:: wikimiki.org ::
| Bitti |
BittiBitti (englanniksi bit, eli binary digit) on tietotekniikassa informaation pienin osanen. Yksittäisellä bitillä on kaksi mahdollista, toisensa poissulkevaa tilaa. Tyypillisesti bitin arvo on joko 0 tai 1. Bitin lyhenne on b, mutta sen tilalla käytetään usein selkeyden vuoksi ilmaisua bit.
Yksi bitti informaatiota vähentää epävarmuutta puoleen. Jos tiedämme Suomessa asuvasta ihmisestä, että hän on nainen, meillä on yksi bitti tietoa, valinta kahdesta vaihtoehdosta: mies vai nainen. Jos haluamme koodata kaikki Suomen asukaat yksiselitteisesti, meillä on oltava koodi, jossa on yli viisi miljoonaa vaihtoehtoa. Bitteinä se on 23 bittiä, noin 8 miljoonaa vaihtoehtoa. Henkilötunnuksessa] (11 merkkiä) on 88 bittiä, jos jokainen merkki on koodattu [[ASCII]]-merkistöllä. Henkilötunnuksessa on siis [[redundanssia.
Vaihtoehdot ja bitit liityvät toisiinsa seuraavasti:
Vaihtoehtojen määrä = 2bitit ; esim:
- 1 bitti = 21 = 2 vaihtoehtoa
- 2 bittiä = 22 = 2 · 2 = 4 vaihtoehtoa
- 8 bittiä = 28 = 2 · 2 · 2 · 2 · 2 · 2 · 2 · 2 = 256 vaihtoehtoa
- 16 bittiä = 216 = 65 536 vaihtoehtoa
- 32 bittiä = 232 = noin 4,295 miljardia vaihtoehtoa.
Tulevissa kvanttitietokoneissa käytetään bittien asemesta kubitteja, jotka ovat epädiskreettejä siinä mielessä, että ne voivat saada mitä tahansa nollan ja ykkösen välissä olevia arvoja.
Tavu koostuu kahdeksasta bitistä.
Katso myös
- Binäärijärjestelmä
- Bittisyys
Luokka:Tietotekniikka
ko:비트
ja:ビット
simple:Bit
th:บิต
TietotekniikkaTietotekniikka, informaatioteknologia (vanh. automaattinen tietojenkäsittely tai ATK) tarkoittaa tietokoneiden avulla tehtävää tietojen muokkaamista, siirtoa, tallennusta ja hakua. Aihepiiri on erittäin laaja ja käsittää oikeastaan kaiken tietokoneisiin liittyvän.
Suomenkielisissä yhteyksissä tietotekniikkaan viitataan usein englanninkielisillä lyhenteillä IT (information technology) tai ICT (information and communications technology). Näistä jälkimmäisen käyttö on viime vuosina yleistynyt nopeasti erityisesti talouselämässä.
Aihealueita
Tietotekniikan historia
- Z3
- Colossus
- ENIAC
- Mikroprosessori
- Transistori
- Algoritmi
- Kryptografia
- Standardit
- RFC
- ISO
- Kieliteknologia
- Internet
- Henkilökohtainen verkko PAN
- Lähiverkko LAN
- Kaupunkiverkko MAN
- Laaja-alainen verkko WAN
- Langaton verkko WLAN
- Käyttöjärjestelmät
- Ohjelmistotuotanto
- Kehitysympäristöt
- Tietokonepelit
- Tietokannat
- Käytettävyys
- Käyttöliittymä
- Käyttäjäkeskeinen suunnittelu
- Esteettömyys
Signaalinkäsittely
- Tiedonpakkaus
- Videonpakkaus
- Äänenpakkaus
- Suoritin
- CISC
- RISC
- VLIW
- Suoritinvalmistajat
- AMD
- Hewlett-Packard
- IBM
- Intel
- Transmeta
- VIA
- Näytönohjain
- Näytönohjainvalmistajat
- Ati
- Matrox
- NVidia
- Elektroniikka
- Tietokonelaitteisto
- Syöttölaitteet
- Tulostuslaitteet
- Palomuuri
- Virustorjunta
- Internet
- WWW
- IRC
- Usenet
- FTP
- Telnet
- SSH
- Matkapuhelimet
- NMT
- GSM
- CDMA
- Imode
- UMTS
- GPRS
- Merkistöt (esim. ASCII, Unicode)
- Multimedia
- Ohjelmistot
Termejä
- Hakkeri
- Kräkkeri
- HCI
- Hymiö
- Kovo
Linkit
- [http://www.makupalat.fi/teknika3.htm Makupalojen linkkikirjasto]
-
HenkilötunnusHenkilötunnus on valtion kansalaiselle antama yksilöivä tunniste. Henkilötunnusta käytetään mm. viranomaisten kanssa asioidessa, henkilöllisyyden tunnistamisessa ja henkilöä koskevissa virallisissa asiakirjoissa.
Henkilötunnus Suomessa
Yleistä
Suomessa henkilötunnus (joskus lyhennettynä hetu) annetaan Suomen kansalaisille sekä Suomessa pitkäaikaisesti oleskeleville ulkomaalaisille. Tunnuksen myöntää Väestörekisterikeskus. Henkilötunnus on pääsääntöisesti julkinen tieto, joten tunnusta ei voi käyttää henkilöllisyyden todisteena. Tunnus oli aiemmin nimeltään sosiaaliturvatunnus (sotu). Henkilötunnus otettiin laajamittaiseen käyttöön lakisääteisen sairausvakuutuksen käyttöönoton yhteydessä 1.4.1964.
Henkilötunnuksen jälkimmäisen osan kolme ensimmäistä numeroa ovat juokseva järjestysnumero. Riippumatta välimerkistä, joka kertoo millä vuosisadalla henkilö on syntynyt, atk-järjestelmä ei osaa käsitellä sitä muuna kuin erottimena.
Muualla vastaavanlaista henkilötunnusta käytetään ainoastaan Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa.
Tunnuksen muoto
Henkilötunnus koostuu 11:sta merkistä ja on muotoa xxxxxxyzzzq, jossa
- xxxxxx on henkilön syntymäaika muodossa ppkkvv, esim. 010180
- y on sen vuosisadan tunnus, jolloin henkilö on syntynyt.
- 1800-luku: +
- 1900-luku: -
- 2000-luku: A
- zzz on yksilönumero, jolla samana päivänä syntyneet yksilöidään. Luku on naisilla parillinen ja miehillä pariton.
- q on tarkistusmerkki. Tarkistusmerkki lasketaan jakamalla (modulo) syntymäajan ja yksilönumeron muodostama 9-numeroinen luku 31:llä ja katsomalla tarkistusmerkki taulukosta jakojäännöksen mukaan.
Luokka:Sosiaalipolitiikka
KubittiKubitti on kvanttitietokoneen bitti.
Kubitti on lineaarinen superpositio kahden tilan yli. Tilat on yleensä merkitty ja . Tämä erottaa sen normaalista, digitaalisesta bitistä, joka on diskreetti ja voi saada vain arvot 0 tai 1.
Kubitin tärkein ominaisuus joka erottaa sen normaalista bitistä on kuitenkin tilojen lomittuminen monien kubittien välillä. Tämä mahdollistaa sen, että sarja kubitteja voi ilmaista samaan aikaan superposition useista binääriluvuista.
Kubitit voidaan yhdistää kubittirekisteriksi ja kvanttitietokone toimii manipuloimalla näitä rekistereitä.
Kubittirekisterin tila-avaruus voidaan kuvata geometrisesti Blochin pallolla, jossa jokaista kubittia kohti on kaksi vapausastetta. n-kubittisellä rekisterillä on 2n+1-2 vapausastetta, tämä on paljon enemmän kuin ilman tilojen lomittumista, jolloin vapausasteiden määrä olisi 2n.
Luokka:Tietotekniikka
BinäärijärjestelmäBinäärijärjestelmä (tai binaarijärjestelmä) eli 2-järjestelmä on lukujärjestelmä, jonka kantaluku on kaksi. Toisin sanoen siinä on käytössä vain kaksi eri merkkiä lukujen esittämiseen. Tyypillisesti käytetyt symbolit ovat 0 ja 1. Binäärijärjestelmän toteuttaminen elektronisilla piireillä on suoraviivaista, ja tästä syystä mm. käytännössä kaikki nykyiset tietokoneet perustuvat siihen. Prosessoreissa ja muissa digitaalipiireissä nolla esitetään yleensä alhaisena jännitteenä ja yksi korkeana jännitteenä.
Yleisessä kymmenjärjestelmässä on binäärijärjestelmästä poiketen käytössä kymmenen eri numeroa, eli symbolit 0:sta 9:ään. Kaikkien ykköstä suurempien lukujen binääriesitys vaatii siten enemmän merkkejä kuin vastaava esitys kymmenjärjestelmässä. Esimerkiksi luku 2 on binääriesityksenä "10" ja luku 6 on "110". Luvun 999 esittämiseen binäärijärjestelmässä tarvitaan kymmenen binäärinumeroa (eli bittiä): "1111100111".
Esimerkiksi luvun 6 binääriesitys on kahden potensseiksi aukikirjoitettuna seuraava: 1·22 + 1·21 + 0·20 eli siis 4 + 2 + 0.
Binäärilukujen pituuden vuoksi niiden kanssa paljon tekemisissä olevat ihmiset käyttävät usein tiiviimpää oktaali- tai heksadesimaali-merkintää. Muunnos binääristä oktaali- tai heksadesimaaliluvuksi on helppoa: binääriluvut ryhmitellään oikealta alkaen kolmen (oktaali) tai neljän (heksadesimaali) bitin ryhmiin, ja kukin ryhmä muutetaan vastaavaksi kahdeksan- tai 16-kantaiseksi luvuksi.
Katso myös
- binäärijärjestelmä - negatiiviset luvut
- liukuluku
- digitaalinen
ja:2進数
luokka:tietokonearitmetiikka
Luokka:TietotekniikkaTietotekniikkaan liittyviä artikkeleita.
Luokka:Tekniikka Bowgada
Acacia ramulosa var. linophylla, commonly known as bowgada, wanderry mulga, horse mulga or sometimes wanyu, is a tree in the family Fabaceae. Widespread on loose red sand throughout south central Western Australia, it also occurs sporadically in South Australia.
Bowgada grows as a spreading shrub or low tree, up to four metres long and often wider than it is high. Like most Acacia species, it has phyllodes rather than true leaves. These are greyish green in colour, round in cross-section, and held almost vertically; they may be up to thirteen centimetres long and two millimetres in diameter. The flowers are yellow, and held in cylindrical clusters about two centimetres long. The pods are thick and woody, up to ten centimetres long and one centimetre wide, with deep fissures along their length.
Bowgada was formally named Acacia linophylla until 2001, when it was recognised as a variety of Acacia ramulosa.
References
-
-
-
Category:Flora of Western Australia
Category:Acacia
gry sportowe slots Prague appartements online slots bia³ko
|
|
|
|
