:: wikimiki.org ::

Volga

Volga

Volga on Euroopan pisin ja runsasvetisin joki. Volgan pituus on 3685 kilometriä. Volga virtaa täysin Venäjällä. Volgan varrella asuu monia eri kansoja, joten Volgalla on myös monia eri nimiä, joista tässä esimerkkejä:
- venäjäksi Во́лга
- tataariksi İdel, Идел,
- tšuvassiksi Атăл (Atăl)
- mordvaksi Рав (Raw)
- mariksi Юл (Jul)
- saksaksi Wolga Volga saa alkunsa Valdailta ja virtaa ensin itäiseen ja sitten eteläiseen suuntaan, ja lopuksi laskee Kaspianmereen. Volgan merkittävimmät sivujoet ovat Oka ja Kama. Volga on yhteydessä Itämereen ja Vienanmereen Volgan-Itämeren vesitien kautta, ja Mustaanmereen Volgan-Donin kanavan kautta. Suurin osa Volgaa on purjehduskelpoista. Volgan varrella sijaitsee useita vesivoimaloita ja tekojärviä. Volgan ekologinen tilanne on huonontunut likavesien ja patoaltaiden takia huomattavasti. Luokka:Venäjän joet ja:ヴォルガ川

Joki

] Joki on maanuoma, jossa virtaa vettä. Useimpien jokien kuljettama vesi on peräisin yläville maille osuneista sateista.

Jokiin liittyvää termistöä

- Akanvirta on takaisin vastavirtaan joskus pitkällekin johtava pyörre, etenkin kosken alla.
- Koski on joen osa, jossa maaston vieton vuoksi voimakas virtaus aiheuttaa aaltoilua ja kuohumista.
- Köngäs on jyrkkä vaahtoava vesiputous.
- Lehmänselkä on koskessa veden sileäksi kuluttama isohko vedenalainen kivi, joka ei juuri aiheuta yläjuoksulta näkyviä kuohuja ja on siksi aloittelijalle vaarallinen. Kannattaa opetella huomaamaan.
- Luusua on järvestä alkavan joen vuonomainen alkunielu.
- Meanderointi tarkoittaa sitä ilmiötä, että vesi kuluttaa etenkin ulkokaarretta ja muodostaa siten jokeen yhä suuremman mutkan, kunnes seuraava vastarannan mutka viimein syöpyy yhteen edeltävän mutkan kanssa ja synnyttää tällä tavalla putaan. (Ilmiön havaitsi ruotsalainen Meander).
- Niva on vahvahko virtapaikka, jossa aina näkyy pyörteitä.
- Pato on jokeen tehty rakennelma, jolla kanavoinnin avulla parannetaan vesiliikennettä tai kehitetään energiaa
- Pudas on takaisin pääjokeen yhtyvä joen haara, joka usein on syntynyt meanderoinnin seurauksena.
- Päävirta on yleensä mutkittelevan joen ulkokaarteessa, ellei esimerkiksi vinosta kalliopohjasta muuta johdu.
- Suvanto on hitaan ja rauhallisen virtauksen alue.
- Sahi on koskipaikan alapuolelle kertynyt pienten kivien matalikko.
- Suisto on joen loppupiste, jonne usein kertyy viuhkamainen joen kuljettaman maa-aineksen muodostelma.
- Sulku on jokeen tai kanavaan rakennettu laite, jonka avulla veneet voivat kulkea huoleti alas jyrkistäkin pudotuksista, sekä pystyvät myös kulkemaan ylävirtaan vaivatta.
- Vesiputous on kohta joessa, jossa vesi putoaa suoraan, tai melkein suoraan alaspäin.
- Vuolle on kosken niskalla nopeammin virtaamaan alkava "nielu", jonka tunnistaa päävirrassa olevasta alas osoittavasta v-kirjaimen muotoisesta laineesta. Se on useimmiten paras laskun alkupiste.

Suuria jokia

Vesiputous
- Amazon
- Dnepr
- Don
- Elbe
- Limpopo
- Loire
- Mississippi
- Missouri
- Neva
- Niger (joki)
- Niili
- Petšora
- Rein
- Rio Grande
- Saar-joki
- Seine
- Tonava
- Vienanjoki
- Volga

Suomen jokia

Suomen 50 suurinta jokea valuma-alueen koon mukaan laskien ovat:
- Kymijoki
- Kokemäenjoki
- Iijoki
- Muonionjoki
- Kiehimäjoki
- Lieksanjoki
- Kajaaninjoki
- Kitinen
- Koitajoki
- Vuoksi
- Juutuanjoki
- Kemijoki
- Kyrönjoki
- Luiro
- Siikajoki
- Kalajoki
- Tenniöjoki
- Oulankajoki
- Tornionjoki
- Kiiminginjoki
- Ivalojoki
- Pyhäjoki
- Raudanjoki
- Karvianjoki
- Tengeliönjoki
- Simojoki
- Inarijoki
- Loimijoki
- Könkämäeno
- Perhonjoki
- Korpijoki
- Hiidenjoki
- Siuruanjoki
- Kettujoki
- Oulujoki
- Näätämöjoki
- Livojoki
- Pielisjoki
- Lätäseno
- Ähtävänjoki
- Karjaanjoki
- Kostonjoki
- Jänisjoki
- Kitkajoki
- Kaamasjoki
- Meltausjoki
- Loukinen
- Vantaanjoki
- Kuolajoki Luokka:Maantiede

Tšuvassin kieli

Tšuvassi on eräs pääasiassa Tšuvassiassa puhuttava turkkilainen kieli. Kieli on useimpien tšuvassien äidinkieli. Lisäksi se on venäjän ohella yksi Tšuvassian virallisista kielistä. Kieltä kirjoitetaan kyrillisillä kirjaimilla ja sillä on noin kaksi miljoonaa puhujaa. Tšuvassilla on kaksi tärkeintä murretta. Kielessä on lainasanoja ainakin venäjän, marin, mongolin, arabian ja persian kielistä. Luokka:Venäjän kielet als:Tschuwaschische Sprache

Marin kieli

Mari on suomen sukukieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten volgalaiseen ryhmään. Marin kielestä ja sen puhujista on ennen käytetty nimitystä tšeremissi.

Historia ja nykytilanne

Marin kielen päämurteet ovat länsimari (vuorimari) ja itämari (niittymari ja varsinainen itämari). Vuorimarin nimitys tulee siitä, että sen puhujat asuvat Marinmaan lounaiskolkassa Volgan oikean rannan mäkisellä seudulla. Niittymarien nimitys tulee siitä, että sen puhujat asuvat Volgan vasemman rannan tasamaalla. Varsinaiset itämarit muuttivat tältä alueelta 1700-luvulla pakoon uskonnollista käännytystä nykyisen Baškirian alueelle. Lisäksi on olemassa pieni koillismurteen ryhmä Nižni Novgorodin ja Kirovin alueella. Mareja on yhteensä n. 605 000 (vuonna 2002), joista vuorimareja on arviolta 30 000. Suunnilleen 81 % puhuu äidinkielenään maria; muiden ensisijaisena kielenä on venäjä, vaikka he pitävätkin itseään yhä mareina. Marinmaan asukkaita on 760 000, joista 43 % on marilaisia; loput asuvat nimikkotasavallan ulkopuolella. Marin kielellä on kaksi kirjallista muotoa kyrillisin kirjaimin. Niiden syntyhistoria alkaa 1800-luvulla, jolloin Venäjällä pyrittiin käännyttämään pikkukansoja ortodoksisuuteen. Uskonnollisia tekstejä kirjoitettiin eri murteilla, jotta marit olisivat oppineet lukemaan. Tavoitteena ei kuitenkaan ollut luoda mareille kirjakieltä. Näistä kirjoitustraditioista syntyivät vuorimarin ja niittymarin kirjalliset muodot. Kielellisesti kyseessä on vain murre-ero, ja pitkään on suunniteltu kirjakielten yhdistämistä. Yhdistymistä vastustaa lähinnä vuorimarien pieni älymystö.

Niittymari

Seuraava kuvaus koskee niittymaria (itämaria):

Foneemit

Vokaalit: :a e i o ö u ü ja redusoitunut vokaali ə, joka äännetään kuten englannin epämääräinen artikkeli a Konsonantit: :klusiilit: p t k :spirantit: β δ γ :sibilantit: s z, suhulliset š ž :affrikaatta: č (aina liudentuneena) :nasaalit: m η (kuten suomen äng) ja n (myös liudentuneena) :tremulantti: r :lateraali: l (myös liudentuneena) :puolivokaali: j Paino on sanan viimeisellä täysvokaalilla. Jos sanassa on vain redusoituneita vokaaleja, paino on ensimmäisellä tavulla.

Sijataivutus

Esimerkkisanat muno 'muna', βüt 'vesi' (siis v -mäisesti: wüt, vrt. suomen vete-nä).

Nominatiivi	muno	βüt
Genetiivi	munə-n	βüδ-ən
Akkusatiivi	munə-m	βüδ-əm
Datiivi	munə-lan	βüt-lan
Latiivi	mun-eš	βüδ-eš
Illatiivi	munə-ško	βüδ-əškö
Inessiivi	munə-što	βüδ-əštö
Komparatiivi	munə-la	βüt-la
Komitatiivi	munə-γe	βüt-ke

Verbintaivutus ja persoonapronominit

Marissa on kaksi konjugaatiota (muissa suomen sukukielissä ei ole konjugaatioeroa).
Esimerkkisanat puraš ‘purra’, kolaš ‘kuolla’.

yks. 1. p.	məj	pur-am	kol-em
yks. 2. p.	təj	pur-at	kol-et
yks. 3. p.	tuδo	pur-eš	kol-a
mon. 1. p.	me	pur-əna	kol-ena
mon. 2. p.	te	pur-əδa	kol-eδa
mon. 3. p.	nuno	pur-ət	kol-at

Suomen ja marin kielisukulaisuutta osoittavia sanoja

Sanajärjestys

Marin kielessä on edelleen käytössä vanha suomalais-ugrilainen (uralilainen) perussanajärjestys, jonka mukaan lauseessa viimeisenä on verbi (predikaatti) eli SOV. Esimerkkilauseita: Padassa on kuusi kalaa. - Poδəšto kut kol ulo.
Tuli palaa ja siksi lumi sulaa. - Tul jüla δa satlan lum šula.
Eilen minä annoin sinulle kaksi kirjaa. - Teηkeče məj təlanet kok kniγam puenam.
Huomenna hän tulee jalan luokseni, me ostamme neljä pulloa olutta ja menemme puistoon istumaan. - Erla tuδo δekem jolən toleš, me nəl klenča puram naləna δa parkəške sinčaš kajena. Luokka:Venäjän kielet

Saksan kieli

Saksan kieli on Euroopan unionin puhutuin kieli äidinkielisten puhujien määrällä mitattuna. 1800-luvun lopulta 1920-luvulle sitä käytettiin paljon kansainvälisessä tieteellisessä kanssakäymisessä. Saksa kuuluu indoeurooppalaisen kielikunnan läntiseen germaaniseen kieliryhmään. Saksaa puhuu maailmanlaajuisesti äidinkielenään yli 100 miljoonaa ihmistä, joista Saksassa asuu 82 miljoonaa. Saksa muistuttaa kieliopillisesti monella tapaa hollantia. Kielet ovat puhuttuina kuitenkin hyvin erilaisia.

Nykyinen levinneisyys

Saksa on virallinen pääkieli seuraavissa valtioissa:
- Saksa
- Itävalta
- Liechtenstein ja sitä käytetään virastokielenä muiden kielten rinnalla seuraavissa maissa:
- Belgia
- Luxemburg
- Sveitsi
- Italia (alueellisesti Etelä-Tirolissa) Sekä lyhytaikaisesti
- Namibiassa 1984-1990 Monissa Itä-Euroopan maissa on saksaa puhuvia vähemmistöjä. Lisäksi siirtolaisuuden myötä esimerkiksi Etelä-Amerikassa ja Australiassa on merkittäviä saksankielisiä vähemmistöjä. Saksankielisiä alueita oli Euroopassa enemmänkin ennen toista maailmansotaa, mutta Saksan hävittyä sodan sen piti luovuttaa laajoja maaalueita mm. Puolalle, josta saksalaiset häädettiin kovakouraisesti ns. tynkä-Saksaan.

Kielioppi

Substantiivit

Saksan kielessä substantiiveilla on kolme sukua. Ne ovat maskuliini, feminiini ja neutri. Jos kyseessä on yhdyssana, suku määräytyy viimeisen osan perusteella. Substantiiveilla on sekä määräinen että epämääräinen muoto. Kun kyseessä on määräinen muoto, artikkeli on feminiinissä die, neutrissa das ja maskuliinissa der. Kun kyseessä on epämääräinen muoto, artikkeli on maskuliinissa ja neutrissa ein ja feminiinissä eine. Lisäksi artikkelit taipuvat sanan sijan mukaisesti.

Adjektiivit

Saksan kielessä adjektiivista muodostetaan komparatiivi lisäämällä sanan perään pääte -er. Vertailusana on als. Superlatiivi muodostetaan lisäämällä adjektiivin eteen määräinen artikkeli ja loppuun pääte -ste.

Verbit

Verbejä voi taivuttaa kuudessa persoonassa sekä kuudessa aikamuodossa. Saksan kielessä imperfektiä käytetään yleensä vain kirjakielessä; puhekielessä imperfekti korvataan usein perfektillä.

Lauseiden sanajärjestys

Päälauseissa sanajärjestys on melko vapaa. Lauseen alkaessa objektilla predikaatti tulee aina ennen subjektia.

Murteet

Käytännön puhekielessä on Saksan, Itävallan ja Sveitsin alueilla hyvin suuria murteellisia eroja. Näitä eri kielimuotoja pidetään kuitenkin samana kielenä, jolla on yhteinen Martin Lutherin luoma kirjoitetun kielen normi ja kielioppi, joka perustuu itäisen keskisaksan murteeseen. Ensimmäisinä pyrkimyksinä yhteisen normiston luomiseksi pidetään kuitenkin jo 1200-luvun hovirunoilijoiden toimintaa; Lutherin merkitystä yhteisen kirjakielen luojana onkin pitkään ylikorostettu. Eri murteet eivät välttämättä ole keskenään ymmärrettäviä.

Ääntäminen

Saksan standardikielen ääntämisen mallina pidetään yleisesti pohjoissaksalaista puhetapaa. Siellä paikallinen kielimuoto, alasaksa, eroaa niin suuresti reformaation aikaan luodusta kirjakielestä, ettei se pääse vaikuttamaan standardikielen ääntämykseen, joka näin mukailee melko tarkasti kirjoitettua kieltä.

Painotus

Sanojen paino on yleensä ensimmäisellä tavulla. Poikkeuksia ovat mm. painottomat etuliitteet ja jotkin vierasperäiset sanat, jolloin lainasanan mukana on omaksuttu myös sen painotus. Yhdyssanoissa aksentti on ensimmäisellä sanalla.

Intonaatio

Lauseen intonaatio vaihtelee lausetyypin mukaan. Laskeva intonaatio on toteamuslauseissa merkkinä lauseen lopusta. Joskus se esiintyy myös kysymyssanalla alkavissa kysymyslauseissa. Ilman kysymyssanaa muodostettavissa kysymyslauseissa on nouseva intonaatio. Tasainen intonaatio esiintyy ennen taukoa, esim. pää- ja sivulauseen välissä.

Vokaalijärjestelmä

Saksassa on yhteensä 15 vokaalifoneemia, joita kirjoituksessa vastaavat grafeemit a, e, i, o, u, ä, ö ja ü sekä y, jota käytetään myös konsonanttina. Vokaalin pituudella on saksan kielessä distinktiivinen funktio, joka tarkoittaa että saksassa on sanoja, jotka ääntämyksellisesti eroavat toisistaan ainostaan vokaalin pituuden perusteella (esim. Hölle ja Höhle). Kaikista paitsi pitkästä vokaalista [eː] on siis olemassa kaksi varianttia, lyhyt ja pitkä. Saksan vokaalit ovat [aː] : [a]; [iː] : [ɪ]; [oː] : [ɒ]; [uː] : [ʊ]; [ ɛː] : [ ɛ]; [øː] : [œ]; [yː] : [ʏ] ja [eː]. Pitkän vokaalin voi yleensä tunnistaa kirjoitusasun perusteella. Sitä merkitsemään käytetään mm. tuplavokaalia ("Tee"), vokaali+h -yhdistelmää ("Zahl" huom! 'h' ei siis äänny!)) tai merkittäessä vokaalia [eː], yhdistelmällä ie/ ieh ( "Liebe"/ "ziehen"). Samoin avotavuissa esiintyvät vokaalit ovat pitkiä. Kirjoituksessa lyhyttä vokaalia seuraavat kaksi samaa kirjainta (esim. "Ratte", "Sonne") kertovat niitä edeltävän vokaalin olevan lyhyt. Myös umpitavuissa vokaalit ovat tiettyjä poikkeusia lukuun ottamatta lyhyitä.

Kirjoitusasu

Saksaa kirjoitetaan latinalaisella aakkostolla. Saksan kielen erikoislaatuisuuksia on mm. se, että kaikki substantiivit kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Tällä hetkellä oikeinkirjoitusta määrittää vuoden 1996 oikeinkirjoitusreformi, jonka käyttöönotto on herättänyt varsinkin konservatiivien keskuudessa vastarintaa.

Aiheesta muualla

1996]
- Saksan kielikurssi (Real audio streaming)
- [http://www.canoo.net/index_en.html Saksan kielen sanakirjoja ja kielioppi] Luokka:Belgian kielet Luokka:Saksan kielet Luokka:Itävallan kielet Luokka:Sveitsin kielet Luokka:Italian kielet Luokka:Luxemburgin kielet Luokka:Liechtensteinin kielet Luokka:Liechtensteinin kielet Luokka:Yhdysvaltain kielet Luokka:Kanadan kielet Luokka:Brasilian kielet Luokka:Argentiinan kielet Luokka:Venäjän kielet als:Deutsche Sprache ms:Bahasa Jerman ko:독일어 ja:ドイツ語 simple:German language th:ภาษาเยอรมัน

Kaspianmeri

ista nähtynä]] Kaspianmeri on maailman suurin järvi. Se sijaitsee Euroopan ja Aasian välissä Venäjällä, Azerbaidzanissa, Iranissa, Turkmenistanissa ja Kazakstanissa.

Maantiede

Kaspianmeren pinta-ala on 374 000 neliökilometriä, ja se sijaitsee 28 metriä merenpinnan alapuolella. 2200 neliökilometriä Kaspianmeren pinta-alasta on saaria. Kaspianmerellä ei ole laskujokia, mutta siihen laskevat muun muassa Volga, Ural, Kuma, Kura ja Terek. Kaspianmeri on kanavayhteydessä Itämereen, Mustaanmereen ja Vienanmereen. Araljärven kanssa Kaspianmeri muodostaa Aralokaspianmeren jäänteet. Volgan säännöstelyn vuoksi Kaspianmeren pinta-ala on hieman pienentynyt. Kaspianmeren suolapitoisuus vaihtelee paljon järven eri osissa, mutta keskinmäärin se on 1,3%. Eteläisessä osassa se saattaa silti olla jopa 20-30%. Kaspianmeren suurin syvyys on 1029 metriä.

Eliöstö

Kaspianmeressä elää runsaasti kaloja, yleisimmät kala-lajit ovat kuha, karppi, sampi ja silli. Luokka:Kazakstanin järvet Luokka:Venäjän järvet ko:카스피 해 ja:カスピ海

Kama

Kama (venäjäksi река́ Ка́ма (reka Kama), tataariksi Çulman) on yksi suurimmista Volgan sivuojoista Itä-Euroopassa Venäjällä. Kama saa alkunsa Udmurtian pohjoisimmasta osasta, josta se virtaa aluksi pohjoiseen Kirovin alueelle, kääntyy sitten itään, virtaa Permin Komin halki Permin alueelle ja kääntyy etelään. Sitten se virtaa Udmurtian kaakkoisosan halki Baškirian rajalle ja virtaa rajaa seuraillen lounaaseen Tatarstanin puolelle. Tatarstanin halki virrattuaan se laskee Volgaan Tatarstanin länsiosassa. Suurimmat sivujoet ovat Vjatka ja Belaja. Joessa on suuria voimalaitoksia ja tekojärviä, joista suurimmat Kaman tekojärvi ja Votkinskin tekojärvi. Kama on tärkeä vesiliikenneväylä. Luokka:Venäjän joet Luokka:Udmurtia Luokka:Tatarstan ja:カマ川

Vienanmeri

Vienanmeri (venäjäksi Бе́лое мо́ре, Valkoinen meri, nenetsiksi Сэрако ямʼ) on Pohjoisen jäämeren lahti Venäjän luoteisrannikolla. Sitä ympäröi Karjala lännessä ja Kuolan niemimaa pohjoisessa. Vienanjoki laskee Vienanmereen. Vienanmeren tärkein satamakaupunki on Arkangeli. Satama jäätyy Golfvirrasta huolimatta talvella, mutta sitä pidetään auki jäänmurtajilla. Kesäaikaan Vienanmerelle tulevat valkeat maitovalaat. Koko Vienanmeren alue kuuluu hallinnollisesti Venäjälle eli se lasketaan Venäjän sisävesialueeksi. Meren ympäristössä on venäjän murretta puhuvan pomoriväestön vanha asuma-alue. Lännessä on myös karjalaisasutusta ja pohjoisessa Kuolan niemimaalla kiltinän- ja turjansaamelaisia. Luokka:Karjalan tasavalta Luokka:Meret ko:백해 ja:白海

Mustameri

Mustameri on meri Kaakkois-Euroopan ja Vähän-Aasian välissä. Sen rantavaltiot ovat Turkki, Bulgaria, Romania, Ukraina, Venäjä ja Georgia. Suurimmat siihen laskevat joet ovat Tonava, Dnepr ja Don. Pohjoisesta Mustaanmereen työntyy Ukrainaan kuuluva Krimin niemimaa, jonka itäpuolelle jää Asovanmeri-niminen Mustanmeren lahti. Bosporinsalmi yhdistää Mustanmeren Välimereen.
Välimereen Välimereen Luokka:Meret ko:흑해 ja:黒海 th:ทะเลดำ

JUKE家族

JUKE家族是一个著名的犯罪家族。在美国，犯罪学家曾经发现许多同名同性的罪犯。经过调查，这群孽子孽孙可追溯至同一个人。此人大约出生于1730年，是渔民和猎人，贪婪而好色，后来成了瞎子。犯罪学家制作了该家族的族谱（当然他们不可能追踪到每一个后代），在这一代又一代人中他们不断的成为抢劫犯、杀人犯、诈骗犯、小偷、妓女、乞丐和精神病患者，并且在族人中所占比重越来越大，这使“JUKE”一词在美国一度成为犯罪的代名词。幸亏老天有眼，该家族最终因妇女的不育症和婴儿的高死亡率而销声匿迹。 Category:刑法学

gry sportowe katalog Gry Stockholm hotel appartamenti bruxelles

:: RELATED NEWS ::

Template:SouthAfrica-mil-stub

This South African military article is a stub. You can help Wikipedia by [ expanding it].

Category:So

Tapasya
Tapasya is the principle and practice of physical and spiritual austerity and discipline to achieve a particular aim. A Sanskrit word, Tapasya is literally an personal endeavor of discipline, undertaken to achieve a goal. It is usually applied in religious and spiritual terms, but can be applied to any field or context. One who undertakes a tapasya is a Tapasvin. Monks and gurus in Hinduism, B

2005 World Championships in Athletics - Women's High Jump
__NOTOC__ The high jump at the 2005 World Championships in Athletics was held at the Helsinki Olympic Stadium on August 6 and August 8.

Qualification

Heat 1

1. 20px Anna Chicherova, <

RedDot
RedDot is a Content Management System (CMS) manufactured by RedDot Solutions Corporation. RedDot Solutions is a subsidiary of Hummingbird Ltd. Although it has a lot a advanced features, RedDot is a CMS that aims to be simple: "everywhere you have red dot, you can click to do something". Moreover, the editing of the content is very intuitive: having your page and its content displayed as it would for a regular visitor, you can click the red dot on a paragraph - which turns to a

Rare book
Book collecting is the collecting of books. While many book lovers (bibliophiles) accumulate volumes for a personal library, the serious book collector is interested in the physical books themselves, not just their content. For instance, many collectors seek out first editions of books, or acquire copies of every work written by a particular author or on a part

Rare books
Book collecting is the collecting of books. While many book lovers (bibliophiles) accumulate volumes for a personal library, the serious book collector is interested in the physical books themselves, not just their content. For instance, many collectors seek out first editions of books, or acquire copies of every work written by a particular author or on a part

Thelomastus

- Thelocactus argenteus
- Thelocactus bicolor
- Thelocactus conothelos
- Thelocactus nidulans
- Thelocactus tulensis
- etc. Thelocactus is a species of small to medium-siz

Retainer
A retainer can be: #a person being part of the retinue (suite, train) of a dignitary etcetera, either performing personal services such as man servant, pageboy, bodyguard, or rather occasionally in proximity such as a minstrel #the part of a contractually due sum that is paid in advance, while the balance will only follow after receipt on the counterpart in goods or services; also called advance payment or deposit #an object, in medicine:

Autoganzfeld
The ganzfeld ("total field") experiment uses audio and visual sensory deprivation to test for extra-sensory perception (ESP). There are claims that this experiment yields results that deviate significantly from randomness, and represent some of the strongest experimental evidence for psi phenomena to date. As with all purported psi phenomena, these claims are highly