:: wikimiki.org ::

Woodrow Wilson

Woodrow Wilson

Thomas Woodrow Wilson (s. 28. joulukuuta 1856 – k. 3. helmikuuta 1924) oli Yhdysvaltojen 28. presidentti (1913–1921). Hän oli Andrew Jacksonin jälkeen toinen demokraatti, joka palveli kaksi peräkkäistä kautta Valkoisessa talossa. Wilson oli yksi oppineimpia presidenttejä, joita Yhdysvaltain historiasta löytyy.

Akateeminen ura

Wilson walmistui Princetonista, ja toimi lakimiehenä jonkin aikaa, mutta kääntyi politologian opiskelujen puoleen, väitellen tohtoriksi Johns Hopkinsin yliopistosta. Hän opetti lakia Princetonissa, Bryn Mawrissa ja Wesleyanissa. Wilson, Woodrow ko:우드로 윌슨 ja:ウッドロウ・ウィルソン simple:Woodrow Wilson

1856

Tapahtumia

- Krimin sota päättyy Turkin voittoon Venäjästä.
- Toinen oopiumsota alkaa Kiinassa Ranskaa ja Britanniaa vastaan.
- Suomen ensimmäinen postimerkki julkaistaan
- Saimaan kanava otetaan käyttöön ensimmäisen kerran

Syntyneitä

Kuolleita

- Luokka:1800-luku ms:1856 ko:1856년 simple:1856 th:พ.ศ. 2399

3. helmikuuta

3. helmikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 34. päivä. Vuodesta on jäljellä 331 päivää (karkausvuonna 332). ----

Nimipäivä

:- suomalainen kalenteri: Valo :- suomenruotsalainen kalenteri: Hugo :- ortodoksinen kalenteri: Simeoni, Simana, Hanna :- saamenkielinen kalenteri: Hugo :- vanhemmissa kalentereissa: Blasius, Disa, Huugo, Utria

Tapahtumia

- 1966 - Neuvostoliiton Luna 9 teki ensimmäisen pehmeän laskun Kuuhun.
- 1998 - Yhdysvaltain merijalkaväen F-16-hävittäjä katkaisi hiihtohissin vaijerin Italiassa, 20 laskettelijaa kuoli.

Syntyneitä

- 1887 - Georg Trakl, itävaltalainen runoilija
- 1889 - Risto Ryti, Suomen presidentti
- 1898 - Alvar Aalto, arkkitehti
- 1909 - Simone Weil, ranskalainen filosofi

Kuolleita

- 865 - Ansgar, piispa, "Pohjolan apostoli"
- 1468 - Johann Gutenberg, saksalainen kirjapainotaidon "isä"
- 1925 - Oliver Heaviside, matemaatikko
- 1959 - Buddy Holly, muusikko (lento-onnettomuus)

Juhlapäiviä

- Japani: Setsubun (kevään alkamisen juhla). ---- Katso myös: kalenteri ~ 2. helmikuuta, 4. helmikuuta Luokka:Helmikuu -02-03 ms:3 Februari ko:2월 3일 ja:2月3日 simple:February 3 th:3 กุมภาพันธ์

Yhdysvallat

Amerikan yhdysvallat (United States of America, U.S.A.) on liittovaltio Pohjois-Amerikassa, joka sijaitsee pääasiassa Pohjois-Amerikassa. Se koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta, ja sillä on useita maa-alueita. Suomenkielessä siihen viitataan nimillä Yhdysvallat, USA tai Amerikka. Viime vuosisadalla, etenkin toisen maailmansodan jälkeen, Yhdysvallat on tullut taloudellisesti, poliittisesti, sotilaallisesti, tieteellisesti, teknologisesti ja kulttuurisesti maailman tärkeimmäksi vaikuttajaksi.

Historia

Yhdysvallat perustettiin 1776 brittiläisten siirtokuntien pohjalle. Yhdysvallat on siitä lähtien kirinyt vanhan emämaansa rinnalle ja 1900-luvun toisen puoliskon kääntyessä jo vähintäänkin saavuttanut mahtavimmat kansakunnat taloudellisesti, poliittisesti ja asevoimilla mitaten. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1991 Yhdysvallat on ainoa olemassaoleva supervalta. Myös yhdysvaltalainen kulttuuri on levinnyt eri muodoissaan maapallon kaikkiin osiin. Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi 4. heinäkuuta 1776 ja tunnustettiin kansainvälisesti 3. syyskuuta 1783. Sitä ennen alkuperäiset 13 osavaltiota, jotka muodostivat Yhdysvallat olivat Ison-Britannian siirtomaita. Yhdysvallat laajeni Mississippin länsipuolelle ostamalla Ranskalta vuonna 1803 Louisianan alueen. Aluekauppa oli huomattavasti nykyistä Louisianan osavaltiota suurempi, hankitut alueet käsittävät nykyisin 23 % Yhdysvaltain pinta-alasta. Vuosina 1837—1839 kymmeniätuhansia intiaaneja pakkosiirrettiin Missisippin länsipuolelle. Vuonna 1845 Yhdysvaltoihin yhdistyi Meksikosta 1836 itsenäistynyt Texas. Meksikon kanssa käydyn sodan tuloksena Yhdysvaltoihin liitettiin 1848 suunnilleen nykyisten Kalifornian, Nevadan, Arizonan ja New Mexicon osavaltioiden alue. Yhdysvaltojen sisällissota käytiin 1861—1865. Siinä mustien orjuuden jatkumista halunneiden etelävaltioiden itsenäistymisyritys tukahdutettiin. Orjuus lakkautettiin kaikkialta Yhdysvalloista 1863. Pohjoisissa osavaltioissa se oli lakkautettu jo aiemmin. Alaskan alue ostettiin Venäjältä 1867. Viimeiset merkittävät aseelliset yhteenotot intiaanikansojen kanssa käytiin ns. aavetanssi-liikkeen yhteydessä 1890. Puerto Rico ja Filippiinit siirtyivät Yhdysvaltain hallintaan vuonna 1898 Espanjaa vastaan käydyn sodan tuloksena. Yhdysvallat liittyi ensimmäiseen maailmansotaan huhtikuussa 1917. Toiseen maailmansotaan Yhdysvallat liittyi joulukuussa 1941 Japanin hyökättyä Pearl Harborin laivastotukikohtaan. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat oli Neuvostoliiton vastapuolena ns. kylmässä sodassa, johon liittyivät myös Korean sota 1950—1953 ja Vietnamin sota 1964—1975.

Politiikka

Yhdysvallat koostuu 50:stä osavaltiosta, joilla on rajoitettu itsehallinto, liittovaltion lain ylittäessä osavaltioiden lait. Osavaltioiden lainsäädännön varaan jäävät omaisuuteen, teollisuuteen ja yritystoimintaan liittyvät säädökset, rikoslaki ja työsuojelu. Yhdysvaltain presidentillä ja hänen hallinnollaan (toimeenpaneva hallituselin, executive) on paljon valtaa liittovaltion johtamisessa. Tällä hetkellä presidenttinä toimii republikaanisen puolueen edustaja George W. Bush. Presidentin lisäksi lakiasäätävänä elimenä toimii kaksikamarinen Yhdysvaltain kongressi. Oikeuslaitos on erityisen itsenäinen, ja käyttää myös perustuslakikontrollivaltaa. Presidentin valitsevat osavaltioista valitut 538 valitsijamiestä neljän vuoden kaudelle. Kongressin jäsenten kausi on kaksi vuotta edustajainhuoneessa ja kuusi vuotta senaatissa. Yhdysvalloissa on nykyisellään kaksi pääpuoluetta, republikaanit ja demokraatit. Enemmistövaalitavan vuoksi muiden puolueiden pääseminen mukaan todelliseen politiikkaan on vaikeaa. Esimerkiksi sekä Vihreä puolue että Libertaari puolue ovat tosin keränneet äänestäjiä, mutta todellisuudessa, ilman ainuttakaan senaattoria ja kongressiedustajaa, ne ovat kaukana vaikuttamisen ytimestä, saati omasta presidentistä. Kaksipuoluejärjestelmän takia yhdysvaltalaiset puolueet ovat poliittiselta spektriltään laajempia kuin eurooppalaiset vastineensa – niitä on pidettävä lähinnä vaaliorganisaatioiksi rakennettuina sateenvarjokeräelminä, joilla ei ole yhteistä ohjelmaa ja yhteistä aatetta, yhdestä johtajasta puhumattakaan. Liittovaltion laajuisen vaalikampanjan järjestäminen on erittäin kallista, joten erilaisten rahoitusta antavien eturyhmien nähdään näin vaikuttavan päätöksentekoon.

Yhdysvaltain ulkopolitiikka

Yhdysvaltain ulkopolitiikka on ainakin viimeiset sata vuotta keskittynyt demokratian levittämiseen maailmaan. Perinne alkoi Yhdysvaltain-Espanjan sodasta, kun Yhdysvallat julisti vapauttavansa kuubalaiset Espanjan sorrosta. Vuonna 1914 presidentti Woodrow Wilson lupasi tehdä maailman turvalliseksi demokratialle. Hänen ohjelmansa mukaan perustettiin mm. Kansainliitto. Wilsonin aikana Yhdysvallat miehitti Meksikon ja nousi maihin Haitilla ja Dominikaanisessa tasavallassa. Presidentit Franklin D. Roosevelt ja Harry Truman tukivat demokratiaa Euroopassa Marshall-avun avulla ja NATO:n perustamisella. Tavoitteen saavuttamiseksi Yhdysvallat taisteli Koreassa ja Vietnamissa estääkseen kommunismin leviämisen. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen, johon pääsyynä oli presidentti Reaganin panos, Yhdysvallat jäi maailman ainoaksi supervallaksi. Presidentti Clinton haki Yhdysvalloille uutta asemaa lähtemällä mukaan rauhanpakottamiseen onnettomasti päättyneeseen Somalian operaatioon, joka sai Yhdysvaltain vetäytymään enemmistä yrityksistä. Clinton toimi kuitenkin välittäjänä sopimukseen johtaneissa neuvotteluissa palestiinalaisten ja Israelin välillä ja osallistui Serbian ilmapommituksiin Kosovon sodassa. Hänen seuraajansa George W. Bushin hallintokausi muuttui tyystin syyskuun 11. 2001 -iskujen seurauksena, jolloin Yhdysvallat sai sekä YK:n turvallisuusneuvoston että yleiskokouksen yksimielisen tuen turvallisuutensa takeeksi ja kansainvälisoikeudellisen valtuutuksen Afganistanin operaatiolle. Kansainvälinen kritiikki kuitenkin kasvoi kun Yhdysvallat jatkoi hyökkäämällä Irakiin ilman YK:n mandaattia. Demokratian levittäminen ja terrorismin vastainen sota ovat nykyään keskeiset Yhdysvaltain ulkopolitiikan julkilausutut päämäärät. Sekä Afganistanissa että Irakissa järjestettiin monipuoluevaalit Yhdysvaltain miehityksen jälkeen.

Viimeaikaisia väittelynaiheita

Kansainväliset tahot ovat välillä kritisoineet Yhdysvaltojen väkivaltaisia ja ihmisoikeusrikkomuksiksi nähtyjä toimia erityisesti War Against Terrorism-kampanjan aikana. Merkillepantavia kysymyksiä ovat Guantanamo Bayn laivastotukikohdassa vankeina säilytetyt Afganistanin sodat "laittomat taistelijat". Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali nostatti laajaa kansallista ja kansainvälistä huomiota vuonna 2004.

Osavaltiot

Pääartikkeli: Yhdysvaltojen osavaltiot Yhdysvallat koostuu 50 osavaltiosta (viimeisin osavaltioksi hyväksytty oli Alaska, sitä ennen Havaiji, Puerto Rico äänesti liittymistä vastaan), pääkaupungista Washingtonista, joka on suoraan keskushallinnon alainen piirikunta, sekä joukosta territorioita, jotka ovat lähinnä Karibianmeren ja Tyynen valtameren saaria. Territorioista tunnetuin on Puerto Rico. Yhdysvaltain osavaltiot: Alaskan osavaltio sijaitsee fyysisesti erillään Yhdysvaltain pääosasta, Kanadan luoteispuolella. Havaiji puolestaan on Amerikan mantereesta erillään oleva Tyynen valtameren saariryhmä.

Maantiede

Havaiji Pinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurimpana valtiona ja koko Pohjois-Amerikan mantereen levyisenä Yhdysvaltain maantiede vaihtelee suuresti: Floridan mangrovemetsistä maan keskiosan suurille tasangoille ja Mississippi–Missouri -jokijärjestelmään. Tasankojen länsipuolella nousevat Kalliovuoret, niiden länsipuolella on aavikkoja, tasankoja ja Tyynenmeren rannikon välimerellinen ilmastovyöhyke, luoteessa jopa sademetsät. Erillinen Alaska on pääasiassa arktista aluetta ja Havaiji vulkaaninen saariryhmä.

Talous

Yhdysvaltain kansantalous on maailman suurin ja bruttokansantuote henkeä kohti maailman korkeimpia. Yhdysvaltojen talous on markkinapohjainen, jossa yksityiset ihmiset ja yritykset tekevät tärkeimmät päätökset, ja liittovaltio ja osavaltio ostavat tarvittavat tavarat ja palvelut valtaosin yksityisiltä markkinoilta. Yhdysvaltain rahayksikkö on dollari, jota on käytetty yleisesti kansainvälisen kaupan rahayksikkönä. Myös taloustilastot muutettiin aiemmin useimmiten dollareiksi kansainvälistä vertailua varten. Yhdysvalloilla on laajat luonnonvarat, runsaasti kulta-, öljy-, hiili- ja uraaniesiintymiä. Tehokas maatalous tekee maasta yhden maailman suurimmista maatalousmaista. Pääasialliset viljelykasvit ovat maissi, vehnä, sokeri ja tupakka. Teollisuustuotteita ovat autot, lentokoneet ja elektroniikka. Pääasiallinen työllistäjä on nykyisin palvelut, jossa työskentelee 3/4 työvoimasta. Tärkeimmät kauppakumppanit ovat naapurit Kanada, Meksiko, Euroopan unioni ja Kaakkois-Aasian teollistuneet maat Japani, Intia ja Etelä-Korea. Myös kauppa Kiinan kanssa on huomattavaa. Vuonna 2002 Yhdysvallat oli maailman kolmanneksi suosituin turistikohde 41,9 miljoonalla kävijällä.

Yhteiskunta

Väestö

Etniset ryhmät

Pääartikkeli: Yhdysvaltain väestöjakauma Yhdysvallat on etnisesti hyvin monimuotoinen maa. Maassa on vähintään miljoonan edustajan etnisiä ryhmiä yli 31, ja lukemattomia pienempiä ryhmiä. Väestönlaskennassa väestö on jaettu rotuihin: valkoinen, afrikkalais-amerikkalainen, hispaano, aasialais-amerikkalainen tai alkuperäis-amerikkalainen. Aasialaisuus yhdistetään yleensä Kaakkois-Aasiaan, joten juuriltaan Lähi-Idästä kotoisin olevat putoavat kategorioiden väliin. Hispaano tarkoittaa henkilöä, jolla on Latinalais-Amerikkalaiset juuret rodustaan tai ihonväristään huolimatta. Väestösuhteet ovat: valkoiset 77,1 %; mustat 12,9 %, aasialaiset 4,2 %, intiaanit ja alaskan alkuperäisväestö 1,5%; Havaijin ja oseanian alkuperäisväestä 0,3%; muut 4% (2000) Yhdysvaltain eurooppalaisperäisestä väestöstä 23 %:lla on saksalaiset sukujuuret, irlantilaiset 16 %, englantilaiset 13 %, skotlantilaiset, alankomaalaiset ja italialaiset 6 %.

Uskonto

Uskonnollisten ryhmien osuudet väestöstä: protestantit 56%, katoliset 28 %, juutalaiset 2%, muut 4%, ei mitään 10% (1989) Suurin yksittäinen kirkkokunta on katolinen kirkko, sen jäljessä etelän baptistit, joka on pitkälti jakautunut mustien (eli afrikkalais-amerikkalaisten) ja valkoisten seurakuntiin. Yhdysvalloilla on uskonnollissävytteinen historia ja uskonnonvapautta pidetään erittäin tärkeänä. Monet varhaisista emigrantti- eli maahanmuuttajaryhmistä pakenivat Euroopan uskonnollisia vainoja Pohjois-Amerikkaan. Esimerkiksi vuonna 1620 yli sata puritaania lähti Englannista kuuluisalla Mayflower-laivalla ja perusti Uuden-Englannin ensimmäisen pysyvän siirtokunnan. Pohjois-Amerikkaan on paettu uskonnollisia ja etnisiä vainoja myöhemminkin, kuuluisana esimerkkinä juutalaisten joukkopako Natsi-Saksasta.

Koulutus

Yhdysvalloissa koulutus on osavaltion, ei siis liittovaltion, velvollisuus, ja lait ja säädökset vaihtelevat huomattavasti. Useimmissa osavaltioissa, kaikkien opiskelijoiden täytyy osallistua pakolliseen koulutukseen lastentarhasta (johon yleensä mennään 5-vuotiaana) lähtien luokkatasoon 12 asti, jolta valmistutaan yleensä 18 vuoden iässä (tosin joissain osavaltioissa opiskelijoiden annetaan vanhempien suostumuksella jäädä pois koulusta 16 vuoden iässä). Yhdysvaltalaiset korkeakoulut vaihtelevat erittäin kilpailukykyisistä kouluista, sekä yksityisistä (kuten Harvard University, Cornell University ja Princeton University) että julkisista (kuten North Carolina Chapel Hill ja University of Virginia), satoihin korkeatasoisiin paikallisiin ammattikorkeakouluihin avoimine sisäänpääsyperiaatteineen.

Kielet

Pääartikkeli: Yhdysvaltain kielet Suurin osa Yhdysvaltain asukkaista puhuu englantia, mutta myös espanjaa puhutaan melko laajalti, erityisesti maan eteläosissa. Maalla ei ole virallista kieltä, vaan osavaltiot saavat päättää kielestään vapaasti. Englannin kieli on hallitseva kieli (puhujia 82 % väestöstä), espanja (10 %) ja havaijin kieli ovat virallisia joissain osavaltioissa.

Kulttuuri

Yhdysvallat on viihteen jättiläinen, etenkin elokuva- ja tv-teollisuuden alalla (Hollywood).

Merkittävimmät luonnonvarat

- kivihiili
- öljy
- maakaasu
- tina
- kalkkikivi
- rautamalmi
- suola
- kalkki
- kipsi
- pii
- lyijy
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- kulkuneuvot
- elektroniikka Luokka:Yhdysvallat zh-min-nan:Bí-kok ko:미국 ms:Amerika Syarikat ja:アメリカ合衆国 simple:United States th:สหรัฐอเมริกา

Yhdysvaltain presidentti

Amerikan Yhdysvaltojen presidentillä on eurooppalaisiin pääministereihin tai presidentteihin verrattuna huomattavat valtuudet. Presidentti on valtionpäämies ja hallituksen johtaja sekä asevoimien ylipäällikkö. Maan perustuslain mukaan presidentti toimikausi on neljä vuotta ja henkilö voidaan valita vain kahdeksi kaudeksi. Yhdysvaltain varapresidentti valitaan samalla kertaa presidentin pariksi. Yhdysvaltojen maailmanpoliittisen aseman vuoksi USA:n presidenttiä kutsutaan usein "maailman mahtavimmaksi mieheksi" ja kulloinenkin presidentti on maailman tunnetuimpia ihmisiä.

Presidentin valtuudet

Yhdysvaltojen presidentin tehtävä antaa laajat valtuudet. Perustuslain mukaan presidentin tulee "huolehtia lakien panemisesta täytäntöön". Tämän vastuun kantamiseksi presidentti johtaa liittovaltion toimeenpanevaa elintä – noin 4 miljoonan ihmisen kokoista hallintoa, johon siviilihallinnon lisäksi kuuluu yli miljoona aktiivipalveluksessa olevaa sotilashenkilöä.

Edellytykset tehtävään

Yhdysvaltojen perustuslain artikla 2, kohta 1 asettaa seuraavat edellytykset tehtävään: # syntyperäinen Yhdysvaltojen kansalainen # 35 vuoden ikä # asunut Yhdysvalloissa 14 vuotta Presidentti valitaan USA:ssa välillisillä vaaleilla eli äänestäjiksi rekisteröityneet kansalaiset äänestävät kussakin osavaltiossa valitsijamiehiä eli elektoreita, jotka valitsevat presidentin ehdokkaiksi asettuneiden henkilöiden joukosta.

Yhdysvaltain presidentit

# George Washington (federalisti, 1789-1797) # John Adams (federalisti, 1797-1801) # Thomas Jefferson (demokraattinen republikaani, 1801-1809) # James Madison (demokraattinen republikaani, 1809-1817) # James Monroe (demokraattinen republikaani, 1817-1825) # John Quincy Adams (demokraattinen republikaani, 1825-1829) # Andrew Jackson (demokraattinen republikaani, 1829-1837) # Martin Van Buren (demokraattinen republikaani, 1837-1841) # William Henry Harrison (whig, 1841) # John Tyler (whig 1841-1845) # James Knox Polk (demokraatti 1845-1849) # Zachary Taylor (whig, 1849-1850) # Millard Fillmore (whig, 1850-1853) # Franklin Pierce (demokraatti, 1853-1857) # James Buchanan (demokraatti, 1857-1861) # Abraham Lincoln (republikaani, 1861-1865) # Andrew Johnson (republikaani, 1865-1869) # Ulysses S. Grant (republikaani, 1869-1877) # Rutherford B. Hayes (republikaani, 1877-1881) # James Garfield (republikaani, 1881) # Chester A. Arthur (republikaani, 1881-1885) # Grover Cleveland (demokraatti, 1885-1889) # Benjamin Harrison (republikaani, 1889-1893) # Grover Cleveland (demokraatti, 1893-1897) (Sama kuin #22) # William McKinley (republikaani, 1897-1901) # Theodore Roosevelt (republikaani, 1901-1909) # William Howard Taft (republikaani, 1909-1913) # Woodrow Wilson (demokraatti, 1913-1921) # Warren G. Harding (republikaani, 1921-1923) # Calvin Coolidge (republikaani, 1923-1929) # Herbert Hoover (republikaani, 1929-1933) # Franklin D. Roosevelt (demokraatti, 1933-1945) # Harry S. Truman (demokraatti, 1945-1953) # Dwight D. Eisenhower (republikaani, 1953-1961) # John F. Kennedy (demokraatti, 1961-1963) # Lyndon B. Johnson (demokraatti, 1963-1969) # Richard Nixon (republikaani, 1969-1974) # Gerald Ford (republikaani, 1974-1977) # James "Jimmy" Carter (demokraatti, 1977-1981) # Ronald Reagan (republikaani, 1981-1989) # George Bush (republikaani, 1989-1993) # William "Bill" Clinton (demokraatti, 1993-2001) # George W. Bush (republikaani, 2001- ?) Federalistit ja whigit ovat republikaanisen puolueen edeltäjiä. Demokraatit puolestaan esiintyivät 1800-luvun alkupuolella nimellä demokraattiset republikaanit.

Presidentin palkka ja muut etuisuudet

Presidentin vuosipalkan kehitys
Päivämäärä	Palkka
24. syyskuuta, 1789	25,000 $
3. maaliskuuta 1873	50,000 $
4. maaliskuuta 1909	75,000 $
19. tammikuuta 1949	100,000 $
20. tammikuuta 1969	200,000 $
20. tammikuuta 2001	400,000 $

Ensimmäinen kongressi äänesti 25 000 dollarin palkan puolesta George Washingtonille, mutta tämä ei ottanut rahoja vastaan. Vuodesta 2001 lähtien presidentti on nauttinut noin 400 000 dollarin vuosipalkkaa.

Faktoja

Neljä presidenttiä on salamurhattu:
- Abraham Lincoln vuonna 1865, ampuja oli John Wilkes Booth
- James Garfield vuonna 1881, ampuja oli Charles J. Guiteau (Guiteau ampui, mutta Garfield kuoli epäpätevän hoidon vuoksi)
- William McKinley vuonna 1901, ampuja oli Leon Czolgosz
- John F. Kennedy vuonna 1963 ampuja oli Lee Harvey Oswald, vaikkakin tapauksen todellisesta tekijästä tai tekijöistä on paljon erilaisia teorioita.[http://www.archives.gov/research_room/jfk/house_select_committee/committee_report_gunmen.html]. Neljä muuta kuoli toimessa luonnollisista syistä:
- William Henry Harrison, keuhkokuume 1841
- Zachary Taylor, vakaviin ruuansulatushäiriöihin 1850
- Warren G. Harding, sydänkohtaus 1923
- Franklin Delano Roosevelt, aivoverenvuoto 1945 Yksi presidentti on eronnut tehtävästä:
- Richard Nixon vuonna 1974 Kahta presidenttiä kohtaan on aloitettu erotusprosessi, vaikka kumpaakaan ei sitten toimeenpantu.
- Andrew Johnson vuonna 1868 (senaatti kieltäytyi toimeenpanemasta lainvoimaista erottamista)
- Bill Clinton vuonna 1998 (senaatti ei vahvistanut erottamista, joten se ei tullut lainvoimaiseksi) Yksi presidentti on valittu tehtävään useammaksi kuin kahdeksi kaudeksi:
- Franklin Delano Roosevelt

USA:n presidenttien kirkkokunnat

Baptistikirkko: Jimmy Carter, Bill Clinton, Warren G. Harding, Harry S. Truman, Kongregationalisteja: Calvin Coolidge, Disciples of Christ -kirkko: James Garfield, Lyndon Johnson, Ronald Reagan, Reformoitu kirkko: Theodore Roosevelt, Martin Van Buren, Episkopaali- eli anglikaanikirkko: Chester A. Arthur, George Bush, Gerald Ford, William Henry Harrison, James Madison, James Monroe, Franklin Pierce, Franklin Delano Roosevelt, Zachary Taylor, John Tyler, George Washington, Presbyteerikirkko: James Buchanan, Grover Cleveland, Dwight D. Eisenhower, Benjamin Harrison, Andrew Jackson, James Knox Polk, Woodrow Wilson, Unitaristikirkko: John Adams, John Quincy Adams, Millard Fillmore, William Howard Taft, Metodistikirkko: George W. Bush, Ulysses S. Grant, Rutherford B. Hayes, William McKinley, Kveekariyhteisö: Herbert Hoover, Richard Nixon, Roomalaiskatolilainen: John F. Kennedy, Ei kirkkokuntaa: Thomas Jefferson, Andrew Johnson, Abraham Lincoln.

Katso myös

- Valkoinen talo
- Yhdysvaltain kongressi
- Yhdysvaltain varapresidentti Luokka:Politiikka Luokka:Yhdysvallat Luokka:Yhdysvaltojen presidentit ko:미국의 대통령 ja:アメリカ合衆国大統領 simple:President (United States) th:ประธานาธิบดีแห่งสหรัฐอเมริกา

1921

Tapahtumia

- 20. tammikuuta - Turkin tasavalta julistettiin perustetuksi.
- 25. helmikuuta - Puna-armeija valtaa Georgian demokraattisen tasavallan
- 28. helmikuuta - Kronstadtin kapina bolševikkejä vastaan. Kapina murskattiin 17. maaliskuuta ja joukko merimiehiä pakeni Suomeen.
- 13. maaliskuuta - Mongolia julistautui itsenäiseksi Kiinasta.
- 18. maaliskuuta - Toinen Riikan rauha Puolan ja Neuvosto-Venäjän välillä. Bolševikit saavat Ukrainan ja Valko-Venäjän.
- 11. huhtikuuta - Transjordanin emiraatti perustettiin, Abdullah I hallitsijaksi.
- 24. huhtikuuta - Kansanäänestys Tirolissa tukee liittymistä Saksaan.
- toukokuu - Palestiinan 1921 mellakat
- 2. toukokuuta - Sleesian kolmas kansannousu saksalaisia vastaan Puolaan liittymisen puolesta.
- 6. toukokuuta - Yleislakko alkoi Norjassa.
- elokuu - Yhdysvallat solmii rauhansopimuksen Saksan kanssa, päättäen ensimmäisen maaimansodan.
- 26. elokuuta - Hintojen nousi aiheuttaa mellakoita Münchenissä.
- 29. elokuuta - Saksaan sotatilalaki Matthias Erzbergerin salamurhan jälkeen.
- 9. marraskuuta - Reykjavíkissa mellakoita.
- 1. joulukuuta - Hintojen nousi aiheuttaa mellakoita Wienissä.
- 16. joulukuuta - Irlannin vapaavaltio muodostettiin Anglo-irlantilaisella sopimuksella.
- Tähtitieteellinen yhdistys Ursa perustetaan syksyllä.
- F.W. Murnaun elokuva Nosferatu
- Ludwig Wittgensteinin Tractatus logico-philosophicus

Syntyneitä

- 21. toukokuuta - Andrei Saharov, fyysikko, nobelvoittaja
- 17. kesäkuuta – Eeva Joenpelto, kirjailija (k. 2004).
- 6. heinäkuuta - Nancy Reagan
- 19. elokuuta - Gene Roddenberry, Star Trek-televisiosarjan käsikirjoittaja ja tuottaja († 1991)
- 12. syyskuuta - Stanisław Lem, tieteiskirjailija
- 27. marraskuuta - Alexander Dubček (k. 1992)

Kuolleita

- 2. maaliskuuta - Nikola I Petrović Njegoš, Montenegron syrjäytetty kuningas
- 2. elokuuta - Enrico Caruso, oopperalaulaja
- 8. elokuuta - Juhani Aho, kirjailija
- 28. marraskuuta - Abdul-Baha, Baha'in profeetta (s. 1844)

Nobelin palkinnot

- Fysiikka: Albert Einstein valosähköisestä ilmiöstä
- Kemia: Frederick Soddy
- Lääketiede: Ei jaettu
- Kirjallisuus: Anatole France
- Rauha: Karl Hjalmar Branting, Christian Lous Lange ms:1921 ko:1921년 ja:1921年 simple:1921 th:พ.ศ. 2464

Yhdysvaltojen demokraattinen puolue

Yhdysvaltojen demokraattinen puolue on toinen maan poliittisista valtapuolueista. Se katsoo periytyvänsä 1700-luvun lopun antifederalisistisesta puolueesta, joka vastusti keskusvaltaa ja ajoi osavaltioille mahdollisimman suuria toimivaltuuksia. Puolueen sisällä on useita mielipiteiltään eroavia ryhmäkuntia, joskin puolue on New Dealin jälkeen profiloitunut (yhdysvaltalaisittain) vasemmistolaiseksi ja työväestön ja köyhien asemaa ajavaksi puolueeksi. Puolue perustettiin vuonna 1828. Puolueen kannattajia ovat perinteisesti olleet katolilaiset, koillisosan uudistusmielinen työväestö, sekä eteläosien konservatiiviset protestantit. JFK:n aloittama rotuerottelun lieventäminen on vähentänyt kannattajia etelässä, mutta tuonut sitä vastoin suuren joukon kannattajia mustien väestöstä suurkaupungeista. Puolueella oli enemmistö edustajainhuoneessa 1933-1947, 1949-53 ja 1955-95 sekä senaatissa 1933-47, 1949-53, 1955-81, 1987-95 ja 2000-02. Kansainvälisesti Demokraatit ovat edustaneet ulospäin suuntautuvaa politiikkaa. Puolueen tunnuksena on aasi.

Puolueen johto

- Puolueenjohtaja: Howard Dean
- Senaatin demokraattiryhmän johtaja: Harry Reid
- Edustajainhuoneen demokraattiryhmän johtaja: Nancy Pelosi

Demokraattipresidenttejä

- Bill Clinton
- Jimmy Carter
- Lyndon B. Johnson
- John F. Kennedy
- Harry S. Truman
- Franklin Delano Roosevelt
- Woodrow Wilson
- Grover Cleveland
- James Buchanan
- Franklin Pierce
- James Knox Polk
- Martin Van Buren
- Andrew Jackson

Katso myös

- Yhdysvaltojen Republikaaninen puolue

Aiheesta muualla verkossa

[http://www.democrats.org/ http://www.democrats.org/ - Puolueen kotisivu] Luokka:Yhdysvallat Luokka:Puolueet Luokka:Politiikka ja:民主党 (アメリカ)

Princeton

Princeton on useiden paikkojen nimi Yhdysvalloissa. Muun muassa:
- Princeton (New Jersey) Nimellä voidaan viitata myös:
- Princetonin yliopistoon

Politologia

Politologia eli valtio-oppi tutkii politiikkaa ja poliittisen vallan jakautumista ja käyttöä. Toisaalta politologia tutkii positiivisesti asioiden tilaa, mutta toisaalta se pyrkii kuitenkin antamaan tietynlaisia normatiivisia suosituksia politiikaksi. Politologian tutkijat mittaavat politiikan ja erilaisten ohjelmien onnistumista tutkimalla vakautta, oikeudenmukaisuutta, aineellisen hyvän jakautumista sekä rauhaa.

Katso myös

- Politiikka Luokka:Politiikka Luokka:Yhteiskuntatiede ja:政治学 nb:Statsvitenskap

Luokka:Yhdysvaltojen presidentit

Luokka:Hallitsijat Presidentit, Yhdysvaltojen

Van Buren County, MI

Van Buren County, Michigan

Nurkowanie mp3 download po�ciel low cost car hire online casinos

:: RELATED NEWS ::

Уикипедия:Пълен преглед/Социалисти
Категорията Социалисти няма подкатегории и затова не е необходимо създаването на допълнителна страница за нейния пълен преглед.

Уикипедия:Пълен преглед/Марксистка теория
Категорията Марксистка теория няма подкатегории и затова не е необходимо създаването на допълнителна страница за нейния пълен пре

Уикипедия:Пълен преглед/Фашизъм
Категорията Фашизъм няма подкатегории и затова не е необходимо създаването на допълнителна страница за нейния пълен преглед.

Уикипедия:Пълен преглед/Договори на Европейския съюз
Категорията Договори на Европейския съюз няма подкатегории и затова не е необходимо създаването на допълнителна страница за нейния Европейска комисия няма подкатегории и затова не е необходимо създаването на допълнителна страница за нейния пъле�

Уикипедия:Пълен преглед/Търговски блокове
Категорията Търговски блокове няма подкатегории и затова не е необходимо създаването на допълнителна страница за нейния пълен пре

Уикипедия:Пълен преглед/Резолюции на Съвета за сигурност на ООН
Категорията Резолюции на Съвета за сигурност на ООН няма подкатегории и затова не е необходимо създаването на допълнителна страница за нейния Международни банки няма подкатегории и затова не е необходимо създаването на допълнителна страница за нейния пъле�

Уикипедия:Пълен преглед/Международни съдилища
Категорията Международни съдилища няма подкатегории и затова не е необходимо създаването на допълнителна страница за нейния

Уикипедия:Пълен преглед/Европейска политика
Категорията Европейска политика няма подкатегории и затова не е необходимо създаването на допълнителна страница за нейния �