:: wikimiki.org ::

Ylivieska

Ylivieska

Ylivieska on Suomen kaupunki. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Ylivieska on rautateiden risteyskohtaan, Kalajoen rantamaille Oulun läänin eteläosaan kasvanut kaupunki. Ylivieskassa on lähes 14 000 asukasta ja kaupungin vaikutusalueella elää noin 90 000 ihmistä. Kaupungin väestörakenne on verraten nuori, alle 16-vuotiaita on 25 % kun Suomessa se on keskimäärin 20 %. Kunnan pinta-ala on 572,68 km² josta 4,47 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 23,266 asukasta/km².

Kylät

Kangas, Kantokylä, Koskipuhto, Löytty, Niemelänkylä, Ojakylä, Raudaskylä, Vähäkangas

Katso myös

- Pohjanmaan rata
- Iisalmi–Ylivieska-rata
- Rahjan satamarata –hanke

Aiheesta muualla

- [http://www.ylivieska.fi/ Ylivieskan kaupungin kotisivut] luokka:Suomen_kaupungit
-

Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista

Tässä on aakkostettu luettelo Suomen nykyisistä kaupungeista ja kunnista. Kuntaliitosten yhteydessä hävinneet kunnat ovat sivulla Luettelo Suomen entisistä kunnista. Suomessa on 444 kuntaa, joista 113 on kaupunkeja. Kaupungit on merkitty vahvennetulla tekstillä. Huomaa, että vuoden 2005 ja 2006 kuntamuutokset eivät ole mukana tässä listassa - niiden jälkeen Suomessa on 431 kuntaa. __NOTOC__ A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

A

Alahärmä - Alajärvi - Alastaro - Alavieska - Alavus - Anjalankoski - Artjärvi - Asikkala - Askainen - Askola - Aura

B

Brandö

D

Dragsfjärd

E

Eckerö - Elimäki - Eno - Enonkoski - Enontekiö - Espoo - Eura - Eurajoki - Evijärvi

F

Finström - Forssa - Föglö

G

Geta

H

Haapajärvi - Haapavesi - Hailuoto - Halikko - Halsua - Hamina - Hammarland - Hankasalmi - Hanko - Harjavalta - Hartola - Hattula - Hauho - Haukipudas - Haukivuori - Hausjärvi - Heinola - Heinävesi - Helsinki - Himanka - Hirvensalmi - Hollola - Honkajoki - Houtskari - Huittinen - Humppila - Hyrynsalmi - Hyvinkää - Hämeenkoski - Hämeenkyrö - Hämeenlinna

I

Ii - Iisalmi - Iitti - Ikaalinen - Ilmajoki - Ilomantsi - Imatra- Inari - Iniö - Inkoo - Isojoki - Isokyrö

J

Jaala - Jalasjärvi - Janakkala - Joensuu - Jokioinen - Jomala - Joroinen - Joutsa - Joutseno - Juankoski - Jurva - Juuka - Juupajoki - Juva - Jyväskylä - Jyväskylän maalaiskunta - Jämijärvi - Jämsä - Jämsänkoski - Järvenpää

K

Kaarina - Kaavi - Kajaani - Kalajoki - Kalvola - Kangasala - Kangasniemi - Kankaanpää - Kannonkoski - Kannus - Karijoki - Karjaa - Karjalohja - Karkkila - Karstula - Karttula - Karvia - Kaskinen - Kauhajoki - Kauhava - Kauniainen - Kaustinen - Keitele - Kemi - Kemijärvi - Keminmaa - Kemiö - Kempele - Kerava - Kerimäki - Kestilä - Kesälahti - Keuruu - Kihniö - Kiikala - Kiikoinen - Kiiminki - Kinnula - Kirkkonummi - Kisko - Kitee - Kittilä - Kiukainen - Kiuruvesi - Kivijärvi - Kodisjoki - Kokemäki - Kokkola - Kolari - Konnevesi - Kontiolahti - Korpilahti - Korppoo - Korsnäs - Kortesjärvi - Koski Tl - Kotka - Kouvola - Kristiinankaupunki - Kruunupyy - Kuhmalahti - Kuhmo - Kuhmoinen - Kuivaniemi - Kumlinge - Kuopio - Kuortane - Kurikka - Kuru - Kustavi - Kuusamo - Kuusankoski - Kuusjoki - Kylmäkoski - Kyyjärvi - Kälviä - Kärkölä - Kärsämäki - Kökar - Köyliö

L

Lahti - Laihia - Laitila - Lammi - Lapinjärvi - Lapinlahti - Lappajärvi - Lappeenranta - Lappi - Lapua - Laukaa - Lavia - Lehtimäki - Leivonmäki - Lemi - Lemland - Lempäälä - Lemu - Leppävirta - Lestijärvi - Lieksa - Lieto - Liljendal - Liminka - Liperi - Lohja - Lohtaja - Loimaa - Loppi - Loviisa - Luhanka - Lumijoki - Lumparland - Luopioinen - Luoto - Luumäki - Luvia - Längelmäki

M

Maalahti - Maaninka - Maarianhamina - Maksamaa - Marttila - Masku - Mellilä - Merijärvi - Merikarvia - Merimasku - Miehikkälä - Mietoinen - Mikkeli - Mouhijärvi - Muhos - Multia - Muonio - Mustasaari - Muurame - Muurla - Mynämäki - Myrskylä - Mäntsälä - Mänttä - Mäntyharju

N

Naantali - Nakkila - Nastola - Nauvo - Nilsiä - Nivala - Nokia - Noormarkku - Nousiainen - Nummi-Pusula - Nurmes - Nurmijärvi - Nurmo - Närpiö

O

Oravainen - Orimattila - Oripää - Orivesi - Oulainen - Oulu - Oulunsalo - Outokumpu

P

Padasjoki - Paimio - Paltamo - Parainen - Parikkala - Parkano - Pedersöre - Pelkosenniemi - Pello - Perho - Pernaja - Perniö - Pertteli - Pertunmaa - Petäjävesi - Pieksämäki - Pieksänmaa - Pielavesi - Pietarsaari - Pihtipudas - Piikkiö - Piippola - Pirkkala - Pohja - Polvijärvi - Pomarkku - Pori - Pornainen - Porvoo - Posio - Pudasjärvi - Pukkila - Pulkkila - Punkaharju - Punkalaidun - Puolanka - Puumala - Pyhtää - Pyhäjoki - Pyhäjärvi - Pyhäntä - Pyhäranta - Pyhäselkä - Pylkönmäki - Pälkäne - Pöytyä

R

Raahe - Raisio - Rantasalmi - Rantsila - Ranua - Rauma - Rautalampi - Rautavaara - Rautjärvi - Reisjärvi - Renko - Riihimäki - Ristiina - Ristijärvi - Rovaniemen maalaiskunta - Rovaniemi - Ruokolahti - Ruotsinpyhtää - Ruovesi - Rusko - Ruukki - Rymättylä - Rääkkylä

S

Saarijärvi - Salla - Salo - Saltvik - Sammatti - Sauvo - Savitaipale - Savonlinna - Savonranta - Savukoski - Seinäjoki - Sievi - Siikainen - Siikajoki - Siilinjärvi - Simo - Sipoo - Siuntio - Sodankylä Soini - Somero - Sonkajärvi - Sotkamo - Sottunga - Sulkava - Sumiainen - Sund - Suodenniemi - Suolahti - Suomenniemi - Suomusjärvi - Suomussalmi - Suonenjoki - Sysmä - Säkylä - Särkisalo

T

Taipalsaari - Taivalkoski - Taivassalo - Tammela - Tammisaari - Tampere - Tarvasjoki - Tervo - Tervola - Teuva - Tohmajärvi - Toholampi - Toijala - Toivakka - Tornio - Turku - Tuulos - Tuusniemi - Tuusula - Tyrnävä - Töysä

U

Ullava - Ulvila - Urjala - Utajärvi - Utsjoki - Uurainen - Uusikaarlepyy - Uusikaupunki

V

Vaala - Vaasa - Vahto - Valkeakoski - Valkeala - Valtimo - Vammala - Vampula - Vantaa - Varkaus - Varpaisjärvi - Vehmaa - Velkua - Vesanto - Vesilahti - Veteli - Vieremä - Vihanti - Vihti - Viiala - Viitasaari - Viljakkala - Vilppula - Vimpeli - Virolahti - Virrat - Vuolijoki - Vårdö - Vähäkyrö - Västanfjärd - Vöyri

Y

Ylihärmä - Yli-Ii - Ylikiiminki - Ylistaro - Ylitornio - Ylivieska - Ylämaa - Yläne - Ylöjärvi - Ypäjä

Ä

Äetsä - Ähtäri - Äänekoski

Katso myös

- Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan
- Luettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaan

Aiheesta muualla

- [http://www.kuntaliitto.fi/ Kuntaliitto]
- [http://www.kunnat.net Kunnat.net]
- Kaupungeista ja kunnista Suomen kaupungeista ja kunnista

Pohjois-Pohjanmaan maakunta

__NOTOC__ Pohjois-Pohjanmaa on Suomen maakunta Oulun läänissä. Hallinnollinen pääkaupunki ja samalla maakunnan suurin kaupunki on Oulu. Maakunta rajautuu lännessä Perämereen, pohjoisessa Lapin maakuntaan, idässä Venäjän federaatioon, kaakossa Kainuun maakuntaan, sekä etelässä Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin. Maakunnassa oli vuonna 2004 asukkaita 374 928 ja sen pinta-ala on noin 37 120 neliökilometriä, josta järviä on noin 1800 neliökilometriä. Asukastiheys on noin 10,5 asukasta neliökilometrillä.

Kunnat

Vuoden 2005 alussa Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa oli 40 kuntaa, joista 11 kaupunkeja. Seuraavassa Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kuntalistassa kaupungit on merkitty tähdellä: (ps. Ranua Lapin läänissä kuuluu Pohjois-Pohjanmaan murrealueeseen.)

- Alavieska
- Haapajärvi
-
- Haapavesi
-
- Hailuoto
- Haukipudas
- Ii
- Kalajoki
-
- Kempele
- Kestilä
- Kiiminki

- Kuivaniemi
- Kuusamo
-
- Kärsämäki
- Liminka
- Lumijoki
- Merijärvi
- Muhos
- Nivala
-
- Oulainen
-
- Oulu
-

- Oulunsalo
- Piippola
- Pudasjärvi
-
- Pulkkila
- Pyhäjoki
- Pyhäjärvi
-
- Pyhäntä
- Raahe
-
- Rantsila
- Reisjärvi

- Ruukki
- Sievi
- Siikajoki
- Taivalkoski
- Tyrnävä
- Utajärvi
- Vihanti
- Yli-Ii
- Ylikiiminki
- Ylivieska
-

Seutukunnat

Vuoden 2005 alussa Pohjois-Pohjaanmaan maakunnassa oli seitsemän seutukuntaa:
- Koillismaan seutukunta
- Nivala-Haapajärven seutukunta
- Oulun seutukunta
- Oulunkaaren seutukunta
- Raahen seutukunta
- Siikalatvan seutukunta
- Ylivieskan seutukunta

Aiheesta muualla

- [http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/ Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kotisivut] Luokka:Pohjois-Pohjanmaa

Oulun lääni

Oulun lääni on yksi Suomen lääneistä. Sen rajanaapureita ovat Lappi, Länsi-Suomi ja Itä-Suomi. Sillä on myös rajaa Pohjanlahdella.

Historia

Historiaa, maantiedettä ja kulttuuria myös artikkelissa Pohjanmaa Oulun lääni perustettiin 1775. Haminan rauhan jälkeen osa Lappia liitettiin lääniin, Petsamo liitettiin siihen 1922. Lapista tehtiin oma lääninsä vasta 1936. Vuoden 1997 lääniuudistuksen jälkeen on lopetettu kaksi kuntaa, Pattijoki ja Temmes.

Hallinto

Pääartikkeli: Oulun lääninhallitus Lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä. Läänissä on 11 kihlakuntaa.

Maa- ja seutukunnat

Oulun läänissä on kaksi maakuntaa ja yhdeksän seutukuntaa.
- Kainuun maakunta (Kajanaland) :#Kajaanin seutukunta :#Kehys-Kainuun seutukunta
- Pohjois-Pohjanmaan maakunta (Norra Österbotten) :#Koillismaan seutukunta :#Nivalan-Haapajärven seutukunta :#Oulun seutukunta :#Oulunkaaren seutukunta :#Raahen seutukunta :#Siikalatvan seutukunta :#Ylivieskan seutukunta

Kunnat

Pääartikkeli: Oulun läänin kunnat Lääniin kuuluu 50 kuntaa, joista suurimmat ovat Oulu ja Kajaani.

Vaakuna

Pääartikkeli: Oulun läänin vaakuna Oulun läänin vaakuna muodostuu siten, että halkoisen kilven vasemmanpuoleisessa kentässä on Pohjanmaan maakunnanvaakuna ja oikeanpuoleisessa kentässä Kajaanin kaupungin vaakunan osa seuraavin selityksin: sinisessä kentässä kultainen kaksitorninen linna, jonka ikkuna-ja oviaukot ovat punaiset. Kilven päällä on herttuakunnan kruunu.

Aiheesta muualla

- [http://www.laaninhallitus.fi/oulu Oulun lääninhallitus]
- ko:오울루 주

Kalajoki

:Kalajoki voi tarkoittaa myös Kalajoki-nimistä jokea. Kalajoki on Suomen kaupunki. Se sijaitsee Kalajoen suulla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Asukkaita kaupungissa on noin 9 500. Kaupunki on tunnettu matkailu-, maatalous- ja metalliteollisuudestaan. Kalajoki sijaitsee valtatie 8:n ja valtatie 27:n risteyksessä, ja sen läheisyydessä sijaitseva Rahjan satama toimii liikennesolmuna rekka- ja laivaliikenteen välillä. Rautatieyhteyttä ei ole.

Etäisyyksiä

Etäisyydet suurempiin asukaskeskuksiin Pohjanmaalla valtateitä pitkin ovat:
- Ouluun noin 140 km (valtatie 8)
- Ylivieskaan noin 40 km (valtatie 27)
- Kokkolaan noin 70 km (valtatie 8 )

Kylät

Alakääntä, Etelänkylä, Kärkinen, Mehtäkylä, Pitkäsenkylä, Pohjankylä, Rahja, Rautio, Siironen, Tynkä, Vasankari

Historia

Kalajoki on vanha pitäjä. Ensimmäisen maininta Kalajoesta on 1500-luvun alusta, jolloin se mainittiin Saloisten seurakunnan kappelina.

Suur-Kalajoki

Kalajoesta tuli vuonna 1525 emäseurakunta ja verokunta, joka hallitsi suurta osaa Pohjanmaasta. Tähän alueeseen kuuluivat Kalajokilaakson alueen kunnat Alavieska, Haapajärvi, Nivala, Rautio, Reisjärvi, Sievi ja Ylivieska. Myöhemmin vuonna 1558 Kalajoesta tuli myös nimismieskunta. Tältä ajalta on peräisin nimitys Suur-Kalajoki, jonka Pentti Virrankoski teki tunnetuksi Suur-Kalajoen historia -kirjoissaan. Kalajoen asema oli huomattava erityisesti siksi, että se hallitsi alueen tervamarkkinoita. 1800-luvun lopulle tultaessa ja tervan tarpeen vähentyessä Kalajoen merkitys kauppamahtina väheni.

Teollistuminen

:Sahat ja niiden vaikutukset teollisuuteen :Metalliteollisuuden synty Kalajoella

Nykyaika

Nykyään Kalajoki on tunnettu matkailukuntana, pääartikkelinaan Kalajoen Hiekkasärkät, joka on ollut valtakunnallisesti tunnetut jo 1970-luvulta lähtien. Kalajoella on edelleen myös vahva maatalousperinne, ja maatiloilla tuotetaan yhä viljaa, perunoita, lihaa ja maitoa. Metalliteollisuutta Kalajoella vetävät mm. Tuuran konepaja ja Rahjan satama. Kalajoesta tuli kaupunki vuoden 2002 alusta.

Elinkeinot

- Teollisuus
- Metsäteollisuus - Kalajoki, kuten koko Pohjanmaa, on metsän peittämää alankoa. Kalajoella on siis paljon metsää, sekä aikojen kuluessa ollut useita sahoja. Tällä hetkellä ainoastaan yksi, Junnikkalan Saha.
- Juneropt
- Metalliteollisuus
- Maatalous
- Matkailu
- Hiekkasärkät
- Sani-Fani
- Palvelut
- Rahjan satama

Nähtävyyksiä

Tapahtumat

- Kalajoen Syysmarkkinat. Aina Kokkolan kaupungin kauppa-alueen perustamisesta vuonna 1620 lähtien on Kalajoella pidetty markkinoita. Nämä markkinat pidetään aina syksyisin Plassilla, joka on Kalajoen vanhinta aluetta.
- Hiekkasärkkäin juhannus. Kalajoen juhannus on kerännyt ihmisiä joka vuosi ympäri suomen kerääntymään hiekkarannoille katsomaan keskiyön aurinkoa ja ottamaan aurinkoa. Kalajoen leirintäalueella on jo usean vuoden ajan järjestetty juhannusfestivaalit Kalajoen Juhannus.

Aiheesta muualla

- [http://www.kalajoki.fi/ Kalajoen kaupungin kotisivut] Luokka:Suomen kaupungit Luokka:Kalajoki

Neliökilometri

Neliökilometri (lyhenne km²) on pinta-alan yksikkö. Yksi neliökilometri on 1000 metriä × 1000 metriä eli 1 000 000 neliömetriä tai hehtaareina ilmaisten 100 hehtaaria. Luokka:Pinta-alayksiköt

Pohjanmaan rata

Pohjanmaan rata on Suomen rautatieverkon pääradan osuus Tampereelta Ouluun. Pohjanmaan rata on Pohjois-Suomen elinkeinoelämän kannalta ratkaisevassa asemassa sekä tavara- että henkilöliikenteen osalta. Nykypäivää
Parhaillaan käynnissä on ympäristövaikutusten arviointimenettely osuuden Seinäjoki-Oulu tasonnostoa varten. Tasonnostossa kaksiraiteista rataosuutta lisättäisiin mm. Seinäjoen ja Lapuan, sekä Kokkolan ja Pännäisten välille. Tasonnostossa rataosan suurimmaksi nopeudeksi henkilöliikenteessä tulisi 200 km/h (nykyisin 140 km/h) ja tavaraliikenteessä 120 km/h (nykyisin 100 km/h). Myös tavaraliikenteen akselipainoja nostettaisiin nykyisestä 22,5 tonnista 25 tonniin. Samalla joitakin kohtia oikaistaisiin ja kaikki rataosuuden tasoylikäytävät korvattaisiin eritasoratkaisuin. Tasonnoston vaatimat ratatyöt aloitetaan 2007.

Ratakartta

Liikennepaikka	Lyh.		Km Hki:stä	Lisätiedot
Tampere (Tammerfors)	Tpe	●	187,4	– yhteys Helsinkiin, Haapamäelle ja Jyväskylään
Lielahti	Llh	○	193,4	– yhteys Poriin
Ylöjärvi	Ylö	○	200,3
Lakiala	Lak	○	209,0	–
Majajärvi	Mjj	○	216,3	–
Karhejärvi	Krr	○	224,9	–
Sisättö	Stö	○	235,6	–
Vahojärvi	Vjr	○	245,1	–
Poikkeus	Pkk	○	254,7	–
Parkano	Pko	●	262,5	– yhteys Niinisaloon ja Kihniöön
Lamminkoski	Lmk	○	268,8	–
Kuivasjärvi	Kis	○	276,3	–
Ratikylä	Rlä	○	284,3
Madesjärvi	Md	○	291,3
Ylivalli	Ylv	○	302,0	–
Jalasjärvi	Jal	●	309,9
Peräseinäjoki	Psj	○	318,5
Pohjois-Louko	Plu	○	329,3	–
Larvakytö	Lyö	○	333,1	raiteenvaihtopaikka
Syrjämäki	Ski	○	341,4	raiteenvaihtopaikka
Seinäjoki	Sk	●	347,1 418,0	– yhteys Haapamäelle, Kaskisiin ja Vaasaan Huom.: Seinäjoki–Oulu -etäisyydet Haapamäen kautta
Ruha	Rha	○	433,1	–
Lapua (Lappo)	Lpa	●	441,1
Rajaperkiö	Rjp	○	448,5	–
Kauhava	Kha	●	455,7
Raunio	Rio	○	464,7	–
Härmä	Hm	○	427,9
Voltti	Vt	○	479,4	–
Köykkäri	Kök	○	486,6	–
Jepua (Jeppo)	Jpa	○	495,8
Kovjoki	Koi	○	508,9	Kovjoen Museorautatie
Pännäinen (Bennäs)	Pnä	●	518,6	- yhteys Pietarsaareen
Kolppi (Kållby)	Kpi	○	525,1	–
Kruunupyy (Kronoby)	Kpy	○	537,6
Kokkola (Karleby)	Kok	●	551,4	– yhteys Ykspihlajaan
Matkaneva	Mtv	○	562,1	–
Kälviä (Kelviå)	Klv	○	568,1	–
Riippa	Rpa	○	578,1	–
Kannus	Kns	●	591,6	–
Eskola	Ela	○	603,8
Sievi	Svi	○	613,6
Karhukangas	Khg	○	621,5	–
Ylivieska	Yv	●	630,3	– yhteys Iisalmeen
Kangas	Kgs	○	642,5	–
Oulainen	Ou	●	657,9
Kilpua	Kua	○	668,9	–
Vihanti	Vti	●	684,6
Tuomioja	Tja	○	698,5	yhteys Raaheen
Ruukki	Rki	●	705,2
Hirvineva	Hvn	○	715,5	–
Liminka (Limingo)	Lka	○	728,5	–
Kempele	Kml	○	741,1	–
Oulu (Uleåborg)	Ol	●	752,8	– yhteys Kajaaniin, Kolariin ja Kemijärvelle

Historia

Pohjanmaalle ehdotettiin rautatien rakentamista ensimmäistä kertaa jo 1863-64 valtiopäivillä, mutta ehdotus ei saanut kannatusta. Erilaisia linjausvaihtoehtoja Pohjanmaan radalle oli useita. Vuoden 1872 valtiopäivillä oli esillä vaihtoehto, jossa rata olisi kulkenut reittiä Tampere - Kyröskoski (Hämeenkyrö) – Kankaanpää – Kauhajoki – Ilmajoki – Välimaa (Seinäjoki) – Rantsila – Temmes (Tyrnävä) – Oulu. Vaasaan eli silloiseen Nikolainkaupunkiin oli tarkoitus rakentaa sivuraide Välimaalta. Keskisen Suomen päärata olisi puolestaan kulkenut Taavetista (Luumäki) Mikkelin kautta Jyväskylään ja sieltä Välimaalle. Valtiopäivien päätöksellä rata rakennettiin lopulta kuitenkin sisämaan kautta. Pohjanmaan rata valmistui useassa osassa:
- 1882: Haapamäki – Seinäjoki
- 1883: Seinäjoki – Vaasa
- 1885: Seinäjoki – Kokkola
- 1886: Kokkola – Oulu Rautatie toi tullessaan monessa kunnassa rakennemuutoksen, kun uudet elinkeinot syntyivät radan varrelle ja asemien ympärille.

Parkanon oikorata

Rata kulki aina 1970-luvulle asti Tampereelta Näsijärven itäpuolitse Haapamäelle, kunnes oikorata Parkanon kautta valmistui. Rataa rakennettiin 170 km turvesuolle ja se aiheuttaa vielä nykyäänkin harmia painumisen takia. Radan linjausta suunniteltaessa ja rataa rakennettaessa Parkanoon piti tulla vain junien kohtauspaikka. Yleisö kuitenkin oli sitä mieltä, että maakunnalle pitäisi olla näkyvä hyöty uudesta rautatiestä. Yleisön painostuksesta matkustaja-asema kuitenkin rakennettiin, matkustajia on riittänyt ja väliaikaiseksi tarkoitettu parakkiasema on edelleen käytössä. Rautatien linjaus olisi vedetty lähempää taajama-aluetta, jos jo alusta lähtien suunnitelmissa olisi ollut matkustajaliikennettä palveleva asema. Tämä olisi ollut teknisesti täysin mahdollista ja kustannuksiltaan samanhintaista.
- 1970: Parkano – Seinäjoki
- 1971: Lielahti – Parkano

Sähköistys

Päärata sähköistettiin 1970- ja 1980-luvuilla kolmessa osassa:
- 1975: (Toijala) – Tampere – Parkano – Seinäjoki
- 1981: Seinäjoki – Kokkola
- 1983: Kokkola – Oulu Osuus Tuomioja – Raahe sähköistettiin vasta 2001.

Katso myös

Lähteet

[http://www.kauhajoki.fi Kauhajoen kotisivut]
[http://www.kokkola.fi Kokkolan kotisivut]
[http://www.junatoimisto.net Junatoimisto -sivusto] Luokka:Kokkola Luokka:Oulu Luokka:Parkano Luokka:Seinäjoki Luokka:Suomen rautatiet Luokka:Tampere Luokka:Ylivieska

Iisalmi–Ylivieska-rata

Iisalmen–Ylivieskan radalla tarkoitetaan Suomen rataverkon osuutta Iisalmesta Pyhäjärven kautta Ylivieskaan. Rataosan pituus on 154,4 kilometriä, ja se on "kaupunkirata": rataosa kulkee vain kaupunkikuntien kautta.

Linjakartta

Asema		Etäisyys (km)	Lyhenne	Lisätiedot
Ylivieska	●	615,9	Yv	yhteys Seinäjoelle ja Ouluun
Raudaskylä	○
Nivala	●	676,9	Nvl
Karvoskylä	○
Oksava	○
Haapajärvi	●	649,2	Hpj	Jyväskylään
Parkkima	○	626,2	Pma	varapaikka
Pyhäsalmi	●	615,9	Phä
Pyhäkummun vaihde	○	613,5		Pyhäkummun kaivosradan erkanemisvaihde
Komu	○	607,2	Kom	välisuojastuspaikka
Aittojärvi	○
Kiuruvesi	●	584,0	Krv
Runni	●	568,5	Rnn	seisake
Iisalmi	●	550,4	Ilm	yhteys Pieksämäelle ja Ouluun

Rataosan nykytila

Rataosuus on yksiraiteista ja sähköistämätöntä rataa. Liikenteenohjaus on keskitetty Ylivieskaan. Rataosan liikenteenohjaus hoidetaan ns. radio-ohjauksen avulla (liikenteenohjaaja kääntää vaihteet ja turvaa kulkutiet sähköisesti, ja antaa kulunvalvonnan, opastinnäyttöjen sekä rautatien linjaradion avulla junille liikkumisluvat). Vuonna 2006 Dm12-kiskobussiliikenne laajenee myös Iisalmen–Ylivieskan rataosalle, tarjonta pysynee nykyisellään eli kaksi vuoroa päivässä suuntaansa. Luokka:Suomen rautatiet Luokka:Iisalmi Luokka:Kiuruvesi Luokka:Pyhäjärvi Luokka:Haapajärvi Luokka:Nivala Luokka:Ylivieska

Luokka:Suomen kaupungit

Tässä luokassa on Suomen kaupunkeja. Luokka:Euroopan kaupungit Kaupungit
- ja:Category:フィンランドの都市 ko:분류:핀란드의 도시

25 Juli

25 Juli punika, dinten ingkang kaping 206 utawi 207 ing warsa kabisat miturut Kalèndher Gregorian.

Kadadosan Wigati

Wiyosan

Séda

Dinten Riyadi saha Dinten Ageng

Kapurih Mangga Ugi Dipunpriksani

:1 Juli – 2 Juli – 3 Juli
- Kalèndher kadadéyan category:Kalendher kadadeyan ja:7月25日 ko:7월 25일 simple:July 25 th:25 กรกฎาคม

last minute egipt darmowe mp3 szko�y policealne wagi ruletka

:: RELATED NEWS ::

Topografia
Topografia (łac. topographia, gr. topographein) - konfiguracja powierzchni uzwględniająca jej kształt (rzeźbę terenu) oraz obecność i wzajemne położenie obiektów i punktów charakterystycznych.
- topografia terenu (geografia, kartografia) - wygląd terenu
-

Arsène Wenger
Arsène Wenger (ur. 22 października 1949 w Strasburgu) – francuski piłkarz i trener piłkarski, aktualnie menedżer Arsenalu Londyn. Zadebiutował jako zawodowy piłkarz w drużynie Strasburga w meczu przeciwko AS Monaco w

Sidney Lumet
.
foto: Carl Van Vechten]] Sidney Lumet (ur. 25 czerwca 1924 Filadelfia, Pensylwania, USA) - amerykański reżyser, scenarzysta, aktor i producent filmowy. Syn żydowskich aktorów Barucha Lu

Jason Thirsk
Jason Matthew Thirsk (ur. 25 grudnia 1967, zm. 29 lipca 1996), amerykański muzyk, basista i wokalista kalifornijskiego zespołu punkowego Pennywise. Nie stronił od używek, cierpiał na depresję. 30 lipca jego dziewczyna znalazła go martwego w jego domu. Zginął od strzału w brzuch, z ustaleń policji wynika, że popełnił

Ylivieska

Kylät

Katso myös

Aiheesta muualla

Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista

A

B

D

E

F

G

H

I

J

K

L

M

N

O

P

R

S

T

U

V

Y

Ä

Katso myös

Aiheesta muualla

Pohjois-Pohjanmaan maakunta

Kunnat

Seutukunnat

Aiheesta muualla

Oulun lääni

Historia

Hallinto

Maa- ja seutukunnat

Kunnat

Vaakuna

Aiheesta muualla

Kalajoki

Etäisyyksiä

Kylät

Historia

Suur-Kalajoki

Teollistuminen

Nykyaika

Elinkeinot

Nähtävyyksiä

Tapahtumat

Aiheesta muualla

Neliökilometri

Pohjanmaan rata

Ratakartta

Historia

Parkanon oikorata

Sähköistys

Katso myös

Risteävät rataosat

Suunnitellut rataosat

Muut liikenneartikkelit

Lähteet

Iisalmi–Ylivieska-rata

Linjakartta

Rataosan nykytila

Luokka:Suomen kaupungit

25 Juli

Kadadosan Wigati

Wiyosan

Séda

Dinten Riyadi saha Dinten Ageng

Kapurih Mangga Ugi Dipunpriksani