:: wikimiki.org ::
| Antikomintern-sopimus |
Antikomintern-sopimusAntikomintern-sopimus solmittiin Natsi-Saksan ja Japanin välillä 25. marraskuuta 1936. Sopimus oli suunnattu yleisesti Kommunistista internationaalia vastaan ja erityisesti Neuvostoliittoa. Japani oli ärsyytynyt Kiinan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimuksesta elokuussa 1936 ja lentokoneiden ja ammusten myynnistä kiinalaisille.
Sopimuksessa Saksa ja Japani sitoutuivat neuvottelemaan "yhteisten etujensa suojelemisesta" ja sopivat, ettei kumpikaan solmisi mitään sopimuksia Neuvostoliiton kanssa. Saksan suostui myös tunnustamaan Japanin nukkehallituksen Mantšuriassa. 6. marraskuuta 1937 Italia liittyi sopimukseen, joka oli tuolloin jo enemmän brittiläisvastainen. Propagandatarkoituksessa Hitler ja Mussolini kuitenkin esittäytyivät puolustajina neuvostokommunismia vastaan.
Antikomintern-sopimuksesta tuli pohja kolmisopimukselle 2. syyskuuta 1940, jolloin kolme akselivaltaa liittyivät liittoutuneita vastaan.
Saksan ja Neuvostoliiton solmima hyökkäämättömyyssopimus, Molotovin–Ribbentropin sopimus, oli Anti-Komintern-sopimuksen vastainen. Japani irtautui sopimuksesta, mutta liittyi myöhemmin kolmisopimukseen.
Antikomintern-sopimus elvytettiin 1941 Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon. Siihen liittyivät lopulta Saksa, Japani, Italia, Unkari, Espanja, Mantšukuo, Bulgaria, Kroatia, Tanska, Suomi, Romania, Slovakia ja Nanjingin hallitus Kiinassa.
Luokka:Toinen maailmansota
ja:日独防共協定
25. marraskuuta25. marraskuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 329. päivä (330. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 36 päivää.
----
Nimipäivät
:- suomalainen kalenteri: Katri, Kaija, Katja, Kaisa, Kati, Kaarina, Kaisu, Riina, Katariina, Katriina
:- suomenruotsalainen kalenteri: Katarina, Karin, Kajsa, Katrina, Katja
:- ortodoksinen kalenteri: Liimo, Pekka, Petri, Katariina, Katja
:- saamenkielinen kalenteri: Gáddjá, Káre, Káhtariinná, Gáhteriinná, Gáre, Gáren, Gáhte
:- vanhemmissa kalentereissa: Catharina, Conradus, Ebba, Linus
Tapahtumia
- 1940 - Nakke Nakuttaja (Woody Woodpecker) esiintyi ensimmäisen kerran piirrosfilmissä "Knock Knock".
- 1947 - Punainen vaara: Hollywoodin elokuvastudiot asettivat "Hollywoodin kymmenikön" mustalle listalle.
- 1952 - Agatha Christien murhamysteeri Hiirenloukku ("The Mousetrap") ensi-illassa Ambassadors Theatressa Lontoossa. Hiirenloukku on kaikkien aikojen pisimpään yhtäjaksoisesti esitetty näytelmä (vuoteen 2003).
- 1963 - Kennedyn murha: Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy haudattiin Arlingtonin kansalliskalmistoon (Arlington National Cemetery).
- 1968 - Vanhan valtaus Helsingissä.
- 1984 - 36 brittiläistä ja irlantilaista pop-muusikkoa kokoontui Notting Hillin studiolle Band Aid -yhtyeenä nauhoittaakseen kappaleen "Do They Know It's Christmas" kerätäkseen rahaa nälänhädän uhreille Etiopiassa.
- 1992 - Tšekkoslovakian liittokokous hyväksyi äänestyksessä maan jakamisesta Tšekkiin ja Slovakiaan vuoden 1993 alusta.
- 1994 - Sonyn perustaja Akio Morita ilmoitti luopuvansa vaikeuksissa olleen yhtiön pääjohtajan toimesta.
- 2002 - Yhdysvaltain presidentti George W. Bush allekirjoitti terrorisminvastaisen "Kotimaan turvallisuuslain" (Homeland Security Act).
Syntyneitä
- 1835 - Andrew Carnegie, yhdysvaltalainen suurteollisuusmies ja hyväntekijä († 1919)
- 1914 - Joe DiMaggio, baseball-legenda († 1999)
- 1915 - Augusto Pinochet, Chilen sotilasdiktaattori
- 1920 - Ricardo Montalban, näyttelijä (Star Trek II - Khanin vihan Khan Noonian Singh)
- 1923 - Mauno Koivisto, Suomen tasavallan presidentti 1982–1994
- 1924 - Mauri Sariola, suomalainen rikoskirjailija
- 1971 - Christina Applegate, näyttelijätär (tv-sarjan Pulmuset Kelly)
- 1981 - Barbara ja Jenna Bush, Yhdysvaltain presidentti George W. Bushin kaksoistytöt
Kuolleita
- 1974 - U Thant, burmalaissyntyinen entinen YK:n pääsihteeri (1961–1971)
- 2005 - Richard Burns, englantilainen WRC-rallin maailmanmestari 2001
Juhlapäiviä
- YK: Kansainvälinen päivä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi (International Day for the Elimination of Violence against Women). Päivää on vietetty YK:n yleiskokouksen päätöksellä vuodesta 1997, naisasialiikkeen viettämänä vuodesta 1981.
----
Katso myös: kalenteri ~ 24. marraskuuta, 26. marraskuuta
Luokka:Marraskuu
-11-25
ms:25 November
ko:11월 25일
ja:11月25日
simple:November 25
th:25 พฤศจิกายน
KominternKomintern eli kommunistinen internationaali on kolmannelle internationaalille usein käytetty nimi. Se muodostettiin Leninin ja Venäjän kommunistisen puolueen toimesta toisen internationaalin merkittävimpien jäsenten petettyä sosialismin ensimmäisen maailmansodan jälkeen.
Maaliskuussa 1919 perustettu komintern piti seitsemän Maailman Kongressia, joista viimeinen oli 1935. Se lopetettiin 1943.
Katso myös
- Luettelo Kominternin jäsenistä
- Luettelo kommunistisista puolueista
Linkkejä
- [http://www.komintern-online.ru/ Komintern-arkistot]
Luokka:Neuvostoliiton hallintoelimet
ko:코민테른
ja:コミンテルン
Neuvostoliitto
Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (СССР ; SNTL) oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (bolševikkien) hallitsema valtio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991. Neuvostoliitto oli purkautuessaan 1991 pinta-alaltaan maailman suurin valtio (22,4 miljoonaa neliökilometriä) ja väkiluvultaan kolmanneksi suurin (noin 300 miljoonaa asukasta).
Pääkaupunki oli Moskova. Historiansa aikana Neuvostoliittoon kuuluneiden maiden määrä vaihteli, hajotessaan Neuvostoliitto oli jaettu viiteentoista sosialistiseen neuvostotasavaltaan, joista tuli itsenäisiä valtioita maan hajotessa. Neuvostoliiton osista Ukrainan ja Valko-Venäjän sosialistiset neuvostotasavallat kuuluivat myös YK:iin. Neuvostoliitto oli myös YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsenmaa.
Historia
Sosiaaliset levottomuudet, kyllästyneisyys autoritaariseen keisarin hallintoon, ensimmäisen maailmansodan aiheuttama taisteluväsymys ja jo pitkään kytenyt vallankumouksellisuus johti viimein 1917 Keisarillisen Venäjän luhistumiseen. Vallan otti ensin lähinnä duuman johtama väliaikaishallitus, joka kuitenkin kaatui vuoden sisällä bolševistisen puolueen ottaessa hallitsevan aseman johtajansa Vladimir Iljitš Leninin johdolla. 7. marraskuuta 1917 vallankaappauksella alkanut Lokakuun vallankumouksen nimellä tunnettu tapahtumasarja johti sisällissotaan, jossa vastakkaisina osapuolina olivat sosialistiset punaiset ja (vastavallankumoukselliset), ulkovaltojen tukemat valkoiset.
Sisällissota päättyi puna-armeijan voittoon, minkä jälkeen olot rauhoittuivat niin paljon, että oli mahdollista perustaa uusi valtio, Neuvostoliitto.
Vuoden 1917 tapahtumien yhteydessä ja niiden jälkeen Puola, Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Ukraina itsenäistyivät Keisarillisesta Venäjästä. Kansankomissaarit tunnustivat Saksan, Itävalta-Unkarin ja Bulgarian kanssa 3.3.1918 tehdyllä Brest-Litovskin rauhansopimuksella Ukrainan. Vallankumouksen jälkeen Neuvosto-Venäjää hallitsivat bolševikkipuolue, joka alkoi kutsua itseään kommunistiseksi maaliskuussa 1918.
Venäjä, Ukraina, Valko-Venäjä ja Transkaukasian neuvostotasavallat yhdistyivät 30. joulukuuta 1922 Neuvostoliitoksi, josta tuli maailman ensimmäinen kommunismiin pyrkivä sosialistinen valtio. Vuonna 1925 mukaan liittyivät Turkmenistan ja Uzbekistan ja vuonna 1929 Tadžikistan.
Samana vuonna valmistui myös Stalinin hoviohjaaja Sergei Eisensteinin ohjaama, Neuvostoliiton kansalliselokuva, tositapahtumiin perustuva Panssarilaiva Potemkin. Elokuvalla oli suuri merkitys osittain lukutaidottomassa maassa. Leninin mukaan elokuva oli neuvostoyhteiskunnan tärkein taidemuoto.
Sisällisodan aikaisen sotakommunismin jälkeen hallitus alkoi sallia yksityisyritteliäisyyttä kansallistetun teollisuuden rinnalla. Satojen takavarikointi maaseuduilla korvattiin verolla. Uuden talouspolitiikan (NEP) aikana Neuvostoliitto nousi maailman suurimmaksi viljan tuottajaksi. Teollisuustuotannon kehittymättömyys johti kuitenkin vakavaan inflaatioon ja markkinaspekulointiin, josta seurasi ruuan puutetta kaupungeissa.
Leninin kuoleman jälkeen 1924 puolueessa käytiin valtataistelu Lev Trotski, Nikolai Buharinin ja Josif Stalinin välillä. Trotskin vasemmisto-opposition kanta oli internationalistisempi ja tähtäsi jatkuvan vallankumouksen periaatteen mukaisesti keskeytymättömään vallankumousten sarjaan muissa maissa, kun taas Stalin oli valmiimpi etenemään Buharinin "Sosialismia yhdessä maassa" -periaatteen mukaan, mikä sisälsi käytönössä stalinistisen raskaan teollistamisohjelman sekä sen rahoittamiseksi maatalouden kollektivisoinnin sovhooseiksi ja kolhooseiksi.
Vasemmisto-oppositio oli vastustanut NEPiä ideologisista ja käytännön syistä, kun taas Buharinin maltillisemmat tukivat NEPiä. Stalin liittoutui alussa Buharinin kannattajien kanssa ja voitti Trotskin, hänen karkotuksensa jälkeen hän kääntyi kuitenkin maltillisia vastaan ottaakseen vallan puolueessa ja hallinnossa. Buharin teloitettiin osana Stalinin puhdistuksia 1938. Trotski pakeni maasta aluksi Turkkiin, ja sitten Meksikoon, jossa hänet murhattiin 1940.
Stalinin johdolla teollisesti kehittämätöntä Neuvostoliittoa lähdettiin modernisoimaan stalinismin kautta. Vaurastunut talonpoikaluokka, kulakit saivat kokea vainon. Taloudessa markkinat korvattiin keskusjohtoisella kansantalouden viisivuotissuunnittelulla.
Yksityiset viljelijät pakotettiin takavarikoivilla veroilla ja fyyisellä painostamisella kolhooseihin tai jopa sovhooseihin ja näin maatalous kollektivisoitiin. Drastiset uudistustoimet maataloudessa ja teollisuudessa vauhdittivat teollistumista ja sen edellyttämää kaupungistumista, mutta samalla ne aiheuttivat suuria nälänhätiä etenkin keski-Venäjällä ja Ukrainassa.
Stalin voimisti Neuvostoliiton totalitarismia voimistamalla valtiollista poliisia (GPU, OGPU ja NKVD). 1930-luvulla Stalin toteutti puhdistukset, joissa lähes koko entinen johtajakaarti syrjäytettiin ja teloitettiin. Tästä lähtenyt terrori johti laajoihin vangitsemisiin, joiden aikana miljoonia, joidenkin lukujen mukaan kymmeniä miljoonia ihmisiä lähetettiin vankileirien saaristoon (GULAG), likvidoitiin tai yksinkertaisesti katosi. Huolimatta tästä, Neuvostoliitto kehittyi sotaa edeltävinä vuosina voimakkaaksi teollisuusmahdiksi.
23. elokuuta 1939 toistensa päävastustajilta Espanjan sisällissodasta alkaen Neuvostoliitto ja Adolf Hitlerin johtama Saksa yllättäen solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen, ja salaisesti jakoivat Itä-Euroopan keskenään etupiireihin. Maat jakoivat keskenään Puolan, jonne ne olivat hyökänneet syyskuussa 1939.
Talvella 1939–1940 Neuvostoliitto kävi Suomea vastaan talvisodan. Sodan aloittamisen vuoksi Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta. Sota alkoi Suomen hallituksen kieltäydyttyä Neuvostoliiton aluevaatimuksista ja neuvottelujen katkettua. Neuvostoliiton vaatimusten perusteena oli väite Leningradin turvavyöhykkeen laajentaminen ja Suomenlahden purjehduskelpoisuuden varmistaminen ja sotilastukikohta Hangossa.
22. kesäkuuta 1941 Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Sen eteneminen pysähtyi ensimmäisenä talvena näköetäisyydelle Moskovasta. Sodan kulku kääntyi seuraavana talvena Stalingradissa ja Kurskissa 1943. Neuvostoliitto onnistui voittamaan vain tekemällä suuria uhrauksia, ja menetti enemmän ihmishenkiä kuin mikään toinen maa sodassa. Sodan jälkeen joutuivat karkoitetuiksi mm. Volgan saksalaiset, tšetšeenit ja useat muut kansallisuudet, joita syytettiin yhteistyöstä saksalaisten kanssa. Maailmansodan ja erityisesti ydinaseen kehittämisen jälkeen (1949) Stalinin Neuvostoliitto oli kohonnut toiseksi maailman supervalloista. Itä-Euroopan maat olivat nyt Neuvostoliiton valtapiirissä, ja niihin luotiin sosialistinen järjestelmä. Myös sosialistinen Kiina oli Neuvostoliiton läheinen liittolainen ennen maiden välirikkoa.
Stalinin kuoltua 1953 seuranneen valtataistelun voittajaksi nousi Nikita Hruštšov, joka aloitti yhteiskunnassa voimakkaat destalinisaatiotoimet ja purki GULAG-järjestelmää.
Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto ja Yhdysvallat kamppailivat hegemonia-asemasta kylmän sodan aikana. Taistelua käytiin useiden ns. proxy-sotien välityksellä, eli osapuolten kanssa liittoutuneet tahot kävivät sotaa keskenään, suurvaltojen tukiessa kumpikin omaa leiriään. Suoraa sotaa ei kuitenkaan koskaan käyty, johtuen mahdollisesti molempien kookkaista ydinasereserveistä.
Neuvostoliiton loppu
1980-luvun alussa iäkkäät puoluejohtajat vaihtuivat toinen toisensa jälkeen. Leonid Brežneviä seurasivat Juri Andropov ja Konstantin Tšernenko. Maaliskuussa 1985 Mihail Gorbatšovista tuli maan johtaja.
Kun Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan vuonna 1986 esitti hyvin suuren, yli 320 000 000 000 dollarin puolustusbudjetin, jolla USA pyrki luomaan ydinaseiden torjuntajärjestelmän ja saamaan sotilaallisesti etulyöntiaseman Neuvostoliittoon nähden. Tämä heilautti kylmän sodan tasapainoa. Gorbatšov päätti mennä kilpavarusteluun mukaan, mutta jotta hän olisi saanut resursseja kilpaillakseen USAn kanssa, oli Neuvostoliiton taloutta uudistettava. Niinpä Gorbatšov aloitti uudistuspolitiikan, joka tuli tunnetuksi "perestroika" (uudistuspolitiikka) ja "glasnost" (avoimuus) nimillä.
Vuonna 1989 uudistuksia vaativat poliitikot voittivat kansanedustajien vaaleissa. Kaivostyöläiset menivät lakkoon. Eri puolilla Neuvostoliittoa syntyi kansallisuuksien välisiä kiistoja. Talous ajautui syvään kriisiin kilpavarustelukierteen takia. Berliinin muuri murtui.
Vuonna 1990 Moskovassa oli 200 000 ihmisen mielenosoitus, joka osoitti mieltään uudistusten puolesta. Liettuan, Latvian ja Viron parlamentit äänestivät itsenäisiksi julistautumisen puolesta.
Heinäkuussa 1991 Boris Jeltsin valittiin Venäjän presidentiksi. Elokuussa vanhoilliset yrittivät kaapata vallan, mutta yritys epäonnistui ja pönkitti Jeltsinin valtaa entisestään. Lokakuussa Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan johtajat päättivät, että Neuvostoliitto lakkautetaan ja perustetaan löyhä liitto nimeltään Itsenäisten valtioiden yhteisö. Neuvostoliiton paikka YK:n turvallisuusneuvostossa siirtyi Venäjälle 24. joulukuuta. Seuraavana päivänä Gorbatšov erosi ja 26. lokakuuta Neuvostoliitto virallisesti lakkasi olemasta.
Hallinnollinen jako
Neuvostoliiton johtajat
Muodollisesti Neuvostoliittoa johti presidentti. Käytännössä valta oli yleensä jossain muualla, esimerkiksi kommunistisen puolueen keskuskomitean pääsihteerillä. Uusi johtaja pyrki vakiinnuttamaan valta-asemansa.
- V. I. Lenin 1922–1924
- J. V. Stalin 1924–1953
- Georgi Malenkov 1953–1955
- Nikita Hruštšov 1955–1964
- Leonid Brežnev 1964–1982
- Juri Andropov 1983–1984
- Konstantin Tšernenko 1984–1985
- Mihail Gorbatšov 1985–1991
ImageSize = width:800 height:100
PlotArea = width:700 height:80 left:0 bottom:20
DateFormat = yyyy
Period = from:1919 till:1991
TimeAxis = orientation:horizontal
ScaleMajor = unit:year increment:5 start:1920
# there is no automatic collision detection,
# so shift texts up or down manually to avoid overlap
Define $dy = 25 # shift text to up side of bar
PlotData=
bar:Leaders color:red width:75 mark:(line,white) align:left fontsize:S
from:start till:1922 shift:(-10,$dy) text:Vladimir~Iljits~Lenin
from:1922 till:1953 shift:(-30,$dy) text:Josif Stalin
from:1953 till:1955 shift:(-7,-5) text:Georgi~Malenkov
from:1955 till:1964 shift:(-40,$dy) text:Nikita Hrustsev
from:1964 till:1982 shift:(-35,$dy) text:Leonid Breznev
from:1982 till:1984 shift:( -7, 5) text:Juri~Andropov
from:1984 till:1985 shift:( -3,-20) text:Konstantin~Tsernenko
from:1985 till:end shift:(-25,$dy) text:Mihail~Gorbatsov
Katso myös
- Venäjä
-
ko:소비에트 연방
ja:ソビエト連邦
simple:Soviet Union
th:สหภาพโซเวียต
MantšukuoMantšukuon valtio julistettiin helmikuussa 1932 turvaamaan Japanin Kwantungin armeijan suorittama Mantšurian miehitys. Se oli Kiinan keskushallinnosta itsenäinen ja Japanin, Saksan ja Italian, Vatikaanin, El Salvadorin ja Costa Rican tunnustama valtio. Sen pääkaupungiksi nimettiin Changchun Xingjing (Uusi kaupunki)-nimisenä.
Valtionpäämieheksi nimitettiin 1. joulukuuta 1912 vuoden 1911 tasavaltalaiskapinaa edeltänyt Kiinan viimeinen keisari Pu Ji, joka Japanin hävittyä toisen maailmansodan tuomittiin sotarikollisena.
Mantšukuon kiinalaishallinto oli nimellinen. Hallituksessa jokaista kiinalaisministeriä vastasi japanilainen varaministeri ja maan turvallisuuden takasi Kiinan tasavaltaa ja sitä vastaan sotineita kiinalaisia kommunisteja vastaan käydyn sodan ja toisen maailmansodan ajan Japanin Kwantungin armeija.
Japani oli vahvistanut asemaansa Venäjän kustannuksella Koillis-Kiinassa, Mantšuriassa, voittamastaan Venäjän-Japanin sodasta (1904–1905) alkaen jolloin alue ajautui Venäjän vaikutuspiiristä Japanin vaikutuspiiriin. Guomindangin yrittäessä saada Kiinan keskushallinto toimimaan, vahvistui 1920-luvulla japanilaisten pelko hankkimansa valta-aseman menetyksestä Mantšuriassa.
Mantšurialainen kenraali Zhāng Xuéliáng kieltäytyi pysäyttämästä Japanin Kwantungin armeijan vartioiman Etelä-Mantšurian rautatieyhtiön kanssa kilpailevaa rautatie- ja satamahanketta. Lähellä Shenjangia (silloin Mukden) räjähti pommi rautatiellä, mikä tarjosi Kwantungin armeijalle syyn valloittaa hallussaan olevan rautatievyöhykkeen lisäksi Etelä-Mantšuria 18. syyskuuta 1931 alkaen muutamassa päivässä.
Pommiräjähdyksestä vastuullisiksi epäilivät japanilaiset kiinalaisia sotilaita ja Kwantungin armeija hyökkäsi kiinalaisia vastaan, jotka olivat juuri teloittaneet japanilaiseksi vakoilijaksi epäilemänsä henkilön. Kiinan armeija ei vastustanut aktiivisesti japanilaisia ymmärtäen välikohtauksen olevan syy Mantšurian haltuun ottamiseen.
Yhdysvaltain Kiinan asianhoitaja Johnson ilmoitti 22. syyskuuta 1931 Yhdysvaltain ulkoministeri Stimsonille, että Japanin menettely oli 27. elokuuta 1928 solmitun Kellogg-Briandin sopimuksen vastainen. Sopimus kielsi hyökkäyssodan kansainvälisen politiikan keinona.
Huolimatta Japanin hallituksen sisäisestä vastustuksesta ja vetäytymiskehotuksesta Kwantungin armeija valloitti Mantšurian kokonaan ja perusti asemansa vakiinnuttamiseksi helmikuussa 1932 Mantšukuon valtion. Mantšukuo ei kuitenkaan saanut kansainvälistä tunnustusta. Maaliskuussa Japani valtasi vielä seuraavankin maakunnan, Jeholin.
Kiinan tasavallan hallitus vetosi kansainliittoon, mikä lähetti valtuuskunnan Kiinaan selvittämän tilannetta. Valtuuskunta raportoi tilanteesta vasta syyskuussa 1932 vaatien Japania palauttamaan Mantšurian Kiinalle. Kansainliiton asiaa koskevassa istunnossa 40 valtion edustajat totesivat Japanin syylliseksi sotaan ja vaativat sitä vetäytymään. Siam (nykyisin Thaimaa) pidättäytyi äänestämästä ja päätöslauselmaa vastaan äänesti Japani, minkä edustajan Matsuokan mielestä Kiina keisarinvallan kumoutumisen jälkeen sisällissotaan ajautuneena ei enää ollut valtio. Kansainliitto ei käytännössä voinut tilanteelle mitään, koska Yhdysvallat ei ollut sen jäsen ja koska Britannia halusi turvata kauppansa Japanin kanssa. Sotaa pelätessään kansainliitto ei julistanut Japania edes asevientikieltoon. Mantšukuo lakkasi olemasta Japanin antauduttua toisessa maailmansodassa. Neuvostoliiton 8. elokuuta 1945 julistaman sodan tuloksena neuvostojoukot hyökkäsivät japanilaisia vastaan Mantšuriassa, valtasivat sen ja Pu-Ji jäi neuvostoliittolaisten vangiksi. Hänet luovutettiin kiinalaisille.
Kirjallisuutta ja elokuva
- Olin Kiinan keisari. Taivaanpojan tie lohikäärmevaltaistuimelta Pekingin puutarhatyöläiseksi, Pu, Ji (toimittanut Richard Schirach ja Mulan Lerner, suomentanut Liisa Ryömä), 1974, Gummerus
- Viimeinen Kiinan keisari. Taivaanpojan tie lohikäärmevaltaistuimelta Pekingin puutarhatyöläiseksi, Pu, Ji (toimittanut Richard Schirach ja Mulan Lerner, suomentanut Liisa Ryömä), 1988, Johanna
- [http://www.imdb.com/title/tt0093389/ Viimeinen keisari (The Last Emperor), ohjannut Bernardo Bertolucci, 1987 em. kirjan perusteella]
Luokka:Historialliset valtiot
Luokka:Kiina
ko:만주국
ja:満州国
LiittoutuneetLiittoutuneet on yleensä sotien yhteydessä maiden muodostama joukko, joka sotii yhdessä vastapuolta vastaan. Tunnetuin käsite on toisesta maailmansodasta. Toisessa maailmansodassa merkittävimmät liittoutuneiden jäsenet olivat: Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta, Kiina (tuolloin mannerkiinaa edustanut Kiinan tasavalta), Neuvostoliitto ja Yhdysvallat. Liittoutuneita olivat vastassa akselivallat ja niiden myötäsotijoina Suomi ja Mantšukuo.
Myös ensimmäisen maailmansodan ympärysvalloista käytetään joskus nimeä "liittoutuneet" (Venäjän keisarikunta, Ranska, Brittiläinen imperiumi ja Italia, myötäsotijana Yhdysvallat).
Toisen maailmansodan alussa sotilaallinen liitto solmittiin Britannian, Ranskan ja Puolan välillä 6. huhtikuuta 1939. Tämän jälkeen Neuvostoliitto otettiin mukaan neuvotteluihin, jotka kuitenkin epäonnistuivat. Neuvostoliitto solmi tämän jälkeen hyökkäämättömyyssopimuksen Saksan kanssa. Kiina liittyi sotaan 9. joulukuuta 1941, Neuvostoliitto 22. kesäkuuta 1941 ja Yhdysvallat 8. joulukuuta 1941. 1. tammikuuta 1942 lähtien liittoutuneita nimitettiin virallisissa yhteyksissä "yhdistyneiksi kansakunniksi". Nämä maat nousivat myös sodan jälkeen Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston pysyviksi maiksi.
Ranska tosin antautui Saksalla 22. kesäkuuta 1940 ja Vapaan Ranskan joukot olivat pienemmät kuin muiden liittoutuneiden. Vichyn Ranskasta tuli de facto osa akselivaltoja heinäkuussa 1940.
Monet akselivaltojen miehittämät maat jatkoivat taistelua maanpakolaishallitusten ja vastarinnan muodossa: Belgia, Tšekkoslovakia, Tanska, Kreikka, Alankomaat, Luxemburg, Norja, Puola, Jugoslavia.
Myös useat brittiläisen kansainyhteisön maat julistivat sodan Saksalle ja lähettivät joukkoja sitä vastaan: Australia, Uusi-Seelanti, Etelä-Afrikka ja Kanada. Brittiläiset, ranskalaiset ja Alankomaiden siirtomaat taistelivat emämaidensa osana.
Heinäkuussa 1944 aloitettiin Brasilian 25 300 miehen joukon laivaaminen Italiaan, jossa he osallistuivat taisteluihin marraskuusta alkaen.
Muut liittoutuneet: Iran, Irak, Etiopia, Filippiinit, Bolivia, Kolumbia, Costa Rica, Kuuba, Dominikaaninen tasavalta, El Salvador, Guatemala, Haiti, Honduras, Meksiko, Nicaragua ja Panama.
Irlannin tasavaltaan viitattiin "neutraalina liittolaisena".
Luokka:Toinen maailmansota
ko:연합국
ja:連合国
1941
Tapahtumia
- 19. tammikuuta - Britit ja australialaiset hyökkäsivät Italian joukkoja vastaan Eritreassa.
- 21. tammikuuta - Britit ja australialaiset hyökkäsivät Tobrukiin Libyassa.
- 23. tammikuuta - Charles Lindbergh puhuu Yhdysvaltain kongressin edessä ja suosittelee pysymistä neutraalina sodassa.
- 3. helmikuuta - Pierre Laval nostettiin Vichyn Ranskan johtoon.
- 11. helmikuuta - Kenraaliluutnantti Erwin Rommel saapui Tripoliin.
- 1. maaliskuuta - Bulgaria liittyi akselivaltoihin.
- 1. maaliskuuta - Ensimmäinen FM-radioasema, W47NV, avattiin Nashvillessä, Tennesseessä.
- 1. maaliskuuta - Arthur L. Bristol nimitettiin USA:n merivoimien Atlantin laivaston johtoon.
- 11. maaliskuuta - Franklin Delano Roosevelt allekirjoitti Lend-Lease Actin, joka salli yhdysvaltalaisvalmisteisen sotamateriaalin myynnin liittoutuneille.
- 25. maaliskuuta - Jugoslavian kuningaskunta liittyi Wienissä akselivaltoihin.
- 27. maaliskuuta - Prinssi Pavlen palatessa, armeijan upseerit kapinoivat ja asettivat 17-vuotiaan prinssi Petarin Jugoslavian kuninkaaksi ja ilmoittivat kolmisopimuksen mitättömäksi.
- 27. maaliskuuta–29. maaliskuuta - Matapanin niemen taistelu, brittien laivasto upotti viisi italialaista sotalaivaa Peloponnesoksen rannikolla.
- 6. huhtikuuta - Saksa hyökkäsi Jugoslaviaan ja Kreikkaan.
- 17. huhtikuuta - Jugoslavia antautui.
- 21. huhtikuuta - Kreikka antautui. Britit vetäytyvät Kreetalle.
- 27. huhtikuuta - Saksalaiset saapuivat Ateenaan.
- Huhtikuu - Neuvostoliitto ja Japani solmivat puolueettomuussopimuksen.
- 1. toukokuuta - Orson Wellesin Citizen Kane ensi-iltaan New Yorkissa.
- 9. toukokuuta - Kuninkaallinen laivasto kaappasi U-110:n Atlantilla. Sukellusveneessä oli mukana viimeisin Enigma, jota liittoutuneet käyttivät saksalaisten koodin murtamiseen.
- 10. toukokuuta - Rudolf Hess hyppää laskuvarjolla Skotlantiin väittäen olevansa rauhan asialla.
- 12. toukokuuta - Konrad Zuse sai valmiiksi Z3-tietokoneen.
- 20. toukokuuta - Saksalaisjoukot hyökkäsivät Kreetalle.
- 24. toukokuuta - Saksalainen taistelulaiva Bismarck upotti brittien taisteluristeilijä HMS Hoodin. Kolme merimiestä 1300:sta pelastuu.
- 26. toukokuuta - Bismarck sai osuman torpedosta ja menetti ohjattavuutensa.
- 27. toukokuuta - Bismarck upotetaan Atlantilla, 2300 merimiestä kuolee.
- 27. toukokuuta - Presidentti Roosevelt julisti rajoittamattoman kansallisen hätätilan.
- 1. kesäkuuta - Kreeta antautui.
- 8. kesäkuuta - Liittoutuneet valtaavat Syyrian ja Libanonin.
- 9. kesäkuuta - Suomessa liikekannallepano, joukkoja asetettiin saksalaiskomentoon.
- 14. kesäkuuta - Pakkoväestönsiirtoja Virossa, Latviass ja Liettuassa. Liettuasta siirretään 40 000 Siperiaan.
- 22. kesäkuuta - Operaatio Barbarossa: Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon.
- 25. kesäkuuta - Neuvostoilmavoimat pommittaa Suomen kaupunkeja, jatkosota alkaa.
- 5. heinäkuuta - Saksan joukot saavuttivat Dneprjoen.
- 5. heinäkuuta–19. heinäkuuta - Perun ja Ecuadorin välinen sota.
- 7. heinäkuuta - Yhdysvaltalaisjoukot miehittävät Islannin.
- 26. heinäkuuta - Japanin vallattua Ranskan Indokiinan, Roosevelt määräsi kaikki japanilaisen omaisuuden takavarikoitavaksi Yhdysvalloissa.
- 31. heinäkuuta - Hermann Göring määräsi SS-kenraali Reinhard Heydrichin toimittamaan suunnitelman juutalaisongelman lopulliseksi ratkaisuksi.
- 18. elokuuta - Saksassa lopetetaan mielisairaiden ja vammaisten järjestelmällinen eutanasia protestien vuoksi.
- 8. syyskuuta - Saksan joukot saavuttavat Leningradin, kaupungin saarto alkoi.
- 16. syyskuuta - Neuvostoliitto ja Britannian painostuksesta Iranin šaahi Reza Pahlavi jättää valtaistuimen pojalleen Mohammad Reza Pahlaville.
- 2. lokakuuta - Operaatio Taifun Moskovan valtaamiseksi käynnistyy.
- 8. lokakuuta - Saksan joukot saavuttivat Asovanmeren ja valtasivat Mariupolin.
- 23. lokakuuta - Walt Disneyn animaatioelokuva Dumbo on ensi-illassa.
- 30. lokakuuta - Roosevelt hyväksyi miljardin dollarin Lend-Lease-avun Neuvostoliitolle.
- 6. marraskuuta - Josif Stalin pitää toisen puheensa valtakaudellaan. Hän sanoo, että vaikka 350 000 sotilasta on kaatunut, saksalaisten tappiot ovat 4,5 miljoonaa ja voitto on lähellä.
- 14. marraskuuta - Lentotukialus HMS Ark Royal kaatuu ja uppoaa U-81:n torpedoimana.
- 24. marraskuuta - Yhdysvallat myöntää Lend-Leasen myös Vapaan Ranskan joukoille (Forces Françaises Libres).
- 26. marraskuuta - Yhdysvallat jätti Hullin nootin Japanille vaatien vetäytymistä Kiinasta.
- 26. marraskuuta - Vara-amiraali Chuichi Nagumon komentama kuuden lentotukialuksen saattue lähti kohti Pearl Harboria.
- 27. marraskuuta - Saksalaiset pääsivät lähimmäs Moskovaa. Kylmä sää ja vastahyökkäykset pysäyttivät etenemisen.
- 7. joulukuuta - Japani teki yllätyshyökkäyksen Yhdysvaltain laivastotukikohtaan Pearl Harboriin Havaijilla, vetäen Yhdysvallat mukaan toiseen maailmansotaan.
- 8. joulukuuta - Yhdysvallat julisti sodan Japanille.
- 11. joulukuuta - Saksa julisti sodan Yhdysvalloille.
- 19. joulukuuta - Adolf Hitler syrjäytti Walther von Brauchitschin ja otti itse armeijan johdon.
- 25. joulukuuta - Japanilaiset valtasivat Hong Kongin.
- 27. joulukuuta - Brittikommandot tekivät iskun Vaagson satamaan Norjassa.
Syntyneitä
- 5. tammikuuta - Hayao Miyazaki
- 14. tammikuuta - Faye Dunaway, näyttelijätär
- 22. tammikuuta - Jaan Kaplinski; runoilija, filosofi ja kulttuurikriitikko
- 30. tammikuuta - Dick Cheney, amerikkalainen poliitikko
- 31. tammikuuta - Plácido Domingo, operalaulaja
- 14. maaliskuuta - Wolfgang Petersen, elokuvaohjaaja
- 16. maaliskuuta - Bernardo Bertolucci, elokuvaohjaaja
- 3. huhtikuuta - Jorma Hynninen, oopperalaulaja
- 23. huhtikuuta - Paavo Lipponen, Suomen pääministeri
- 24. toukokuuta - Bob Dylan
- 2. kesäkuuta - Charlie Watts, rock-muusikko (The Rolling Stones)
- 27. kesäkuuta - Krzysztof Kieslowski, elokuvaohjaaja
- 3. elokuuta - Martha Stewart
- 20. elokuuta - Slobodan Milošević, Jugoslavian presidentti 1989–2000
- 9. syyskuuta - Otis Redding, muusikko
- 9. syyskuuta - Dennis Ritchie
- 4. lokakuuta - Anne Rice, kirjailija
- 6. marraskuuta - Erik Vikström, Porvoon piispa
Kuolleita
- 13. tammikuuta - James Joyce, kirjailija
- 28. helmikuuta - Espanjan Alfonso XIII
- 28. maaliskuuta - Virginia Woolf, kirjailija
- 6. kesäkuuta - Louis Chevrolet, autotehtailuja (s. 1878)
- 10. kesäkuuta - Jelly Roll Morton, jazzmuusikko
- 14. elokuuta - Maximilian Kolbe, munkki ja pyhimys
Nobelin palkinnot
- Ei jaettu
ko:1941년
ja:1941年
simple:1941
th:พ.ศ. 2484
Luokka:Toinen maailmansotaLuokka:Maailmansodat
Luokka:Historian ajanjaksoja
ko:분류:제2차 세계 대전
ja:Category:第二次世界大戦
Liste der Gemeinden MontenegrosDies ist eine Liste der Gemeinden in Montenegro, nach Einwohnerzahl und alphabetisch geordnet.
Nach Einwohnerzahl
In der folgenden Tabelle sind die größten Orte in Montenegro, deren Namen in deutscher Transkription und in serbisch sowie die Ergebnisse der Volkszählungen (Zensus) vom 31. März 1981, 31. März 1991 und 1. November 2003 aufgeführt. Die Einwohnerzahlen beziehen sich auf die jeweilige Siedlung im engeren Sinne, nicht auf die Stadt oder Gemeinde im politischen Sinne.
Alphabetische Übersicht
Montenegro ist in 21 (Groß-)Gemeinden (opštine, Sg. opština) gegliedert. Diese umfassen jeweils neben dem namengebenden Ort der Gemeinde auch dessen Umgebung mit weiteren Ortschaften. Im folgenden werden die Gemeinden alphabetisch aufgelistet, gefolgt von ihrer Fläche und Einwohnerzahl.
Siehe auch
- Liste der Städte der Welt
Weblinks
- [http://www.szs.sv.gov.yu/homee.htm Federal Statistical Office]
- [http://www.citypopulation.de/Montenegro_d.html City Population - Aktuelle und historische Einwohnerzahlen der Orte Montenegros]
!Gemeinden
Montenegro
narty francja samsung true tone Calling Cards hostel krakow doda
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
QV Village
Queen Victoria Village, generally known as QV Village or just QV, is a developing precinct in the central business district of Melbourne, Victoria, Australia. Covering the city block bounded by Lonsdale, Read More... |
QV
QV or Qv may stand for:
- Queen Victoria Village a precinct in the central business district of Melbourne, Australia.
- the IATA code for Lao Airlines.
- qv from the Latin quantum vis (as much as you will); or quod vide (which see) often used in footnotes to a document. See
Sringeri, located in Chikmagalur district in the Indian state of Karnataka is the site of the fourth matha established by the Adi Sankaracharya, Hindu reformer and exponent of the Advaita Vedanta philosophy, in the 8th century C.E. It is located on th
|
Uljin County
Uljin County (Uljin-gun) is a county in North Gyeongsang Province, South Korea.
See also
- List of Korea-related topics
External links
- [http://eng.uljin.go.kr/ County government website]
- [http://dmoz.org/Regional/Asia/South_Korea/Gyeongbuk/Uljin/ Open Directory category]
software metric
used to measure the amount of code in a software program.
SLOC is typically used to estimate the amount of effort that will be required
to develop a program, as well as to estimate productivity or effort once the
software is produced.
Measuring SLOC
There are two major types of SLOC measures: physical SLOC and logical SLOC.
Specific definitions of these two measures vary, but the most common definition
of physical SLOC is a coun
|
Webb Lake, Wisconsin
Webb Lake is a town located in Burnett County in the U.S. state of Wisconsin. As of the 2000 census, the town had a total population of 381.
Geography
2000According to the United States Census Bureau, the town has a total area of 93.7 Burnett County in the U.S. state of Wisconsin. As of the 2000 census, the town had a total population of 331.
Geography
2000According to the United States Census Bureau, the town has a total area of 190.1
|
Wood River, Wisconsin
Wood River is a town located in Burnett County in the U.S. state of Wisconsin. As of the 2000 census, the town had a total population of 974.
Geography
2000According to the United States Census Bureau, the town has a total area of 92.4 tilting train developed by British Rail during the 1970s and early 1980s.
1980s, County Durham ]]
The introduction into service of the Advanced Passenger Train was to be a three-stage project. Phase 1, the development of an experimental
|
Ulleung County
Ulleung County (Ulleung-gun) is a county in North Gyeongsang Province, South Korea.
It consists mainly of the island of Ulleung-do, but is held to cover a total of 44 islands, including Liancourt Rocks (Dokdo), which is also claimed by Japan. All of these islands lie
|
|
