:: wikimiki.org ::

Automaatio

Automaatio

Automaatio tai teollisuusautomaatio tarkoittaa tietokoneen käyttämistä koneiden ja tuotantoprosessien ohjaamisessa. Se on kehittyneempi aste mekanisaatiosta, jossa ihmiset käyttävät koneita työnsä apuna. Tunnetuin automaation alue on teollisuusrobotiikka. Automaation joitakin hyötyjä ovat toistettavuus, tiukempi laadunhallinta, jätteiden vähentyminen, integraatio yrityksen muiden järjestelmien kanssa, kasvanut tuotanto ja pienentynyt työvoiman tarve. Joitakin haittapuolia ovat korkeat alkukustannukset ja suurempi riippuvuus kunnossapidosta. 1900-luvun puoliväliin mennessä automaatiota oli käytetty lähinnä pienen mittakaavan laitteissa, joissa voitiin hyödyntää mekaaniikka ohjaamaan tuotantoa. Käytännössä konsepti muuttui käyttökelpoiseksi vasta kun mukaan lisättiin tietokone, joka monipuolisesti ohjelmoitavana laitteena pystyy suorittamaan lähes kaikenlaisia tehtäviä. Tietokoneet joiden hinta, suorituskyky ja koko olivat taloudellisesti kannattavia tuli markkinoille 1960-luvulla. Sen jälkeen suurinosa tuotantolinjojen tehtävistä on automatisoitu (Joitain elintarviketeollisuuden tuotanto- ja tarkistustehtäviä lukuun ottamatta). Useimmissa tapauksissa käytetään erityisesti automaatiota varten tehtyjä tietokoneita, ohjelmoitavia logiikoita (PLC), ohjaamaan järjestelmän toimilaitteita sensoreilta saatujen tietojen perusteella. Ohjelmoitavan logiikan avulla voidaan hallita koneen tai prosessin toimintoja tarkasti. Ihmisen ja ohjelmoitavan logiikan välisessä kommunikaatiossa käytettävästä käyttöliittymästä käytetään termiä HMI (Human-Machine Interface). Käyttöliittymän kautta voidaan esimerkiksi syöttää ja valvoa haluttua lämpötilaa tai painetta, jota logiikan pitää ylläpitää prosessissa. Toinen automaation muoto on testausautomaatio, jossa tietokone ohjelmoimaan matkimaan ihmisen toimintaa tietokoneohjelmistojen manuaalisen testauksen aikana. Työssä käytetään erityisiä testausautomaatio-ohjelmistoja, jonka tuottaman ohjelman avulla testaajan työ voidaan toistaa täsmälleen samalla tavalla uudelleen myöhemmin.

Automaation sosiaaliset vaikutukset

Automaatioon liittyy muutamia tärkeitä sosiaalisia vaikutuksia, kuten automaation vaikutus työllisyyteen/työttömyyteen. Joidenkin mielestä automaatio johtaa korkeampaan työllisyyteen. Erään kirjoittajan mukaan automaation vaikutukset toimivat seuraavasti: Kun automaatio alun perin tuli käyttöön, se herätti laajalti pelkoa. Luulitiin että ihmisten korvaaminen tietokoneistetuilla järjestelmillä johtaisi työttömyyteen (sama ilmiö tapahtui myös mekanisaation kehittyessä vuosisatoja aiemmin). Todellisuus on kuitenkin päinvastainen, vapautunut työvoima mahdollistaa yhä useamman siirtymisen tehdastyöstä toimistotyöhön, joka on yleensä paremmin palkattua. Eräänä mielenkiintoisena ilmiönä on havaittu matalasti koulutettujen alojen palkan nousu useissa teollistuneissa maissa, koska tällaisiin töihin on vaikeampi löytää työntekijöitä, jolloin palkkaus nousee kysynnän ja tarjonnan mukaisesti. Eräät, kuten teknokraatit, ovat vastakkaista mieltä, ainakin pidemmän ajanjakson kehityksestä. Ensinnäkin automaatio on vasta alkanut ja lyhyen aikavälin olosuhteet peittävät sen pitkäkestoiset vaikutukset. Esimerkiksi monet Yhdysvaltain teollisuustyöpaikoista siirtyivät muihin maihin 1990-luvun alussa, mutta IT-alan samanaikainen kasvu peittää menetetyt työpaikat tilastoissa. Näyttää siltä, että automaatio vähentää vähän koulutetun työvoiman määrä korvaamalla heidät halvemmilla koneilla, mutta kokonaisvaikutus työvoimaan ei ole selvä. Länsimaiden automatisaatioaste on noussut korkeaksi samalla kuin kansalaisten hyvinvointi on kasvanut. Automaation vaikutusta tähän muutokseen ei ole tutkittu kunnolla.

Kirjallisuutta

David Noble, Forces of Production: a social history of industrial automation, New York: Knopf 1984

Linkkejä

- [http://www.automaatioseura.fi Suomen automaatioseura r.y.]
- ja:ファクトリーオートメーション

Tietokone

::Tämä artikkeli käsittelee laitetta. Tietokone (lehti) käsittelee lehteä. Tietokone on kone, joka käsittelee numeeris-loogista tietoa ohjelmointinsa mukaisesti. Arkikielessä tietokoneella tarkoitetaan yleensä yleiskäyttöistä laitetta, joka on tarkoitettu suorittamaan kaikenlaisia tietojenkäsittelytehtäviä. Esimerkiksi pelikonsolit, matkapuhelimet ja taskulaskimet ovat usein ominaisuuksiensa puolesta täysiverisiä tietokoneita, vaikka niitä ei käyttötarkoitustensa vuoksi yleensä pidetäkään sellaisina. Eräs tietokoneen matemaattinen malli on Turingin kone, jonka kehitti englantilainen matemaatikko Alan Turing. Tietojenkäsittelyn ekvivalenssiperiaatteen mukaan kaikki tietokoneet pystyvät suoriutumaan samoista tehtävistä, mikäli käytössä on riittävästi tallennustilaa ja aikaa. Näin ollen mikäli koneella tai formaalilla järjestelmällä (esimerkiksi ohjelmointikielellä) voi toteuttaa Turingin koneen, voi sillä periaatteessa toteuttaa myös minkä tahansa algoritmin tai ohjelman. Tietokoneiden edeltäjinä voidaan pitää toisaalta reikäkorttien käsittelyyn tarkoitettuja reikäkorttikoneita, toisaalta esimerkiksi mekaanisia laskimia. Ensimmäiset varsinaiset ohjelmoitavat tietokoneet rakennettiin 1940-luvulla ja niitä käytettiin mm. toisen maailmansodan aikaan salakirjoitusten murtamiseen (brittiläinen Colossus), ohjusten ratojen laskentaan (amerikkalainen ENIAC) ja lentokonesuunnittelun lujuuslaskentoihin (saksalainen Z3).

Tietokoneen toiminta

Vaikka tietokoneen pystyykin toteuttamaan lukemattomilla eri tekniikoilla, on valtaosa tietokoneista kautta historian perustunut elektronisiin piireihin, joiden alkeellisimmat perusosat suorittavat Boolen algebraan kuuluvia perusoperaatioita. Koska Boolen algebra perustuu kahteen totuusarvoon, on luontevaa käyttää niitä kaiken käsiteltävän tiedon ilmaisemiseen: esimerkiksi lukuja on teknisesti yksinkertaisinta käsitellä, jos ne on esitetty binäärijärjestelmän avulla. Yksittäisestä totuusarvosta (binäärijärjestelmän numerosta 1 tai 0) käytetään nimitystä bitti. Useimmat tietokoneet toteuttavat John von Neumannin mallia, jossa sekä ohjelma että sen käsittelemä tieto ovat muistiin tallennettua dataa. Tietokone suorittaa ohjelmaa yleensä lukemalla peräkkäisiä muistipaikkoja ja tulkitsemalla lukemansa bittijonot konekielisiksi käskyiksi. Konekielikäsky suorittaa yleensä jonkin yksinkertaisen alkeisoperaation, kuten bittijonon lukemisen muistipaikasta, kahden bittijonon välisen yhteenlaskun tai ohjelman suoritusosoitteen ehdollisen vaihtamisen. Konekielikäskyjä suorittavaa tietokoneen osaa kutsutaan suorittimeksi eli prosessoriksi, joka on nykyään yleensä alaltaan muutamien neliösenttimetrien kokoinen integroitu piiri. Henkilökohtaisissa tietokoneissa on tyypillisesti vain yksi suoritin, mutta suurissa palvelimissa ja supertietokoneissa niitä voi olla jopa useita tuhansia. Suorittimien lisäksi tietokoneessa on yleensä myös muita piirejä, jotka suorittavat erikoistuneempia tietojenkäsittelytehtäviä ja vapauttavat siten varsinaiset suorittimet näistä tehtävistä, esimerkiksi:
- Levyohjain, joka kopioi tietoa keskusmuistin ja kiintolevyn välillä.
- Näytönohjain, joka muuttaa näyttömuistiin tallennetun kuvan näyttölaitteelle sopivaksi ajoitetuksi signaaliksi. Monet näytönohjaimet osaavat myös itse piirtää grafiikkaa näyttömuistiin. Vaikka kaikki tietokoneet pystyvätkin periaatteessa suorittamaan samat tehtävät, ovat jotkut tietokoneet huomattavasti soveltuvampia joihinkin tehtäviin kuin toiset. Suorituskykyä erityyppisissä tehtävissä mitataan ns. benchmark-testeillä. Riittävän suorituskyvyn lisäksi merkittäviä tekijöitä ovat mm. koneen vakaus, vikasietoisuus, virrankulutus, fyysinen koko, ohjelmistoyhteensopivuus sekä hankinta- ja käyttökustannukset. Arkipuheessa tietokoneiden "paremmuutta" vertaillaan usein vertailemalla suoraan esimerkiksi suorittimien kellotaajuuksia. Kellotaajuus voi antaa suurpiirteisen vihjeen esimerkiksi PC-työaseman teknisestä iästä ja siten sen yleisestä suorituskyvystä ja luotettavuudesta useimmissa tehtävissä, mutta pelkkiin numeerisiin suureisiin katsominen voi esimerkiksi koneen ominaisuuksia arvioitaessa olla hyvinkin harhaanjohtavaa.

Tietokoneen arkkitehtuuri

Tietokonejärjestelmään kuuluvat
- ohjelmisto, "pehmo", "softa", (engl. :en:software).
- laitteisto, "rauta", (engl. :en:hardware) ja Ohjelmisto jaetaan edelleen
- kiinteisiin eli valmiisiin ohjelmiin, "valmo" (engl. :en:firmware),
- käyttöjärjestelmän (esim. Microsoft Windows tai GNU/Linux) ja
- käyttöjärjestelmän päällä toimiviin sovellusohjelmiin (esim. Open Office). Tietokoneen laitteiston von Neumannin arkkitehtuuri on säilynyt suunnilleen samana aina 1940-luvulta asti. Se on saanut nimensä ENIACin rakentamiseen osallistuneen John von Neumannin mukaan. Siihen kuuluu:
- suoritin, (engl. processor), joka suorittaa ohjelmaa
- muisti, (engl. data storage), johon tallennetaan sekä ohjelmat että niiden käyttämät tiedot
- oheislaitteet, (engl. peripheral device), tiedon syöttöön ja tulostukseen

Pöytätietokoneen osat

Nykyaikaisen pöytämallisen työasema- tai kotitietokone laitteisto koostuu erillisistä osista, joita ovat tyypillisesti:
- yksi tai useampi suoritin
- muisti
- emolevy
- näytönohjain (joko emolevyllä tai erillisenä korttina)
- ääniohjain (joko emolevyllä tai erillisenä korttina)
- massamuisti
- yksi tai useampi kiintolevy
- Kirjoittava DVD-asema
- ohjauslaitteet
- näppäimistö
- hiiri
- yksi tai useampi näyttö
- tietoliikenneyhteyden (esim. Internet) mahdollistava laite (yleensä verkkokortti tai modeemi)
- tulostin
- kuvanlukija eli skanneri Lisäksi tarvitaan osia, joita ei käytetä tiedonkäsittelyyn, kuten
- kotelo
- virtalähde
- muiden osien jäähdytykseen tarvittavat tuulettimet tai vesijäähdytysjärjestelmä

Tietokoneiden käytöstä

Ensimmäiset tietokoneet 1940- luvulla oli tehty sotilaallisiin tarkoituksiin, mm. Saksan ja Japanin salakirjoitusjärjestelmien murtamiseen. Tietokonetta käytetiin aluksi keskeisesti laskemiseen (vrt. engl. computer). ENIAC (385 kertolaskua sekunnissa) pystyi korvaamaan kertolaskussa (noin 1 kertolasku per minutti per ihminen) noin 23 000 ihmistä. Nykyinen mikroprosessori on edelleen noin 3 000 000 kertaa ENIAC:ia nopeampi, eli korvaa kertolaskuissa noin 60 miljardia ihmistä. Myöhemmin oivallettiin että ykkösillä ja nollilla voitiin kuvata mitä tahansa: tekstiä (tekstinkäsittely), kuvia (kuvien käsittely), sanomia, kirjoja, arkistoja, maastoa, rakennuksia jne. Tietokone ohjaa monesti laajoja järjestelmiä, esim. tietokoneohjattua tuotantoa, ase-, tiedustelu- tai johtamisjärjestelmää, liikennevaloja, puhelinkeskuksia, Internetin reitittimiä, autoja, pesukoneita, lähes kaikkia teknisiä järjestelmiä. Nykyaikaisen yhteiskunnan teknologinen pohja on keskeisesti tietokonetekniikkaa. Tietokoneen kapasiteetin kasvu on jatkuvasti yllättänyt asiantuntijat. Aikojen saatossa ovat asiantuntijoina pidetyt henkilöt lausuneet monia väitteitä, jotka tulevaisuus on osoittaneet vääriksi, esimerkiksi
- "Maailmassa on markkinoita ehkä viidelle tietokoneelle."
- "En näe mitään käyttöä tietokoneille kotona."
- "640 kilotavun pitäisi riittää kaikille. Tietyssä viitekehyksessä nämä ovat joskus ehkä voineetkin pitää paikkansa. Šakin peluuta pidettiin pitkään niin ihmismäisenä toimintona, että tietokoneen ei ajateltu koskaan pystyvän siihen. Merkittävä tapaus tietokoneen historiassa oli myös Toy story- elokuva, joka oli tehty täysin tietokoneella, tietokoneanimaationa.

Tietokonesukupolvet

Tietokoneiden sukupolvien teknologisia vaiheita ovat olleet:
- putkikoneet
- transistorikoneet
- mikropiirikoneet ja
- mikroprosessorikoneet. Ensimmäiset elektroniset tietokoneet 1940- luvun lopussa perustuivat releisiin ja elektroniputkiin, hitaisiin, epäluotettaviin, suurta energiakulutusta edustaviin ja suuriin komponentteihin. Colossus oli ensimmäinen elektroninen yleiskäyttöinen tietokone, joka rakennettiin Britanniassa Natsien viestiliikentessä käytetyn salauksen purkamiseen. Koska kyse oli tiedustelu toiminnasta, Britannian hallituksen salassapitomääräys koski myös Colossusta. ENIAC oli Yhdysvaltain ensimmäinen täysin elektroninen yleiskäyttöinen tietokone. Sen käyttö tarkoitus oli tykistön ampumataulukoiden laskenta, mitä ei luokiteltu sodanjälkeen salaiseksi ja näin ollen ENIAC:iin liittynyt dokumentaatio voitiin julkistaa heti 2. maailmansodan päätyttyä Siirtyminen 1950- luvulla puolijohteisiin perustuviin transistoreihin pienensi oleellisesti komponettien kokoa ja energian tarvetta sekä lisäsi luotettavuutta. Siirtyminen 1960- luvulla mikropiirehin pienensi jälleen tietokoneen komponenttien kokoa. Alkoi Mooren lakina tunnettu kehitys, jossa samalle mikropiirille saatiin kaksinkertainen komponenttimäärä puolessatoista vuodessa. Seuraava mullistus oli mikroprosessorin keksiminen. Mikroprosessorin avulla syntyi henkilökohtainen tietokone, PC. 1980- ja 1990- luvuilla siirryttiin suurtiheyksisiin mikropiireihin (VLSIC) ja edelleen suurnopeuksisiin mikropiireihin (VHSIC). Tietokoneiden sukupolvien suurvaiheita ovat olleet:
- suurtietokone (1965 - 1975) (mainframe)
- minikone (1975 - 1985)
- palvelin (1985 - 1995)
- verkko (1995 - ?)
- verkko + pääte (2000 - ?)

Mikroprosessori, suoritin

Mikroprosessori on tietokoneen keskusyksikkö, aivot, yhdellä mikropiirillä. Ensimmäinen mikroprosessori, Intelin 4004 vuodelta 1971 sisälsi noin 2300 transistoria. Sen kellotaajuus, nopeus oli 0,1 MHz:iä, kerralla käsitteltävän tiedon leveys 4 bittiä (yksi numero) ja se pystyi käsittelemään 0,06 miljoonaa käskyä sekunnissa. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 2001 uusin mikroprosessori Intelin perheessä oli Itanium. Se sisälsi noin 25.000.000 transistoria, sen kellotaajuus oli 733 MHz:iä, kerralla käsisteltävän tiedon leveys oli 64 bittiä (16 numeroa) ja Itanium pystyi suorittamaan 7491 miljoonaa käskyä sekunnissa. Luvut ovat murskaavia. Ihmiskunnan tekniikan historiassa ei ole vastaavaa ilmiötä. Tästä voidaan päätellä, että ihmiskunnan tekniikan historiassa eletään poikkeuksellisia aikoja.

Tietokoneen aiheuttamia muutoksia

1. Yksityisyys vaarassa. Mikroprosessori on luomassa ennen näkemättömän mahdollisuuden yhdistellä ja saada tieto eri lähteistä. Tämä kehitys uhkaa ihmisten yksityisyyttä. Lääke tähän on mikroprosessori ja sen antama mahdollisuus tietojen tehokkaaseen ja halpaan salaamiseen. 2. Elektroninen työpaikka. Aluksi työpaikka muuttui melko vähän. Sitten halvat työryhmäohjelmat ja tietokoneverkot muuttivat työtä enemmän. Johto pystyy johtamaan useampaa ja erilaisempaa työryhmää tehokkaasti. Hyvät uutiset ovat se, että toimistokoneet eivät koskaan ole olleet näin halpoja. Huonot uutiset ovat se, että ihmisten etenemismahdollisuudet pienenevät, kun johtajia tarvitaan vähemmän. 3. Aivokuvaus kaikille. Kolmiulotteiset tomografia- laitteet vaativat laskentakapasiteetin, joka oli toteutettavissa vain kalliilla minitietokoneilla. Nyt sama kapasiteetti löytyy tehokkaimmista mikroista. 4. Uutistuotannosta tulee yhteistoimintaa. Aiemmin uutiset tulivat suurista uutistoimistoista. Nyt sähköpostijärjestelmät ja elektroniset keskustelufoorumit tarjoavat uutisaiheita valtavan turhan tiedon lisäksi. Reportterit saavat paljon sähköpostia ulkopuolisilta. Uutispohja kasvaa. 5. DNA-mysteerit paljastuvat. Ihmisperimän molekyyliketjujen laskenta on synnyttänyt uuden laskennallisen molekyylibiologian. Sairastumisherkkyys ja perinnölliset taudit voidaan kartoittaa. Ja vakuutusyhtiöt voivat tutkia, ketä kannattaa vakuuttaa. 6. Sähköposti luo demokratiaa. Se korvaa hierarkkisen johtamisportaikon ja mahdollistaa suoran tiedon alhaalta ylös (vrt kohta 3). 7. Älykkäämmät autot hallitsevat maanteitä. Moottorit käyttävät vähemmän polttoainetta ja antavat paremman tehon. Tarve säätää moottoria huollon yhteydessä on mennyttä aikaa. Omia käyttöjärjestelmiä yhdistämään tavallisen auton noin tusina mikroprosessoria tutkitaan. Tiedon valtatie autossa. 8. Luottoa kaikille. Kymmenen vuotta sitten luottokorttiostosten tarkistaminen oli hankalaa ja työlästä. Nyt jokaisen ostoksen automaattinen tarkastus on mahdollista heti, ja ennen kaikkea halvalla. Vuonna 1990 Visan tietoverkoissa maksettiin 174 miljardilla dollarilla, vuonna 1994 293 miljardilla, joka tarkoittaa 17 prosentin vuosikasvua. 9. Maailmanlaajuinen äänivalinta. Kännykkä on käytännössä mikrotietokone, johon on liitetty antenni ja joka on optimoitu signaalien välittämiseen. Uudet matkapuhelinverkot tarjoavat uusille valtiolle mahdollisuuden kivikaudesta suoraan uusimpaan tekniikkaan. 10. Animaatio avaa uuden ulottuvuuden. Elokuva Toy Story tehtiin pienimmällä henkilöstöllä kuin mikään aikaisempi animaatioelokuva. Silicon Graphicsin työasemien koneaikaa kului 800 000 tuntia ja tuloksena oli 500 Gigatavua tietoa, jonka yleisö näki filminä. 11. Tietokone ja digitaalinen signaalinkäsittely on aivan keskeinen osa nykyaikaisinta tavanomaista sodankäyntiä. Tietokoneeseen perustuvat mm. täsmäase, AWACS, JSTARS, GPS, tietoliikenne ja suuri osa tiedustelua 12. Laajimmillaan tietokone nähdään uuden tieteellisen paradigman mahdollistajana. Tällöin tietokone on avaa ihmiselle kompleksisuuden maailman samalla tavalla kuin mikroskooppi avasi pienuuden maailman ja kaukoputki suuruuden maailman. Tietokone tutkimusvälineenä mahdollistaa mm. kokonaisuuksien uudenlaisen tutkimuksen osiin keskittymisen sijasta. Tätä tietokoneiden aiheuttamaa muutosta on käsitellyt mm. amerikkalainen filosofi ja fyysikko Heinz R. Pagels.

Tietokoneen tulevaisuudesta

Mooren laki jatkunee vielä jonkin aikaa, eli tietokoneiden kehitys jatkuu ainakin nykyisenlaisena. Tämä kehitys merkitsee:
- teknisen älykkyyden radikaalin kasvun jatkumista (ks. Epistemologia/Tekninen ja inhimillinen tieto)
- yhä älykkäämpien, suurempien ja reaaliaikaisempien tehtävien siirtymistä tietokoneille
- tekniikan ja ihmiskunnan tietokoneistumista Tietokoneiden tulevaisuus on tietokoneverkoissa. Mullistusta tietokonetekniikassa on esitetty kvanttitietokoneista. Tietokone muuttaa ehkä ihmiskunnan kehityksen suunnan. Yksi tällainen suunta on transhumanismi.

Kirjallisuutta

- Martin Davis: Tietokoneen esihistoria Leibnizista Turingiin. Art House, 2003. ISBN 951-884-364-3

Katso myös

- Tietotekniikka
- Kannettava tietokone
- Tietokoneverkot
- Supertietokone
- Sulautettu tietokone
- Tekninen ja inhimillinen tieto
- Tietokonesimuloinnin keinot
- Tallennettu tieto
- Tietokoneiden vertailu 1940 - 2000
- Tietokoneet ja mallintaminen Neuvostoliiton kaatamisessa
- Suomen ensimmäiset tietokoneet
- PC
- Macintosh Luokka:Tietotekniikka Luokka:Matemaattiset apuvälineet ms:Komputer ko:컴퓨터 ja:コンピュータ simple:Computer

Kone

:Kone on myös suomalainen yritys. ---- Kone on mikä tahansa mekaaninen tai sähköinen laite, joka välittää tai muuttaa energiaa suorittamaan tai avustamaan jotain tehtävää. Normaalisti se vaatii syötteen laukaisijaksi siirtääkseen muokatun energian lähtöön, joka suorittaa halutun tehtävän. Koneita on yleisesti käytetty parantamaan ihmisen mahdollisuuksia jo ennen kuin kirjoitettuja arkistoja on ollut saatavilla. Tärkein ero yksinkertaisen työkalun ja yksinkertaisen koneen välillä on voimanlähde ja jonkinlainen itsenäinen toiminta. Käsite kone yleisesti tarkoittaa osista kokoonpantua laitetta, joka työskentelee suorittaakseen jonkun tehtävän. Nämä laitteet lisäävät käytetyn voiman tehoa, muuttavat voiman suuntaa tai muuttavat joko liikeen energiaksi tai energian liikkeeksi. Koneen mekaaninen hyöty on kuorman ja sen ylittämiseen vaadittavan voiman suhde, joskaan tämä suhde ei ole aivan tarkka, koska voiman on ylitettävä myös kitka.

Yksinkertaisia koneita

:
- heiluri :
- kalteva taso :
- vipu

Katso myös

- :Hyötysuhde Luokka:Koneet ja:機械 simple:Machine

Robotti

Robotti on mekaaninen kone, joka osaa jollain tavoin toimia fyysisessä maailmassa. Robotit ovat ohjelmoituja tekemään jotain tiettyä tehtävää käyttämällä työkaluja tai siirtämällä kappaleita. Nykyiset robotit ohjelmoidaan toistamaan tiettyjä liikesarjoja. Yleensä ne on myös rakennettu siten, että ne soveltuvat tehtäväänsä parhaalla mahdollisella tavalla. Voimanlähteenä ovat yleensä hydrauliset tai pneumaattiset sylinterit ja sähkömoottorit. Robottien kehitys työtehtäviä väsymättömästi toistavista automaateista riippuu paljolti tekoälyn kehityksestä.

Robotit kirjallisuudessa

Sana "robotti" tulee tšekin kielen sanasta "robota", mikä tarkoittaa (pakko)työtä. Sanaa käytettiin ensimmäisen kerran Karel Čapekin näytelmässä R.U.R. (Rosumovi Umělí Roboti), jonka hän kirjoitti 1920 ja jonka ensiesitys oli Prahassa 1921. Čapekin robotit olivat keinotekoisia ihmisiä, mutta sana robotti on vakiintunut merkitsemään mekaanista laitetta. Termi androidi tarkoittaa ihmisen näköistä keinotekoista oliota ja kyborgi oliota, jossa on sekä orgaanisia, että mekaanisia osia. Termiä "robotiikka" käytti ensimmäisen tieteiskirjailija Isaac Asimov 1942. Asimov kirjoitti paljon roboteista, ja muotoili kirjoissaan ns. Robotiikan lait: #Robotti ei saa vahingoittaa ihmistä eikä toiminnasta pidättäytymällä saattaa tätä vahingoittumaan. #Robotin täytyy totella ihmisten sille antamia määräyksiä, paitsi milloin ne ovat ristiriidassa ensimmäisen pääsäännön kanssa. #Robotin täytyy varjella omaa olemassaoloaan sikäli kuin se ei ole ristiriidassa ensimmäisen tai toisen pääsäännön kanssa. Myöhemmin listaan lisättiin nollas laki:
- Robotti ei voi vahingoittaa ihmiskuntaa, eikä antaa ihmiskunnan vahingoittua. Erilaisia ideoita keinotekoisista ihmisistä on ollut jo kauan. Kalevalassa Seppo Ilmarinen takoo itselleen hopeasta ja kullasta morsiamen. Vanha juutalainen legenda kertoo Golemista, savipatsaasta, joka saadaan elämään loitsulla. Ensimmäinen varsinainen suunnitelma humanoidin muotoisesta robotista on Leonardo da Vincin laatima noin vuonna 1495. Hän laati tarkan suunnitelman mekaanisesta ritarista tutkittuaan anatomiaa. Ensimmäinen toimivan robotin rakensi Jacques de Vaucanson vuonna 1738. Hänen robottinsa pysyi soittamaan huilua, ja hän rakensi myös mekaanisen ankan, joka kuvausten mukaan söi jyviä ja ulosti. Myöhemmin robotit (oikeastaan niitä esittävät ihmiset) ovat olleet pääosassa elokuvissa kuten Blade Runner 1982 ja The Terminator 1984 ja Stephen Spielbergin A.I. 2001. Ensimmäisenä nykyaikaisena robottina pidetään Nikola Teslan vuonna 1898 esittelemää kauko-ohjattavaa venettä, josta hän toivoi voivansa kehittää aseen (nykyinen torpedo) Yhdysvaltain laivastolle.

Nykyrobottien käyttökohteita

laivasto Robotteja käytetään pääasiassa teollisuuskäytössä, kokoonpanossa-, metalli-, muovi- ja elintarviketeollisuudessa. Suomen robotiikkayhdistyksen tilastojen mukaan Suomessa oli 2003 4364 robottia. Pääkäyttötarkoitukset olivat kokoonpano, hitsaus, koneistuksen kappaleenkäsittely, ruiskupuristuksen kappaleenkäsittely, paketointi ja pakkaus. Kotitalouksiin on kehitetty muun muassa imurointi- ja ruohonleikkuurobotteja, mutta ne eivät ole vielä yleistyneet.

Luettelo roboteista

- Aibo
- Asimo
- BH8-262 BarrettHand
- Canadarm 2
- Doki
- Kismet
- LR Mate 100I
- P3
- RL500 Robomower
- Robonautti
- Robosaurus
- TMSUK IV
- WorkPartner
- Lypsyrobotti

Linkkejä

- [http://www.roboyhd.fi Suomen robotiikkayhdistys] Luokka:Harrastukset Luokka:Automaatio ko:로봇 ja:ロボット

1900-luku

20. vuosisata oli merkittävä huomattavien teknologisten, ideologisten, yhteiskunnallisten ja lääketieteellisten edistysaskeleiden vuoksi. Tämän lisäksi sodat ja kansanmurhat saavuttivat ennennäkemättömät mittasuhteet. Lähes jokainen elämän osa-alue muuttui peruuttamattomasti 1900-luvulla. Maailma muuttui niin paljon, ettei vuosisadan alun ja lopun vertaaminen toisiinsa ole edes mielekästä.

Tärkeitä tapahtumia

- 1903: Wrightin veljekset rakensivat ensimmäisen lentokoneen.
- 1905: Albert Einstein julkaisi erityisen suhteellisuusteoriansa ja 1915 yleisen suhteellisuusteoriansa.
- 1912: Matkustajalaiva RMS Titanic upposi Atlantilla, Kiinan keisarivalta kukistui ja tasavalta perustettiin.
- 1914–1918: Ensimmäinen maailmansota.
- 1917: Bolševikkien Lokakuun vallankumous Venäjällä, Suomi itsenäistyi.
- 1919: Versaillesin rauhansopimukset
- 1922: Neuvostoliitto perustettiin.
- 1928: Alexander Fleming keksi penisiliinin.
- 1934: Adolf Hitlerin valtaannousu, kansallissosialistinen Saksa
- 1939–1945: Toinen maailmansota
- 1944: Ensimmäinen elektroninen tietokone rakennettiin, Normandian maihinnousu
- 1945 Adolf Hitler teki itsemurhan, atomipommit tuhosivat Hiroshiman ja Nagasakin kaupungit, toinen maailmansota loppui.
- 1949: Kiinan kansantasavalta perustettiin.
- 1950–1953: Korean sota.
- 1953: DNA:n rakenne selvitettiin.
- 1957: Sputnik 1, ensimmäinen satelliitti
- 1962: Kuuban ohjuskriisi.
- 1963: Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy murhattiin.
- 1964–1975: Vietnamin sota
- 1969: Ensimmäinen kuulento.
- 1973: Öljykriisi
- 1986: Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus
- 1990: Länsi-Saksa ja Itä-Saksa yhdistyivät Saksaksi
- 1991: Persianlahden sota
- 1991: Neuvostoliitto hajosi.
- 1992: Tšekkoslovakia hajosi.
- 1994: Estonia-autolautta upposi Itämerellä.
- 1997: Walesin prinsessa Diana menehtyi auto-onnettomuudessa Ranskassa
- Euroopan yhdentyminen 1990-luvulla.

Merkittäviä henkilöitä

Keksintöjä

- televisio
- tietokone ja Internet vuosisadan loppupuolella Luokka:1900-luku ko:20세기 ja:20世紀 simple:20th century

1960-luku

Tapahtui vuosikymmenen aikana

- 1961 — Ensimmäinen ihminen avaruudessa, Juri Gagarin
- 1961 — Neuvostoliitto räjäytti vetypommin, nimeltään "Tsar-Bomba".
- 1962 — Kuuban ohjuskriisi
- 1963 — John F. Kennedy murhattiin
- 1964-1975 — Vietnamin sota
- 1965-1970 — Kiinan kansantasavallan Kulttuurivallankumous.
- 1966 — Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu muutti nimensä Jyväskylän yliopistoksi
- 1968 –– Martin Luther King murhataan.
- 1969 — Apollo 11-lento, ensimmäinen miehitetty kuulento
- Ehkäisypilleri tulee markkinoille, seksuaalinen vallankumous.
- Feminismi alkoi saada jalansijaa maailmalla.
- LSD siirtyi tutkimuslaitoksista kadulle.
- Hippiaate syntyi.

Tekniikka

- 1960 — Teknillisessä korkeakoulussa valmistui ESKO (kts. Suomen ensimmäiset tietokoneet)
- 1965 — Cray niminen supertietokone valmistui.
- Mikropiirien kehitys alkaa.
- Junaradat alkoivat sähköistyä. Luokka:1900-luku Luokka:1960-luku ko:1960년대 ja:1960年代 simple:1960s

Elintarviketeollisuus

Elintarviketeollisuus on teollisuuden ala, joka tuottaa elintarvikkeita tai elintarvikkeiden raaka-aineita. Järjestelmänä elintarvikkeiden tuottaminen on mutkikas, maailmanlaajuinen joukko erilaisia liiketoiminnan aloja joka tuottaa suurimman osan maailman väestön kuluttamasta ruuasta. Vain kotitarveviljelyn voidaan katso olevan modernin elintarviketeollisuuden vaikutuksen ulkopuolella. Elintarvike Elintarviketeollisuuden piiriin kuuluvat:
- sääntely: paikalliset, alueelliset, kansalliset ja kansainväliset säännöt ja määräykset ruuan tuotannolle ja myynnille, sisältäen ruuan laadun ja ruuan turvallisuuden, ja teollisuuden lobbaus toiminta
- koulutus: yliopistot, ammattikoulut, konsultointi
- tuotekehitys: elintarviketeknologia
- tuotanto: maatalouskemikaalit, siemenet, maatalouskoneet ja tarvikkeet, maatalousrakennukset yms.
- maatalous: viljan ja karjan kasvatus, meren antimet
- elintarvikkeiden jalostus: tuoretuotteiden esikäsittely, eineksien valmistus
- markkinointi:tuotteiden myynninedistäminen, uudet tuotteet, yleinen mielipide, mainostaminen, pakkaukset, suhdetoiminta yms.
- tukkukauppa ja jakelu:varastointi, kuljetus, logistiikka
- vähittäiskauppa: marketit, suoramyynti, ravintolat

Yleiskatsaus

Pohjimmiltaan elintarviketeollisuus on kaupallista ruuan liikettä pellolta lautaselle. Nykyaikainen elintarviketeollisuus on viimeisten 150 vuoden aikana tapahtuneen teknologian ja kulttuurin muutosten tulosta. Perinteisesti, tuhansien vuosien ajan, ruuan tuotanto keskittyi kahden toiminnon ympärille: :#työvoima-intensiiviin maanviljelystoimintoihin, viljan viljelyyn ja karjan kasvatukseen :#Henkilökohtaiseen ruuan valmistukseen, jossa yksilöt ja perheet hankkivat raakoja tai vähän käsiteltyjä raaka-aineita, joista valmistavat itselleen ruokaa omaan käyttöön Huomattava osa väestöstä oli suoraan tekemisissä maatalouden kanssa. Samalla moni ruokki itsensä suoraan pellolta. Nykyaikainen elintarviketeollisuus perustuu huomattavasti enemmän tekniikkaan, erityisesti koneellistumiseen ja biokemiaan, eikä ihmis- tai eläintyövoimaan. Elintarviketeollisuus koostuu tällaisestä ruuan kasvatuksesta, käsitelystä, varastoinnista ja liikuttelusta. Teollisuus on globaalia ja raaka-aineita voidaan kuljettaa maapallon toiselta puolelta saakka. Esimerkiksi eurooppalaisia maatalouskoneita ja pohjoisamerikkalaisia kemikaaleja voidaan säännöllisesti kuljettaa maatiloille etelä-Amerikkaan, jossa maataloustuotteet kasvatetaan ja maataloustuotteet kuljetaan takaisin joko kulutettavaksi tai edelleen jalostettavaksi. Ruuan alkuperä ja jalostuspaikka on muuttunut epäselvemmäksi, syömämme ruoka on koottu useista lähteistä. Nykyinen elintarvikejärjestelmä on suuresti riippuvainen teknologiasta, kuljetuksesta, logistiikasta fyysisten tuotteiden kannalta ja markkinoinnista ja lainsäädännöstä tehokkaiden kuluttajamarkkinoiden kannalta. Suunnattoman suuri määrä yrityksiä ja ihmisiä ovat osallisena tässä suuressa ja mutkikkaassa järjestelmässä. Jatkuvaa materiaalin, ruokatuotteiden ja niihin liittyvän tiedon virtaa valvoo suuri joukko säädöksiä ja iso virkakoneisto.

Teollisuuden koko

Suomessa elintarviketeollisuus on neljänneksi suurin teollisuuden ala metalli-, metsä- ja kemianteollisuuden jälkeen. Tuotannon bruttoarvo on 8,8 miljardia euroa vuosittain ja jalostusarvo 2,1 miljardia euroa. Itse elintarviketeollisuudessa työskentelee 37000 työntekijää noin 2000 toimipaikalla. Yhdysvalloissa kuluttajat käyttävät yli triljoona dollaria vuosittain ruokaan, joka on noin 10 prosenttia bruttokansantuotteesta. Elintarviketeollisuudessa työskentelee yli 16,5 miljoonaa henkeä.

Katso myös

- ruoka

Lähteet

# http://www.etl.fi/elintar_teol/elinta.asp?akt=3
-

Ohjelmoitava logiikka

Ohjelmoitava logiikka tai logiikka on pieni tietokone, jota käytetään tosiaikaisten automaatioprosessien ohjauksessa, kuten esimerkiksi koneen tai tehtaan kokoamislinjan ohjaamisessa. Yhdellä logiikalla voi helposti korvata satoja tai tuhansia aiemmin käytettyjä releitä ja ajastimia. Ohjelmoitavat logiikat otettiin käyttöön alun perin autoteollisuudessa, missä ohjelmistopäivitykset korvasivat ohjausjärjestelmien uudelleen johdotukset. Ohjelmoitava logiikka on mikroprosessori -pohjainen laite, jossa on joko modulaarisia tai integroituja tulo- ja lähtöportteja, joihin on kytketty kentällä olevia sensoreita ja toimilaitteita (moottorin käynnistimiä, solenoideja, merkkivaloja, venttiileitä jne.). Logiikka ohjaa toimilaitteita käyttäjän luoman paristovarmennettuun muistiin sijoitetun ohjelman ja sensoreiden antamien tietojen mukaisesti. Ohjelmoitavan logiikan toiminallisuus on kasvanut ajan saatossa perinteisestä releiden korvaajasta ohjauskeskukseksi, joka hallitsee kehittyneen liikkeen ohjauksen, prosessin säädön, hajautetut hallintajärjestelmät ja tietokoneverkot.

Tulot ja lähdöt

Ohjelmoitavan logiikan ulkoisista liitännöistä käytetään yleisesti termejä tulo ja lähtö. Nimitys on johtaa juurensa termistä I/O, input/output. Tuloporttien kautta logiikka saa tieto järjestelmän tilasta ja lähtöporttien kautta se voi ohjata järjestelmää. Digitaaliset signaalit käyttäytyvät kuin kytkimet, ne ilmaisevat vain päällä tai poissa tilan (1 tai 0, tosi tai epätosi). Esimerkiksi painonapit, rajakytkimet ja valokennot ovat laitteita, joissa on digitaalinen lähtö. Digitaalisten signaalien ilmaisemiseksi käytetään yleensä jännitettä tai virtaa. Tällöin tietty suureen alue tulkitaan 0 -tilaksi ja toinen 1 -tilaksi. Ohjelmoitava logiikka vol käyttä esimerkiksi 24VDC jännitettä, jolloin 22V ylittävät jännitteen arvot tulkitaan päällä olevaksi signaaliksi ja alle 2V jännitteet poissa olevaksi jännitteeksi. Alun perin ohjelmoitavissa logiikoissa oli vain digitaalisia liitäntöjä. Analogiset signaalit käyttätyvät kuten äänenvoimakkuuden säätimet, ne välittävät kaikki arvot toiminta-alueensa ääripäiden väliltä. Tyypillisesti analogiset arvot tulkitaan ohjelmoitavassa logiikassa kokonaisluvuksi. Tarkkuus riippuu käytetystä laitteistosta, suurempi tarkkuus vaatii enemmän muistia. Tyypillisiä analogisen signaalin avulla välitettäviä mittaustietoja ovat paine-, virtaus- ja lämpötilalähettimet, vaa'at ja kaasuvuodon ilmaisimet voivat tuottaa analogista signaalia. Analogiset signaalit voivat käyttää myös virta- tai jänniteviesti, mutta niissä ei ole diskreettejä päällä- tai poistiloja. Sen sijaan suureen arvo voi olla mitä tahansa. Esimerkiksi 4 - 20 mA on yleisesti käytetty virtaviestin alue.

Ohjelmointi

Ohjelmat ohjelmoitaviin logiikoihin kirjoitetaan tietokoneella erityisestä tähän tarkoitukseen tarkoitetuilla ohjelmilla ja siirretään logiikkaan suoritettavaksi. Ohjelmat ovat usein valmistajakohtaisia. Ohjelma tallennetaan logiikassa normaalisti joko patterivarmeinteiseen RAM -muistiin tai muuhun pysyvään muistiin. Ensimmäiset ohjelmoitavien logiikoiden kohderyhmä olivat sähköasentajat, joiden oli pystyttävä oppimaan ohjelmointi työnohessa. Näissä logiikoissa ohjelmoinnissa käytettiin "tikapuulogiikkaa", joka muistuttaa relelogiikoiden kytkentäkaavioita. Nykyaikaisia logiikoita voi ohjelmoida monella eri tavalla, tikapuulogiikasta perinteisiin ohjelmointikieliin, kuten BASIC ja C. Viime vuosina suosituksi on tullut kansainvälisen standardin IEC 61131-3 mukaiset ohjelmointikielet. Standardi määrittää 5 ohjelmointikieltä ohjelmoitaville logiikoille: FBD (Function Block Diagram), LD (Ladder Diagram), ST (Structure Text, Pascal -tyyppinen ohjelmointikieli), IL (Instruction List) ja SFC (Sequential Function Chart).

PID -silmukka

Käyttöliittymä

Ohjelmoitava logiikka suorittaa sille ohjelmassa määritellyt tehtävät juuri niin hyvin kuin ohjelmantekijä on osannut ottaa huomioon eri tilanteet ennakolta ohjelmaa laatiessa. Poikkeavien tilanteiden ratkaisemiseen ja mahdollisten prosessimuutosten tekemiseen tarvitaan käyttöliittymä. Käyttöliittymä on yleensä monitori, näppäimistö ja hiiri yhdistelmä jonka kautta prosessia valvova operaattori saa tietoa sen hetkisestä prosessin ajotilanteesta hälytysten, kaavioiden, positiokohtaisten näyttöjen ja raporttien kautta. Hälytykset ovat ennalta sovittujen rajojen ylittämisestä aiheutuvia ilmoituksia operaattorille poikkeavista tilanteista. Hälytykset esitetään melkeinpä kaikissa käyttöliittymissä punaisella vilkkuvalla. Käyttöliittymän monitorilla on yleensä hälytyksille varattu alue johon hälytys tulostetaan riippumatta muusta näytön tilasta. Hälytyslaitteena voidaan myös käyttää erillistä summeria tai vilkkuvaa valoa. Hälytysosiosta voi olla myös suora linkki prosessikaavioon jossa hälyttävä prosessinosa sijaitsee. Kaaviossa yleensä esitetään jokin prosessikokonaisuus, kuten esim. voimalaitoksen kattila jne. Yleensä kaaviot on jaettu niin, että ensin on yleiskaavio josta päästään hiirellä klikkaamalla tai jollakin muulla yksinkertaisella operaatiolla yksityiskohtaisempiin kaavioihin. Positiokohtainen näyttö on jonkin yksittäisen laitteen esitys, esim. mittaus- tai moottoripiiri. Positiokohtaisesta näytöstä pystytään myös muuttamaan kyseisen laitteen tilaa, esim. moottori seis/käy. Raportit ovat prosessin tuottavuuden ja toimivuuden seurantaa varten. Niihin kerätään tietoa esim. 8 tunnin tai vuorokauden ajalta kuinka paljon laitos on tuottanut haluttua tuotetta. Raportit sisältävät usein monimutkaisia keruu- ja laskentatoimintoja.

Historia

Luokka:Automaatio ja:プログラマブルロジックコントローラ

Sensori

:Sensori uudelleenohjaa tälle sivulle, katso Censori. Anturi (aistin, sensori) on tekninen laite tai biologinen elin, joka mittaa tai aistii fyysisiä suureita tai kemiallisia yhdisteitä. Anturi myös välittää mittauksen tiedon eteenpäin. Sanaa anturi ei tavallisesti käytetä suomen kielessä biologisesta aistimesta puhuttaessa. Anturi-sana lienee johdettu sanasta antura.

Keinotekoiset anturit

Useimmat anturit ovat sähköisiä tai elektronisia, mutta myös muun tyyppisiä antureita on olemassa. Anturi on muunttimen eräs sovellus. Anturit ilmaisevat mitattavan suureen suoraan (esimerkiksi elohopealämpömittari) tai se voidaan liittää jonkinlaiseen näyttölaitteeseen (esimerkiksi epäsuorasti A/D -muuntimen kautta tietokoneeseen) mittaustuloksen saamiseksi ihmisen ymmärtämään muotoon. Antureita käytetään paljon automaatiossa, esimerkiksi robotiikassa. Tyypillisiä antureita:
- paineanturi - esim. pietsokideanturi
- lämpötila-anturi - esim. NTC-vastus
- paikka-anturi - esim. optinen pulssianturi
- nopeus-anturi - esim. takometri
- kiihtyvyysanturi - esim. pietsokideanturi
- voima-anturi - esim. venymäliuska-anturi

Katso myös

- Anturitekniikka luokka:mittalaitteet ja:センサ

Kommunikaatio

Viestintä eli kommunikaatio on saanut nykyaikana yhteiskunnassamme merkittävän jalansijan. Viestintä on pohjimmiltaan ihmisten vuorovaikutusta keskenään. Sitä voidaan harjoittaa monin eri tavoin, esimerkiksi puhelimella, Internetissä ja kasvotusten.

Yleistä

Aakkoset -- Kommunikaatioteoria -- Dialektiikka -- Yleinen merkitysoppi -- Tieto -- Informaatioteoria -- Journalismi -- Kieli -- Kirjasto -- Vakaumus -- Painaminen -- Propaganda -- Julkinen puhe -- Puhe -- Puhetaito -- Merkkioppi -- Sofisti -- Symboli -- Kääntäminen -- Kehitystä tukeva kommunikaatio

Ihmiset

Aristoteles -- Charles Berger -- Cicero -- Claude Shannon -- Dalmas Taylor -- George Herbert Mead -- I. A. Richards -- Irving Janis -- Irwin Altman -- Marshall McLuhan -- Noam Chomsky -- Osmo A. Wiio -- Platon -- Quintilian -- Roland Barthes -- Walter Fisher -- Warren Weaver

Media ja teknologia

Digitaalinen media -- Kirja -- Kommunikaatioteknologia -- Tietokoneverkko -- Kuva -- Internet -- Elokuva -- Kirje -- Massamedia -- Uutismedia -- Sanomalehti -- Aikakauslehti -- Lennätin -- Radio -- Puhelin -- Televisio -- Video -- Sähköposti -- Kirjoittaminen -- Tekninen kirjoittaminen

Teoriat, koulukunnat ja lähestymistavat

Ethnomethodologia -- Sisältöanalyysi -- Keskusteluanalyysi -- Symbolic interactionism -- Strukturalismi -- Kriittinen teoria -- Kulttuurioppi -- Verkkoanalyysi -- Poliittinen talous -- Median ekologia -- Kybernetiikka

Kysymykset ja keskustelunaiheet

Digitaalinen kuilu -- Tietoyhteiskunta -- New world information order -- Universal service -- Myöhäinen kapitalismi -- Kuviteltu yhteisö -- Mikropolitiikka -- Hegemonia -- Globalisaatio -- Postmodernisuus -- Perhekommunikaatio -- Sosiaalinen verkko -- Sosiaalinen pääoma -- Public sphere -- Demokratia -- Identiteetti -- Sukupuolirooli -- Nationalismi -- Kulttuuri-imperialismi Luokka:Viestintä

Kysyntä ja tarjonta

Kysynnän ja tarjonnan laki on vallallaoleva käsitys, joka selittää ja ennustaa myytävien tuotteiden hinnan ja määrän kilpailluilla markkinoilla. Se on suuren osan taloustieteistä perusta. Lain mukaan, jos tuotetta on saatavilla markkinoilla vähemmän kuin ihmiset haluaisivat sitä ostaa, osa ostajista on valmis maksamaan korkeampaa hintaa ja myyjät täten nostavat hintojaan. Tämä ajaa useammat tuottajat tuottamaan tuotetta, kunnes hinnat taas laskevat. Kysynnän ja tarjonnan laki ajaa teorian mukaan täten hinnat tasapainoon. Tasapaino löytyy kohdasta, jolla kysyntä- ja tarjontakäyrä kohtaavat. Uusklassisessa taloustieteessä tämä johtopäätös johdetaan aggregoimalla yksilötason yksittäisten ihmisten kysynnät makrotasolle. Koska tässä kalkyylissä päädytään ylitsepääsemättömiin ongelmiin, joudutaan olettamaan ns. "Arrow-Debrau -ehdot" eli identtiset preferenssit yksilöiden välillä sekä preferenssien muuttumattomuus tulotason muutoksista huolimatta.

Katso myös

- Hinta Luokka:Mikrotaloustiede ja:需要と供給

Yhdysvallat

Amerikan yhdysvallat (United States of America, U.S.A.) on liittovaltio Pohjois-Amerikassa, joka sijaitsee pääasiassa Pohjois-Amerikassa. Se koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta, ja sillä on useita maa-alueita. Suomenkielessä siihen viitataan nimillä Yhdysvallat, USA tai Amerikka. Viime vuosisadalla, etenkin toisen maailmansodan jälkeen, Yhdysvallat on tullut taloudellisesti, poliittisesti, sotilaallisesti, tieteellisesti, teknologisesti ja kulttuurisesti maailman tärkeimmäksi vaikuttajaksi.

Historia

Yhdysvallat perustettiin 1776 brittiläisten siirtokuntien pohjalle. Yhdysvallat on siitä lähtien kirinyt vanhan emämaansa rinnalle ja 1900-luvun toisen puoliskon kääntyessä jo vähintäänkin saavuttanut mahtavimmat kansakunnat taloudellisesti, poliittisesti ja asevoimilla mitaten. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1991 Yhdysvallat on ainoa olemassaoleva supervalta. Myös yhdysvaltalainen kulttuuri on levinnyt eri muodoissaan maapallon kaikkiin osiin. Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi 4. heinäkuuta 1776 ja tunnustettiin kansainvälisesti 3. syyskuuta 1783. Sitä ennen alkuperäiset 13 osavaltiota, jotka muodostivat Yhdysvallat olivat Ison-Britannian siirtomaita. Yhdysvallat laajeni Mississippin länsipuolelle ostamalla Ranskalta vuonna 1803 Louisianan alueen. Aluekauppa oli huomattavasti nykyistä Louisianan osavaltiota suurempi, hankitut alueet käsittävät nykyisin 23 % Yhdysvaltain pinta-alasta. Vuosina 1837—1839 kymmeniätuhansia intiaaneja pakkosiirrettiin Missisippin länsipuolelle. Vuonna 1845 Yhdysvaltoihin yhdistyi Meksikosta 1836 itsenäistynyt Texas. Meksikon kanssa käydyn sodan tuloksena Yhdysvaltoihin liitettiin 1848 suunnilleen nykyisten Kalifornian, Nevadan, Arizonan ja New Mexicon osavaltioiden alue. Yhdysvaltojen sisällissota käytiin 1861—1865. Siinä mustien orjuuden jatkumista halunneiden etelävaltioiden itsenäistymisyritys tukahdutettiin. Orjuus lakkautettiin kaikkialta Yhdysvalloista 1863. Pohjoisissa osavaltioissa se oli lakkautettu jo aiemmin. Alaskan alue ostettiin Venäjältä 1867. Viimeiset merkittävät aseelliset yhteenotot intiaanikansojen kanssa käytiin ns. aavetanssi-liikkeen yhteydessä 1890. Puerto Rico ja Filippiinit siirtyivät Yhdysvaltain hallintaan vuonna 1898 Espanjaa vastaan käydyn sodan tuloksena. Yhdysvallat liittyi ensimmäiseen maailmansotaan huhtikuussa 1917. Toiseen maailmansotaan Yhdysvallat liittyi joulukuussa 1941 Japanin hyökättyä Pearl Harborin laivastotukikohtaan. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat oli Neuvostoliiton vastapuolena ns. kylmässä sodassa, johon liittyivät myös Korean sota 1950—1953 ja Vietnamin sota 1964—1975.

Politiikka

Yhdysvallat koostuu 50:stä osavaltiosta, joilla on rajoitettu itsehallinto, liittovaltion lain ylittäessä osavaltioiden lait. Osavaltioiden lainsäädännön varaan jäävät omaisuuteen, teollisuuteen ja yritystoimintaan liittyvät säädökset, rikoslaki ja työsuojelu. Yhdysvaltain presidentillä ja hänen hallinnollaan (toimeenpaneva hallituselin, executive) on paljon valtaa liittovaltion johtamisessa. Tällä hetkellä presidenttinä toimii republikaanisen puolueen edustaja George W. Bush. Presidentin lisäksi lakiasäätävänä elimenä toimii kaksikamarinen Yhdysvaltain kongressi. Oikeuslaitos on erityisen itsenäinen, ja käyttää myös perustuslakikontrollivaltaa. Presidentin valitsevat osavaltioista valitut 538 valitsijamiestä neljän vuoden kaudelle. Kongressin jäsenten kausi on kaksi vuotta edustajainhuoneessa ja kuusi vuotta senaatissa. Yhdysvalloissa on nykyisellään kaksi pääpuoluetta, republikaanit ja demokraatit. Enemmistövaalitavan vuoksi muiden puolueiden pääseminen mukaan todelliseen politiikkaan on vaikeaa. Esimerkiksi sekä Vihreä puolue että Libertaari puolue ovat tosin keränneet äänestäjiä, mutta todellisuudessa, ilman ainuttakaan senaattoria ja kongressiedustajaa, ne ovat kaukana vaikuttamisen ytimestä, saati omasta presidentistä. Kaksipuoluejärjestelmän takia yhdysvaltalaiset puolueet ovat poliittiselta spektriltään laajempia kuin eurooppalaiset vastineensa – niitä on pidettävä lähinnä vaaliorganisaatioiksi rakennettuina sateenvarjokeräelminä, joilla ei ole yhteistä ohjelmaa ja yhteistä aatetta, yhdestä johtajasta puhumattakaan. Liittovaltion laajuisen vaalikampanjan järjestäminen on erittäin kallista, joten erilaisten rahoitusta antavien eturyhmien nähdään näin vaikuttavan päätöksentekoon.

Yhdysvaltain ulkopolitiikka

Yhdysvaltain ulkopolitiikka on ainakin viimeiset sata vuotta keskittynyt demokratian levittämiseen maailmaan. Perinne alkoi Yhdysvaltain-Espanjan sodasta, kun Yhdysvallat julisti vapauttavansa kuubalaiset Espanjan sorrosta. Vuonna 1914 presidentti Woodrow Wilson lupasi tehdä maailman turvalliseksi demokratialle. Hänen ohjelmansa mukaan perustettiin mm. Kansainliitto. Wilsonin aikana Yhdysvallat miehitti Meksikon ja nousi maihin Haitilla ja Dominikaanisessa tasavallassa. Presidentit Franklin D. Roosevelt ja Harry Truman tukivat demokratiaa Euroopassa Marshall-avun avulla ja NATO:n perustamisella. Tavoitteen saavuttamiseksi Yhdysvallat taisteli Koreassa ja Vietnamissa estääkseen kommunismin leviämisen. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen, johon pääsyynä oli presidentti Reaganin panos, Yhdysvallat jäi maailman ainoaksi supervallaksi. Presidentti Clinton haki Yhdysvalloille uutta asemaa lähtemällä mukaan rauhanpakottamiseen onnettomasti päättyneeseen Somalian operaatioon, joka sai Yhdysvaltain vetäytymään enemmistä yrityksistä. Clinton toimi kuitenkin välittäjänä sopimukseen johtaneissa neuvotteluissa palestiinalaisten ja Israelin välillä ja osallistui Serbian ilmapommituksiin Kosovon sodassa. Hänen seuraajansa George W. Bushin hallintokausi muuttui tyystin syyskuun 11. 2001 -iskujen seurauksena, jolloin Yhdysvallat sai sekä YK:n turvallisuusneuvoston että yleiskokouksen yksimielisen tuen turvallisuutensa takeeksi ja kansainvälisoikeudellisen valtuutuksen Afganistanin operaatiolle. Kansainvälinen kritiikki kuitenkin kasvoi kun Yhdysvallat jatkoi hyökkäämällä Irakiin ilman YK:n mandaattia. Demokratian levittäminen ja terrorismin vastainen sota ovat nykyään keskeiset Yhdysvaltain ulkopolitiikan julkilausutut päämäärät. Sekä Afganistanissa että Irakissa järjestettiin monipuoluevaalit Yhdysvaltain miehityksen jälkeen.

Viimeaikaisia väittelynaiheita

Kansainväliset tahot ovat välillä kritisoineet Yhdysvaltojen väkivaltaisia ja ihmisoikeusrikkomuksiksi nähtyjä toimia erityisesti War Against Terrorism-kampanjan aikana. Merkillepantavia kysymyksiä ovat Guantanamo Bayn laivastotukikohdassa vankeina säilytetyt Afganistanin sodat "laittomat taistelijat". Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali nostatti laajaa kansallista ja kansainvälistä huomiota vuonna 2004.

Osavaltiot

Pääartikkeli: Yhdysvaltojen osavaltiot Yhdysvallat koostuu 50 osavaltiosta (viimeisin osavaltioksi hyväksytty oli Alaska, sitä ennen Havaiji, Puerto Rico äänesti liittymistä vastaan), pääkaupungista Washingtonista, joka on suoraan keskushallinnon alainen piirikunta, sekä joukosta territorioita, jotka ovat lähinnä Karibianmeren ja Tyynen valtameren saaria. Territorioista tunnetuin on Puerto Rico. Yhdysvaltain osavaltiot: Alaskan osavaltio sijaitsee fyysisesti erillään Yhdysvaltain pääosasta, Kanadan luoteispuolella. Havaiji puolestaan on Amerikan mantereesta erillään oleva Tyynen valtameren saariryhmä.

Maantiede

Havaiji Pinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurimpana valtiona ja koko Pohjois-Amerikan mantereen levyisenä Yhdysvaltain maantiede vaihtelee suuresti: Floridan mangrovemetsistä maan keskiosan suurille tasangoille ja Mississippi–Missouri -jokijärjestelmään. Tasankojen länsipuolella nousevat Kalliovuoret, niiden länsipuolella on aavikkoja, tasankoja ja Tyynenmeren rannikon välimerellinen ilmastovyöhyke, luoteessa jopa sademetsät. Erillinen Alaska on pääasiassa arktista aluetta ja Havaiji vulkaaninen saariryhmä.

Talous

Yhdysvaltain kansantalous on maailman suurin ja bruttokansantuote henkeä kohti maailman korkeimpia. Yhdysvaltojen talous on markkinapohjainen, jossa yksityiset ihmiset ja yritykset tekevät tärkeimmät päätökset, ja liittovaltio ja osavaltio ostavat tarvittavat tavarat ja palvelut valtaosin yksityisiltä markkinoilta. Yhdysvaltain rahayksikkö on dollari, jota on käytetty yleisesti kansainvälisen kaupan rahayksikkönä. Myös taloustilastot muutettiin aiemmin useimmiten dollareiksi kansainvälistä vertailua varten. Yhdysvalloilla on laajat luonnonvarat, runsaasti kulta-, öljy-, hiili- ja uraaniesiintymiä. Tehokas maatalous tekee maasta yhden maailman suurimmista maatalousmaista. Pääasialliset viljelykasvit ovat maissi, vehnä, sokeri ja tupakka. Teollisuustuotteita ovat autot, lentokoneet ja elektroniikka. Pääasiallinen työllistäjä on nykyisin palvelut, jossa työskentelee 3/4 työvoimasta. Tärkeimmät kauppakumppanit ovat naapurit Kanada, Meksiko, Euroopan unioni ja Kaakkois-Aasian teollistuneet maat Japani, Intia ja Etelä-Korea. Myös kauppa Kiinan kanssa on huomattavaa. Vuonna 2002 Yhdysvallat oli maailman kolmanneksi suosituin turistikohde 41,9 miljoonalla kävijällä.

Yhteiskunta

Väestö

Etniset ryhmät

Pääartikkeli: Yhdysvaltain väestöjakauma Yhdysvallat on etnisesti hyvin monimuotoinen maa. Maassa on vähintään miljoonan edustajan etnisiä ryhmiä yli 31, ja lukemattomia pienempiä ryhmiä. Väestönlaskennassa väestö on jaettu rotuihin: valkoinen, afrikkalais-amerikkalainen, hispaano, aasialais-amerikkalainen tai alkuperäis-amerikkalainen. Aasialaisuus yhdistetään yleensä Kaakkois-Aasiaan, joten juuriltaan Lähi-Idästä kotoisin olevat putoavat kategorioiden väliin. Hispaano tarkoittaa henkilöä, jolla on Latinalais-Amerikkalaiset juuret rodustaan tai ihonväristään huolimatta. Väestösuhteet ovat: valkoiset 77,1 %; mustat 12,9 %, aasialaiset 4,2 %, intiaanit ja alaskan alkuperäisväestö 1,5%; Havaijin ja oseanian alkuperäisväestä 0,3%; muut 4% (2000) Yhdysvaltain eurooppalaisperäisestä väestöstä 23 %:lla on saksalaiset sukujuuret, irlantilaiset 16 %, englantilaiset 13 %, skotlantilaiset, alankomaalaiset ja italialaiset 6 %.

Uskonto

Uskonnollisten ryhmien osuudet väestöstä: protestantit 56%, katoliset 28 %, juutalaiset 2%, muut 4%, ei mitään 10% (1989) Suurin yksittäinen kirkkokunta on katolinen kirkko, sen jäljessä etelän baptistit, joka on pitkälti jakautunut mustien (eli afrikkalais-amerikkalaisten) ja valkoisten seurakuntiin. Yhdysvalloilla on uskonnollissävytteinen historia ja uskonnonvapautta pidetään erittäin tärkeänä. Monet varhaisista emigrantti- eli maahanmuuttajaryhmistä pakenivat Euroopan uskonnollisia vainoja Pohjois-Amerikkaan. Esimerkiksi vuonna 1620 yli sata puritaania lähti Englannista kuuluisalla Mayflower-laivalla ja perusti Uuden-Englannin ensimmäisen pysyvän siirtokunnan. Pohjois-Amerikkaan on paettu uskonnollisia ja etnisiä vainoja myöhemminkin, kuuluisana esimerkkinä juutalaisten joukkopako Natsi-Saksasta.

Koulutus

Yhdysvalloissa koulutus on osavaltion, ei siis liittovaltion, velvollisuus, ja lait ja säädökset vaihtelevat huomattavasti. Useimmissa osavaltioissa, kaikkien opiskelijoiden täytyy osallistua pakolliseen koulutukseen lastentarhasta (johon yleensä mennään 5-vuotiaana) lähtien luokkatasoon 12 asti, jolta valmistutaan yleensä 18 vuoden iässä (tosin joissain osavaltioissa opiskelijoiden annetaan vanhempien suostumuksella jäädä pois koulusta 16 vuoden iässä). Yhdysvaltalaiset korkeakoulut vaihtelevat erittäin kilpailukykyisistä kouluista, sekä yksityisistä (kuten Harvard University, Cornell University ja Princeton University) että julkisista (kuten North Carolina Chapel Hill ja University of Virginia), satoihin korkeatasoisiin paikallisiin ammattikorkeakouluihin avoimine sisäänpääsyperiaatteineen.

Kielet

Pääartikkeli: Yhdysvaltain kielet Suurin osa Yhdysvaltain asukkaista puhuu englantia, mutta myös espanjaa puhutaan melko laajalti, erityisesti maan eteläosissa. Maalla ei ole virallista kieltä, vaan osavaltiot saavat päättää kielestään vapaasti. Englannin kieli on hallitseva kieli (puhujia 82 % väestöstä), espanja (10 %) ja havaijin kieli ovat virallisia joissain osavaltioissa.

Kulttuuri

Yhdysvallat on viihteen jättiläinen, etenkin elokuva- ja tv-teollisuuden alalla (Hollywood).

Merkittävimmät luonnonvarat

- kivihiili
- öljy
- maakaasu
- tina
- kalkkikivi
- rautamalmi
- suola
- kalkki
- kipsi
- pii
- lyijy
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- kulkuneuvot
- elektroniikka Luokka:Yhdysvallat zh-min-nan:Bí-kok ko:미국 ms:Amerika Syarikat ja:アメリカ合衆国 simple:United States th:สหรัฐอเมริกา

1990-luku

Tapahtui vuosikymmenen aikana

- Euroopan unioni syntyi.
- Suomi suuntautui selvästi länsimaihin päin Neuvostoliiton hajottua ja idänkaupan romahdettua.
- Kylmä sota loppui, ja ns. itäblokki hajosi.
- Pankkikriisi ja siitä seurannut lama
- Saksojen yhdistyminen
- Persianlahden sota
- Viro itsenäistyi.
- Virolainen autolautta Estonia upposi Itämerellä.
- Eurodance oli voimissaan.

Tekniikka

- World Wide Web kehitettiin CERN:issä.
- Linuxin kehitystyö aloitettiin.
- CD-teknologian läpimurto
- Ensimmäiset digikamerat ja DVD-soittimet markkinoille
- Tietokoneet ja Internet yleistyivät.
- Matkapuhelimet yleistyivät.

Tiede

- Hubble-avaruusteleskooppi lähettiin Maan kiertoradalle.
- Ensimmäinen eksoplaneetta löydettiin.
- Ensimmäinen onnistunut nisäkkään kloonaus (Dolly-lammas) Luokka:1900-luku Luokka:1990-luku zh-min-nan:1990 nî-tāi ko:1990년대 ja:1990年代 simple:1990s

Rallus longirostris

The Clapper Rail (Rallus longirostris) is a member of the rail family, Rallidae. It is found along the east coast of North America, the coasts and some islands of the Caribbean, and across northern South Americato eastern Brazil. On the west coast, it breeds from central California through Mexico and south to northwestern Peru. Despite this wide range, numbers of the Clapper Rail are now very low on the west coast, because of destruction of its coastal marshland habitat. Its largest western population, of something under 3000, is in San Francisco Bay; there is a small inland population along the Colorado River. On the east coasts, populations are stable, although the numbers of this bird have declined due to habitat loss. The Clapper Rail is a chicken-sized bird that rarely flies. It is grayish brown with a pale chestnut breast and a noticeable white rump patch. Its bill curves slightly downwards. The Trinidadian subspecies R. l. pelodromus is more heavily marked with black above. These birds eat crustaceans, aquatic insects and small fish. They search for food while walking, sometimes probing with their long bills, in shallow water or mud. The twig nest is placed low in mangroveroots, and 3-7 purple-spotted buff eggs are laid. Some researchers believe that this bird and the similar King Rail are a single species; the two birds are known to interbreed.

References

- Birds of Venezuela by Hilty, ISBN 0-7136-6418-5
- Birds of Trinidad and Tobago by ffrench, ISBN 0-7136-6759-1
- Rails by Taylor and van Perlo, ISBN 90-74345-20-4 Category:Rallus

systemy zarz�dzania Pozycjonowanie sylwester w g�rach hotel kiev �mieszne zdj�cia

:: RELATED NEWS ::

Tannhjul
Tannhjul er hjul med takkete kantar, tenner, som passar inn i tilsvarande tenner på andre tannhjul. Tennene grip inn i kvarandre i eit glidelåssystem, og det eine kan få det andre hjulet til å røra på seg. Ein bruker tannhjul i utvekslingar eller girsystem. Tannhjula kan stå på same plan, som på bildet, eller vera bøygde. utestad i Bergen. Hulen er eit tidlegare tilfluktsrom, som i 1968 vart bygd om til klubblokale for studentane ved særleg Universitetet i Bergen. Hulen ligg inne i Nygårdshøyden, med inngang frå

Saudi-Arabia
Saudi-Arabia er eit land som dekker størsteparten av den arabiske halvøya i Vest-Asia, eller området kalla Midtausten. Landet har kyst mot Raudehavet og Persiabukta, og grenser til Qatar, Bahrain,

Liste over utestadar i Bergen
Som Noregs nest største by har Bergen ei rekkje utestadar. Utelivet i Bergen er prega av det sterke studentmiljøet i byen, og difor er studentstadar som til dømes Kvarteret og Hulen dominerande, men utelivet omfattar likevel mykje meir enn studentar og er mangfaldig i

Fedrelandslaget
Fedrelandslaget var ein norsk organisasjon som vart skipa i 1925. Ingeniøren Joakim Lehmkuhl er rekna som initiativtakar til skipinga. Elles var polfararen Fridtjof Nansen og tidlegare statsminister Christian Michelsen med mellom stiftarane. Føremålet med organisasjonen var å skapa ein borgarleg fron

Det Akademiske Kvarter
Det Akademiske Kvarter, òg kalla «Kvarteret», er studentkulturhuset i Bergen. Huset ligg i Olav Kyrres gate 49 / 53, nedanfor Nygårdshøyden. Det er Universitetet i Bergen (UiB) som eig sjølve eigedomen. Resten vert eigd av Studentkulturhuset i Bergen AS (SkiBAS), saman med UiB. Det er kring fire hundre aktive knytt til huset. Dei aktive vekslar på å skip

Automaatio

Automaation sosiaaliset vaikutukset

Kirjallisuutta

Linkkejä

Tietokone

Tietokoneen toiminta

Tietokoneen arkkitehtuuri

Pöytätietokoneen osat

Tietokoneiden käytöstä

Tietokonesukupolvet

Mikroprosessori, suoritin

Tietokoneen aiheuttamia muutoksia

Tietokoneen tulevaisuudesta

Kirjallisuutta

Katso myös

Kone

Yksinkertaisia koneita

Katso myös

Robotti

Robotit kirjallisuudessa

Nykyrobottien käyttökohteita

Luettelo roboteista

Linkkejä

1900-luku

Tärkeitä tapahtumia

Merkittäviä henkilöitä

Hallitsijoita

Tiede

Uskonto

Talous ja liike-elämä

Taide

Kirjallisuus

Viihde

Keksintöjä

1960-luku

Tapahtui vuosikymmenen aikana

Tekniikka

Elintarviketeollisuus

Yleiskatsaus

Teollisuuden koko

Katso myös

Lähteet

Ohjelmoitava logiikka

Tulot ja lähdöt

Ohjelmointi

PID -silmukka

Käyttöliittymä

Historia

Sensori

Keinotekoiset anturit

Katso myös

Kommunikaatio

Yleistä

Ihmiset

Media ja teknologia

Teoriat, koulukunnat ja lähestymistavat

Kysymykset ja keskustelunaiheet

Kysyntä ja tarjonta

Katso myös

Yhdysvallat

Historia

Politiikka

Yhdysvaltain ulkopolitiikka

Viimeaikaisia väittelynaiheita

Osavaltiot

Maantiede

Talous

Yhteiskunta

Väestö

Etniset ryhmät

Uskonto

Koulutus

Kielet

Kulttuuri

Merkittävimmät luonnonvarat

Merkittävimmät vientituotteet

1990-luku

Tapahtui vuosikymmenen aikana

Tekniikka

Tiede