Motto on ryhmän tai järjestön tavoitteita tai tarkoitusta kuvaava lause. Monilla valtioilla, yliopistoilla ynnä muilla organisaatioilla on oma mottonsa. Suomessa mottoja ei kuitenkaan juurikaan ole harrastettu, eikä esimerkiksi kansallista mottoa ole. Säännön vahvistavana poikkeuksena on Turun yliopiston motto, "Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle". Vuonna 1936 komitea ehdotti moton "Vapaa vankka vakaa" lisäämistä Suomen vaakunan yhteyteen. Esitystä ei kuitenkaan hyväksytty.

Katso myös

Luettelo valtioiden motoista Luokka:Kielitiede ja:モットー

Englannin kieli

Englannin kieli on maailman kolmanneksi tai neljänneksi puhutuin kieli kiinan ja mahdollisesti espanjan ja hindin jälkeen natiivipuhujien määrällä mitattuna. Äidinkielenään sitä puhuu noin 380 miljoonaa ihmistä. Kaiken kaikkiaan englantia osaa hyvin tai kohtuullisesti vähintään 600 miljoonaa puhujaa, ja arviolta 2 miljardia ihmistä (eli noin kolmannes maapallon väestöstä) osaa kieltä ainakin jonkin verran. Englanti on viime vuosikymmeninä ollut maailman johtavan kielen asemassa: Se on nyt levinnein ja käytetyin kieli mm. kansainvälisessä kaupassa, politiikassa ja tieteessä. Siitä on tullut nykyajan lingua franca eli maailmankieli. Sen asemaa maailman johtavana kielenä on myös kritisoitu, mm. siitä, että siinä on selvästi vaikeampi oikeinkirjoitus kuin useimmissa muissa kirjoitetuissa kielissä. Englannin kielen merkitys on kasvanut erityisesti 2. maailmansodan jälkeen, lähinnä Yhdysvaltojen ja sen maailmanpoliittisen ja taloudellisen aseman vaikutuksesta. Kieli kuuluu indo-eurooppalaisen kielikunnan germaaniseen kieliryhmään, mutta sisältää suuren määrän lainasanoja ranskasta ja latinasta. Tässä mielessä kieli on siis eräänlainen germaanisten ja latinalaisten kielten sekoitus, mikä saattaa myöskin omalta osaltaan selittää kielen laajenemista maailmankieleksi. Englanti on virallinen tai puhutuin kieli mm. seuraavissa valtioissa:
- Australia
- Bahama
- Etelä-Afrikka
- Filippiinit
- Intia (lähinnä hallinnon, ei käytännön kieli)
- Irlanti
- Jamaika
- Kanada
- Malta
- Uusi-Seelanti
- Yhdistynyt kuningaskunta (Iso-Britannia)
- Yhdysvallat

Kielioppi

Englanti on isoloiva kieli, vaikka se on kehittynyt fleksiota käyttävästä muinaisenglannista. Sanajärjestys (subjekti-verbi-objekti) on siksi kieliopillistunut. Lähes kaikki persoonamuodot ovat hävinneet säännöllisistä verbeistä, lukuun ottamatta yksikön kolmannen persoonan -(e)s-päätettä, esim. goes 'menee'. Aikamuotoja on viisi; futuuri, preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti. Näistä futuuri, perfekti ja pluskvamperfekti muodostetaan apuverbeillä, imperfekti taas päätteellä -ed. Englannissa ei ole nominien sijamuotoja. Joskus omistuskliitti -'s luokitellaan genetiiviksi, mutta se ei käyttäydy genetiivin tavoin. Kieliopillisia lukuja on kaksi: yksikkö ja monikko. Epäsäännöllisiä verbejä ja monikkoja on paljon. Usein vaihtelut perustuvat vokaalinvaihdoksiin, esim. ablauttiin (esim. swim, swam, swum) tai umlauttiin (esim. man, men). Osa epäsäännöllisistä verbeistä on taipumattomia muotoja (esim. cut).

Äänteet

Seuraavasta taulukosta käyvät ilmi englannin kielen äänteet. Kuten taulukosta käy ilmi, englannin kielessä on kohtalainen määrä hankausäänteitä. Niistä sibilantit ovat aina labialisoituneet (äännetään pyörein huulin). Hankalimpia äänteitä ovat dentaalit, joiden lausuminen on vaikeaa suurelle osalle englantia vieraana kielenä opiskelevista. Kontrasti soinnillisten ja soinnittomien hankausäänteiden välillä on olemassa, mutta niiden kesken esiintyy myös allofoniaa: esimerkiksi /z/ on allofoni /s/:lle sanassa president, mutta erillinen foneemi sanassa haze "sumu" (vrt. hays "heinät"). Englannissa ei ole tremulantteja eli r-äännettä, muutamia murteita lukuun ottamatta, vaan r on velarisoitunut ja labialisoitunut. Yläluokan brittienglannista r on hävinnyt lähes kokonaan, jättäen vain foneettisia jälkiä ympäröiviin vokaaleihin. Siellä, missä se ei ole hävinnyt, se esiintyy yleensä täryttömänä puolivokaalina. Pohjois-Amerikassa r on muuttunut retrofleksi-puolivokaaliksi tai lisännyt r-värinää läheisyydessään esiintyviin vokaaleihin. Skottienglannissa r on yksitäryinen tremulantti. Britannian murteissa eli brittienglannissa r:n ääntäminen vaihtelee paljonkin; esim. Orkneyn alueen englannissa se on uvulaarinen kuten ranskassa. Englannin kielen muiden konsonanttien perusmuodot ovat suomenkielisille tuttuja. Kontrasti soinnillisten (b, d, g) ja soinnittomien (p, t, k) klusiilien välillä on suurempi kuin suomessa. Lisäksi sanan alussa soinnittomat klusiilit aspiroituvat, eli ne äännetään suuremmalla voimalla siten, että konsonantin jälkeen sointi palaa vasta pienen hetken päästä. ranskassa Vokaaleja on moniin muihin kieliin verrattuna varsin paljon. Murteiden välillä esiintyy lisäksi suuria vokaalinvaihteluita. Brittiläisessä standardienglannissa (ns. Oxford English) pitkien ja lyhyiden vokaalien ero ei ole foneettinen. Kontrasti on sen sijaan tiukkojen ja höllien vokaalien välillä — näiden pituus vaihtelee allofonisesti. Höllä vokaali (esim. bit) on sentralisoitunut (lähempänä švaata) ja sen artikulointi on epätarkempaa. Tiukat vokaalit (esim. beat) lausutaan taas samalla tavalla kuin suomen pitkät vokaalit, eli selkeästi artikuloiden. Murteesta ja allofoniasta riippuu, muuttuuko pituus. Skottienglannissa pituuseroa ei ole, ja sentralisointi jää ainoaksi eroksi. Australian englannissa taas tilanne on päinvastainen: vain pituus on merkitsevä. Erikoisuutena englannissa on puoliväljä lavea keskivokaali [ɜ], esim. standardienglannissa fur [fɜː], joka on yksi harvinaisimmista vokaaleista maailman kielissä, erityisesti jos se on roottinen kuten Amerikassa.

Kirjoitus

Englantia kirjoitetaan latinalaisella aakkostolla, ilman diakriittisiä merkkejä. Kirjoitusjärjestelmä ei ole foneettinen, vaan vain noin 85 % sanoista ääntyy säännöllisesti. Syitä tähän on monia. Perussyy on se, että normannien valloittaessa Englannin muinaisenglannin säännöllinen kirjoitusjärjestelmä tuhottiin. Englantia alkoivat kirjoittaa normannikirjurit, jotka eivät välttämättä edes osanneet koko kieltä kunnolla. Tätä perua on esim. outo kirjoitustapa queen, vrt. muinaisenglannin cwene. Toinen syy on se, että kielessä on useita lainasanoja, joiden kirjoitustapaa ole haluttu muuttaa. Esimerkiksi "Sioux Falls" lausutaan ensimmäinen sana ranskan ja toinen perusenglannin mukaan: [su: fo:ls]. Yksi syy kirjoitusjärjestelmän monimutkaisuuteen on myös se, että sääntöjä on tahallaan rikottu, jotta sanat vastaisivat paremmin oletettuja etymologioita. Esimerkiksi sana [det] 'velka' haluttiin kirjoittaa debt, jotta se muistuttaisi latinan sanaa debit. Joissain tapauksissa tällaista syytä ei ole edes ollut, esim. sanaan ptarmigan on mielivaltaisesti lisätty alkuun kirjain P kreikan pteron-sanaa imitoiden, vaikka sana on itse asiassa peräisin gaelin sanasta tarmachan. Konsonanttien yksikirjaimiset perusmuodot kirjoitetaan pääsääntöisesti samoin kuin suomessa, poikkeuksina y [j], j, g [dʒʷ] ja r [ɹʷ]. Lisäksi kaikki sananalkuiset plosiivit ovat aspiroituneita. Kirjainyhdistelmiä ovat th joko [θ] tai [ð], ch tai tch [tʃʷ], sh [ʃʷ]. Poikkeuksia on runsaasti, ja usein ne perustuvat sanan ranskalaiseen tai muuhun ulkolaiseen alkuperään; esim. sanassa measure kirjain s merkitsee äännettä [ʒ]. Vokaalit lausutaan täysin eri tavalla kuin latinalaisessa käytännössä yleensä. Ensinnäkin jo muinaisenglannissa oli muutamia vokaalinmerkintätapoja. Koska muinausenglannnissa lyhyen vokaalin jälkeen tuli aina kaksoiskonsonantti, kirjoituksen kaksoiskonsonantit eivät muuta konsonanttia mitenkään, vaan muuttavat edeltävää vokaalia, esimerkiksi filer ääntyy [faIlər], kun taas filler ääntyy [fIlər]. Muinaisenglannin perua on myös se, että sanan lopussa oleva -e muuttaa edellistä vokaalia, esim. lit [lIt] vs. lite [lait]. Tärkeämpi syy vokaalimerkinnän muuttumiseen on se, että 1600-luvulla englannin vokaalit nousivat foneettisella asteikolla kukin yhden askeleen ylöspäin, esimerkiksi ee lausutaan [i:]. Jotkut pitkät vokaalit muuttuivat samalla diftongeiksi. Esimerkiksi englanninkielisten itsensä "pitkiksi" a-, i-, ja o-vokaaleiksi kutsumat äänteet ovat itse asiassa diftongeja: [ei], [ai] ja [ou].

Historia

Englannin kielen historiassa erotetaan yleensä kolme vaihetta:
- Muinaisenglanti (Old English) (vuodet 700-1100)
- Keskienglanti (Middle English) (1100–1500)
- Nykyenglanti (Modern English) (1500-)

Esimerkkejä

'Before they could shout in a praise of the shot, however, a dreaful wail from Bilbo put all thoughts of venison out of their minds. 'Bombur has fallen in! Bombur is drowning!' he cried. It was only too true. Bombur had only one foot on the land when the hart bore down on him, and sprang over him. He had stumbled, thrusting the boat away from the bank, and then toppled back into the dark water, his hands slipping off the slimy roots at the edge, while the boat span slowly off and disappeared.' -J.R.R.Tolkienin teoksesta The Hobbit, vuodelta 1937, suomeksi ilmestynyt nimellä Hobitti eli sinne ja takaisin

Aiheesta muualla

- Wikipedia. Main page Englanninkielinen Wikipedia
- Simple English Wikipedia. Main page Helpon englannin Wikipedia
- [http://www.tracetech.net/sanat/ Englanti–suomi–englanti-sanakirja] Luokka:Englannin kieli Luokka:Australian kielet Luokka:Belizen kielet Luokka:Botswanan kielet Luokka:Englannin kielet Luokka:Etelä-Afrikan kielet Luokka:Gambian kielet Luokka:Guamin kielet Luokka:Guyanan kielet Luokka:Irlannin kielet Luokka:Kanadan kielet Luokka:Kenian kielet Luokka:Lesothon kielet Luokka:Liberian kielet Luokka:Malawin kielet Luokka:Maltan kielet Luokka:Mauritiuksen kielet Luokka:Palaun kielet Luokka:Ruandan kielet Luokka:Sambian kielet Luokka:Seychellien kielet Luokka:Sierra Leonen kielet Luokka:Skotlannin kielet Luokka:Tokelaun kielet Luokka:Ugandan kielet Luokka:Uuden-Seelannin kielet Luokka:Walesin kielet Luokka:Yhdistyneen kuningaskunnan kielet Luokka:Yhdysvaltain kielet Luokka:Zimbabwen kielet als:Englische Sprache ms:Bahasa Inggeris zh-min-nan:Eng-gí ko:영어 ja:英語 simple:English language th:ภาษาอังกฤษ

George W. Bush

George Walker Bush (syntyi 6. heinäkuuta 1946 Connecticutissa) on Yhdysvaltojen 43. ja nykyinen presidentti. Vuodesta 1995 vuoteen 2000, Bush palveli Texasin osavaltion kuvernöörinä. Bush valittiin Texasin 46. kuvernööriksi vuonna 1994 ja uudelleenvalittiin vuonna 1998. Hän on elinikäinen Republikaanisen puolueen jäsen ja liikemies ennen politiikkaan siirtymistään. Hän auttoi Arbusto Energy-yrityksessä ja Texas Rangers baseball-joukkueessa. Hän voitti Republikaanisen puolueen nimityksen ja vuoden 2000 presidenttivaaleissa hänet valittiin Yhdysvaltain presidentiksi. Hänet valittiin uudelleen vuoden 2004 presidenttivaaleissa.

Tausta

Bush on varakkaan teksasilaisen poliitikkosuvun vesa. Bushin isoisä Prescott Sheldon Bush oli pankkiiri ja senaattori. Isä George Bush nousi öljyalalta ensin Ronald Reaganin varapresidentiksi ja sitten Yhdysvaltain presidentiksi asti. Bushin pikkuveli John Ellis "Jeb" Bush on Floridan kuvernööri. Bushin muut sisarukset ovat Neil, Marvin ja Dorothy Bush. Ennen preidentiksi valitsemistaan hän toimi Texasin kuvernöörinä.

Presidentiksi

Hänet valittiin republikaanina Yhdysvaltain presidentiksi epäselviä piirteitä saaneessa vaalissa vuonna 2000. Ääniä jouduttiin laskemaan uudelleen mm. Floridan osavaltiossa useampaan otteeseen. Lopulta vaalituloksen vahvisti Yhdysvaltain Korkein oikeus. Bush voitti vaaleissa demokraattien Al Goren, vaikka sai tätä vähemmän ääniä (Bush 47,9% ja Gore 48,4%). Yhdysvaltain vaalilainsäädännön mukaan tämä on mahdollista, koska presidentin valitsijamiehet valitaan kustakin osavaltiosta erikseen. Republikaaniehdokkaaksi nuori George W. Bush oli 54-vuotias aloittaessaan ensimmäistä presidenttikauttaan vuonna 2001. Hänen odotettiin johdattavan kylmän sodan loputtua republikaanit uuteen aikakauteen. Bushin hallintokausi muuttui kertaheitolla 11. päivänä syyskuuta vuonna 2001. Presidenttinä hän osoitti yllättävää johtamiskykyä ja peräänantamattomuutta Yhdysvaltain jouduttua laajan terroristihyökkäyksen kohteeksi. Hän käynnisti ns. Terrorismin vastaisen sodan ja kokosi maailmanlaajuisen rintaman terrorismin kitkemiseksi. Hyökkäys Afganistaniin Al-Qaida-terroristiliikkeen murskaamiseksi oli enimmäkseen onnistunut. Bushin hallintoa on kritisoitu agressiivisesta maailmanlaajuisesta sodasta terrorismia vastaan ja mm. vangittujen epäiltyjen terroristien huonosta kohtelusta. Yhdysvaltain näkökulmasta sota on kuitenkin ollut menestys, sillä yli neljään vuoteen maa ei ole joutunut mainittavien terroristihyökkäysten kohteeksi. Bushin käynnistämä Irakin sota maaliskuussa vuonna 2003 ei sen sijaan sujunut suunnitelmien mukaan. Sodan tavoitteita olivat diktaattori Saddam Husseinin syrjäyttäminen, Irakin joukkotuhoaseiden eliminoiminen sekä Irakin suojelemien terroristijärjestöjen tuhoaminen. Vaikka sotatoimet olivat nopeasti ohi ja Hussein syrjäytettiin ja myöhemmin vangittiin, osoittautuivat väitteet Irakin joukkotuhoaseista perättömiksi. Samoin ei ole löydetty mainittavia todisteita Husseinin suorista yhteyksistä terrorijärjestöihin. Vaikka Bushin suosio kotimaassaan oli Irakin sodan aikana ja pitkään sen jälkeenkin vankka, on se hiipunut uuvuttavan Irakin jälleenrakennuksen aikana. Yhdysvaltojen Irakissa olevat joukot joutuvat päivittäin terroristihyökkäysten kohteeksi, ja tämä murentaa tappioille herkkien amerikkalaisten kannatusta edelleen. Bushin konservatiivinen asenne ympäristöasioihin on herättänyt närää ja hänen kauppapolitiikkansa ja "ennaltaehkäiseviin iskuihin" pohjautuva ulkopolitiikkansa ei ole suuressa suosiossa maailmalla. Bush voitti vuoden 2004 presidentinvaaleissa selvästi demokraattien vastaehdokkaan John Kerryn ja jatkoi toiselle kaudelle. Hänellä on ollut joitakin ongelmia haluamansa lainsäädännön läpiajamisessa Yhdysvaltain kongressissa vuonna 2005 alhaisten kannatuslukujensa vuoksi.

Katso myös

- Bushismi Bush, George W. ms:George W. Bush zh-min-nan:George W. Bush ko:조지 W. 부시 ja:ジョージ・ウォーカー・ブッシュ simple:George W. Bush th:จอร์จ ดับเบิลยู. บุช

Yhdysvaltain dollari

Dollari (lyhenne: $) on hyvin yleinen nimi rahayksiköille. Useimmiten dollarista puhuttaessa tarkoitetaan Yhdysvaltain dollaria, joka on maailman merkittävin valuutta. Sen vahvoja kilpailijoita ovat euro ja jeni. Sana dollari tulee monessa Euroopan maassa aiemmin käytössä olleesta rahayksiköstä taaleri, ja USA:n dollarista voidaan käyttää myös vanhahtavaa nimitystä taala. Symboli $ on alun perin ollut Yhdysvaltojen (United States) monogrammi, eli kirjaimet U ja S kirjoitettuna päällekkäin. Lisäksi seuraavien maiden rahayksikkönä on dollari, näistä puhuttaessa yleensä mainitaan myös maan nimi, esim. Kanadan dollari:
- Australia
- Bahama
- Bahrain
- Barbados
- Belize
- Bermuda
- Brunei
- Caymansaaret
- Fidži
- Guyana
- Hongkong
- Jamaika
- Kanada
- Liberia
- Namibia
- Singapore
- Salomonsaaret
- Taiwan
- Trinidad ja Tobago
- Uusi-Seelanti
- Zimbabwe Useassa Karibianmeren valtiossa on käytössä Itä-Karibian dollari. Näitä ovat:
- Antigua ja Barbuda
- Dominica Luokka:Rahayksiköt ko:달러 ja:ドル simple:Dollar

Aikavyöhyke

Aikavyöhykkeet ovat maapallolla olevia keskimäärin 15 leveysastetta leveitä kuvitteellisia vyöhykkeitä, joita on kaiken kaikkiaan 24 kappaletta. Aikavyöhykkeen sisällä noudatetaan samaa kellonaikaa. Aikaero vierekkäisten aikavyöhykkeiden välillä on tasan yksi tunti siten että itään päin mentäessä aika kasvaa. Aikavyöhykkeet määritellään suhteellisina nollameridiaaniin, joka kulkee Greenwichin kuninkaallisen observatorion läpi Lontoossa, Iso-Britanniassa. Tästä aikavyöhykkeestä käytetään tunnusta GMT (Greenwich Mean Time). Esimerkiksi Suomi on talviaikaan kaksi tuntia nollameridiaanin aikaa edellä, joten Suomen aikavyöhyke on silloin GMT+2 (tätä aikavyöhykettä kutsutaan myös nimellä EET eli Eastern European Time).

Kesäaika

Kesäaika (daylight saving time DST) tarkoittaa kellonajan muuttamista siten, että auringon valoisuus osuu paremmin päiväsaikaan. Tämä tehdään niin, että tiettynä päivänä keväällä kelloja siirretään tunnilla eteenpäin, ja vastaavasti tiettynä päivänä syksyllä taaksepäin. Talvella noudatetaan normaaliaikaa, kesäaika on siis poikkeama siitä.

Kesäaika Euroopan unionissa

Euroopan unionin jäsenmaat, mukaan lukien Suomi, siirtyvät kesäaikaan maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja poistuvat kesäajasta lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Kesäajan aikaan Suomi on kolme tuntia GMT-aikaa edellä, sillä GMT-aika ei siirry kesäaikaan ollenkaan.

Kesäaika Yhdysvalloissa

Valtaosa Yhdysvaltojen osavaltioista siirtyy kesäaikaan huhtikuun ensimmäisenä sunnuntaina ja palaa normaaliaikaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina.

UTC

GMT-ajan on korvaamassa UTC-aika (Coordinated Universal Time), joka on maailmanlaajuinen atomikellojen avulla laskettu standardiaika. Ks. aikajärjestelmä.

Pääaikavyöhykkeet maapallolla

GMT/UTC-ero	Selitys
GMT-12	Kansainvälinen päivämääräraja
GMT-11	Midwayn saaret, Samoa
GMT-10	Havaiji
GMT-9	Alaska
GMT-8	PST, Tyynenmeren normaaliaika Yhdysvalloissa ja Kanadassa
GMT-7	Kalliovuorten normaaliaika Yhdysvalloissa ja Kanadassa
GMT-6	CST, Keskinen normaaliaika (tai MDT eli Kalliovuorten kesäaika)Yhdysvalloissa ja Kanadassa
GMT-5	EST, Itäinen normaaliaika Yhdysvalloissa ja Kanadassa
GMT-4	AST, Atlantin normaaliaika
GMT-3	(UDT; Atlannin kesäaika), Brasilia, Grönlanti
GMT-2
GMT-1	Kap Verde
GMT, UTC	Dublin, Edinburgh, Lontoo, Lissabon
GMT+1	(BST eli Britannian kesäaika tai CET eli Keski-Euroopan normaaliaika) Amsterdam, Berliini, Rooma, Tukholma
GMT+2	(EET eli Itä-Euroopan normaaliaika) Ateena, Istanbul, Helsinki, Tallinna, Kairo, Jerusalem
GMT+3	(EEST eli Itä-Euroopan kesäaika) Moskova, Pietari
GMT+4	Abu Dhabi, Kabul
GMT+5	Kalkutta, New Delhi
GMT+6	Novosibirsk
GMT+7	(CXT eli Joulusaarten normaaliaika) Bangkok, Hanoi, Jakarta
GMT+8	Kuala Lumpur, Singapore, Peking, Hongkong
GMT+9	Osaka, Tokio, Soul
GMT+10	Melbourne, Sydney, Vladivostok
GMT+11	Salomonsaaret
GMT+12	Auckland, Wellington, Fidži (Tällä aikavyöhykkeellä on sama aika kuin vyöhykkeellä GMT-12, mutta päivämäärä on yhtä päivää edellä.)

luokka:aika ms:Zon masa ko:시간대 ja:標準時 simple:Time zone th:เขตเวลา

Kansallislaulu

Kansallislaulu on tiettyä valtiota tai kansaa symboloiva kansallinen isänmaallinen laulu, jota esitetään esimerkiksi urheilutapahtumissa ja kansallisissa juhlissa. Nationalismin nousun myötä 1800- ja 1900-luvuilla useimmat maat omaksuivat itselleen kansallislaulun. Kansallislaulut ms:Lagu kebangsaan ko:국가 ja:国歌 simple:National Anthem zh-tw:國歌 zh-cn:国歌

Luettelo kansainvälisistä suuntanumeroista

Vyöhyke 1: Pohjois-Amerikka

Muista vyöhykkeistä poiketen kaikkien 1. vyöhykkeen maiden kansallinen suuntanumero on 1, ja maat erotetaan toisistaan paikallisen suuntanumeron avulla.
- Yhdysvallat
- Mukaan lukien Yhdysvaltain territoriot Oseaniassa:
- Amerikan Samoa (684) (alkaen 2.10.2004)
- Guam (671)
- Pohjois-Mariaanit (670)
- Kanada
- Useimmat, mutta eivät kaikki Karibian valtiot:
- Anguilla (264)
- Antigua ja Barbuda (268)
- Bahama (242)
- Barbados (246)
- Bermuda (441)
- Brittiläiset Neitsytsaaret (284)
- Caymansaaret (345)
- Dominica (767)
- Dominikaaninen tasavalta (809)
- Grenada (473)
- Jamaika (876)
- Montserrat (664)
- Puerto Rico (787)/(939)
- Saint Kitts ja Nevis (869)
- Saint Lucia (758)
- Saint Vincent ja Grenadiinit (784)
- Trinidad ja Tobago (868)
- Turks- ja Caicossaaret (649)
- Yhdysvaltain Neitsytsaaret (340)

Vyöhyke 2: enimmäkseen Afrikka

- 20 -- Egypti
- 210 -- ei käytössä
- 211 -- ei käytössä
- 212 -- Marokko
- 213 -- Algeria
- 214 -- ei käytössä
- 215 -- ei käytössä
- 216 -- Tunisia
- 217 -- ei käytössä
- 218 -- Libya
- 219 -- ei käytössä
- 220 -- Gambia
- 221 -- Senegal
- 222 -- Mauritania
- 223 -- Mali
- 224 -- Guinea
- 225 -- Norsunluurannikko
- 226 -- Burkina Faso
- 227 -- Niger
- 228 -- Togo
- 229 -- Benin
- 230 -- Mauritius
- 231 -- Liberia
- 232 -- Sierra Leone
- 233 -- Ghana
- 234 -- Nigeria
- 235 -- Tšad
- 236 -- Keski-Afrikan tasavalta
- 237 -- Kamerun
- 238 -- Kap Verde
- 239 -- São Tomé ja Príncipe
- 240 -- Päiväntasaajan Guinea
- 241 -- Gabon
- 242 -- Kongon tasavalta (Brazzavillen Kongo)
- 243 -- Kongon demokraattinen tasavalta (Kinshasan Kongo, ent. Zaire)
- 244 -- Angola
- 245 -- Guinea-Bissau
- 246 -- Diego Garcia
- 247 -- Ascension
- 248 -- Seychellit
- 249 -- Sudan
- 250 -- Ruanda
- 251 -- Etiopia
- 252 -- Somalia
- 253 -- Djibouti
- 254 -- Kenia
- 255 -- Tansania
- 256 -- Uganda
- 257 -- Burundi
- 258 -- Mosambik
- 259 -- Sansibar - ei koskaan käytössä, ks. 255 Tansania
- 260 -- Sambia
- 261 -- Madagaskar
- 262 -- Réunion
- 263 -- Zimbabwe
- 264 -- Namibia
- 265 -- Malawi
- 266 -- Lesotho
- 267 -- Botswana
- 268 -- Swazimaa
- 269 -- Komorit ja Mayotte
- 27 -- Etelä-Afrikka
- 28x -- ei käytössä
- 290 -- Saint Helena
- 291 -- Eritrea
- 292 -- ei käytössä
- 293 -- ei käytössä
- 294 -- ei käytössä
- 295 -- ei enää käytössä (oli San Marino, nykyään 378)
- 296 -- ei käytössä
- 297 -- Aruba
- 298 -- Färsaaret
- 299 -- Grönlanti

Vyöhyke 3: Eurooppa

- 30 -- Kreikka
- 31 -- Alankomaat
- 32 -- Belgia
- 33 -- Ranska
- 34 -- Espanja
- 350 -- Gibraltar
- 351 -- Portugali
- 352 -- Luxemburg
- 353 -- Irlanti
- 354 -- Islanti
- 355 -- Albania
- 356 -- Malta
- 357 -- Kypros
- 358 -- Suomi
- 359 -- Bulgaria
- 36 -- Unkari
- 37 -- entinen Itä-Saksa, nykyään koko Saksa on 49
- 370 -- Liettua
- 371 -- Latvia
- 372 -- Viro
- 373 -- Moldova
- 374 -- Armenia
- 375 -- Valko-Venäjä
- 376 -- Andorra
- 377 -- Monaco
- 378 -- San Marino
- 379 -- Vatikaani
- 38 -- entinen Jugoslavia
- 380 -- Ukraina
- 381 -- Serbia ja Montenegro
- 382 -- ei käytössä
- 383 -- ei käytössä
- 384 -- ei käytössä
- 385 -- Kroatia
- 386 -- Slovenia
- 387 -- Bosnia ja Hertsegovina
- 388 -- Euroopan laajuiset palvelut
- 389 -- Makedonia
- 39 -- Italia

Vyöhyke 4: Eurooppa

- 40 -- Romania
- 41 -- Sveitsi
- 42 -- entinen Tšekkoslovakia
- 420 -- Tšekki
- 421 -- Slovakia
- 422 -- ei käytössä
- 423 -- Liechtenstein
- 424 -- ei käytössä
- 425 -- ei käytössä
- 426 -- ei käytössä
- 427 -- ei käytössä
- 428 -- ei käytössä
- 429 -- ei käytössä
- 43 -- Itävalta
- 44 -- Yhdistynyt kuningaskunta
- 45 -- Tanska
- 46 -- Ruotsi
- 47 -- Norja
- 48 -- Puola
- 49 -- Saksa

Vyöhyke 5: Meksiko, Keski- ja Etelä-Amerikka

- 500 -- Falklandinsaaret
- 501 -- Belize
- 502 -- Guatemala
- 503 -- El Salvador
- 504 -- Honduras
- 505 -- Nicaragua
- 506 -- Costa Rica
- 507 -- Panama
- 508 -- Saint-Pierre ja Miquelon
- 509 -- Haiti
- 51 -- Peru
- 52 -- Meksiko
- 53 -- Kuuba
- 54 -- Argentiina
- 55 -- Brasilia
- 56 -- Chile
- 57 -- Kolumbia
- 58 -- Venezuela
- 590 -- Guadeloupe
- 591 -- Bolivia
- 592 -- Guyana
- 593 -- Ecuador
- 594 -- Ranskan Guayana
- 595 -- Paraguay
- 596 -- Martinique
- 597 -- Suriname
- 598 -- Uruguay
- 599 -- Alankomaiden Antillit

Vyöhyke 6: Kaakkois-Aasia ja Oseania

- 60 -- Malesia
- 61 -- Australia, Joulusaari, Kookossaaret
- 62 -- Indonesia
- 63 -- Filippiinit
- 64 -- Uusi-Seelanti
- 65 -- Singapore
- 66 -- Thaimaa
- 670 -- Itä-Timor - oli Pohjois-Mariaanit, nykyään 1 670
- 671 -- oli Guam, nykyään 1 671
- 672 -- Australian territoriot: Etelämanner, Norfolkinsaari
- 673 -- Brunei
- 674 -- Nauru
- 675 -- Papua-Uusi-Guinea
- 676 -- Tonga
- 677 -- Salomonsaaret
- 678 -- Vanuatu
- 679 -- Fidži
- 680 -- Palau
- 681 -- Wallis ja Futunasaaret
- 682 -- Cookinsaaret
- 683 -- Niue
- 684 -- Amerikan Samoa-- vaihtuu numeroon 1 684 on 2.10.2004
- 685 -- Samoa
- 686 -- Kiribati
- 687 -- Uusi-Kaledonia
- 688 -- Tuvalu
- 689 -- Ranskan Polynesia
- 690 -- Tokelau
- 691 -- Mikronesia
- 692 -- Marshallinsaaret
- 693 -- ei käytössä
- 694 -- ei käytössä
- 695 -- ei käytössä
- 696 -- ei käytössä
- 697 -- ei käytössä
- 698 -- ei käytössä
- 699 -- ei käytössä

Vyöhyke 7: Venäjä (entinen Neuvostoliitto)

- 7 -- Venäjä, Kazakstan.

Vyöhyke 8: Itä-Aasia ja erikoispalvelut

- 800 -- International Freephone (UIFN)
- 801 -- ei käytössä
- 802 -- ei käytössä
- 803 -- ei käytössä
- 804 -- ei käytössä
- 805 -- ei käytössä
- 806 -- ei käytössä
- 807 -- ei käytössä
- 808 -- varattu Shared Cost Services -palveluille
- 809 -- ei käytössä
- 81 -- Japani
- 82 -- Etelä-Korea
- 83x -- ei käytössä
- 84 -- Vietnam
- 850 -- Pohjois-Korea
- 851 -- ei käytössä
- 852 -- Hongkong
- 853 -- Macao
- 854 -- ei käytössä
- 855 -- Kambodža
- 856 -- Laos
- 857 -- ei käytössä
- 858 -- ei käytössä
- 859 -- ei käytössä
- 86 -- Kiinan kansantasavalta
- 870 -- Inmarsat "SNAC" service
- 871 -- Inmarsat (Atlantic East)
- 872 -- Inmarsat (Pacific)
- 873 -- Inmarsat (Indian)
- 874 -- Inmarsat (Atlantic West)
- 875 -- varattu Maritime Mobile -palvelulle
- 876 -- varattu Maritime Mobile -palvelulle
- 877 -- varattu Maritime Mobile -palvelulle
- 878 -- Universal Personal Telecommunications services
- 879 -- varattu kansallisille mobiili/meripalveluille
- 880 -- Bangladesh
- 881 -- Mobile Satellite System
- 882 -- kansainväliset verkot
- 883 -- ei käytössä
- 884 -- ei käytössä
- 885 -- ei käytössä
- 886 -- Taiwan
- 887 -- ei käytössä
- 888 -- ei käytössä
- 889 -- ei käytössä
- 89x -- ei käytössä

Vyöhyke 9: Itä- ja Etelä-Aasia, Lähi-itä

- 90 -- Turkki
- 91 -- Intia
- 92 -- Pakistan
- 93 -- Afganistan
- 94 -- Sri Lanka
- 95 -- Myanmar (Burma)
- 960 -- Malediivit
- 961 -- Libanon
- 962 -- Jordania
- 963 -- Syyria
- 964 -- Irak
- 965 -- Kuwait
- 966 -- Saudi-Arabia
- 967 -- Jemen
- 968 -- Oman
- 969 -- oli Jemenin demokraattinen tasavalta, nykyään 967 Jemen
- 970 -- varattu Palestiinalle
- 971 -- Arabiemiirikunnat
- 972 -- Israel
- 973 -- Bahrain
- 974 -- Qatar
- 975 -- Bhutan
- 976 -- Mongolia
- 977 -- Nepal
- 978 -- ei käytössä
- 979 -- Kansainväliset erikoispalvelut
- 98 -- Iran
- 990 -- ei käytössä
- 991 -- International Telecommunications Public Correspondence Service trial (ITPCS)
- 992 -- Tadžikistan
- 993 -- Turkmenistan
- 994 -- Azerbaidžan
- 995 -- Georgia
- 996 -- Kirgisia
- 997 -- ei käytössä
- 998 -- Uzbekistan
- 999 -- ei käytössä Nolla (0) ei ole käytössä.

Linkki

- [http://www.itu.int/itudoc/itu-t/ob-lists/icc/e164_763.html ITU-T:n virallinen suositus (englanniksi)] Kansainvälisistä suuntanumeroista Luokka:Puhelintekniikka ko:국제전화 나라번호 ja:国際電話番号の一覧

Karibia

Karibianmeri on Pohjois- ja Etelä-Amerikan välissä oleva meri, Meksikonlahdesta länteen, Yhdysvaltojen eteläpuolella. Karibialla ovat Bahamasaaret sekä Isot ja Pienet Antillit. Isoihin Antilleihin lasketaan Kuuba, Jamaika, Hispaniola (Haiti ja Dominikaaninen tasavalta) sekä Puerto Rico.

Itsenäiset saarivaltiot

Isot Antillit

- Dominikaaninen tasavalta
- Haiti
- Jamaika
- Kuuba

Pienet Antillit

- Antigua ja Barbuda
- Bahama
- Barbados
- Dominica
- Grenada
- Saint Kitts ja Nevis
- Saint Lucia
- Saint Vincent ja Grenadiinit
- Trinidad ja Tobago

Muille valtioille kuuluvat saaret

Historia

Pääartikkeli: Karibianmeren historia Karibian saaria asuttivat ennen eurooppalaisten tuloa siboneyt, arawakit, taínot ja karibit. Kristofer Kolumbuksen rantauduttua alueelle 1492, alueen intiaaniväestö tuhoutui valtaosin eurooppalaisten tuomien tautien, pakkotyön ja suoranaisen kansanmurhan seurauksena. Espanja otti koko Karibianmeren alueen nimellisesti haltuunsa, mutta espanjalaisia siirtokuntia perustettiin lähinnä suurimmille saarille: Hispaniolaan, Kuubaan ja Puerto Ricoon. Intiaaniväestön vähetessä espanjalaiset alkoivat tuoda työvoimaksi orjia Länsi-Afrikasta ja käynnistivät näin vuosisatoja jatkuneen orjakaupan. Espanjan heikentyessä 1500-luvun lopulta alkaen, muut eurooppalaiset valtiot alkoivat perustaa siirtokuntia alueelle. Merirosvot ja kaapparit alkoivat myös hyökkäillä alueen kauppareiteillä ja perustivat omia tukikohtiaan, joista monet vakiintuivat myöhemmin siirtokunniksi. Hollannin Länsi-Intia, Englannin Länsi-Intia, Ranskan Länsi-Intia ja Tanskan Länsi-Intia olivat 1600-luvulta 1800-luvulle taloudellisesti merkittäviä erityisesti sokerintuotannon keskuksina. Ranskalle kuuluvan San Domingon orjakapina 1791 johti lopulta ensimmäisen itsenäisen valtion, Haitin, syntyyn alueelle 1804. Perinteisen plantaasitalouden taloudellinen merkitys alkoi vähetä 1800-luvulla ja orjuus lakkautettiin kaikkialla alueella saman vuosisadan aikana. Espanjaan kuulunut Dominikaaninen tasavalta itsenäistyi 1844. Yhdysvaltain-Espanjan sodan seurauksena 1898 Espanja luopui myös Kuubasta, joka itsenäistyi 1902, sekä Puerto Ricosta, joka liitettiin Yhdysvaltojen yhteyteen. Pienemmät Karibianmeren saarivaltiot itsenäistyivät 1960-luvulta alkaen, joskin osa kuuluu yhä Alankomaiden, Ranskan tai Yhdistyneen kuningaskunnan yhteyteen. Luokka:Meret Luokka:Väli-Amerikka Luokka:Karibia ja:カリブ海

Yhdysvallat

Amerikan yhdysvallat (United States of America, U.S.A.) on liittovaltio Pohjois-Amerikassa, joka sijaitsee pääasiassa Pohjois-Amerikassa. Se koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta, ja sillä on useita maa-alueita. Suomenkielessä siihen viitataan nimillä Yhdysvallat, USA tai Amerikka. Viime vuosisadalla, etenkin toisen maailmansodan jälkeen, Yhdysvallat on tullut taloudellisesti, poliittisesti, sotilaallisesti, tieteellisesti, teknologisesti ja kulttuurisesti maailman tärkeimmäksi vaikuttajaksi.

Historia

Yhdysvallat perustettiin 1776 brittiläisten siirtokuntien pohjalle. Yhdysvallat on siitä lähtien kirinyt vanhan emämaansa rinnalle ja 1900-luvun toisen puoliskon kääntyessä jo vähintäänkin saavuttanut mahtavimmat kansakunnat taloudellisesti, poliittisesti ja asevoimilla mitaten. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1991 Yhdysvallat on ainoa olemassaoleva supervalta. Myös yhdysvaltalainen kulttuuri on levinnyt eri muodoissaan maapallon kaikkiin osiin. Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi 4. heinäkuuta 1776 ja tunnustettiin kansainvälisesti 3. syyskuuta 1783. Sitä ennen alkuperäiset 13 osavaltiota, jotka muodostivat Yhdysvallat olivat Ison-Britannian siirtomaita. Yhdysvallat laajeni Mississippin länsipuolelle ostamalla Ranskalta vuonna 1803 Louisianan alueen. Aluekauppa oli huomattavasti nykyistä Louisianan osavaltiota suurempi, hankitut alueet käsittävät nykyisin 23 % Yhdysvaltain pinta-alasta. Vuosina 1837—1839 kymmeniätuhansia intiaaneja pakkosiirrettiin Missisippin länsipuolelle. Vuonna 1845 Yhdysvaltoihin yhdistyi Meksikosta 1836 itsenäistynyt Texas. Meksikon kanssa käydyn sodan tuloksena Yhdysvaltoihin liitettiin 1848 suunnilleen nykyisten Kalifornian, Nevadan, Arizonan ja New Mexicon osavaltioiden alue. Yhdysvaltojen sisällissota käytiin 1861—1865. Siinä mustien orjuuden jatkumista halunneiden etelävaltioiden itsenäistymisyritys tukahdutettiin. Orjuus lakkautettiin kaikkialta Yhdysvalloista 1863. Pohjoisissa osavaltioissa se oli lakkautettu jo aiemmin. Alaskan alue ostettiin Venäjältä 1867. Viimeiset merkittävät aseelliset yhteenotot intiaanikansojen kanssa käytiin ns. aavetanssi-liikkeen yhteydessä 1890. Puerto Rico ja Filippiinit siirtyivät Yhdysvaltain hallintaan vuonna 1898 Espanjaa vastaan käydyn sodan tuloksena. Yhdysvallat liittyi ensimmäiseen maailmansotaan huhtikuussa 1917. Toiseen maailmansotaan Yhdysvallat liittyi joulukuussa 1941 Japanin hyökättyä Pearl Harborin laivastotukikohtaan. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat oli Neuvostoliiton vastapuolena ns. kylmässä sodassa, johon liittyivät myös Korean sota 1950—1953 ja Vietnamin sota 1964—1975.

Politiikka

Yhdysvallat koostuu 50:stä osavaltiosta, joilla on rajoitettu itsehallinto, liittovaltion lain ylittäessä osavaltioiden lait. Osavaltioiden lainsäädännön varaan jäävät omaisuuteen, teollisuuteen ja yritystoimintaan liittyvät säädökset, rikoslaki ja työsuojelu. Yhdysvaltain presidentillä ja hänen hallinnollaan (toimeenpaneva hallituselin, executive) on paljon valtaa liittovaltion johtamisessa. Tällä hetkellä presidenttinä toimii republikaanisen puolueen edustaja George W. Bush. Presidentin lisäksi lakiasäätävänä elimenä toimii kaksikamarinen Yhdysvaltain kongressi. Oikeuslaitos on erityisen itsenäinen, ja käyttää myös perustuslakikontrollivaltaa. Presidentin valitsevat osavaltioista valitut 538 valitsijamiestä neljän vuoden kaudelle. Kongressin jäsenten kausi on kaksi vuotta edustajainhuoneessa ja kuusi vuotta senaatissa. Yhdysvalloissa on nykyisellään kaksi pääpuoluetta, republikaanit ja demokraatit. Enemmistövaalitavan vuoksi muiden puolueiden pääseminen mukaan todelliseen politiikkaan on vaikeaa. Esimerkiksi sekä Vihreä puolue että Libertaari puolue ovat tosin keränneet äänestäjiä, mutta todellisuudessa, ilman ainuttakaan senaattoria ja kongressiedustajaa, ne ovat kaukana vaikuttamisen ytimestä, saati omasta presidentistä. Kaksipuoluejärjestelmän takia yhdysvaltalaiset puolueet ovat poliittiselta spektriltään laajempia kuin eurooppalaiset vastineensa – niitä on pidettävä lähinnä vaaliorganisaatioiksi rakennettuina sateenvarjokeräelminä, joilla ei ole yhteistä ohjelmaa ja yhteistä aatetta, yhdestä johtajasta puhumattakaan. Liittovaltion laajuisen vaalikampanjan järjestäminen on erittäin kallista, joten erilaisten rahoitusta antavien eturyhmien nähdään näin vaikuttavan päätöksentekoon.

Yhdysvaltain ulkopolitiikka

Yhdysvaltain ulkopolitiikka on ainakin viimeiset sata vuotta keskittynyt demokratian levittämiseen maailmaan. Perinne alkoi Yhdysvaltain-Espanjan sodasta, kun Yhdysvallat julisti vapauttavansa kuubalaiset Espanjan sorrosta. Vuonna 1914 presidentti Woodrow Wilson lupasi tehdä maailman turvalliseksi demokratialle. Hänen ohjelmansa mukaan perustettiin mm. Kansainliitto. Wilsonin aikana Yhdysvallat miehitti Meksikon ja nousi maihin Haitilla ja Dominikaanisessa tasavallassa. Presidentit Franklin D. Roosevelt ja Harry Truman tukivat demokratiaa Euroopassa Marshall-avun avulla ja NATO:n perustamisella. Tavoitteen saavuttamiseksi Yhdysvallat taisteli Koreassa ja Vietnamissa estääkseen kommunismin leviämisen. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen, johon pääsyynä oli presidentti Reaganin panos, Yhdysvallat jäi maailman ainoaksi supervallaksi. Presidentti Clinton haki Yhdysvalloille uutta asemaa lähtemällä mukaan rauhanpakottamiseen onnettomasti päättyneeseen Somalian operaatioon, joka sai Yhdysvaltain vetäytymään enemmistä yrityksistä. Clinton toimi kuitenkin välittäjänä sopimukseen johtaneissa neuvotteluissa palestiinalaisten ja Israelin välillä ja osallistui Serbian ilmapommituksiin Kosovon sodassa. Hänen seuraajansa George W. Bushin hallintokausi muuttui tyystin syyskuun 11. 2001 -iskujen seurauksena, jolloin Yhdysvallat sai sekä YK:n turvallisuusneuvoston että yleiskokouksen yksimielisen tuen turvallisuutensa takeeksi ja kansainvälisoikeudellisen valtuutuksen Afganistanin operaatiolle. Kansainvälinen kritiikki kuitenkin kasvoi kun Yhdysvallat jatkoi hyökkäämällä Irakiin ilman YK:n mandaattia. Demokratian levittäminen ja terrorismin vastainen sota ovat nykyään keskeiset Yhdysvaltain ulkopolitiikan julkilausutut päämäärät. Sekä Afganistanissa että Irakissa järjestettiin monipuoluevaalit Yhdysvaltain miehityksen jälkeen.

Viimeaikaisia väittelynaiheita

Kansainväliset tahot ovat välillä kritisoineet Yhdysvaltojen väkivaltaisia ja ihmisoikeusrikkomuksiksi nähtyjä toimia erityisesti War Against Terrorism-kampanjan aikana. Merkillepantavia kysymyksiä ovat Guantanamo Bayn laivastotukikohdassa vankeina säilytetyt Afganistanin sodat "laittomat taistelijat". Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali nostatti laajaa kansallista ja kansainvälistä huomiota vuonna 2004.

Osavaltiot

Pääartikkeli: Yhdysvaltojen osavaltiot Yhdysvallat koostuu 50 osavaltiosta (viimeisin osavaltioksi hyväksytty oli Alaska, sitä ennen Havaiji, Puerto Rico äänesti liittymistä vastaan), pääkaupungista Washingtonista, joka on suoraan keskushallinnon alainen piirikunta, sekä joukosta territorioita, jotka ovat lähinnä Karibianmeren ja Tyynen valtameren saaria. Territorioista tunnetuin on Puerto Rico. Yhdysvaltain osavaltiot: Alaskan osavaltio sijaitsee fyysisesti erillään Yhdysvaltain pääosasta, Kanadan luoteispuolella. Havaiji puolestaan on Amerikan mantereesta erillään oleva Tyynen valtameren saariryhmä.

Maantiede

Havaiji Pinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurimpana valtiona ja koko Pohjois-Amerikan mantereen levyisenä Yhdysvaltain maantiede vaihtelee suuresti: Floridan mangrovemetsistä maan keskiosan suurille tasangoille ja Mississippi–Missouri -jokijärjestelmään. Tasankojen länsipuolella nousevat Kalliovuoret, niiden länsipuolella on aavikkoja, tasankoja ja Tyynenmeren rannikon välimerellinen ilmastovyöhyke, luoteessa jopa sademetsät. Erillinen Alaska on pääasiassa arktista aluetta ja Havaiji vulkaaninen saariryhmä.

Talous

Yhdysvaltain kansantalous on maailman suurin ja bruttokansantuote henkeä kohti maailman korkeimpia. Yhdysvaltojen talous on markkinapohjainen, jossa yksityiset ihmiset ja yritykset tekevät tärkeimmät päätökset, ja liittovaltio ja osavaltio ostavat tarvittavat tavarat ja palvelut valtaosin yksityisiltä markkinoilta. Yhdysvaltain rahayksikkö on dollari, jota on käytetty yleisesti kansainvälisen kaupan rahayksikkönä. Myös taloustilastot muutettiin aiemmin useimmiten dollareiksi kansainvälistä vertailua varten. Yhdysvalloilla on laajat luonnonvarat, runsaasti kulta-, öljy-, hiili- ja uraaniesiintymiä. Tehokas maatalous tekee maasta yhden maailman suurimmista maatalousmaista. Pääasialliset viljelykasvit ovat maissi, vehnä, sokeri ja tupakka. Teollisuustuotteita ovat autot, lentokoneet ja elektroniikka. Pääasiallinen työllistäjä on nykyisin palvelut, jossa työskentelee 3/4 työvoimasta. Tärkeimmät kauppakumppanit ovat naapurit Kanada, Meksiko, Euroopan unioni ja Kaakkois-Aasian teollistuneet maat Japani, Intia ja Etelä-Korea. Myös kauppa Kiinan kanssa on huomattavaa. Vuonna 2002 Yhdysvallat oli maailman kolmanneksi suosituin turistikohde 41,9 miljoonalla kävijällä.

Yhteiskunta

Väestö

Etniset ryhmät

Pääartikkeli: Yhdysvaltain väestöjakauma Yhdysvallat on etnisesti hyvin monimuotoinen maa. Maassa on vähintään miljoonan edustajan etnisiä ryhmiä yli 31, ja lukemattomia pienempiä ryhmiä. Väestönlaskennassa väestö on jaettu rotuihin: valkoinen, afrikkalais-amerikkalainen, hispaano, aasialais-amerikkalainen tai alkuperäis-amerikkalainen. Aasialaisuus yhdistetään yleensä Kaakkois-Aasiaan, joten juuriltaan Lähi-Idästä kotoisin olevat putoavat kategorioiden väliin. Hispaano tarkoittaa henkilöä, jolla on Latinalais-Amerikkalaiset juuret rodustaan tai ihonväristään huolimatta. Väestösuhteet ovat: valkoiset 77,1 %; mustat 12,9 %, aasialaiset 4,2 %, intiaanit ja alaskan alkuperäisväestö 1,5%; Havaijin ja oseanian alkuperäisväestä 0,3%; muut 4% (2000) Yhdysvaltain eurooppalaisperäisestä väestöstä 23 %:lla on saksalaiset sukujuuret, irlantilaiset 16 %, englantilaiset 13 %, skotlantilaiset, alankomaalaiset ja italialaiset 6 %.

Uskonto

Uskonnollisten ryhmien osuudet väestöstä: protestantit 56%, katoliset 28 %, juutalaiset 2%, muut 4%, ei mitään 10% (1989) Suurin yksittäinen kirkkokunta on katolinen kirkko, sen jäljessä etelän baptistit, joka on pitkälti jakautunut mustien (eli afrikkalais-amerikkalaisten) ja valkoisten seurakuntiin. Yhdysvalloilla on uskonnollissävytteinen historia ja uskonnonvapautta pidetään erittäin tärkeänä. Monet varhaisista emigrantti- eli maahanmuuttajaryhmistä pakenivat Euroopan uskonnollisia vainoja Pohjois-Amerikkaan. Esimerkiksi vuonna 1620 yli sata puritaania lähti Englannista kuuluisalla Mayflower-laivalla ja perusti Uuden-Englannin ensimmäisen pysyvän siirtokunnan. Pohjois-Amerikkaan on paettu uskonnollisia ja etnisiä vainoja myöhemminkin, kuuluisana esimerkkinä juutalaisten joukkopako Natsi-Saksasta.

Koulutus

Yhdysvalloissa koulutus on osavaltion, ei siis liittovaltion, velvollisuus, ja lait ja säädökset vaihtelevat huomattavasti. Useimmissa osavaltioissa, kaikkien opiskelijoiden täytyy osallistua pakolliseen koulutukseen lastentarhasta (johon yleensä mennään 5-vuotiaana) lähtien luokkatasoon 12 asti, jolta valmistutaan yleensä 18 vuoden iässä (tosin joissain osavaltioissa opiskelijoiden annetaan vanhempien suostumuksella jäädä pois koulusta 16 vuoden iässä). Yhdysvaltalaiset korkeakoulut vaihtelevat erittäin kilpailukykyisistä kouluista, sekä yksityisistä (kuten Harvard University, Cornell University ja Princeton University) että julkisista (kuten North Carolina Chapel Hill ja University of Virginia), satoihin korkeatasoisiin paikallisiin ammattikorkeakouluihin avoimine sisäänpääsyperiaatteineen.

Kielet

Pääartikkeli: Yhdysvaltain kielet Suurin osa Yhdysvaltain asukkaista puhuu englantia, mutta myös espanjaa puhutaan melko laajalti, erityisesti maan eteläosissa. Maalla ei ole virallista kieltä, vaan osavaltiot saavat päättää kielestään vapaasti. Englannin kieli on hallitseva kieli (puhujia 82 % väestöstä), espanja (10 %) ja havaijin kieli ovat virallisia joissain osavaltioissa.

Kulttuuri

Yhdysvallat on viihteen jättiläinen, etenkin elokuva- ja tv-teollisuuden alalla (Hollywood).

Merkittävimmät luonnonvarat

- kivihiili
- öljy
- maakaasu
- tina
- kalkkikivi
- rautamalmi
- suola
- kalkki
- kipsi
- pii
- lyijy
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- kulkuneuvot
- elektroniikka Luokka:Yhdysvallat zh-min-nan:Bí-kok ko:미국 ms:Amerika Syarikat ja:アメリカ合衆国 simple:United States th:สหรัฐอเมริกา

Neitsytsaaret

Neitsytsaaret on saaristo Karibianmerellä, joka jakautuu hallinnollisesti Yhdistyneelle kuningaskunnalle kuuluviin Brittiläisiin Neitsytsaariin ja Yhdysvalloille kuuluviin Yhdysvaltain Neitsytsaariin. Kristoffer Kolumbus löysi saaret vuonna 1493 ja antoi niille nimen St. Ursula and the 11 000 Virgins. Nykyisin niihin viitataan vain nimellä Neitsytsaaret. Saarien alkuperäisasukkaita olivat carib-intiaanit, jotka Kaarle V:n joukot tuhosivat vuonna 1555 liittäen saaret Pyhään saksalais-roomalaisen keisarikuntaan. Myöhemmin saaria asuttivat Afrikasta sokeripelloille työvoimaksi tuodut orjat. Sokeripeltoja ei enää ole, mutta orjien jälkeläiset asuvat yhä alueella jakaen saman kulttuurin muun Karibianmeren englanninkielisen väestön kanssa. Tärkein tulonlähde on matkailu. Sekä Brittiläisillä että Yhdysvaltain Neitsytsaarilla on käytössä vasemmanpuoleinen liikenne Yhdistyneen kuningaskunnan tapaan, mutta rahayksikkö on Yhdysvaltain dollari. Luokka:Väli-Amerikka ja:ヴァージン諸島

Luokka:Karibianmeren epäitsenäiset alueet

Luokka:Epäitsenäiset alueet Luokka:Karibia

Luokka:Karibianmeren saaret

Luokka:Karibia Luokka:Pohjois-Amerikan saaret

Eyrós

Eyrós er íslenskt kvenmannsnafn.

Dreifing

Image:Icelandic first name distribution, Eyrós (year).png|Eftir fæðingarárum Image:Icelandic first name distribution, Eyrós (month).png|Eftir fæðingarmánuðum Image:Icelandic first name distribution, Eyrós (day).png|Eftir fæðingardögum

Heimildir

-
-
- Flokkur:Íslensk kvenmannsnöfn

Gry rozst�py Nurkowanie online slots WAKACJE

:: RELATED NEWS ::

John Barbata
John Barbata (b. April 1 1945) is a noted drummer active especially in pop and pop/rock bands in the 1960s and 1970s both as a member and as a session drummer. Already an established session drummer when he joined The Turtles, he was one of the pioneering drummers who c

Brian Neeson
Brian Kevin Neeson (30 September 1945 - ) is a former New Zealand politician. He was an MP from 1990 to 2002, representing the National Party. Neeson was born in Durban, South Africa, but was brought to New Zealand

Japanning
In a general sense, lacquer is a clear or colored coating, that dries by solvent evaporation only and that produces a hard, durable finish that can be polished to a very high gloss, and gives the illusion of depth. In a narrower sense, lacquer consists of a resin dissolved in a fast-drying solvent which is a mixture of naphtha, xylene, toluene, and

Mario Bros. Remake Series
The Super Mario remake series was created by Nintendo as a program to modernize their games for the Game Boy system. The series consists of updates to all the Mario Bros. console games in the Super Mario Bros. series which spanned both the Nintendo Famicom and Nintendo Entertainment System and the Thessalonica. Her Acts say that she was caught in possession of the Scriptures despite a prohibition issued by Emperor Diocletian in 303 A.D.. Following the martyrdom of her sisters, Irene was also commanded to deny the Christian faith: like them, she refused. The provincial governor, Dulcitius, sent her to a bordello, but when she remained unmolested though exposed naked and chained, she was put to death, some

Kramnik
Vladimir Kramnik (Владимир Крамник), born June 25, 1975, is a Russian chess player. In the October 2005 FIDE ELO rating list, Kramnik is rated 2739, making him number seven in the world (behind proposition in the state of California on the November 5, 1996 ballot. It passed with 5,382,915 (55.6%) votes in favor and 4,301,960 (44.4%) against. Also known as the Compassionate Use Act of 1996, this was a state-wide voter initiative approved by California voters. It allows those with a valid doctor's recommendation to possess and cultivate Read More...

Shirov
Alexei Shirov (Aleksejs Širovs, Алексе́й Широв) (born July 4, 1972 in Riga, Latvia), is one of the top chess grandmasters in the world today. In the October 2005