:: wikimiki.org ::
| Ylivieskan Seutukunta |
Ylivieskan seutukuntaYlivieskan seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Oulun läänissä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Siihen kuuluu kuusi kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 177.
Kunnat
- Alavieska (Kunta)
- Kalajoki (Kaupunki)
- Merijärvi (Kunta)
- Oulainen (Kaupunki)
- Sievi (Kunta)
- Ylivieska (Kaupunki)
Aiheesta muualla
- [http://www.ysk.fi/ Ylivieskan seutukunnan kotisivut]
:
- [http://www.alavieska.fi Alavieskan kunnan kotisivut]
:
- [http://www.kalajoki.fi Kalajoen kaupungin kotisivut]
:
- [http://www.merijarvi.fi Merijärven kunnan kotisivut]
:
- [http://www.oulainen.fi Oulaisten kaupunkin kotisivut]
:
- [http://www.sievi.fi Sievin kunnan kotisivut]
:
- [http://www2.ylivieska.fi Ylivieskan kaupungin kotisivut]
Luokka:Pohjois-Pohjanmaan maakunnan seutukunnat
Suomen seutukunnat
Suomen seutukunnat ovat muutaman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia, joiden muodostamisen perusteena on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Jokainen Suomen kunta kuuluun johonkin seutukuntaan ja saman seutukunnan jäsenkuntien täytyy olla samasta maakunnasta.
Suomen seutukunnat on määritelly Sisäasiainministeriö aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi.
Sisäasiainministeriö myös vuosittain vahvistaa seutukuntajakoon tulevat muutokset.
Seutukunnat muodostavat Euroopan unionin tilastollisen aluejakotason NUTS 4. Vuoden 2005 alusta Suomen kunnat on jaettu 77 eri seutukuntaan. Seutukuntajako on otettu käyttöön vuonna 1994.
Yleistä seutukunnista
Seutukunnat muodostuvat joko kaupunkiseuduista, muutamista pienemmistä kaupunkikeskuksista ja niitä ympäröivistä maaseuduista tai maaseutumaisista kunnista. Seutukunnat tekevät yhteistyötä mm. palvelujen tuottamisessa, elinkeinopolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa. Seutukunnille ei ole asetettu lakisääteisiä päätöksentekoelimiä eli niissä päättävät kunnat itse. Suomessa monet kunnat ovat siirtäneet valtuustojen hyväksynnällä osan päätöksentekovallastaan seutukuntien toimielimille. Tällaisia toimielimiä ovat mm. kuntayhtymät, kuntien yhteiset lautakunnat sekä seutuvaltuustot.
Suomessa seutukunnat saavat myös päättää itse nimistään, mutta seutukuntatunnuksista sopivat Sisäasiainministeriö ja Tilastokeskus.
Euroopan unioni käyttää alueelliseen tilastointiin ja aluepolitiikan kohdentamiseen NUTS-alueluokitusjärjestelmää
(Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques / Nomenclature of Territorial Units for Statistics).
Seutukuntajako on osa tätä järjestelmää.
NUTS-järjestelmässä ylemmän tason alue jakautuu pienempiin seuraavan tason alueisiin jne.
Esimerkiksi Suomessa NUTS 1-tason muodostavat Manner-Suomi ja Ahvenanmaa.
Seuraavan NUTS 2-tason muodostavat Suomen suuralueet ja siitä seuraava NUTS 3-taso muodostuu maakunnista.
Seutukunnat muodostavat NUTS 4-tason ja yksittäiset kunnat NUTS 5-tason.
Nykyään NUTS 4-taso on LAU 1-taso (Local Administrative Units) ja NUTS 5-taso on LAU 2-taso.
Seutukunnat lajiteltuina lääneittäin ja maakunnittain
Vaikka seutukunnat pitäisi NUTS-järjestelmän mukaan lajitella suuraluettain ja maakunnittain, on ne tässä lajiteltu tutummin lääneittäin ja maakunnittain.
Lajittelu on vuoden 2005 alusta, jolloin Suomessa oli yhteensä 6 lääniä, 20 maakuntaa ja 77 seutukuntaa.
- Lapin lääni
:
- Lapin maakunta
::#Itä-Lapin seutukunta
::#Kemi–Tornion seutukunta
::#Pohjois-Lapin seutukunta
::#Rovaniemen seutukunta
::#Torniolaakson seutukunta
::#Tunturi-Lapin seutukunta
- Oulun lääni
:
- Kainuun maakunta
::#Kajaanin seutukunta
::#Kehys-Kainuun seutukunta
:
- Pohjois-Pohjanmaan maakunta
::#Koillismaan seutukunta
::#Nivala–Haapajärven seutukunta
::#Oulun seutukunta
::#Oulunkaaren seutukunta
::#Raahen seutukunta
::#Siikalatvan seutukunta
::#Ylivieskan seutukunta
- Itä-Suomen lääni
:
- Etelä-Savon maakunta
::#Juvan seutukunta
::#Mikkelin seutukunta
::#Pieksämäen seutukunta
::#Savonlinnan seutukunta
:
- Pohjois-Karjalan maakunta
::#Joensuun seutukunta
::#Keski-Karjalan seutukunta
::#Pielisen Karjalan seutukunta
:
- Pohjois-Savon maakunta
::#Koillis-Savon seutukunta
::#Kuopion seutukunta
::#Sisä-Savon seutukunta
::#Varkauden seutukunta
::#Ylä-Savon seutukunta
- Länsi-Suomen lääni
:
- Etelä-Pohjanmaan maakunta
::#Eteläisten seinänaapurien seutukunta
::#Härmänmaan seutukunta
::#Järviseudun seutukunta
::#Kuusiokuntien seutukunta
::#Seinäjoen seutukunta
::#Suupohjan seutukunta
:
- Keski-Pohjanmaan maakunta
::#Kaustisen seutukunta
::#Kokkolan seutukunta
:
- Keski-Suomen maakunta
::#Joutsan seutukunta
::#Jyväskylän seutukunta
::#Jämsän seutukunta
::#Keuruun seutukunta
::#Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
::#Äänekosken seutukunta
:
- Pirkanmaan maakunta
::#Etelä-Pirkanmaan seutukunta
::#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta
::#Lounais-Pirkanmaan seutukunta
::#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
::#Tampereen seutukunta
::#Ylä-Pirkanmaan seutukunta
:
- Pohjanmaan maakunta
::#Kyrönmaan seutukunta
::#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen)
::#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion)
::#Vaasan seutukunta
:
- Satakunnan maakunta
::#Pohjois-Satakunnan seutukunta
::#Porin seutukunta
::#Rauman seutukunta
:
- Varsinais-Suomen maakunta
::#Loimaan seutukunta
::#Salon seutukunta
::#Turun seutukunta
::#Vakka-Suomen seutukunta
::#Åboland–Turunmaan seutukunta
- Etelä-Suomen lääni
:
- Etelä-Karjalan maakunta
::#Imatran seutukunta
::#Lappeenrannan seutukunta
::#Länsi-Saimaan seutukunta
:
- Itä-Uudenmaan maakunta
::#Loviisan seutukunta
::#Porvoon seutukunta
:
- Kanta-Hämeen maakunta
::#Forssan seutukunta
::#Hämeenlinnan seutukunta
::#Riihimäen seutukunta
:
- Kymenlaakson maakunta
::#Kotka–Haminan seutukunta
::#Kouvolan seutukunta
:
- Päijät-Hämeen maakunta
::#Heinolan seutukunta
::#Lahden seutukunta
:
- Uudenmaan maakunta
::#Helsingin seutukunta
::#Lohjan seutukunta
::#Tammisaaren seutukunta
- Ahvenanmaan lääni
:
- Ahvenanmaan maakunta
::#Mariehamns stad
::#Ålands landsbygd
::#Ålands skärgård
Suurimmat seutukunnat
Muutokset seutukunnissa
Seutukuntien määrä
Taulukko seutukuntien määristä Suomessa vuosina 1994-2005.
Muutokset 01.02.1998
- Koillis-Lapin seutukuntan nimi Itä-Lapin seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2001
- Haapavesi Nivala-Haapajärven seutukunnasta Siikalatvan seutukuntaan.
- Kerttula Sisä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Maaninka Ylä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Pudasjärvi Koillismaan seutukunnasta Iin seutukuntaan.
- Vaala Kehys-Kainuun seutukunnasta Kajaanin seutukuntaan.
- Uurainen Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Myrskylä ja Pukkila Loviisan seutukunnasta Porvoon seutukuntaan.
- Joroisten seutukunnan lakkautus, jolloin Joroinen ja Kangaslampi Juvan seutukuntaan sekä Heinävesi Savonlinnan seutukuntaan.
- Lakeuden seutukunnan lakkautus, jolloin Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä Oulun seutukuntaan sekä Rantsila Siikalatvan seutukuntaan.
- Itä-Pirkanmaan, Koillis-Pirkanmaan ja Pohjois-Pirkanmaan seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Ylä-Pirkanmaan seutukunta.
- Itä-Hämeen seutukunnan nimi Heinolan seutukunnaksi.
- Ahvenanmaalle kolmas seutukunta, jolloin uusi jako:
:
- Mariehamns stad: Maarianhamina.
:
- Ålands landsbygd: Eckerö, Finström, Geta, Hammarland, Jomala, Lemland, Lumparland, Saltvik ja Sund.
:
- Ålands skärgård: Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö.
Muutokset 01.01.2002
- Kangaslampi Juvan seutukunnasta Varkauden seutukuntaan.
Muutokset 01.01.2003
- Iin seutukunnan nimi Oulunkaaren seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2004
- Haukivuori Pieksämäen seutukunnasta Mikkelin seutukuntaan.
- Sulkava Juvan seutukunnasta Savonlinnan seutukuntaan.
- Korpilahti Jämsän seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Petäjävesi Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Hankasalmi ja Toivakka Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Merikarvia Pohjois-Satakunnan seutukunnasta Porin seutukuntaan.
- Kaakkois-Satakunnan seutukunnan lakkautus, jolloin Köyliö ja Säkylä Rauman seutukuntaan sekä Huittinen, Kokemäki, Punkalaidun ja Vampula Rauman seutukuntaan.
- Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Saarijärven-Viitasaaren seutukunta.
- Pohjoisten seinänaapurien seutukunnan nimi Seinäjoen seutukunnaksi.
- Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnan nimi Joutsan seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2005
- Mynämäki Vakka-Suomen seutukunnasta Turun seutukuntaan.
- Punkalaidun Porin seutukunnasta Lounais-Pirkanmaan seutukuntaan.
- Kärkikuntien seutukunnan lakkautus, jolloin Parikkala Imatran seutukuntaan.
- Outokummun seutukunann lakkautus, jolloin Outokumpu ja Polvijärvi Joensuun seutukuntaan.
- Ilomantsin seutukunnan lakkautus, jolloin Ilomantsi Joensuun seutukuntaan.
Lähteet
# [http://www.tilastokeskus.fi/ Tilastokeskus]
# [http://www.kunnat.net/ Kunnat.net]
# [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Euroopan unionin portaali]
-
Pohjois-Pohjanmaan maakunta__NOTOC__
Pohjois-Pohjanmaa on Suomen maakunta Oulun läänissä. Hallinnollinen pääkaupunki ja samalla maakunnan suurin kaupunki on Oulu. Maakunta rajautuu lännessä Perämereen, pohjoisessa Lapin maakuntaan, idässä Venäjän federaatioon, kaakossa Kainuun maakuntaan, sekä etelässä Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin. Maakunnassa oli vuonna 2004 asukkaita 374 928 ja sen pinta-ala on noin 37 120 neliökilometriä, josta järviä on noin 1800 neliökilometriä. Asukastiheys on noin 10,5 asukasta neliökilometrillä.
Kunnat
Vuoden 2005 alussa Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa oli 40 kuntaa, joista 11 kaupunkeja. Seuraavassa Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kuntalistassa kaupungit on merkitty tähdellä: (ps. Ranua Lapin läänissä kuuluu Pohjois-Pohjanmaan murrealueeseen.)
Seutukunnat
Vuoden 2005 alussa Pohjois-Pohjaanmaan maakunnassa oli seitsemän seutukuntaa:
- Koillismaan seutukunta
- Nivala-Haapajärven seutukunta
- Oulun seutukunta
- Oulunkaaren seutukunta
- Raahen seutukunta
- Siikalatvan seutukunta
- Ylivieskan seutukunta
Aiheesta muualla
- [http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/ Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kotisivut]
Luokka:Pohjois-Pohjanmaa
LAULAU on lyhenne englanninkielen sanoista Local administrative unit ja se on osa Euroopan unionin käyttämää NUTS-alueluokitusjärjestelmää. Lauseen virallinen suomennos on paikallinen hallinnollinen yksikkö. NUTS-alueluokitusjärjestelmässä oli aikaisemmin viisi NUTS-tasoa, mutta sittemmin NUTS-tasot neljä ja viisi muutettiin LAU tasoiksi yksi ja kaksi. Suomessa LAU-1 -tason muodostavat seutukunnat ja LAU-2 -tason kunnat. LAU-1 -taso ei ole käytössä jokaisessa Euroopan unionin maassa, mutta periaatteessa se voitaisiin muodostaa jokaiseen maahan.
Katso myös:
- NUTS
- Suomen NUTS-aluejako
- Suomen LAU-alueet
Aiheesta muualla
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Eurostat - NUTS]
Luokka:NUTS
AlavieskaAlavieska on Suomen kunta. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Pinta-ala on 253 neliökilometriä ja asukasluku noin 2 900. Ylivieskaan on matkaa kuntakeskuksesta 16 km, Helsinkiin 600 km, Ouluun 149 km ja Kokkolaan 85 km.
Alavieska perustettiin vuonna 1879. Kunnan veroprosentti on 19,25 (2004).
Katso myös Ylivieska.
Kylät
Alavieska, Kähtävä, Somero, Taluskylä, Ylikääntä, Jukulainen ja Saarenkylä
Aiheesta muualla
- [http://www.alavieska.fi/ Alavieskan kunnan kotisivut]
Luokka:Alavieska
Kalajoki:Kalajoki voi tarkoittaa myös Kalajoki-nimistä jokea.
Kalajoki on Suomen kaupunki. Se sijaitsee Kalajoen suulla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Asukkaita kaupungissa on noin 9 500. Kaupunki on tunnettu matkailu-, maatalous- ja metalliteollisuudestaan. Kalajoki sijaitsee valtatie 8:n ja valtatie 27:n risteyksessä, ja sen läheisyydessä sijaitseva Rahjan satama toimii liikennesolmuna rekka- ja laivaliikenteen välillä. Rautatieyhteyttä ei ole.
Etäisyyksiä
Etäisyydet suurempiin asukaskeskuksiin Pohjanmaalla valtateitä pitkin ovat:
- Ouluun noin 140 km (valtatie 8)
- Ylivieskaan noin 40 km (valtatie 27)
- Kokkolaan noin 70 km (valtatie 8 )
Kylät
Alakääntä, Etelänkylä, Kärkinen, Mehtäkylä, Pitkäsenkylä, Pohjankylä, Rahja, Rautio, Siironen, Tynkä, Vasankari
Historia
Kalajoki on vanha pitäjä. Ensimmäisen maininta Kalajoesta on 1500-luvun alusta, jolloin se mainittiin Saloisten seurakunnan kappelina.
Suur-Kalajoki
Kalajoesta tuli vuonna 1525 emäseurakunta ja verokunta, joka hallitsi suurta osaa Pohjanmaasta. Tähän alueeseen kuuluivat Kalajokilaakson alueen kunnat Alavieska, Haapajärvi, Nivala, Rautio, Reisjärvi, Sievi ja Ylivieska. Myöhemmin vuonna 1558 Kalajoesta tuli myös nimismieskunta. Tältä ajalta on peräisin nimitys Suur-Kalajoki, jonka Pentti Virrankoski teki tunnetuksi Suur-Kalajoen historia -kirjoissaan.
Kalajoen asema oli huomattava erityisesti siksi, että se hallitsi alueen tervamarkkinoita. 1800-luvun lopulle tultaessa ja tervan tarpeen vähentyessä Kalajoen merkitys kauppamahtina väheni.
Teollistuminen
:Sahat ja niiden vaikutukset teollisuuteen
:Metalliteollisuuden synty Kalajoella
Nykyaika
Nykyään Kalajoki on tunnettu matkailukuntana, pääartikkelinaan Kalajoen Hiekkasärkät, joka on ollut valtakunnallisesti tunnetut jo 1970-luvulta lähtien. Kalajoella on edelleen myös vahva maatalousperinne, ja maatiloilla tuotetaan yhä viljaa, perunoita, lihaa ja maitoa. Metalliteollisuutta Kalajoella vetävät mm. Tuuran konepaja ja Rahjan satama.
Kalajoesta tuli kaupunki vuoden 2002 alusta.
Elinkeinot
- Teollisuus
- Metsäteollisuus - Kalajoki, kuten koko Pohjanmaa, on metsän peittämää alankoa. Kalajoella on siis paljon metsää, sekä aikojen kuluessa ollut useita sahoja. Tällä hetkellä ainoastaan yksi, Junnikkalan Saha.
- Juneropt
- Metalliteollisuus
- Maatalous
- Matkailu
- Hiekkasärkät
- Sani-Fani
- Palvelut
- Rahjan satama
Nähtävyyksiä
Tapahtumat
- Kalajoen Syysmarkkinat. Aina Kokkolan kaupungin kauppa-alueen perustamisesta vuonna 1620 lähtien on Kalajoella pidetty markkinoita. Nämä markkinat pidetään aina syksyisin Plassilla, joka on Kalajoen vanhinta aluetta.
- Hiekkasärkkäin juhannus. Kalajoen juhannus on kerännyt ihmisiä joka vuosi ympäri suomen kerääntymään hiekkarannoille katsomaan keskiyön aurinkoa ja ottamaan aurinkoa. Kalajoen leirintäalueella on jo usean vuoden ajan järjestetty juhannusfestivaalit Kalajoen Juhannus.
Aiheesta muualla
- [http://www.kalajoki.fi/ Kalajoen kaupungin kotisivut]
Luokka:Suomen kaupungit
Luokka:Kalajoki
MerijärviMerijärvi on Suomen kunta. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Kunnassa asuu 1339 ihmistä ja sen pinta-ala on 231,86 km² josta 2,12 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 5,82 asukasta/km².
Kylät
Merijärvi, Pirttimäki, Ylipää
Aiheesta muualla
- [http://www.merijarvi.fi/ Merijärven kunnan kotisivut]
Luokka:Merijärvi
SieviSievi on Suomen kunta. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Kunnassa asuu 5149 ihmistä ja sen pinta-ala on 800,15 km² josta 12,44 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 6,58 asukasta/km².
Sievi on tunnettu alhaisesta työttömyysasteesta ja vahvasta lestadiolaisuudestaan. Tästä kertoo mm. se, että kunnassa on laskettu olevan huomattavasti enemmän lapsia, kuin keskimäärin Suomessa. Sievissä 10-12-lapsiset perheet eivät ole mitenkään outo ilmiö.
Kylät
Evijärvi, Haikola, Jyrinki, Kiiskilä, Kukonkylä, Sievi, Sikala
Aiheesta muualla
- [http://www.sievi.fi/ Sievin kunnan kotisivut]
-
Luokka:Pohjois-Pohjanmaan maakunnan seutukunnatPohjois-Pohjanmaan maakunnan seutukuntiin liittyviä artikkeleja.
Luokka:Suomen seutukunnat Nogaiische SpracheDie nogaische Sprache (Eigenbezeichnung Nogay til) ist eine Sprache der Kyptschak-Gruppe. Sie entstand im Herrschaftsraum der ehemaligen Nogaier-Horde. Als Kurzbezeichnungen sind auch Nogayşa/Nogayca (Nogaiisch) und aus der türkischen Turkologie Nogay Türkçesi (Nogaio-Türkisch) bekannt.
Verbreitungsgebiet
Nogaisch wird heute im nordöstlichen Kaukasus gesprochen, vor allem in Dagestan, den Republiken Tschetschenien und Inguschetien sowie in der Region Stawropol.
Region Stawropol
Sprecherzahl und Dialekte
Die nogaische Sprache zerfällt in zahlreiche Dialekte, die in drei große Sprachgruppen zusammengefasst werden: Aqnogay (Weiß-Nogaisch), Qaranogay (Schwarz-Nogaisch) und Ortanogay oder neuer Axikulak (Zentral-Nogaisch).
Sie bildet den sprachlichen Übergang des Kyptschakischen zum Südtürkischen, da das Nogaische viele Gemeinsamkeiten mit beiden Sprachgruppen teilt. Obschon die nogaische Sprache vielfach zur tatarischen Sprachgruppe gezählt wird, zeigt sie doch wesentlich mehr Gemeinsamkeiten mit dem West-Kasachischen. Auch zeigt die nogaische Sprache viele Einflüsse der kumykischen Sprache.
Bei der letzten Volkszählung der UdSSR (1989) gaben 67.591 oder 89,9 % der 75.181 Nogaier Nogaisch als Muttersprache an.
- siehe auch: Vergleichende Betrachtung der Turksprachen
Alphabete
Bis in die späten 1920er Jahren war bei den Nogaiern Tschagataisch Schriftsprache, das neben dem Persischen der Verwaltung benutzt und mit persisch-arabischen Buchstaben geschrieben wurde.
Eigenständige Schriftsprache ist Nogaisch erst seit 1928, als das einheitliche türkische Alphabet eingeführt wurde. Dessen Orthografie wurde vom nogaischen Akademiker A. Dzhanibekov (der seinen Namen schließlich in Canibek türkisierte vervollständigt. Diese Orthografieregeln wurden schließlich von allen anderen nichtslawischen Völkern der UdSSR übernommen. Doch bereits 1938 wurde die Schrift auf ein modifiziertes kyrillisches Alphabet umgestellt.
Mit dem Zusammenbruch der UdSSR wurde 1990 kurzfristig das arabische Alphabet für die nogaiische Sprache eingeführt, doch schon 1992 wurde das kyrillische Alphabet wieder hergestellt.
2002 wurde auch das Nogaische auf ein modifiziertes „neues türkisches Alphabet“ umgestellt. Heute wird das kyrillische Alphabet nur noch sporadisch von den Nogaier verwendet.
Der Language code ist NOG.
Kategorie:Turksprachen
ko:노가이어
sylwester w grach Zamwienia publiczne kaway Pozycjonowanie eba
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Isometría
Es una aplicación entre dos espacios métricos que conserva las distancias entre los puntos.
Ver:
- Clasificación de las isometrías del plano
- Clasificación de las isometrías del espacio
Read More... |
Jansenella
Género de plantas de la familia de las poáceas, orden Poales, subclase Liliidae, clase Liliopsida, división Magnoliophyta.
Su basónimo es el género Danthon
|
Religiones del Japón
El sintoísmo fue la religión oficial de Japón hasta 1945 y actualmente es ligeramente mayoritaria; la segunda religión en número de seguidores es el budismo. Debido a la influencia histórica de China, también hay confucianos, taoístas, etc.
También se practica
|
|
John Pople
Sir John Anthony Pople (Burnham-on-Sea, 31 de octubre de 1925 - 15 de marzo de 2004), químico inglés, galardonado con el premio Nobel de Química en 1998 por el desarrollo de métodos plantas de la familia de las poáceas, orden Poales, subclase Liliidae, clase Liliopsida, división Magnoliophyta.
Las especies de este género están incluidas en el género
|
Jápero
Jápeto se unió a su sobrina, la oceánide Asia o quizás Clímene. Tuvieron a Atlas, a Prometeo, a Epimeteo y a Menecio.
Este titán está relacionado con el origen de los humanos y su descendencia actuará de mediador entre los hombres y los dioses.
Categoría:mitología
| |
