:: wikimiki.org ::

Yhdistynyt Kuningaskunta

Yhdistynyt kuningaskunta

Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluvat Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti. Suomeksi koko valtiosta käytetään arkikielessä (myös sanomalehdissä) yleensä nimitystä Britannia tai Iso-Britannia, jopa Englanti, mutta nämä ovat valtion pienempiä osia ja siksi epätäsmällisiä (ja viimeksi mainittua walesiläiset, skotit ja pohjoisirlantilaiset voivat pitää loukkaavana). Englanniksi maan virallinen nimi on United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland. Maan pinta-ala on 242 342 neliökilometriä, eli noin 2/3 Suomen pinta-alasta. Asukasluku on noin 60 miljoonaa, joista miltei 20 miljoonaa asuu pääkaupunki Lontoon lähistöllä, nk. Suur-Lontoossa. Vallitseva kieli koko valtiossa on englanti, mutta kymri on käytössä sen rinnalla Walesissa ja gaeli vastaavasti Skotlannissa.

Historia

Yhdistynyt kuningaskunta yhdistyi vähitellen Ison-Britannian saarta hallinneista kuningaskunnista. Wales oli ollut englantilaisten hallitsema jo vuodesta 1284 ja se liitettiin virallisesti Englannin kuningaskuntaan liittosopimuksella 1536. Englanti ja Skotlanti olivat olleet saman hallitsijan hallitsemia jo vuodesta 1603, ja ne liittyivät pysyvästi Ison-Britannian kuningaskunnaksi 1707. Vuoden 1800 liittosopimus liitti Irlannin kuningaskunnan ja Ison-Britannian kuningaskunnan, jolloin muodostui Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta. 1922 Irlannin 26 kreivikuntaa muodostivat Irlannin vapaavaltion, kuuden jäädessä liittoon, jonka nimeksi vaihdettiin Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta 1927. Yhdistynyt kuningaskunta oli 1800-luvun merkittävin teollisuus- ja sotilasmahti ja siirtomaavalta, joka laajimmillaan käsitti noin 30 miljoonaa neliökilometriä ja lähes neljäsosan Maapallon väestöstä. Silloin syntyi sanonta, ettei Aurinko koskaan laske Brittiläisen imperiumin yltä. 1900-luvun alussa Yhdistyneen kuningaskunnan mahti väheni maailmansodissa ja siirtomaiden itsenäistyttyä. Yhdistynyt kuningaskunta on jäsenenä Kansainyhteisössä, Euroopan unionissa ja NATOssa. Sillä on myös toisen maailmansodan voittajavaltiona pysyvä paikka YK:n turvallisuusneuvostossa ja veto-oikeus sen päätöksiin. Katso myös: Ison-Britannian kuningas

Politiikka

Yhdistynyt kuningaskunta on parlamentaarinen monarkia, jonka hallitsijana on tällä hetkellä kuningatar Elisabet II. Monarkilla on periaatteessa laajat valtaoikeudet, mukaan lukien oikeus julistaa sota. Teoriassa koko Yhdistyneen kuningaskunnan hallinto on olemassa monarkin suopeudesta. Käytännössä valtaoikeuksia ei käytetä, vaan valtaa käyttää demokraattisesti valittu parlamentti ja pääministeri, joka käyttää valtaansa monarkin nimessä. Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti on kaksikamarinen, 659 jäseniseen alahuoneeseen jäsenet valitaan vaalilla, ja ylähuoneeseen nimitetään. Historiallisesti ylähuoneen jäsenyys on periytynyt, tämä järjestelmä on kuitenkin lopetettu. Pääministeri on parlamentin suurimman puolueen johtaja, tällä hetkellä pääministerinä on Labour-puolueen Tony Blair. Vuonna 1999 käynnistettiin Skotlannin parlamentti ja Walesin kansankokous, joista Skotlannin parlamentilla on lainsäädäntövaltaa. Pohjois-Irlannille on myös sovittu perustettavaksi parlamentti, tosin suunnitelman toteutus on nykyisin jäissä.

Osat

1999 Pääartikkeli: Yhdistyneen kuningaskunnan osat Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) osat pinta-alan mukaan:
- 1. Englanti, 130 395 km²
- 2. Skotlanti, 78 782 km²
- 3. Wales, 20 779 km²
- 4. Pohjois-Irlanti, 14 139 km² Englannissa on yhdeksän hallituksen virastoaluetta koillinen, luoteinen, Yorkshire, Humber, itäiset sisämaat (East Midlands), läntiset sisämaat (West Midlands), itäinen, Suur-Lontoo, kaakkoinen ja lounainen. Alueet on edelleen jaettu kreivikuntiin (county) ja keskushallituksen alaisiin alueisiin, paitsi Lontoo, joka koostu kaupunginosista (borough). Skotlannissa on 32 paikallisneuvoston johtamaa aluetta. Walesissä on 22 keskushallinnon alaista aluetta, joista 10 on kaupunkipiirikuntia (County Borough), yhdeksän kreivikuntia ja kolme kaupunkeja. Pohjois-Irlannissa on 26 piiriä (District). Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluu myös joukko erillisalueita. De jure ne eivät ole Yhdistyneen kuningaskunnan osia, vaan kruununsiirtomaita, joiden ulkopolitiikkaa Yhdistynyt kuningaskunta hoitaa. Näitä ovat: Anguilla, Bermuda, Brittiläinen Intian valtameren territorio (British Indian Ocean Territory), Brittiläiset neitsytsaaret (British Virgin Islands), Caymansaaret, Falklandsaaret, Gibraltar, Guernsey, Jersey, Mansaari (Isle of Man), Montserrat, Pitcairn (Pitcairn Islands), Saint Helena, Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret (South Georgia and the South Sandwich Islands) sekä Turks- ja Caicossaaret.

Maantiede

Turks- ja Caicossaaret Suurin osa Englannista on kumpuilevaa alankoa. Suurimmat joet ovat Thames ja Severn, joka laskee länteen Bristolin kanaaliin. Wales on enimmäkseen vuoristoista, korkein huippu on Snowdown 1085 m. Skotlannin maantiede vaihtelee, etelässä ovat alamaat ja ylämaat pohjoisessa ja lännessä, kuten myös Skotlannin korkein huippu, Ben Nevis 1343 m. Sisämaahan ulottuu monia vuonoja (firth), ja niiden suuntaisena kulkee syviä järviä (loch). Skotlannin rannikolla on useita saaria ja saariryhmiä, huomattavimmat ovat Hebridit, Orkneysaaret ja Shetlandsaaret. Pohjois-Irlanti on enimmäkseen kukkulaista, Irlannin kanssa on 360 km maarajaa. Yhdistyneen kuningaskunnan saarien määräksi arvioidaan 1098. Rannikon rikkonaisuuden vuoksi mistään kohtaa maata ei ole yli 125 km merelle. Britannian saaren erottaa mantereesta kapeimmillaan Doverin kohdalla vain 35 km levyinen Englannin kanaali. Doverista kulkee meren ali Kanaalin tunneli Ranskaan.

Talous

Yhdistyneen kuningaskunnan talous on yksi maailman suurimpia, BKT:n mukaan mitattuna sijalla kuusi, ja yksi vahvimpia Euroopassa, inflaatio, korot ja työttömyys (4,8 % 2004) ovat pysyneet matalina. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana valtio on yksityistänyt voimakkaasti ja pyrkinyt rajoittamaan hyvinvointivaltion ylläpitomenoja. Maatalous on tehokasta ja pitkälle koneistettua, tuottaen 60 % kulutetusta ruuasta vain 1 %:lla työvoimasta. UK:lla on laajat hiili-, kaasu- ja öljyvarat, energiantuotanto tuottaa 10 % BKT:sta, yksi suurimpia osuuksia teollistuneissa maissa. Sähköstä 80 % tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, joka tekee UK:sta maailman kuudenneksi suurimman hiilidioksidipäästöjen tuottajan. Palveluala, erityisesti pankkitoiminta, vakuutus ja yrityspalvelut tuottavat suurimman osan BTK:sta, ja työllistävät 70 % työvoimasta, teollisuuden osuuden edelleen vähentyessä. Turismi on myös tärkeä tulonlähde, maassa vierailee 24 miljoonaa turistia joka vuosi, mikä tekee siitä maailman kuudenneksi suosituimman turistikohteen. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on toistaiseksi jättänyt liittymättä euroalueeseen.

Väestö

Etniset ryhmät: englantilaiset 81,5 %; skotit 9,6 %, irlantilaiset 2,4 %; walesilaiset 1,9%; ulsterilaiset 1,8 %; länsi-intialaiset, intialaiset, pakistanilaiset ja muut 2,8 % Uskonnot: anglikaanit ja katoliset 40 miljoonaa, muslimit 1,5 miljoonaa, presbyteerit 800 000, methodistit 760 000, sikhit 500 000, hindut 500 000, juutalaiset 350 000 Kielet: englannin kieli, kymri (26 % Walesin väestöstä), skotlannin kieli; 60 000 puhujaa Skotlannissa

Kulttuuri

Pääartikkeli: Yhdistyneen kuningaskunnan kulttuuri Yhdistyneessä kuningaskunnassa on lukuisia kuuluisia yliopistoja ja korkeakouluja, joista vanhimmat ovat Cambridgen ja Oxfordin yliopistot. Britanniassa on syntynyt monta maailmankuulua tutkijaa, kuten Isaac Newton, James Watt, Charles Darwin, Michael Faraday, Charles Babbage, Alexander Fleming ja Tim Berners-Lee. Britit uskovat monien urheilulajien olevan kotoisin Britanniasta: jalkapallo, squash, golf, nyrkkeily, rugby, kriketti, snooker ja biljardi. Monet näistä ovatkin erityisen suosittuja Britanniassa ja valtakunnan entisissä alusmaissa. Tunnettuja proosakirjailijoita ovat esimerkiksi Jane Austen, Agatha Christie, Charles Dickens, Arthur Conan Doyle, Samuel Johnson, Mary Shelley, George Orwell ja J. R. R. Tolkien. Merkittäviä runoilijoita puolestaan ovat esimerkiksi William Shakespeare, George Gordon Byron (Lordi Byron), John Milton, Alfred Tennyson ja Rudyard Kipling. Musiikin alalla kuuluisia säveltäjiä ovat Ralph Vaughan Williams ja Andrew Lloyd Webber (mm. Oopperan kummitus). Britanniassa on monia korkeatasoisia orkestereita kuten BBC:n sinfoniaorkesteri ja Royal Philharmonic Orchestra. Lontoo on yksi maailman musiikkikeskuksista, siellä sijaitsevat monet tärkeät konserttisalit ja Royal Opera House, yksi maailman tärkeimmistä oopperataloista. Kuuluisia brittiläisiä rock-yhtyeitä ovat The Beatles, Rolling Stones, The Who, the Kinks, Led Zeppelin, Pink Floyd, Queen ja Uriah Heep. Edelleen Sex Pistols ja nykyisin Manic Street Preachers, Oasis, ja Radiohead. Lontoo on yksi maailman teatterikeskuksista. Teatterit sijoittuvat pääasiassa Lontoon West Endiin. Televisio- ja elokuvatuotanto on myös merkittävää, tärkein tv-tuottaja on BBC.

Merkittävimmät luonnonvarat

- kivihiili
- öljy
- maakaasu
- tina
- kalkkikivi
- rautamalmi
- suola
- kalkki
- lyijy
- kipsi

Merkittävimmät vientituotteet

- teollisuustuotteet
- koneet
- kemikaalit

Linkkejä

- [http://maps.google.com/maps?ll=54.278055,-2.131348&spn=11.409237,32.431641&z=12&t=h&hl=en Yhdistynyt kuningaskunta Google Mapsissa] Luokka:Yhdistynyt kuningaskunta ms:United Kingdom zh-min-nan:Liân-ha̍p Ông-kok ko:영국 ja:イギリス simple:United Kingdom th:สหราชอาณาจักร

Iso-Britannia

:Arkikielessä Iso-Britannia (tai Britannia) yleensä tarkoittaa Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Yhdistynyttä kuningaskuntaa Iso-Britannia on maantieteellisesti Atlantin valtameressä sijaitseva saari, Euroopan mantereesta luoteeseen. Saari on suurin Britteinsaarista ja muodostaa suurimman osan Yhdistyneen kuningaskunnan pinta-alasta, noin 229 850 km². Poliittisesti saarella on kolme maata: Englanti, Skotlanti ja Wales. Ison-Britannian kuningaskunta oli olemassa vuodet 1707–1801. Se muodostettiin vuoden 1707 liittosopimuksella Englannin kuningaskunnan ja Skotlannin kuningaskunnan yhdistyessä. Vuoden 1801 liittosopimus muutti valtion nimen Ison-Britannian ja Irlannin yhdistyneeksi kuningaskunnaksi, josta tuli 1927 nykyinen Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta. Iso-Britannia -nimeä käytetään lähes aina tarkoittamaan Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyttä kuningaskuntaa. Lyhenne GB on myös jossain yhteyksissä virallinen valtiosta käytetty lyhenne. Roomalaiset kutsuivat saarelle sijainnutta provinssiaan Britanniaksi. Nimen uskotaan juontuvan kelttiheimosta. Rooman valtakunnan tuhon jälkeen nimi unohtui. Satoja vuosia myöhemmin keskiajalla kelttien voittopuolisesti asumia alueita mantereella alettiin nimittää nimellä Brittany (Pikku-Britannia) ja saarta Great Britain, ranskaksi: Bretagne ja Grande Bretagne. Vuonna 1604 Skotlannin ja Englannin kuningas Jaakko (1566–1625) (James VI Skotlannissa 1567–, James I Englannissa 1603–) nimitti itseään Ison-Britannian kuninkaaksi, ehkä välttääkseen hankalaa titteliään. Arvonimestä "Ison-Britannian kuningas" tuli virallinen vuonna 1707 kuningaskuntien yhdistyessä. Vuodesta 1801 hallitsijat ovat olleet Ison-Britannian ja (Pohjois-)Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan hallitsijoita. Luokka:Britteinsaaret ko:그레이트브리튼 섬 ja:グレートブリテン島 simple:Great Britain

Pohjois-Irlanti

Pohjois-Irlanti (engl. Northern Ireland, iir. Tuaisceart na hÉireann) on se osa Irlannista, joka kuuluu hallinnollisesti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Sen pinta-ala on 14 139 km², ja asukkaita on 1 685 267 (huhtikuu 2001). Pääkaupunki on Belfast (Béal Feirste). Muita kaupunkeja ovat Londonderry, jota katoliset kutsuvat mieluummin Derryksi (iir. Doire), Coleraine (Cúil Raithin), Lisburn (Lios na gCearrbhach), Omagh (An Ómaigh), Enniskillen (Inis Ceithleann), Coalisland (Oileán an Ghuail), Newry (Iúr Chinn Trá), Cookstown (An Chorr Chríochach), Ballymoney (Baile Monaidh), Limavaddy (Léim an Mhadaidh), Ballymena (Baile Méanach), Crossmaglen (Crois Mhig Líonáin), Portadown (Port an Dúnáin), Antrim (Aontroim) ja Armagh (Ard Mhacha).

Kielet

Pohjois-Irlannin virallinen kieli on englanti. Vuonna 1998 protestanttien ja katolisten välillä solmitun ns. Pitkänperjantain rauhansopimuksen perusteella sekä iirillä että ns. Ulsterin skotilla (Ulster Scots) on ainakin jossain määrin virallinen asema. Ulsterin skotti on paikallinen englannin murre, joka eroaa standardienglannista niin paljon, että sitä voidaan pitää miltei erillisenä kielenä. Iiriä on 1900-luvun alkupuolelle asti puhuttu mm. Rathlin-saarella (Oileán Reachrann) ja eräissä muissa nykyisen Pohjois-Irlannin osissa, mutta nyt olemassaolevat iirinkieliset yhteisöt ovat syntyneet ennen kaikkea katolisten keskuudessa harjoitetun tietoisen kulttuurityön tuloksena: itse asiassa Pohjois-Irlannin viimeiset alkuperäiset iirinpuhujat olivat etupäässä protestantteja eivätkä kyenneet samastumaan katolisen nationalismin elähdyttämään iirinkielisyysliikkeeseen. Belfast on ainoa paikka maailmassa, jossa on pystytty keinotekoisesti luomaan uusi iirinkielinen "kyläyhteisö" pelkästään kielen harrastajien voimin. Nykyään tässä ns. Shaw's Road Gaeltachtissa on jo syntymässä toinen iiriä äidinkielenään puhuva sukupolvi.

Maantiede

Pohjois-Irlantia kutsutaan erityisesti katolisten keskuudessa nimellä "kuusi kreivikuntaa" (the Six Counties, na Sé Chontae), koska siihen kuuluu kuusi perinteisen Ulsterin (Cúige Uladh) maakunnan yhdeksästä kreivikunnasta: Antrim (Aontroim), Armagh (Ard Mhacha), Derry (Doire), Tyrone (Tír Eoghain), Fermanagh (Fear Manach) ja Down (An Dún). Nykyinen hallinnollinen jako ei kuitenkaan noudata perinteisiä kreivikuntarajoja. Esimerkiksi Belfastin kohdalla tällainen olisi epäkäytännöllistäkin, koska kaupunki ulottuu sekä Antrimin että Downin kreivikuntiin. Sen sijaan Pohjois-Irlanti jakaantuu 26 alueeseen, jotka kai tulee rinnastaa meikäläisiin kuntiin, koska kaupungit (cities) ja kauppalat (boroughs) lasketaan alueiden (districts) kanssa samanarvoisina yksikköinä tähän lukuun mukaan. Jokaista kuntaa hallitsee valtuusto tai neuvosto, council. Protestantit kutsuvat Pohjois-Irlantia mielellään Ulsteriksi, vaikka perinteinen Ulsterin maakunta ei kuulu siihen kokonaisuudessaan. Protestantit ovat omaksuneet käyttöönsä myös Ulsterin maakunnan vaakunasymbolin, punaisen käden. Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan rajaa ei ole vedetty yksiselitteisesti eikä sen pituudesta olla yksimielisiä, koska Irlannin itsenäistyessä ei saatu molempien maiden rajaviranomaisia yhteiseen neuvottelupöytään. Tästä syystä esimerkiksi Pettigoen (Paiteagó) kylä ei sijaitse yksiselitteisesti kummassakaan maassa. Salakuljetus ja monenlaiset kielletyt huvit, kuten kukko- ja koiratappelut, ovatkin Pohjois-Irlannin synnystä asti olleet merkittävä elinkeino rajaseudun asukkaille, eikä terroristeilta ole puuttunut piilopaikkoja.

Väestö

Pohjois-Irlanti jakaantuu kahteen yhteisöön, unionisteihin ja nationalisteihin. Kumpaakin yhteisöä kutsutaan pääuskonnon mukaan; valtaosa unionisteistä on protestantteja (presbyteerit ovat tärkein protestanttien lahko, toisena ovat Irlannin kirkko) ja nationalistit ovat katolisia. Uskonnollisesti väestö jakautuu seuraavasti:

Uskonnot Pohjois-Irlannissa 1961-2001
Uskonnot	1961	1991	2001
Katolisia	34,9 %	38,4 %	40,3 %
Presbyteerejä	29,0 %	21,4 %	20,7 %
Irlannin kirkko	24,2 %	17,7 %	15,3 %
Muut uskonnot	9,3 %	11,5 %	9,9 %
Ei kerro	2,0 %	7,3 %	9,0 %
Ateistit	0,0 %	3,8 %	5,0 %

Yleisen käsityksen mukaan Pohjois-Irlannin protestantit ovat 1600-luvulla maahantuotujen skottien jälkeläisiä, kun taas katoliset ovat alkuperäisväestöä. Iirin kielen pohjoisissa murteissa sana Albanach (skotlantilainen) tarkoittaakin melkein yksiselitteisesti nimenomaan pohjoisirlantilaista protestantteja. Populääri käsitys ei ole aivan yksiselitteisesti totta, koska skottiasutuksen alkuaikoina esiintyi paljonkin kääntymyksiä ja seka-avioliittoja. Katolisilla on yleensä tyypillisiä irlantilaisia sukunimiä, jotka ovat iirinkielistä tai normandianranskalaista alkuperää. Tämä ei ole tavatonta protestanttisellakaan puolella, mutta silmiinpistävää on, että monilla protestanteilla on englantilaisen tai skotlantilaisen kaupungin nimi sukunimenä - esimerkiksi Paisley. Tämä johtuu siitä, että taistellessaan gaelilaista kulttuuria vastaan Englannin kruunu suositteli tai suorastaan määräsi gaelilais- tai iirinkielisnimiset protestantit ottamaan paikannimen sukunimekseen. Katoliset ovat yleensä nationalisteja eli kannattavat ainakin periaatteessa Irlannin yhdistämistä yhdeksi valtioksi, protestantit taas ovat unionisteja eli haluavat pysyä Ison-Britannian yhteydessä. On vaikea sanoa, onko "katolisuus" ja "protestanttisuus" Pohjois-Irlannissa uskonnollinen vai etninen identiteetti. Suosittu mustan humoristinen tarina kertoo, kuinka joukko mustiin pukeutuneita miehiä konepistoolit tanassa pysäyttää yksinäisen autonkuljettajan syrjätiellä ja tiukkaa häneltä pyssy ohimolla: Katolinen vai protestantti? Kun miesparka piipittää kuolemanhädässä: Ateisti, terroristit vastaavat: Emme me sentään tuohon halpaan mene. Katolinen vai protestanttinen ateisti? Vitsissä on enemmän kuin puolet totuutta, sillä ateistiksi tai agnostikoksi julistautumalla ei voi ryhtyä puolueettomaksi. Pohjoisirlantilaisen määrittelevät katoliseksi tai protestantiksi monet muutkin tekijät kuin se, missä kirkossa hän käy (tai on käymättä): myös puhetapa (vain katoliset ääntävät h-kirjaimen nimen muodossa [heitš], protestanteille se on [eitš]), asuinpaikka, kotikatu ja ystäväpiiri ovat osa "protestanttisuutta" tai "katolisuutta".

Politiikka

Pohjois-Irlannin ainoat uskontorajat ylittävät puolueet, Alliance Party, Green Party ja Women's Coalition, ovat varsin marginaalisia vaikuttajia. Vaalitaistot käydään pääosin kahden unionistipuolueen ja kahden nationalistipuolueen kesken. Miltei poikkeuksetta nationalistit keräävät tukensa katolisilta ja unionistit protestanteilta. Unionistien äänistä kilpailevat ennen muuta Ulster Unionist Party sekä pastori Ian Paisleyn ja Peter Robinsonin kiivaista kannanotoista tunnettu Democratic Unionist Party. Muitakin unionistipuolueita on, jos kohta ne eivät ole onnistuneet keräämään kovinkaan suurta kannatusta. Osalla niistä on likeiset suhteet aseellisiin lojalistiryhmittymiin. Katolisten puolella keskiluokka sekä aseellista toimintaa kaihtavat ovat äänestäneet yleensä Social Democratic Labour Partya (kansan suussa tunnettu pilkkanimellä "Stoop Down Low Party"), joka ei nimestään huolimatta ole erityisen vasemmistolainen tai sosiaalidemokraattinen, nuoret ja työväesto tukevat IRA:ta lähellä olevaa Sinn Féiniä. 2000-luvulla DUP ja Sinn Féin ovat keränneet yhteishallintoprosessin hitauteen kyllästyneiden äänestäjien turhautuneisuuden hedelmät ja ovat nousseet alueen suurimmiksi puolueiksi. Aseellinen toiminta ei ole kadonnut Pohjois-Irlannin katukuvasta. Aseelliset ryhmät, kuten katoliset IRA, INLA, CAC ja RIRA sekä protestanttiset UDA, Ulster Volunteer Force, Ulster Freedom Fighters, Red Hand Commando ja muut, joiden yhteistoimintaelimenä on esiintynyt CLMC (Combined Loyalist Military Command) jatkavat edelleen toimintaansa, joskin pienemmässä mittakaavassa kuin ennen syksyn 1994 tulitaukoja. Väkivalta ei myöskään ole enää poliittisesti motivoitunutta. Useimmat aseelliset ryhmittymät ovat sekaantuneet järjestäytyneeseen rikollisuuteen, ja tämän päivän aseelliset yhteenotot keskittyvät ennen kaikkea toimintareviireistä kamppailemiseen. Metodit ovat kuitenkin samat kuin esimerkiksi vuosikymmen sitten. Tasavaltalaisryhmittymät ovat mielellään esiintyneet uskontorajat ylittävinä monikulttuurisen yhdistyneen Irlannin puolestapuhujina, mutta käytännössä mm. IRA:n terrori-iskut ovat vaatineet runsaasti sivullisia ihmishenkiä ja kohdistuneet sekä katolisiin että protestanttisiin siviileihin. Protestanttien kuolinlukuja lisää myös se, että IRA kohdisti kampanjansa erityisesti poliiseihin ja brittisotilaisiin. RUC:sta (nyttemmin Police Service of Northern Ireland, PSNI) yli 90 prosenttia oli protestantteja. IRA:lle uhrit olivat legitiimi viholliskohde, mutta protestanteille iskut näyttäytyivät heidän väestönosansa etnisenä puhdistamisena. IRA (kuten muutkin puolisotilaalliset ryhmittymät) on myös surmannut tai vammauttanut huumekauppiaiksi väittämiään henkilöitä, mutta arvostelijat ovat epäilleet IRA:ta omista huumebisneksistä ja kilpailijoiden raivaamisesta tieltä. Poliisivoimien vinoutuneen "etnisen" rakenteen ja huonon maineen vuoksi IRA on onnistunut esittämään itsensä katolisen työväestön asuinalueiden järjestyksenpitäjänä ja suojelijana, jonka arvovalta on pitkälti perustunut uhkailuun ja ns. rankaisupahoinpitelyihin. Vuoden 1998 Belfastin sopimuksen (tunnetaan myös nimellä Pitkänperjantain sopimus) jälkeen Pohjois-Irlanti, jota vuodesta 1972 oli hallittu suoraan Lontoosta, sai oman osavaltioparlamentin. Parlamentin toiminta on ollut jo viisi kertaa keskeytyksissä Pohjois-Irlannin poliittisen tilanteen epävakauden vuoksi. Unionistit katsovat, että Belfastin sopimus ja erityisesti siihen sisältyvä yhteistyö Irlannin tasavallan kanssa on askel kohti yhdistynyttä Irlantia samalla, kun Tony Blairin linjanvedot ovat näyttäneet heidän mielestään vain sarjalta myönnytyksiä IRA:lle ja Sinn Féinille. Unionistien veto-oikeus perustuu heidän enemmistöasemaansa Pohjois-Irlannissa, mutta he ovat ottaneet vakavasti koulutetun protestanttiväestön maastamuuton, Sinn Féinin kasvun sekä tasavaltalaisten vihjaukset katolisten suuren syntyvyyden suosiollisesta vaikutuksesta saaren yhdistymiselle. Unionistien enemmistöasema ei ole täten taattu. Tosin on hyvä muistaa, että kaikki katoliset eivät tue saaren yhdistämistä ja että väitteet uskonnon ja politiikan deterministisestä suhteesta ovat pelkästään politikointia. Tasavaltalaisten strateginen IRA:lla kiristäminen on lisännyt Paisleyn johtaman DUP:n kannatusta. Äänestäjien mielestä David Trimble (UUP) ei vaatinut tarpeeksi paljon tarpeeksi ajoissa tasavaltalaisilta sekä Britannian ja Irlannin tasavallan hallituksilta. Samaten Paisleyn räväkkä esiintyminen on nostattanut Sinn Féinin kannatuslukuja. Puolueesta on tullut erilaisten vähemmistöjen oikeuksien innokas puolestapuhuja, mikä on vedonnut erityisesti nuoriin äänestäjiin. Sinn Féin on myös onnistunut esittämään itsensä maltillisena myönnytysten tekijänä ja kompromissien hakijana katolisten ja kansainvälisen median keskuudessa. Tämä asetelma on korostunut erityisesti jokakesäisen marssikauden aikana, jolloin protestanttisen Oranialaisveljeskunnan ehdottomuus on näyttäytynyt vihamielisempänä kuin katolisten väkivaltainen mellakointi. Toukokuussa 2005 pidetyt vaalit osoittivat kuitenkin, että Sinn Féin oli tullut tiensä päähän äänisaaliin kasvattamisessa siihenastisella strategiallaan, ja heinäkuussa IRA ilmoitti lopettavansa aseellisen toimintansa. IRA:sta oli ehtinyt tulla Sinn Féinille taakka erityisesti Irlannin tasavallassa, jossa sen kannatus ei ole vieläkään noussut mainittavaksi. Ryhmittymä alkoi etsiä kunniallista tietä pois aseellisesta toiminnastaan jo 1970-luvulla, mutta sisäiset kiistat ja toisaalta muiden osapuolten linjaukset hidastivat prosessia. 1990-luvulla IRA:n pääasiallisena tehtävänä oli toimia neuvotteluaseena, jotta Sinn Féin saisi aikaan mahdollisimman otolliset olosuhteet saaren yhdistämiselle. Lontoo vastasi IRA:n ilmoitukseen vapauttamalla ns. Shankillin pommittajaksi kutsutun IRA:n jäsenen, kiihdyttämällä joukkojen vetäytymistä alueelta sekä lakkauttamalla erikoisosaston RIR:n (aikaisemmin UDR), jonka jäsenistä enemmistö oli protestantteja. Unionistit ovat suhtautuneet itse ilmoitukseen skeptisesti, mutta Blairin toimiin suorastaan vihamielisesti väittäen, ettei heille oltu kerrottu aiotuista toimista etukäteen. Lisäksi unionistit katsovat, että lisämyönnytyksiä ei tulisi tehdä ennen kuin IRA:n lausunto on todettu paikkansapitäväksi myös pidemmällä aikavälillä. On myös syytä huomata, että IRA ei lakkauttanut itseään kuten Paisley on vaatinut.
- ko:북아일랜드 ja:北アイルランド simple:Northern Ireland

Neliökilometri

Neliökilometri (lyhenne km²) on pinta-alan yksikkö. Yksi neliökilometri on 1000 metriä × 1000 metriä eli 1 000 000 neliömetriä tai hehtaareina ilmaisten 100 hehtaaria. Luokka:Pinta-alayksiköt

Lontoo

Lontoo (englanniksi London) on Yhdistyneen kuningaskunnan ja Englannin pääkaupunki. Kaupungin asukasluku oli vuoden 2005 väestötutkimuksessa noin 7 421 228 eli Lontoo on yksi Euroopan suurimmista kaupungeista. Kaupungin pinta-ala on 1 579 neliökilometriä, jonka voi suhteuttaa esimerkiksi New Yorkin pinta-alaan, joka on reilu puolet Lontoon vastaavasta eli 831 neliökilometriä.

Maantiede

New York Lontoon kaupunkia ei hallinnollisessa mielessä ole varsinaisesti olemassakaan, vaan niin sanottu Suur-Lontoo koostuu 32 itsenäisestä kunnasta (borough) sekä pienestä alueesta nimeltä Lontoon kaupunki (City of London), joiden itsehallinto on lähellä suomalaisen kunnan itsehallinto-oikeutta. Kaupunginosat muodostavat yhdessä yhden isomman hallinnollisen yksikön, jonka kattamaa aluetta kutsutaan yleisesti Lontooksi tai Suur-Lontooksi. Tämän lisäksi maa jaetaan myös kuntiin (county), joiden hallinnolliset oikeudet Lontoon ulkopuolella ovat pitkälti samanlaiset kuin Lontoon kaupunginosilla, mutta tästä huolimatta Lontoon kaupunginosat kuuluvat myös omiin kuntiinsa. Esimerkiksi Hounslow'n kaupunginosa kuuluu Middlesexin kuntaan, mutta on silti kiinteä osa Lontoota. Englannin kuningashuoneen palatsi, Buckinghamin palatsi, sijaitsee Lontoossa. Suur-Lontoon rajana, kuten tavallaan Suomessa pääkaupunkiseudunkin rajana, pidetään kaupunkia ympäröivää kehätietä, M25:tä, joka on noin 188 kilometriä pitkä ja on maailmanlaajuisesti tunnettu valtavista liikenneruuhkistaan. Lontoon halki virtaa Thames-joki, joka laskee Pohjanmereen. Sillä on ollut iso merkitys Lontoon kehittymisellä. Alun perin kaupunki perustettiin joen pohjois rannalle.

Ilmasto

Lontoossa vallitsee lauhkea ilmasto. Kesät ovat lämpiä mutta harvoin kuumia ja talvet ovat harvoin todella kylmiä. Sademäärä on kohtalaisen alhainen koko vuoden. Kesän lämpötilat harvoin ylittävät yli 33°C, tosin korkeat lämpötilat ovat viimeaikoina yleistyneet. Korkein mitattu lämpötila Lontoossa oli 37.9°C, joka mitattiin Heathrown lentokentällä vuonna 2003. Rankat lumisateet ovat myös erittäin harvinaisia. Viime vuosina lunta on yleensä tullut pari kertaa talvessa ja harvemmin yli 25 mm. Lontoon vuotuinen sademäärä 600 mm on pienempi kuin esim Roomassa tai Sydneyssä. Lontoon laaja rakennettu alue luo oman mikroilmaston. Rakennuksiin varastoitunut lämpö nostaa ympäristön lämpötilaa ja Lontoon lämpötila on joskus ympäröiviä alueita noin 5°C lämpöisempi.

Kaupunginosat (Boroughs)

Asukasluvut ovat peräisin: UK Census, 2001.

Väestö

Lontoota kutsutaan usein maailman monikielisimmäksi kaupungiksi, sillä lontoolaiset puhuvat yli kolmeasataa kieltä ja yli kolmekymmentä prosenttia Lontoon koululaisista puhuu kotonaan jotain muuta kieltä kuin englantia. Monikulttuurisuus näkyy ja kuuluu Lontoon kaduilla.

Asukasmäärän kehitys

Vuoteen 1750 asti asukasmäärät ovat arvioita. Vuodet 1801 - 2001 ovat väestönlaskenta lukuja. Vuoden 2005 tiedot ovat peräisin tietokoneelta.

Liikenne

mikroilmasto Lontoossa toimii kattava, joskin melko kallis ja erittäin ruuhkainen julkinen liikenne.

Metro

Lontoon metro, joka on lajissaan maailman vanhin, on ruuhka-aikoina varsinkin keskustassa tupaten täynnä.

Linja-autot

Linja-auto -liikenne on erityisen hyvin tunnettu punaisista, kaksikerroksisista linja-autoistaan (double deckers).

Lentoliikenne

Lontoossa on viisi kansainvälistä lentokenttää: Heathrow, London Gatwick Airport, London Stansted Airport, London Luton Airport ja London City Airport.

Urheilu

Lontoossa on pidetty kesäolympialaiset vuosina 1908 ja 1948. Seuraavan kerran Lontoo on kisaisäntä vuoden 2012 kesäkisoissa. Lontoo tulee olemaan ensimmäinen kaupunki, jossa olympialaiset on pidetty kolme kertaa.

Tunnettuja urheiluseuroja

- Arsenal, jalkapallo, Valioliiga
- Chelsea, jalkapallo, Valioliiga
- Tottenham Hotspur, jalkapallo, Valioliiga
- Fulham, jalkapallo, Valioliiga
- Charlton Athletic, jalkapallo, Valioliiga
- West Ham United, jalkapallo, Valioliiga

Suomen suurlähetystö, Lontoo

Suomen Lontoon-suurlähettiläs on Jaakko Laajava. Suurlähetystö sijaitsee osoitteessa 38 Chesham Place. Suurlähettiläänä oli vuodesta 1996 vuoteen 2004 Pertti Salolainen.
- [http://www.finemb.org.uk/fi/ Suomen suurlähetystö, Lontoo]

Aiheesta muualla

- [http://www.visitlondon.com/ Lontoon viralliset matkailusivut]
- [http://www.london.gov.uk/ Lontoon pormestarin ja kaupunginhallituksen sivut]
- [http://london.visittown.com London, VisitTown.com]
- [http://wikitravel.org/en/London Lontoo Wikitravelissa] Pertti Salolainen als:London ms:London zh-min-nan:London ko:런던 ja:ロンドン simple:London th:ลอนดอน fiu-vro:London

Suur-Lontoo

Greater London (suur-Lontoo) on kreivikunta ja lääni Englannissa. Se koostuu Lontoon kaupungista (City of London), joka on noin 2,6 neliökilometrin kokoinen alue Lontoon keskustassa, sekä 32 muusta kunnasta (London boroughs) sen ympärillä. Yleisessä kielenkäytössä Lontoosta puhuttaessa tarkoitetaan tätä kaupunkiseutua. Alueen koko pinta-ala on 1 579 km², ja sen väkiluku vuonna 2001 oli 7 322 400. Alueen hallintoelimenä toimii Greater London Authority, jota johtaa pormestari Ken Livingstone yhdessä kaupunginvaltuuston (London Assembly) kanssa. Sekä pormestari että valtuusto valitaan suorilla vaaleilla neljän vuoden vaalikaudeksi.

Alueet

Aiheesta muualla

- [http://www.london.gov.uk/ Greater London Authority] Luokka:Englannin läänit

Englannin kieli

Englannin kieli on maailman kolmanneksi tai neljänneksi puhutuin kieli kiinan ja mahdollisesti espanjan ja hindin jälkeen natiivipuhujien määrällä mitattuna. Äidinkielenään sitä puhuu noin 380 miljoonaa ihmistä. Kaiken kaikkiaan englantia osaa hyvin tai kohtuullisesti vähintään 600 miljoonaa puhujaa, ja arviolta 2 miljardia ihmistä (eli noin kolmannes maapallon väestöstä) osaa kieltä ainakin jonkin verran. Englanti on viime vuosikymmeninä ollut maailman johtavan kielen asemassa: Se on nyt levinnein ja käytetyin kieli mm. kansainvälisessä kaupassa, politiikassa ja tieteessä. Siitä on tullut nykyajan lingua franca eli maailmankieli. Sen asemaa maailman johtavana kielenä on myös kritisoitu, mm. siitä, että siinä on selvästi vaikeampi oikeinkirjoitus kuin useimmissa muissa kirjoitetuissa kielissä. Englannin kielen merkitys on kasvanut erityisesti 2. maailmansodan jälkeen, lähinnä Yhdysvaltojen ja sen maailmanpoliittisen ja taloudellisen aseman vaikutuksesta. Kieli kuuluu indo-eurooppalaisen kielikunnan germaaniseen kieliryhmään, mutta sisältää suuren määrän lainasanoja ranskasta ja latinasta. Tässä mielessä kieli on siis eräänlainen germaanisten ja latinalaisten kielten sekoitus, mikä saattaa myöskin omalta osaltaan selittää kielen laajenemista maailmankieleksi. Englanti on virallinen tai puhutuin kieli mm. seuraavissa valtioissa:
- Australia
- Bahama
- Etelä-Afrikka
- Filippiinit
- Intia (lähinnä hallinnon, ei käytännön kieli)
- Irlanti
- Jamaika
- Kanada
- Malta
- Uusi-Seelanti
- Yhdistynyt kuningaskunta (Iso-Britannia)
- Yhdysvallat

Kielioppi

Englanti on isoloiva kieli, vaikka se on kehittynyt fleksiota käyttävästä muinaisenglannista. Sanajärjestys (subjekti-verbi-objekti) on siksi kieliopillistunut. Lähes kaikki persoonamuodot ovat hävinneet säännöllisistä verbeistä, lukuun ottamatta yksikön kolmannen persoonan -(e)s-päätettä, esim. goes 'menee'. Aikamuotoja on viisi; futuuri, preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti. Näistä futuuri, perfekti ja pluskvamperfekti muodostetaan apuverbeillä, imperfekti taas päätteellä -ed. Englannissa ei ole nominien sijamuotoja. Joskus omistuskliitti -'s luokitellaan genetiiviksi, mutta se ei käyttäydy genetiivin tavoin. Kieliopillisia lukuja on kaksi: yksikkö ja monikko. Epäsäännöllisiä verbejä ja monikkoja on paljon. Usein vaihtelut perustuvat vokaalinvaihdoksiin, esim. ablauttiin (esim. swim, swam, swum) tai umlauttiin (esim. man, men). Osa epäsäännöllisistä verbeistä on taipumattomia muotoja (esim. cut).

Äänteet

Seuraavasta taulukosta käyvät ilmi englannin kielen äänteet. Kuten taulukosta käy ilmi, englannin kielessä on kohtalainen määrä hankausäänteitä. Niistä sibilantit ovat aina labialisoituneet (äännetään pyörein huulin). Hankalimpia äänteitä ovat dentaalit, joiden lausuminen on vaikeaa suurelle osalle englantia vieraana kielenä opiskelevista. Kontrasti soinnillisten ja soinnittomien hankausäänteiden välillä on olemassa, mutta niiden kesken esiintyy myös allofoniaa: esimerkiksi /z/ on allofoni /s/:lle sanassa president, mutta erillinen foneemi sanassa haze "sumu" (vrt. hays "heinät"). Englannissa ei ole tremulantteja eli r-äännettä, muutamia murteita lukuun ottamatta, vaan r on velarisoitunut ja labialisoitunut. Yläluokan brittienglannista r on hävinnyt lähes kokonaan, jättäen vain foneettisia jälkiä ympäröiviin vokaaleihin. Siellä, missä se ei ole hävinnyt, se esiintyy yleensä täryttömänä puolivokaalina. Pohjois-Amerikassa r on muuttunut retrofleksi-puolivokaaliksi tai lisännyt r-värinää läheisyydessään esiintyviin vokaaleihin. Skottienglannissa r on yksitäryinen tremulantti. Britannian murteissa eli brittienglannissa r:n ääntäminen vaihtelee paljonkin; esim. Orkneyn alueen englannissa se on uvulaarinen kuten ranskassa. Englannin kielen muiden konsonanttien perusmuodot ovat suomenkielisille tuttuja. Kontrasti soinnillisten (b, d, g) ja soinnittomien (p, t, k) klusiilien välillä on suurempi kuin suomessa. Lisäksi sanan alussa soinnittomat klusiilit aspiroituvat, eli ne äännetään suuremmalla voimalla siten, että konsonantin jälkeen sointi palaa vasta pienen hetken päästä. ranskassa Vokaaleja on moniin muihin kieliin verrattuna varsin paljon. Murteiden välillä esiintyy lisäksi suuria vokaalinvaihteluita. Brittiläisessä standardienglannissa (ns. Oxford English) pitkien ja lyhyiden vokaalien ero ei ole foneettinen. Kontrasti on sen sijaan tiukkojen ja höllien vokaalien välillä — näiden pituus vaihtelee allofonisesti. Höllä vokaali (esim. bit) on sentralisoitunut (lähempänä švaata) ja sen artikulointi on epätarkempaa. Tiukat vokaalit (esim. beat) lausutaan taas samalla tavalla kuin suomen pitkät vokaalit, eli selkeästi artikuloiden. Murteesta ja allofoniasta riippuu, muuttuuko pituus. Skottienglannissa pituuseroa ei ole, ja sentralisointi jää ainoaksi eroksi. Australian englannissa taas tilanne on päinvastainen: vain pituus on merkitsevä. Erikoisuutena englannissa on puoliväljä lavea keskivokaali [ɜ], esim. standardienglannissa fur [fɜː], joka on yksi harvinaisimmista vokaaleista maailman kielissä, erityisesti jos se on roottinen kuten Amerikassa.

Kirjoitus

Englantia kirjoitetaan latinalaisella aakkostolla, ilman diakriittisiä merkkejä. Kirjoitusjärjestelmä ei ole foneettinen, vaan vain noin 85 % sanoista ääntyy säännöllisesti. Syitä tähän on monia. Perussyy on se, että normannien valloittaessa Englannin muinaisenglannin säännöllinen kirjoitusjärjestelmä tuhottiin. Englantia alkoivat kirjoittaa normannikirjurit, jotka eivät välttämättä edes osanneet koko kieltä kunnolla. Tätä perua on esim. outo kirjoitustapa queen, vrt. muinaisenglannin cwene. Toinen syy on se, että kielessä on useita lainasanoja, joiden kirjoitustapaa ole haluttu muuttaa. Esimerkiksi "Sioux Falls" lausutaan ensimmäinen sana ranskan ja toinen perusenglannin mukaan: [su: fo:ls]. Yksi syy kirjoitusjärjestelmän monimutkaisuuteen on myös se, että sääntöjä on tahallaan rikottu, jotta sanat vastaisivat paremmin oletettuja etymologioita. Esimerkiksi sana [det] 'velka' haluttiin kirjoittaa debt, jotta se muistuttaisi latinan sanaa debit. Joissain tapauksissa tällaista syytä ei ole edes ollut, esim. sanaan ptarmigan on mielivaltaisesti lisätty alkuun kirjain P kreikan pteron-sanaa imitoiden, vaikka sana on itse asiassa peräisin gaelin sanasta tarmachan. Konsonanttien yksikirjaimiset perusmuodot kirjoitetaan pääsääntöisesti samoin kuin suomessa, poikkeuksina y [j], j, g [dʒʷ] ja r [ɹʷ]. Lisäksi kaikki sananalkuiset plosiivit ovat aspiroituneita. Kirjainyhdistelmiä ovat th joko [θ] tai [ð], ch tai tch [tʃʷ], sh [ʃʷ]. Poikkeuksia on runsaasti, ja usein ne perustuvat sanan ranskalaiseen tai muuhun ulkolaiseen alkuperään; esim. sanassa measure kirjain s merkitsee äännettä [ʒ]. Vokaalit lausutaan täysin eri tavalla kuin latinalaisessa käytännössä yleensä. Ensinnäkin jo muinaisenglannissa oli muutamia vokaalinmerkintätapoja. Koska muinausenglannnissa lyhyen vokaalin jälkeen tuli aina kaksoiskonsonantti, kirjoituksen kaksoiskonsonantit eivät muuta konsonanttia mitenkään, vaan muuttavat edeltävää vokaalia, esimerkiksi filer ääntyy [faIlər], kun taas filler ääntyy [fIlər]. Muinaisenglannin perua on myös se, että sanan lopussa oleva -e muuttaa edellistä vokaalia, esim. lit [lIt] vs. lite [lait]. Tärkeämpi syy vokaalimerkinnän muuttumiseen on se, että 1600-luvulla englannin vokaalit nousivat foneettisella asteikolla kukin yhden askeleen ylöspäin, esimerkiksi ee lausutaan [i:]. Jotkut pitkät vokaalit muuttuivat samalla diftongeiksi. Esimerkiksi englanninkielisten itsensä "pitkiksi" a-, i-, ja o-vokaaleiksi kutsumat äänteet ovat itse asiassa diftongeja: [ei], [ai] ja [ou].

Historia

Englannin kielen historiassa erotetaan yleensä kolme vaihetta:
- Muinaisenglanti (Old English) (vuodet 700-1100)
- Keskienglanti (Middle English) (1100–1500)
- Nykyenglanti (Modern English) (1500-)

Esimerkkejä

'Before they could shout in a praise of the shot, however, a dreaful wail from Bilbo put all thoughts of venison out of their minds. 'Bombur has fallen in! Bombur is drowning!' he cried. It was only too true. Bombur had only one foot on the land when the hart bore down on him, and sprang over him. He had stumbled, thrusting the boat away from the bank, and then toppled back into the dark water, his hands slipping off the slimy roots at the edge, while the boat span slowly off and disappeared.' -J.R.R.Tolkienin teoksesta The Hobbit, vuodelta 1937, suomeksi ilmestynyt nimellä Hobitti eli sinne ja takaisin

Aiheesta muualla

- Wikipedia. Main page Englanninkielinen Wikipedia
- Simple English Wikipedia. Main page Helpon englannin Wikipedia
- [http://www.tracetech.net/sanat/ Englanti–suomi–englanti-sanakirja] Luokka:Englannin kieli Luokka:Australian kielet Luokka:Belizen kielet Luokka:Botswanan kielet Luokka:Englannin kielet Luokka:Etelä-Afrikan kielet Luokka:Gambian kielet Luokka:Guamin kielet Luokka:Guyanan kielet Luokka:Irlannin kielet Luokka:Kanadan kielet Luokka:Kenian kielet Luokka:Lesothon kielet Luokka:Liberian kielet Luokka:Malawin kielet Luokka:Maltan kielet Luokka:Mauritiuksen kielet Luokka:Palaun kielet Luokka:Ruandan kielet Luokka:Sambian kielet Luokka:Seychellien kielet Luokka:Sierra Leonen kielet Luokka:Skotlannin kielet Luokka:Tokelaun kielet Luokka:Ugandan kielet Luokka:Uuden-Seelannin kielet Luokka:Walesin kielet Luokka:Yhdistyneen kuningaskunnan kielet Luokka:Yhdysvaltain kielet Luokka:Zimbabwen kielet als:Englische Sprache ms:Bahasa Inggeris zh-min-nan:Eng-gí ko:영어 ja:英語 simple:English language th:ภาษาอังกฤษ

Kymri

Kymri on Walesissa puhuttava kelttiläinen kieli. Kymrin puhujien määrä romahti 1800-luvulla englantilaistamispolitiikan sekä varsinkin teollistumisen aiheuttaman englantia puhuneiden työläisten tulvan johdosta. Toisen maailmansodan jälkeen kymriä on ruvettu määrätietoisesti elvyttämään. Kymriä puhuu nykyisin äidinkielenään runsaat 600 000 ihmistä. 1800-luvulla

Asema yhteiskunnassa

Toisin kuin esimerkiksi iiri, kymri ei varsinaisesti koskaan ole joutunut vainon kohteeksi. Walesilaiset ovat pääasiassa protestantteja, joten kieltä ei pidetty sillä tavalla kapinallisuuden ilmentymänä kuin katolisten puhumaa iiriä. Sitä vastoin maastamuutto on verottanut merkittävästi kymrinkin puhujia - siinä missä (skotti)gaelin puhujia oli 1900-luvun alussa enemmän Kanadan Cape Bretonissa kuin Skotlannissa, kymrinkielisten maastamuuttajien suurin siirtokunta syntyi Argentiinan eteläosassa sijaitsevaan Chubutiin. Toisin kuin iiri Irlannissa, kymri näkyy ja kuuluu lähes kaikkialla Walesissa, vaikka tärkeimmät kymrinkielisten asuma-alueet ovat Walesin länsiosissa. Eteläistä ja pohjoista kymrinkielisten aluetta erottaa toisistaan leveähkö englanninkielinen vyöhyke, joten myös kymrinkielisillä on jonkin verran ongelmia murteiden ajauduttua erilleen. Pohjois- ja eteläwalesilaiset kymrinpuhujat laskevatkin mielellään leikkiä murre-eroista. Kirjakieli on kuitenkin varsin erilaista kuin puhutut murteet ja toimiikin siksi yhdistävänä voimana. Arkaainen kirjakymri eroaakin itse asiassa murteista yhtä paljon kuin kirja-arabia puhutusta arabiasta. Sana kirjoittaa on kirjakielellä ysgrifennu, mutta puhekieltä jäljittelevässä tekstissä se voidaan kirjoittaa shgwennu.

Kymrin historiaa

Kirjakymrin pohjana toimii vuonna 1588 julkaistu William Morganin - Walesin Mikael Agricolan - raamatunkäännös. Kielen kirjallinen historia alkaa jo varhaiskymristä (500-luku), mutta suuria määriä kirjallisia muistomerkkejä on säilynyt vasta muinaiskymrin (800-1000-luku) ajalta. Keskikymri (1100-1300-luku) on jo jossain määrin ymmärrettävää nykykymrin puhujalle: tälle aikakaudelle sijoittuvat vanhimmat säilyneet kymrinkieliset versiot walesilaisten Mabinogion-muinaismytologiasta. Varhaisen uuskymrin aika sijoittuu keskikymrin ja Morganin raamatunkäännöksen väliin, 1300-1500-luvulle. Tämän aikakauden tärkeimpiä kirjallisia teoksia ovat Dafydd ap Gwilymin, Walesin kansallisrunoilijan, runoteokset, jotka ovat vauhdikkaita, uskallettuja ja eroottisiakin.

Kymrinkielinen kirjallisuus

Nykykymrin kirjallisuudesta ei oikein voi sanoa samaa. Walesilaiselle yhteiskunnalle on viime aikoihin asti ollut ominaista ankaralakinen, teologialtaan kalvinistispainotteinen uskonnollisuus, ja vaikka protestantismi onkin rohkaissut äidinkielen kirjalliseen käyttöön - kymrinkielinen kirjallinen perinne ei koskaan ole jäänyt samalla tavalla pelkän suullisen kansanperinteen varaan kuin iirinkielinen - suuri osa nykykymrinkielisestä kirjallisuudesta on pitäytynyt yksinomaan uskonnollisiin aiheisiin. 1700-luvun tärkein kymrinkielinen runoilija oli William Williams Pantycelyn (1717-1791), joka oli Walesin metodistisen herätyksen tärkeimpiä johtajia. William Williams Pantycelyn kirjoitti suosittuihin sävelmiin hengellisiä lauluja ja virsiä ja saikin lempinimekseen "Sulosointuinen laulaja", Y Pêr Ganiedydd. Toinen merkillepantava 1700-luvun kulttuurihenkilö oli Iolo Morgannwg, oikealta nimeltään Edward Williams (1747-1826). Hän oli merkillinen hahmo, joka näyttää siltä kuin olisi eksynyt hippien 1960-luvulta kaksi vuosisataa aiempiin aikoihin. Iolo käytti tiettävästi runsaita määriä hallusinogeenistä ainetta nimeltä laudanum (kyseessä lienee alkoholin ja oopiumin sekoitus) ja keksi niiden vaikutuksen alaisena omasta päästään Walesille erilaisia druidi- ja pakanaperinteitä, joista osa on jäänyt kummittelemaan myös nykywalesilaisten kulttuurifestivaalien, eisteddfodin, ohjelmistoon. Iolon visioilla oli huomattava vaikutus samanaikaisiin englantilaisiin romantikkoihin, ja onkin mahdollista, että suuri osa nykyajan "kelttiläisyydeksi" väitetystä henkisyysharrastuksesta perustuu pitkälti Iolon laudanumpäissään keksimiin ajatuksiin. 1800-luvulla alkoi ilmestyä myös kymrinkielisiä romaaneja. Ensimmäinen merkittävä romaanikirjailija oli Daniel Owen (1836-1895), mutta jo ennen hänen teoksiaan oli kymriksi käännetty englanninkielistä kirjallisuutta, kuten Harriet Beecher Stowen Tuomo-sedän tupa. 1900-luvun merkittävimpiä klassikoita ovat Saunders Lewis (1893-1985) ja Kate Roberts (1891-1985). Lewis oli ennen kaikkea näytelmä- ja kuunnelmakirjailija, joka osallistui kiivaasti kymrinkielisten oikeustaisteluun ja nationalistiseen toimintaan eksyen välillä huolestuttavan lähelle natsismiakin. Roberts oli tuottelias romaani- ja novellikirjailija, joka myös osallistui nationalistiliikkeen toimintaan: hän perusti myös oman kustantamon kymrinkielistä kirjallisuutta varten. Hedd Wyn, oikealta nimeltään Ellis Humphrey Evans (1887-1917) kaatui ensimmäisessä maailmansodassa ja sai kymrinkielisen runouden arvostetuimman palkinnon kuoltuaan. Hedd Wyniä on verrattu samanaikaisiin englantilaisiin sotarunoilijoihin Siegfried Sassooniin, Wilfred Oweniin ja Charles Hamilton Sorleyhin.

Muuta

Walesilainen rock-yhtye Super Furry Animals on levyttänyt myös kymrinkielisiä kappaleita.

Kymrin kielestä muualla

- [http://www.clwbmalucachu.co.uk Clwb Malu Cachu, sivusto kymrin opiskelijoille]
- [http://www.gwybodiadur.co.uk Gwybodiadur] paljon tietoa kymristä
- [http://www.websters-online-dictionary.org/definition/Welsh-english/ Kymri-englanti -sanakirja]
- [http://www.cymru.ac.uk/canolfan/ The University of Wales Centre for Advanced Welsh and Celtic Studies]
- [http://www.bbc.co.uk/learnwelsh BBC LearnWelsh]
- [http://www.bbc.co.uk/learnwelsh/grammar/index.shtml Kymrin kielioppia]
- [http://www.cs.cf.ac.uk/fun/welsh/ Kymrinkurssi]
- [http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=cym Etnhologuen sivu kymristä]
- [http://www.insultmonger.com/swearing/welsh.htm Kuinka kirota kymriksi] Luokka:Wales Luokka:Walesin kielet als:Walisisch zh-min-nan:Cymru-gí ko:웨일스어 ja:ウェールズ語 simple:Welsh language

Gaelin kieli

Gaeli, gaeliksi Gàidhlig, on kelttiläinen kieli, jota puhuu äidinkielenään noin 90 000 ihmistä Skotlannissa, ennen kaikkea Hebridien saarilla. Gaelin lähimmät sukukielet ovat iiri ja Mansaarella puhuttu, jo yleisesti sammunut manksi. Gaeli on peräisin Dál Riadan heimokuningaskuntaan kuuluneilta irlantilaisilta valloittajilta, jotka hankkivat Ionan luostarin seuduilta itselleen sillanpään ja alkoivat lähetyssaarnaaja Colm Cillen johdolla levittää kristinuskoa Skotlantiin. Aiemmin Skotlantia asuttanutta kansaa kutsuttiin pikteiksi. Nämä jättivät jälkeensä vain paikannimiä, joista osa on täysin vierasta kieltä, osa kelttiläisiä, mutta ei gaelilaisia, vaan pikemminkin walesilaisia. 1600-luvulle saakka gaeli ja iiri käyttivät yhteistä kirjakieltä. Gaeli ei koskaan ole ollut koko Skotlannin kieli. Se oli kuitenkin Skotlannin itsenäisen valtion kansallinen kieli siihen asti, kunnes kuningas Malcolm Canmore, joka meni naimisiin englantia äidinkielenään puhuneen prinsessan kanssa, muutti hovinsa englannin (tai tarkkaan ottaen alamaan skottienglannin) kieliseksi. Tällöin gaeli alkoi vetäytyä ylämaille ja jäi vähemmistökieleksi. Nykyään gaeli on elinvoimainen yksinomaan Hebridien saarilla (gaeliksi Na h-Eileanan a-Niar) ja osassa Skye-saarta (Sgitheanach). Alue on yhtenäinen, joten gaelin puhujilla ei ole sellaisia murre-eroja ongelminaan kuin iirinkielisillä lukuun ottamatta mantereenpuoleisia murteita, kuten Nancy Dorianin tutkimaa Itä-Sutherlandin murretta: nämä ovat yleensä jääneet pieniksi, kuihtuviksi kielisaarekkeiksi ja sellaisina sivuun Hebridien gaelin kirjakielistymisestä ja intellektualisoitumisesta sivistyskieleksi. Hebridien gaeli on saanut hyvin voimakkaita vaikutteita viikinkien muinaisnorjasta. Siksi nykyinen puhekieli eroaa selvästi käytössä olevan raamatunkäännöksen gaelista, joka perustuu nyt jo sukupuuttoon kuolleeseen Argyllin murteeseen ja on siksi selvästi lähempänä iiriä kuin merkittävimmät nykyisin puhutut murteet. muinaisnorja Skottigaeli muistuttaa iiriä riittävästi, jotta nämä kaksi kieltä ovat toistensa puhujille suhteellisen ymmärrettäviä. Kielioppi on kuitenkin kehittynyt kummallakin puolella omaan suuntaansa. Sanavaraston puolesta skottigaeli on englantilaistuneempi, koska toisin kuin iiri, se ei ole koskaan päässyt valtiollisten normituspyrkimysten piiriin, vaan jäänyt sitä äidinkielenään puhuvien omaksi kansanmurteeksi. Tästä syystä skottigaeli vaikuttaa iirinosaajasta usein hyvinkin reippaalta ja elävältä kansankieleltä verrattuna iirin tönköimpiin ja paperisimpiin muotoihin. Luokka:Skotlannin kielet

Skotlanti

Skotlanti (gaelin kielellä Alba) on Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan osa Ison-Britannian saaren pohjoisosassa käsittäen suunnilleen kolmanneksen saaren pinta-alasta.

Historia

Skotlannin itsenäinen kuningaskunta muodosti vuonna 1603 personaaliunionin Englannin kanssa, kun Skotlannin kuningas Jaakko VI tuli myös Englannin kuninkaaksi nimellä Jaakko I. 26. maaliskuuta 1707 Skotlannin parlamentti hyväksyi unionisopimuksen, joka astui voimaan 1. toukokuuta 1707 ja joka loi uuden Ison-Britannian kuningaskunnan, jolla oli yksi yhteinen parlamentti Westminsterissä Lontoossa. Uudesta valtiosta muodostui myöhemmin nykyinen Yhdistynyt kuningaskunta, mutta joiltakin osin, varsinkin lakien osalta, Skotlanti pysyi erillisenä. Vuonna 1999 Skotlanti sai takaisin itsehallintoaan ja sille perustettiin oma parlamentti, jonka tehtäviä ovat Skotlannin sisäisten asioiden hoitaminen. Skotlanti on Englannin jälkeen suurin Yhdistyneen kuningaskunnan osa.

Politiikka

Skotlanti sai oman parlamentin vuonna 1998. Syyskuussa 1997 kolme neljännestä äänestäjistä kannatti sen perustamista. Yhdistyneen kuningaskunnan poliittisten puolueiden lisäksi Skotlannissa vaikuttavat Skotlannin kansallispuolue (Scottish National Party, lyhenne SNP), Skottilainen sosialistipuolue (Scottish Socialist Party, lyhenne SSP) ja Skottilainen vihreä puolue (Scottish Green Party). Paikallispuolueet ovat lisänneet vaikutusvaltaansa parlamentin perustamisen jälkeen. Perinteisen oikeisto–vasemmistojaon lisäksi politiikkaan vaikuttaa itsehallintokysymys, jota Yhdistyneen kuningaskunnan puolueet ovat tukeneet enemmän tai vähemmän historiansa aikana. Nyt kun itsehallinto on jo saatu, kysymys koskee sitä, pitäisikö Skotlannin itsenäistyä. Vuoden 2004 kyselyssä 66 prosenttia skotlantilaisista kannatti itsehallinnon lisäämistä ja vain kaksi prosenttia halusi palauttaa määräysvallan Westminsteriin.

Ilmasto

Skotlannissa on meri-ilmasto. Ilmastoalue on kostean lauhkea ja vuoden keskilämpötila 8,666 Celsiusastetta. Kylmin kuukausi on Skotlannissa tammikuu, jonka on keskilämpö on +3,5 Celsiusastetta. Lämpimimmät kuukaudet ovat heinä- ja elokuu, jolloin on noin +14.5 Celsiusastetta. Skotlannin vuotuinen sademäärä on 670,6 millimetriä.
- Vuotuinen lämpötilan vaihtelu: yksitoista Celsiusastetta
- Kesän pituus: neljä kuukautta (kesä–syyskuu)
- Talven pituus: 0 kuukautta

Uskonnot

Skotlannin uskonnot jakaantuvat seuraavanlaisesti: anglikaaneja 60 prosenttia, roomalaskatolilaisia 14 prosenttia, presbyteerejä neljä prosenttia, metodisteja kolme prosenttia, muslimeja kolme prosenttia sekä muita 14 prosenttia. Skotlannissa on samoja ongelmia katolilaisten ja protestanttien välillä, kuin Pohjois-Irlannissa. Pohjois-Irlannissa

SWOT

Katso myös

- Elgin
- als:Schottland ms:Scotland ko:스코틀랜드 ja:スコットランド simple:Scotland

1284

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

- Luokka:1200-luku ko:1284년

Skotlanti

Historia

Politiikka

Ilmasto

Uskonnot

SWOT

Katso myös

- Elgin
- als:Schottland ms:Scotland ko:스코틀랜드 ja:スコットランド simple:Scotland

1603

Tapahtumia

- Tokugawan aika alkoi Japanissa

Syntyneitä

Kuolleita

- 24. maaliskuuta: Elisabet I, Englannin kuningatar Luokka:1600-luku ms:1603 ko:1603년 simple:1603

1707

Tapahtumia

- Skotlannin ja Englannin yhdistäminen Ison-Britannian kuningaskunnaksi.

Syntyneitä

- 15. huhtikuuta - Leonhardt Euler, sveitsiläinen matemaatikko (k. 1783)

Kuolleita

- Luokka:1700-luku ms:1707 ko:1707년

1800

Tapahtumia

- William Herschel löysi infrapunasäteilyn.

Syntyneitä

- 10. tammikuuta - Lars Levi Laestadius
- 20. joulukuuta – Gabriel Rein, historiantutkija, professori, Helsingin yliopiston rehtori

Kuolleita

Huomaa

- 1800 ei ole karkausvuosi, koska Gregoriaanisessa kalenterissa tasavuosisadat ovat karkausvuosia vain jos itse vuosisataa osoittava luku (tässä 18) on 4:llä jaollinen. Luokka:1800-luku ms:1800 ko:1800년

1922

Tapahtumia

- 11. tammikuuta - Ensimmäinen onnistunut diabeteksen insuliinihoito
- 29. tammikuuta - Costa Rican, Guatemalan, Hondurasin ja El Salvadorin liitto purkautui.
- 2. helmikuuta - Läskikapina
- 2. helmikuuta - James Joycen Odysseus julkaistaan kokonaisuudessaan Pariisissa.
- 14. helmikuuta - Ernst Tandefelt murhaa sisäministeri Heikki Ritavuoren
- 25. helmikuuta - Sarjamurhaaja Henri Désiré Landru teloitetaan giljotiinilla
- 20. maaliskuuta - USS Langley, ensimmäinen Yhdysvaltain laivaston lentotukialus käyttöön.
- 16. huhtikuuta - Rapallon sopimus Saksan ja Neuvosto-Venäjän välillä.
- 28. heinäkuuta - Irlannin sisällissota alkaa.
- 12. elokuuta - Dáil Éireannin puheenjohtajan, Arthur Griffithin salamurha.
- 22. elokuuta - Irlantilaisen vapaustaistelijan, Michael Collinsin salamurha.
- 23. elokuuta - Kapina espanjalaisia vastaan Marokossa.
- 28. elokuuta - Japani myöntyi vetämään joukkonsa Siperiasta.
- 9. syyskuuta - Kreikkalaisia joukkoja takaa-ajavat turkkilaiset valtasivat Smyrnan. Tulipalo tuhosi suurimman osan kaupungista, 100 000 kuollutta.
- 18. syyskuuta - Unkari liittyi Kansainliittoon.
- 28. lokakuuta - Fasistit marssivat Roomaan, Benito Mussolinista tuli Italian nuorin pääministeri kautta aikain.
- 1. marraskuuta - Osmanien valtakunnan viimeinen sulttaani Mehmed VI Vahdettin luopui vallasta.
- 4. marraskuuta - Howard Carter löysi miehineen pääsyn Tutankhamonin hautaan Kuninkaiden laaksossa.
- 14. marraskuuta - British Broadcasting Corporation aloitti radiolähetykset Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
- 6. joulukuuta - Irlannin vapaavaltio perustettiin, Yrjö V:stä tulee Irlannin kuningas.
- 14. joulukuuta - Puolan presidentti Gabriel Narutowiczin salamurha.
- 30. joulukuuta - Venäjä, Ukraina, Valko-Venäjä ja Transkaukasian tasavallat muodostavat Neuvostoliiton.

Syntyneitä

- 1. maaliskuuta - Jitzhak Rabin, Israelin pääministeri ja Nobelin palkinnon voittaja
- 12. maaliskuuta - Jack Kerouac, kirjailija
- 21. maaliskuuta - Russ Meyer, amerikkalainen elokuvaohjaaja
- 27. toukokuuta - Christopher Lee, näyttelijä
- 21. huhtikuuta - Alistair MacLean, kirjailija
- 19. syyskuuta - Emil Zátopek, juoksija (k. 2000)
- 11. marraskuuta - Kurt Vonnegut, kirjailija
- 14. marraskuuta - Boutros Boutros-Ghali, YK:n pääsihteeri
- 16. marraskuuta - José Saramago, portugalilainen kirjailija, Nobel-voittaja 1988
- 26. marraskuuta - Charles M. Schulz, sarjakuvapiirtäjä ("Tenavat")
- 28. joulukuuta - Stan Lee, sarjakuvien käsikirjoittaja

Kuolleita

- 22. tammikuuta - Paavi Benedictus XV
- 1. huhtikuuta - Itävallan keisari Kaarle (Karl Franz Joseph)
- 2. elokuuta - Alexander Graham Bell, puhelimen keksijä
- 4. elokuuta - Pašša Enver (İsmail Enver Paşa), nuorturkkilainen poliitikko ja kenraali
- 22. elokuuta - Michael Collins, irlantilainen vapaustaistelija, salamurha
- 18. marraskuuta - Marcel Proust, ranskalainen kirjailija

Nobelin palkinnot

- Fysiikka: Niels Henrik David Bohr
- Kemia: Francis William Aston
- Lääketiede: Archibald Vivian Hill, Otto Fritz Meyerhof
- Kirjallisuus: Jacinto Benavente
- Rauha: Fridtjof Nansen ms:1922 ko:1922년 ja:1922年 simple:1922 th:พ.ศ. 2465

Neliökilometri

Maapallo

:Yleisnimenä maa tarkoittaa maaperää tai valtiota. Maa on Aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien. Maan keskietäisyys Auringosta on noin 150 miljoonaa kilometriä, eli määritelmän mukaisesti 1 AU. Maan kiertoaika Auringon ympäri on 365 vuorokautta 6 tuntia ja pyörähdysaika oman akselinsa ympäri on n. yksi vuorokausi eli 23 tuntia 56 minuuttia ja 4,10 sekuntia. Maapallon pyörähdysaika saattaa hieman muuttua luonnonilmiöiden, asteroidi-iskujen yms tapahtumien johdosta. Muutos on silti hyvin vähäistä. Esimerkiksi Joulukuussa 2004 tapahtuneen maanjäristyksen ja tsunamin johdosta maapallon pyörähdysaika pieneni 3 mikrosekunnilla (lähde: tähdet ja avaruus -lehti 1/2005 sivu 4) Maan ikä on noin 4500 miljoonaa vuotta. Maalla on yksi kiertolainen: Kuu. Se on emoplaneettaansa verrattuna suhteellisesti suurempi kuin yksikään toinen Aurinkokunnan kuu (pois lukien Pluton kuu Kharon). Paria voi pitää lähes kaksoisplaneettana. Maan kiertorata Auringon ympäri ei ole täysin ympyrämäinen, vaan tarkkaan ottaen ellipsi, jonka toisessa polttopisteessä on Aurinko tai oikeastaan tämän massakeskipiste. Maa on lähinnä Aurinkoa, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi, ja vastaavasti kauimpana, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on kesä. Vuodenaikojen vaihtelu johtuu kuitenkin siitä, että Maan akseli on 23,44 astetta kallellaan ratatason normaaliin nähden. Maan akseli on sen napojen kautta kulkevaksi kuviteltu suora. Tällä hetkellä akseli osoittaa lähelle Pohjantähteä. Auringon ja Kuun vaikutuksesta akseli kuitenkin kiertyy hitaasti, ja esimerkiksi 12000 vuoden kuluttua pohjoinen taivaannapa sijaitsee Vegan lähistöllä. Ilmiötä kutsutaan prekessioksi. Täyteen prekessiokierrokseen kuluu noin 26000 vuotta.

Maan ilmakehä ja vesivaippa

Maa on ainoa Aurinkokunnan planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä vettä; se peittää noin 70 % koko pallon pinnasta. Tästä se onkin saanut kutsumanimen "sininen planeetta". Maapallon kuivan maan pinta-ala onkin lähes täsmälleen sama kuin puolet pienemmän Marsin koko ala. Maan ilmakehä koostuu pääasiassa typestä (78 %) ja hapesta (21 %). Ihmiselämän kannalta tärkeää on että hiilidioksidia ilmassa on alle prosentti. Planeetan ja ilmakehän paksuuksien suhde on samaa luokkaa kuin omenan ja sen kuoren. Pinnalta katsottuna ilmakehän näkyvin ominaisuus on sen sinisyys, joka syntyy, kun valo siroaa kaasumolekyyleistä (Rayleigh-sironta). Valon spektrin sinisen pään aallonpituudet siroavat eniten. Ilman sirontaa taivas näyttäisi mustalta. Samasta ilmiöstä johtuen Aurinko näyttää keltaiselta tai punaiselta riippuen valon ilmakehässä kulkeman matkan pituudesta. Ilmakehä päästää lävitseen vain osan Auringon säteilystä, ja esimerkiksi haitallinen ultraviolettisäteily kilpistyy suurelta osin monen kymmenen kilometrin korkeudella sijaitsevaan otsonikerrokseen. Maa on nykytietämyksen mukaan maailmankaikkeuden ainoa planeetta, jolla varmasti on elämää. Elämän esiintymisen mahdollistavat mm. nestemäinen vesi ja Auringon jatkuva valoenergiavirta. Ilmakehässä oleva suurehko happimäärä sen sijaan on Maan kasviston aikaansaama ja on taas eläinten, myös ihmisten, elinehto.

Maan kuori ja vaippa

elämä Maan kiinteä kuorikerros koostuu paristakymmenestä mannerlaatasta, jotka "kelluvat" vaipan raskaamman kiviaineksen päällä. Laatat liikkuvat alituisesti toistensa suhteen, aiheuttaen maanjäristyksiä ja tulivuoritoimintaa, lähinnä laattojen reunoilla, jossa ne törmäävät tai työntävät toisensa alle. Toisaalta uutta laattamateriaalia eli merenpohjaa muodostuu valtamerten keskellä, esim. Islannissa, jossa kiviaines tupruttaa esiin Maan vaipasta. Laattaliikkeen energianlähde on sama radioaktiivinen hajoaminen josta enempää myöhemmin.

Maan ydin

Maan sisäinen koostumus on meille elintärkeä. Planeetalla on nimittäin jatkuvan radioaktiivisen hajoamisen ansiosta sula rauta-nikkeli-ydin, joka saa aikaan voimakkaan magneettikentän, mikä suojaa elämää vaaralliselta säteilyltä sekä Auringosta tulevalta suurienergiseltä hiukkaspommitukselta. Lähellä napa-alueita hiukkaspommitus voidaan nähdä paljain silmin öiseen aikaan värikkäinä revontulina. Magneettikentän vangitsemat Auringosta tulevat hiukkaset koostavat van Allenin vyöhykkeet. Maan magneettikenttä jonka voimakkuus on 0,000025 - 0,00005 teslaa, heikkenee aika-ajoin ja vaihtaa napaisuuttaan. Sama napaisuus kestää yleensä satojatuhansia vuosia.

Maan ytimen tutkiminen

Porauksilla on päästy 10 kilometrin syvyyteen maankuoren sisälle, mutta Maan vaippa kuoren alla on yhä koskematon. Epäsuoraa tietoa Maan sisäosista saadaan tutkimalla maanjäristysten ja ydinräjäytysten yhteydessä syntyviä seismisiä aaltoja. Ydin ei kuitenkaan ole aivan saavuttamaton, koska Kalifornian teknisessä korkeakoulussa planeettoja tutkiva David Stevenson on keksinyt erikoisen keinon vaipan tutkimiseen. Ensin räjäytetään maankuoreen syvä halkeama muutaman megatonnin vetypommilla. Halkeamaan kaadetaan samalla kertaa 100 000 tonnia sulaa rautaa, joka omalla painollaan painuu syvemmälle 400 km/vrk. Mukana pitäisi olla myös nyrkinkokoinen luotain, joka lähettää tietoja vaipan lämpötilasta, sähkönjohtavuudesta ja kemiallisesta koostumuksesta. Tietä raivaava sula rauta voi tosin sotkea mittauksia jonkin verran. Tutkimuksen raportit välitetään maanpinnalle ääniaaltoina, sillä radioaallot pysähtyvät paksuihin maakerroksiin. Vaippa ulottuu 3000 km syvyyteen, jonka jälkeen sula rauta viimeistään pysähtyy Maan metalliytimen tullessa vastaan. Stevenson itse sanoo hämmästyvänsä paljon, jos suunnitelma joskus toteutuu.

Maailmankartta

Maailmankartta on kartta maapallon pinnasta. Topografinen maailmankartta
Valitse haluamasi karttaruutu suurennettavaksi
kartta kartta kartta

Linkkejä

- [http://www.space.com/scienceastronomy/nasa_core_030514.html Space.com. NASA Meets Hollywood: Real Mission Proposed to Earth's Core]

Katso myös

- Maantiede Luokka:Planeetat Luokka:Maa zh-min-nan:Tē-kiû ko:지구 ms:Bumi ja:地球 simple:Earth th:โลก

Brittiläinen imperiumi

Brittiläinen imperiumi oli laajimmillaan 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, jolloin se kattoi yli 30 miljoonaa neliökilometriä ja sen alaisuudessa eli 400-500 miljoonaa ihmistä, tuolloin noin neljännes maailman väestöstä. Se oli Mongolivaltakunnan jälkeen historian toiseksi suurin alue yhden kansakunnan hallinnassa. Imperiumi syntyi englantilaisten levittäessä mahtiaan kaupan ja valloitussotien kautta ympäri maailmaa yli 300 vuoden ajan. Samalla englannin kieli nousi vähitellen kenties maailman tärkeimmäksi kieleksi.

Imperiumin alaisia alueita

Brittiläinen kansainyhteisö

Kansainyhteisö (englanniksi Commonwealth of Nations) (vuodet 1926–1949 Brittiläinen kansainyhteisö) on löyhä entisten Britannian alusmaiden ja territorioiden (sekä Ison-Britannian) muodostama yhteisö. Nykymuotoinen kansainyhteisö perustettiin 1931, kun Brittiläinen imperiumi alkoi vähitellen murtua, ja aikaisemmin Britannian hallitsemien alueiden välinen suhde tarvitsi uuden organisaation. Kansainyhteisön jäseninä on sekä tasavaltoja että kuningaskuntia. Kansainyhteisöllä ei ole perustuslakia. Sen päämies kuningatar Elisabet II, mutta tämä asema ei periydy automaattisesti hänen kruununperijälleen. Kansainyhteisöllä toimeenpaneva johtaja, joka valitaan kansainyhteisön poliitikkojen ja diplomaattien keskuudesta nelivuotiskaudeksi. Kansainyhteisön sihteeristö sijaitsee Lontoossa. Yhteisöllä ei ole valtaa puuttua toistensa asioihin, eivätkä yhteisön maat toimi yhdessä esimerkiksi ulkopoliittisissa kysymyksissä, mutta yhteisö kehittää jäsentensä demokratiaa ja koordinoi kehitysyhteistyötä rikkaiden ja köyhien jäsenmaiden välillä johtamalla esimerkiksi koulutushankkeita. Elisabet II hallitsee myös suoranaisena valtionpäämiehenä nimellä Commonwealth Realms tunnettuja Kansainyhteisön sisäpiirin jäseniä: Yhdistynyttä Kuningaskuntaa, Australiaa, Kanadaa, Uutta-Seelantia ja muutamia muita maita. Kansainyhteisö järjestää monessa lajissa urheilukilpailut, joita britit pitävät vähintään yhtä tärkeinä kuin Euroopan mestaruuskisoja. Luokka:Yhdistynyt kuningaskunta ms:Negara-negara Komanwel ko:영국 연방 ja:イギリス連邦

Euroopan unioni

:Eu voi tarkoittaa myös alkuaine europiumia. europium Euroopan unioni (EU) on taloudellinen ja poliittinen liitto, jonka jäsenvaltiot ovat vapaaehtoisesti luovuttaneet osan itsemääräämisoikeudestaan unionin keskushallinnolle. Euroopan unionin merkittävimpään toimivaltaan kuuluvat mm. sisämarkkinat, euroalue, maatalouspolitiikka ja kauppapolitiikka. Nimitys Euroopan unioni tuli käyttöön vuonna 1992 Maastrichtin sopimuksen eli Sopimuksen Euroopan unionista myötä. Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuin ovat EU:n keskeisimmät toimielimet Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta. Romania ja Bulgaria ovat liittymässä jäseniksi vuonna 2007. Lisäksi Turkin ja Kroatian kanssa käydään jäsenyysneuvotteluja. Euroopan unionin tunnuksia ovat mm. euro, Euroopan unionin lippu sekä "kansallislaulu" (Euroopan hymni) on Beethovenin säveltämä Oodi Ilolle (Ode an die Freude). :Katso tarkemmin Euroopan unionin symbolit

Tilastotietoja

Aina vuoden 2004 1. toukokuuta saakka EU:hun kuului 15 valtiota, joiden yhteenlaskettu väkiluku oli 374,6 miljoonaa. Euroopan väestöstä melko tasan 2/3 on 15–64-vuotiaita. Pinta-alaa EU:lla oli ennen laajentumista hieman vähemmän kuin Intialla, eli 3 191 100 km². Väestöntiheys EU:ssa oli ennen laajentumista 117,5 asukasta/km² (Vrt. Suomi, n. 15 as/km²). Keskimääräinen eliniänodote oli 74,5 vuotta. 1. toukokuuta 2004 lähtien EU on käsittänyt 25 valtiota ja sen väkiluku on yli 450 miljoonaa, eli jos se olisi liittovaltio, niin se olisi väkiluvultaan maailman kolmanneksi suurin Kiinan ja Intian jälkeen. Uusista jäsenmaista suurin on Puola, jossa on asukkaita 38,7 miljoonaa.

Euroopan yhdentymisen historia

Perussopimukset

Euroopan unionilla ei ole perustuslakia eikä Euroopan unioni ole valtioiden tapaan oikeushenkilö, vaan jäsenvaltioidensa kansainvälisiin valtiosopimuksiin perustuva sopimusjärjestelmä. Euroopan unionilla on kuitenkin tuomioistuimia ja perustuslain kaltaisia toimintaa ohjaavia perussopimuksia, mitkä määrittävät yhteisön toimintaa ja minkä puitteissa päätöksenteon on tapahduttava. Perussopimukset:
- 1951 Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimus
- 1957 Rooman sopimukset
- Euroopan talousyhteisön perustamissopimus
- Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimus
- Yleissopimus tietyistä Euroopan yhteisölle yhteisistä toimielimistä
- 1965 Toimielinten sulautumissopimus
- 1970 Talousarviosopimus
- 1972 Irlannin, Tanskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan liittymissopimus
- 1975 Varainhoitosopimus
- 1975 Sopimus Euroopan investointipankin perussäännön muuttamisesta
- 1976 Parlamentin suoria vaaleja koskeva päätös
- 1979 Kreikan liittymissopimus
- 1979 Euroopan valuuttajärjestelmän perustamissopimus
- 1984 Grönlannin erosopimus
- 1985 Espanjan ja Portugalin liittymissopimus
- 1986 Euroopan yhtenäisasiakirja
- Euroopan yhtenäisasiakirjalla tarkennetiin Rooman sopimuksia Euroopan yhdentymisen edistämiseksi ja sisämarkkinoiden toteuttamisen loppuun saattamiseksi. Sillä muutettiin Euroopan yhteisön toimielinten toimintasääntöjä ja laajennettiin yhteisön toimivaltaa erityisesti tutkimuksen ja kehityksen, ympäristöasioiden ja yhteisen ulkopolitiikan aloilla.
- 1990 Saksojen yhdistämisessä aikaisemman Saksan demokraattisen tasavallan (DDR) alue liittyi Euroopan yhteisöön.
- 1992 Sopimus Euroopan unionista
- Maastrichtissa hyväksytty sopimus Euroopan unionista on laajin Rooman sopimusten uudistus. Se sisältää mm. tarkan talous- ja rahaliittoon (EMU) siirtymisen aikataulun. Maastrichtin sopimus loi edellytykset myös eurooppalaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan uudistamiselle sekä mm. unionin kansalaisuuden perustamiselle.
- 1992 Euroopan talousalueen perustamissopimus
- 1994 Itävallan, Ruotsin ja Suomen liittymissopimus
- 1997 Amsterdamin sopimus
- Amsterdamin sopimus kehittää unionia vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueena (mm. henkilöiden vapaan liikkuvuuden ns. Schengenin sopimus osaksi perussopimuksia); unionin ja kansalaisten lähentäminen; unionin ulkosuhteiden vahvistaminen (mm. kriisinhallinta - kut