:: wikimiki.org ::

William Shakespeare

William Shakespeare

William Shakespearea pidetään yhtenä merkittävimmistä kirjailijoista kautta historian ja etevimpänä englannin kielen taitajana. Shakespeare kirjoitti useita näytelmiä, niin tragedioita kuin komedioita, sonetteja ja runoja. Teoksensa Shakespeare kirjoitti vuosina 1585-1613, tosin varmuudella ei tiedetä näytelmien kronologista järjestystä.

Elämäkerta

Shakespeare syntyi vuonna 1564 Stratford-upon-Avonissa Englannissa isä John Shakespearelle ja äiti Mary Ardenille. Shakespeare kastettin 26. huhtikuuta samana vuonna, ja kasteen ajankohdan mukaan on syntymäpäiväksi arveltu 23. huhtikuuta. Shakespeare nai Anne Hathawayn 28. marraskuuta 1582 ja he saivat kaikkiaan kolme lasta, tytöt Susanna ja Judith sekä Hamnet-pojan. Hän muutti Lontooseen missä hän näytteli ja kirjoitti teoksiaan. Hänestä tuli myös suositun The Lord Chamberlain's Men -näyttelijäyrityksen osa-omistaja. Kuningatar Elisabet I:n kuoleman jälkeen kuningas Jaakko I otti yrityksen suojelukseensa ja se nimettiin The King's Meniksi. Shakespeare kuoli 23. huhtikuuta 1616, syntymäpäivänään. Hän oli naimisissa Annen kanssa kuolemaansa asti.

Kiistaa Shakespearen henkilöllisyydestä

Vaikka suurin osa tutkijoista pitää Stratford-upon-Avonissa asunutta Shakespearea, näyttelijä Shakespearea ja näytelmäkirjailija Shakepearea samana henkilönä, on myös niitä, jotka epäilevät Shakespearen näytelmien todellista kirjoittajaa. Perusteluna on esitetty, että kouluttamaton ja suppeassa maalaisympäristössä kasvanut Shakespeare ei olisi kyennyt kirjoittamaan näytelmiä, jotka edustavat niin korkeaa kirjallista tyyliä ja sisältävät yksityiskohtaisia tietoja historiasta sekä eri maista ja kulttuureista. Eräät tutkijat epäilevät, ettei Shakespeare kirjoittanut kaikkia nimellään julkaistuja näytelmiä ja runoja itse, vaan häntä avusti joukko muita kirjailijoita kuten tuohon aikaan oli tapana. Jyrkimpien teorioiden mukaan joku kirjailija tai ryhmä kirjailijoita käytti Shakespeare-nimeä vain pseudonyyminä eikä itse William Shakespearella ollut teosten kanssa mitään tekemistä. Heidän mukaansa tällaisia kirjailijoita voisivat olla esimerkiksi Francis Bacon, Edward de Vere, Christopher Marlowe tai jopa kuningatar Elisabet I.

Näytelmiä

- Romeo ja Julia
- Hamlet
- Othello
- Macbeth
- Julius Caesar
- Antonius ja Kleopatra
- Kuningas Lear
- Kesäyön uni
- Kuinka äkäpussi kesytetään
- Paljon melua tyhjästä
- Venus ja Adonis
- Lucrece
- Loppiaisaatto
- Myrsky
- Windsorin iloiset rouvat
- Venetsian kauppias Elämä on vain varjo häilyväinen, vain näyttelijä rukka, joka riehuin lavalla keikkuu aikansa ja häipyy, se kertomus on, hupsun tarinoima, täys ääntä, vimmaa -tarkoitusta vailla. Näytelmästä Macbeth Shakespeare, William Shakespeare, William ms:William Shakespeare ko:윌리엄 셰익스피어 ja:ウィリアム・シェイクスピア simple:William Shakespeare th:วิลเลียม เชกสเปียร์

Englannin kieli

Englannin kieli on maailman kolmanneksi tai neljänneksi puhutuin kieli kiinan ja mahdollisesti espanjan ja hindin jälkeen natiivipuhujien määrällä mitattuna. Äidinkielenään sitä puhuu noin 380 miljoonaa ihmistä. Kaiken kaikkiaan englantia osaa hyvin tai kohtuullisesti vähintään 600 miljoonaa puhujaa, ja arviolta 2 miljardia ihmistä (eli noin kolmannes maapallon väestöstä) osaa kieltä ainakin jonkin verran. Englanti on viime vuosikymmeninä ollut maailman johtavan kielen asemassa: Se on nyt levinnein ja käytetyin kieli mm. kansainvälisessä kaupassa, politiikassa ja tieteessä. Siitä on tullut nykyajan lingua franca eli maailmankieli. Sen asemaa maailman johtavana kielenä on myös kritisoitu, mm. siitä, että siinä on selvästi vaikeampi oikeinkirjoitus kuin useimmissa muissa kirjoitetuissa kielissä. Englannin kielen merkitys on kasvanut erityisesti 2. maailmansodan jälkeen, lähinnä Yhdysvaltojen ja sen maailmanpoliittisen ja taloudellisen aseman vaikutuksesta. Kieli kuuluu indo-eurooppalaisen kielikunnan germaaniseen kieliryhmään, mutta sisältää suuren määrän lainasanoja ranskasta ja latinasta. Tässä mielessä kieli on siis eräänlainen germaanisten ja latinalaisten kielten sekoitus, mikä saattaa myöskin omalta osaltaan selittää kielen laajenemista maailmankieleksi. Englanti on virallinen tai puhutuin kieli mm. seuraavissa valtioissa:
- Australia
- Bahama
- Etelä-Afrikka
- Filippiinit
- Intia (lähinnä hallinnon, ei käytännön kieli)
- Irlanti
- Jamaika
- Kanada
- Malta
- Uusi-Seelanti
- Yhdistynyt kuningaskunta (Iso-Britannia)
- Yhdysvallat

Kielioppi

Englanti on isoloiva kieli, vaikka se on kehittynyt fleksiota käyttävästä muinaisenglannista. Sanajärjestys (subjekti-verbi-objekti) on siksi kieliopillistunut. Lähes kaikki persoonamuodot ovat hävinneet säännöllisistä verbeistä, lukuun ottamatta yksikön kolmannen persoonan -(e)s-päätettä, esim. goes 'menee'. Aikamuotoja on viisi; futuuri, preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti. Näistä futuuri, perfekti ja pluskvamperfekti muodostetaan apuverbeillä, imperfekti taas päätteellä -ed. Englannissa ei ole nominien sijamuotoja. Joskus omistuskliitti -'s luokitellaan genetiiviksi, mutta se ei käyttäydy genetiivin tavoin. Kieliopillisia lukuja on kaksi: yksikkö ja monikko. Epäsäännöllisiä verbejä ja monikkoja on paljon. Usein vaihtelut perustuvat vokaalinvaihdoksiin, esim. ablauttiin (esim. swim, swam, swum) tai umlauttiin (esim. man, men). Osa epäsäännöllisistä verbeistä on taipumattomia muotoja (esim. cut).

Äänteet

Seuraavasta taulukosta käyvät ilmi englannin kielen äänteet. Kuten taulukosta käy ilmi, englannin kielessä on kohtalainen määrä hankausäänteitä. Niistä sibilantit ovat aina labialisoituneet (äännetään pyörein huulin). Hankalimpia äänteitä ovat dentaalit, joiden lausuminen on vaikeaa suurelle osalle englantia vieraana kielenä opiskelevista. Kontrasti soinnillisten ja soinnittomien hankausäänteiden välillä on olemassa, mutta niiden kesken esiintyy myös allofoniaa: esimerkiksi /z/ on allofoni /s/:lle sanassa president, mutta erillinen foneemi sanassa haze "sumu" (vrt. hays "heinät"). Englannissa ei ole tremulantteja eli r-äännettä, muutamia murteita lukuun ottamatta, vaan r on velarisoitunut ja labialisoitunut. Yläluokan brittienglannista r on hävinnyt lähes kokonaan, jättäen vain foneettisia jälkiä ympäröiviin vokaaleihin. Siellä, missä se ei ole hävinnyt, se esiintyy yleensä täryttömänä puolivokaalina. Pohjois-Amerikassa r on muuttunut retrofleksi-puolivokaaliksi tai lisännyt r-värinää läheisyydessään esiintyviin vokaaleihin. Skottienglannissa r on yksitäryinen tremulantti. Britannian murteissa eli brittienglannissa r:n ääntäminen vaihtelee paljonkin; esim. Orkneyn alueen englannissa se on uvulaarinen kuten ranskassa. Englannin kielen muiden konsonanttien perusmuodot ovat suomenkielisille tuttuja. Kontrasti soinnillisten (b, d, g) ja soinnittomien (p, t, k) klusiilien välillä on suurempi kuin suomessa. Lisäksi sanan alussa soinnittomat klusiilit aspiroituvat, eli ne äännetään suuremmalla voimalla siten, että konsonantin jälkeen sointi palaa vasta pienen hetken päästä. ranskassa Vokaaleja on moniin muihin kieliin verrattuna varsin paljon. Murteiden välillä esiintyy lisäksi suuria vokaalinvaihteluita. Brittiläisessä standardienglannissa (ns. Oxford English) pitkien ja lyhyiden vokaalien ero ei ole foneettinen. Kontrasti on sen sijaan tiukkojen ja höllien vokaalien välillä — näiden pituus vaihtelee allofonisesti. Höllä vokaali (esim. bit) on sentralisoitunut (lähempänä švaata) ja sen artikulointi on epätarkempaa. Tiukat vokaalit (esim. beat) lausutaan taas samalla tavalla kuin suomen pitkät vokaalit, eli selkeästi artikuloiden. Murteesta ja allofoniasta riippuu, muuttuuko pituus. Skottienglannissa pituuseroa ei ole, ja sentralisointi jää ainoaksi eroksi. Australian englannissa taas tilanne on päinvastainen: vain pituus on merkitsevä. Erikoisuutena englannissa on puoliväljä lavea keskivokaali [ɜ], esim. standardienglannissa fur [fɜː], joka on yksi harvinaisimmista vokaaleista maailman kielissä, erityisesti jos se on roottinen kuten Amerikassa.

Kirjoitus

Englantia kirjoitetaan latinalaisella aakkostolla, ilman diakriittisiä merkkejä. Kirjoitusjärjestelmä ei ole foneettinen, vaan vain noin 85 % sanoista ääntyy säännöllisesti. Syitä tähän on monia. Perussyy on se, että normannien valloittaessa Englannin muinaisenglannin säännöllinen kirjoitusjärjestelmä tuhottiin. Englantia alkoivat kirjoittaa normannikirjurit, jotka eivät välttämättä edes osanneet koko kieltä kunnolla. Tätä perua on esim. outo kirjoitustapa queen, vrt. muinaisenglannin cwene. Toinen syy on se, että kielessä on useita lainasanoja, joiden kirjoitustapaa ole haluttu muuttaa. Esimerkiksi "Sioux Falls" lausutaan ensimmäinen sana ranskan ja toinen perusenglannin mukaan: [su: fo:ls]. Yksi syy kirjoitusjärjestelmän monimutkaisuuteen on myös se, että sääntöjä on tahallaan rikottu, jotta sanat vastaisivat paremmin oletettuja etymologioita. Esimerkiksi sana [det] 'velka' haluttiin kirjoittaa debt, jotta se muistuttaisi latinan sanaa debit. Joissain tapauksissa tällaista syytä ei ole edes ollut, esim. sanaan ptarmigan on mielivaltaisesti lisätty alkuun kirjain P kreikan pteron-sanaa imitoiden, vaikka sana on itse asiassa peräisin gaelin sanasta tarmachan. Konsonanttien yksikirjaimiset perusmuodot kirjoitetaan pääsääntöisesti samoin kuin suomessa, poikkeuksina y [j], j, g [dʒʷ] ja r [ɹʷ]. Lisäksi kaikki sananalkuiset plosiivit ovat aspiroituneita. Kirjainyhdistelmiä ovat th joko [θ] tai [ð], ch tai tch [tʃʷ], sh [ʃʷ]. Poikkeuksia on runsaasti, ja usein ne perustuvat sanan ranskalaiseen tai muuhun ulkolaiseen alkuperään; esim. sanassa measure kirjain s merkitsee äännettä [ʒ]. Vokaalit lausutaan täysin eri tavalla kuin latinalaisessa käytännössä yleensä. Ensinnäkin jo muinaisenglannissa oli muutamia vokaalinmerkintätapoja. Koska muinausenglannnissa lyhyen vokaalin jälkeen tuli aina kaksoiskonsonantti, kirjoituksen kaksoiskonsonantit eivät muuta konsonanttia mitenkään, vaan muuttavat edeltävää vokaalia, esimerkiksi filer ääntyy [faIlər], kun taas filler ääntyy [fIlər]. Muinaisenglannin perua on myös se, että sanan lopussa oleva -e muuttaa edellistä vokaalia, esim. lit [lIt] vs. lite [lait]. Tärkeämpi syy vokaalimerkinnän muuttumiseen on se, että 1600-luvulla englannin vokaalit nousivat foneettisella asteikolla kukin yhden askeleen ylöspäin, esimerkiksi ee lausutaan [i:]. Jotkut pitkät vokaalit muuttuivat samalla diftongeiksi. Esimerkiksi englanninkielisten itsensä "pitkiksi" a-, i-, ja o-vokaaleiksi kutsumat äänteet ovat itse asiassa diftongeja: [ei], [ai] ja [ou].

Historia

Englannin kielen historiassa erotetaan yleensä kolme vaihetta:
- Muinaisenglanti (Old English) (vuodet 700-1100)
- Keskienglanti (Middle English) (1100–1500)
- Nykyenglanti (Modern English) (1500-)

Esimerkkejä

'Before they could shout in a praise of the shot, however, a dreaful wail from Bilbo put all thoughts of venison out of their minds. 'Bombur has fallen in! Bombur is drowning!' he cried. It was only too true. Bombur had only one foot on the land when the hart bore down on him, and sprang over him. He had stumbled, thrusting the boat away from the bank, and then toppled back into the dark water, his hands slipping off the slimy roots at the edge, while the boat span slowly off and disappeared.' -J.R.R.Tolkienin teoksesta The Hobbit, vuodelta 1937, suomeksi ilmestynyt nimellä Hobitti eli sinne ja takaisin

Aiheesta muualla

- Wikipedia. Main page Englanninkielinen Wikipedia
- Simple English Wikipedia. Main page Helpon englannin Wikipedia
- [http://www.tracetech.net/sanat/ Englanti–suomi–englanti-sanakirja] Luokka:Englannin kieli Luokka:Australian kielet Luokka:Belizen kielet Luokka:Botswanan kielet Luokka:Englannin kielet Luokka:Etelä-Afrikan kielet Luokka:Gambian kielet Luokka:Guamin kielet Luokka:Guyanan kielet Luokka:Irlannin kielet Luokka:Kanadan kielet Luokka:Kenian kielet Luokka:Lesothon kielet Luokka:Liberian kielet Luokka:Malawin kielet Luokka:Maltan kielet Luokka:Mauritiuksen kielet Luokka:Palaun kielet Luokka:Ruandan kielet Luokka:Sambian kielet Luokka:Seychellien kielet Luokka:Sierra Leonen kielet Luokka:Skotlannin kielet Luokka:Tokelaun kielet Luokka:Ugandan kielet Luokka:Uuden-Seelannin kielet Luokka:Walesin kielet Luokka:Yhdistyneen kuningaskunnan kielet Luokka:Yhdysvaltain kielet Luokka:Zimbabwen kielet als:Englische Sprache ms:Bahasa Inggeris zh-min-nan:Eng-gí ko:영어 ja:英語 simple:English language th:ภาษาอังกฤษ

Tragedia

Tragedia on traagisia piirteitä korostava näytelmätaiteen muoto, murhenäytelmä. Sen juuret ovat antiikin näytelmäkirjallisuudessa, jonka alalaji tragedia on. Tragedia muodostaa juonellisen kokonaisuuden jossa on alku, keskikohta ja loppu. Tragedia keskittyy yleensä yhden vuorokauden aikana tapahtuviin asioihin. Aristoteleen mukaan tragedian tarkoituksena oli kuvata korkea-arvoisia ihmisiä, jotka kohtaavat murheellisen kohtalon. Näin ihmiset saattoivat tuntea sääliä ja havaita myös korkea-arvoisten ihmisten maallisuuden ja kuolevaisuuden. Keskeistä oli katharsis, emotionaalinen puhdistuminen, jossa katsojat saattoivat puhdistua erilaisista tunteista katsoessaan näytelmän henkilöiden kärsivän. Antiikin kuuluisia tragedioita ovat Aiskhyloksen Agamemnon, Sofokleen Kuningas Oidipus ja Euripideen Medeia. Luokka:Kirjallisuuden lajit Luokka:Teatteri ko:비극 ja:ギリシア悲劇 simple:Tragedy

Komedia

Komedia tarkoittaa teatteritaiteessa huvinäytelmää. Alun perin sillä on yksinkertaisesti tarkoitettu vain näytelmää, jolla on onnellinen loppu. Nykyisin termi viittaa humoristiseen näytelmään ja yleensä humoristiseen ilmaisuun esittävissä taiteissa. Antiikin Kreikassa ja Roomassa komedia oli näytelmäkirjallisuuden alalaji. Kuuluisia komediakirjailijoita olivat mm. kreikkalaiset Aristofanes ja Menandros. Antiikin komediat vaikuttivat vahvasti myöhempiin eurooppalaisiin näytelmäkirjailijoihin, kuten Molièreen ja William Shakespeareen. Luokka:Teatteri Luokka:Huumori Luokka:Kirjallisuuden lajit ko:희극 ja:喜劇 simple:Comedy

Sonetti

Sonetti on runomuoto, jossa on neljä säkeistöä, ja säkeet menevät seuraavalla tavalla: 4-4-3-3. Sana sonetti tulee italian sanasta sonetto, joka tarkoittaa pientä laulua. 1200-lukuun mennessä sana oli vakiintunut merkitsemään nelitoistarivistä, tarkkaa rakennetta noudattavaa runomittaa. Sonetin rakenne on kuitenkin muuttunut sen historian aikana. Tunnetuimpia sonettirunoilijoita ovat italialainen Petrarca ja englantilainen William Shakespeare, jotka molemmat ovat antaneet nimensä omalle sonettimuodolleen. Moderneja sonetteja ovat kirjoittaneet mm. ranskalaiset Arthur Rimbaud ja Stéphane Mallarmé. Luokka:Kirjallisuuden lajit Luokka:Runous ja:ソネット

1585

Vuosisadat: 1400-luku - 1500-luku - 1600-luku Vuosikymmenet: 1530 1540 1550 1560 1570 - 1580 - 1590 1600 1610 1620 1630 Vuodet: 1580 1581 1582 1583 1584 - 1585 - 1586 1587 1588 1589 1590 ----

Tapahtumia

- Mäntsä lasketaan perustetuksi, kun pitäjään rakennettiin ensimmäinen kirkko

Syntyneitä

Kuolleita

- Luokka:1500-luku ko:1585년

1564

Vuosisadat: 1400-luku - 1500-luku - 1600-luku Vuosikymmenet: 1510 1520 1530 1540 1550 - 1560 - 1570 1580 1590 1600 1610 Vuodet: 1559 1560 1561 1562 1563 - 1564 - 1565 1566 1567 1568 1569 ----

Tapahtumia

- Habsburgien sukuun kuuluva Maksimilian II nousi Saksan keisariksi Kaarle V:n veljen Ferdinand I:n seuraajana.
- Filippiinit liitettiin Espanjan kuningaskuntaan.

Syntyneitä

- 15. helmikuuta - Galileo Galilei, italialainen astronomi, matemaatikko ja fyysikko.
- huhtikuu - William Shakespeare, englantilainen näytelmäkirjailija

Kuolleita

- 18. helmikuuta - Michelangelo, italialainen taidemaalari, kuvanveistäjä, arkkitehti ja runoilija.
- Jean Calvin Luokka:1500-luku ko:1564년 simple:1564

Englanti

:Englanti viittaa joko maahan tai kieleen. Tässä käsitellään maata, kieli käsitellään artikkelissa englannin kieli.

England

englannin kieli	englannin kieli
(Lisätietoja)	(Lisätietoja)

Kuninkaallinen Motto: Dieu et mon droit
(ranskaa, tarkoittaa: Jumala ja oikeuteni)

ranskaa

Virallinen kieli

Ei ole, käytännössä englanti

Pääkaupunki

Lontoo

Pinta-ala
- Yhteensä

Sijalla 1
130 395 km²

Väkiluku
- Yhteensä (2001)
- Tiheys

Sijalla 1
49 138 831
377/km²

Yhdistyminen

UTC +0 (Kesäaika UTC +1)

Kansallislaulu

Epävirallisia:
God Save the Queen
Land of Hope and Glory
Jerusalem

Englanti on osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Ison-Britannian saarta. Arkisesti sanalla viitataan myös koko valtioon, mikä on kuitenkin väärin ja saattaa suututtaa muista Yhdistyneen kuningaskunnan osista kotoisin olevia ihmisiä. Englanti on Yhdistyneen kuningaskunnan osista suurin sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan.

Historia

Englanti yhtenäisenä maana muovautui 600-luvun ja 800-luvun välisenä aikana anglien, saksien ja juuttien kuningaskuntien vähittäisen yhdistymisen myötä. Wessexin kuningasta Egbertiä (kuoli 839) pidetään yleisesti ensimmäisenä koko Englannin kuninkaana, vaikkakin hänen arvonimensä oli Bretwalda (sananmukaisesti Britannian lääninherra) ja teoriassa hän oli samanarvoisten englantilaisten hallitsijoiden johtaja. Arvonimi "Englannin kuningas" syntyi kaksi hallitsijapolvea myöhemmin, sen ensimmäinen kantaja oli Alfred Suuri (hallitsi 871-899). Joskus Englannin historia aloitetaan vasta Vilhelm Valloittajan valtaannoususta 1066, ehkä siitä syystä, että tällöin päästään aloittamaan ajasta viimeisen onnistuneen valloituksen jälkeen. Hän järjesteli uudelleen englantilaisen aristokratian, mutta ei voida sanoa hänen perustaneen tai yhdistäneen maata. Suuri osa olemassaolevasta anglosaksisesta infrastruktuurista säilyi ja normannisiirtolaiset muodostivat vain vähemmistön (joskin vallassaolevan sellaisen) Englannissa. Nykyaikaisemmassa historiankirjoituksessa Englannin historiaa aletaan usein tarkastella jo ajalta ennen kuin siitä muodostui Englanti, tarkastellen kelttien ja gallialaisten valloituksia sekä Julius Caesarin ja myöhempien roomalaisten valloituksia.

Politiikka

Englanti lakkasi olemasta poliittisena yksikkönä vuoden 1707 unionisopimuksen myötä Ison-Britannian kuningaskunnan syntyessä. Sen jälkeen Isoa-Britanniaa on hallinnut Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus. Vuonna 1999 Skotlanti ja Wales saivat omat parlamenttinsa, jättäen Englannin ainoaksi Ison-Britannian osaksi unionissa ilman edustavaa elintä. Eräät tahot ovat kaivanneet Englannin parlamenttia, mutta nykyinen Labour-puolueen johtama hallitus pitää Englantia liian suurena alivaltiollisen edustuselimen omaavaksi yksiköksi ja ajaa sen sijaan paikallishallitusten perustamista. Kannatus Englannin parlamentille on suurinta maan pohjoisosissa. Toisin kuin muissa osissa Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Englannissa ei juuri kukaan kaipaa itsenäistymistä. Tämä johtuu pääosin Englannin johtavasta asemasta kuningaskunnassa. Lainsäädännössä Englanti on samassa yksikössä kuin Wales vuoden 1284 Rhuddlan-asetuksen ja vuoden 1536 unionisopimuksen voimaanastumisten jäljiltä. Skotlanti ja Pohjois-Irlanti ovat erillisiä yksiköitä myös lainsäädännössä.

Paikallishallinto

Englanti on paikallishallintoa varten jaettu yhdeksään lääniin (katso Englannin läänit), jotka puolestaan on jaettu yhteensä 81 kreivikuntaan. Suur-Lontoon lääni (Greater London) ei kuitenkaan kuulu mihinkään kreivikuntaan. Lisäksi maassa on 354 kuntaa, jotka toimivat paikallishallinnon alimpana tasona. Luokka:Englanti ms:England zh-min-nan:England ko:잉글랜드 ja:イングランド simple:England th:แคว้นอังกฤษ

26. huhtikuuta

26. huhtikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 116. päivä (117. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 249 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Terttu, Teresa :- suomenruotsalainen kalenteri: Teresia, Teresa, Terese :- ortodoksinen kalenteri: Vasili, Vilho, Teppo, Teppana, Tapani :- saamenkielinen kalenteri: Teresá :- vanhemmissa kalentereissa: Cletus, Eleuterius, Engelbrekt, Joel, Kletus, Raimund, Visa

Tapahtumia

- 1937 - Guernican kaupungin pommitus Espanjan sisällissodan aikana. Picasso sai tästä aiheen maalaukseensa Guernica.
- 1986 - Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus.
- 1991 - Esko Ahon hallitus aloitti.

Syntyneitä

- 1710 - Thomas Reid, skotlantilainen valistusajan filosofi
- 1711 - David Hume, skotlantilainen filosofi
- 1865 - Akseli Gallen-Kallela, suomalainen kansallisromantiikan ajan taiteilija
- 1889 - Ludwig Wittgenstein, itävaltalainen filosofi
- 1894 - Rudolf Hess, saksalainen natsipuolueen varapuheenjohtaja
- 1900 - Charles Richter, yhdysvaltalainen seismologi, richterin asteikon luoja
- 1948 - Pekka Streng, suomalaisen progressiivisen rockin vaikuttajahahmo

Kuolleita

- 1865 - John Wilkes Booth, Yhdysvaltain presidentti Abraham Lincolnin salamurhaaja
- 1920 - Srinivasa Aiyangar Ramanujan, intialainen matemaatikko
- 1989 - Lucille Ball, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko ---- Katso myös: kalenteri ~ 25. huhtikuuta, 27. huhtikuuta Luokka:Huhtikuu -04-26 ms:26 April ko:4월 26일 ja:4月26日 simple:April 26 th:26 เมษายน

23. huhtikuuta

23. huhtikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 113. päivä (114. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 252 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Yrjö, Jyrki, Jyri, Yrjänä, Jori :- suomenruotsalainen kalenteri: Georg, Göran, Örjan, Jöran, Jörgen, Jörn :- ortodoksinen kalenteri: Yrjö, Aleksandra, Sanni, Sanja :- saamenkielinen kalenteri: Irján, Joret :- vanhemmissa kalentereissa: Georgius, Gregorius

Tapahtumia

- 1933 - Gestapo perustettiin Saksassa.
- 1967 - Sojuz 1 laukaistiin avaruuteen.
- 1994 - Fysiikka: huippukvarkki löydettiin viimeisenä kvarkkina.
- 2001 - Intel julkisti Intel Pentium 4 -suorittimen.

Syntyneitä

- 1564 - William Shakespeare, englantilainen näytelmäkirjailija
- 1893 - Allen Dulles, CIA:n johtaja († 1969)
- 1899 - Vladimir Nabokov, kirjailija († 1977)
- 1941 - Paavo Lipponen, Suomen pääministeri, eduskunnan puhemies
- 1954 - Michael Moore, dokumentaristi ja kirjailija
- 1968 - Timothy McVeigh, amerikkalainen terroristi (teloitettiin 2001)

Kuolleita

- 1616 - William Shakespeare, englantilainen kirjailija
- 1616 - Miguel de Cervantes, espanjalainen kirjailija
- 2002 - Linda Lovelace, amerikkalainen pornotähti (s. 1949)
- 2005 - Romano Scarpa, sarjakuvapiirtäjä
- 2005 - Sir John Mills, näyttelijä ---- Katso myös: kalenteri ~ 22. huhtikuuta, 24. huhtikuuta Luokka:Huhtikuu -04-23 ms:23 April ko:4월 23일 ja:4月23日 simple:April 23 th:23 เมษายน

1582

Vuosisadat: 1400-luku - 1500-luku - 1600-luku Vuosikymmenet: 1530 1540 1550 1560 1570 - 1580 - 1590 1600 1610 1620 1630 Vuodet: 1577 1578 1579 1580 1581 - 1582 - 1583 1584 1585 1586 1587 ----

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

- Wu Cheng'en, kiinalainen kirjailija Luokka:1500-luku ko:1582년 simple:1582

Englannin Elisabet I

Elisabet I (s. 7. syyskuuta 1533 - 24. maaliskuuta 1603) oli Englannin ja Irlannin kuningatar 17. marraskuuta 1558 lähtien kuolemaansa asti. Elisabet I oli viides ja viimeinen Tudorin suvun monarkki. Hänen valtakautensa ajoittui katolisuuden ja protestantisuuden välisten kamppailujen aikaan. Elisabet I on yksi Englannin menestyksekkäimmistä monarkeista. Elisabet I oli ainoa hengissä säilynyt Henrik VIII:n lapsi hänen avioliitostaan Anna Boleynin kanssa. Elisabet I kasvatettiin protestantiksi ja hyvin sivistyneeksi; hän osasi puhua ja kirjoittaa kuutta kieltä. Henrik VIII kuoli 1547 ja valtaan nousi tämän protestanttinen poika Edvard VI, joka kuitenkin kuoli jo 1553. Tämän jälkeen valtaan nousi Elisabetin katolinen sisarpuoli Maria, joka aloitti maan uudelleenkatolilaistamisen ja vangitsi Elisabetin vaarallisena kilpailijana Toweriin ja myöhemmin kotiarestiin. Maria, joka luuli olevansa raskaana ja pelkäsi kuolevansa lapsivuoteelle, valitsi kuitenkin lopulta Elisabetin seuraajakseen, kun tämä valheellisesti näytteli katolisuuteen kääntynyttä, seuraavaksi lähimmän sukulaisensa Skotlannin Maria Stuartin ohi. Niinpä Elisabet I:stä tuli Maria I:n kuoltua vuonna 1558 kuningatar. Elisabetin ensimmäinen toimi oli kääntää maa takaisin protestanttiselle uralle Marian katolilaistamistoimien jälkeen. Tässä hän kuitenkin käytti malttia, hän oli uskonnollisesti melko suvaitsevainen. Vuonna 1559 hän antoi tärkeät lait valtion ylivallasta kirkon yli (Supremacy Bill) ja kirkon yhtenäisyydestä (Uniformity Bill). Valtionkirkkoon sopeutumattomia rangaistiin lähinnä sakkotuomioin, mikä oli ajan tapaan suhteutettuna lempeää. Protestanttiseksi taas kääntyneen Englannin päävihollisia olivat katoliset Skotlanti, Ranska ja Espanja. Ensin mainittujen uhka lieveni, kun kalvinistinen skottisaarnaaja John Knox sai skotlantilaiset protestantit ajamaan ranskalaiset maasta. Skotlannin kuningatar Maria Stuart syöstiin vallasta, ja hän pakeni Englantiin. Myöhemmin Elisabet I mestautti Maria Stuartin peläten salaliittoja, joiden tarkoituksena oli tämän nostaminen Elisabetin tilalle. Espanja oli raivostunut Englannille sen Uudessa Maailmassa toimivien kaappareiden, kuten Francis Draken takia ja koska Englanti tuki Espanjaa vastaan taistelevia protestantteja Hollannissa. Niinpä Espanjan Filip II varusti suuren laivaston, "voittamattoman armadan", tavoitteenaan miehittää Englanti. Onnella ja taidolla englantilaisten onnistui kuitenkin lyödä armada, vaikka se oli määrällisesti ylivoimainen. Filip II varusti vielä uusia armadoita, mutta nekään eivät menestyneet. Voitto merimahtina pidetystä Espanjasta loi maaperää Englannin tulevalle meriherruudelle. Elisabet tunnetaan "neitsytkuningattarena", joka ei koskaan mennyt naimisiin. Kulttuuri kehittyi Elisabetin kautena, William Shakespeare yhdistetään usein tähän aikaan, vaikka suuri osa hänen tuotannostaan kirjoitettiinkin vasta Jaakko I:n kaudella.

Katso myös

- Englannin kuningas

Edeltäjä:
Maria I

Englannin kuningatar
1509–1547

Seuraaja:
Jaakko I

Luokka:englannin hallitsijat ja:エリザベス1世 (イングランド女王) simple:Elizabeth I of England

Englannin Jaakko I

Jaakko I (1566-1625) (englanniksi James I) oli Englannin kuningas vuosina (1603-1625). Jaakko VI oli Maria Stuartin ja Henry Darnleyn poika, joka tuli Skotlannin kuninkaaksi 1567. Kun Englannin Elisabet I vuonna 1603 kuoli, hänellä ei ollut perillistä. Niinpä Jaakko VI:stä tuli ensimmäinen Stuart-sukuinen Englannin kuningas Jaakko I, koska hän oli Englannin Henrik VII:n lapsenlapsenlapsenlapsi. Uskonnoltaan Jaakko I oli maltillinen protestantti. Jaakko I:n päätyminen Englannin kuninkaaksi loi pohjaa myöhemmin tapahtuneelle Englannin ja Skotlannin yhdistymiselle. Jaakko I pyrki rajoittamaan parlamentin valtaa. Hänen uudestaan säätämänsä vanhat lait, jotka pakottivat kaikki osallistumaan sakon uhalla Englannin valtiollisen kirkon jumalanpalveluksiin, loivat katolisten keskuuteen pahaa verta, mikä osaltaan johti ns. ruutisalaliittoon vuonna 1605. Salaliiton tarkoituksena oli räjäyttää kuningas ja parlamentti. Toteuttaja Guy Fawkes saatiin kiinni itse teosta, ja yhä Englannissa juhlitaan terroriyrityksen epäonnistumisen johdosta Guy Fawkesin päivää 5. marraskuuta ampumalla ilotulitteita.

Edeltäjä:
Elisabet I

Englannin kuningas
1603–1625

Seuraaja:
Kaarle I

Jaakko I ja:ジェームズ1世 (イングランド王)

1616

Tapahtumia

- Inkerin sota päättyy Stolbovan rauhaan
- Hollantilaiset saapuvat Tongalle ensimmäisinä eurooppalaisina

Syntyneitä

Kuolleita

- Miguel de Cervantes Saavedra, kirjailija
- William Shakespeare, näytelmäkirjailija Luokka:1600-luku ko:1616년

Francis Bacon

Francis Bacon voi viitata seuraaviin henkilöihin:
- Francis Bacon, englantilainen yleisnero
- Francis Bacon, englantilainen maalari ko:프랜시스 베이컨 ja:フランシス・ベーコン (哲学者)

Elisabet I

Katso myös

- Englannin kuningas

Edeltäjä:
Maria I

Englannin kuningatar
1509–1547

Seuraaja:
Jaakko I

Luokka:englannin hallitsijat ja:エリザベス1世 (イングランド女王) simple:Elizabeth I of England

Hamlet

Hamlet on yksi William Shakespearen kuuluisimmista näytelmistä. William Shakespearen näytelmä kertoo Tanskan prinssistä, Hamletista, joka kohtaa isänsä haamun. Haamu paljastaa nykyisen kuninkaan käyttäneen myrkkyä päästäkseen valtaistuimelle ja kuningattaren vuoteeseen. Hamlet päättää kostaa isänsä kokeman vääryydeen ja kehittää juonen kuninkaan päänmenoksi. Melko paljon keskustelua on herättänyt kuitenkin kysymys Hamletin luonteesta. Osa esittää Hamletin tulevan hulluksi haamun kohdattuaan, mutta toiset näkevät prinssin lähinnä eksentrisenä ajattelijana. Kummallakin tulkinnalla tarina päätyy kuitenkin nerokkaasti suunniteltuun verenvuodatukseen, josta vain yksi viaton selviää. Kyseiseen näytelmään kuuluu myös yksi Shakespearen tunnetuimmista monologeista. Hamlet pohtii elämää ja kuolemaa yrittäen valita kahdesta pahasta helpomman kestää. Tähän liittyy kuitenkin yleinen väärinkäsitys siitä, että Hamletilla olisi kyseisen monologin aikana pääkallo kädessään. Todellisuudessa pääkallo liittyy aivan toiseen kohtaukseen, jossa haudankaivajat löytävät narrin jäänteet vanhasta haudasta. Luokka:Kirjat Luokka:Shakespearen näytelmät ja:ハムレット simple:Hamlet

Othello

Othello on yksi William Shakespearen kuuluisimmista näytelmistä, tarina mustasukkaisuudesta ja kostosta. Othello (englanniksi Othello: The Moor of Venice) on noin vuonna 1603 kirjoitettu tragedia. Näytelmän ensimmäinen tunnettu esitys oli 1. marraskuuta 1604 Whitehallin palatsissa Lontoossa. Othello on mauri, joka on juonitellut ylhäisen miehen tyttären, Desdemonan itselleen. Isä saa kuulla tyttärensä avioliitosta vasta, kun on jo liian myöhäistä. Vahinko on tapahtunut ja mauri saa pitää vaimonsa. Hänen ylennettyä alaisensa Cassion toinen alainen Jago tulee kateelliseksi ja alkaa juonitella. Pahat kielet laulavat ja Othello on lopulta aivan varma siitä, että hänen vaimonsa on petollinen ja Cassion oma. Lopputuloksena on Shakespearen tragedioille tyypillinen kasa ruumiita. Luokka:Shakespearen näytelmät ja:オセロ (文学)

Macbeth

:Tämä artikkeli kertoo historiallisesta henkilöstä. Sanan muista merkityksistä, kts. Macbeth (täsmennyssivu) Macbeth (noin 1005–15. elokuuta 1057). Skotlannin viimeinen kelttiläissukuinen kuningas. Hän anasti vallan serkultaan Duncan I:ltä vuonna 1040. Macbethin suhde Skotlannin kuninkaisiin on huonosti tunnettu, mutta hänen vaimonsa Gruochin (eli Lady Macbethin) isoisä oli Skotlannin kuningas Kenneth III. Vuonna 1054 Duncanin poika Malcolm Canmoth ryhtyi tavoittelemaan kruunua ja Macbeth kaatui taistelussa Malcolmin joukkoja vastaan 1057. Valtaistuimelle nousi Macbethin poikapuoli Lulach. Luokka:Skotlannin hallitsijat Luokka:1000-luku ja:マクベス (スコットランド王)

Kesäyön uni

Kesäyön uni (A Midsummer Night's Dream, aik. Kesäyön unelma) on William Shakespearen kirjoittama komedia. Vaikka Shakespeare tunnetaan parhaiten hänen lukuisista tragedioistaan, on hän kirjoittanut myös joukon komedioita. Antiikin Kreikkaan sijoittuva Kesäyön uni on täynnä maagisuutta, väärinkäsityksiä ja kommelluksia, joista kietoutuu kiehtova juonikuvio. Rakkaus on tämänkin teoksen pääteemana, mutta kuinka onnettomasti käykään, kun metsässä elävät olennot päättävät puuttua ihmisten tunteisiin taioillaan. Shakespearelle ominaisesti myös tämän näytelmän sisään on luotu oma pieni näytelmänsä. Näytelmää pidettiin aikanaan tuhmana ja myöhemmin siinä on nähty piilotajuisia ja homoseksuaalisiakin viittauksia. Kesäyön uni on myös kuvattu elokuvaksi 1999. Sen pääosissa nähdään mm. Rupert Everett, Calista Flockhart, Kevin Kline ja Michelle Pfeiffer. Elokuvan tapahtumapaikka on vain vaihdettu muinaisesta Ateenasta 1800-luvun Pohjois-Italiaan

Juonikooste

Juonen keskiössä ovat Ateenan kuningas Theseuksen ja Amatsoni-Hippolyteen häät, johon muut tapahtumat liittyvät. Kaksi ateenalaisnuorukaista, Lysander ja Demetrius, ovat molemmat rakastuneet Hermiaan. Hermia rakastaa Lysanderia, mutta hänen ystävänsä Helena Demetriusta. Hermian isä suosii Demetriuta ja kieltää Hermiaa naimasta Lysanderia, ja kuningas-Theseus vahvistaa, että Hermian on toteltava isäänsä. Lysander ja Hermia pakenevat kaupunkiä ympäröivään metsään. Samaan aikaan Oberon, keijujen kuningas ja hänen vaimonsa Titania saapuvat samaiseen metsään osallistuakseen Theseuksen häihin taianomaisella tavallaan. Titania ja Oberon ovat riidoissa Titanian kieltäydyttyä luovuttamasta kaunista intialaista ottopoikaansa Oberonin "palvelijaksi" ja Oberon pohtii kostomahdollisuutta. Metsässä on myös joukko tavallista kansaa edustavia käsityöläisiä (uudessa suomennoksessa nimiltään Pölkky, Perä, Huilu, Nälkä, Kuono ja Vankka), jotka harjoittelevat Theseuksen häissä esitettävää näytelmää varteen. Oberon lähettää palvelijansa Puckin hakemaan rohdon, jonka saaja rakastuu ensimmäiseen kohtaamaansa, olipa tämä kuka tai mikä tahansa. Hän määrää rohtoa käytettäväksi Titaniaan kiristääkseen tältä pojan. Samalla Puck törmää käsityöläisiin ja tulee muuttaneeksi Perän aasipäiseksi. Herätessään Titania näkee ensimmäiseksi aasipäisen Perän ja rakastuu tähän. Oberon huomaa metsässä myös Demetriun, joka on lähtenyt karanneen Hermian perään ja Demetriuta seuraavan Helenan. Demetriu suhtautuu häneen rakastuneeseen Helenaan kylmäkiskoisesti, joten Oberon päättää lähettää Puckin käyttämään rohtoa Demetriuhin, jotta tämä rakastuisi Helenaan. Puck kuitenkin sekoittaa parin Lysanderiin ja Hermiaan, sillä seurauksella että Lysander saa rohtoa ja rakastuu paikalle osuneeseen Helenaan haluamatta enää kuullakaan Hermiasta. Oberonin kuultua tästä hän käyttää rohtoa Demetriuun saaden tämänkin rakastumaan Helenaan. Demetriu ja Lysander kohtaavat ja alkavat taistella Helenasta. Puck matkii molempien ääntä ja johtaa heitä harhaan pimeässä metsässä, kunnes molemmat väsyvät ja nukahtavat. Lysander järjestetään taas rakastumaan Hermiaan, Perä vapautetaan aasipäisyydestään ja Titania lumouksestaan tämän luovutettu Oberonille intialaispojan. Koska Demetriu on nyt rakastunut Helenaan, ei ristiriitaa enää ole, ja Theseuskin hyväksyy Lysanderin ja Hermian liiton. Lumouksestaan vapautuneet uskovat nähneensä unen. Loppuosa kertoo käsityöläisten Theseukselle esittämästä erittäin kömpelöstä näytelmästä, jossa mm. mies esittää naisen roolia suudellen toista miestä. Luokka:Shakespearen näytelmät ja:夏の夜の夢

Logotyp (drukarstwo)

Logotyp – czcionka wieloliterowa lub matryca z oczkiem (nierastrowa), używana w tradycyjnym drukarstwie, zawierająca skrót wyrazu lub wyrażenia (np.: np., itp., itd., zł, sin, cos) stosowana w celu przyśpieszenia ręcznego składania. Zobacz też: logotyp (grafika), przegląd zagadnień z zakresu DTP. kategoria:DTP

sylwester w g�rach tapety wygaszacze gry cheap tickets Hotel in Sofia statystyki

:: RELATED NEWS ::

Treatment of ''pool'' words in Australian English
The foot-goose and full-fool mergers are two phonemic mergers of the vowels and found in distinct dialects of English. The foot-goose merger is a complete merger of the two vowels, while the full-fool merger is found only before . The foot-goose merger is a complete merger of the vowels and that occurs in Scottish English and Ulster