:: wikimiki.org ::

Buddhalaisuus

Buddhalaisuus

Buddhalaisuus on Siddhartha Gautaman opetuksiin perustuva uskonto ja filosofia. Se syntyi Intiassa 500-luvulla ennen ajanlaskumme alkua. Sen perustaja on yleensä historiallisena henkilönä pidetty Siddhartha Gautama, josta myöhemmin tuli Buddha eli valaistunut. Buddhalaisuus poikkeaa useimmista muista uskonnoista siinä, että se ei edellytä uskoa yliluonnollisiin jumaliin tai palvontariittejä. Myös Buddha itse opetti olevansa tavallinen ihminen, ei jumala tai profeetta. Buddhalaisuuden keskeinen opetus on tehdä hyvää, välttää pahaa ja puhdistaa mielensä. Lopullisena tavoitteena on nirvana eli valaistuminen. Valaistunut ihminen vapautuu samsarasta eli elämän kiertokulusta. Tämä voi tapahtua vain mietiskelyn eli meditaation ja henkisen kasvun kautta. Buddhalaiset pitävät totena jälleensyntymistä. Tämä jälleensyntyminen ei tarkoita samaa kuin hindulaisten sielunvaellus (inkarnaatio), jossa yksilön sielu siirtyy seuraavaan olomuotoon kokonaisena, vaan pelkän (kuolemattoman) osan uudelleensyntymistä. Elämänsä aikana jokainen tekee hyviä ja pahoja tekoja, jotka tuottavat karmaa. Karman laki vaikuttaa siihen, millaisena eliönä seuraavaan elämään syntyy, ja siten siihen, onko mahdollisuutta valaistua ja vapautua elämänpyörästä. Ihmiseksi syntyminen on erittäin harvinaista ja suuri onni, koska päinvastoin kuin eläimillä, ihmisillä on mahdollisuus valaistua. Tämän vuoksi ihmisen tulisikin käyttää elämänsä pyrkimällä valaistumiseen eikä tuhlata sitä. Bodhisattva-ihanteen mukaan valaistunut ihminen jää vielä valaistumisensa jälkeen ihmisten pariin opettaakseen ja auttaakseen myös muita valaistumaan.

Historiaa

Siddhartha Gautama eli noin 563–483 eaa ja sanotaan, että hänen kuollessaan Intiassa oli jo 18 suurta buddhalaisluostaria. Uskonto levisi myös muihin maihin Kaakkois-Aasiassa. Ensimmäinen voimakkaasti sen leviämiseen Intiassa ja muualla vaikuttanut henkilö oli keisari Ashoka (273 eaa–232 eaa). Intiassa buddhismi alkoi hävitä vuoden 500 jälkeen, osittain hindulaisuuden voimistumisen ja osittain muslimivalloitusten takia (muslimit tuhosivat 1000- ja 1100-luvuilla suuret luostariyliopistot). Buddhan opit vaikuttivat kuitenkin hindulaisuuteenkin, hindulaisuudessa tehtiin Buddhasta jopa Vishnun yhdeksäs avatar eli ruumiillistuma. Nykyisin Intiassa buddhalaisuutta tavataan lähinnä Koillis-Intiassa. Buddhalaisuus on levinnyt erityisesti Kaakkois-Aasiaan, Japaniin ja Sri Lankaan, joissa se on valtauskonto monissa maissa.

Buddhalaisuuden oppeja

Neljä jaloa totuutta

Buddhalaisuuden neljä jaloa totuutta ovat: # Elämään sisältyy kärsimystä. # Kärsimys johtuu elämänjanosta. # Kärsimys lakkaa, kun elämänjano sammuu. # Tie elämänjanon sammumiseen on jalo kahdeksanosainen polku. Näistä perusperiaatteista on useita toisistaan hieman poikkeavia suomenkielisiä käännöksiä. Kärsimyksellä (dukkha) tarkoitetaan laajasti kaikkea elämään kuuluvaa tuskaa, surua, ahdistusta ja tyhjyyden tunnetta. Elämänjanolla taas tarkoitetaan itsekästä halua ja ahneutta: ihmiset haluavat lisää rahaa, tavaraa, elinikää ja niin edelleen, mutta mikään maallinen ei tuota todellista, pysyvää tyytyväisyyttä.

Jalo kahdeksanosainen polku

Jalo kahdeksanosainen polku, jonka avulla elämänjanosta päästään eroon, on seuraavanlainen: # Täydellinen näkemys # Täydellinen tunne # Täydellinen puhe # Täydellinen toiminta # Täydellinen elinkeino # Täydellinen ponnistelu # Täydellinen tarkkaavaisuus # Täydellinen keskittyminen Esimerkkinä täydellinen elinkeino on sellainen, joka tuottaa hyvää eikä lisää muiden olentojen kärsimystä. Teurastajan ammatti ei selvästikään olisi tällainen elinkeino, koska elämän kunnioitus on keskeinen buddhalaisuuden perusperiaate. Buddha opetti rakastamaan kaikkia eläviä olentoja kuin omaa äitiään, koska loputtoman jälleensyntymisten kierteen johdosta kaikilla olennoilla on ollut suunnaton määrä äitejä, ja voi hyvin olla että esimerkiksi jonkun polulla näkemä muurahainen on jossakin aiemmassa elämässä ollut hänen äitinsä ja kohdellut häntä hyvin. Osa buddhalaisista on vegaaneja, mutta Buddhan opetuksen mukaan lihan syöminen ei sinällään tuota huonoa karmaa, ellei kyseistä eläintä ole surmattu juuri syöjää varten.

Kolme jalokiveä

Buddhalaisuuden kolme elementtiä ovat valaistuminen, joka henkilöityy Buddhan hahmossa, buddhalaiset opetukset eli Dharma ja buddhalainen yhteisö, Sangha. Buddha, Dharma ja Sangha muodostavat Kolme jalokiveä, joihin buddhalaiset turvautuvat. Perinteinen buddhalainen katekismus jakaantuu siis kolmeen osaan. Ensimmäinen osa kuvaa Buddhan elämää. Buddhan elämäkerralla on buddhismissa suunnilleen sama merkitys kuin Jeesuksen elämäkerralla kristinuskossa ja Muhammedin elämäkerralla islamissa. Buddhan elämäkerta on näistä vanhin. Moraaliajattelun kannalta Buddhan elämäkerta on tärkeä, koska buddhalaiset pitävät Buddhaa kaikkein velvoittavimpana esimerkkinä. Buddhalaisuuden mukaan paras aatteen levitystapa on henkilökohtainen esimerkki. Toinen osa kuvaa buddhalaista oppia (dharma). Jotkut buddhalaiset ovat sitä mieltä, ettei buddhismi ole uskonto vaan moraali. Osa buddhalaisista ei usko yliluonnolliseen. Toisaalta eräät pohjoisen buddhalaisuuden lahkot muistuttavat yliluonnollisen palvonnassaan kristillisiä kirkkoja. Vanhimmat buddhalaiset kirjoitukset (Tripitaka = kolme koria) sisältävät ensisijaisesti moraaliajattelua. Buddhalainen moraaliajattelu oli vastalause runsaasti uhraamista sisältäneille hinduismin muodoille. Buddhalaisen moraaliajattelun taustalla oleva todellisuuskäsitys on kuitenkin lähempänä Veda-kirjoihin perustuvaa hindulaisuutta kuin muinaisen Intian materialismia (charvaka, lokayata). Buddhalaisuus ei tunnusta Vedakirjojen arvovaltaa. Kolmas osa kuvaa buddhalaista veljeskuntaa (sangha). Veljeskuntaan kuuluvat kaikki ne Buddhan seuraajat, jotka ovat vetäytyneet maailmasta omistaakseen elämänsä itsevalaistumiselle ja voidakseen siten tehokkaammin auttaa lähimmäisiään. Veljeskunnan jäsenet elävät luostareissa ja alistuvat samantapaiseen kuriin kuin munkit muissa uskonnoissa. Munkkina ei tarvitse kuitenkaan olla koko ikäänsä, vaan jäsen on vapaa jättämään veljeskunnan, jos hän niin haluaa. Veljeskunnan jäsenille moraali on ankarampi kuin luostarien ulkopuolella eläville. Buddhalaisuuden syntyaikoina hinduismissa esiintyi monia koulukuntia, jotka pohtivat tavallisille ihmisille kovin vieraita kysymyksiä. Yksinkertaista buddhalaista moraaliopetusta on pidetty vastalauseena erityisesti papistolle, ja veljeskunnan sisältä buddhalaiset poistivat kastilaitoksen. Buddhalaisten elämäkertojen mukaan Buddha oli sotilaskastiin (ei siis papistoon) kuuluva kuninkaan poika, ja kuuluisan buddhalaiskuninkaan Asokan kerrotaan olleen alinta kastia. On olemassa monia erilaisia Buddhan elämäkertoja, mutta mitään Buddhan kirjoittamaa ei ole. Intialaiset arvelevat, että ensimmäiset buddhalaiset kirjoitukset laadittiin noin sata vuotta Buddhan kuoleman jälkeen. Vanhimmat intialaiset buddhalaiset muistiinpanot ovat kuningas Asokan kallioihin ja pylväisiin hakkauttamat. Buddhalaisuudessa on jumalolentoja, mutta niillä ei ole merkitystä valaistumisen kannalta. Buddhalaisuuden jumalat ovat ainakin lähestulkoon samat kuin hindulaisuuden, mutta buddhalaisuudessa heidän mahtinsa ulottuu vain mitättömiin maallisiin asioihin. Buddhalaiset suhtautuvat arvostelevasti arvovallan eli auktoriteetin menetelmään tiedon hankinnassa. Perimätiedon mukaan Buddha sanoi seuraajilleen, ettei pidä uskoa todeksi mitään vain sen vuoksi, että joku toinen väittää sitä todeksi; ei myöskään sen vuoksi, että se oli vuosisatoja vanha perinnäistieto; ei myöskään huhun nojalla; eikä sen vuoksi, että kirjat sen esittävät tai joku vanhan ajan viisas on niin sanonut; ei myöskään sen vuoksi, että olisi mieluista uskoa tai että esitetty näkökohta olisi ensi näkemältä miellyttävä, tai sen vuoksi, että joku pyhimys tai opettaja on niin opettanut. Ainoa koetinkivemme on se, joka on löydettävissä itsessämme. Jos se, mikä on kirjoitettu tai sanottu, on järkevää ja sopii yhteen sen kanssa, mitä ennestään tiedämme todeksi ja järkemme mukaiseksi, pantakoon se koetukselle jokapäiväisessä elämässä. Jos se täten koeteltuna tuntuu edistävän omaa ja lähimmäistemme menestystä, niin se voidaan liittää järjestelmäämme järkevänä mielipiteellä, kunnes intuition valo muuttaa mielipiteen vakaumukseksi ja me voimme todellakin sanoa, että tiedämme. Buddhalaisilta kysytään usein, että eivätkö he hyväksy buddhalaisia kirjoja auktoriteeteiksi. Buddhalaiset vastaavat, että buddhistiset kirjoitukset sisältävät kokoelman sekalaisia kirjoituksia, joita eri kirjailijat ovat koonneet eri vuosisatoina samaan tapaan kuin kristittyjen Raamattu on koottu. Ei siis voida olla varmoja siitä, että kirjoitukset esittävät Buddhan todelliset sanat. On huomattava, että alkuperäistä sanskritinkielistä aineistoa ei ole juurikaan säilynyt. Vanhojen paalin-, tiibetin- ja kiinankielisten käännösten vertailu alkuperäisen tekstin selvittämiseksi asettaa omat haasteensa. Lisäksi aineisto on huomattavan laaja: pelkästään Tripitaka (vanhimmat kirjoitukset) on painettuna noin 100 000 sivua, myöhemmin kertyneitä kommentaareja voi koulukunnasta riippuen olla jopa yli kaksi kertaa enemmän. Jo pelkkä yleiskuvan saaminen vaatii siis huomattavaa paneutumista. Osa kirjoituksista sisältää myös aineistoa, jota voidaan pitää vertauskuvallisena. Kuitenkin buddhalaiset korostavat, että viisaan miehen sana on luultavasti todempi kuin narrin. Buddhan opetuksilla on käytännössä yhtä suuri arvovalta kuin Jeesuksen opetuksilla kristinuskossa ja Muhammedin opetuksilla islamissa.

Buddhan opetuksia

:Katso pääartikkeli: Buddhalainen moraali

Buddhalaisuuden koulukunnat

Buddhalaisuudesta on olemassa lukuisia suuntauksia ja koulukuntia, pääsuuntauksia on kolme:
- theravada-buddhalaisuus (jota mahayana-buddhalaiset nimittävät hinayanaksi)
- mahayana-buddhalaisuus
- vajrayana-buddhalaisuus (timanttipolku, tiibetiläinen buddhalaisuus, lamalaisuus, tantrismi)

Buddhalaisten sijoittuminen valtioittain

Top 20 (luvut laskennollisia arvioita)
Sijoitus	Maa	Buddhalaisten määrä	Buddhalaisten %-osuus	Maa	Buddhalaisten %-osuus	Buddhalaisten määrä
1	Kiina	104 505 104	8%	Thaimaa	94%	61 517 708
2	Japani	90 466 243	71%	Kambodža	93%	12 654 574
3	Thaimaa	61 517 708	94%	Mongolia	93%	2 595 882
4	Vietnam	41 767 788	50%	Myanmar	90%	38 618 517
5	Myanmar	38 618 517	90%	Bhutan	74%	1 651 895
6	Sri Lanka	14 045 343	70%	Japani	71%	90 466 243
7	Kambodža	12 654 574	93%	Sri Lanka	70%	14 045 343
8	Etelä-Korea	11 297 002	23,33%	Laos	60%	3 730 284
9	Intia	7 561 850	0,7%	Vietnam	50%	41 767 788
10	Taiwan	5 723 596	25%	Singapore	42,5%	1 880 931
11	Malesia	4 599 002	19,2%	Taiwan	25%	5 723 596
12	Laos	3 730 284	60%	Etelä-Korea	23,33%	11 297 002
13	Nepal	3 044 420	11%	Malesia	19,2%	4 599 002
14	Yhdysvallat	2 957 341	1%	Brunei	13%	48 406
15	Mongolia	2 595 882	93%	Nepal	11%	3 044 420
16	Indonesia	2 032 580	0,84%	Kiina	8%	104 505 104
17	Singapore	1 880 931	42,5%	Arabiemiirikunnat	2%	51 264
18	Bhutan	1 651 895	74%	Australia	1,9%	381 718
19	Bangladesh	721 598	0,5%	Pohjois-Korea	1,67%	382 633
20	Venäjä	717 101	0,5%	Uusi Seelanti	1,08%	43 582

Lähteet

- [http://www.state.gov/g/drl/rls/irf/ The US State Department's International Religious Freedom Report 2004]
- [http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/ CIA FactBook]
- [http://www.adherents.com/Na/Na_82.html#614 adherents.com]
- [http://religiousfreedom.lib.virginia.edu/nationprofiles/ Religious Freedom page]
- [http://www.census.gov/cgi-bin/ipc/idbrank.pl census.gov] Luokka:Buddhalaisuus als:Buddhismus ja:仏教 ko:불교 ms:Buddha simple:Buddhism th:พระพุทธศาสนา zh-cn:佛教

Siddhartha Gautama

Siddhartha Gautama oli intialainen prinssi, josta tuli lopulta hengellinen opettaja, Buddha eli "valaistunut". Hän perusti uuden uskonnon, buddhalaisuuden.

Elämäkerta

Buddhan elämästä ei tiedetä pohjimmiltaan paljoa, sillä aikojen saatossa totuus ja myytit ovat sekoittuneet hänen elämäänsä. Siddhartha syntyi uskomusten mukaan lähellä nykyisen Nepalin rajaa. Hänen äitinsä, kuningatar Mayan väitettiin nähneen unen, jossa Siddhartha saapui hänen kohtuunsa lumivalkean norsun muodossa. Siddhartasta tuli prinssi ja isänsä kruununperijä. Äiti Mayan kerrotaan kuolleen sairauteen vain seitsemän päivää Siddharthan syntymästä. Siddharthan isä rakennutti pojalleen loisteliaan palatsin, jonka tarkoitus oli eristää Siddhartha muusta maailmasta. Palatsissa kaiken piti olla kaunista ja iloista eikä siellä saanut käyttää sanoja "suru" ja "kuolema". Siddhartha meni 16-vuotiaana naimisiin prinsessa Yashodharan kanssa ja sai poikalapsen, joka sai nimekseen Rahula. Ennen pitkään Siddharthaa alkoi kiinnostaa, mitä palatsin ulkopuolella oli. Vastahakoisesti Siddharthan isä antoi poikansa mennä päiväksi ulos palatsista, jotta hän voisi nähdä kaupunkinsa. Isä kuitenkin halusi suojata poikaansa näkemästä kärsimystä. Kun Siddhartha pääsi kaupunkiinsa, ihmisten piti olla nuoria ja terveitä. Siddharthaa piti estää näkemästä köyhiä ja sairaita. Ihastellessaan kaupunkiaan Siddhartha näki vanhuksen. Hän kummastui näkemästään, sillä ei ollut ikinä nähnyt vanhaa ihmistä. Siddhartha meni kaupungin kujalle ja näki vanhuksen, sairaan, kuolleen ja askeetikon. Siddhartha käsitti, että maailmassa on myös sairautta ja köyhyyttä. 29-vuotiaana Siddhartha hylkäsi ylellisen elämänsä ja lähti palatsista. Hän ryhtyi askeetikoksi. Siddhartha vaihtoi nimensä Gautamaksi ja tapasi muita askeetikkoja. Gautama yritti kuuden vuoden ajan valaistua, mutta ei onnistunut. Lopulta hän tajusi, että askeetikon ankara elämäntapa ei voisi saavuttaa valaistumista. Hän loi kultaisen keskitien, jonka avulla ihminen saavuttaisi valaistumisen. Pettyneet askeettikkotoverit erosivat hänestä, sillä Gautama hylkäsi askeetikon elämän. Gautama meni mietiskelemään suuren puun alle. Legenda kertoo, että hindulainen demoni Mara hyökkäsi Gautaman kimppuun, sillä Mara yritti estää Gautamaa valaistumasta. Ensin Mara lähetti neljä kaunista tytärtään viettelemään Gautaman pois mietiskelemästä. Gautama torjui heidän yrityksensä ja Mara lähetti valtaisan demoniarmeijan. Gautama ajoi demonit pois ja Mara turvautui tuliseen kiekkoon, joka kykeni halkaisemaan jopa vuoret. Osuessaan Gautamaan kiekko muuttui kukiksi ja Mara tunnusti häviönsä. Gautama ymmärsi, että elämä oli pohjimmiltaan kärsimystä ja hän pääsi nirvanaan. Siddhartha Gautamasta tuli Buddha eli "valaistunut". Lopun aikaa elämässään Buddha opetti ihmisiä. Hän loi buddhalaisuuden ja opetti ihmisiä, kuinka he voisivat valaistua. Hän tapasi hänestä eronneet askeetikot ja heistä tuli ensimmäiset buddhalaismunkit. Lopulta Buddha kuoli vanhuuteen ja hänen ruumiinsa poltettiin. Legendan mukaan hänen tuhkansa jaettiin ja vietiin kahdeksaan salaiseen paikkaan ympäri maailmaa.

Katso myös

- Buddhalainen moraali Luokka:Buddhalaisuus Luokka:Uskonnolliset hahmot ko:부처 ja:仏陀 simple:Buddha th:พระพุทธเจ้า

Uskonto

Uskonto voidaan määritellä hyvin monella tavalla. Laajimmillaan uskonto tarkoittaa mitä tahansa joukkoa uskomuksia tai käytäntöjä, jotka käsittelevät elämän peruskysymyksiä, etiikkaa, kuolemaa, tuonpuoleista tai korkeamman olemassaoloa. Useissa uskonnoissa keskeistä on usko yliluonnolliseen. Uskontoihin liittyy rituaaleja ja usein myös henkisyyttä eli rukoilua, meditaatiota tai vastaavaa. Uskonnoissa on myös usein kokoelma noudatettavia sääntöjä, kuten kristinuskon ja juutalaisuuden käyttämässä Vanhassa Testamentissa kymmenen käskyä. Uskontotieteessä on kolme päätapaa määritellä uskonto: #Samaistetaan uskonto uskomuksiin yliluonnollisista asioista. #Väitetään, että uskonto on syntynyt, kun ihmiset ovat alkaneet erottaa pyhän ja maallisen toisistaan #Nähdään uskonnon syntyneen vastausyrityksenä kysymykseen kuolemanjälkeisestä elämästä Länsimainen uskonnollisuus kirkon kautta on varsinkin maallistuneissa Pohjoismaissa usein muodollista ja rajoittuu useimpien osalta kirkon tarjoamiin rituaaleihin: ristiäisiin, rippikouluun, häihin, hautajaisiin ja mahdollisesti joulukirkossa käymiseen. Aktiivisten uskonnonharjoittajien osuus Suomessa on vain pieni osa kirkkoon kuuluvista, esimerkiksi Yhdysvalloissa prosentti on huomattavasti suurempi kulttuurisyistä johtuen. Kirkossakävijöistä enemmistön muodostavat vanhukset ja naiset. Kirkkoon kuulutaan kuitenkin usein, koska jonkinlainen usko jumalaan löytyy monilta vaikkei itse kirkko instituutiona kiinnostaisikaan. Loput ovat ateisteja, agnostikkoja, uskonnottomia tai kuuluvat rekisteröimättömiin uskonnollisiin yhdyskuntiin. Kirkkoonkuuluminen ja uskominen eivät Euroopassa ole kovinkaan usein vahvasti sidoksissa toisiinsa, sillä hyvin moni ateisti tai agnostikko kuuluu edelleen kirkkoon ja toisaalta jotkut uskovaiset eivät arvosta kirkkoa sen nykytilassa. Uskonto on voimakkaita tunteita herättävä aihe sekä monien uskontojen kannattajien kuin myös uskontoa tunnustamattomien kesken. Äärimmillään tämä tulee näkyviin fundamentalistien kohdalla, jotka arvostelijoidensa mielestä tuovat omaa näkemystään esiin hyökkäävästi osoittamatta ymmärtämystä toisinajattelevia kohtaan, ja jopa väkivalloin. Uskontoja puolustettaessa ja vastustattessa asetetaan usein ateismi ja uskonto vastakkain.

Maailman 10 suurinta uskontoa

#Kristinusko 2,1 miljardia #Islam 1.3 miljardia #Hindulaisuus 900 miljoonaa #Kiinan perinteiset uskonnot 394 miljoonaa #Buddhalaisuus noin 376 miljoonaa #Shamanismi, alkuasukasuskonnot 300 miljoonaa #Afrikan perinteiset uskonnot 100 miljoonaa #Sikhiläisyys noin 23 miljoonaa #Juutalaisuus noin 13-15 miljoonaa #Baha'i noin 7 miljoonaa
- Ei-uskonnollisuus, Ateismi tai Agnostismi noin 1,1 miljardia

Suomen suurimmat uskonnot

Suomen suurimpien rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien jäsenmäärät on esitetty seuraavassa. Suluissa on suhteellinen kehityssuunta viimeisen 10 vuoden ajalta, joka on lähes sama kuin viimeisen 50 vuoden kehityssuunta. Vuosi 2004 oli ensimmäinen jolloin evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä väheni (Tilastokeskus, Martikainen). #Suomen evankelis-luterilainen kirkko 83,6 % (laskussa) noin 4 500 000 henkeä #Uskontokuntiin kuulumattomia 13 % (nousussa) 660 000 #Suomen ortodoksinen kirkko 1,1 % (ei muutosta) 57 000 #Muihin uskontokuntiin kuuluvia 1,1 % (nousussa) 57 000 ##Jehovan todistajat noin 19000 ##Suomen Vapaakirkko 13000 ##Islam, useita erillisiä seurakuntia 8000 (arvio, nousussa) ##Katolinen kirkko Suomessa 7000 ##Suomen Adventtikirkko 4000 ##Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko eli mormonit 3000 Usein on jätetty tilastoimatta, että helluntailaisia Suomessa on 45200. Heistä osa on äskettäin rekisteröitynyt Suomen helluntaikirkkoon ja osa pysyy rekisteröitymättömänä. Seurakuntia on 235. (Ristin Voitto -lehti 26.1.2005) Kaikkiaan yli 100 000 henkilöä, 22 % uskontokuntiin kuulumattomista, sanoo uskovansa Kristukseen. Tarkempia tietoja Suomen uskonnoista sekä kristillisistä kirkoista ja yhteisöistä: [http://www.aanekoski.fi/lukio/opet/rossi/suomen.html]

Herätysliikkeet Suomessa

Varsinaisten kirkkojen lisäksi Suomessa toimii useita kristillisiä herätysliikkeitä, joista huomattavimpina vaikuttavat lestadiolaisuus moninen haaroineen, evankelisuus, herännäisyys eli körttiläisyys, rukoilevaisuus sekä niin sanottu viides herätysliike, joka oikeastaan on yläkäsite joukolle samanhenkisiä 1900-luvulla syntyneitä herätysliikkeitä. Herätysliikkeet syntyivät 1800-luvulla (paitsi ns. viidesläisyys) ajamaan kirkollisia uudistuksia kuitenkaan irrottautumatta omiksi kirkoikseen. Ominaista herätysliikkeille ovat omat hengelliset tapahtumansa kuten raamattupiirit, kesäisin suuret herätysjuhlat ja niin edelleen. Myös voimakas yhteisöllisyys on usein tunnusomaista herätysliikkeille. Ks. myös Luther-säätiö, Paavalin synodi

Uskontojen synty ja funktio

Pääartikkeli: Uskontojen synty Tavat lähestyä uskontojen syntyä ja funktiota voidaan näkökulman mukaan jaotella karkeasti kolmeen luokkaan:
- Uskontoja todellisuuspohjaa vailla olevina ihmisen keksintöinä tarkastelevat mallit
- Funktionaalinen selitys uskontojen synnystä kertoo, mitä tarkoituksia palvelemaan uskonnot ovat alun perin syntyneet. Aikaisemmin uskonnot ovat nimenomaan syntyneet tarpeista selittää maailman syntyä ja toimintaa sekä luonnonlakeja, ja ihmiset kokevat edelleen saavansa uskonnoilta vastauksia keskeisiin maailmaa koskeviin kysymyksiin, kuten kysymyksiin kuolemanjälkeisestä elämästä. Myös uskontojen roolia moraalin ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä, esimerkiksi helvetinpelon ja heikompien auttamisen muodossa, pidetään tärkeänä.
- Uskontoja progressiivisesti tosina tarkastelevat mallit
- Baha'i ja jotkut islamin suuntaukset opettavat, että useat uskonnot ovat olleet tosia mutta tiedoltaan vajaita ja että heidän uskontonsa on viimeinen, täydellinen uskonto.
- Monet muut synkretistiset uskonnot
- Tiettyä uskontoa absoluuttisesti totena tarkastelevat mallit
- Kaikkia muita uskontoja pidetään väärinä, yleensä joko Saatanan tai jonkin muun yli-inhimillisen olennon yrityksenä johtaa ihmiskunta harhaan tai ihmismielen epätoivoisena tuotoksena. Monet pitävät uskontoja nykyisin paljon vähemmän kokonaisvaltaisina paketteina kuin aikaisemmin, huomauttaen useimpien pitävän luonnontieteiden selitystä todellisuudesta luotettavampana. Tällaisten ihmisten mielestä uskonnossa voi pikemminkin nauttia hyödyllisistä osista kuten rituaaleista, kirkollisista juhlista, läheisyydestä ja läheisten auttamisesta, mutta jättää ikävämmät asiat pois. Eräs esimerkki tästä ovat Suomessa tietyt luterilaisen kirkon papit, jotka ovat julkisesti myöntäneet, etteivät usko helvettiin. Sekulaari käsitys uskonnoista pelkkinä moraalin ylläpitäjänä ei kuitenkaan katso uskontojen aina onnistuneen moraalin määrittelyssä. Esimerkiksi katolisen kirkon moraaliin kuuluu yhä monia hyvin autoritaarisia piirteitä. Moraaliset instrumentalistit sekä sekulaarit moralistit huomauttavat, että kondomin käytön kieltämisellä tai jopa itsetyydytyksestä rankaisemisella on valtavia haittavaikutuksia ihmisten tässä elämässä. Täten nykyisin voitaisiin olettaa, että julkinen moraali voitaisiin rajoittaa huomattavasti pienempään joukkoon esim. katolisen kirkon ajamasta. Toisaalta monet tiukempaa uskontokäsitystä ylläpitävät arvostelevat tällaista huomauttaen, että useimmat uskonnot eivät tunnusta moraalin riippuvan siitä, millainen sen hetkinen yleinen moraalikäsitys on esimerkiksi länsimaissa.

Eräitä uskontoja

- bahá'í
- buddhalaisuus
- hindulaisuus
- islam
- sunnilaisuus
- shiialaisuus
- juutalaisuus
- ortodoksi-juutalaisuus
- reformoitu juutalaisuus
- kristinusko
- katolisuus
- ortodoksisuus
- idän kristilliset kirkot
- rastafarilaisuus
- protestantismi
- luterilaisuus
- anglikaanisuus eli episkopaalisuus
- kalvinismi eli reformoitu kristinusko
- presbyterianismi
- metodismi
- baptismi
- helluntailaisuus
- kolminaisuuden kieltävät suuntaukset
- mormonismi
- Jehovan todistajat
- Käänteiskristillisyys
- luciferilaisuus
- saatananpalvonta
- manikealaisuus
- New Age
- satanismi
- shintolaisuus
- taolaisuus
- zarathustralaisuus
- antiikin uskonnot
- gnostilaisuus
- mithralaisuus
- orfilaisuus
- pythagoralaisuus
- Pakanalliset ja uuspakanalliset uskonnot
- asatru
- diskordianismi
- druidismi
- hellenistinen pakanuus
- kemeettiläisyys
- romuva
- samanismi
- suomalainen pakanuus (vrt. muinaissuomalainen kansanusko)
- thelema
- wicca

Muita uskonnollisia ja uskonnottomia todellisuuskäsityksiä ja elämänkäsityksiä

- ateismi (ks. myös ateismi ja uskonto)
- agnostismi
- deismi
- humanismi
- sekulaarihumanismi
- posthumanismi
- panteismi
- uskonnottomuus

Katso myös

- Luettelo uskonnoista

Linkkejä

[http://www.adherents.com/Religions_By_Adherents.html Adherents.com] Uskontojen levinneisyys maailmassa, englanniksi. Tilastokeskus 2003-04-23: Suomi Lukuina: [http://www.stat.fi/tk/tp/tasku/taskus_vaesto.html Väestö] Martikainen, Tuomas 1997-2002: Uskonnot Suomessa: [http://www.abo.fi/~tmartika/suomiuskonto/tutkimustilastoja.html Tilastoja] Seppänen, Juha: [http://www.kolumbus.fi/juha.seppanen/op/js/tie/kartta/kartta.htm Maailmanuskontojen levinneisyysalueet], kartta. Luokka:Uskonto ms:Agama ko:종교 ja:宗教 simple:Religion th:ศาสนา

Intia

भारत गणराज्य
Bharat Ganarajya

	Intian vaakuna
(Suurempi kuva)	(Suurempi kuva)
Motto: Satyameva Jayate (sanskrit: Vain totuus voittaa)
sanskrit
Viralliset kielet	hindi, englanti ja 21 kansallista kieltä
Pääkaupunki	Delhi
Suurin kaupunki	Mumbai
Presidentti	Avul Pakir Jainulabdeen Abdul Kalam
Pääministeri	Manmohan Singh
Pinta-ala - Yhteensä - % vettä	Sijalla 7 3 287 590 km² 9,5 %
Väkiluku - Yhteensä (2003?) - Tiheys	Sijalla 2 1 045 845 226 318/km²
Itsenäisyys	15. elokuuta 1947
Tasavallaksi	26. tammikuuta 1950
BKT - Yhteensä (vuosi) - Asukasta kohden	Sijalla 4 2,66 biljoonaa dollaria 2 540 dollaria
HDI - Arvo (2002)	Sijalla 127 0,595
Rahayksikkö	rupia (INR)
Aikavyöhyke	UTC +5:30
Kansallislaulu	Jana-Gana-Mana
Kansallinen laulu	Vande Mataram
Internet TLD	.in
Kansainvälinen suuntanumero	91

Kansainvälinen suuntanumero Intia on liittovaltio Aasian eteläosassa. Intian naapurimaita ovat Bangladesh, Myanmar (Burma), Kiina, Bhutan, Nepal ja Pakistan. Intian pääkaupunki on Delhi, muita tärkeitä kaupunkeja ovat mm. Kalkutta ja Mumbai (Bombay). Intiassa puhutaan satoja kieliä. Virallinen kieli on hindi, minkä lisäksi englantia käytetään yhä kuin virallisena kielenä ("associate official", englanti ei kuitenkaan ole ollut vuoden 1965 jälkeen varsinainen virallinen kieli). Lisäksi Intiassa on 21 kansallista kieltä, jotka ovat virallisia kieliä tietyissä osavaltioissa. Näihin kuuluvat mm. urdu, gudzarati, tamili ja bengali.

Historia

:Pääartikkeli: Intian historia Intia itsenäistyi toisen maailmansodan jälkeen oltuaan sitä ennen Britannian tärkein siirtomaa. Itsenäistymissopimukseen liittyi Intian jakaminen kahteen valtioon: hinduenemmistöiseen Intiaan ja muslimienemmistöiseen Pakistaniin. Uusien valtioiden välillä käytiin lyhyt sisällisota. Indira Gandhin ollessa Intian pääministerinä Pakistanin itäosasta tuli itsenäinen Bangladesh lyhyessä sodassa, jossa Intia tuki Itä-Pakistania sotilaallisesti. Intia ja Pakistan ovat käyneet useita sotia Kashmirin omistuksesta, ja maiden välit ovat edelleen kireät. Intia on myös käynyt lyhyen rajasodan Kiinan kanssa, ja maiden raja on edelleen osittain kiistanalainen. Intialla on ydinase, mutta sitä ei ole virallisesti tunnustettu ydinasevaltioksi.

Osavaltiot

Intia on jaettu 28 osavaltioon, kuuteen liittovaltion alueeseen sekä pääkaupunkialueeseen. Osavaltiot:
- Andhra Pradesh
- Arunachal Pradesh
- Assam
- Bihar
- Chhattisgarh
- Goa
- Gujarat
- Haryana
- Himachal Pradesh
- Jammu ja Kashmir
- Jharkhand
- Karnataka
- Kerala
- Länsi-Bengali
- Madhya Pradesh
- Maharashtra
- Manipur
- Meghalaya
- Mizoram
- Nagaland
- Orissa
- Punjab
- Rajasthan
- Sikkim
- Tamil Nadu
- Tripura
- Uttaranchal
- Uttar Pradesh Liittovaltion alueet:
- Andaman- ja Nicobarsaaret
- Chandigarh
- Dadra ja Nagar Haveli
- Daman ja Diu
- Lakshadweep
- Pondicherry Pääkaupunkialue:
- Delhi

Uskonnot

Intian valtauskonto on hindulaisuus, mutta myös islam on tärkeässä asemassa. Punjabin osavaltiossa sikhit ovat enemmistönä. Goan osavaltiossa kristinusko on hallitseva uskonto (alue kuului Portugalille vuosisatoja). Myös Nagalandin osavaltiossa on kristinusko vallitsevana. Sikkimissä buddhalaisuus on tärkeässä asemassa. Intian hindunationalistisen puolueen BJP:n hallintakautena kristittyjä yhteisöjä vastaan kohdistuneet väkivaltaiset hyökkäykset olivat yleisiä. Vuonna 2004 kongressipuolue sai enemmistön vaaleista ja uusi pääministeri Manmohan Singh on Intian ensimmäinen sikhi-pääministeri. Hän pitää uskontorauhan rakentamista yhtenä hallituksensa tärkeimmistä haasteista. buddhalaisuus

Talous

Intian talous oli maan itsenäistyessä hyvin maatalousvaltainen. Tätä valtiovalta on pyrkinyt muuttamaan. Muutos ei ole ollut maailman suurimmassa demokratiassa yhtä nopeaa kuin Etelä-Koressa, Taiwanissa ja sittemmin Kiinan kansantasavallassa. Kiina-ilmiön ohella on 2000-luvun alkuvuosina alettu puhua Intian noususta. Etenkin ohjelmistoalalla Intia on nähty uhaksi ja mahdollisuudeksi Euroopalle ja Yhdysvalloille. Yhdysvallat on jo 1980-luvulta alkaen ulkoistanut monia tehtäviä, mm. puhelinvaihteiden hoitamista ja lääkäreiden diagnoosien puhtaaksikirjoitusta, englanninkieliseen Intiaan. Vuoden 2004 lopulla intialainen teräsmagnaatti osti Yhdysvaltoista suuria terästehtaita. Talouden nousu on tehty perinteisesti valtion tukiessa uusien toimialojen luomista. Tähän kuuluu esim. ilmailuteollisuuden rakentaminen (Hindustan Aeronautics) kansallisen turvallisuuden takaamiseksi. Ilmailussa Intia tukeutui ensin Englantiin, mutta toi maahan mm. saksalaisen suunnittelijan Kurt Tankin suunnittelemaan omaa hävittäjälentokonetta. Sittemmin tietotaitoa on hankittu Neuvostoliitosta, jonka loppuvuosina Intian ilmavoimat lensivät uudemmilla MiG-hävittäjillä kuin Neuvostoliiton ilmavoimat. Intia valmistaa venäläisiä sotilaslentokoneita lisenssillä. Avaruusteollisuus luotiin Intian suurvalta-aseman osoittamiseksi. Se luontia johti Vikram Sarabhai Intian atomienergiaohjelman alla, joka puolestaan kehitti maalle omaa ydinasetta. Avaruustoiminta rajattiin 2000-luvun alkuun käytännöllisiin sovellutuksiin, kaukokartoitussatelliitteja käytettiin mm. kylien maankäytön suunnittelussa, tietoliikennesatelliitteja maaseudun kouluttamiseen jne. ydinasettain Tamil Nadun osavaltiossa.]]

Liikenne

Liikenne on, kuten useimmissa Britannian entisissä siirtomaissa, vasemmanpuoleinen. Intian tiestö on keskimäärin tyydyttävässä kunnossa, mutta maasiirtymien aiheuttamat kuopat ja romahdukset saattavat aiheuttaa vaaratilanteita. Liikenne varsinkin suurimmissa kaupungeissa on tottumattomalle villiä eikä liikennesääntöjen noudattaminen kuulu intialaisten vahvimpiin puoliin. Turvavälit ovat lähinnä olemattomat ja kaistalta toiselle poukkoilemassa saattaa nähdä peräkkäin moottoririksan, henkilöauton ja kuorma-auton, jonka lavalla ylileveän kuorman päällä nukkuu kymmenen intialaista. Äänimerkkiä käytetään tilanteessa kuin tilanteessa. Suurin osa ajoneuvoista on ainakin kertaalleen kolaroitua ja yhteentörmäyksen sattuessa on torikokous väistämätön. Pahimmat ruuhkat aiheutuvatkin usein juuri näistä neuvotteluista, joissa jokainen toimii tuomarina. Koska linja-autot ja junat ovat usein ääriään myöten täynnä, on oma tai vuokrattu auto kuitenkin matkailijalle paras tapa nähdä Intiaa.

Merkittävimmät luonnonvarat

- kivihiili
- rautamalmi
- mangaani
- titaani
- kromiitti
- maakaasu

Merkittävimmät vientituotteet

- tekstiilit
- koneet
- tee Luokka:Intia als:Indien ms:India zh-min-nan:Ìn-tō· [[got:

Buddha

Sanskriitin sana buddha merkitsee ”herännyt” ja viittaa tiettyyn mielentilaan, valaistumiseen. Valaistuminen on buddhalaisen harjoituksen päämäärä. Tiibetiksi buddha on sangye. Tiibetin sang merkitsee kaikista tahroista, epäselvyyksistä ”täysin puhdistunutta”, ja gye merkitsee kaikkien ominaisuuksien ja viisauden ”täydellistä avautumista, esiin tuloa, heräämistä”. (katso Vajrayana) Usein historiamme ensimmäinen buddha, Buddha Shakyamuni, Siddhartha Gautama on kutsuttu lyhyesti Buddhaksi. Bhadrakalpika-sutran mukaan tämän maailmankauden (kalpan) aikana tuhat buddhaa ilmestyy. Meidän Buddha Shakyamuni on neljäs: #Krakuccanda (tiib. Khorvadjig) #Kanakamuni (tiib. Serthub) #Mahakashyapa (tiib. Ösung Chenpo) #Shakyamuni (tiib. Shakya Thubpa) #Maitreya (tiib. Djampa). Luokka:Buddhalaisuus

Samsara

Samsara (tai saṃsāra) on elämän kiertokulku buddhalaisuuden, hindulaisuuden ja jainalaisuuden uskontojen näkökantojen mukaan. Uskontojen näkökannoilla on joitakin eroja samsaran suhteen. Luokka:Buddhalaisuus Luokka:Hindulaisuus ko:윤회 ja:輪廻

Meditaatio

Buddhalaisuudessa meditaatiolla tarkoitetaan "vaivatonta pysyttelemistä siinä, mitä on". Tämä tila on mahdollista tuoda esiin # tyynnyttämällä mieli ja pitämällä se aloillaan (hinayana, theravada, zazen) # lepäämällä myötätuntoisessa avaruudessa (mahayana) # työskentelemällä kehon energiakanavien parissa ja meditoimalla buddhien valohahmoja (timanttipolku, vajrayana) # keskittymällä paradoksaaliseen kysymykseen zazen. Kun näkijän, näkemisen kohteen ja näkemisprosessin erottamattomuus on katkeamaton niin meditaatiossa kuin meditaatioiden välisenä aikanakin, tällöin päämäärä, valaistuminen, on saavutettu. [http://www.buddha-dharma.info/ihmisia.htm Buddhalaisia meditaatio-ryhmiä Suomessa] Luokka:buddhalaisuus

Jälleensyntyminen

Jälleensyntyminen, reinkarnaatio, samsara tai sielunvaellus on käsitys, jonka mukaan ihminen syntyy kuolemansa jälkeen uudelleen joko ihmiseksi tai joksikin muuksi olennoksi. Jälleensyntymisoppi kuuluu keskeisesti buddhalaisuuteen, hindulaisuuteen, jainalaisuuteen sekä muutamiin muihin uskontoihin ja filosofioihin. Myös monet länsimaalaiset, etenkin New Age -liikkeen kannattajat, uskovat sielunvaellukseen. Suomalaisista on jälleensyntymiseen uskovia World Values 2000 -tutkimuksen mukaan noin 15 prosenttia.

Jälleensyntymiskäsityksiä

Hindulaisuus

Hindulaisuuden mukaan ihmisellä on yksilöllinen sielu, jonka ruumiillistumaa säätelee karma eli syyn ja seurauksen laki. Hyvät teot elämässä tuottavat hyvää karmaa ja huonot pahaa karmaa, ja nämä vaikuttavat seuraavaan elämään. Tämän käsityksen mukaan sielu saattaa ruumiillistua ihmisen lisäksi myös vaikkapa eläimeksi.

Teosofia

Teosofian mukaan ihmisen kuolevainen persoonallisuus (sielu) on vain osa kuolemattomasta korkeammasta minästä (hengestä). Kuoleman jälkeen sielu puhdistuu kaikesta pahasta kiirastulta vastaavassa tilassa, viettää sen jälkeen jonkin aikaa taivastilassa sekä yhdistyy lopulta henkeen. Tämän jälkeen henki luo karman ehdoilla uuden sielun, joka ruumiistuu ihmiseksi jne. Tätä jatkuu niin kauan kunnes luotu sielu on sellainen, että henki pääsee ilmenemään siinä täydellisesti.

Buddhalaisuus

Buddhalaisuuden mukaan ei ole olemassa sielua, joka voisi siirtyä uuteen ruumiiseen. Buddhalaisuuden mukaan kuoleman jälkeiseen uuteen ruumiiseen ei siirrykään sielu, vaan karman lain mukainen taakka eli skandhat.

Antiikin uskonnot

Varhainen sielunvaellusopin kannattaja länsimaisen filosofian piirissä oli Pythagoras, jonka kerrotaan myös itse muistaneen aikaisempia elämiään. Pythagoralaiseen oppiin kuului buddhalaisen opin tapaan jälleensyntymien kierrosta vapautuminen henkisten harjoitusten avulla.

Tieteellinen tutkimus

Virginian yliopiston tutkija Ian Stevenson on dokumentoinut ja tutkinut useita tuhansia väitettyjä jälleensyntymistapauksia, joissa pieni lapsi näyttää spontaanisti muistavan edellisen elämänsä. Monen mielestä Stevensonin tutkimus on paras tällä hetkellä olemassa oleva jälleensyntymisen mahdollisuutta puoltava tieteellinen näyttö. Stevenson kuitenkin toteaa itse, että tutkimusta tarvitaan huomattavasti enemmän, ennen kuin ilmiön todellisesta luonteesta voidaan tieteellisessä mielessä sanoa mitään. Luokka:Buddhalaisuus Luokka:Hindulaisuus Luokka:Uskonto Luokka:Parapsykologia ja:転生

Karma

:Karman muita merkityksiä, katso Karma (täsmennyssivu) Karma on intialaisten uskontojen (muun muassa buddhalaisuus ja hindulaisuus) oppi syystä ja seurauksesta. Sen mukaan nykyinen olotilamme johtuu menneisyydessä (aiemmat elämät mukaan lukien) tehdyistä hyvistä ja pahoista teoista. Samaan tapaan nykyiset teot vaikuttavat tulevaisuuteen, myös tuleviin jälleensyntymiin. Pahat teot voivat johtaa jälleensyntymään huonommissa oloissa, jopa eläimenä. Teoiksi lasketaan myös ajatukset ja sanat, ja mielentila, jossa teot tehdään, voi vaikuttaa kertyvän karman määrään ja laatuun. Karma ei merkitse kohtaloa, sillä jokainen voi vaikuttaa omaan käytökseensä. Lisäksi on erilaisia karmaa puhdistavia seremonioita, joilla lievennetään pahan karman seurauksia ja voimistetaan hyvän karman vaikutusta. Buddhalaisuuden mukaan kaikki olennot ovat karman ulottuvissa, ja siksi millään jumalaolennoilla ei ole tässä suhteessa merkitystä. Hindujen mukaan jumalat eivät ole karman piirissä, vaan voivat vaikuttaa ihmisen karmaan.

Hindulaisuus

Hindulaisuuden mukaan, jos ihminen elää hyvin, hänen sielunsa pääsee kuolemansa jälkeen uudessa jälleensyntymässä parempaan elämään: ylempään kastiin tai jopa pyhäksi lehmäksi. Vastavuoroisesti jos ihminen elää huonosti, hän joutuu alempaan kastiin, kastittomaksi tai saastaiseksi eläimeksi. Jos ihminen elää sikamaisesti, hän joutuu seuraavassa elämässään siaksi. Jos ihminen keskittyy elämässään vain seksiin, hän joutuu seuraavassa elämässään linnuksi (jotka voivat paritella paljon ihmisiä useammin). Jos ihminen tappaa lehmän, hän joutuu helvettiin niin moneksi vuodeksi kuin lehmässä on karvoja. Karman laki selittää monet länsimaista ihmistä Intiassa oudoksuttavat piirteet. Esimerkiksi vain harvat pyrkivät auttamaan kaduilla eläviä huono-osaisia, koska ajatellaan heidän kurjan kohtalonsa olevan heidän omaa syytään. Samoin länsimaiset ihmiset usein ihmettelevät sitä, että Intiassa eräät hindulahkot pitävät yllä sairaaloita lehmille ja linnuille, mutta huono-osaiset ja kastittomat ihmiset jäävät ilman apua.

Buddhalaisuus

Buddhalaisuuden käsitys karman laista on monimutkaisempi kuin hindulaisuuden, koska buddhalaisuuden mukaan ei ole olemassa sielua, joka voisi siirtyä. Buddhalaisuuden mukaan kuoleman jälkeiseen uuteen ruumiiseen ei siirrykään sielu, vaan karman lain mukainen taakka. Luokka:Buddhalaisuus Luokka:Hindulaisuus ja:業 th:กรรม

563 eaa

Vuosisadat: 700-luku eaa 600-luku eaa - 500-luku eaa - 400-luku eaa 300-luku eaa Vuosikymmenet: 610 eaa 600 eaa 590 eaa 580 eaa 570 eaa - 560 eaa - 550 eaa 540 eaa 530 eaa 520 eaa 510 eaa ----

Tapahtui vuosikymmenen aikana

Syntyneitä

- 563 eaa - Gautama Buddha, uskonnollinen johtaja (k. 483 eaa) (ks. ajan merkitseminen) Luokka:500-luku eaa

483 eaa

Tapahtumia

- Persian hallitsija Kserkses I suunnitteli retkeä Kreikkaan.

Syntyneitä

- Gorgias, kreikkalainen filosofi (arvioitu syntymäaika)

Kuolleita

- toukokuu – Siddhartha Gautama, uskonnollinen johtaja Luokka:400-luku eaa

273 eaa

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

- Luokka:200-luku eaa

232 eaa

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

- Luokka:200-luku eaa

Hindulaisuus

Hindulaisuus, (सनातन धर्म, Sanātana Dharma, ikuinen oppi) on Intiasta peräisin oleva hyvin moninainen ryhmä uskontoja ja suuntauksia. Hindulaisuutta pidetään maailman vanhimpana uskontona. Hindulaisuuteen sisältyy laaja kirjo erilaisia oppijärjestelmiä, suuntauksia ja filosofioita, joitka poikkeavat toisistaan merkittävästi noudattaen erilaisia rituaaleja ja kirjoituksia. Sen alkuperä on muinaisessa, vähintään 2000 vuotta eaa kukoistaneessa veda-kulttuurissa. Hindulaisuus on maailman kolmanneksi laajin uskonto. Sillä on kannattajia 1,05 miljardia, joista suurin osa (noin 890 miljoonaa) asuu Intiassa. Suomessa kannattajia on joitakin tuhansia. Lähtökohtaisesti mikä tahansa henkinen harjoitus, jota harjoitetaan antaumuksella, rakkaudella ja sinnikkäästi, johtaa lopulta samaan itsensä oivaltamiseen. Tämän vuoksi hindunäkemys erottuu selvästi kannustamalla hyväksyntää erilaisia uskomuksia kohtaan, sillä väliaikaiset ja muuttuvat järjestelmät eivät voi antaa lopullista ja täydellistä kuvaa transendenttisesta totuudesta.

Historia

Hindulaisuuden juuret ulottuvat Intiaan, vedalaiseen kulttuuriin. Sen synnystä voidaan erottaa viisi eri vaihetta: Induslaakson kulttuuri, Veda-kausi, klassinen kausi, keskiaika ja uusiaika. Uskonnon toivat maahan arjalaiset noin 3500 vuotta sitten, joidenkin lähteiden mukaan jopa 4000 vuotta sitten. Heidän polyteistinen uskontonsa sulautui Induslaakson kulttuuriin muodostaen esivedalaisen uskonkäsityksen eli alkuperäisen hindulaisuuden, jota kutsutaan brahmalaisuudeksi. Intiassa asuneiden muinaisten arjalaisten vedauskonto poikkeaa kuitenkin merkittävästi nykyhindulaisuudesta. Vedauskonnon merkittävin piirre, vedakirjoihin talletettujen ylistyshymnien laulaminen jumalalle ja vedinen filosofia muodostavat hindulaisuuden pohjan. Brahmana, pappisluokka huolehti maailmankaikkeuden harmonian kannalta olennaisista uhritoimituksista. Vedahymnit ja seremoniat olivat brahmanojen yksinoikeus. Nykymuotoinen hindulaisuus on saanut vaikutteita sekä Intian alkuperäiskansojen, dravidien tantra-kulttuurista, buddhalaisuudesta että muista uskonnoista. Se oli kaikilta olennaisilta piirteiltään muotoutunut noin 500 eaa. Varhaisen hindulaisuuden jumalia olivat esimerkiksi taivaan jumala Indra, auringon jumala Surya, kuun jumala Soma, veden jumala Varuna, tuulen jumala Vayu, tulen jumala Agni, kuoleman jumala Yama ja rikkauden jumala Kubera (alun perin paholainen). Nykyhindulaisuuden myötä nämä jumaluudet menettivät merkityksensä.

Pääsuuntaukset

Hindulaisuudessa on useita pääsuuntauksia (sampradaya), joista merkittävimmät ovat shaivismi eli shivalaisuus, shaktismi, vaishnavismi eli vishnulaisuus ja smartismi. Suuntausten pyhiä kirjoja ovat mm. Veda-kirjat ja Bhagavad Gita. Länsimaissa tunnetuimpia ns. uushindulaisia liikkeitä on Vishnun erästä avatarta eli ruumillistumaa Krishnaa palvova Krishna-liike. Aivan kuten juutalaiset, muslimit ja kristityt uskovat kaikki erilaiseen käsitykseen samasta jumalasta, hindut uskovat yhteen jumalaan, mutta eri suuntausten käsitykset eroavat toisistaan.

Jumalakäsitys

Sanatana Dharmaassa - tai hindulaisuudessa, kuten sitä yleisimmin kutsutaan, lukematon määrä persoonallisia jumalia, jotka kaikki ilmentävät persoonattoman ja kaikkivaltiaan olennon, brahmanin eri aspekteja. Brahman on lopullinen, yliaistillinen, kaikkialla läsnäoleva, absoluuttinen ja ääretön olemus, kaiken koskaan olleen, ainiaan olevan tai koskaan tulevan summa. Brahman ei ole jumala monoteistisessä mielessä, sillä sitä ei voi kuvata millään olevan tai ei-olevan määritelmillä - se on kaikkien määritelmien tuolla puolen. Näin ollen sitä ei voi myöskään palvoa. Aihetta käsitellään laajasti Vedanta-filosofiassa, joka on eräs hindu-filosofian lukuisista osista. Nykyisessä hindulaisuudessa peruspilarina on kolmiyhteinen jumala: Brahma on luojajumala (Brahmaa ei juurikaan palvota), Vishnu on rakkauden ja elämä ylläpitäjäja Shiva on hävittäjä, mutta samalla uudelleenluova jumala. Näillä kolmella pääjumalalla kaikilla on puoliso, shakti. Eräät hindulaisuuden kannattajat ovat monisteja. Monistisen näkemyksen mukaan mieli ja aine ovat yhtä. Monistit näkevät yhden jumalan lukemattomina ilmentyminä, jonka ei-hindut sekoittavat helposti polyteismiin. Monistisen näkemyksen mukaan on olemassa vain yksi ykseys, jonka ilmentymiä muut jumaluudet ovat - samalla tavoin kuin eri värit ovat prisman hajottaman valonsäteen eri ilmentymiä. Monet uskovat, että persoonalliset jumalat voivat johdattaa palvojansa lähemmäksi mokshaa, jälleensyntymien ketjusta vapautumiseen. Eräät hindulaisuuden lahkot uskovat monoteistiseen näkemykseen Vishnusta (usein Krishnan muodossa), Shivasta tai Devistä - joskaan tämä näkemys ei poissulje muita jumalia, sillä niiden nähdään olevan valitun jumaluuden ilmentymiä. (esim. monet Krishnan palvojat näkevät Shivan syntyneen Krishnan luomisvoimasta). Usein absoluuttinen brahman nähdään ainoana lähteenä, josta kaikki jumaluudet ovat peräisin. Hindujen keskuudessa vallitsee vahva yhteisymmärrys, jonka mukaan kaikki uskonnot ovat oikeita polkuja ja johtavat lopulta kohti yhtä ja samaa Jumalaa tai alkulähdettä. Siten kaikki merkittävät maailman uskonnot ovat samoja. Tästä syystä hindut eivät myöskään tee lähetystyötä. Krishna-liikkeen mukaan esimerkiksi Jeesus ja Muhammed olivat Krishnan valtuuttamia avataroja. Krishna syntyy aika-ajoin uudelleen maailmaan ja selittää eri aikoina eri kulttuuripiireissä viestinsä hieman eri tavalla, jotta ihmiset ymmärtäisivät perusviestin. Perusviesti hindulaisuudessa, kristinuskossa, islamissa ja juutalaisuudessa onkin kovin samantapainen, buddhalaisuus poikkeaa tavallaan enemmän. Hindulaisuudesta puuttuu juutalaisuuden johdannaisineen omaava kahtiajako: hyvän ja pahan taistelu, taivas ja helvetti. Hindulaisuuden jumalat eivät ole "hyviä" eivätkä "pahoja", vaan henkiolentoja jotka tekevät milloin minkäkinlaisia ratkaisuja, vastaavasti kuin ihmisiä ei voida luokitella "hyviin" ja "pahoihin".

Jälleensyntymä

Keskeinen käsite hindulaiselle ajattelulle on mokša, jossa vapaudutaan jälleensyntymän eli samsaran ketjusta ja yhdistytään brahmaniin (vrt. nirvana). Ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes hän oivaltaa yksilöllisen sielunsa atmanin ja maailmansielun brahmanin olevan yhtä. Ruumillistumia eli inkarnaatiota säätelee karma eli syyn ja seurauksen laki. Hyvä teot elämässä tuottavat hyvää karmaa ja huonot väärää karmaa ja nämä vaikuttavat seuraavaan elämään. Hindulaisuuden mukaan ihmisellä on elämässään neljä päämäärää: kama, artha, dharma ja moksha. Sanotaan, että kaikki ihmiset etsivät kamaa (fyysistä ja henkistä nautintoa) ja arthaa (aineellista ja henkistä omaisuutta). Vanhemmiten ihmisen sanotaan tavoittelevan dharmaa (oikeudenmukaisuus, velvollisuus, henkinen oppi). Neljäs ja perimmäinen päämäärä on mokša. dharma

Tunnusomaisia piirteitä

Pääosa hinduista on kasvissyöjiä. Kastittomat tai alempiin kasteihin kuuluvat saattavat käyttää lihaa. Brahmiineihin, eli pappisluokkaan kuuluvien tulee harjoittaa puhtautta eivätkä he syö lihaa, sen sijaan maitotuotteita he käyttävät. Veda-kirjallisuus ylistää lehmää joka itselleen mitään vaatimatta antaa ihmisille "ravitsevaa nektaria". Siksi hindut arvostavat lehmiä suuresti.

Hindulaisten sijoittuminen valtioittain

#Intia #Nepal #Bangladesh #Sri Lanka #Pakistan #Malesia #Mauritius #Etelä-Afrikka #Yhdistynyt Kuningaskunta #Yhdysvallat Luokka:Hindulaisuus ja:ヒンドゥー教

Islam

llä tai juutalaisille Daavidin tähdellä.]] Daavidin tähdellä Islam (arabiaksi al-islām الإسلام) on yksi maailman suurimmista uskonnoista ja maailman nopeimmin kasvava uskonto. Se sai alkunsa Arabian niemimaalla 600-luvun alkupuolella. Nykyään suurin osa maailman islamia tunnustavista eli muslimeista on etniseltä taustaltaan muita kuin arabeja. Muslimeita oli vuonna 1993 1,1 miljardia. Arviot muslimien lukumäärästä vuonna 2005 liikkuvat pääosin välillä 1,3–1,5 miljardia. Synnyinseutunsa Arabian niemimaan lisäksi islam on valtauskonto myös Turkissa, Iranissa, Bosnia-Hertsegovinassa, Albaniassa, Azerbaidžanissa, eräissä Etelä-Venäjän tasavalloissa (Tšetšenia, Tatarstan, Baškiria, Dagestan jne.), Keski-Aasiassa, Pohjois-, Itä- ja Länsi-Afrikassa sekä monin paikoin Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa (Pakistan, Indonesia, Malesia jne.). Lukumääräisesti mitaten eniten muslimeita on Indonesiassa. Islam on arabiaa ja tarkoittaa kirjaimellisesti "alistumista" (Jumalalle). Tarkempi käännös olisi ehkä "alistumisesta seuraava mielenrauha". Sitä voidaan kuvata sekä elämäntavaksi että uskonnoksi. Islamin pyhä kirja on Koraani.

Historia

Koraaniilaisia moskeijoita.]] Koraani Islam syntyi Arabian niemimaalla 600-luvulla profeetta Muhammedin opetusten pohjalle. Hän ilmoitti olevansa Jumalan (arabiaksi Allāh الله) viimeinen profeetta. Näihin aikoihin Arabian niemimaalla valtaosa väestöstä sai toimeentulonsa paimentolaisuudesta, mutta myös maanviljelystä harjoitettiin keitailla ja sateisilla vuoristoalueilla. Islam kuitenkin syntyi kaupunkiympäristössä. Mekan kaupunki sijaitsi monien kauppareittien risteyskohdassa ja oli näin otollinen ympäristö uusien ajatusten kehitykselle. Kaupan mittakaavasta vallitsee kuitenkin erilaisia näkemyksiä, ilmeisesti Mekka oli kuitenkin ainakin alueellisesti merkittävä kaupan keskus. Suuri osa niemimaan ihmisistä harjoitti animistisia uskontoja, mutta myös kristinusko ja juutalaisuus vaikuttivat alueella.

Muhammed

Profeetta Muhammed (noin 570, Mekka–8. kesäkuuta 632, Medina) syntyi rikkaaseen kauppiasperheeseen nykyisen Saudi-Arabian alueella. Hänen isänsä kuoli ennen Muhammedin syntymää ja hänet kasvatti hänen isoisänsä Abd al-Muttalib. Muhammedin ollessa 6-vuotias hänen äitinsä Amina kuoli ja 8-vuotiaana hän menetti isoisänsä. Hänen kasvattajakseen tuli hänen setänsä. Muhammedista tuli kauppias. Perimätiedon mukaan noin vuoden 610 tienoilla meditoimassa ollut Muhammed näki arkkienkeli Gabrielin. Noin vuonna 613 Muhammed alkoi levittää sanaa Jumalasta ja uudesta uskonnosta, islamista. Kaupungin väestö suhtautui häneen kuitenkin vihamielisesti ja vuonna 622 Muhammed lähti pakoon seuraajiensa kanssa Mekasta Medinaan (ns. hidžra). Islamilainen ajanlasku alkaa tästä tapahtumasta. Tähän aikaan hän otti vaimokseen Aishan. Suhteet Mekan ja Medinan välillä huononivat ja mekkalaiset käskivät kaikkien muslimien lähteä pois kaupungistaan. Tammikuussa 630 Muhammed johdatti jopa 10 000 muslimia Mekkaan. Taistelun lopuksi Mekka valloitettiin ja suurin osa asukkaista kääntyi muslimeiksi. Muhammed tuhosi Kaaban epäjumalien patsaat ja pyhitti sen Jumalalle. Vuoteen 638 mennessä kaikki viholliset oli lyöty. Muhammed yhdisti Arabian paimentolaiskansat. Kun hän sairastui ja kuoli Medinassa vuonna 632, oli suurin osa niemimaata tunnustanut hänen valtansa, vaikka kaikki heimot eivät vielä olleetkaan kääntyneet islamiin.

Islam laajenee

Muhammedin kuoltua Medinan islaminuskoinen väestö pyrki saamaan kaikki arabialueet hallintaansa. Useat aiemmin islamiin kääntyneet heimot kapinoivat pyrkien irtautumaan Medinan määräysvallasta. Muslimit onnistuivat kuitenkin kukistamaan nämä ridda-kapinoiksi kutsutut levottomuudet. Tämän jälkeen alkoi varsinainen islamin laajentuminen Arabian niemimaan ulkopuolella kohti Persiaa ja Bysantin valtakuntaa. Laajenemisen tahdin saneli muslimiyhteisön sisäinen dynamiikka. Arabian niemimaan rauhoituttua ryöstöretkien kohteet oli etsittävä entistä laajemmalta alueelta sekä idässä että lännessä. Bysantin valtakunnan heikkous ja kristittyjen keskinäinen hajaannus mahdollisti nopean laajenemisen lännessä. Muhammedin seuraajat eli kalifit valloittivat nopeassa tahdissa suurimman osan Lähi-itää, Pohjois-Afrikan ja Espanjan. Sadan vuoden aikana Muhammedin kuolemasta islamilainen valtio ulottui aina Atlantilta Keski-Aasiaan. Kyse oli tällöin ennen muuta islamilaisen alueen laajenemisesta, ei käännytyksestä uuteen uskontoon. Valloitettujen alueiden ei-islamilainen väestö oli verovelvollista ja heidän yrityksiään kääntyä islamiin verojen välttämiseksi ei katsottu suopeasti. Alueiden islamisoituminen (kääntyminen uuteen uskontoon) ja arabisoituminen (arabialaisen kulttuurin leviäminen) tapahtuivat myöhemmin ja vaihtelevalla laajuudella. Jotkut alueet kuten Irak sekä islamisoituivat että arabisoituivat nopeasti, mutta esimerkiksi Persia islamisoitui mutta ei arabisoitunut laisinkaan. Toisaalta esimerkiksi Egypti arabisoitui muttei islamisoitunut täysin. Yhtenäinen valtiorakenne hajosi kuitenkin pian ja alkoi kilpailevien dynastioiden ja sisällissotien kausi, jota islamilaiset historioitsijat kutsuvat fitnaksi. Muhammedin aikaa seurasi Mekan ja Medinan ns. ortodoksinen kalifaatti (n. 632-661). Omaijadien kalifaatti (n. 661-750) oli ensimmäinen dynastia kalifeja, jotka eivät olleet suoranaista sukua profeetta Muhammedille itselleen. Abbasidien kalifaatti (n. 750-1258) oli dynastianimi Bagdadin kalifeille, jotka syöksivät Omaijidit vallasta vuonna 750. Dynastia hallitsi 200 vuotta, mutta alkoi vähitellen hiipua turkkilaisen mamelukkien armeijan vallan kasvaessa. Kalifaattien aikaa seurasi turkkilainen Osmanien valtakunta (n. 1300-1918). Huolimatta islamin poliittisen yhteisön sirpaloitumisesta useat islamilaiset valtiot muodostuivat ajan kuluessa suurvalloiksi. Islamin piirin kulttuurikaupungit, kuten Bagdad ja Córdoba, muodostuivat islamilaisen kulttuurin keskuksiksi, joissa edistyivät niin tieteet kuin taiteetkin.

Kohti nykypäivää

1700-luvulta lähtien islamilaiset alueet joutuivat eurooppalaisen imperialismin piiriin. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen laajalti tunnustettua, merkittävää kalifaattia ei enää ollut. 1900-luvun kuluessa islamiin vaikuttivat monet muut ideologiat kuten sosialismi, mutta uskonto säilytti ominaispiirteensä. Uskonnon nopea kasvu, länsimaiden kiinnostus islamilaisiin alueisiin, kansainväliset konfliktit ja globalisaatio ovat osaltaan pitäneet islamin merkittävänä nykymaailmaa muokkaavana tekijänä.

Oppi

Islamin tunnustajia kutsutaan muslimeiksi. He uskovat, että Jumala paljasti sanansa ihmiskunnalle profeetta Muhammedin kautta. Muita profeettoja ovat muiden muassa Adam, Abraham, Mooses ja Jeesus. Islam perustuu siis monilta osin samoille periaatteille kuin juutalaisuus ja kristinusko. Muslimit kuitenkin kieltävät Jeesuksen olevan Jumalan poika, kuten kristityt uskovat. Myöskään muut profeetat, kuten Muhammed, eivät ole muslimeille Jumalan poikia, vaan tavallisia ihmisiä, jotka välittivät Jumalan sanomaa ihmisille. Muhammedin takia islamilaisia on vanhastaan kutsuttu lännessä muhamettilaisiksi. Islamilaiset kuitenkin kiistävät olevansa muhamettilaisia, sillä sanan voi tulkita siten, että he palvoisivat Muhammedia, mistä ei ole kysymys. Muslimien mukaan ihmiskunnan tärkein lähde Jumalasta on kuitenkin Koraani, joka on heidän mukaansa virheetön, muuttumaton ja Jumalan viimeinen ilmoitus. Koraanin nähdään korjaavan Tooraan ja Raamattuun ajan kuluessa syntyneitä vääristymiä. Islam näkee juutalaisuuden ja kristinuskon "kirjan uskontoina", jotka on johdettu profeettojen opetuksista. Tämän vuoksi nämä uskonnot ovat islamille erityisen läheisiä. Yksi huomattava islamin ja kristinuskon ero on se, että islam syntyi yhteisöllisenä uskontona. Se ei ollut vain yksilön elämään vaikuttava katsomusjärjestelmä. Niinpä sitä pidetään yhä monin paikoin myös poliittisen ja juridisen elämän säätelijänä. Tämän johdosta monissa islamilaisissa maissa (esim. Iran ja Saudi-Arabia) uskonnon vaikutus näkyy voimakkaana kaikilla elämänaloilla. Toisaalta Keski-Aasian entisissä neuvostotasavalloissa islamin asema on samantapainen kuin kristinuskon asema Etelä-Euroopassa. Turkki on maallinen valtio ja uskonto on teoriassa erotettu valtiosta yhtä jyrkästi kuin Ranskassa. Islam jakautuu kahteen pääsuuntaukseen, sunnalaisuuteen ja šiialaisuuteen, joiden sisällä puolestaan on erilaisia koulukuntia ja lahkoja. Lisäksi on ahmadiyyalaisia ja druuseja. Sufilaisuus on mystiikkaa korostava islamin suuntaus, jonka seuraajia löytyy niin šiialaisten kuin sunnien joukosta. Poliittiset radikaali-islamilaiset liikkeet ja aseelliset ryhmät (kuten Al-Qaida) nojaavat pääasiassa fundamentalistisiin islamilaisiin suuntauksiin, kuten wahhabismiin eli salafi-suuntaukseen tai intialaisen deobandi-koulukunnan opetuksiin. Tärkeänä periaatteena näissä suuntauksissa on käsite pyhä sota, joka merkitsee Jumalan johtamaa taistelua vääräuskoisia vastaan. Valtavirran islamissa käsite tosin tulkitaan vain hengelliseksi kilvoitteluksi.

Tärkeimmät opinkappaleet

Islamin perusta on lause "Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala, ja Muhammed on hänen profeettansa" (arabiaksi lā ilah illā al-Lāh wa-Muhammad rasūl al-Lāh لا إله إلا الله ومحمد رسول الله). Tullakseen muslimiksi täytyy toistaa ja uskoa tämä lause. Kaikki islamin suuntaukset ovat yhtä mieltä tästä lauseesta. Islamiin kuuluu kuusi perususkomusta: #Usko Jumalaan #Usko enkeleihin #Usko Jumalan lähettämiin kirjoihin #Usko profeettoihin ja sanansaattajiin #Usko tuomionpäivään ja ylösnousemukseen #Usko kohtaloon

Viisi peruspilaria

Muslimin tulee elämässään noudattaa viittä peruspilaria. Ne ovat hänen tärkeimmät velvollisuutensa, ja niiden noudattaminen on keskeistä Jumalan miellyttämiseksi. # Shahadah, usko. Uskon todistaminen peruslauseella. # Salat rukous. Viisi rukoiluhetkeä päivittäin. # Zakat, almut. Yleensä 2,5% omaisuudesta vuosittain, jaetaan köyhille. # Sawm, paasto. Ramadanin aikana tulee paastota päivisin. # Hajj, pyhiinvaellus. Muslimin tulee ainakin kerran elämässään matkustaa pyhiinvaellukselle Mekkaan, jos hän vain kykenee siihen. Šiialaiset eivät pidä näitä peruspilareina vaan velvollisuuksina. Heille viisi pilaria viittaavat seuraaviin periaatteisiin:
- Jumalan ykseys
- Jumalan oikeudenmukaisuus
- Profetointi
- Ihmiskunnan johtajuus
- Ylösnousemus

Muita uskomuksia

Muihin uskonkappaleisiin kuuluu usko henkiin (jinnit) ja taikuuteen. Taikuuden harjoittaminen on islamissa ehdottomasti kielletty.

Koraani

Koraani on islamin pyhä kirja. Muslimien mukaan se on Jumalan profeetta Muhammedille välittämä. Muhammed sai 22 vuoden aikana 114 ilmestystä, jotka muodostavat Koraanin 114 suuraa eli lukua. Koraania alettiin koota yhtenäiseksi kirjaksi vasta Muhammedin kuoleman jälkeen. Koraanitekstien eli suurojen kokoajaksi mainitaan Muhammedin medinalainen ystävä Zaid ibn Thābit. Zaid ibn Thābitin kokoaman koraanilaitoksen rinnalla oli todennäköisesti useita vastaavanlaisia kokoelmia. Zaid ibn Thābitin kokoama quraišilaisten murretta seuraava koraanilaitos yleistyi vasta kalifi Otmānin julkaistua sen ja lähetettyä siitä kopiot islamilaisen maailman keskeisiin kaupunkeihin kuten Mekkaan, Medinaan ja Basraan. Koraanin suurat näyttävät olevan järjestetty pituuden mukaan. Poikkeuksen tässä kuitenkin tekee toinen eli Lehmän suura, joka on kaikkiaan 286 jaetta pitkä. Viimeinen Ihmisten suura käsittää vain 6 jaetta. Pituusjärjestyksen lisäksi on havaittu, että koraanin suurat noudattavat ikäjärjestystä. Ikäjärjestys kulkee pääosin takaperoisesti siten, että koraanin lopussa olevat lyhyemmät suurat ovat vanhimpia ja etuosassa olevat pitemmät suurat nuorimpia. Tästä syystä Koraanin painoksissa on yleensä jokaisen suuran alussa merkintä, onko se Mekkan vai Medinan aikakaudelta. Suurat ovat riimiproosamuodossa. Riimiproosa ei ole mitallista, mutta täysin loppusoinnullista. Tyyli oli Muhammedin aikana varsin tyypillinen uskonnollisten ja runollisten tekstien tehokeino. Riimitys helpottaa säkeiden muistamista, mutta tekee Koraanin kääntämisen muille kielille erityisen vaikeaksi. Koraanin suurat käsittelevät usein keskenään samoja asioita. Toistuvana teemana kirjassa on, että oikein uskovat pääsevät kuoltuaan paratiisiin ja vääräuskoiset joutuvat helvettiin. Koraanissa, toisin kuin Raamatussa, myös annetaan paikoin yksityiskohtaisia kuvauksia helvetissä odottavista kärsimyksistä. Koraanin suurista löytyy toistuvien teemojen lisäksi historiallista materiaalia, joka on osittain yhteneväinen Raamatun kertomusten kanssa. Jeesus on Muhammedin jälkeen Koraanissa useiten mainittu Islamin profeetta. Yksi huomattavimmista tutkimuksista Koraanin synnystä on Noeldeke-Schwalley'n Geschichte des Qorans.

Islamilainen ihannevaltio

Noeldeke-Schwalley Islamilaisessa maailmassa uskonnon ja politiikan läheinen suhde selittyy monelta osin lainsäädäntöoikeuden kautta. Klassinen poliittisen islamin teoria pitää islamilaisen valtion tunnusmerkkinä jumalakeskeisyyttä, jolloin koko islamilainen yhteiskunta on valjastettu jumalan lain, šarian toteuttamiseen. Hallinnon tärkein tehtävä on luoda olosuhteet, joissa ihmiset voivat elää Jumalan tahdon mukaisesti. Käytännössä fundamentalistisissa valtioissa – kuten Talibanien vuosina 1995–2001 hallitsemassa Afganistanissa – ihmisten on täytynyt elää hallinnon tulkitseman ja politisoiman Jumalan tahdon mukaisesti. Ihanteellinen islamilainen valtio perustaa ideologiansa ja toimintansa islamin normeille. Malli on löydettävissä legendanomaisesta profeetta Muhammedin elämästä sekä hänen luomastaan teokraattisesta valtiosta, joka kaatui profeetan kuollessa vuonna 632 jaa. Profeetta Muhammedissa itsessään yhdistyivät poliittinen ja uskonnollinen valta ja hän hallitsi maataan Jumalalta saamiensa ilmoitusten ja ilmestysten mukaisesti. Koska profeetta Muhammed oli viimeinen profeetta, "profeettojen sinetti", vastaava ihannevaltio ei ole enää milloinkaan mahdollinen. Profeetan kuolema aiheutti myös valtatyhjiön kehittyvään ja nopeasti laajenevaan arabiyhteisöön. Valtion kasvaessa suurvallaksi muslimit pyrkivät kehittämään sääntöjä, jotka säätelisivät valtion toimintaa Jumalan edellyttämällä tavalla ja pitäisivät valtion lähempänä islamilaista ihannetta. Lainsäädännön ongelman muodosti vallanjako, sillä Muhammedille ei ollut yhtä selkeää seuraajaa. Erilaiset ratkaisumallit valtatyhjiön täyttämiseksi muodostuivat kehityksen tuloksina eriytyneiksi oppisuunnikseen, joista muslimien enemmistöä edustaa sunnalaisuus ja vähemmistöä šiialaisuus. Nyttemmin 1980- ja 1990-luvuilla muslimit ovat palanneet uudelleen samoihin ongelmiin lain asemasta yhteiskunnasta, sekä sen sisällöstä ja alkuperästä. Jotkut muslimit tahtovat luopua maallisen valtion ja lainsäädännön ajatuksista kokonaan ja korvata ne Muhammedin kautta ilmenneille Jumalan opetuksilla. Muslimiveljeskunnan perustaja Hasan al-Banna määrittelee islamistisen ihannevaltion nykyajan vaatimusten mukaisesti ja hänen näkemyksensä nauttii suhteellisen laajaa kannatusta niin sanottujen islamistien keskuudessa. Al-Banna kuvailee autoritaarisen ihannevaltionsa järjestäytymistä seuraavalla tavalla: valtio koostuu kolmesta osasta, joista ensimmäinen on Koraanin pohjaava perustuslaki, toinen on neuvonantoon, šuuraan, perustuva yksipuolueinen parlamentti ja kolmas on oikeudenmukainen hallitsija, joka noudattaisi islamin lakeja ja kansan enemmistön tahtoa. Tällaisessa valtiomallissa ei ole tilaa oppositiolle tai uskonnollisille vähemmistöille ja al-Banna itsekin korosti, ettei valtio voisi pysyä yhtenäisenä, jollei vältettäisi keskustelua muun muassa filosofiasta ja metafysiikasta.

Islam nykyään

metafysiikasta enemmistöä ja vaaleammat šiialaista enemmistöä.]] CIA World Factbook 2004:n mukaan islam on maailman toiseksi suurin uskonto. Noin 18 % muslimeista asuu arabimaissa, 20 % Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja noin 30 % Pakistanissa, Intiassa ja Bangladeshissa. Eniten yhden maan sisällä muslimeita on Indonesiassa. Myös Euroopassa, Keski-Aasiassa ja Kiinassa on merkittävät muslimiyhteisöt. Valtiot, joissa on eniten muslimeja (arvioitu lukumäärä): #Indonesia (213 469 356) #Pakistan (156 491 617) #Intia (129 631 726) #Bangladesh (127 001 272) #Egypti (70 530 237)

Islam Suomessa

Islaminuskolla on suhteellisen pitkät perinteet Suomessa. Tataarivähemmistö on harjoittanut islamia jo 1800-luvun alkupuolelta asti. Ensimmäiset tataarit muuttivat Venäjältä Suomeen kauppiaiksi pian Suomen sodan jälkeen. Helsingin tataarit perustivat maamme enimmäisen islam-yhdistyksen 1830 ja seurakunnan 1925. Esimerkiksi talvi- ja jatkosodissa islaminuskoisille järjestettiin useimmiten vapaata uskonnon tärkeimpien juhlien ajaksi. Nykyisin Suomessa on noin 700 tataaria, joilla on moskeija myös Järvenpäässä ja Tampereella. He ovat pysyneet erossa myöhemmin tulleista muslimeista, eikä seurakuntiinkaan oteta jäseniksi muita kieliä puhuvia. Viime aikoina islamia tunnustavien ihmisten määrä on ollut kasvussa, kun Suomeen on saapunut aiempaa enemmän maahanmuuttajia islamilaisista maista. Suhteet valtaväestöön ovat olleet pääosin hyvät, joskin joitain ongelmiakin on ilmennyt. Enemmän kuin uskonnosta ovat hankaukset syntyneet kulttuurillisista erimielisyyksistä, jotka usein virheellisesti luetaan yksin islamista johtuviksi.

Kirjallisuutta

-
-
-
-
-
-

Katso myös

- Allah
- Ajatolla
- Arabimaailma
- Islamilainen filosofia
- Koraani

Aiheesta muualla

- [http://www.islamopas.com/ Islam-opas] - suomalaisten muslimien kokoama sivusto, jolla tietoa uskonnosta.
- [http://omnibus.uni-freiburg.de/~riexinge/euroislam.html Islam in Western Europe] Luokka:Islam ms:Islam ko:이슬람교 ja:イスラム教 simple:Islam th:ศาสนาอิสลาม

Vishnu

Vishnu (hindiksi विष्‍णु) on hindulaisuuden jumaluuden kolmiopin ylläpitävä jumala (Brahma on luojajumala ja Shiva on luova ja tuhoava). Vishnua palvoo hindulaisuuden vaishnalainen (vishnulaisuus) suuntaus. Hindulaisuuden mukaan Vishnu on ilmestynyt maan päälle kymmenessä erilaisessa ruumiillistumassa eli avataroissa. Nämä ovat: # Matsya, kala # Kurma, kilpikonna # Varaha, villikarju # Narasimha, ihmisleijona # Vamana, kääpiö # Parashurama, Rama kirveen kanssa # Rama, Sri Ramachandra, Ayodhyan prinssi ja kuningas # Krishna, huilua soittava sininen jumalhahmo # Buddha tai Balarama # Kalki, joka ilmestyy Kali Yuga -kauden lopussa Vishnun puoliso on yltäkylläisyyden jumala Lakshmi. Vishnu kuvataan usein nelikätisenä ja sinisenä. Hänen tunnuksiaan ovat kiekonmuotoinen chakra/chakram ja kotilo. Luokka:Hindulaisuus Luokka:Jumalat ja:ヴィシュヌ simple:Vishnu

Sri Lanka

Sri Lankan demokraattinen sosialistinen tasavalta on saarivaltio Intian eteläpuolella. Kooltaan se on noin viidennes Suomen pinta-alasta, mutta asukkaita on yli kolme kertaa enemmän.

Historia

Pääartikkeli: Sri Lankan historia Sri Lanka on entinen Ison-Britannian siirtomaa. Tällöin siitä käytettiin nimeä Ceylon ennen vuotta 1972. Sri Lanka itsenäistyi vuonna 1948. Itsenäistymisen jälkeen aiemmin "herrakansana" olleiden tamileiden ja alistettujen singaleesien välit kiristyivät, ja lopulta syttyi pitkä ja verinen sisällisota. Tulitauko saatiin aikaan vuonna 2001, mutta rauhanneuvottelut eivät ole vielä johtaneet tulokseen. 21. huhtikuuta 2003 tamilisissit ilmoittivat keskeyttävänsä rauhanneuvottelut maan hallituksen kanssa.

Politiikka

Pääartikkeli: Sri Lankan politiikka Tasavallan presidentti valitaan kuusivuotiskaudelle suoralla vaalilla, ja hän toimii hallinnon johtajana, valtion päänä ja asevoimien ylipäällikkönä. Parlamentti voi päättää presidentin erottamisesta 2/3 enemmistöllä korkeimman oikeuden kanssa päättäessä samoin. Presidentti valitsee ministerit, jotka ovat vastuullisia parlamentille. Presidentin sijainen on pääministeri, joka on parlamentin suurimman puoleen johtaja. Parlamentti on yksikamarinen, 225-jäseninen ja se valitaan suhteellisella vaalilla kuusivuotiskaudeksi. Äänioikeus on yleinen. Suurimman äänimäärän kerännyt puolue saa ylimääräisiä paikkoja parlamentissa. (Tarkempi selitys järjestelmästä: "Explaining the Two-Party System in Sri Lanka's National Assembly", John Hickman, Contemporary South Asia, Volume 8, Number 1, March 1999, sivut 29–40.) Presidentti voi kutsua, erottaa tai päättää lakiasäätävän kokouksen ja hajoittaa parlamentin sen toimittua vähintään vuoden. Presidentti Chandrika Kumaratunga hajoitti parlamentin 7. helmikuuta 2004. Uudet vaalit pidettiin 2. huhtikuuta. Parlamentti sijaitsee Kotten kaupungissa.

Provinssit

Pääartikkeli: Sri Lankan provinssit Sri Lankassa on yhdeksän provinssia, suluissa pääkaupungit:
- Sri Lankan keskinen provinssi (Kandy)
- Sri Lankan itäinen provinssi (Trincomalee)
- Sri Lankan keskipohjoinen provinssi (Anuradhapura)
- Sri Lankan pohjoinen provinssi (Jaffna)
- Sri Lankan pohjoisläntinen provinssi (Kurunegala)
- Sabaragamuwa (Ratnapura)
- Sri Lankan eteläinen provinssi (Galle)
- Uva (Badulla)
- Sri Lankan läntinen provinssi (Colombo)

Maantiede

Colombo Sri Lankan saari sijaitsee Intian valtameressä, Bengalin lahti koillisessa. Mannarin lahti ja Palkin salmi erottavat sen Intian niemimaasta. Adamin silta, maayhteys Intiaan on nyt pääasiassa veden alla ja vain sarja matalikkoja ja karikkoja on enää pinnan yllä. Saari on etupäässä tasanko, saaren eteläosassa myös vuoristoa, jonka korkein huippu on 2524 m. Ilmasto on trooppinen; koillismonsuuni kestää joulukuusta maaliskuuhun ja kaakkoismonsuuni kesäkuusta lokakuuhun.

Luonnonkatastrofit

Intian valtameressä Maantieteellisestä sijainnistaan johtuen Sri Lanka oli altis vuoden 2004 tapaninpäivän luonnononnettomuudelle, jossa saaren etelä- ja itärannat kärsivät pahoin tsunamin aiheuttamista hyökyaalloista. Sri Lankassa tsunamissa kuoli yli 30 000 ihmistä ja loukkaantui yli 10 000 ihmistä.

Talous

Pääartikkeli: Sri Lankan talous Sri Lanka on kuuluisa teestä ja kanelista, 1996 maataloustuotteet käsittivät enää 20 % viennistä (vuonna 1970 93 %) ja Tekstiilit käsittivät jo 63 % viennistä. Itsenäistymisensä jälkeen sosialistinen Sri Lanka on avannut talouttaan yksityissektorille ja siirtynyt kohti markkinataloutta. BKT kasvoi 1990-luvulla keskimäärin 5,5 % vuodessa, kunnes kuivuus ja levottomuudet pudottivat sen 3,8 % 1996. Kasvu jatkui 1997–2000 5,3 % vuosivauhdilla. 2001 koettiin taantumaa johtuen energiapulasta, budjettiongelmista ja maailmanlaajuisesta taantumasta ja jatkuvista levottomuuksista. Hallitus ja LTTE solmivat aselevon 2002, ja Colombon pörssi kasvoi nopeimmin Aasiassa vuonna 2003. Sri Lanka on bruttokansatuotteella per capita mitattuna Etelä-Aasian rikkain maa.

Väestöjakauma

Pääartikkeli: Sri Lankan väestöjakauma Sri Lankan virallisia kieliä ovat singaleesi, tamili ja englanti. Väestön pääryhmät ovat singaleesit (75 %) ja tamilit (18 %). Singaleesit ovat pääosin Theravada-buddhalaisia, tamilit ovat pääosin hinduja ja asuvat maan pohjois- ja länsiosissa. Väestöstä 10 % puhuu äidinkielenään englantia. Lisäksi noin 7 % väestöstä on tamilia puhuvian muslimeja, eurooppalaisperäisiä (1 %), wanniyala-aettoja tai veddaheja tai aikaisempia kulttuureja. Uskonnot: buddismi 70 %, hinduismi 15 %, kristinusko 8 % (7 % katolilaisia, 1 % protestantteja), islam 7 % (enimmäkseen sunneja).

Kulttuuri

Pääartikkeli: Sri Lankan kulttuuri Pukeutuminen: Sri Lankassa naisten usein käyttämä vaate on sari. Miehet pukeutuvat usein sarongiin. Kriketti on suosittu urheilulaji. Tieteiskirjailija Arthur C. Clarke asuu Sri Lankassa.

Merkittävimmät luonnonvarat

- kalkkikivi
- grafiitti
- jalokivet
- fosfaatti

Merkittävimmät vientituotteet

- tee
- tekstiilit Luokka:Sri Lanka ms:Sri Lanka zh-min-nan:Sri Lanka ko:스리랑카 ja:スリランカ th:ประเทศศรีลังกา

Vegaani

Vegaani on henkilö, joka pyrkii välttämään kaikkia eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita ja eläinten "riistoon" perustuvia palveluita. Vegaani ei käytä ruokavaliossaan lainkaan lihaa, kalaa, munia, maitotuotteita, hunajaa tai näiden johdannaisia eikä yleensä pukeudu vaatteisiin, jotka on tehty nahasta, villasta tai silkistä. Veganismia harjoitetaan tavallisimmin eettisistä, uskonnollisista, ekologisista tai terveydellisistä syistä. Eettisistä syistä harjoitettu veganismi perustuu spesismin vastustamiseen tai ajatuksiin eläinten oikeuksista. Sana vegaani on lainattu englannin kielestä. Alkuperäisen sanan vegan keksivät ensimmäisen vegaaniliiton perustajat Britanniassa 1944 halutessaan erottua eläinkunnan tuotteita käyttävistä kasvissyöjistä. Sana muodostettiin yhdistämällä sanan vegetarian (vegetaristi) alku ja loppu. Tällä pyrittiin ilmaisemaan, että yleinen vegetarismi jättää mm. maitoteollisuuden tukemisellaan eläinten arvostuksen puolitiehen ja vasta veganismi on sen eettisen lähtökohdan looginen johtopäätös. Vegaaninen ruokavalio vastaa oikein koostettuna hyvin elimistön tarpeita. D-vitamiinin, raudan ja kalsiumin saantiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota; B12-vitamiini on helpoimmin saatavissa sillä rikastetuista elintarvikkeista, lisäravinteena tai pistoksena. Erityisesti lasten osalta ravintoaineiden saantia kannattaa tarkkailla aktiivisesti ja asiasta keskustella asiantuntijoiden kanssa. Vegaanilasten kasvusta ja ravitsemuksesta on kuitenkin tehty tutkimuksia Englannissa ja yksi tutkimus hiljattain Suomessakin http://www.vegaaniliitto.fi/esitteet/raskausjalapset.html Näiden tutkimusten mukaan ei ole mitään syytä miksi lapsi ei pärjäisi hyvin suunnitellulla ja monipuolisella vegaaniruokavaliolla kunhan B12-vitamiini annetaan vitamiinipillereinä ja kalsiumin saantiin kiinnitetään huomiota.

Tunnettuja vegaaneja

- Mohandas Gandhi
- Carl Lewis
- Bryan Adams
- Alicia Silverstone
- Moby

Katso myös

- Vegetarismi
- Kasvissyönti
- Ruoka

Linkkejä

- [http://www.vegaaniliitto.fi/ Vegaaniliiton sivusto]
- [http://www.vegansociety.com/ Britannian Vegan Societyn sivusto] (englanniksi)
- [http://www.veganrunners.net/ Vegan runners - A website for Sporting vegans, forum] Luokka:Ravinto-oppi Luokka:Ruoka

Muhammed

Profeetta Muhammed (noin 570, Mekka – 8. kesäkuuta 632, Medina) on islamin uskonnon perustaja. Nimi translitteroidaan latinalaisilla aakkosilla toisinaan myös Muhamed, Muhammad, Mohammad, Mohammed, Mohamed, Mahommed, Mehmed, Mehmet tai Mahomet. Islamin opin mukaan on olemassa ainoastaan yksi Jumala, jonka lopullisen ja täydellisen ilmoituksen profeetta Muhammed on välittänyt ihmiskunnalle. Muhammed syntyi rikkaaseen kauppiasperheeseen nykyisen Saudi-Arabian alueella. Hänen isänsä kuoli ennen Muhammedin syntymää ja hänet kasvatti hänen isoisänsä Abd al-Muttalib. Muhammedin ollessa 6-vuotias hänen äitinsä Amina kuoli ja 8-vuotiaana hän menetti isoisänsä. Hänen kasvattajakseen tuli hänen setänsä. Muhammedista tuli kauppias. Hän matkusti ympäri Arabiaa ja kävi kauppareittejä pitkin myös Syyriassa. Hän meni naimisiin rikkaan lesken Khadijahin kanssa. Khadijah synnytti hänelle viisi lasta, neljä tytärtä ja yhden pojan. Lapsista tunnetuin oli tytär Fatimah. Muhammed alkoi nukkua luolassa lähellä Mekkaa. Perimätiedon mukaan noin vuoden 610 tienoilla meditoimassa ollut Muhammed näki arkkienkeli Gabrielin. Hän hämmentyi näystä ja uskoi nähneensä harhoja, mutta Khadijah oli varma sen olleen todellinen näky. Khadijahia pidetään ensimmäisenä Muhammedin seuraajana ja muslimina. Myöhem