:: wikimiki.org ::
| Celsiusaste |
Celsiusaste
Celsiusaste (tunnus °C) on lämpötilan yksikkö, joka on nimetty ruotsalaisen astronomin Anders Celsiuksen (1701—1744) mukaan. Hän ehdotti asteikon käyttöönottoa vuonna 1742. Celsius-asteikko suunniteltiin siten, että veden jäätymispiste on sadassa asteessa ja kiehumispiste nollassa asteessa normaalipaineessa. Myöhemmin asteikko käännettiin ympäri. Celsiusaste on lämpötilan SI-järjestelmän mukainen johdannaisyksikkö.
Aiheesta muualla
- [http://www.chemie.fu-berlin.de/chemistry/general/units_en.html#temp Lämpotilayksiköiden muuntolaskuri] (englanniksi)
- [http://koti.mbnet.fi/loge/linkit/temp.htm Lämpotilayksiköiden muuntolaskuri] (suomeksi)
Luokka:lämpötilayksiköt
ko:섭씨 온도
ja:セルシウス度
Ruotsi
Ruotsi on pohjoismainen perustuslaillinen monarkia. Sillä on yhteinen maaraja Suomen lisäksi Norjan kanssa.
Historia
Pääartikkeli: Ruotsin historia
Ruotsin nykyisistä kieliryhmistä vanhin ovat mahdollisesti saamelaiset. Kuitenkin myös indoeurooppalainen kielimuoto, josta ruotsin kieli vähitellen on kehittynyt, levisi maahan jo kivikaudella.
800- ja 900-lukujen aikana eteläisessä Ruotsissa vallitsi viikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja kolonosoivat Itämeren alueella, Venäjällä ja aina Mustallamerellä asti. Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla.
Suomesta tuli osa Ruotsia joskus 1100- ja 1200-luvun aikana. Suomea kutsuttiin 1300- ja 1400-luvuilla ruotsalaisissa asiakirjoissa Itämaaksi.
Vuonna 1389 perustettiin Kalmarin unioni, kun Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningaskunnat tulivat saman hallitsijan alaisiksi. 1400-luvulla Ruotsi taisteli päästäkseen irti Tanskan vallasta. Ruotsi erosi unionista vuonna 1521 ja erosta tuli lopullinen kun Kustaa Vaasasta tuli Ruotsin kuningas 1523.
1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta, erityisesti kuningas Kustaa II Aadolfin ansiosta. 1700-luvulla Ruotsin suurvalta-asema luhistui. Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin Suuressa Pohjan sodassa. Suomen sodassa vuonna 1808 Venäjä valtasi Suomen Ruotsilta.
Ruotsi oli puolueeton ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Kylmän sodan aikana Ruotsi pysyi myös puolueettomana. Ruotsi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995.
Politiikka
Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttävät yksikamarinen parlamentti (valtiopäivät, ruotsiksi riksdag) sekä pääministerin johtama hallitus.
Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Ruotsin eduskuntapuolueita ovat (suluissa kansanedustajien määrä)
- Socialdemokraterna (Sosiaalidemokraattinen puolue) (144)
- Moderata samlingspartiet (Kokoomuspuolue) (55)
- Folkpartiet liberalerna (Kansanpuolue) (48)
- Kristdemokraterna (Kristillisdemokraatit) (33)
- Vänsterpartiet (Vasemmistopuolue) (30)
- Centerpartiet (Keskustapuolue) (22)
- Miljöpartiet de Gröna (Ympäristöpuolue) (17)
Ruotsissa on Sosiaalidemokraattisen puolueen muodostama vähemmistöhallitus, jota tukevat Vasemmistopuolue ja Ympäristöpuolue. Pääministeri on Göran Persson.
Sisäpolitiikka
Ruotsin suuri saavutus oli 1930-luvulta alkaen erityinen sosiaalivaltio eli Kansankoti (Folkhemmet) joka melkoisesti paransi kansalaisten taloudellista asemaa ja yhdenvertaisuutta. 1980-luvun lopulla Ruotsin taloudellinen tilanne on kuitenkin muuttunut epävarmemmaksi, mikä on johtanut hyvinvointivaltion rahoituskriisiin, mikä vaikeutti järjestelmän ylläpitoa.
Kansainväliset suhteet
Ruotsi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen Dag Hammarskjöld oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953-1961.
Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Liittoutumattomuudella on Ruotsissa vankka kansan tuki.
Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsen 1.1.1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan union jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3% ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta euroon, kun se täyttää ns. Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät Euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä.
euro
Läänit
Ruotsi on jaettu 21 lääniin (län). Läänit on edelleen jaettu 290 kuntaan (kommun). Ruotsi jaetaan myös tradition mukaan maihin (land) (Sveanmaa, Göötanmaa sekä Norlanti) ja maakuntiin (landskap).
- Blekingen lääni
- Gotlannin lääni
- Gävleborgin lääni
- Hallannin lääni
- Jämtlannin lääni
- Jönköpingin lääni
- Kalmarin lääni
- Kronobergin lääni
- Norrbottenin lääni (Pohjoispohjan lääni)
- Skoonen lääni
- Södermanlannin lääni
- Taalainmaan lääni
- Tukholman lääni
- Upsalan lääni
- Värmlannin lääni
- Västerbottenin lääni (Länsipohjan lääni)
- Västernorlannin lääni (Länsi-Norlannin lääni)
- Västmanlannin lääni
- Länsi-Göötanmaan lääni
- Örebron lääni
- Itä-Göötanmaan lääni
Maantiede
Ruotsin maantiede
Ruotsi on sekä pinta-alaltaan (450 000 neliökilometriä) että väestöltään (noin 9 miljoonaa) jonkin verran Suomea suurempi.
Ruotsin pääkaupunki on Tukholma. Muita kaupunkeja ovat muun muassa Malmö, Göteborg, Uppsala, Haaparanta, Luulaja ja Uumaja. Katso Luettelo Ruotsin kunnista.
Väestö
Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, suurin vähemmistökieli on suomi. Maalla ei kuitenkaan ole Suomen tapaan lainsäädännöllä määrättyä virallista kieltä ruotsin hallitsevasta asemasta huolimatta. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romaani ja jiddish. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran (Gällivare), Jokkmokkin ja Kiirunan kunnissa ja niiden läheisyydessä. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa. Vähemmistökielillä ei kuitenkaan ole samaa asemaa kuin ruotsilla Suomessa. Romaanilla ja jiddishillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä.
Ruotsissa asuu suuri määrä ulkomaalaissyntyisiä maan vapaamielisen pakolaisten vastaanoton ja 1960- 1980-luvulle vallinneen aktiivisen siirtotyöläispolitiikan ansiosta.
Suurin osa ruotsalaisista on luterilaisia. Vielä muutamia vuosia sitten luterilaiseen kirkkoon kuuluminen oli pakollista, ja sen lisäksi sai kuulua johonkin muuhun uskontokuntaan. Ruotsalaiset ovat yleisesti ottaen huomattavasti suomalaisia vähemmän uskonnollisia.
Talous
Ruotsin talous painottuu voimakkaammin metalli- ja kemianteollisuuteen samoin kuin Suomen.
Volvo, Saab, Ericsson, Tetrapak, Asea ja Nobel ovat olleet ruotsalaisen talouselämän kivijalkoja ja omistus on monimutkaisten, eri äänivaltaisten osakkeiden kautta keskittynyt muutamalla mahtiomistajalle muun muassa Wallenberg-suvulle. Viime vuosien aikana omistus on monessa yhtiössä siirtynyt kansainväliseen omistukseen ja tämä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen.
Merkittävimmät luonnonvarat
- sinkki
- rautamalmi
- kupari
- lyijy
- hopea
- uraani
- puu
Merkittävimmät vientituotteet
- koneet
- paperituotteet
Aiheesta muualla
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Ruotsi Google Mapsissa]
Luokka:Ruotsi
als:Schweden
ms:Sweden
zh-min-nan:Sverige
[[got:
1701 Tapahtumia
- Brandenburgin vaaliruhtinaskunnasta tuli Preussin kuningaskunta.
- Englanni parlamentti antaa asetuksen kruununperimysjärjestyksestä.
Syntyneitä
- 27. marraskuuta – Anders Celsius, ruotsalainen fyysikko.
Kuolleita
- Kapteeni Kidd, merirosvo
- Jaakko II Englannin kuningas (Skotlannin Jaakko VII)
Luokka:1700-luku
ko:1701년
simple:1701
1742 Tapahtumia
-
Syntyneitä
- 16. joulukuuta: Gebhard Leberecht von Blücher, Wahlstattin ruhtinas
- Michael Anckarswärd, sotilas
Kuolleita
- 12. heinäkuuta: Evaristo Abaco, säveltäjä
Luokka:1700-luku
ms:1742
ko:1742년
NormaalipaineLyhenteellä NTP ("normal temperature and pressure") tarkoitetaan normaalilämpötilaa ja -painetta, mikä on määritelty seuraavasti:
Paine 1 atm = 101,325 kPa = ilmakehän paine
Lämpötila 0 °C = 273,15 K
Määritelmä on tärkeä tehtäessä mittauksia ja dokumentoitaessa erilaisia fysikaalisia ja kemiallisia prosesseja.
Katso myös
- Moolitilavuus
luokka:kemia
SI-järjestelmäKansainvälinen yksikköjärjestelmä eli SI-järjestelmä (Système International d'Unités) on maailman yleisin mittayksikköjärjestelmä. SI-järjestelmästä päätetään kansainvälisen mitta- ja painotoimiston (Bureau International des Poids et Mesures) järjestämissä konferensseissa. SI-järjestelmä perustettiin 1960 ja viimeisin lisäys siihen on tehty 1971. SI-järjestelmän mittayksiköitä voi käyttää maailmanlaajuisesti, ja useissa maissa lainsäädäntö määrää niiden käytön. Eräät maat, etupäässä Yhdysvallat ja Iso-Britannia, käyttävät edelleen järjestelmän ulkopuolisia mittayksiköitä, mutta nämäkin yksiköt on määritelty SI-yksiköiden avulla.
Yksikköjärjestelmien historia
Metrisen SI-yksikköjärjestelmän juuret ovat jo 1700-luvun lopussa, jolloin alettiin määritellä metriä ja rakennettiin sille vertailukappale. Kilogramman massalle tehtiin myös vertailukappaleita jo 1700-luvun lopulla Ranskassa. Muutoinkin huomiota kiinnitettiin aikaisempina aikoina enemmän yksittäisiin yksiköihin, kuin fysiikan perusteena tarvittavaan yksikköjärjestelmään. Tämä on ymmärrettävää, koska metriä ja kilogrammaa tarvittiin lähinnä kaupankäynnin ja erilaisen rakentamisen mittausten välineenä.
SI-yksikköjärjestelmän taustalla ovat cgs-järjestelmä, MKS-järjestelmä ja MKSA-järjestelmä (tunnettu myös nimellä Giorgi System). Cgs-järjestelmää (lyhenne toisinaan C.G.S.) on käytetty 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvun alkuun. Lyhenne cgs tulee järjestelmän perusyksiköistä senttimetri (cm), gramma (gr) ja sekunti (sec). 1900-luvulla käyttöön tuli MKS-järjestelmän mukaisia yksiköitä (metri, kilogramma ja sekunti). Tästä järjestelmästä on kehitetty myös versiota MKSA (metri, kilogramma, sekunti ja ampeeri).
SI-järjestelmän perusyksiköt
SI-järjestelmä koostuu seitsemästä perusyksiköstä suureille pituus, massa, sähkövirta, aika, lämpötila, ainemäärä ja valovoima. Muut paitsi kilogramma on määritelty pohjautuen luonnonilmiöihin ja -vakioihin. Kilogramma pohjautuu prototyyppikappaleeseen. Perusyksiköt ovat:
CGPM on yleinen paino- ja mittakonferenssi (Conférence Générale des Poids et Mesures)
Johdannaisyksiköitä joilla on erityinen nimi
Useille yleisesti käytetyille yksiköille on annettu omia nimiä niiden käytön helpottamiseksi, vaikka ne ovatkin määriteltävissä perusyksiköiden suhteina:
Muita SI-järjestelmän mukaisia johdannaisyksiköitä
Seuraavassa luotellaan SI-järjestelmän mukaisesti johdettuja yksiköitä yleisimmin mitattaville suureille:
Lisäyksiköitä
SI-järjestelmän varsinaisten yksikköjen lisäksi käytetään myös muutamia perinteisiä yksikköjä arkisille suureille, koska esim ajan ilmoittaminen vain sekuntien kerrannaisina olisi varsin epäkäytännöllistä:
Kerrannaisyksiköt
Kerrannaisyksiköt ilmoittavat suhteen perusyksikköön, esim. yksi kilometri (1 km) on tuhat metriä (1000 m):
SI-järjestelmän kerrannaisyksiköt
| Kerrannaisyksikkö |
Tunnus |
Merkitys |
Kerroin 10 potensseina |
| jotta | Y | kvadriljoonakertainen |
·1024 |
| tsetta | Z | tuhattriljoonakertainen |
·1021 |
| eksa | E | triljoonakertainen |
·1018 |
| peta | P | tuhatbiljoonakertainen | ·1015 |
| tera | T | biljoonakertainen | ·1012 |
| giga | G | miljardikertainen | ·109 |
| mega | M | miljoonakertainen | ·106 |
| kilo | k | ·1000, tuhatkertainen | ·103 |
| hehto | h | ·100, satakertainen | ·102 |
| deka | da | ·10, kymmenkertainen | ·101 |
| | | |
| desi | d | ·1/10 = 0,1, kymmenesosa | ·10−1 |
| sentti | c | ·1/100 = 0,01, sadasosa | ·10−2 |
| milli | m | ·1/1000 = 0,001, tuhannesosa | ·10−3 |
| mikro | μ | miljoonasosa | ·10−6 |
| nano | n | miljardisosa | ·10−9 |
| piko | p | biljoonasosa | ·10−12 |
| femto | f | tuhannesbiljoonasosa | ·10−15 |
| atto | a | triljoonasosa |
·10−18 |
| tsepto | z | tuhannestriljoonasosa |
·10−21 |
| jokto | y | kvadriljoonasosa |
·10−24 |
Kirjoitussäännöt
Seuraavia sääntöjä noudatetaan SI-yksiköitä kirjoitettaessa:
- Järjestelmän tunnukset kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, paitsi jos ko. mittayksikön nimi on johdettu henkilönimestä. Esimerkiksi paineen SI-tunnus on Pa (keksijän Blaise Pascalin mukaan), mutta itse yksikkö on pascal.
- Luvun ja mittayksikön väliin laitetaan välilyönti.
- Pitkät mittaluvut jaotellaan kolmen luvun sarjoihin, ja välimerkkinä käytetään välilyöntiä; esimerkiksi 250 000 kg.
- Vuoteen 1997 asti ainoa sallittu desimaaliosan erotin oli pilkku, mutta nykyään desimaalipistettä saa käyttää tekstissä, joka on pääosin englanninkielistä. Muissa kielissä käytetään desimaalipilkkua.
Taivutuspäätteiden merkitseminen tekstissä. Jos lukusana ja yksikkö ovat samassa sijamuodossa, tunnukseen merkitään taivutuspääte kuten muihinkin lyhenteisiin. Sen sijaan tunnuksen edessä olevaan lukuun ei koskaan merkitä taivutuspäätettä. Esimerkiksi:
:Aallonkorkeus arvioitiin 4 m:ksi. (neljäksi metriksi)
:Tuulennopeus kasvoi 10 m/s:iin. (kymmeneen metriin sekunnissa)
:Aallonkorkeus ei ylittänyt 5 m:ä. (viittä metriä)
Jos lukusana on nominatiivissa ja yksikkö partitiivissa, mitään päätteitä ei kuitenkaan merkitä. Tämä ”poikkeus” on itse asiassa hyvin yleinen tapa käyttää yksiköllisia lukuja:
:Aallonkorkeudeksi arvioitiin 4 m. (neljä metriä)
:Tuulennopeus oli 10 m/s. (kymmenen metriä sekunnissa)
Katso myös
- Wikisource:Suomeen metrijärjestelmä
Aiheesta muualla
- [http://physics.nist.gov/cuu/Units/index.html NIST Physics Laboratory. International System of Units]
- [http://www.sfs.fi/standard/si-opas.pdf Suomen Standardisoimisliitto. SI opas] SI-opas PDF-muodossa
- [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1992/19920371 Suomen Mittayksikköasetus (371/1992)]
Luokka:Fysiikka
Luokka:Kemia
Luokka:Yksiköt
Luokka:Elektroniikka
Luokka:Matematiikka
ko:SI 단위계
ja:国際単位系
simple:SI
th:หน่วยเอสไอ
ruletka low cost car hire cytaty niusy luxury hotel prague
|
|
|
|
