:: wikimiki.org ::

Biljardi

Biljardi

:Biljardi on myös epävirallinen nimitys luvulle 10¹⁵ eli 1 000 000 000 000 000 eli virallisemmin tuhat biljoonaa. SI-järjestelmän kerrannaisyksikkönä sitä vastaa peta. peta Biljardi on nimitys joukolle pallopelejä, jota pelataan vihreällä veralla päällystetyllä pöydällä, joka on suorakaiteen muotoinen ja kumipintaisella raunavallilla varustettu. Biljardipöydässä on tavallisesti kuusi pussia, yksi kussakin kulmassa sekä yksi kummankin pitkän sivun keskikohdilla, mutta joissakin pöydissä ei ole pusseja lainkaan. Biljardipeleissä lyödään kööksi (ransk. queue) kutsuttavalla suippenevalla kepillä pöydällä olevia palloja. Eri biljardipelejä:
- Kaisa
- Pool
- Snooker
- Carambole (suomeksi karamboli) Näistä poolia on helpoin pelata, minkä takia se on myös yleisin Suomessa. Yleisimmät pool-pelit ovat kasipallo (8-ball), ysipallo (9-ball) ja straight pool (14.1). Näiden lisäksi on olemassa variaatioita ja muita epävirallisia pelimuotoja. Kaisa on myös suosittu laji, lähinnä Itä-Suomessa. Snookerissa pelipöytä on huomattavasti isompi ja pussien suut ovat vain hieman palloa suurempia,poolissa on taas verrattain isot ja leveät aukot. Suomessa melko harvinainen Carambole eli kara eroaa muista biljardipeleistä sillä ettei pöydässä ole lainkaan pusseja. Pelin tarkoituksena onkin pussituksen sijaan osua omalla lyöntipallolla kahteen muuhun pöydällä olevaan palloon.

Samantyyppisiä pelejä

- Korona
- Crud

Linkkejä

- [http://www.suomenbiljardiliitto.fi Suomen Biljardiliitto r.y.]
- [http://www.biljardi.com/saannot.htm#pelin Biljardin säännöt]
- [http://www.suomenbiljardiliitto.fi/kertomuksia/Biljardin_historiateksti_H_Grahn_2000.asp Lyhyt johdanto biljardin historiaan] ---- Luokka:Pallopelit ja:ビリヤード ko:당구

SI-järjestelmä

Kansainvälinen yksikköjärjestelmä eli SI-järjestelmä (Système International d'Unités) on maailman yleisin mittayksikköjärjestelmä. SI-järjestelmästä päätetään kansainvälisen mitta- ja painotoimiston (Bureau International des Poids et Mesures) järjestämissä konferensseissa. SI-järjestelmä perustettiin 1960 ja viimeisin lisäys siihen on tehty 1971. SI-järjestelmän mittayksiköitä voi käyttää maailmanlaajuisesti, ja useissa maissa lainsäädäntö määrää niiden käytön. Eräät maat, etupäässä Yhdysvallat ja Iso-Britannia, käyttävät edelleen järjestelmän ulkopuolisia mittayksiköitä, mutta nämäkin yksiköt on määritelty SI-yksiköiden avulla.

Yksikköjärjestelmien historia

Metrisen SI-yksikköjärjestelmän juuret ovat jo 1700-luvun lopussa, jolloin alettiin määritellä metriä ja rakennettiin sille vertailukappale. Kilogramman massalle tehtiin myös vertailukappaleita jo 1700-luvun lopulla Ranskassa. Muutoinkin huomiota kiinnitettiin aikaisempina aikoina enemmän yksittäisiin yksiköihin, kuin fysiikan perusteena tarvittavaan yksikköjärjestelmään. Tämä on ymmärrettävää, koska metriä ja kilogrammaa tarvittiin lähinnä kaupankäynnin ja erilaisen rakentamisen mittausten välineenä. SI-yksikköjärjestelmän taustalla ovat cgs-järjestelmä, MKS-järjestelmä ja MKSA-järjestelmä (tunnettu myös nimellä Giorgi System). Cgs-järjestelmää (lyhenne toisinaan C.G.S.) on käytetty 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvun alkuun. Lyhenne cgs tulee järjestelmän perusyksiköistä senttimetri (cm), gramma (gr) ja sekunti (sec). 1900-luvulla käyttöön tuli MKS-järjestelmän mukaisia yksiköitä (metri, kilogramma ja sekunti). Tästä järjestelmästä on kehitetty myös versiota MKSA (metri, kilogramma, sekunti ja ampeeri).

SI-järjestelmän perusyksiköt

SI-järjestelmä koostuu seitsemästä perusyksiköstä suureille pituus, massa, sähkövirta, aika, lämpötila, ainemäärä ja valovoima. Muut paitsi kilogramma on määritelty pohjautuen luonnonilmiöihin ja -vakioihin. Kilogramma pohjautuu prototyyppikappaleeseen. Perusyksiköt ovat: CGPM on yleinen paino- ja mittakonferenssi (Conférence Générale des Poids et Mesures)

Johdannaisyksiköitä joilla on erityinen nimi

Useille yleisesti käytetyille yksiköille on annettu omia nimiä niiden käytön helpottamiseksi, vaikka ne ovatkin määriteltävissä perusyksiköiden suhteina:

SI-järjestelmän nimettyjä johdannaisyksiköitä
Mitattava suure	Suureen tunnus	Yksikön nimi	Yksikön tunnus	Yksikkö muilla yksiköillä ilmaistuna
tasokulma	α	radiaani	rad
avaruuskulma	Ω	steradiaani	sr
voima	F	newton	N	kg m s^-2 (= J/m)
vääntömomentti	M	newtonmetri	Nm	kg m² s^-2
momentti	M	newtonmetri	Nm	kg m² s^-2
paine	p	pascal	Pa	kg m^-1 s^-2 (= N/m²)
jännitys	s	pascal	Pa	kg m^-1 s^-2 (= N/m²)
energia	E, W	joule	J	kg m² s^-2 (= N·m = W·s)
teho	P	watti	W	kg m² s^-3 (= V·A= J/s )
pätöteho	P	watti	W	kg m² s^-3 (= V·A= J/s )
loisteho	Q	vari	var	kg m² s^-3 (= V·A = J/s)
näennäisteho	S	volttiampeeri	VA	kg m² s^-3 (= V·A = J/s)
sähkövaraus	Q	coulombi	C	A·s
sähkövuo	Ψ	coulombi	C	A·s
jännite, sähköinen potentiaali	U	voltti	V	kg m² s^-3 A^-1 (= W/A = J/C)
resistanssi, sähköinen vastus	R	ohmi	Ω	kg m² s^-3 A^-2 (=V/A)
reaktanssi	X
impedanssi	Z
konduktanssi ("sähkönjohtavuus")	G	siemens	S	kg^-1 m^-2 s³ A² (= 1/Ω = A/V)
transkonduktanssi	g_m
suskeptanssi	B
admittanssi	Y
kapasitanssi	C	faradi	F	kg^-1 m^-2 s⁴ A² (= A·s/V)
induktanssi	L	henry	H	kg m² s^-2 A^-2 (= V·s/A)
keskinäisinduktanssi	M
permeanssi	Λ
magneettivuo, käämivuo	Φ	weber	Wb	kg m² s^-2 A^-1 (= V·s)
magneettivuon tiheys	B	tesla	T	kg s^-2 A^-1 (= Wb/m²)
taajuus	f	hertsi	Hz	1/s
lämpötila	T	celsiusaste	°C	K (lämpötilaero)
valovirta	Φ	luumen	lm	cd·sr
valaistusvoimakkuus	E	luksi	lx	cd·sr m^-2 (= lm/m²)
aktiivisuus	A	becquerel	Bq	1/s
absorboitunut annos	D	gray	Gy	(= J/kg)
ekvivalenttiannos	H	sievert	Sv	(= J/kg)

Muita SI-järjestelmän mukaisia johdannaisyksiköitä

Seuraavassa luotellaan SI-järjestelmän mukaisesti johdettuja yksiköitä yleisimmin mitattaville suureille:

Lisäyksiköitä

SI-järjestelmän varsinaisten yksikköjen lisäksi käytetään myös muutamia perinteisiä yksikköjä arkisille suureille, koska esim ajan ilmoittaminen vain sekuntien kerrannaisina olisi varsin epäkäytännöllistä:

Kerrannaisyksiköt

Kerrannaisyksiköt ilmoittavat suhteen perusyksikköön, esim. yksi kilometri (1 km) on tuhat metriä (1000 m):

SI-järjestelmän kerrannaisyksiköt
Kerrannaisyksikkö	Tunnus	Merkitys	Kerroin 10 potensseina
jotta	Y	kvadriljoonakertainen	·10²⁴
tsetta	Z	tuhattriljoonakertainen	·10²¹
eksa	E	triljoonakertainen	·10¹⁸
peta	P	tuhatbiljoonakertainen	·10¹⁵
tera	T	biljoonakertainen	·10¹²
giga	G	miljardikertainen	·10⁹
mega	M	miljoonakertainen	·10⁶
kilo	k	·1000, tuhatkertainen	·10³
hehto	h	·100, satakertainen	·10²
deka	da	·10, kymmenkertainen	·10¹

desi	d	·1/10 = 0,1, kymmenesosa	·10⁻¹
sentti	c	·1/100 = 0,01, sadasosa	·10⁻²
milli	m	·1/1000 = 0,001, tuhannesosa	·10⁻³
mikro	μ	miljoonasosa	·10⁻⁶
nano	n	miljardisosa	·10⁻⁹
piko	p	biljoonasosa	·10⁻¹²
femto	f	tuhannesbiljoonasosa	·10⁻¹⁵
atto	a	triljoonasosa	·10⁻¹⁸
tsepto	z	tuhannestriljoonasosa	·10⁻²¹
jokto	y	kvadriljoonasosa	·10⁻²⁴

Kirjoitussäännöt

Seuraavia sääntöjä noudatetaan SI-yksiköitä kirjoitettaessa:
- Järjestelmän tunnukset kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, paitsi jos ko. mittayksikön nimi on johdettu henkilönimestä. Esimerkiksi paineen SI-tunnus on Pa (keksijän Blaise Pascalin mukaan), mutta itse yksikkö on pascal.
- Luvun ja mittayksikön väliin laitetaan välilyönti.
- Pitkät mittaluvut jaotellaan kolmen luvun sarjoihin, ja välimerkkinä käytetään välilyöntiä; esimerkiksi 250 000 kg.
- Vuoteen 1997 asti ainoa sallittu desimaaliosan erotin oli pilkku, mutta nykyään desimaalipistettä saa käyttää tekstissä, joka on pääosin englanninkielistä. Muissa kielissä käytetään desimaalipilkkua. Taivutuspäätteiden merkitseminen tekstissä. Jos lukusana ja yksikkö ovat samassa sijamuodossa, tunnukseen merkitään taivutuspääte kuten muihinkin lyhenteisiin. Sen sijaan tunnuksen edessä olevaan lukuun ei koskaan merkitä taivutuspäätettä. Esimerkiksi: :Aallonkorkeus arvioitiin 4 m:ksi. (neljäksi metriksi) :Tuulennopeus kasvoi 10 m/s:iin. (kymmeneen metriin sekunnissa) :Aallonkorkeus ei ylittänyt 5 m:ä. (viittä metriä) Jos lukusana on nominatiivissa ja yksikkö partitiivissa, mitään päätteitä ei kuitenkaan merkitä. Tämä ”poikkeus” on itse asiassa hyvin yleinen tapa käyttää yksiköllisia lukuja: :Aallonkorkeudeksi arvioitiin 4 m. (neljä metriä) :Tuulennopeus oli 10 m/s. (kymmenen metriä sekunnissa)

Katso myös

- Wikisource:Suomeen metrijärjestelmä

Aiheesta muualla

- [http://physics.nist.gov/cuu/Units/index.html NIST Physics Laboratory. International System of Units]
- [http://www.sfs.fi/standard/si-opas.pdf Suomen Standardisoimisliitto. SI opas] SI-opas PDF-muodossa
- [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1992/19920371 Suomen Mittayksikköasetus (371/1992)] Luokka:Fysiikka Luokka:Kemia Luokka:Yksiköt Luokka:Elektroniikka Luokka:Matematiikka ko:SI 단위계 ja:国際単位系 simple:SI th:หน่วยเอสไอ

Peta

Peta (tunnus P) on SI-järjestelmän kerrannaisyksikkö, joka tarkoittaa tuhatbiljoonakertaista (10¹⁵). Esim. petametri (Pm) on tuhat biljoonaa metriä. Luokka:Kerrannaisyksiköt ja:ペタ

Pool

Pool on biljardipeli, jonka tärkeimmät pelimuodot ovat: 8-pallo, 9-pallo ja 14.1 eli straight pool Peleissä käytetään 16 pallon biljardipakkaa, joka sisältää valkoisen lyöntipallon sekä 15 pussitettavaa palloa. Pussitettaville palloille on annettu numerot 1–15, ja ne voidaan jakaa yksivärisiin (pallot 1–7) ja raidallisiin (pallot 9–15). Lisäksi pussitettavana on musta pallo (numero 8).

8-pallo

Suomessa 8-pallo on selvästi suosituin biljardin pelimuodoista. 8-pallo on rytmiltään rauhallinen, siinä mietitään paljon parhaita asemia eikä peli ole turhan hektistä. Tämän takia 8-pallo onkin suosittu seurapeli. 8-pallossa toinen pelaajista pussittaa yksivärisiä palloja ja toinen raidallisia palloja. Omien pallojen pussittamisen jälkeen voi alkaa yrittää pallon numero 8 pussittamista, ja se kumpi onnistuu tässä ensimmäisenä, voittaa pelin.

9-pallo

biljardi 9-pallo on kansainvälisesti arvostetuin biljardimuoto, ja suurin osa isoista pool-turnauksista keskittyy siihen. 9-palloa pelataan vain yhdeksällä pussitettavalla pallolla. Molemmat kilpailijat pussittavat samoja palloja, ja voittajan ratkaisee se, kumpi pussittaa pallon numero 9. Lyöntivuorolla lyöntipallon on kuitenkin aina osuttava ensimmäisenä pöydän pieninumeroisimpaan palloon, joten ysi pitää pussittaa joko jonkin muun pallon avulla tai kaikkein viimeisimpänä. Muiden pallojen pussittamisesta ei ole pelaajalle mitään muuta hyötyä kuin se, että hän pääsee jatkamaan vuoroaan.

14.1

14.1 eli straight pool, on peli jossa kaikki pallot ovat sallittuja kohdepalloja lyöntipallo pois lukien. Pelin voittoon tarvitaan ennalta sovittu pistemäärä joka saavutetaan pussittamalla palloja. Peliä pelataan niin että kun pöydällä on jäljellä enää yksi kohdepallo, kootaan loput 14 palloa uudelleen kolmioon alapisteelle. Pelaaja voi siten pussittamalla viimeisen kohdepallon samalla yrittää osua pakkaan ja irroittaa siitä palloja, jatkaakseen lyöntivuoroaan. Turvalyönnit ja taktikointi ovat merkittävä osa peliä. Kaikki lyönnit maalataan. Luokka:Pallopelit

Snooker

Snooker on biljardia muistuttava pöytäpeli. Pelissä yritetään keppiä käyttäen lyödä valkoisella pallolla muita palloja (15 punaista ja kuusi muunväristä: keltainen, vihreä, ruskea, sininen, vaaleanpunainen ja musta) pöydän kulmissa ja reunoissa oleviin pusseihin. Pisteitä pelissä jaetaan pussitetuista palloista, joista kullakin on oma pistearvo pallon väristä riippuen. Erän voittaa enemmän pisteitä kerännyt pelaaja. Snooker-ottelu koostuu ennalta sovitusta määrästä eriä. Peli on erityisen suosittu useissa englanninkielisissä maissa (Iso-Britannia, Irlanti, Kanada, Australia). Lisäksi viimeaikona peli on lisännyt suosiotaan useissa Kaakkois-Aasian maissa, kuten Thaimaassa, Hong Kongissa ja Kiinassa.

Historiaa

Snooker erityi omaksi pelikseen Biljardista 1800-luvun loppupuolella. Yleisimmän tarinan mukaan pelin kehittivät brittiläiset upseerit, jotka palvelivat Intiassa. Intiasta peli tuotiin emämaahan 1880-luvulla. Lajin ensimmäisen mestaruuskilpailut järjestettiin vuonna 1916 ja ammattilaistem Snookerin maailmanmestaruuskisat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1927.

Pelin kulku

Snookeria pelataan suorakaiteen muotoisella pöydällä, jonka mitat ovat kuusi jalkaa kertaa 12 jalkaa (noin 1,83m kertaa 3,66m). Pöydässä on kuusi pussia, yksi kussakin kulmassa ja kaksi pöydän pitkien sivujen keskellä. Pöydälle asetetaan 15 punaista palloa ja kuusi värillistä palloa kukin erikseen määrättyyn paikkaansa. Kiina Peliä pelaa kaksi pelaajaa, jotka vuorotellen yrittävät pussittaa palloja lyömällä kepillään valkoista lyöntipalloa. Lyöntivuoronsa aluksi pelaajan on yritettävä pussittaa punainen pallo, jonka pussittamisesta saa yhden pisteen. Pussitettu punainen pallo poistetaan pelistä. Mikäli pelaaja onnistuu pussittamaan punaisen pallon, jatkuu hänen lyöntivuoronsa ja hänen tulee nyt yrittää pussittaa värillinen pallo. Värillisten pallojen pussittamisesta saa pisteitä seuraavasti: keltainen 2 pistettä, vihreä 3 pistettä, ruskea 4 pistettä, sininen 5 pistettä, vaaleanpunainen kuusi pistettä ja musta 7 pistettä. Jos pöydällä on jäljellä punaisia palloja, palautetaan pussitettu värillinen pallo takaisin pöydälle alkuperäiselle paikalleen. Pussitettuaan värillisen pallon, pelaajan tulee yrittää seuraavalla lyönnillään pussittaa punainen pallo. Jos punaisia palloja ei ole jäljellä, pelaajan on yritettävä pussittaa matalimman pistearvon omaava pöydällä oleva värillinen pallo. Pelaajan lyöntivuoro päättyy kun hän ei pussita palloa tai tekee virheen.

Tunnettuja pelaajia

- Joe Davis
- Stephen Hendry
- Steve Davis
- Robin Hull
- Ronnie O'Sullivan
- John Higgins

Aiheesta muualla

- [http://www.worldsnooker.com/ World Snooker]
- [http://www.ibsf.org/ IBSF]
- [http://www.globalsnookercentre.co.uk/ Global Snooker Centre]
- [http://www.laboremus.no/snooker/ WWW Snooker]
- [http://quis.qub.ac.uk/snooker/ Queen's University Belfast Snooker Club]
- [http://www.nationalpooltables.com/ Pool Tables]
- [http://www.JestersSnooker.co.uk/ Jesters Snooker - UK Snooker Portal]
- [http://www.prosnookerref.co.uk/ Eirian Williams - Professional Snooker Referee]
- [http://www.paulcollier.net/ Paul Collier - Professional Snooker Referee]
- [http://www.janverhaas.nl/ Jan Verhaas - Professional Snooker Referee]
- [http://www.leaguesnooker.co.uk/ UK National Amateur Snooker Leagues Website]
- [http://www.flyordie.com/pelit.html Online-Snooker] Luokka:Pallopelit

Korona

Korona voi tarkoittaa seuraavia asioita:
- Korona (peli)
- Korona (aurinko), Auringon uloin kerros
- Korona (suurjännitetekniikka), lievä purkaus korkeajännitteisessä piirissä korona tarkoittaa.
- Corona (vakoilusatelliitti)
- corona, seppele antiikissa
- corona on myös eurodance-yhtye

Luokka:Pallopelit

Tässä luokassa artikkeleita pallopeleistä tai pallolajeista. Luokka:Pelit Luokka:Urheilu

Sanoitus

Sanoitukset ovat laulun sanat. Ne voidaan kirjoittaa laulun säveltämisen aikana tai sen jälkeen. Joskus musiikki kuitenkin sävelletään jo olemassa oleviin runoon. Tätä on käytetty erityisesti taidemusiikissa.

Linkkejä

- [http://www.kiwilyrics.com/Main_Page Laulujen sanoituksiin keskittyvä wiki]
- [http://www.songmeanings.net/ Laulujen sanoitusten merkityksiä]
- [http://www.lyrics007.com/ Sanoituksia]

ruletka dating ads site jastrz�bia g�ra pensjonat Bramy gara�owe Praga appartamenti

:: RELATED NEWS ::

Tamod
Ang tamod ay siyang nagtataglay ng semilya (semen) ng kalalakihan. Nailalabas ang tamod sa pamamagitan ng pakikipagtalik, basang panaginip (wet dreams) o sa pamamagitan ng makamundong pagsasarili o pagsasalsal. ja:精液

Panimula

Ang masturbasyon o pagsalsal ay isang pangkaraniwang gawain ng tao, lalaki man o babae, partikular na ng mga kabataan o mga batang papasok sa yugto ng pubertad, o pagdadalaga o pagbibinata. Ginagawa ito upang matugunan ang sekswal na pangangailan ng hindi nakikipagtalik.

Paano ito ginagawa

Marami na ngayong iba't-ibang paraan kung paano magsalsal. Ang pinakamadalas ginag