De jure

De jure tai de iure on ilmaus, joka sananmukaisesti tarkoittaa "lakiin perustuen". Sen rinnalla esiintyy termi de facto, joka viittaa käytäntöön. De jure kuvaa poliittista tilannetta, jossa valtiolla tai muulla poliittisella toimijalla on laki tai sopimus asiasta. Esimerkiksi Suomessa on de jure kaksi virallista kieltä, joita on voitava käyttää viranomaisen kanssa asioitaessa, kun taas mm. Ruotsissa ja Yhdysvalloissa ei ole de jure virallisia kieliä. Luokka:Oikeustiede

De facto

De facto on latinankielinen käsite, joka tarkoittaa "käytännössä" tai "yleisesti", yleensä de juren ("lain mukaan") vastakohtana. Asiat, jotka ovat de facto yleensä kehittyvät autonomisesti ilman erillistä standardin, lain, säännön tai sopimuksen tekoa.

De facto -standardeja

Kun uusia tuotteita halutaan käyttöön nopeammin mitä niitä ehditään standardoida syntyy yleensä de facto -standardi. Tämä käytännön standardi on yleensä saavuttanut hallitsevan markkinaosuuden ja sitä aletaan usein käyttää myös muiden valmistajien vaastaaviin tuotteisiin. Toteutustavat ovatkin levinneet ainoastaan kaupallisista syistä, eivätkä välttämättä ole teknisesti parhaita mahdollisia ratkaisuja. Tyypillisiä de facto -standardien luojia ovat yritykset. Tunnetuimpia de facto -standardeja ovat mm. IBM PC, VHS ja TCP/IP. De jure -standardit voivat poiketa de factoista, esimerkiksi Yhdysvalloissa kilometri on de jure -standardi, mutta silti maili (=1609,344 m) on de facto -standardi.

De facto -vallanpitäjät

Suomessa presidentti valitaan lainmukaisilla vaaleilla, joten presidentin asema on valtionpäämies de jure. Vallanpitäjien asema voi silti olla myös de facto, jos he ovat nousseet valtaan laittomin menetelmin. Esimerkiksi Chilen Augusto Pinochet nousi valtaan sotilasvallankaappauksen avulla ja oli siten valtionpäämies de facto. Pinochet virallisti myöhemmin asemansa. Kun Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät Neuvostoliiton romahdettua 1990-luvun alussa, useimmat maat tunnustivat niiden itsenäisyyden de jure. Suomi ei kuitenkaan tehnyt näin. Presidentti Mauno Koiviston kannanoton mukaan Suomi oli tunnustanut Baltian maat osaksi Neuvostoliittoa vain de facto, ja siksi niille I maailmansodan jälkeen annetut de jure -tunnustukset olivat edelleen voimassa. Baltian maat olisivat siis kylmän sodan ajan olleet lakiteknisesti käytännössä neuvostotasavaltoja mutta teoriassa itsenäisiä. Luokka:Lentävät lauseet ja:デファクトスタンダード

Valtio

Valtio on Max Weberin määritelmän mukaan "oikeusjärjestyksenä ja hallitsemiskoneistona toimiva pakkoyhteisö, joka onnistuneesti vaatii itselleen fyysisen väkivallan käytön legitiimiä monopolia määrätyllä maantieteellisellä alueella". Yleensä tähän määritelmään liitetään myös vaatimus siitä, että väkivaltamonopoli yleisesti hyväksytään alueella. On hyvä huomata, että väkivaltamonopolin yleinen hyväksyntä on mahdollista myös diktatuureissa ja muissa totalitaarisissa järjestelmissä. Käsitteet valtio, yhteiskunta ja kansakunta sekoitetaan usein: Yhteiskunta muodostuu ihmisten kaikkien vuorovaikutussuhteiden verkostosta josta valtio on vain osa. Yhteiskunta jaetaan mm. hegeliläisessä ja liberalistisessa perinteessä valtioon ja kansalaisyhteiskuntaan. Uudemmissa teorioissa yhteiskunta jaetaan usein kolmeen osa-alueeseen: valtiolliseen, (yksityiseen) taloudelliseen ja varsinaiseen kansalaisyhteiskuntaan. Kansakunta on käsite joka viittaa yleensä valtion tai jonkin etnisen ryhmän jäsenten yhteisöön. Moderni valtio, jonka voi katsoa syntyneen feodalismin ajan jälkeen 1500-luvulta eteenpäin, on rakentanut legitimiteettinsä pitkälti siihen, että sen on katsottu olevan kansakunnan organisaatio, kansallisvaltio.

Suomen valtio

Suomessa valtion legitimiteetti perustuu demokraattiselle valtioteorialle ja hallitusmuodon 2 §:n mukaan valtiovalta kuuluu kansalle. Vaaleilla hankitun valtuutuksen perusteella eduskunta käyttää yhdessä tasavallan presidentin kanssa lainsäädäntövaltaa, ja riippumattomat tuomioistuimet käyttävät tuomiovaltaa. Valtion yleistä hallitusta varten taas on olemassa valtioneuvosto. Hallitusmuodon mukaisessa kolmijako-opissa esitetään käsitys kansakunnan valtiollisen vallan jakamisesta.

Valtion tehtävät

(1900-luvun alussa Woodrow Wilsonin jaottelun mukaan)
- järjestyksen vaaliminen; ihmisten ja omaisuuden suojaaminen väkivallalta
- miehen ja vaimon, lasten ja vanhempien välisten oikeudellisten asioiden käsittely
- omaisuuden hallussapito, siirto ja vaihdon säätely sekä näiden oikeudellisten vastuualueiden määrääminen velkojen ja rikosten suhteen
- sopimusoikeuksien määrittäminen yksilöiden välillä
- rikosten rankaisu ja määrittely
- oikeusriitojen ratkaisu siviiliasioissa
- poliittisten velvollisuuksien, oikeuksien ja kansalaisuuden määrittäminen
- valtion asioiden hoito toisten valtioiden kanssa; valtion suojaaminen ulkoiselta vaaralta tai hyökkäykseltä sekä valtion kansainvälisten suhteiden edistäminen Sittemmin valtion tehtävien piiri on etenkin läntisissä demokratioissa laajentunut.

Erilaiset valtiotyypit

Ideologia, jossa valtio puuttuu lähes täydellisesti yhteiskunnan toimintaan, tunnetaan nimellä totalitarismi. Suomessa valtioon kuuluu sellaisia piirteitä, että voidaan käyttää termiä hyvinvointivaltio. Libertaarisessa teoriassa valtio joko on minimaalisimmillaan supistettu pelkäksi väkivaltakoneistoksi, jolloin käytetään termiä yövartijavaltio (ideologiana minarkismi), tai valtiosta on luovuttu kokonaan ja siirrytty autonomisiin kapitalistisiin alueisiin (ideologiana anarkokapitalismi). Valtion valvomat oikeudet voidaan jakaa kahteen ryhmään: negatiiviset oikeudet ja positiiviset oikeudet. Negatiivinen oikeus on vapaus joltakin: vapaus kidutuksesta tai oikeus tuoda mielipiteensä julki ilman rangaistusta (ts. sananvapaus). Positiivinen oikeus on oikeus johonkin: oikeus koulutukseen tai oikeus ruokaan. Perinteiset länsimaiset oikeusvaltiot pitävät ihmisoikeuksia ja muita negatiivisia oikeuksia usein itsestäänselvyyksinä. Sen sijaan maan politiikan vasemmistolaisuus määrää sen, missä määrin positiivisia oikeuksia on toteutettu. Suomalainen hyvinvointivaltio pyrkii perinteisesti tarjoamaan hyvin suuren osan positiivisista oikeuksista. Monet kommunistiset ja totalitaristiset valtiot – Kiina etunenässä – loukkaavat kansalaistensa negatiivisia oikeuksia ja ihmisoikeuksia oikeuttaen loukkauksen positiivisilla oikeuksilla. "Kansalaisilla ei ehkä ole sananvapautta, mutta he saavat syödäkseen" kuuluu heidän perustelunsa.

Yhteiskuntateoriat

Erilaiset yhteiskuntateoriat voidaan jakaa mm. individualistisiin ja kollektivistisiin. Alkuperäiset moraaliset yhteiskuntateoriat, joista kaikkien muiden teorioiden voidaan sanoa kasvaneen, ovat liberalismi, demokratia ja sosialismi. Historiallinen kehitys on tapahtunut tuossa järjestyksessä. Puoluepoliittinen ryhmittäytyminen on kuitenkin tapahtunut pitkälti erilaisten konkreettisten asia- ja intressiristiriitojen eikä suoraan suurten poliittisten teorioiden mukaan.
- Liberalismi
- Anarkokapitalismi: valtio loukkaa aina ihmisten oikeuksia, joten sitä ei voi perustella.
- Minarkismi: yövartijavaltio on pienin paha tai yövartijavaltio syntyy luonnonoikeuksia loukkaamatta (Robert Nozick)
- Sosiaaliliberalismi: yksilönvapauksista voidaan joustaa, kun heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointi turvataan (John Rawlsin Oikeudenmukaisuusteoria) tai kokonaishyöty on riittävä (utilitarismi)
- Demokratia
- Rousseau: jos kansan yleistahto määrää yksilöiden vastaisesti, toteutuu kollektivistinen vapaus eikä vapauden periaatetta näin loukata
- Hegel: valtio on ihmiskunnan kehityksen tulos ja itseisarvo, mahdollisuus ihmisille toteuttaa ei-itsekkäitä päämääriä
- Marxilaisuus: valtio on aina luokkaherruuden väline
- marxismi-leninismi: valtiovallasta on tehtävä proletariaatin herruuden väline
- anarkososialismi: valtiovalta, kuten muutkin herruden muodot, on tuhottava

Valtio organisaationa

Valtio on myös yksi ihmisen organisoitumisen muoto. Sitä edeltää klaani tai heimo ja sitä seuraa moderni kulttuuri ja globalisaatio. Valtio tuli mahdolliseksi hierarkkisen organisaatiomuodon keksimisen myötä. Valtio mahdollisti uuden hallinnon elättämisen lähinnä maatalouden ylijäämän, verotuksen turvin. Quincy Wrightin mukaan kauppa ja teknologia edeltää organisatorista ja lakiin perustuvaa muutosta. Tämän mukaan globaali tietotekniikka ja globaali vapaakauppa ennakoisivat globaaleja organisaatioita ja globaaleja lakeja. Globalisaatio tuskin merkitsee valtion nopeata romuttumista, mutta selvästi sen roolin muuttumista. Itseorganisoitumista soveltaen globaali taso kontrolloi muodostuttuaan alempia, kulttuuria ja valtioita. Vrt. valtion kontrolli kansalaisiin. Valtioiden toiminnassa tarvitaan yhä enemmän valtioiden välistä, jopa globaalia yhteistoimintaa. Em. kehitys korostaa mm. kokonaisturvallisuuden käsitettä.

Katso myös

- Luettelo valtioista
- sodankäynti valtioiden aikana Luokka:Politiikka Luokka:Hallinto ja:国家 simple:State th:รัฐ

Sopimus

Sopimus on kahden tai useamman tahon välinen. Sopimuksessa kaikki osapuolet sitoutuvat sopimuksessa määriteltyyn toimintaan sopimuksessa määritellyin ehdoin. Sopimus ei voi olla yksipuolinen, tällöin puhutaan lupauksesta. Sopimus voidaan tehdä suullisesti tai kirjallisesti. Periaatteessa molemmat ovat yhtä päteviä, mutta suullisessa sopimuksessa näyttö on hankalampaa. Sopimusosapuolia voivat olla yksityiset henkilöt, julkisoikeudelliset henkilöt (yhteisöt tai yritykset) taikka viranomaiset. Sen, millaisia sopimuksia voidaan tehdä, määrittelee sopimusvapaus. Valtiot voivat tehdä keskenään valtiosopimuksia. luokka: Sosiaaliset suhteet

Luokka:Oikeustiede

Oikeustieteeseen liittyviä artikkeleja. Luokka:Tiede Luokka:Yhteiskunta

Мінеральні добрива

Штучні (мінеральні) добрива, вироби однієї з галузів хім. пром-сти, що містять поживні елементи, потрібні для сіль, госп-ва. Застосування Ш. д. сприяє збільшенню врожайности с.-г. культур, покращенню якости продукції та спричиняється до підвищення стійкости рослин у несприятливих кліматичних умовах. Найчастіше у ґрунті немає відповідної кількости азоту, фосфору й калію. Тому азотні, фосфорні і калійні мінеральні добрива широко застосовуються у сіль. госп-ві. У другій пол. XIX — на поч. XX ст. Україна, як зрештою і Рос. Імперія, імпортували калійні добрива і калійні солі. Експлуатацію родовищ на Україні розбудовано по другій світовій війні. Пром. виробництво сконцентроване на зах.-укр. землях. На Передкарпатті відомі 13 родовищ, у тому ч. калусько-глинське, стебницьке і бориславське родовища калійних солей. На їх базі в Калуші й Стребнику створено хім. комбінати, що виробляють калійні добрива. Родовища калійних солей відкрито також на півн.зах. окраїні Донбасу б. м. Слов'янське й Артемівське. Хлорид калію виробляє тепер Дніпропетровський титаномагнієвий комбінат. Азотно-тукову промисловість створено ще перед другою світовою війною, і ця галузь обслуговує потреби сіль. госп-ва і пром-сти. Виробництво азоту розміщено близько великих коксохім. зав. на Донбасі й Придніпров'ї, а також на трасі газопроводу Ставропіль — Москва (Лисичанське й ін.). Пром-сть фосфатних добрив виробляє мінеральні фосфатні і складні добрива, фосфатні солі, сірчану кислоту й ін. вироби. На Україні від довшого часу діяли одеський і вінницький суперфосфатні зав., що їх за повоєнних pp. реконструйовано і значно розбудовано. Збудовано нові зав. у Сумах, Костянтинівці й Одесі. Фосфатні добрива виготовляють також підприємства чорної й кольорової металюрґії, зокрема ждановський зав. «Азовсталь». Крім покриття власних потреб, фосфатні добрива Україна вивозить у всі півд. р-ни СССР. Виробництво мінеральних добрив (у 1000 т) (у перерахунку на 100-відсотковий вміст поживних речовин) | 1913 | 1940 | 1965 | 1975 | 1984 Мінеральні добрива | 36 | 1012 | 1582 | 3058 | 4790 в тому числі: азотні | .... | .... | 801 | 2222 | 3044 фосфатні | .... | .... | 519 | 1179 | 1460 калійні | .... | .... | 262 | 456 | 284 Не зважаючи на поважне збільшення виробництва Ш. д., сіль. госп.-во України, як Зрештою й ін. р-нів СССР, ще й далі не належно забезпечені Ш. д. Тим і слід пояснити значно нижчу урожайність с.-г. культур України у порівнянні з країнами Зах. Европи і Півн. Америки. (Див. також окремі гасла: Добривна промисловість, Азотно-добривна промисловість, Калійно-добривна промисловість). Література: Хімічна промисловість України. К. 1960; Мінеральні добрива. К. 1964; Основи хімізації землеробства. К. 1964; Химическая промышленность Украины за 50 лет Советской власти. К. 1967; Бистряков О. і ін. Мінеральні добрива Української РСР. К. 1968. Б. Винар

Література

- Енциклопедія українознавства Категорія:Статті які слід доробити Категорія:Stub Категорія:Сільське господарство Категорія:Хімія

zujer zak�ady bukmacherskie Sklep Nurkowy depresja darmowe statystyki

:: RELATED NEWS ::

Magic (album)
Magic is the 11th CD released by the musical group Twins. It was released in January 2004 and contains 11 songs. It was named Magic to enhance their new singing style and the theme of the album.

CD Contents

#"Liang Ge Hao" (兩個好) #"Shi Duo Pi Li Pin Guo Cheng" (士多啤梨蘋果橙) #"Yin Ge" (飲歌) #"Qing Gong" (輕功) #"Ling Si Hao Wan" (零四好玩) #"Gimme 5" #"Chen Yong Ren" (陳