:: wikimiki.org ::

Yhdysvaltojen Sisällissota

Yhdysvaltojen sisällissota

Yhdysvaltojen sisällissota käytiin Yhdysvalloissa vuosina 1861–1865 unionin eli pohjoisvaltioiden ja konfederaation eli etelävaltioiden välillä.

Sodan syyt

Keskeisin yksittäinen teema sodassa oli orjuus, jota pohjoisvaltioissa ei hyväksytty, mutta joka oli etelävaltioissa laajalti levinnyt käytäntö: Etelän plantaasitalous nojasi kokonaisuudessaan Afrikasta tuotujen orjien käytölle. Orjuutta merkittävämpi tekijä sodan syitä etsittäessa on kuitenkin etelä- ja pohjoisvaltioiden taloudellisen ja yhteiskunnallisen järjestelmän erilaisuus, ja siitä aiheutuneet intressien ristiriidat. Etelä halusi myydä puuvillaa suoraan Eurooppaan, mutta pohjoisvaltioiden teollisuus halusi, että mahdollisimman paljon puuvillasta jalostettiin ensin pohjoisvaltioiden tehtaissa. Liittovaltio tuki tätä tullipolitiikallaan. Etelälle jäi vain raaka-aineiden tuottajan asema pohjoisen rikastuessa kehittyneemmän teollisuutensa ansiosta.

Sodan alkaminen

Sota puhkesi, kun 11 eteläistä osavaltiota julistautuivat itsenäiseksi. Näissä osavaltioissa oli 9 miljoonaa asukasta, joista 3 miljoonaa oli orjia. Pohjoisvaltioihin jäi 23 osavaltiota, joissa oli 22 miljoonaa asukasta eikä näissä ollut orjia (vaikka orjien pitäminen oli laillista mm. pohjoisvaltioiden Delawaressa, Marylandissa ja Missourissa). Etelävaltioita johti Jefferson Davis. Jefferson Davis Itsenäiseksi julistautuivat:
- Etelä-Carolina, 20. joulukuuta 1860
- Mississippi, 9. tammikuuta 1861
- Florida, 10. tammikuuta 1861
- Alabama, 11. tammikuuta 1861
- Georgia, 19. tammikuuta 1861
- Louisiana, 26. tammikuuta 1861
- Teksas, 1. helmikuuta 1861
- Virginia, 17. huhtikuuta 1861
- Arkansas, 6. toukokuuta 1861
- Pohjois-Carolina, 20. toukokuuta 1861
- Tennessee, 8. kesäkuuta 1861 Länsi-Virginia ei halunnut liittyä konfederaatioon, joten se erosi Virginista ja liittyi pohjoisvaltioihin uutena osavaltiona 31. joulukuuta 1862. Vaikka pohjoisvaltioilla oli selkeä materiaalinen ylivoima, etelävaltioilla oli paremmat kenraalit. Suurin osa pätevistä upseereista liittyi etelävaltioiden puolelle. Etelävaltioille oli myös eduksi se, että he olivat puolustamassa julistettua itsenäisyyttään, jolloin pohjoisvaltiot joutuivat olemaan hyökkääjinä, joskin presidentti Davis joutui sodan alkumetreillä kritiikin kohteeksi passiivisesta sodankäyntitaktiikastaan. Etelän kenraali Robert E. Lee teki myös kolme suuren luokan taktista offensiivia Virginiassa sekä kenraali Bragg Tennesseessä, mutta nämä päättyivät strategisiin tappioihin. Tärkeimmät taistelut käytiin etelävaltioiden alueella, enimmäkseen Virginian osavaltion alueella tai sen läheisyydessä. Virginian naapurina oleva pohjoisvaltioiden pääkaupunki Washington D.C. oli jatkuvasti etelävaltioiden hyökkäysuhan alla. Toinen rintama oli Mississippi-joella. Muita operatiivisia rintamia olivat Tennessee/Georgia sekä Arkansas (nk. Trans-Mississippin vyöhyke). Merkittävimpien taistelujen joukossa olivat mm.:
- ensimmäinen Bull Runin taistelu, 21. heinäkuuta 1861
- "seitsemän päivän taistelut", 25. kesäkuuta - 1. heinäkuuta 1862
- toinen Bull Runin taistelu, 29. elokuuta 1862
- Antietamin taistelu, 17. syyskuuta 1862
- Fredericksburgin taistelu 13. joulukuuta 1862
- Chancellorsvillen taistelu 2.-4. toukokuuta 1863
- Gettysburgin taistelu, 1.-3. heinäkuuta 1863
- Chickamaugan taistelu 19.-20. syyskuuta 1863
- Chattanoogan taistelu 23.-25. marraskuuta 1863
- Vicksburgin piiritys 1863
- "Overland" -kampanjan taistelut 5. toukokuuta - 15. kesäkuuta 1864
- Petersburgin piiritys, yhdeksän kuukauden piiritys 15. kesäkuuta 1864 - 2. huhtikuuta 1865 Näistä taisteluista tunnetuin on Gettysburgin taistelu. Materiaalisen ja teknisen ylivoimansa ansiosta pohjoisvaltiot voittivat sodan. Suurimman osan aikaa etelä kävikin vain taitavaa viivytyssotaa toivoen yleisen mielipiteen saavan pohjoisvaltiot luovuttamaan ja päästämään etelävaltiot itsenäistymään. Etelävaltiot antautuivat useassa vaiheessa huhti- ja toukokuun 1865 kuluessa. Pohjoisvaltioiden joukoissa oli kaikkiaan ollut sodan kuluessa 2-3 miljoonaa sotilasta, joista yli 350.000 kuoli. Etelävaltioiden joukoissa arvioidaan olleen n. 750.000 sotilasta, joista yli 250.000 kuoli. Sodasta toipumista hidasti presidentti Abraham Lincolnin murha huhtikuussa 1865.

Lähteitä

- Alan Axelrod, The Complete Idiot's Guide to the Civil War, 1998 (englanniksi) ISBN 0-02-862122-0 luokka:Sisällissodat Luokka:Yhdysvaltain historia ko:남북 전쟁 ja:南北戦争 simple:American Civil War th:สงครามกลางเมืองอเมริกา

1861

Tapahtumia

- Yhdysvaltojen sisällissota alkoi.

Syntyneitä

- 27. helmikuuta - Rudolf Steiner, antroposofian kehittäjä
- 11. syyskuuta – Juhani Aho, lehtimies ja kirjailija (mm. Rautatie, Juha).
- 16. marraskuuta - Arvid Järnefelt, suomalainen kirjailija.
- 8. joulukuuta - Georges Méliès, ranskalainen elokuvan pioneeri.
- 15. joulukuuta - Pehr Evind Svinhufvud, Suomen presidentti.

Kuolleita

- 21. helmikuuta - Lars Levi Laestadius
- Luokka:1800-luku ms:1861 ko:1861년 simple:1861 th:พ.ศ. 2404

1865

Tapahtumia

- 15. huhtikuuta - John Wilkes Booth ampui Yhdysvaltain presidentti Abraham Lincolnin.
- 24. joulukuuta – Yhdysvalloissa perustettiin salaseura Ku Klux Klan, jonka tavoitteena oli säilyttää valkoisten mahti etelävaltioissa.
- Yhdysvaltojen sisällissota päättyi.
- 10. joulukuuta - Leopold II:sta tuli Belgian kuningas.
- Merikarvialla alkoi kunnallishallinto.

Syntyneitä

- 28. tammikuuta - K. J. Ståhlberg, Suomen ensimmäinen presidentti
- 26. huhtikuuta - Akseli Gallen-Kallela, suomalainen taiteilija
- 23. syyskuuta - Pekka Halonen, taidemaalari
- 9. kesäkuuta - Carl Nielsen, tanskalainen säveltäjä
- 2. marraskuuta - Warren G. Harding, Yhdysvaltain presidentti
- 8. joulukuuta - Jean Sibelius, suomalainen säveltäjä

Kuolleita

- 15. huhtikuuta - Abraham Lincoln, Yhdysvaltain presidentti Luokka:1800-luku ms:1865 ko:1865년 simple:1865 th:พ.ศ. 2408

Etelävaltiot

Yhdysvaltojen Etelävaltiot eli Konfederaatio on nimitys Yhdysvaltojen sisällissodassa Unionia vastaan taistelleesta 11 osavaltiosta. Konfederaatio muodostettiin 4. helmikuuta 1861 ja sen ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Jefferson Davis. Etelävaltioihin kuuluivat: Alabama, Arkansas, Etelä-Carolina, Florida, Georgia, Louisiana, Mississippi, Pohjois-Carolina, Teksas, Tennessee ja Virginia. Kentuckyn ja Missourin osavaltiossa oli molemmissa sekä Unionin että Konfederaation hallitukset. Länsi-Virginia irtautui Virginiasta ja liittyi myöhemmin Unioniin. Luokka:Yhdysvaltain historia ja:アメリカ連合国

Orjuus

Orjuus on sosiaalinen järjestelmä, jossa ihminen on toisen ihmisen omaisuutta. Ennen orjiksi otettiin varsinkin sotavankeja, rikollisia ja velkaantuneita. Orjuus on tuomittu mm. Kansainliiton sopimuksessa1926 ja YK:n Ihmisoikeuksien julistuksessa 1948.

Orjuus antiikin aikana

Antiikin aikana Rooman, Kreikan ja muiden Välimeren valtioiden talous perustui paljolti orjuuteen. Näissä maissa orjia saattoi olla jopa yli puolet väestöstä ja orjat saattoivat toimia huomattavissa tehtävissä. Myös juutalaisessa kulttuurissa käytettiin orjia, ja vanhassa testamentissa annetaan orjien asemaa koskevia määräyksiä, esimerkiksi "Jos joku lyö orjaansa tai orjatartaan kepillä ja tämä kuolee siihen paikkaan, lyöjä on ansainnut rangaistuksen. Mutta jos orja pysyy hengissä päivän tai kaksi, isäntää älköön rangaistako; onhan orja hänen omaisuuttaan (Toinen Mooseksen kirja, 21:20-21)". Kristinuskon levitessä ja Rooman valtakunnan hajotessa laajamittaisen orjuuden tilalle tuli kuitenkin vähitellen feodaalinen maaorjuus.

Orjuus Arabiassa

Orjuus oli Lähi-idässä yleistä, ennen kuin Profeetta Muhammed kielsi pitämästä muita islaminuskoisia orjina. Tämän jälkeen orjat oli tuotettava muilta alueilta. Päämarkkinat olivat Marokosta ja Sansibarista Ottomaanien valtakuntaan, Persiaan ja Intiaan. Osmanivaltakunnan valloittamista Balkanin maista osa veroista kerättiin orjina. Verokäytäntöä nimitettiin nimellä devshirme. Pääasiallisesti verot koostuivat 7—14-vuotiaista pojista. Orjista koulutettiin mm. osmanien sulttaanin henkivartiokaarti eli janitsaarit. Nämä joukot muodostettiin 1330-luvulla, ja ne muodostivat aluksi ottomaanien vakituisen armeijan. Suosituimpia olivat albaanit, bosnialaiset ja bulgarilaiset. Myöhempinä vuosisatoina devshirme ulotettiin Kreikkaan ja Unkariin. Janitsaarit olivat sulttaanin omaisuutta, mutta kuolleiden janitsaarien omaisuuden peri kuitenkin rykmentti. Päinvastoin kuin vapaiden muslimien, janitsaarien ei annettu kasvattaa partaa. Lopullisesti orjuus lopetettiin 1800-luvulla, janitsaarijoukot hajotettiin 1826. Saksan ja Iso-Britannian painostuksesta Sansibarin sulttaani kielsi orjakaupan vuonna 1873. Ranska ja Espanja miehittivät viimein Sansibarin ja lopettivat kaupan. Orjakauppaa esiintyi kuitenkin vielä vuonna 1935.

Atlanttinen orjakauppa ja orjuus Amerikassa

Saavuttuaan Amerikkaan eurooppalaiset pyrkivät alkuun alistamaan paikalliset intiaaniasukkaat orjuuteen. Intiaanien massiivinen kuolleisuus mm. eurooppalaisten tuomiin kulkutauteihin sai kuitenkin eurooppalaiset turvautumaan orjien tuontiin Afrikasta. Portugalilaiset aloittivat orjien kuljetuksen 1500-luvulla Senegambiasta ja Guinea-Bissausta Portugaliin ja Atlantin saarille. Myöhemmin orjia haettiin myös Angolasta ja Mosambikista. 1600-luvulla brandenburgilaiset, tanskalaiset, hollantilaiset, kuurinmaalaiset, englantilaiset, ranskalaiset, genovalaiset ja ruotsalaiset rakensivat kauppalinnoituksia Arguinista (Mauritania) Angolaan. Pääosan orjista kauppalinnoituksiin toimittivat paikalliset asukkaat. Linnoituksissa orjat lastattiin laivoihin. Suurin osa transatlanttisen orjakaupan laivoista oli hollanninjuutalaisten omistamia. Orjat laivattiin siirtokuntiin, joissa heidät laitettiin työskentelemään pääosin tupakka-, sokeriruoko- ja puuvillaplantaaseilla. Arviolta 9,5 miljoonaa orjaa, niiden lisäksi jotka kuolivat matkalla, laivattiin Amerikkoihin. Tämä luku ei sisällä Arabian, eikä Afrikan sisäistä kauppaa. Yhdysvaltoihin tuotiin noin 600 000 orjaa, pääasiassa puuvillan viljelyn työvoimaksi. Ranskan vallankumous laukaisi Ranskalle kuuluvassa San Domingossa suuren orjakapinan 1791, joka lopulta johti entisten orjien muodostaman Haitin tasavallan syntyyn 1804. Tämä tapahtumasarja joudutti orjuuden lakkauttamista myös muualla Karibianmeren alueella.

Orjakaupan lopettaminen ja orjuuden lakkauttaminen

Tiettävästi ensimmäiseksi orjuus lakkautettiin Ruotsissa jo keskiajalla jaarli Birgerin käskyllä. Tanska kielsi orjakauppaan osallistumisen 1792 ja USA 1794. Iso-Britanniassa orjakaupan kieltävä laki hyväksyttiin 1807. Wienin kongressin jälkeen Kuninkaallinen laivasto alkoi estää orjakaupankäyntiä ja muutkin Euroopan maat tukivat sen lopettamista. Laiton orjakauppa jatkui kuitenkin vielä 40 vuoden ajan. Orjuus lopetettiin brittien Länsi-Intiassa 1833-1838, mutta laiton kauppa oli erittäin tuottavaa USA:n etelävaltioihin, Kuubaan, Costa Ricaan ja Brasiliaan. Yhdysvalloissa orjuus lopetettiin 1863, Kuubassa 1886 ja Brasiliassa 1888. Mauritania kielsi orjuuden 1981, mutta ihmisoikeusjärjestöjen mukaan käytäntö jatkuu edelleen. Orjuuden lakkauttaminen aikajärjestyksessä:
- 1316 Ruotsi lakkauttaa orjuuden (myös Suomessa).
- 1777 Vermontin osavaltio lakkauttaa orjuuden
- 1780 Pennsylvanian osavaltio lakkauttaa orjuuden
- 1792 Tanska lakkauttaa orjuuden.
- 1794 Ranskan vallankumous lakkauttaa orjuuden Ranskan siirtomaissa
- 1802-1803 Napoleon palauttaa orjuuden Ranskan siirtomaihin
- 1823 Chile lakkauttaa orjuuden
- 1824 Keski-Amerikan valtiot lakkauttavat orjuuden
- 1829 Meksiko lakkauttaa orjuuden
- 1831 Bolivia lakkauttaa orjuuden
- 1833-1838 Orjuus lakkautetaan Britannian siirtomaissa
- 1848 Orjuus lakkautetaan Ranskan siirtomaissa
- 1848 Orjuus lakkautetaan Tanskan Länsi-Intiassa (nyk. Yhdysvaltain Neitsytsaaret)
- 1854 Venezuela lakkauttaa orjuuden
- 1861 Venäjä lakkauttaa maaorjuuden.
- 1863 Orjuus lakkautetaan Alankomaiden siirtomaissa
- 1863 Yhdysvallat lakkauttaa orjuuden
- 1873 Orjuus lakkautetaan Puerto-Ricossa
- 1886 Orjuus lakkautetaan Kuubassa
- 1888 Brasilia lakkauttaa orjuuden

Orjuus nykypäivänä

Vaikka orjuus on kaikkialla maailmassa virallisesti kielletty, kansainvälinen orjuutta vastaan taisteleva Anti-Slavery -järjestö laskee orjia tällä hetkellä olevan eri puolilla maailmaa yli 20 miljoonaa. Yleisimpiä orjuuden muotoja ovat nykypäivänä:
- sidonnainen työ, jossa ihmiset työskentelevät palkattomasti ja ilman vaihtoehtoja maksaakseen työnantajalle esim. lääkekustannuksista tai matkan järjestämisestä syntynyttä velkaa. Velka ei usein vähene lainkaan, koska työnantaja perii jatkuvasti velasta kiskurikorkoa tai laskuttaa toimittamistaan asunnosta ja ruuasta.
- pakkotyö, johon erilaiset hallitukset, aseelliset ryhmät ja yksityiset henkilöt alistavat ihmisiä.
- prostituutioon liittyvä naiskauppa
- lapsen pakkotyö
- kotitalousorjuus Mm. Sudanissa arabien arvellaan pitävän lähes 90 000 mustaa eteläsudanilaista orjuudessa ja maassa käydään vilkasta orjakauppaa. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa orjuuteen joutuu lähinnä laittomasti maahantulleita siirtolaisia. Mm. Pariisissa arvellaan orjatyövoimaa käytettävän n. 3000 taloudessa. Luokka:Ihmisoikeudet Luokka:Sosiaaliset suhteet ko:노예 ja:奴隷 simple:Slavery

Afrikka

Afrikka on maailman kolmanneksi suurin maanosa. Sen pinta-ala on 30 065 000 km² ja se peittää 20,3 % Maan pinta-alasta. Afrikan yli 800 miljoonaa asukasta muodostavat seitsemäsosan ihmiskunnasta. Afrikassa kulminoituvat monet maailman pahimmista ongelmista, veden puute yhtenä niistä. Talous ja yhteiskunta eivät vielä kehity toivotulla tavalla. Afrikassa on runsaasti raaka-aineita, mutta erittäin vähän jalostavaa teollisuutta.

Valtiot

Delaware

Delaware on pienen pieni osavaltio Yhdysvaltojen itärannikolla. Delaware tunnetaan Yhdysvaltojen ensimmäisenä osavaltiona, sillä se vahvisti Yhdysvaltain perustuslain ensimmäisenä osavaltiona 7. joulukuuta 1787. Delawaren asukasluku oli vuonna 2000 783 600 asukasta ja sen pinta-ala on 6 452 neliökilometriä. Sen pääkaupunki on Dover. Muita isoja kaupunkeja: Wilmington. Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot ko:델라웨어 주 ja:デラウェア州

Missouri

Missouri on Yhdysvaltojen osavaltio keskilännessä.

Historia

Missourin alue ostettiin Yhdysvalloille Ranskalta 1803 osana suurta maakauppaa, ja siitä tuli osavaltio 1821. Osavaltio sai "Lännen portin" lempinimen monien uudisraivaajien kuljettua sen läpi länteen. Sisällissodan aikana missourilaisista osa oli Unionin ja osa etelävaltioiden puolella.

Maantiede

Sisällissodan Missourin naapurit ovat pohjoisessa Iowa, idässä Mississippijoen takana Illinois, Kentucky ja Tennessee, etelässä Arkansas ja lännessä Oklahoma ja Kansas sekä Missourijoen takana Nebraska. Missourijoen pohjoispuolen tasangot ulottuvat Iowaan, Nebraskaan ja Kansasiin. Kukkulat ovat jälkiä jääkaudesta. Joen eteläpuolella levittäytyy Ozarkin tasanko, joka ulottuu Arkansas'han ja Oklahomaan. Osavaltio eteläosan Ozarkvuoret ulottuvat myös Arkansas'han. Kaakkoisosa osavaltiosta on Mississippin tulvahietaa, joka on myös hedelmällistä viljelymaata. Pelloissa kasvatetaan puuvillaa ja riisiä. Vaikka Missouri on nykyään keskilänttä, sitä pidettiin ennen etelävaltiona: Hannibalin kaupungissa kasvanut Mark Twain sanoi varttuneensa "Etelässä".

Perustiedot

- Pinta-ala: 180 693 km², josta vettä 1,6 %
- Asukasluku: 5 595 211, väestöntiheys 31/km²
- Pääkaupunki: Jefferson City
- Suurin kaupunki: Kansas City
- Suurin metropolialue: St. Louis

Aiheesta muualla

- [http://www.state.mo.us/ Missourin hallinnon verkkosivut]
- [http://www.missouritourism.org/ Missourin viralliset matkailusivut] Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot ko:미주리 주 ja:ミズーリ州 simple:Missouri

Etelä-Carolina

Etelä-Carolina (englanniksi South Carolina) on osavaltio Yhdysvaltain itärannikolla. Sen pääkaupunki on Columbia. Etelä-Carolina on ollut Yhdysvaltain osavaltio vuodesta 1788. Osavaltion väkiluku on 4 012 012 (vuoden 2000 tieto) ja pinta-ala 80 400 km². Yhdysvaltojen sisällissota alkoi Etelä-Carolinasta, joka oli sekä ensimmäinen unionista eroamista yrittänyt osavaltio että ensimmäisen taistelun tapahtumapaikka (Fort Sumter). Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot ko:사우스캐롤라이나 주 ja:サウスカロライナ州

Mississippi

right Mississippi on Yhdysvaltain osavaltio, joka on saanut nimensä Mississippi-joen mukaan. Pääkaupunki on Jackson. Asukasluku on 2 697 243 (2000) ja pinta-ala 125 546 km². Mississippi liitettiin Yhdysvaltoihin 20. osavaltiona 1817, mutta se erosi vuonna 1861 Yhdysvaltain sisällissodan aikaan. Mississippi liitettiin jälleen Yhdysvaltoihin 1870. Se oli viimeinen osavaltio jossa kieltolaki lopetettiin, vuonna 1966. Mississippi oli rotuerottelun johtavimpia osavaltioita, kuten myös Texas ja Louisiana. Osavaltio tunnetaan Amerikassa myös nimillä "The Bayou State" sekä "The Eagle State". Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot ko:미시시피 주 ja:ミシシッピ州 simple:Mississippi

Florida

Florida on yksi Yhdysvaltain osavaltioista. Maantieteellisesti se on niemi, joka sijaitsee Pohjois-Amerikan Itä-Rannikolla. Kulttuurisesti ja historiallisesti sen katsotaan kuuluvan Yhdysvaltain Eteläisiin osavaltioihin. Floridassa on noin 15 miljoonaa asukasta. Suurimpia Floridassa sijaitsevia kaupunkeja ovat Miami ja Tampa. Osavaltion pääkaupunki on Tallahassee. Walt Disney World sijaitsee Orlandossa, ja kaupungin läheisyydessä sijaitsee myös Kennedy Space Center -avaruuskeskus. Aivan Floridan eteläkärjestä lähtee pitkä silloin yhdistetty saarijono nimeltä Florida Keys. Floridassa sijaitsee myös puolivakavissaan perustettu Yhdysvalloista eronnut Conch State joka painoi eräässä vaiheessa oman valuuttansa ja asetti rajatarkastusaseman, tosin vain lyhyeksi ajaksi, protestoidakseen hyljeksittyä asemaansa. Florida on tunnettu muun muassa eläkeläisten, appelsiinien ja rusinoiden paratiisina. Suomalaiset viettävät eläkepäiviään varsinkin talvisin Lake Worthissa.

Katso myös

- Bermudan kolmio Bermudan kolmio Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot ms:Florida ko:플로리다 주 ja:フロリダ州 simple:Florida th:มลรัฐฟลอริดา

Alabama

Alabama on Yhdysvaltain osavaltio joka kuuluu kulttuurisesti etelävaltioihin. Sen pääkaupunki on Montgomery. Osavaltion asukasluku oli 4.447.100 vuonna 2000. Alabama rajoittuu idässä Georgian osavaltioon, pohjoisessa Tennesseehen, lännessä Mississippiin ja etelässä Floridaan. Eteläosastaan Alabamalla on myös merenrantaa Meksikonlahteen Alabamajoen ja Tembigbeejoen suistoalueella Mobilen kaupungin kohdalla. Historiallisesti Alabaman alueella ovat ensin asuneet intiaaniheimot kuten cherokeet ja mobilet. Sittemmin espanjalaiset vaativat aluetta itselleen osana Floridaa, [[ranska]]laiset osana Louisianaa ja englantilaiset osana Carolinan siirtokuntaa. Yhdysvaltojen osavaltioksi Alabama tuli vuonna [[1819. Alabama on kulttuurisesti Syvää Etelää (englanniksi Deep South). Alabamaa on tehnyt tunnetuksi esimerkiksi rockyhtye Lynyrd Skynyrd kappaleellaan Sweet Home Alabama. Asukkaista on afrikkalaisperäisiä reilu neljännes. Pääelinkeino on maatalous. Tuotetaan siipikarjaa ja munia. On myös paperin ja puutavaran sekä kumi- ja muoviteollisuuden tuotantoa.

Suurimmat kaupungit kokojärjestyksessä vuonna 2000

#Birmingham, asukasluku 242820, esikaupunkeineen noin 1.05 miljoonaa #Mobile, 198915 asukasta, esikaupunkeineen 551178 #Montgomery, 201568 asukasta #Huntsville #Tuscaloosa Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot ms:Alabama zh-min-nan:Alabama ko:앨라배마 주 ja:アラバマ州 simple:Alabama th:มลรัฐแอละแบมา

Georgia

:Georgia on myös osavaltio Yhdysvalloissa. Georgia tai Gruusia (georgiaksi საქართველო, latinisaatio Sakartvelo) on 1991 itsenäistynyt valtio Kaukasiassa. Sen rajanaapurit ovat Venäjä pohjoisessa ja Turkki, Armenia ja Azerbaidžan etelässä. Georgia sijaitsee Mustanmeren rannalla, ja maassa asuu noin 4,5 miljoonaa ihmistä. Georgia, antiikin tarunomainen Kolkhis, on maailman ensimmäisiä kristinuskon virallistaneita valtioita (vuonna 317). Keskiajalla loistokauttaan elänyt maa onnistui säilyttämään jonkinasteisen itsenäisyyden osmanien ja Persian välissä 1800-luvun alkuun saakka. Venäjään ja sittemmin Neuvostoliittoon kuulunut valtio koki Neuvostoliiton hajottua 1990-luvulla vakavan poliittisen ja taloudellisen kriisin, joka huipentui ruusujen vallankumoukseen vuonna 2003. Georgian kulttuuria leimaavat maan sijainti Kaukasuksella itäisen ja läntisen kulttuurin kohtauspaikassa ja maan vuoristoisuus - maisemat Georgiassa vaihtelevat eristäytyneestä Svanetiasta puolustustorneineen miljoonakaupunki Tbilisiin. Maa on myös etnisesti monimuotoinen, mikä oli nähtävissä viime vuosikymmenellä Etelä-Ossetian, Abhasian ja Adžarian konflikteissa.

Maantiede

Kaukasus-vuoriston eteläpuolella sijaitseva Georgia sijaitsee Euroopan ja Aasian rajalla. Georgialaiset kutsuvat maataan "Euroopan parvekkeeksi". Maan pinta-ala on 69 700 neliökilometriä, ja yli 87 % maasta on vuoristoa tai ylänköä. Pohjoisessa Iso-Kaukasus erottaa maan Venäjästä (rajaa 723 kilometriä), ja etelässä Pienen-Kaukasuksen länsirinteet nousevat Armenian ylängölle. Georgialla on 322 km rajaa Azerbaidžanin kanssa, 164 km Armenian kanssa ja 252 km Turkin kanssa. Maan keskiosassa on alankoa ja jokilaaksoja, ja Likhin vuorijono jakaa maan pohjois–eteläsuunnassa kahteen osaan. Georgian korkein vuori on Škhara, joka kohoaa 5 068,8 metriin. Pisin joki on yhteensä 1 364 km pitkä Kura (georgiaksi Mtkvari), joka virtaa maassa etelästä itään 351 km matkan. Muita jokia ovat Alazani (351 km), Rioni (333 km) ja Enguri (213 km). Georgiassa on yli 850 järveä, joista suurin on 37,5 neliökilometrin laajuinen Paravani 2 073 metrin korkeudessa. Georgian suurimmat kaupungit ovat Tbilisi (1 258 085 asukasta), Kutaisi (178 350 asukasta), Batumi (118 297 asukasta), Rustavi (112 624 asukasta), Suhumi (81 546 asukasta), Zugdidi (73 014 asukasta), Gori (46 680 asukasta) ja Poti (46 112 asukasta) (2005). Maan luoteisosassa sijaitsee Abhasian de facto itsenäinen tasavalta, lounaassa Adžarian autonominen tasavalta ja pohjoisessa Etelä-Ossetian de facto itsenäinen alue.

Ilmasto

Kaukasus suojaa Georgiaa kylmältä pohjoiselta ilmalta ja sallii Mustanmeren lämmittää aluetta. Lännessä vallitsee subtrooppinen ilmasto, ja keskilämpötila on kesällä 22 °C ja talvella 5 °C. Lännen alangoilla kasvaa muun muassa palmuja, ja sademäärä nousee hyvinkin korkeaksi (jopa 3 000 mm:iin). Vuoret erottavat idän tasangot Mustastamerestä, ja idässä onkin huomattavasti kuivempi mannerilmasto – sademäärä voi jäädä vain 400 mm:iin. Keskilämpötila idässä on kesällä 20–24 °C ja talvella 2–4 °C. Kevät Georgiassa on lyhyt äkillisine lämpötilanvaihteluineen, kun taas kesä on kuuma. Aurinkoista syksyä seuraa yleensä lumeton talvi.

Kasvillisuus ja eläimistö

Georgiassa asuu vaihtelevan ilmaston ansiosta suuri määrä erilaisia lajeja. WWF listaa Georgian 238 tärkeimmän luontoalueen joukkoon maailmassa. IUCN nimitti maan tärkeäksi alueeksi kasvillisuutensa vuoksi, ja BirdLife International endeemiseksi lintualueeksi. 40 % (2,75 miljoonaa hehtaaria) maasta on metsää, ja 40 % metsistä on vielä luonnontilassa. Alemmilla vuoristoalueilla on etupäässä tammea, jalavaa, saarnia ja pyökkiä, kun taas korkeammalla kuuset ja männyt hallitsevat. Puurajan yläpuolella levittäytyy alppiniittyjä, jotka peittävät noin 10 % Georgian pinta-alasta. Eteläiset vuoret ja alangot olivat aiemmin aroa – nykyään ne on otettu viljelykseen. Maassa on lähes 5 000 kasvilajia, joista 380 on endeemisiä Georgialle ja 1 000 Kaukasukselle. WWF:n laskujen mukaan Georgiassa on jopa 400 puu- ja pensaslajia, joista 61 on endeemisiä ja 60 maailmanlaajuisesti uhanalaisia. Eläinlajeja Georgiassa on noin tuhat (330 lintu-, 160 kala-, 48 matelija- ja 11 sammakkoeläinlajia). Metsissä elävät mm. harvinainen kaukasianleopardi, karhu ja susi.

Ympäristönsuojelu

Georgialla on useita luonnonsuojelullisia ongelmia. Kura-joen ja Mustanmeren pahan saastumisen lisäksi myös ilmansaasteet haittaavat ympäristöä etenkin Rustavin alueella. Juotavaksi kelpaavaa vettä on liian vähän, ja maaperä on monin paikoin saastunut kemikaaleista. Ylilaiduntaminen aiheuttaa vuoristoisilla alueilla eroosiota ja maanvyöryjä. Etelä-Kaukasuksella viljelty ja teollisuuden käytössä oleva alue uhkaa levitä suojelluille alueille, ja metsää raivataan laajasti Turkkiin suuntautuvaa laitonta vientiä varten. Georgialla on yksitoista suojelualuetta, joista suurin on Bordžomi-Kharagaulin kansallispuisto Pienellä-Kaukasuksella (76 000 hehtaaria). Puisto perustettiin vuonna 1995 Saksan ja WWF:n avustuksella.

Historia

:Pääartikkeli: Georgian historia Georgia asutettiin jo paleoliitisen kivikauden keskivaiheilla. 500-luvulla eaa Länsi-Georgiaan syntyi Kolkhetin valtakunta, ja 300-luvulla eaa Iberian valtio Kolkhetin itäpuolelle. Kuningas Mirian II teki kristinuskosta maan virallisen uskonnon jo vuonna 317, toisena maailmassa vain neljännesvuosisata Armenian jälkeen. Vaikka maan valloittivat vuorotellen arabit, mongolit, persialaiset ja turkkilaiset, Georgia onnistui säilyttämään jonkinasteisen itsenäisyyden seuraavien 600 vuoden ajan. 900-luvun lopussa kulta-aikaansa elävä Georgia yhdistyi ja katkaisi monivuotisen riippuvaisuutensa Bysantin valtakuntaan. Kuningas Daavid Rakentajan ja kuningatar Tamaran hallinnassa Georgiasta tuli 1000 – 1200-luvuilla Kaukasian alueen suurvalta. Mongolit kuitenkin valloittivat alueen Timur Lenkin johdolla, ja 1500-luvulla maa hajosi Imeretin, Kakhetin ja Kartlin kuningaskunniksi sekä viideksi ruhtinaskunnaksi, jotka säilyvät osmanien ja persialaisten vaikutuksen alaisina aina 1800-luvulle asti Venäjän väliintuloon saakka. Islamilaisen Persian uhan alla 1700-luvun lopulla Georgiassa pidettiin ortodoksista Venäjää kahdesta vaihtoehdosta pienempänä pahana. Gergievskin sopimus 1783 tasoitti tietä maan valtaukselle, ja Georgian kuningasperhe astui valtaistuimelta vuonna 1801. 1800-luvun loppupuolella georgialaisten tyytymättömyys tsaariin ja Euroopasta saapunut nationalismi johtivat kansalliseen heräämiseen ja itsenäisyysliikkeeseen. Venäjän vallankumousta seuranneen sisällissodan aikana Georgia käytti tilaisuutta hyväkseen ja julistautui itsenäiseksi 26. toukokuuta 1918. Armenia, Azerbaidžan ja Georgia muodostivat Transkaukasian liiton, joka purkautui puolen vuoden kuluessa muodostamisestaan. Puna-armeija valloitti Georgian helmikuussa 1921, ja Kaukasian maista muodostettiin Transkaukasian sosialistinen neuvostotasavalta. Vuonna 1936 jokainen maa muodosti oman sosialistisen neuvostotasavaltansa. Neuvostovallan alkuvuosina maassa tapettiin noin 50 000 ihmistä ja Stalinin terrorissa ja puhdistuksissa 1930–1950-luvulla jopa yli 150 000. Neuvostoliitossa Georgia oli 1950-luvulta lähtien suhteellisen varakas ja vakaa alue, joka hyötyi suuresti toimivasta maataloudesta, turismista ja maassa suuunnitelmatalouden sivussa harjoitetusta harmaasta taloudesta. Perestroikan aikana Georgia kehitti oman vahvasti itsenäisyyttä suosineen monipuoluejärjestelmänsä. Maa piti ensimmäiset monipuoluevaalit Neuvostoliiton osana 28. lokakuuta 1990. Georgia julistautui itsenäiseksi 9. huhtikuuta 1991, hieman ennen Neuvostoliiton lopullista romahdusta, ja ajautui kaaokseen. Levottomuuksia puhkesi ensin Etelä-Ossetiassa (1989-1992) ja myöhemmin Abhasiassa (1992-1993), jotka eivät vieläkään ole Georgian hallinnassa. 1990-luvulla maan tilanne on vaihdellut sisällissodan, rikosaaltojen ja suhteellisen rauhallisten jaksojen välillä. Marraskuussa 2003 maan pitkäaikainen, epäsuosittu presidentti Eduard Ševardnadze syrjäytettiin vallasta ruusujen vallankumouksessa. Tammikuussa 2004 uudeksi presidentiksi valittiin Mihail Saakašvili, jonka hallinto ryhtyi suuriin uudistuksiin Georgian huonokuntoisen talouden elvyttämiseksi. Maan valtiovelka lähti laskuun vuonna 2004, ja Saakašvili onnistui syrjäyttämään maasta irti pyrkineen Adžarian tasavallan johtajan Aslan Abašidzen liittäen alueen samalla vahvemmin Georgiaan.

Politiikka

Georgian politiikka Georgia on nuori demokraattinen tasavalta, jolla on vahva presidentti ja keskushallinto. Pääsy politiikkaan on turvattu vapailla ja salaisilla vaaleilla, mutta poliittiset ja kansalaisoikeudet ovat usein rajoitettuja. Georgian yksikamarisessa parlamentissa, johon edustajat valitaan nelivuotiskausiksi, on 235 paikkaa. Näistä 150 paikkaa jaetaan suhteellisella vaalilla. Tämänhetkisen hallituksen keski-ikä on vain 35 vuotta, ja sen ilmoittamia tavoitteita ovat taistelu korruptiota vastaan, talouskasvu, pääsy NATOon ja EU:hun sekä hyvät suhteet Venäjään. Presidentti valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Georgian valtionpäämies on Euroopan tällä hetkellä nuorin presidentti Mihail Saakašvili. Vuoden 2003 marraskuun parlamenttivaalien väärinkäytössyytösten jälkeen presidentti Eduard Ševardnadze erosi virastaan 23. marraskuuta 2003 ruusujen vallankumouksessa. Väliaikaiseksi presidentiksi tuli vanhan parlamentin puhemies Nino Burdžanadze ja vaalien tulos hylättiin. Saakašvili voitti presidentinvaalit 4. tammikuuta 2004 96,3 % ääntenenemmistöllä ja astui virkaansa 25. tammikuuta. Uudet parlamenttivaalit järjestettiin 28. maaliskuuta, joissa Saakašvilin puolue kansanliike – demokraatit sai 75 % äänistä, vain yhden muun puolueen, oikeisto-opposition ylittäessä 7 % äänikynnyksen. Vaaleja pidetään vapaimpina vielä Georgiassa järjestettyinä, vaikkakin Adžarian tasavallan presidentti Aslan Abašidzen ja keskushallinnon ristiriidat häiritsivät niitä. Georgian tärkeimpiä poliittisia ongelmia ovat konfliktit Abhasian, Etelä-Ossetian ja Adžarian alueilla. Vuonna 2004 Adžarian ongelmien kärjistyttyä presidentti Abašidze räjäytti kolme siltaa Georgian ja Adžarian väliltä. Abašidze joutui pakenemaan maasta Venäjän painostuksen ja Batumissa järjestettyjen hänen eroaan vaatineiden mielenosoitusten jälkeen. Neuvottelut Abhasian ja Etelä-Ossetian hallintojen kanssa eivät ole päätyneet sopuun.

Osat

Batumi Georgialaisilla on usein vahva alueellinen identiteetti, ja he saattavat samaistua alueeseensa vahvemmin kuin valtioon. Ylimpänä maan alueellisessa jaossa ovat kaksi autonomista tasavaltaa (avtom respublika): Abhasia ja Adžaria. Etelä-Ossetian asemasta neuvotellaan alueen hallituksen kanssa. 1990-luvulla Georgia on jaettu vanhoja rajoja mukaillen yhdeksään alueeseen (mkhare): Guria, Imereti, Kakheti, Kvemo Kartli, Mtskheta-Mtianeti, Ratša-Letškhumi-Kvemo Svaneti, Samegrelo-Zemo Svaneti, Samtskhe-Džavakheti ja Šida Kartli. Alemmalla tasolla maa jakautuu Neuvostoliiton aikana luotuihin maakuntiin (raioni) ja kaupunkeihin (kalaki). Maakuntia on 53 (Abhasiaa ja Adžariaa lukuun ottamatta): Abaša, Adigeni, Akhalgori, Akhalkalaki, Akhaltsikhe, Akhmeta, Ambrolauri, Aspindza, Baghdati, Bolnisi, Bordžomi, Dedoplistsq'aro, Dmanisi, Dušeti, Džava, Gardabani, Gurdžaani, Kareli, Kaspi, Kharagauli, Khašuri, Khobi, Khoni, Lagodekhi, Lantškhuti, Lentekhi, Marneuli, Martvili, Mestia, Mtskheta, Ninotsminda, Oni, Ozurgeti, Q'azbegi, Q'vareli, Satškhere, Sagaredžo, Samtredia, Senaki, Sighnagi, Telavi, Terdžola, Tetritsq'aro, Tianeti, Tsageri, Tsalendžikha, Tsalka, Tškhorotsq'u, Tšokhatauri, Vani, Zestaponi ja Zugdidi. Kaupunkeja on 9, pääkaupunki
- mukaan lukien: Gori, Kutaisi, Poti, Rustavi, Tbilisi
- , Tq'ibuli, Tsq'altubo, Tšiatura, Tskhinvali. Maakunnat jaetaan lisäksi kyliin, joita on suuri määrä.

Georgian nimi

Georgian omakielinen nimi on Sakartvelo (საქართველო) ja georgian kielen eli kartvelin omakielinen nimi on kartuli (ქართული). Itseään georgialaiset kutsuvat nimellä kartvelebi (ქართველები). Nämä nimet periytyvät kaikkien georgialaisten isäksi kutsutulta Kartlos -heimopäälliköltä. Useimmissa muissa kielissä maa tunnetaan nykyisin Georgia-tyyppisellä nimellä, joka pohjautuu maan persiankieliseen nimeen گرجی Gurji, joka vuorostaan tulee arabian sanasta Jurj. Koska nimen kirjoitusasuun vaikutti kreikan sana geōrgía (γεωργία), joka tarkoittaa maanviljelyä, maan nimen on virheellisesti luultu tulleen maataloudesta tai mm. Georgian suojeluspyhimykseltä Pyhältä Yrjöltä. Suomeksi maalla on kaksi nimitystä: Georgia on lainautunut kreikan ja Gruusia venäjän kautta. Nimeä Georgia alettiin pitää neuvostovastaisena 1960-luvulta lähtien, mutta Neuvostoliiton romahdettua 1991 maata alettiin kutsua jälleen nimellä Georgia.

Talous

Jo 200-luvulla eaa Georgian sepät valmistivat aseita antiikin kreikkalaisten ja troijalaisten sotiin. Kaukasuksella kaivettiin kultaa, hopeaa, kuparia ja rautaa. 1900-luvulla Georgian talous alkoi keskittyä turismiin, sitrushedelmien ja viinin kasvatukseen sekä hiilen, mangaanin ja kuparin louhintaan. Lännessä on perinteisesti pidetty karjaa ja idässä lampaita. Vähäinen teollisuus on tuottanut viiniä, metalleja, koneita, kemikaaleja ja tekstiilejä. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen kaikkien entisten neuvostotasavaltojen talous lamaantui. Joulukuussa 1990 Venäjä asetti Georgian kauppasaartoon. Sisällissodat Abhasiassa, Adžariassa ja Etelä-Ossetiassa syvensivät kriisiä. Maatalous- ja teollisuustuotanto laski vuoteen 1994 mennessä neljännekseen entisestä, ja työttömyys Tbilisissä nousi 40 prosenttiin. Apua lännestä saapui vasta 1995, kun IMF antoi Georgialle luottoa 206 miljardia dollaria ja Saksa 50 miljardia markkaa. Vuosien 1995 ja 1997 välillä tuotanto nousi 30 prosenttiin Neuvostoliiton aikaisesta tasosta, vuonna 2001 saavutettiin 35 %. 51 % väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella ja 13-15 % kotitalouksista elää äärimmäisessä köyhyydessä (2001). Palkkojen nousu ei pysy inflaation perässä. Opettajat ansaitsevat 12 € kuukaudessa, eläkkeet ovat keskimäärin 6 € kuukaudessa ja sisällissodan pakolaiset saavat tukea 4 € kuussa. Georgian tärkeimmät kauppakumppanit ovat Turkki, Venäjä, Azerbaidžan ja Saksa (2002). Vuonna 2003 Georgian valtionvelka oli 1,3 miljardia euroa. 40 % rahasta oli lainassa Maailmanpankilta, IMF:ltä ja Euroopan jälleenrakennusrahastolta. Loput 60 % on lainattu keskinäisillä sopimuksilla IVY-mailta, mm. Turkmenistanilta. Lokakuussa 1995 Georgiaan luotiin oma rahayksikkö, lari. Georgia laskee toivonsa taloudellisesta toipumisesta Mustanmeren satamien (Batumi, Poti) kautta kulkevan kansainvälisen tavaraliikenteen sekä Baku-Tbilisi-Ceyhan öljyputken varaan. Ceyhan

Merkittävimmät luonnonvarat

- puu
- vesivoima
- mangaani
- rautamalmi
- kupari

Merkittävimmät vientituotteet

- romumetalli
- koneet
- kemikaalit
- mangaani
- tee
- viini

Väestö

Louisiana

Louisiana on Yhdysvaltojen neljänneksi eteläisin osavaltio, jonka pääkaupunki on Baton Rouge. Väkiluvultaan suurin kaupunki on kuitenkin New Orleans, joka tunnetaan ensimmäisistä jazz-muusikoista koko maailmassa. Ranskalaiset julistivat Mississippin jokilaakson omakseen vuonna 1682, miltä ajalta periytyy osavaltion nimi - annettu kuningas Ludvig XIV:n mukaan. Ranska myi Louisianan Yhdysvalloille vuonna 1803. Louisianassa on Mississippijoen suuri suistoalue. Osavaltio sijaitsee Meksikonlahden pohjoisrannalla ja rajoittuu idässä Mississippin osavaltioon, pohjoisessa Arkansasiin sekä lännessä Texasiin. Alueella viljellään puuvillaa. Louisiana on altis tulville ja hurrikaaneille. Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot ko:루이지애나 주 ja:ルイジアナ州 simple:Louisiana

Teksas

:Texas on myös pop-yhtye. Teksas on pinta-alaltaan Yhdysvaltojen toiseksi suurin osavaltio Alaskan jälkeen ja toiseksi suurin myös väestöltään. Teksas liittyi Yhdysvaltoihin vuonna 1845 28. osavaltiona. Teksasin alueella asuneihin intiaaniheimoihin kuuluivat apaššit, atakapan-, bidai-, caddo-, comanche-, cherokee-, kiowa-, tonkawa- ja wichitaheimot. Ensimmäisenä eurooppalaisena Teksasin alueelle saapui Konquistadori Álvar Núñez Cabeza de Vaca 1528. Ennen vuotta 1821 Teksas kuului Espanjan Uuden Espanjan siirtokuntaan. Kun Meksiko itsenäistyi, Teksas jäi sen osaksi. Vuonna 1823 kolmesataa perhettä asettui Stephen F. Austinin johdolla Brazosjoen varsille. Siirtolaisia ärsyttivät Meksikon hallituksen orjuuden kielto, uudisasukkaiden riisuminen aseista ja laittomien siirtolaisten karkottaminen takaisin Yhdysvaltoihin. Vuonna 1836 siirtolaiset julistautuivat itsenäisiksi ja voittivat Meksikon armeijan San Jacinton taistelussa. Joukkoja johtanut kenraali ja Meksikon presidentti Antonio López de Santa Anna saatiin vangiksi. Hänet vapautettiin itsenäisyystunnustusta vastaan. Vuonna 1845 Teksas hyväksyttiin jäseneksi Yhdysvaltoihin. Sopimus oli molemmille osapuolille hyödyllinen, koska itsenäinen Teksas oli yksinään hyvin heikko. Sisällissodan aikana Teksas erosi unionista, mutta hyväksyttiin jälleen jäseneksi 1870. Toiseen maailmansotaan asti Teksas oli maaseutuvoittoinen. Vuonna 1926 San Antonio oli suurin kaupunki 120 000 asukkaalla. Yleisen mielikuvan vastaisesti pääasiallinen elinkeino ei ole koskaan ollut karjatalous, vaan alkuajoista lähtien puuvillanviljelys ennen öljyteollisuuden syntyä. Nykyisin talous perustuu tietotekniikkaan, öljyyn ja maakaasuun, energiaan, maatalouteen ja valmistukseen. Suurimmat teollisuuskeskukset ovat Houstonin ja Dallasin alue. Teksasin politiikka hallitsee republikaanipuolue. Demokraatit eivät ole voittaneet virkoja osavaltion laajuisissa vaaleissa sitten vuoden 1994. Osavaltiossa ei ole tuloveroa, yritysverotus on matala ja osavaltion lainsäädäntöelimet kokoontuvat vain kerran kahdessa vuodessa. Kuvernööri on ollut vuodesta 2000 Rick Perry. Hänen edeltäjänsä oli George W. Bush 1995–2000. Vuoden 2004 tilaston mukaan osavaltion väkiluku oli 22 490 022. Näistä 3 450 500 (15,6%) on ulkomaalaissyntyisiä. Lisäksi osavaltiossa arvioidaan olevan 1,2 miljoonaa laitonta siirtolaista. Väkiluku kasvoi 5,5 miljoonaa vuodesta 1990 vuoteen 2004 (32,4%)

Aiheesta muualla

- [http://www.tx.gov/ TexasOnline]
- [http://www.thestoryoftexas.com/ Texas State History Museum] Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot ko:텍사스 주 ja:テキサス州 simple:Texas th:มลรัฐเทกซัส

Virginia

right Virginia on Yhdysvaltojen osavaltio ja yksi kolmestatoista ensimmäisestä osavaltiosta. Sen virallinen nimi on Commonwealth of Virginia. Virginian pääkaupunki on Richmond. Yhdysvaltojen perustamisen aikaan Kentucky ja Länsi-Virginia kuuluivat Virginiaan. Kentucky erosi siitä 1792 ja Länsi-Virginia Yhdysvaltojen sisällissodan jälkeen. Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot ko:버지니아 주 ja:バージニア州

1861

Tapahtumia

- Yhdysvaltojen sisällissota alkoi.

Syntyneitä

Kuolleita

- 21. helmikuuta - Lars Levi Laestadius
- Luokka:1800-luku ms:1861 ko:1861년 simple:1861 th:พ.ศ. 2404

Arkansas

Arkansas [] on osavaltio Amerikan Yhdysvaltain eteläosassa, lähellä Mississippi-jokea. Arkansas’n osavaltion pääkaupunki on Little Rock. Muita suuria kaupunkeja Arkansas’ssa ovat Fort Smith ja Pine Bluff. Mm. tunnettu Arkansas-joki virtaa Arkansas’ssa ja myös kuuluisa vuorijono Boston Mountains on Arkansas’ssa. Osavaltio rajoittuu pohjoisessa Missourin osavaltioon, idässä Mississippijoen takaisiin Tennesseen ja Mississippin osavaltioihin, eteläsuunnassa on Louisiana sekä länsisuunnassa pienen matkaa Texas sekä pitkän matkaa Oklahoma. Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot ko:아칸소 주 ja:アーカンソー州 simple:Arkansas

Pohjois-Carolina

right Pohjois-Carolina on Yhdysvaltojen osavaltio. Se liittyi liittovaltioon 12. osavaltiona 21. marraskuuta 1789. Osavaltion on nimetty Englannin kuninkaan Charles I mukaan. Sen rajanaapureita ovat Etelä-Carolina etelässä, Georgia lounaassa, Tennessee lännessä ja Virginia pohjoisessa. Osavaltion pääkaupunki on Raleigh. Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot ko:노스캐롤라이나 주 ja:ノースカロライナ州

Tennessee

right Tennessee on Yhdysvaltojen osavaltio Yhdysvaltojen länsiosissa. Se luetaan etelävaltioihin.

Historia

Espanjalainen kapteeni Juan Pardo kulki löytöretkellään "Tanasqui"-nimisen intiaanien asutuksen läpi 1500-luvulla lähellä Tanese-jokea (nykyään Little Tennessee). 11. tammikuuta 1796 Knoxvillessä järjestetty kokous muodosti Southwest Territorysta Tennesseen osavaltion jatkamalla Pohjois-Carolinan rajoja itään Mississippijoelle asti. Tennessee liitettiin Yhdysvaltoihin 16. osavaltiona samana vuonna. Tennessee erosi Yhdysvalloista 8. kesäkuuta 1861, sisällissodan jälkeen säädettiin orjuuden lakkauttava perustuslaki ja osavaltio liitettiin takaisin Yhdysvaltoihin 24. heinäkuuta 1866. Toisen maailmansodan aikana Oak Ridgen laboratorio oli yksi paikoista missä valmistettiin aselaatuista uraania Manhattan-projektia varten.

Maantiede

Tennesseen pohjoispuolella sijaitsevat Kentucky ja Virginia, idässä Pohjois-Carolina, etelässä Georgia, Alabama ja Mississippi ja lännessä Arkansas ja Missouri. Tennessee-joki kulkee osavaltion halki. Tennessee on perinteisesti jaettu kolmeen osaan, itäiseen, keskiseen ja läntiseen. Tennesseen länsiosissa se rajana ovat Mississippi-joen rantojen alangot ja idässä Appalakit ja Blue Ridge Mountains.

Perustiedot

- Väkiluku: 5 689 283
- Pinta-ala: 109 412 km²
- Pääkaupunki on Nashville
- Suurin kaupunki Memphis Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot ms:Tennessee ko:테네시 주 ja:テネシー州 simple:Tennessee

31. joulukuuta

31. joulukuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden viimeinen eli 365. päivä (366. päivä karkausvuonna). ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Sylvester, Silvo :- suomenruotsalainen kalenteri: Sylvester :- ortodoksinen kalenteri: Maila :- saamenkielinen kalenteri: Silvu :- vanhemmissa kalentereissa: Sylwester

Tapahtumia

- 1600 - Englannin Itä-Intian (kauppa)komppania (British East India Company) perustettiin.
- 1857 - Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Viktoria valitsi Ottawan Kanadan pääkaupungiksi.
- 1917 - Neuvosto-Venäjän hallitus lupasi hyväksyä Suomen itsenäisyyden.
- 1944 - Toinen maailmansota: Unkari julisti sodan Saksalle.
- 1946 - Toinen maailmansota: Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman julisti virallisesti vihollisuudet päättyneeksi.
- 1990 - Venäläinen Garri Kasparov puolusti menestyksellisesti šakin maailmanmestarin titteliään kukistamalla maanmiehensä Anatoli Karpovin.
- 1991 - Neuvostoliitto hajosi virallisesti.
- 1995 - Viimeinen "Lassi ja Leevi" -sarjakuva (Calvin and Hobbes) julkaistiin.
- 1999 - Boris Jeltsin erosi Venäjän presidentin virasta. Vladimir Putinista tuli hänen seuraajansa.
- 1999 - Panaman kanava siirtyi täydellisesti Panaman hallintaan.

Syntyneitä

- 1378 - Paavi Callixtus III (1455–1458) († 1458)
- 1491 - Jacques Cartier, tutkimusmatkailija
- 1869 - Henri Matisse, ranskalainen taidemaalari ja grafiikkataiteilija († 1954)
- 1880 - George Marshall, yhdysvaltalainen kenraali, Yhdysvaltain ulkoministeri ja puolustusministeri, vuoden 1953 Nobelin rauhanpalkinnon saaja (Marshallin suunnitelmasta) († 1959)
- 1908 - Simon Wiesenthal, keskitysleiriltä selvinnyt juutalainen, natsisotarikollisten "metsästäjä"
- 1928 - Veijo Meri, kirjailija
- 1932 - Kari Kairamo, vuorineuvos ja Nokian entinen pääjohtaja
- 1937 - Anthony Hopkins, näyttelijä
- 1943 - John Denver, country/pop -muusikko († 1997)
- 1943 - Ben Kingsley, näyttelijä
- 1948 - Donna Summer, laulaja
- 1959 - Val Kilmer, näyttelijä
- 1960 - John Allen Muhammad, sarjamurhaaja (sala-ampuja)

Kuolleita

- 192 - Commodus, Rooman keisari (s. 161)
- 1872 - Aleksis Kivi, kirjailija
- 1905 - Aleksandr Popov, fyysikko ja radion varhainen kehittäjä (s. 1859)
- 1980 - Marshall McLuhan, mediatutkimuksen perustajia (s. 1911)
- 1990 - Vasili Lazarev, kosmonautti (s. 1928)
- 1993 - Zviad Gamsahurdia, tiedemies ja kirjailija, Georgian tasavallan ensimmäinen presidentti (s. 1939)
- 1993 - Brandon Teena, murhattiin kun paljastui, että hän oli syntynyt naiseksi mutta eli miehenä (elämästä tehtiin Oscar-palkittu elokuva Boys Don't Cry) (s. 1972) ---- Katso myös: kalenteri ~ 30. joulukuuta, 1. tammikuuta Luokka:Joulukuu -12-31 ms:31 Disember ko:12월 31일 ja:12月31日 simple:December 31 th:31 ธันวาคม

Virginia

Washington D.C.

Washington D.C. (Washington, District of Columbia) on Yhdysvaltojen pääkaupunki maan itärannikolla Potomac-joen varrella. Washington ei kuulu mihinkään osavaltioon, vaan se muodostaa suoraan Yhdysvaltain kongressin alaisen hallintopiirin (District of Columbian) jolla on rajoitettu itsehallinto, jotta mikään osavaltio ei voisi omia pääkaupunkia. Liittopiiriä ilmoittava lyhenne "D.C." kirjoitetaan tavallisesti kaupungin nimen perään erottamaan se Washingtonin osavaltiosta maan länsirannikolla ja lukuisista samannimisista paikkakunnista toisissa osavaltioissa.

Historia

Washington perustettiin 1790 varta vasten Yhdysvaltain hallinnolliseksi pääkaupungiksi, ja se sai nimensä maan ensimmäisen presidentin George Washingtonin mukaan. Vuonna 1800 maan hallitus siirtyi Philadelphiasta Washingtoniin. District of Columbian eli liittopiirikunnan alue lohkaistiin Marylandin osavaltiosta ja se on ollut vuodesta 1801 Yhdysvaltain kongressin alaisuudessa. Vuonna 1814 brittijoukot polttivat kaupungin.

Maantiede

Washington D.C sijainti maapallon koordinaatistossa on 38° 53′ 42" pohjoista leveyttä ja 77° 02′ 11" itäistä pituutta. Yhdysvaltain tilastokeskuksen eli Census Bureau:n mukaan kaupungin pinta-ala on 177,0 km² josta maata on 159,0 km² ja vettä 18,0 km². Veden osuus on 10,16%.

Väestö

Pääkaupungin asukasluku on noin 600 000 ja kaupunki on osa suurempaa metropolialuetta (Baltimore-Washington Metropolitan Area) jossa asuu yli 7 miljoonaa asukasta. Kaupungin asukkaista on noin 31 % valkoisia ja 60 % mustia. Loput ovat lähinnä aasialaisperäisiä tai latinoja.

Kaupunkikuva ja nähtävyydet

1814] Washingtonin asemakaava muodostuu suorakulmaisesta katuverkosta, jota leikkaavat viistot, eri osavaltioiden mukaan nimetyt puistokadut eli Avenuet. Kaupungin huomattavin rakennus on uusklassinen, kupolikattoinen kongressitalo Capitol (1793-1851) jossa istuvat USA:n senaatti ja edustajainhuone. Capitolin ympäristössä on useita huomattavia hallintorakennuksia, mm. Korkeimman oikeuden talo ja Kongressin kirjasto (USA:n kansalliskirjasto). Kaupungin pääkatu Pennsylvania Avenue yhdistää sen USA:n presidentin virka-asuntoon Valkoiseen taloon (1792-1800). Capitolin edestä puolestaan lähtee leveä puisto National Mall, jonka keskellä Capitolin ja Valkoisen talon leikkauskohdassa on 170 metriä korkea George Washingtonin muisto-obeliski. Kauempana puistossa Potomac-joen rannalla ovat Thomas Jeffersonin ja Abraham Lincolnin näyttävät muistomerkit. Potomac-joen toisella puolella ovat Arlingtonin valtiollinen hautausmaa sekä puolustusministeriön viisikulmainen rakennus Pentagon. Washington D.C. on suosittu turistikohde siellä olevien lukuisten historiallisten muistomerkkien, museoiden ja urheilujoukkueiden takia.

Organisaatiot

Liittovaltion eri toimielinten keskukset ovat pääkaupungissa, samoin kuin useiden kansainvälisten järjestöjen kuten Maailmanpankki, Kansainvälinen valuuttarahasto (International Monetary Fund – IMF) ja Organization of American States (OAS) päämaja. Tämän vuoksi kaupunki on myös suosittu mielenosoitusten järjestyspaikka.

Uskonto

Uskontokuntien prosentuaalinen osuus asukkaista:
- Protestantteja: 68 %
- Katolisia: 16 %
- Muita kristittyjä: 1 %
- Muita uskontoja: 3 %
- Uskonnottomia: 7 %

Aiheesta muualla

- [http://www.dc.gov/ Kaupungin viralliset verkkosivut]
- [http://www.washington.org Kaupungin viralliset matkailusivut] Luokka:Pääkaupungit Luokka:Yhdysvaltojen kaupungit ja:ワシントンD.C. ko:워싱턴 D.C.

TekWar

Catégorie:Série télévisée américaine des années 1990 Catégorie:Série télévisée de science-fiction Catégorie:Série télévisée en T TekWar est une série télévisée américaine en 4 téléfilms de 90 minutes et 18 épisodes de 42 minutes, adaptée des romans éponymes de William Shatner et diffusée entre le 25 janvier 1994 et le 9 février 1996 en syndication. En France, la série a été diffusée à partir du 29 mai 1998 sur 13ème rue.

Synopsis

En 2044, le policier Jake Cardigan est libéré de prison après avoir été accusé de trafic de Tek, une puissante drogue qui transporte les utilisateurs dans un univers virtuel. Il est contacté par Walter H. Bascom, qui dirige une agence de détectives futuristes, et accepte de travailler pour lui.

Distribution

- Greg Evigan (VF : Patrice Baudrier) : Jake Cardigan
- William Shatner : Walter H. Bascom
- Eugene Clark : Sid Gomez
- Maria del Mar : Sam Houston
- Maurice Dean Wint : Lieutenant Winger
- Natalie Radford : Nika
- Dana Brooks : Shelley Grout
- Ernie Grunwald : Spaz

Téléfilms (1994)

# TekWar (TekWar: The Original Movie) # TekLords (Teklords) # TekLab (Teklab) # TekJustice (TekJustice)

Épisodes (1994-1996)

# La Musique adoucit les mœurs (Sellout) # Soldat inconnu (Unknown Soldier) # Tek Police (Tek Posse) # Révolution anti Tek (Promises to Keep) # Sursis (Stay Of Execution) # Alter ego (Alter Ego) # Jeux dangereux (Killer Instinct) # Cauchemar dans le congélo (Chill Factor) # État d'urgence (Deadline) # Amour virtuel (Carlotta's Room) # Subconscience (Deep Cover) # Chasse sur Internet (Cyberhunt) # Seuil de tolérance zéro (Zero Tolerance) # Trop de mémoire (Forget Me Not) # La Porte du paradis (The Gate) # Dans la peau d'un autre (Skin Deep) # Rédemption (Redemption) # Trahison (Betrayal)

poker tapety motorola Dorota Rabczewska warsaw internet club katpar

:: RELATED NEWS ::

Streaming media
Streaming media eller mediestrømme er media, der bliver konsumeret (læst, hørt, set) i takt med, at det bliver leveret. Det modsatte princip er, at man kopierer mediet, hvorefter man kan bruge det. Streaming er selve det, at media bliver distribueret over et datanet - de fleste andre leveringssystemer er enten en signalstrøm (radio, TV medierne) elle

Det Galaktiske Imperium
Det Galaktiske Imperium er i Star Wars-universet den universelle magt, der overtager efter republikkens fald. Det Galaktiske Imperium ledes af bl.a. Darth Vader og Palpatine. Kategori:Star Wars ja:銀河帝国 (スター・ウォーズ)

Natalie Portman
Natalie Portman eller Natalie Hershlag er en israelsk-amerikansk skuespiller. Hun blev født d. 9. juni 1981. Hun blev født i Jerusalem, men hendes familie flyttede kort efter til USA. Hun blev opdaget af en agent fra

Natalie Hershlag
Natalie Portman eller Natalie Hershlag er en israelsk-amerikansk skuespiller. Hun blev født d. 9. juni 1981. Hun blev født i Jerusalem, men hendes familie flyttede kort efter til USA. Hun blev opdaget af en agent fra

Qui-Gon Jinn
Qui-Gon Jinn er en person fra Star Wars-universet. Qui-Gon spilles af Liam Nesson i The Phantom Menace, der desuden er den eneste film hvor man møder Qui-Gon, foruden et kort klip i Attack of the Clones (Det er dog kun hans stemme man hører).

Historie

Qui-Gon har gennem The Phan

Lige og ulige tal
I matematikken er ethvert heltal enten lige eller ulige. Et tal er lige, hvis det er en mangefold (også kaldet et multiplum) af 2. Alle andre tal er ulige. Eksempler på lige tal er −4, 8, 0 og 70. Eksempler på ulige tal er − 5, 1 og 71. Som det ses, er tallet 0 lige, fordi det er lig med 2 ganget med 0. Sættet af lige tal kan skrives: : Lige tal = 2Z = . Sæt

Expanded Universe
Expanded Universe er en overordnet betegnelse for den fanfiktion der bidrager til at udvide det fiktive Star Wars-univers. Den grundlæggende regel er, at bidragene ikke må være i konflikt med det materiale der er formidlet i de eksisterende film og de officielle noveller. Kategori:Star Wars

Yhdysvaltojen sisällissota

Sodan syyt

Sodan alkaminen

Lähteitä

1861

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

1865

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

Etelävaltiot

Orjuus

Orjuus antiikin aikana

Orjuus Arabiassa

Atlanttinen orjakauppa ja orjuus Amerikassa

Orjakaupan lopettaminen ja orjuuden lakkauttaminen

Orjuus nykypäivänä

Afrikka

Valtiot

Keskinen Afrikka

Itäinen Afrikka

Pohjoinen Afrikka

Eteläinen Afrikka

Läntinen Afrikka

Delaware

Missouri

Historia

Maantiede

Perustiedot

Aiheesta muualla

Etelä-Carolina

Mississippi

Florida

Katso myös

Alabama

Suurimmat kaupungit kokojärjestyksessä vuonna 2000

Georgia

Maantiede

Ilmasto

Kasvillisuus ja eläimistö

Ympäristönsuojelu

Historia

Politiikka

Osat

Georgian nimi

Talous

Merkittävimmät luonnonvarat

Merkittävimmät vientituotteet

Väestö

Louisiana

Teksas

Aiheesta muualla

Virginia

1861

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

Arkansas

Pohjois-Carolina

Tennessee

Historia

Maantiede

Perustiedot

31. joulukuuta

Nimipäivät

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

Virginia

Washington D.C.

Historia

Maantiede

Väestö

Kaupunkikuva ja nähtävyydet

Organisaatiot

Uskonto

Aiheesta muualla

TekWar