaa 13%. Vuoden aikana tehdään yli 7000 konkurssia.
- 16. syyskuuta - "Musta keskiviikko" johtaa lähes koko Euroopan valuuttajärjestelmän romahdukseen. Italian liira ja Englannin punta pakotetaan pois järjestelmästä.
- 14. lokakuuta - Valtion vakuusrahasto ja ostajapankit pilkkovat SKOPin.
- 15. lokakuuta - Venäjällä Andrei Tšikatilo todetaan syylliseksi 52 murhaan ja tuomitaan jokaisesta kuolemanrangaistukseen.
- 3. marraskuuta - Bill Clinton voittaa USA:n presidentinvaalit George Bushia vastaan.
- 11. marraskuuta - Englannin anglikaanikirkko sallii naispappeuden.
- 20. marraskuuta - Tulipalo riehuu Windsorin linnassa 15 tunnin ajan ja vahingoittaa rakennusta vakavasti.
- 25. marraskuuta - Tšekkoslovakian liittokokous äänestää maan jakamisesta Tšekin tasavaltaan ja Slovakiaan 1. tammikuuta 1993 alkaen.
- 25. marraskuuta - Norjan liittymishakemus Euroopan yhteisöön. (Jäsenyys hylätään kansanäänestyksessä 1994.)
- 3. joulukuuta - YK:n turvallisuusneuvoston yksimielinen päätös #794 lähettää rahanturvaajia Somaliaan USA:n johtamina.
- 3. joulukuuta - Öljytankkeri Aegean Sea haaksirikkoutuu A Coruñan edustalla ja suuri osa sen 80000 tonnin lastista valuu mereen.
- 29. joulukuuta - Brasilian presidentti Fernando Collor de Mello eroaa, kun häntä syytetään yli 32 miljoonan dollarin kavalluksesta valtion varoista.

Muita tapahtumia

- Ensimmäinen eksoplaneetta löydetään.
- Paavi Johannes Paavali II pyytää anteeksi inkvisition tuomiota Galileo Galileita vastaan.
- Rio de Janeirossa YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi.
- Pelit-lehden ensimmäinen numero ilmestyi.
- Patrick Volkerding aloitti Slackware Linux-distribuution kehittämisen vuoden loppupuolella.

Syntyneitä

- 15. huhtikuuta - Amy Diamond, ruotsalainen teinilaulaja

Kuolleita

- 28. tammikuuta - Arvo Ylppö, arkkiatri
- 10. helmikuuta - Alex Haley, kirjailija
- 6. huhtikuuta - Isaac Asimov, kirjailija
- 23. maaliskuuta - Friedrich von Hayek, taloustieteilijä
- 18. huhtikuuta - Benny Hill, brittikoomikko
- 21. huhtikuuta - Väinö Linna, kirjailija
- 28. huhtikuuta - Francis Bacon (82), brittiläinen taidemaalari
- 30. huhtikuuta - Toivo Kärki, säveltäjä, muusikko, pianotaiteilija, tuotantopäällikkö, sovittaja.
- 6. toukokuuta - Marlene Dietrich, näyttelijä
- 5. elokuuta - Jeff Porcaro, Toton rumpali
- 8. lokakuuta - Willy Brandt, poliitikko, Saksan liittokansleri 1969-1974
- 5. marraskuuta - Jan Oort (92), hollantilainen astronomi Luokka:1990-luku Luokka:1992 als:1992 ko:1992년 ja:1992年 simple:1992 th:พ.ศ. 2535

Venäjän liittoneuvosto

Venäjän liittoneuvosto (Совет Федерации Федерального Собрания) on Venäjän kaksikamarisen kansanedustuslaitoksen ylempi kamari. Alempi on Venäjän valtakunnanduuma.

Muualla verkossa

- [http://www.council.gov.ru/eng/index.html Venäjän liittoneuvosto (englanniksi)]

Mihail Margelov

Mihail Vitaljevitsh Margelov (1964-) on Venäjän kansanedustuslaitoksen ylähuoneen, liittoneuvoston, kansainvälisten asioiden valiokunnan puheenjohtaja. Hän on opiskellut Moskovan yliopiston Aasian ja Afrikan maiden instituutissa, toiminut Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean kansainvälisen osaston kääntäjänä, opettanut arabian kieltä Neuvostoliiton turvallisuuskomitean korkeakoulussa sekä ollut toimittajana uutistoimisto Tassin arabiankielisessä toimituksessa. 1990-1995 Margelov toimi yhdysvaltalaisissa konsulttitoimistoissa, mm. World Resources:ssa, Boston Consulting Group:ssa sekä Bain and Company:ssa avustaen itsenäisten valtioiden yhteisöön suuntautuvissa investointihankkeissa. 1995 Margelovista tuli Video International Groupin projektipäällikkö tarkoituksena tukea Grigor Javlinskiä ja liberaalia Jabloko -puoluetta. 1996 hänestä tuli Venäjän presidentti Boris Jeltsinin uudelleenvalinnan kampanjatoimiston mainnonnan pääkoordinaattori ja marraskuusta 1996 Venäjän presidentinkanslian julkissuhteiden osaston päällikkö. Toukokuusta 1998 syyskuuhun 1999 Margelov toimi RIA-Novosti Information Agencyssä. Lokakuusta 1999 syksyyn 2000 Margelov toimi Pohjois-Kaukasian tapahtumien tiedottamista varten perustetun Rosinformcenterin johtajana. Jeltsinin ilmoitettua luopuvansa presidentin tehtävistä 1999 lopussa ryhtyi Margelov tammikuusta maaliskuuhun 2000 hoitamaan Vladimir Putinin presidentinvaalikampanjassa avustamaan suhteissa ulkomaisiin joukkotiedotusvälineisiin. Margelov valittiin Pihkovan oblastista Venäjän federaation liittoneuvostoon 2000, minkä jälkeen hänestä tuli kansainvälisten asioiden valiokunnan jäsen. Marraskuussa 2001 hänestä tuli valiokunnan puheenjohtaja. Margelov antaa aktiivisesti Venäjän ulkopolitiikkaa koskevia lausuntoja. Luokka: Venäläiset poliitikot

Euroopan unioni

:Eu voi tarkoittaa myös alkuaine europiumia. europium Euroopan unioni (EU) on taloudellinen ja poliittinen liitto, jonka jäsenvaltiot ovat vapaaehtoisesti luovuttaneet osan itsemääräämisoikeudestaan unionin keskushallinnolle. Euroopan unionin merkittävimpään toimivaltaan kuuluvat mm. sisämarkkinat, euroalue, maatalouspolitiikka ja kauppapolitiikka. Nimitys Euroopan unioni tuli käyttöön vuonna 1992 Maastrichtin sopimuksen eli Sopimuksen Euroopan unionista myötä. Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuin ovat EU:n keskeisimmät toimielimet Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta. Romania ja Bulgaria ovat liittymässä jäseniksi vuonna 2007. Lisäksi Turkin ja Kroatian kanssa käydään jäsenyysneuvotteluja. Euroopan unionin tunnuksia ovat mm. euro, Euroopan unionin lippu sekä "kansallislaulu" (Euroopan hymni) on Beethovenin säveltämä Oodi Ilolle (Ode an die Freude). :Katso tarkemmin Euroopan unionin symbolit

Tilastotietoja

Aina vuoden 2004 1. toukokuuta saakka EU:hun kuului 15 valtiota, joiden yhteenlaskettu väkiluku oli 374,6 miljoonaa. Euroopan väestöstä melko tasan 2/3 on 15–64-vuotiaita. Pinta-alaa EU:lla oli ennen laajentumista hieman vähemmän kuin Intialla, eli 3 191 100 km². Väestöntiheys EU:ssa oli ennen laajentumista 117,5 asukasta/km² (Vrt. Suomi, n. 15 as/km²). Keskimääräinen eliniänodote oli 74,5 vuotta. 1. toukokuuta 2004 lähtien EU on käsittänyt 25 valtiota ja sen väkiluku on yli 450 miljoonaa, eli jos se olisi liittovaltio, niin se olisi väkiluvultaan maailman kolmanneksi suurin Kiinan ja Intian jälkeen. Uusista jäsenmaista suurin on Puola, jossa on asukkaita 38,7 miljoonaa.

Euroopan yhdentymisen historia

Perussopimukset

Euroopan unionilla ei ole perustuslakia eikä Euroopan unioni ole valtioiden tapaan oikeushenkilö, vaan jäsenvaltioidensa kansainvälisiin valtiosopimuksiin perustuva sopimusjärjestelmä. Euroopan unionilla on kuitenkin tuomioistuimia ja perustuslain kaltaisia toimintaa ohjaavia perussopimuksia, mitkä määrittävät yhteisön toimintaa ja minkä puitteissa päätöksenteon on tapahduttava. Perussopimukset:
- 1951 Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimus
- 1957 Rooman sopimukset
- Euroopan talousyhteisön perustamissopimus
- Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimus
- Yleissopimus tietyistä Euroopan yhteisölle yhteisistä toimielimistä
- 1965 Toimielinten sulautumissopimus
- 1970 Talousarviosopimus
- 1972 Irlannin, Tanskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan liittymissopimus
- 1975 Varainhoitosopimus
- 1975 Sopimus Euroopan investointipankin perussäännön muuttamisesta
- 1976 Parlamentin suoria vaaleja koskeva päätös
- 1979 Kreikan liittymissopimus
- 1979 Euroopan valuuttajärjestelmän perustamissopimus
- 1984 Grönlannin erosopimus
- 1985 Espanjan ja Portugalin liittymissopimus
- 1986 Euroopan yhtenäisasiakirja
- Euroopan yhtenäisasiakirjalla tarkennetiin Rooman sopimuksia Euroopan yhdentymisen edistämiseksi ja sisämarkkinoiden toteuttamisen loppuun saattamiseksi. Sillä muutettiin Euroopan yhteisön toimielinten toimintasääntöjä ja laajennettiin yhteisön toimivaltaa erityisesti tutkimuksen ja kehityksen, ympäristöasioiden ja yhteisen ulkopolitiikan aloilla.
- 1990 Saksojen yhdistämisessä aikaisemman Saksan demokraattisen tasavallan (DDR) alue liittyi Euroopan yhteisöön.
- 1992 Sopimus Euroopan unionista
- Maastrichtissa hyväksytty sopimus Euroopan unionista on laajin Rooman sopimusten uudistus. Se sisältää mm. tarkan talous- ja rahaliittoon (EMU) siirtymisen aikataulun. Maastrichtin sopimus loi edellytykset myös eurooppalaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan uudistamiselle sekä mm. unionin kansalaisuuden perustamiselle.
- 1992 Euroopan talousalueen perustamissopimus
- 1994 Itävallan, Ruotsin ja Suomen liittymissopimus
- 1997 Amsterdamin sopimus
- Amsterdamin sopimus kehittää unionia vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueena (mm. henkilöiden vapaan liikkuvuuden ns. Schengenin sopimus osaksi perussopimuksia); unionin ja kansalaisten lähentäminen; unionin ulkosuhteiden vahvistaminen (mm. kriisinhallinta - kuten humanitaariset ja pelastustehtävät, rauhanturvaaminen ja rauhanpalauttaminen); määräenemmistöpäätökset neuvostossa.
- 2001 Nizzan sopimus
- Nizzan sopimuksen keskeisimmät uudistukset koskevat neuvoston äänten uudelleenpainotusta, komission kokoa ja sen työn organisointia, määräenemmistöpäätösten lisäämistä sekä Euroopan parlamentin paikkajakoa. Nizzan sopimus antoi unionille on valmiudet laajentumiseen.
- 2004 Kyproksen, Latvian, Liettuan, Maltan, Puolan, Slovakian, Slovenian, Tšekin, Unkarin ja Viron liittymissopimus

Hiili- ja teräsyhteisö

Heti toisen maailmansodan jälkeen Euroopan jälleenrakentamista hidasti energiapula. Ennen sotaa hiilen osuus energiantarpeesta oli noin 90 %. Siten tarvittiin hiilen tuotantoa ja jakelua hoitava yhteiselin. Tällainen muodostettiin jo keväällä 1945 – Euroopan hiiliyhteisö (ECO). Tärkeimmät hiilikentät ECO:n alueella olivat Isossa-Britanniassa ja Ranskassa sekä Yhdysvalloissa. Ruhrin alue Saksassa oli heti sodan jälkeen Ison-Britannian joukkojen miehittämä, mutta alueen hiilikaivokset olivat huonossa kunnossa. Puola liittyi erillissopimuksella ECO:hon 1946, mutta Neuvostoliiton sotajoukot olivat miehittäneet Puolan alueen ja Neuvostoliitto otti suurimman osan puolalaisesta hiilestä omaan käyttöönsä. Eurooppalaisten hiilikaivosten tuotanto ei kuitenkaan riittänyt Euroopan tarpeeseen, joten hiiltä oli ostettava USA:sta. Rahaa ostoon ei ollut, minkä vuoksi luotiin Yhdysvaltojen ulkoministerin nimeä kantava suunnitelma eli Marshall-apu. Hiiliteollisuus sekä sotatarvikkeiden tuotannossa tarpeellinen terästeollisuus saatettiin ylikansalliseen valvontaan erityisesti ranskalaisten aloitteesta vuonna 1951, jolloin luotiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (ECSC): Ranska, Italia, Länsi-Saksa, Hollanti, Belgia ja Luxemburg. :Katso myös Euroopan neuvosto

Talousyhteisö, atomienergiayhteisö

Länsi-Euroopan yhteistä armeijaa myös suunniteltiin jo 1950-luvulla ja sopimus puolustusyhteistyöstä allekirjoitettiin 1952. Yhteinen puolustus ilman yhteistä ulkopolitiikkaa nähtiin epätäydellisenä ja asetettiin ns. Spaakin työryhmä valmistelemaan poliittista yhteistyötä. Työryhmän esitys sisälsi ajatuksen sisämarkkinoista, jossa tavarat, ihmiset ja pääoma liikkuisivat vapaasti, sekä ajatuksen yhteisillä vaaleilla valitusta Eurosenaatista. Suunnitelma ei toteutunut Ranskan vastustuksen takia. Sopimus puolustusyhteistyöstä ratifioitiin vain Länsi-Saksassa ja Benelux-maissa. Sen sijaan jo vuonna 1956 ECSC:n jäsenvaltiot ja Iso-Britannia perustivat Länsi-Euroopan unionin, jonka tehtäväksi annettiin puolustusyhteistyön edistäminen. Kun Spaakin työryhmän esittämä suunnitelma Länsi-Euroopan poliittisesta yhteistyöstä ei voinut toteutua, ECSC:n puheenjohtajan, ranskalaisen Jean Monnet'n ehdotuksesta maiden ulkoministerit pitivät kokouksen 1955. Kokouksessa asetettiin tavoitteeksi syventää yhteistyötä, joka koskee Euroopan yhteismarkkinoita sekä energia- ja liikenneasioita. Myös Iso-Britannia oli aluksi mukana, mutta se ei katsonut voivansa osallistua edes tulliliittoon. Yhteismarkkinat vaativat tulliliiton muodostamisen. Iso-Britannia jättäytyi pois, mutta muut jatkoivat työtään ja maaliskuussa 1957 allekirjoitettiin Roomassa sopimus Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) sekä Euroopan talousyhteisön (EEC) perustamisesta. Ydinenergia tosin arvioitiin aikoinaan tärkeämmäksi kuin siitä lopulta tulikaan. Sopimuksista jälkimmäistä kutsutaan Rooman sopimukseksi. ECSC ja Euratomin päätöksentekomekanismi alistettiin vuonna 1965 tehdyllä sopimuksella EEC:n päätöksentekomekanismin ja -instituutioiden alaisuuteen. Virallisesti yhteisöt yhdistettiin vuonna 1976, jolloin syntyi kokonaisuus European Communities eli Euroopan yhteisöt. Katso myös rakennerahasto.

Talousarviosopimus

Hiili- ja teräsyhteisön, atomienergiayhteisön ja talousyhteisön rahoitus hoidettiin aluksi kansallisilla maksuilla, jotka myöhemmin korvattiin yhteisöjen (EC) omilla varoilla. Vuonna 1970 sovittiin aluksi kolmesta päätulolähteestä:
- Maatalousmaksut (maksut, palkkiot, lisä- tai tasausmaksut, joita peritään kolmansien maiden kanssa käytävässä maatalouskaupassa).
- Tullit, joita kerätään EC:n yhteisen tullitariffin mukaisesti kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa.
- Tulot jäsenvaltioissa perittävästä arvonlisäverosta (ALV). Omien varojen katoksi sovittiin 1,2 prosenttia jäsenvaltioiden yhteenlasketusta vuosittaisesta bruttokansantuotteesta (BKT). EC:n alkuperäisten kolmen rahoituslähteen lisäksi päätettiin vuonna 1988, että käyttöön otetaan neljäs, joka määräytyy kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketun bruttokansantulon perusteella. Jäsenvaltiot keräävät nykyään EU:lle kuuluvat omat varat (maatalousmaksut, tullit, tulot arvonlisäveron perusteella, tulot BKT:n perusteella) ja antavat ne komission käyttöön.

Euroopan unionin lainsäädäntö ja toimielimet

Euroopan unionin toimielimet

Euroopan unionilla on yhdeksän toimielintä, ja niillä on kullakin omat tehtävänsä unionin hallinnossa. Toimielimet ovat Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio, Euroopan yhteisöjen tuomioistuin ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin sekä talous- ja sosiaalikomitea, alueiden komitea, Euroopan keskuspankki ja Euroopan investointipankki. Euroopan unionin poliittisesta järjestelmästä puuttuu selkeä, parlamentin enemmistön tuesta riippuvainen hallitus. Perinteiset hallitustehtävät jakaantuvat unionissa neuvoston ja komission kesken. Näistä kahdesta vain komissio on vastuussa parlamentille, kun taas neuvosto muodostuu jäsenvaltioiden hallitusten jäsenistä ja he taas ovat vastuussa jäsenvaltioiden parlamenteille.
- Euroopan parlamentti on kansanedustuslaitos, joka on vuodesta 1979 valittu suoralla vaalilla. Sen edeltäjä oli Euroopan hiili- ja teräsyhteisön yleinen edustajakokous. Jäsenmaista valittavat edustajat eli "mepit" (Member of the European Parliament) valitaan jäsenvaltioissa samanaikaisesti järjestettävillä vaaleilla.
- Euroopan unionin neuvosto eli Ministerineuvosto on tärkein lakiasäätävä elin; yksikään EU-laki ei voi tulla voimaan ilman neuvoston tahtoa. Neuvostossa on ministeritason edustaja jokaisesta jäsenvaltiosta (esim. maatalousasioissa maatalousministeri ja talousasioissa valtiovarainministeri.
- Ministerineuvoston kokoontuessa valtion- tai hallitusten päämies tasolla kutsutaan sitä Eurooppa-neuvostoksi. Näissä tavallisesti neljä kertaa vuodessa tapahtuvissa huippukokouksissa päätetään EU:n yleisestä politiikasta.
- Euroopan komissio vastaa aloitteista, käyttää neuvoston delegoimaa itsenäistä päätösvaltaa ja valvoo säädösten toimeenpanoa (puheenjohtaja José Durão Barroso).
- Euroopan yhteisöjen tuomioistuin valvoo päätösten laillisuutta ja tulkitsee perussopimuksia luoden samalla EU-lainsäädäntöä, joka on kansallisten lakien yläpuolella. 25 tuomaria, yksi jokaisesta jäsenmaasta, esim. suomalainen Allan Rosas.
- Talous- ja sosiaalikomitea ja alueiden komitea antavat lausuntoja niiden toimivaltaan kuuluvissa asioissa: yhteinen maatalouspolitiikka, liikennepolitiikka, sisämarkkinoita koskevat säännöt, sosiaalipolitiikka, koulutuksen tukeminen, kuluttajansuoja, ympäristöpolitiikka, rakenne- ja aluepolitiikka, teollisuuspolitiikka, tutkimuksen edistäminen, kulttuurin tukeminen, terveydenhuolto.
- EU:n lukuisat erillisvirastot on perustettu tiettyjä teknillisiä, tieteellisiä tai hallinnollisia tehtäviä varten. Näitä virastoja on ympäri EU:ta. Esimerkiksi suunnitteilla oleva EU:n kemikaalivirasto tullaan sijoittamaan Suomeen.

Euroopan unionin lainsäädäntö

Euroopan unionin lainsäädäntö eli acquis tarkoittaa kaikkia jäsenmaita sitovaa ja velvoittavaa normistoa. Tämä säännöstö muodostuu kolmella tasolla: # perustamissopimukset (alkuperäinen oikeus eli primäärioikeus) # perustamissopimusten mukaisilla päätöksentekomenettelyillä EU:n toimielimet luovat asetuksia, direktiivejä, suosituksia sekä antavat lausuntoja. Toimielimet voivat myös tehdä päätöksiä, jotka velvoittavat jäsenmaita tai yksittäisiä oikeushenkilöitä (johdannainen oikeus eli sekundäärioikeus) # Euroopan yhteisöjen tuomioistuinten antamat päätökset

Päätöksenteko

Euroopan komissio, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat keskeisimmät toimielimet EU:n päätöksenteossa. Euroopan komission tehtävänä on valmistella ja ehdottaa uutta lainsäädäntöä, mutta varsinainen päätöksenteko tapahtuu neuvostossa ja parlamentissa. Myös muilla toimielimillä on osansa, esimerkiksi talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea antavat lausuntoja niiden toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Päätöksenteko tapahtuu yhteispäätösmenettelyssä, kuulemismenettelyssä tai hyväksyntämenettelyssä riippuen siitä minkä perussopimuksen artiklan alaista asiaa käsitellään. Tärkein ero menettelyjen välillä liittyy parlamentin ja neuvoston vuorovaikutukseen. Kuulemismenettelyssä parlamentti antaa vain lausunnon kun yhteispäätösmenettelyssä parlamentti osallistuu päätöksentekoon neuvoston kanssa.

Euroopan unionin toimialat

Perussopimukset siirtävät toimivaltaa jäsenmailta Euroopan unionille mm. seuraavilla toimialoilla:
- I Pilari - Euroopan yhteisö
- Talous- ja rahaliitto
- Sisämarkkinat
- Kauppapolitiikka
- Maatalous- ja kalastuspolitiikka
- Alue- ja rakennepolitiikka
- Kilpailupolitiikka
- Tutkimus- ja kehitys, innovaatiot
- Ympäristö
- Energia
- Koulutus
- Kehitystyö
- II Pilari - Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka
- III Pilari - Oikeus ja sisäasiat

Vertailu muihin talousalueisiin/maihin

Luvut vuodelta 2003. Väritys: Syaani suurimmalle arvolle ja vihreä pienimmälle arvolle vertailujoukossa.
Lähde: CIA World Factbook 2004, IMF WEO Database
¹ Member of NAFTA

Kirjallisuutta

- Reijo Kemppinen, 2002, [http://www.eurooppa-tiedotus.fi/doc/fi/julkaisut/suomi.pdf Suomi Euroopan unionissa - perusteos], ISBN 951-37-3675-X
- Tero Erkkilä ja Teija Tiilikainen, 2004, [http://www.eurooppa-tiedotus.fi/netcomm/ImgLib/7/82/avain_suomi.pdf Avain EU-käsitteisiin], ISBN 951-724-460-6

Aiheesta muualla

- [http://europa.eu.int/index_fi.htm EUROPA - Euroopan unionin portaali]
- [http://www.makupalat.fi/unioni.htm Makupalojen EU-linkit]
- [http://www.uta.fi/sahkoiset_lahteet/eu.html Sähköisten lähteiden hakemiston EU-linkkejä]
- [http://euabc.com/index.phtml?action=set_country&country_id=23 EUABC.com] EU sanakirja Internetin käyttäjille
- [http://euobserver.com EUobserver] - EU aiheisia uutisia englanniksi

Ajankohtaista

- Kesäkuussa 2005 sekä Ranska että Alankomaat hylkäsivät kansanäänestyksessä Euroopan unionin perustuslakisopimuksen luonnoksen.
- Lokakuussa 2005 aloitettiin jäsenyysneuvottelut Turkin ja Kroatian kanssa. Luokka:Eurooppa Luokka:Euroopan unioni fiu-vro:Õuruupa Liit ms:Kesatuan Eropah zh-min-nan:Europa Liân-bêng ko:유럽 연합 ja:欧州連合 simple:European Union th:สหภาพยุโรป

12. elokuuta

12. elokuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 224. päivä (225. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 141 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Klaara :- suomenruotsalainen kalenteri: Klara :- ortodoksinen kalenteri: Huoti :- saamenkielinen kalenteri: Šealggá :- vanhemmissa kalentereissa: Clara, Heljä, Herman, Philolaus

Tapahtumia

- 1099 - Ensimmäinen ristiretki: Ascalonin taistelu. Ristiretkeläiset voittivat saraseenit ja Godefroy de Bouillon perusti Jerusalemin kuningaskunnan.
- 1323 - Pähkinäsaaren rauha: Ruotsi ja Novgorod (Venäjä) sopivat ensimmäistä kertaa yhteisestä rajasta (Ruotsin itäraja kulki nyky-Suomen halki).
- 1788 - Anjalan liitto syntyi.
- 1851 - Isaac Singerille myönnettiin patentti hänen keksimästään ompelukoneesta.
- 1877 - Asaph Hall löysi Marsin kuun Deimoksen.
- 1898 - Espanjalais-yhdysvaltalainen sota päättyi aselepoon.
- 1898 - Havaijin lippu laskettiin Iolanin palatsissa monimutkaisessa liittymisseremoniassa ja se korvattiin Yhdysvaltain lipulla, mikä symbolisoi vallansiirtoa Havaijin tasavallalta Yhdysvalloille.
- 1908 - Ensimmäinen Fordin valmistama T-malli valmistui.
- 1914 - Ensimmäinen maailmansota: Britannia julisti sodan Itävalta-Unkarille. Brittiläisen imperiumin valtiot liittyivät sotaan mukaan automaattisesti.
- 1953 - Ydinkoe: Neuvostoliitto räjäytti ensimmäisen vetypomminsa.
- 1960 - Echo 1, ensimmäinen tietoliikennesatelliitti, laukaistiin.
- 1981 - IBM julkisti IBM PC:n, varhaisen henkilökohtaisen tietokoneen, mikä teki PC:stä vakavasti otettavan tuotteen myös yritysmaailmassa.
- 1985 - Ilmailu: Japani Airlinesin lento 123 Boeing 747 -jumbojet törmäsi Oguravuoreen Japaniissa. 520 ihmistä sai surmansa tässä maailman pahimmassa yksittäistä lentokonetta kohdanneessa lento-onnettomuudessa.
- 1992 - Kanada, Meksiko ja Yhdysvallat ilmoittivat saaneensa neuvotelluksi Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen (North American Free Trade Agreement, NAFTA).
- 1994 - Woodstock '94 -rock-konsertti.
- 2000 - Venäläinen sukellusvene Kursk upposi Barentsinmerellä.

Syntyneitä

- 1503 - Kristian III, Tanskan ja Norjan kuningas († 1559)
- 1629 - Aleksei I, Venäjän tsaari († 1676)
- 1859 - Katherine Lee Bates, runoilija ja sanoittaja (America the Beautiful) († 1929)
- 1881 - Cecil B. DeMille, elokuvaohjaaja († 1959)
- 1887 - Erwin Schrödinger, fyysikko († 1961)
- 1924 - Muhammad Zia ul-Haq, Pakistanin johtaja († 1988)
- 1927 - Mstislav Rostropovich, sellisti
- 1930 - George Soros amerikkalainen liikemies
- 1949 - Mark Knopfler, muusikko ("Dire Straits")
- 1954 - Pat Metheny, kitaristi
- 1971 - Pete Sampras, tenniksenpelaaja
- 1973 - Richard Reid, väitetty Al-Qaidan terroristi ("kenkäpommin" haltija)

Kuolleita

- 875 - Ludvig II, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija
- 1484 - Sixtus IV, paavi
- 1612 - Giovanni Gabrieli, italialainen säveltäjä
- 1633 - Jacopo Peri, säveltäjä
- 1652 - Jakob de la Gardie, "Laiska-Jaakko"
- 1689 - Innocentius XI, paavi
- 1827 - William Blake, runoilija ja painaja
- 1848 - George Stephenson, höyryveturin kehittäjä
- 1914 - John Philip Holland, varhaisten sukellusveneiden kehittäjä
- 1928 - Leoš Janáček, tšekkiläinen säveltäjä
- 1955 - Thomas Mann, kirjailija
- 1964 - Ian Fleming, kirjailija
- 1982 - Henry Fonda, näyttelijä
- 1989 - William Shockley, fyysikko
- 1992 - John Cage, amerikkalainen säveltäjä
- 2004 - Godfrey Hounsfield, tietokonetomografian keksijä

Juhlapäiviä

- YK: Kansainvälinen nuorisopäivä ("International Youth Day"). Vietetty vuodesta 2000.
- Yorkshire Dalen alue Yorkshiressä: Glorious Twelfth (metsäkanojen metsästyskausi alkaa).
- Diskordianismi: Zaraday. ---- Katso myös: kalenteri ~ 11. elokuuta, 13. elokuuta Luokka:Elokuu -08-12 ko:8월 12일 ja:8月12日 simple:August 12 th:12 สิงหาคม

2003

Tapahtumia

Tammikuu

- 1. tammikuuta – Luíz Inácio Lula Da Silvasta tuli Brasilian 37. presidentti.
- 1. tammikuuta – Pascal Couchepinista Sveitsin presidentti.
- 13. tammikuuta – Maurice Gibb kuoli sydänkohtaukseen floridalaisessa sairaalassa.
- 22. tammikuuta – Viimeinen onnistunut yhteys Pioneer 10 -avaruusluotaimeen, yhteen kaukaisimmista ihmisen tekemistä avaruusaluksista.
- 24. tammikuuta – Yhdysvaltain Department of Homeland Security aloitti toimintansa. Siihen yhdistettiin tulli, salainen palvelu ja liittovaltion poliisin koulutus.
- 30. tammikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan, Espanjan, Italian, Portugalin, Unkarin, Puolan, Tanskan ja Tšekin johtajat ilmoittivat tukevansa Yhdysvaltain suunnitelmia hyökätä Irakiin. Ilmoitus johti maailmanlaajuiseen kritiikkiin.

Helmikuu

- 1. helmikuuta – Avaruussukkula Columbia tuhoutui Teksasin yllä palatessaan lennoltaan, kaikki seitsemän astronauttia kuolivat.
- 10. helmikuuta – Ranska, Saksa ja Venäjä allekirjoittivat julistuksen, jossa ne puoltavat Irakin aseistariisumista ilman sotilaallista hyökkäystä ja vastustavat näin suoraan Washingtonin ja Lontoon suunnitelmia. Samana päivänä Ranska, Saksa ja Belgia käyttävät NATOssa veto-oikeuttaan vastustaen Yhdysvaltojen pyytämää apua Turkille Irakin konfliktissa.
- 14. helmikuuta – Maailman ensimmäinen kloonattu nisäkäs Dolly-lammas kuoli.
- 15. helmikuuta – Yli kuusi miljoonaa ihmistä 600:ssa kaupungissa ympäri maailman protestoi suunnitelmaa hyökätä Irakiin.
- 26. helmikuuta – Yhdysvaltalainen liikemies joutui sairaalaan Hanoissa, Vietnamissa. WHO:n lääkäri Carlo Urbani raportoi epätavallisen tarttuvasta taudista WHO:lle. Liikemies ja Carlo Urbani kuolivat SARS:iin maaliskuussa.
- 26. helmikuuta – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush kertoi puheessaan suunnitelmastaan tehdä Irakista demokratian mallimaa arabimaailmassa.

Maaliskuu

- 1. maaliskuuta – Arabiemiraatit, Bahrain ja Kuwait kehottivat Saddam Husseinia luopumaan vallasta.
- 1. maaliskuuta – Roy Jones Jr. voitti John Ruizin ja hänestä tuli nyrkkeilyn maailmanmestari.
- 1. maaliskuuta – Turkin parlamentti esti USAn 62 000 miehen hyökkäysjoukkojen sijoittamisen Turkkiin.
- 1. maaliskuuta – Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen suunnittelijaksi epäilty Khalid Sheikh Mohammed pidätettiin Pakistanissa.
- 11. maaliskuuta – YK:n alainen pysyvä kansainvälinen sotarikostuomioistuin aloitti toimintansa Haagissa.
- 12. maaliskuuta – Zoran Djindjic, Serbian pääministeri murhattiin Belgradissa.
- 12. maaliskuuta – WHO asetti maailmanlaajuisen hälytyksen SARS:ista.
- 13. maaliskuuta – Nature-lehti raportoi 350 000 vuotta vanhoja pystyssä kävelleen ihmisen jalanjälkiä löydetyn Italiasta.
- 14. maaliskuuta – USA:n republikaanien James P. Moran Jr. jätti paikallisjohtajan virkansa kommentoituaan 3. maaliskuuta rauhanprotestissa juutalaisaktiivien ajavan USA:ta sotaan.
- 15. maaliskuuta – Kiinan kansankongressi valitsi Hu Jintaon Kiinan uudeksi presidentiksi Jiang Zeminin jälkeen.
- 15. maaliskuuta – Keski-Afrikan tasavallassa, presidentti Patessén poissaollessa kapinalliskenraali François Bozizé teki vallankaappauksen ja julisti itsensä maan presidentiksi.
- 16. maaliskuuta – Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit.
- 16. maaliskuuta – Yhdysvaltain, Britannian, Portugalin ja Espanjan johtajat tapasivat Azoreilla tavoitteenaan saada YK:n turvallisuusneuvosto päättämään uhata Irakia sodalla, ellei se suostu aseistariisuntaan.
- 16. maaliskuuta – Suurimmat sodanvastaiset mielenosoitukset.
- 17. maaliskuuta – Kanada ilmoitti, ettei se aio osallistua sotatoimiin Irakia vastaan ilman YK:n hyväksyntää.
- 17. maaliskuuta – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush määräsi Saddam Husseinin ja hänen sukunsa poistumaan Irakista 48 tunnin kuluessa uhaten sodalla.
- 20. maaliskuuta – Irakin sota: joukot Yhdysvalloista, Britanniasta, Australiasta ja Puolasta hyökkäsivät Irakiin ilman YK:n hyväksyntää ja Bagdadia pommitetaan.

Huhtikuu

- 9. huhtikuuta – USA:n joukot valtasivat Bagdadin päättäen Saddam Husseinin vallan.
- 13. huhtikuuta – Paula Radcliffe juoksi uuden naisten maratonin maailmanennätyksen (2.15.25).
- 15. huhtikuuta – Anneli Jäätteenmäki valittiin Suomen pääministeriksi.
- 16. huhtikuuta – Korkeasti radioaktiivinen RITEG-majakka joutui venäläisten vorojen uhriksi, ydinmateriaalia upotettiin Suomenlahteen.
- 21. huhtikuuta – Entisesta USA:n armeijan kenraalista Jay Garnerista tuli Irakin valiaikainen hallitsija.
- 30. huhtikuuta – Tutsipresidentti Pierre Buyouan valtakausi päättyi Burundissa.
- 30. huhtikuuta – EU, Yhdysvallat, YK ja Venäjä ilmoittivat Israelin ja Palestiinan johdoille rauhansuunnitelmansa, joka edellytti mm. molemminpuolista aselepoa ja Palestiinan valtion muodostamista ennen toukokuuta 2005.

Toukokuu

- 1. toukokuuta – George W. Bush piti puheen lentotukialus USS Abraham Lincolnilla taustallaan näyttävä banneri, jossa luki "tehtävä suoritettu" ("Mission Accomplished").
- 7. toukokuuta – Suomi hävisi Ruotsille MM-jääkiekon puolivälierässä Hartwall-areenalla 5-6, johdettuaan toisen erän jälkeen 5-1.
- 16. toukokuuta – Casablancassa, Marokossa sattui useita itsemurhaiskuja, jotka vaativat 41 ihmisen hengen, joukossa iskujen tekijät. Marokon viranomaiset pidättivät useita islamistijärjestön jäseniä, joiden epäiltiin osallistuneen iskujen suunnitteluun.
- 24. toukokuuta – Euroviisut Riiassa, Latviassa. Voittajana Turkin Sertab Erener kappaleella Everyway That I Can. Toisena Belgian Urban Trad ja kolmantena Venäjän t.A.T.u..
- 26. toukokuuta – Ehdotettu Euroopan perustuslaki julkistettiin.
- 27. toukokuuta – 300-vuotisjuhlallisuudet alkoivat Pietarissa.
- 27. toukokuuta – Marokossa hyväksyttiin uusi terrorisminvastainen laki toukokuun 16. päivän iskujen seurauksena.
- 29. toukokuuta – BBC:n englantilainen toimittaja syytti julkisesti Blairin hallitusta julkisen mielipiteen manipulointiyrityksistä viitaten Irak-raporttiin, jossa sodan uhkaa toimittajan mukaan liioiteltiin. Aiheesta nousi skandaali sekä mielenosoituksia.
- 31. toukokuuta – Huomattava auringonpimennys Suomessa.

Kesäkuu

- 1. kesäkuuta – Kiinassa kolmen solan padon tekojärven täyttö alkoi.
- 8. kesäkuuta – Väkivaltaisten taistelujen jälkeen sotilasvallankaappausyritys päättyi Mauritaniassa.
- 16. kesäkuuta – Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA julkaisi raportin Iranin ydinaseisiin liittyvistä toimista ja pyysi maalta lupaa saada suorittaa maassa tutkimuksia.
- 17. kesäkuuta – Liberia allekirjoitti aseleposopimuksen kahden kapinallisryhmän kanssa, jotka hallitsivat yli puolta maan alueesta.
- 18. kesäkuuta – Anneli Jäätteenmäki erosi pääministerin paikalta.

Heinäkuu

- 1. heinäkuuta – 500 000 ihmistä marssi Hong Kongissa protestoiden Hong Kongin lain artikkelia 23 maanpetoksesta.
- 2. heinäkuuta – Kanadan Vancouver valittiin vuoden 2010 talviolympialaisten isäntäkaupungiksi.
- 5. heinäkuuta – WHO julisti SARS:in nujerretuksi.
- 18. heinäkuuta – Britanniassa puolustusministeriön biologisen sodankäynnin asiantuntija ja Irakin asetarkastaja