:: wikimiki.org ::

Demokratia

Demokratia

Demokratia (kr. δημοκρατία) on hallitusmuoto, jossa politiikasta päätetään enemmistön mielipiteen mukaan päätöksentekoprosessissa, joka on avoin kaikille tai useimmille kansalaisille. Nykydemokratiaan kuuluvat vapaat monipuoluevaalit ja yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Demokratiaksi kutsutaan myös yhdistysdemokratiaa ja yritysdemokratiaa, jossa kyseisen yhteisön enemmistö päättää yhteisön asioista. Demokratian kannattajasta voidaan käyttää nimitystä "demokraatti."

Historiaa

Demokratian kehittäjäksi on mainittu ateenalainen Kleisthenes, joka loi sen 507 eaa taktisin perustein vastavedoksi aristokraattien juonitteluille ja Spartan vaikutukselle. Sana "demokratia" tulee muinaiskreikasta ja kirjaimellisesti tarkoittaa 'kansanvaltaa'. Kleisthenes keksi myös ostrakismoksen, jolla johtavassa asemassa oleva kansalainen voitiin äänestämällä karkoittaa yhteisön ulkopuolelle ilman kansalaisuuden tai omaisuuden menetystä kymmeneksi vuodeksi. Alun perin demokratia oli suoraa demokratiaa, jossa äänestyksen kohteena on suoraan itse päätettävä asia. Äänestäjän fyysinen poissaolo vaikeutti ja hidasti suoraa demokratiaa varsinkin muualla kuin kaupunkivaltioiden kaltaisilla pienillä alueilla, missä kaikki kansalaiset saattoivat helposti saapua paikalle. Demokratiassa tärkeänä pidetään kansalaisten välistä keskustelua, joka varsinkin historiallisesti oli vaikeata etäältä. Muun muassa tämän ongelman ratkaisuksi kehitettiin edustuksellinen demokratia, jossa kansa valitsee keskuudestaan edustajat tekemään varsinaisen päätöksenteon. Aristoteles piti demokratiaa kansanvallan tyranniana ja perustuslaillista tasavaltaa kansanvallan oikeutettuna muotona. Nykyisin demokratiaan suhtautuvat skeptisesti lähinnä oikeiston ja vasemmiston ääriliikkeet. Ensimmäiset demokratiat historiassa olivat Kreikan pieniä kaupunkivaltioita (esim. Ateena), joissa vapaat kansalaiset kokoontuivat toreille keskustelemaan ja päättämään yhteisistä asioista äänestämällä. Todellisuudessa kuitenkin vapaiden kansalaisten joukko oli hyvin pieni, sillä muun muassa naiset ja orjat jätettiin ulkopuolelle.

Demokratia nykyään

Karl Popper on 1900-luvun merkittävimpiä edustuksellisen demokratian puolustajia, ja on kuvannut kirjassaan Avoin yhteiskunta ja sen viholliset oman näkemyksensä aiheesta. Hänen mielestä demokraattisen valtion tulee ennen kaikkea olla avoin muutoksille, kritiikille ja kehittymiselle. Hän kirjoittaa: :"Erittelen yhteiskunnan demokraattisen uudistamisen periaatteita, joita voimme kutsua myös 'yhteiskunnan vähittäisuudistusten' periaatteiksi erotukseksi 'yhteiskunnan utooppisesta uudistamisesta'." Nykyiset demokratiat, kuten myös Suomi ovat pääasiassa edustuksellisia demokratioita. Sveitsissä on ollut edustuksellisen demokratian lisäksi käytössä suoran demokratian eräs muoto jo 140 vuotta. Edustuksellisessa demokratiassa edustajalla on yleensä vapaa harkintavalta tehdä päätöksiä riippumatta äänestäjän tahdosta eivätkä äänestäjät voi peruuttaa edustajan mandaattia kesken vaalikauden. Yhdysvalloissa 18 osavaltiossa, Venezuelassa ja Kanadan Brittiläisessä Columbiassa on mahdollisuus äänestää virkamies virastaan järjestämällä uusi vaali. Näin on tapahtunut Pohjois-Dakotassa 1921 (kuvernööri Lynn J. Frazier), Kaliforniassa 2003 (kuvernööri Gray Davis) ja Venezuelassa 2004 (presidentti Hugo Chávez). Venezuelassa äänestys ei poistanut presidenttiä virasta.

Demokratian tulevaisuus

Viime vuosikymmenien yleisenä trendinä on ollut äänestysprosenttien jatkuva lasku ("demokratian kriisi"). Demokratian pelastamiskeinoiksi on useissa keskusteluissa tuotu suoran demokratian lisääminen muun muassa tekniikan suomin mahdollisuuksin. Myös erilaisia suoran demokratian sovellutuksia on kehitetty muun muassa siten että valittu edustaja tuo äänestettävät aiheet www-sivuilleen, jossa rekisteröityneet edustajan äänestäjät äänestävät asiasta ja edustaja äänestää enemmistön päätöksen mukaisesti. Monet radikaalit demokraatit, kuten anarkistit, kannattavat suoraa demokratiaa tai delegointia, jossa delegaateilla on valta vain suorittaa heille annettu tehtävä, ja mahdollisuutta erottaa delegaatit, jotka eivät noudata heille annettua tehtävää.

Katso myös

- Vaalitapa
- Arrow'n paradoksi

Ulkopuolisia linkkejä

- [http://www.radio4all.org/aia/dec_directdemocracy.html Direct Democracy] Suora demokratia (ks. Demokratian tulevaisuus) Luokka:Politiikka ko:민주주의 ja:民主主義 simple:Democracy th:ประชาธิปไตย

Muinaiskreikka

Apostolien teoista. Vasemman puoleinen palsta on latinaksi, oikeanpuoleinen kreikaksi.]] Muinaiskreikka eli antiikin kreikka on indoeurooppalainen kieli, joka on syntynyt Kreikassa 1400-luvulla eaa. Sillä tarkoitetaan oikeastaan ryhmää antiikissa puhuttuja moninaisia kreikan murteita, joiden keskinäinen ymmärrettävyys oli joskus heikkoa. Sivistyneistö pystyi kuitenkin useimmiten kommunikoimaan keskenään. Varhaisimpia dokumentteja ovat mykeneläiset lineaari B -taulut, jotka oli kirjoitettu akhaialaisella murteella. Murrealueet vakiintuivat 800—700 -luvuilla eaa. Itäisiä murteita olivat attikalainen, joonialainen, Aiolian murre, Arkadian murre ja Kyproksen murre. Läntisiä murteita olivat Aitolian murre, luoteiskreikkalaiset Fokiksen ja Lokriksen murteet, Eliksen murre ja doorilaiset murteet. Hellenistisellä ajalla kehittyi attikalaisvoittoinen yhteismurre koinee (he koine dialektos). Siitä tuli myöhemmin Uuden testamentin kieli ja kirkon yleiskieli. Koinee on pääosin ymmärrettävää nykykreikkalaisillekin. Muinaiskreikkaa ei oikeastaan tarvitse luokitella eri kieleksi kuin nykykreikkaa, koska nykyreikka perustuu muinaiskreikkaan. Yleisesti kielet kuitenkin erotetaan, koska ajan kuluessa tapahtuneet muutokset ovat olleet merkittäviä.

Muinaiskreikka myöhempinä aikoina

Kreikan osaaminen läntisessä Euroopassa hiipui siirryttäessä keskiajalle. Uuden ajan alussa se kuitenkin elpyi yliopistopiireissä kautta Euroopan, myös Suomessa. Pelkästään vuosina 1648—1786 Turun akatemiassa lähes 400 muinaiskreikaksi kirjoitettua tekstiä.

Katso myös

- Antiikin Kreikka
- Bysantin valtakunta
- Nykykreikka
- Kreikkalaiset kirjaimet
- Homeros
- Odysseia

Aiheesta muualla

- [http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/klass/vk/korhonen2/ Humanistikreikkaa Kuninkaallisesta Turun akatemiasta] Luokka:Kielet Luokka:Kuolleet kielet Luokka:Antiikin Kreikka ko:고대 그리스어

Yhdistys

Yhdistys on luonnollisten henkilöiden, oikeuskelpoisten yhteisöjen tai molempien jotakin tarkoitusta varten perustama organisaatio. Yhdistymisvapaus kuuluu Suomen perustuslaissa turvattuihin poliittisiin perusoikeuksiin. Yhdistys voi olla rekisteröity, rekisteröimätön tai laissa tai asetuksessa erikseen määritelty yhdistys. Laissa erikseen määritelty yhdistys on esimerkiksi Suomen Punainen Risti (laki Suomen Punaisesta Rististä). Vain rekisteröity tai lain erikseen määrittelemä muu yhdistys on itsenäinen oikeushenkilö. Yhdistyslaki määrää yhdistyksistä.

Aatteellinen yhdistys

Aatteellisen yhdistyksen tarkoitus on yleishyödyllinen: se ei pyri tuottamaan voittoa jäsenilleen, vaan se pyrkii toteuttamaan aatettaan. Sellainen voi toimia rekisteröitynä tai rekisteröimättömänä. Rekisteröidyt yhdistykset (ry:t) ovat oikeuskelpoisia. Sen jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista. On kuitenkin huomattava, että rekisteröidynkin yhdistyksen hallituksen jäsenillä on tilivelvollisuus yhdistystä kohtaan. Mikäli yhdistys kärsii hallituksen jäsenten tahallisten tai törkeän tuottamuksellisten laiminlyöntien tai virheiden seurauksena tappioita, yhdistyksellä (tai sen konkurssipesällä) on oikeus vaatia hallituksen jäseniltä korvausta aiheutetusta vahingosta. Sen sijaan oikeutta korvaukseen ei ole, jos vahingot aiheutuvat huolellisesta taloudenhoidosta huolimatta. Rekisteröimätön yhdistys ei ole oikeuskelpoinen. Sen toiminnasta kantavat vastuun ne, jotka ovat osallistuneet vastuun aiheuttavaan toimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kulloisenkin oikeustoimen suorittajat vastaavat tekemästään oikeustoimesta itse. Yhdistyslaki ei säätele rekisteröimättömiä yhdistyksiä muutoin kuin eräissä erikoistapauksissa: myös rekisteröimättömän yhdistyksen toiminta voidaan kieltää, jos se on lainvastaista. Esimerkiksi sotilaallista tai rikollista toimintaa harjoittava rekisteröimätön yhdistys on laiton. On huomattava, että rekisteröimättömänkin yhdistyksen on pidettävä jäsenluetteloa. Uskonnollista toimintaa voidaan Suomessa harjoittaa joko yhdistyksissä tai uskonnollisissa yhdyskunnissa. Valittu toimintamuoto riippuu toiminnan harjoittajien uskonnollisista näkemyksistä. Esimerkiksi Vanhoillislestadiolaiset toimivat Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry:n piirissä, sillä he katsovat kuuluvansa evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Sen sijaan vanhoilliset luterilaiset ovat perustaneet oman uskonnollisen yhteisönsä Suomen luterilaisen tunnustuskirkon, koska he nimenomaisesti kieltävät kansankirkon olevan Pyhän Hengen johdatuksen piirissä.

Yhdistysrekisteri

Patentti- ja rekisterihallitus pitää yhdistysrekisteriä. Siellä käsitellään yhdistysten perus-, muutos- ja purkautumisilmoitukset sekä tehdään yhdistyksen sääntöjen ja sääntömuutosten ennakkotarkastukset. Yhdistysrekisteriin merkitään aatteelliset yhdistykset. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan "sellainen on useiden henkilöiden tai oikeuskelpoisten yhteisöjen perustama pysyväksi aiottu yhteenliittymä yhteisen aatteellisen tarkoituksen toteuttamista varten. Yhdistyslain tarkoittama aatteellinen yhdistys eroaa taloudellisesta yhteisöstä siten, että sen tarkoitus ei tähtää voiton tai taloudellisen edun hankkimiseen siihen osallisille eikä sen toiminta voi olla pääasiassa taloudellista. Toiminnan painopisteen tulee olla aatteellisessa työssä." Käytännössä lain käyttämä aatteen käsite on laajempi kuin arkikielessä. Yhdistyksen pohjana oleva aate voi olla esimerkiksi kulttuuritoiminta, urheilu, tieteellinen tutkimus tai vaikkapa tällaisen toiminnan tukeminen. Ainoat rajoitukset yhdistymisvapauteen ovat valtion turvallisuuden alalla. Yhdistys, jonka toiminta sisältää aseiden käyttöä (esim. ampumaseura), voidaan rekisteröidä vasta sen saatua luvan lääninhallitukselta. Kokonaan tai osittain sotilaalliset yhdistykset ovat aina kiellettyjä.

Yhdistyksen hallinto

Yhdistyksen toimintaa ohjataan sen säännöillä. Näissä määritellään yhdistyksen toimiala ja sille sallittu taloudellinen toiminta sekä eräitä muita laissa säädettyjä toiminnan perussääntöjä. Vaikka jälkimmäinen seikka yleensä ilmaistaan yleisellä fraasilla: "Yhdistys saa tarkoitusperiensä toteuttamiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja", on mahdollista, että yhdistyksen perustajat saattavat haluta aatteellisista syistä kieltää yhdistykseltä jotkin sopimattomiksi katsotut taloudellisen toiminnan alat. Yhdistyksen perustana ovat sen jäsenet, jotka voivat olla joko luonnollisia tai oikeushenkilöitä. Jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus, jos säännöissä ei toisin määrätä. Jäsenistä on pidettävä luetteloa. Valtiollisiin asioihin vaikuttavan yhdistyksen jäseninä saa olla vain Suomen kansalaisia tai maassa vakinaisesti asuvia ulkomaalaisia tai yhdistyksiä, joiden kaikki jäsenet ovat tällaisia. Yhdistyksen jäsenyydestä voi erota koska hyvänsä. Yhdistys voi erottaa jäsenen säännöissä määrätyllä perusteella. Yhdistyksen päätösvaltaa käyttävät sen jäsenet yhdistyksen kokouksessa. Suuremmissa yhdistyksissä päätösvalta voidaan kuitenkin delegoida valtuustolle. Yhdistyksen päätökseen tyytymätön voi nostaa käräjäoikeudessa päätöstä vastaan moitekanteen, mikäli päätös on syntynyt sääntöjen tai lain vastaisesti. Yhdistyksen toimintaa hoitaa hallitus, jossa on vähintään kolme jäsentä. Hallituksen toimialaan kuuluvat ne asiat, jotka eivät kuulu yhdistyksen kokouksen päätettäviksi. Hallitus on velvollinen tekemään yhdistyksen kokouksellle vuosittain toimintakertomuksen ja tilit, joita tarkastamassa on yksi tilintarkastaja. Yhdistyksen merkitseminen yhdistysrekisteriin edellyttää, että toiminta on tarkoitettu jatkuvaksi. Kun yhdistys kuitenkin katsotaan tarpeettomaksi, se voidaan purkaa. Yhdistyksen omaisuus ei tällöin päädy jäsenille, vaan se on luovutettava säännöissä määrättyyn tarkoitukseen tai, mikäli tämä on mahdotonta, valtiolle. Lain, hyvien tapojen tai omien sääntöjensä vastaisesti toimiva yhdistys voidaan myös lakkauttaa, mutta tämä on äärimmäisen harvinaista.

Aiheesta muualla

- [http://www.prh.fi Patentti- ja rekisterihallitus]
- [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503 Yhdistyslaki] Luokka:Yhdistykset

Yritys

Yritys on lainsäädännöllinen olento (selvästi luonnollisesta henkilöstä erottuva), jolla on usein samankaltaisia oikeuksia ja vastuita kuin luonnollisella henkilöllä. Yrityksien oikeudet liittyvät erityisesti oikeuteen omistaa, ostaa, myydä, solmia sopimuksia ja osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan, kun taas esimerkiksi äänioikeus valtion vaaleissa on useimmiten annettu vain luonnollisille henkilöille. Yrityksen määrittely lainsäädännössä mahdollistaa tärkeimpänä useampien luonnollisten henkilöiden toimimisen yhdessä siten kuin he olisivat yksi. Oikeisjärjestelmät voivat viitata yrityksiin "moraalisina henkilöinä", anonyymeinä yhteiskuntina tai samankaltaisilla nimillä kielestä riippuen. Jokapäiväisessä käytössä yritys useimmiten viittaa lainsäädännön puitteissa luotuun liiketoiminnalliseen olentoon. Monissa maissa sillä voidaan viitata myös muunkaltaisiin olentoihin, kuten yhdistykset tai kaupungit. Suomen lainsäädännössä määriteltyjä yritysmuotoja ovat toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta ja eurooppayhtiö.

Lainsäädäntö

Yleiset piirteet

Omistus ja valta

Ihmiset ja muut lainsäädännölliset olennot (kuten luottohenkilöt ja muut yritykset) voivat omistaa osakkeita. Kun osakkeenomistajia ei ole olemassa, yritys voi olla olemassa "osakkeettomana yrityksenä", "jäsenyysyrityksenä" tai näiden kaltaisena - erityisesti voittoa tekemättömät yritykset ovat usein tälläisiä. Yritys määrittelee useimmiten osakkeidensa omistajille oikeuksia kuten äänioikeus yritystä koskevissa asioissa. Yleensä osakkeenomistajien valitsema johtokunta hallitsee yritystä osakkeenomistajien puolesta. Sillä on usein lainsäädännössä määritelty velvollisuss toimia osakkeenomistajien parhaimman edun eteen. Varsinaista toimeenpanovaltaa käyttää esimerkiksi johtokunnan valitsema toimitusjohtaja, talousjohtaja ja muu johto.

Muodostus

Nimeäminen

Kiistanalaisia kysymyksiä

Yksityisyrittäjyys

Yksityisyrittäjä harjoittaa yrittäjyyttä yksin toiminimellä. Hänellä on yleensä joku tietty taito, jolla hän haluaa tienata rahaa sen sijaan, että olisi jonkun toisen palkallisena. Esimerkkejä yksityisyrittäjistä ovat lakimies, siivooja ja parturikampaaja. Yksityisyrittäjä voi järjestellä vapaasti työpäivänsä ja työtapansa, tietysti silti ottaen huomioon asiakkaiden tarpeet sekä lait ja asetukset. Yrittäjä voi vähentää verotuksessa kaikenlaisia työhön liittyviä kuluja, kuten tietokoneen, puhelinlaskut, joukkoliikenteen liput ym. Yrittällä on vastapainona huonompi työttömyysturva (jos haluaa työttömyysturvaa, yritys täytyy sulkea kokonaan), kirjanpitovelvollisuus ja YEL-maksut. Yrittäjän täytyy myös hankkia itselleen vastuu- ja tapaturmavakuutukset. Yrittäjyydessä on myös riski siitä, että myyty tuote tai palvelu ei mene kaupaksi asiakkaille. Luokka:Taloustiede

Kleisthenes

Kleisthenes (kr. Κλεισθένης) (n. 570 eaa. - 507 eaa.) oli ateenalainen poliitikko. Hän kuului Alkmaionidien sukuun, ja oli sukua tyranni Kleisthenes Sikyonlaiselle. Hän toimi Ateenan arkonttina vuosina 525-524 eaa. Kleisthenestä pidetään demokratian kehittäjänä. Hän uudisti Ateenan perustuslain demokratian pohjalta vuonna 508 eaa. Luokka:Ateenan arkontit ja:クレイステネス

Sparta

. Spartan arkeologinen museo, Kreikka.]] Sparta (Σπάρτη) oli antiikissa Välimeren herruudesta Ateenan kanssa kisannut kaupunkivaltio. Sparta sijaitsee Peloponnesoksella, Irin (Eurotaksen) varrella. Se oli muinaisen Lakonian pääkaupunki ja Lakonian sekä myöhemmin Messenian käsittänyt muinaiskreikkalainen kaupunkivaltio. Spartan valtiojärjestys, jonka säätäminen perimätiedon mukaan liittyy Lykurgoksen nimeen, on pitkän kehityksen tulos. Spartassa oli 2 kuningasta, jotka olivat ylimpinä pappeina, tuomareina ja sotapäällikköinä; vähitellen heidän valtaansa rajoitettiin, mutta ylipäällikkyys säilyi. Yhä suuremman vallan sai eforien virkakunta. Neuvostolla (gerusia), jonka muodosti 28 60 vuotta täyttänyttä eliniäksi valittua vanhusta, oli valtion ylin johto. Neuvoston tekemistä ehdotuksista äänesti kansankokous, johon kuuluivat 30 vuotta täyttäneet vapaat miehet; sillä ei ollut aloiteoikeutta. Sparta oli vanhoillisuuden tyyssija Kreikassa. Sen asukkaat, spartalaiset, muinaisen Lakonian vallitseva doorilainen yläluokka, olivat valloittajina tulleet maahan. Ainoastaan spartalaiset olivat täysinoikeutettuja kansalaisia; Lakonian muut asukkaat olivat perioikkeja tai helootteja. Spartalaisiksi pääsivät kuitenkin myös sodassa kunnostautuneet perioikit tai spartalaisen ja heloottinaisen poika, joka oli saanut spartalaisen kasvatuksen. Spartan valtiojärjestyksen nojalla oli spartalaisten kesken jaettu viljelysmaat yhtä suuriksi palstoiksi, joita ei saanut ostaa eikä myydä. He olivat yksinomaan sotilaskasti. Kasvatuksella, joka oli kokonaan valtion käsissä, oli päämääränä vain sotilasavujen kehittäminen. Jotkut ovat anakronistisesti esittäneet että Sparta olisi ollut ensimmäinen kommunistinen valtio. Joskin on totta että Sparta ei suoraan kunnioittanut orjuuden instituutiota, eikä sillä ollut selkeätä aristokratiaakaan, tämä tulkinta on yleisesti katsottu turhan yksinkertaistetuksi.

Spartalainen kasvatus

Spartalainen poika sai olla kotonaan vain seitsenvuotiaaksi, mutta jo sitä ennen häntä kasvatettiin erikoisella tavalla. Vauvoja ei kapaloitu, jotta jäsenet kehittyisivät paremmin. Heidät totutettiin pimeään ja yksinäisyyteen. Ruokapöydässä ei saanut oikutella eikä temppuilla. Pojat opettetiin puhumaan lyhyesti ja nasevasti. Tällaista kutsutaan vieläkin lakoniseksi (lakedaimon) puhetavaksi. Seitsemänvuotiaana pojat otettiin valtion huostaan. Heidät jaettiin ryhmiin iän perusteella. Tärkeintä oli oppia tottelemaan, kestämään ja voittamaan. Pojilta ajeltiin hiukset ja takavarikoitiin mahdolliset jalkineet. Kahdennestatoista ikävuodesta lähtien pojille alettiin antaa viittoja. Juhlapäivinä he saivat kylpeä. Ruoska viuhahti vähimmästäkin rikkomuksesta. Ateriat olivat tarkoituksellakin niukkoja, jotta pojat varastaisivat ruokansa ja oppisivat viekkautta. 16-vuotiaina pojille järjestettiin miehuuskokeita, joissa piti esimerkiksi varastaa juustoa alttarilta, jota muut nuorukaiset vahtivat ruoskat ja seipäät aseinaan. Joskus koe muuttui kestävyyskokeeksi, jossa kokelaat saatettiin ruoskia puolikuoliaaksi. Merkillinen miehuuskoe oli "lymyily", jossa poikien oli ensin piileskeltävä tietty aika yksinään maaseudulla ja sen jälkeen lähdettävä ihmissuden lailla metsästämään helootteja. Ainakin yksi helootti oli surmattava. Ruumiinharjoitusten lisäksi pojat opetettiin vain lukemaan, kirjoittamaan ja laulamaan kuorolauluja. Kuorolaulu edisti sotajoukkojen täsmällisyyttä. Koska kasvatus keskittyi fyysisiin harjoituksiin, ei olekaan ihme että spartalaiset menestyivät olympiakisoissa. Luokka:Antiikin Kreikka Luokka:Historialliset kaupungit ja:スパルタ

Muinaiskreikka

Muinaiskreikka myöhempinä aikoina

Katso myös

- Antiikin Kreikka
- Bysantin valtakunta
- Nykykreikka
- Kreikkalaiset kirjaimet
- Homeros
- Odysseia

Aiheesta muualla

Ostrakismos

Ostrakismos (kreikaksi ostrakon on ruukunsirpale) oli antiikin Kreikassa tapahtuva äänestys, jossa äänestetiin saviastian kappaleilla. Äänestyksessä yli 6000 ateenalaista saattoi tuomita kenet tahansa kansanvallan uhkaajaksi katsotun 10 vuodeksi maanpakoon. Käytännössä äänestysperusteet saattoivat olla mielivaltaisia. Luokka:Antiikin Kreikka ja:陶片追放

Kaupunkivaltio

Kaupunkivaltio (kreikaksi polis) on normaalisti kaupungin ja sen lähipiirin käsittävä pieni valtio, joita esiintyi erityisesti antiikin Kreikassa. Ne olivat samoihin aikoihin tyypillisiä myös etruskeilla. Antiikin ajan kaupunkivaltiot olivat tyypillisesti pieniä ja kaupunkikeskeisiä. Valtion asioista päätettiin kansankokouksissa, jotka pidettiin hallinnon keskuspaikalla, joka oli normaalisti kaupungin tori eli agora. Antiikin aikaan Kreikan tärkeimmät kaupunkivaltiot olivat Ateena, Sparta ja Theba. Theba Vaikka antiikki olikin kaupunkivaltioiden kulta-aikaa niitä oli tavattu jo aikaisemmin historiassa Sumerin ja Foinikian alueella. Kreikan kaupunkivaltioiden katoamisen jälkeen, alkoi poliksien määrä harventua, joskin niitä tavattiin myös renessanssin ajan Italiassa. Nykyään kaupunkivaltioita on maailmassa enää hyvin vähän. Näistä hyvänä esimerkkinä toimii Monaco. Luokka:Antiikki ko:도시 국가 ja:都市国家

Edustuksellinen demokratia

Edustuksellisessa demokratiassa äänestäjät äänestävät edustajia, joilla on valtuudet tehdä päätöksiä. Yleensä edustuksellisessa demokratiassa edustaja ei ole velvollinen noudattamaan äänestäjiensä tahtoa vaan voi vapaasti harkita, minkä päätöksen tekee. Tyypillisesti edustuksellinen demokratia koskee poliittisia yhteisöjä: esimerkiksi äänestäjät äänestävät maansa parlamenttiin ja ylioppilaskuntaan edustajat ja kunnanvaltuustoon valtuutetut. Parlamentti ja hallitus tekevät ja hyväksyvät lait. Tyypillisesti edustuksellisessa demokratiassa on erikseen valtion päämies, esimerkiksi presidentti tai kuningas, joka joskus voi hyväksyä tai hylätä lakiesityksen ennen kuin se kirjataan laiksi. Kolmantena instanssina on usein myös korkein oikeus, joka valvoo perustuslain toteutumista.

Tasavalta

Tasavalta on valtiomuoto, jossa kansa toimii johtajana ja jossa poliittinen valta perustuu ainoastaan kansan itsemääräämisoikeuteen. Tasavaltojen päämies on yleensä presidentti, mutta esimerkiksi Sveitsissä on sen sijaan seitsenhenkinen edustajisto. Presidentin valta-asema voi vaihdella hyvinkin suuresti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa presidentti on samalla hallituksen johtaja, mutta Saksan presidentin virka on lähinnä seremoniallinen. Tasavallan ja monarkian ero ei välttämättä ole suuren suuri, jos kuninkaan velvollisuudet ovat lähinnä seremonialliset. Näin voidaan väittää olevan esimerkiksi pohjoismaisissa monarkioissa. Luokka:Politiikka Luokka:Valtiomuodot ja:共和制 simple:Republic

Ateena

Ateena (nykykreikaksi Αθήνα, Athína, muinaiskreikaksi Αθήναι, Athénai) on Kreikan pääkaupunki. Se oli myös muinaisen Attikan pääkaupunki. Ateenan nimi pohjautuu kreikkalaisen jumaltaruston Pallas Athene -nimiseen viisauden jumalattareen. Ateenan asukasluku on 750 000 ja Ateenan metropolin alueella noin 3.7 miljoonaa (lisäksi noin 500.000 maahanmuuttajaa joiden status ei ole pysyvä)

Historialliset kohteet

Ateena on kuuluisa historiallisista rakennelmistaan ja raunioistaan. Kaupungin historiallinen keskus on sen linnavuori Akropolis, jossa oli komea Parthenonin temppeli. Temppelistä on jäljellä rauniot, joita parhaillaan restauroidaan. Vuorelle johti mahtava marmorinen pylväsrakennelma Propylaiat. Niiden eteläpuolella linnanulkonemalla oli voitonjumalattaren Niken pieni temppeli. Akropoliin läheisyydessä oli edelleen Erekteionin temppeli. Akropoliin ympärillä alemmassa kaupungissa oli myös lukuisia loistorakennuksia, kuten soitannollisia esityksiä varten rakennettu Odeion, maalauksin kaunistettu pylväskäytävä Stoa Poikile, Theseuksen temppeli, suuri Zeus-temppeli Olympieion sekä tilava Dionysoksen teatteri. Historiallisesti Ateena on tunnettu filosofian kehtona. Ehdottomasti kaikkein kuuluisimmat filosofit kautta aikojen, Sokrates, Platon ja Aristoteles, olivat sen lukuisten merkittävien ajattelijoiden joukossa. Kaupungissa toimivat muun muassa Platonin Akatemia ja Aristoteleen perustama Lykeionin peripateettinen koulu.

Ilmasto

Väestö

Asukasmäärän kehitys

Liikenne

Lykeion Ateenan julkisenliikenteen muodostavat linja-auto, raitiovaunu sekä metro-liikenne.

Metroliikenne

Ateenan metro on yksi maailman moderneimpia. Metro koostuu kolmesta linjasta.

Lentoliikenne

Ateenasta 20km päässä sijaitsee kansainvälinen lentokenttä, Eleftherios Venizelos Airport. Kenttä aloitti toimintansa vuonna 2001. Kenttä korvasi vanhan vuonna 1938 rakennetun lentokentän (Ellinikon International Airport) joka suljettiin uuden kentän valmistuttua.

Olympialaiset

Ensimmäiset nykyaikaiset olympialaiset pidettiin Ateenassa vuonna 1896. Ateena on ollut kesäolympialaisten isäntäkaupunki myös vuosina 1906 (ns. välikisat) ja 2004.

Nimen merkitys

Kaupungin muinaiskreikkalainen nimi on monikossa ("Ateenat"), kuten monet muutkin senaikaiset kaupunkien nimet. Tämä näkyy edelleen monien kielien nimissä Ateenalle, esimerkiksi latinaksi Athenae ja englanniksi Athens. Monikollisuus saattaa johtua esimerkiksi siitä, että Ateena on syntynyt useiden kylien yhdistyessä.

Lisätietoa

[http://www.cityofathens.gr/ Ateenan viralliset kotisivut] Luokka:Ateena zh-min-nan:Athína ko:아테네 ja:アテネ simple:Athens th:เอเธนส์

Karl Popper

sir Karl Popper (28. heinäkuuta 1902 - 17. syyskuuta 1994) oli itävaltalais-brittiläinen tieteenfilosofi, jonka näkemyksiä pidetään eräinä vaikutusvaltaisimmista myös 1900-luvun yhteiskuntafilosofiaan. Karl Popper syntyi Wienissä, Itävaltassa, kuoli Lontoossa, Britanniassa Hänen suurin saavutuksensa tieteenfilosofian saralla oli falsifioitavuuden painottaminen induktivismin sijaan tieteellisten teorioiden todellisena tunnusmerkkinä. Popper vaikutti merkittävästi analyyttisen filosofian kehitykseen. Hänen epistemologinen kantansa on instrumentalistinen, vaikka sen pohjana onkin vahva tieteellinen realismi. Yhteiskuntafilosofiassa hän perusteli pragmaattisesti liberaalia demokratiaa ja yhteiskuntakritiikkiä Avoimen yhteiskunnan perustana samannimisessä kirjassaan.

Kirjallisuus

Edmonds, David - Eidinow, John: Wittgensteinin hiilihanko

Katso myös

- Avoin yhteiskunta
- [http://www.cc.jyu.fi/~aphamala/pe/2004/poppercj.htm] Essee Karl Popperista Popper, Karl ja:カール・ポパー

Suomi

Suomi on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.

Historia

:Pääartikkeli: Suomen historia Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina. Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä. Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917. Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä. Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.

Hallinto ja politiikka

:Pääartikkeli: Suomen politiikka Suomen politiikka Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä. Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin. Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.

Valtion aluehallinto

:Pääartikkeli: Suomen läänit Suomen läänit Suomen läänit Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.
- Etelä-Suomen lääni
- Itä-Suomen lääni
- Lapin lääni
- Länsi-Suomen lääni
- Oulun lääni
- Ahvenanmaan maakunta Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi. Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.

Paikallishallinto

: Pääartikkeli: Suomen kunnat Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen. Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.

Paikallinen aluehallinto

: Pääartikkeli: Suomen maakunnat Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein. Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä. Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.

Maantiede

:Pääartikkeli: Suomen maantiede

Metsät

Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.

Vesistöt

Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne. Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.

Maastonmuodot

Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.

Talous

Haltitunturi Pääartikkeli: Suomen talous Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi. Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.

Matkailu

Yhdysvallat Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.

Väestö

Pääartikkeli: Suomen väestö Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.

Etniset ryhmät

- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %
- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %
- venäläiset 0,4 %
- virolaiset 0,2 %
- romanit 0,2 %
- saamelaiset 0,1 % :Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä

Maahanmuutto ja maastamuutto

Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.

Väestön kielet

Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5 % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin. Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää: (lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])

Uskonnot

Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan. Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.

Terveys

Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.

Koulutus

Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua. Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.

Kulttuuri

Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi. Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia. savolaiset]]

Urheilu

Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo. 1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.

Kirjallisuus

jalkapalloilijoista :Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien. Merkittäviä kirjoja ovat olleet mm. kansalliseepos Kalevala, 30-luvun modernistien kirjallisuus, lyyrikko Eino Leino, sotakirja Tuntematon Sotilas. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.

Musiikki

:Pääartikkeli: Suomalainen musiikki Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish, Stratovarius.

Taide

:Pääartikkeli: Suomen taide Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.

Juhlapäivät

Katso myös

- Liikenne Suomessa
- Luettelo suomalaisista
- Luettelo suomalaisista yhtyeistä
- Puolustusvoimat
- Suomalainen keittiö
- Suomalaiset eurokolikot
- Suomen Rajavartiolaitos
- Suomi-neito

Aiheesta muualla

- [http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
- [http://www.defmin.fi/ Puolustusministeriö]
- [http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]

Lähteet

- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus] Luokka:Suomi ms:Finland zh-min-nan:Suomi [[got:

Sveitsi

:Sveitsi tarkoittaa paitsi valtiota, myös laajaa ulkoilualuetta ja "kansanpuistoa" Hyvinkäällä. Sveitsin valaliitto on pieni valtio Keski-Euroopassa. Sveitsi on liittotasavalta, jolla ei ole meriyhteyttä. Keskieurooppalaisen valtion naapurimaat ovat Saksa, Italia, Itävalta, Ranska ja Liechtenstein.

Historia

Legendan mukaaan vuonna 1291 kolme metsäseutua, Uri, Schwyz ja Unterwalden solmivat valaliiton Rütlin niityllä keisari Rudolf I:n kuoltua ja yhdistivät voimansa taistelussa Habsburg-sukua vastaan. Morgartenin taistelussa 1315 ja Sempachissa 1375 liittolaiset Habsburgien joukot. Tosiasiassa 1291 vain vahvistettiin aikaisempi liitto, ja vasta huomattavasti myöhemmin mainitut tapahtumat saivat myyttisen aseman Sveitsin perustamisen kannalta. Liitto sinällään oli yksi lukuisista tuonaikaista kaupunkien ja muiden alueiden muodostamista liitoista, eikä sen tavoitteena ollut itsenäisyys, vaan saavuttaa asema suoraan keisarikunnan (eikä Habsburgien) alaisuudessa. Ajatus yhtenäisestä Sveitsistä alkoi syntyä huomattavasti myöhemmin. Laajempaan tietoisuuteen legenda levisi vasta Friedrich Schillerin näytelmän "Wilhelm Tell" (1804) myötä. 1300-luvulla liito alkoi laajentua, kun Luzern liittyi siihen 1322. Zürich seurasi vuonna 1351, Zug vuonna 1352 ja Bern vuonna 1353. Glarus otettiin mukaan vähäisemmin oikeuksin vuonna 1352. Kyse oli siis kaupunkien ja laaksojen muodostamasta liitosta. Kyse ei ollut yhtenäisestä liitosta, vaan joukosta erillisiä liittosopimuksia yksittäisten osallisten välillä. Myöhäiskeskiajalla liittolaiset joutuivat uusiin konflikteihin Habsburgien kanssa: itävaltalaiset voitettiin Sempachin taistelussa 1386. Lisäksi valaliiton sisällä käytiin Vanha Zürichinsota 1449-1450 ja 1474–1478 valaliittolaiset osallistuivat burgundilaissotiin. Svaabilaissodan (1499) myötä valaliittolaiset ('Yläsaksan liitto') saavuttivat Baselin rauhassa de facto itsenäisen aseman keisarikunnasta. Reformaation aikana liitto rakoili osan kantoneista liityttyä Ulrich Zwinglin ja Jean Calvinin johtamaan reformaatioon, ja toisten pysyttyä katolilaisina. Uskonriita johti sisällissotaan ja vuoden 1531 rauhassa päädyttiin kompromissiin: Zürich, Bern, Basel, Schaffhausen ja osia Graubündenistä reformoitiin; Luzern, Zug, Solothurn ja Freiburg pysyivät katolisina. Kolmikymmenvuotisen sodan päättäneen Westfalenin rauhan yhteydessä 1648 muut eurooppalaiset valtiot tunnustivat Sveitsin itsenäisyyden keisarikunnasta ja sen suvereniteetin. Ranskan vallankumouksen sotien yhteydessä Sveitsi jäi Ranskan ja Itävallan armeijoiden väliin ja joutui valloitetuksi. Siitä tehtiin Helvetican tasavalta (1798). Wienin kongressi (1815) palautti Napoleonin häviön jälkeen maan itsenäisyyden. Tällöin Valaisin, Neuchâtel'n ja Geneven kantonit liittyivät Sveitsiin antaen sille maan nykyiset rajat. Wienin kongressissa myös eurooppalaiset suurvallat tunnustivat maan neutraliteetin. Vuonna 1847 sisällissota puhkesi jälleen katolisten ja protestanttisten kantonien välillä (Sonderbundskrieg). Se kesti kuitenkin vain kuukauden ja kuolonuhrien määrä jäi alle sataan. Sveitsin välttyi mullistuksilta "Euroopan hulluna vuonna" 1848, mutta sääti kuitenkin perustuslain, joka siirsi puolustuksen, kaupan ja lakiasiat liittovaltiolle, jättäen muut asiat kantonien omaan päätäntävaltaan. 1874 perustuslaki uudistettiin täysin, minkä jälkeen se pysyi pienin muutoksin voimassa vuoteen 1999 saakka. Sveitsi on tunnettu puolueettomuudestaan, eikä osallistunut kumpaankaan maailmansotaan. Vuonna 2002 maa päätti liittyä YK:hon kansanäänestyksen jälkeen.

Politiikka

Valtio on kuuluisa poliittisesta ja sotilaallisesta puolueettomuudestaan, mutta toisaalta myöskin kansainvälisestä yhteistyöstä, sillä se on useiden kansainvälisten järjestöjen kotimaa. Sveitsin viralliset kielet ovat saksa, ranska, italia ja retoromaani. Confœderatio Helvetica, latinankielinen versio valtion virallisesta nimestä välttää yhden virallisen kielen valitsemisen neljän joukosta. Sen lyhennettä CH käytetään esimerkiksi valtion maatunnuksena Internetissä. Sveitsin hallintojärjestelmä on ainulaatuinen maailmassa, kaksikamarinen parlamentti on pääasiallinen poliittisen vallan hallitsija. Molemmilla kamareilla, liittokokouksella ja kansalliskokouksella on oikeus lainsäädäntöön. Liittokokouksessa on 46 jäsentä, kaksi jokaisesta kantonista, ja yksi entisistä puolikantoneista, valitaan suoralla vaalilla, ja kansalliskokouksen 200 jäsentä suhteellisella vaalilla. Toimikausi on molemmissa kamareissa neljä vuotta. Kansa voi kumota minkä tahansa liittoparlamentin säätämän lain, ja aloitteiden kautta tehdä lisäyksiä perustuslakiin. Tämä tekee Sveitsistä puolittain suoran demokratian. Sveitsillä ei ole varsinaista valtionpäämiestä, vaan toimeenpanovaltaa edustaa seitsemänjäseninen liittoneuvosto, jonka puheenjohtaja valitaan jäsenistä yksivuotiselle kaudelle.

Osat

Sveitsissä on 26 (27 ¹) kantonia, jotka jakautuvat edelleen 2889 kuntaan. Kantonit olivat vuoteen 1848 asti itsenäisiä valtioita, joilla oli oma rahansa ja armeijansa. Kantoneilla on edelleen omat perustuslakinsa, lainsäädäntönsä, hallituksensa ja oikeusistuimensa. kantonia

- Aargau (Argovia)
- Appenzell Innerrhoden
- Appenzell Ausserrhoden
- Basel-Stadt
- Basel-Landschaft
- Bern (ranskaksi: Berne) ¹
- Fribourg (saksaksi: Freiburg)
- Genève (saksaksi: Genf, italiaksi: Ginevra, vain ranska on virallinen kieli)
- Glarus
- Graubünden (italiaksi: Grigioni; retoromaaniksi: Grischun)
- Jura
- Luzern
- Neuchâtel

- Nidwalden
- Obwalden
- Schaffhausen
- Schwyz
- Solothurn (Soleure)
- Sankt Gallen
- Thurgau
- Ticino (saksaksi Tessin)
- Uri
- Valais (saksaksi: Wallis)
- Vaud
- Zug
- Zürich

¹ Sveitsin pääkaupunki Bern laskekaan Sveitsissä Kantoniksi, eli Sveitsissä on 27 Kantonia kun Bern lasketaan Kantoniksi

Maantiede

Sveitsin maantiede Sveitsin maantiede Sveitsin pinta-ala on 41 000 km² ja asukasmäärä 7,4 miljoonaa. Maan asukastiheys on 184 asukasta/km². Sveitsin maisemaa hallitsevat Alpit, jotka kulkevan maan läpi. Korkein kohta on Dufourspitze, 4634 m. Vuorien välissä on lukemattomia laaksoja ja muutamia jäätiköitä. Täältä saavat alukunsa Euroopan suuret joet: Rein, Rhône, Inn ja Ticono, jotka laskevat järvien, kuten Genevenjärven ja Zürichinjärven kautta. Maan väkirikkaampi pohjoisosa on avoimempaa, mutta silti vuoristoista seutua. Pohjoisemmassa kulkevat Juravuoret. Maan Alppien eteläpuolisessa osassa vallitsee välimerenilmasto.

Talous

Sveitsi on monia muita Euroopan maita rikkaampi, mutta on silti avannut kauppaansa EU:n suuntaan säilyttääkseen kansainvälisen kilpailukykynsä. Euroopan talousyhteisön jäsenyys hylättiin kansanäänestyksessä joulukuussa 1992, ja Sveitsi on avannut kauppaansa bilateraalisilla sopimuksilla. Sveitsi on pitkään ollut sijoittajien suosikkikohden tiukan pankkisalaisuuden ja valuuttansa vakauden ansiosta. Veronkierto ei ole Sveitsissä rikos, joka antaisi oikeuden rikkoa pankkisalaisuuden. Kansainvälisesti merkittäväksi pankkisalaisuuden on tehnyt mahdollisuus rahanpesuun ja varallisuuden piilottamiseen. Sveitsin talous perustuu ensisijaisesti teollisuuteen. Teollisuuden tuotteista tunnetaan ulkomailla perinteisesti parhaiten kellot, linkkuveitset, suklaat, viinit ja juustot. Lääketeollisuus on kuitenkin merkittävästi kasvattanut osuuttaan. Pääasialliset elinkeinot ovat palveluelinkeinot (vuonna 2003 noin 72 %) ja teollisuus. Maataloudesta elantonsa hankkii vain noin viisi prosenttia väestöstä, vaikka yli puolet pinta-alasta on maatalouteen sopivaa. Bruttokansantuotteen kasvu laski 2001 1,6 % ja hallitus ennusti kasvun jäävän 1,3 % vuonna 2002.

Väestöjakauma

Sveitsin väestöjakauma Sveitsin sijainti Euroopan keskellä on vaikuttanut voimakkaasti maan väestöön ja kulttuuriin. Sveitsissä on neljä virallista kieltä: saksa (64 %) pohjoisissa ja keskiosissa, ranska (19 %) lännessä, italia (8 %) etelässä ja retoromaani, jota puhuu pieni vähemmistö maan kaakkoisessa Graubündenin kantonissa. Puhuttu saksan murre tunnetaan sveitsinsaksana, mutta mediat käyttävät myös yläsaksaa. Monet puhuvat useita kieliä, ja vierastyöläiset muodostavat jopa 20 % väestöstä. Laajin uskonto on katolisuus (43 %), seuraavana erilaiset protestanttiset kirkot (35 %), maahanmuutto on tuonut Sveitsiin myös islaminuskoisen (4 %) ja ortodoksisen vähemmistön (2 %).

Kulttuuri

Sveitsin kielellinen jakautuminen tekee vaikeaksi puhua yhtenäisestä sveitsiläisestä kulttuurista. Sveitsin kulttuurista traditiota leimaavat yhteydet italian-, ranskan- ja saksankielisiin naapurimaihin. Myös monet ulkomaalaiset kirjailijat ja taiteilijat - kuten Voltaire, James Joyce ja Charlie Chaplin - ovat asuneet tai asettuneet maahan. Muuttoliike voimistui erityisesti kansallissosialismin ja fasismin aikakaudella pakolaiskirjailijoiden muuttaessa maahan, näistä kuuluisin Saksasta on epäilemättä Thomas Mann. Vastapainoksi moni sveitsiläinen taiteilija - kuten Le Corbusier, Paul Klee ja Jean-Luc Godard - on jättänyt maansa viedäkseen nimensä ulkomaille. Kuvataiteilijoista kuuluisimpia ovat Alberto Giacometti sekä Paul Klee. Sveitsin tunnetuimpiin kirjailijoihin kuuluvat Heidi-sarjan 1800-luvulla laatineen Johanna Spyrin ohella Friedrich Dürrenmatt sekä Max Frisch. Laajaa kulttuurista merkitystä oli myös 1915 Zürichissä syntyneellä dadaismilla. Sveitsiläinen kansankulttuuri sisältää muun muassa jodlausta, alppitorven soittamista ja sveitsiläistä painia.

Ruokakulttuuri

Sveitsillä ei ole suurta synnynnäistä ruokaperinnettä. Sen sijaan sveitsiläiset ateriat lainaavat parhaimmistoa ranskalaisesta, italialaisesta ja saksalaisesta keittiöstä. Sveitsiläiset juustot, kuten appenzeller, emmental ja gruyère ovat hyvin tunnettuja maailmalla. Emmental ja gruyère yhdessä valkoviinin kanssa tuottavat fonduen, joka tarjoillaan kulhossa ja syödään leipäkuutioiden kera. Tyypillinen sveitsiläinen juustoruoka on myös raclette, joka sulatetaan sille omistetussa pannussa ja syödään mm. kinkkusuikaleiden, suolakurkun, hillosipuleiden ja päärynöiden kera. Röstit - rapeat, rasvassa paistetut, paloitellut perunat - ovat sveitsinsaksalaisten kansallisruoka. Tuore kala, erityisesti ahven ja kirjolohi, on myös suosittua. Maailman kuulua sveitsiläistä suklaata tarjoillaan usein jälkiruoissa ja kakuissa. Müsli on lähtöisin Sveitsistä ja lienee ainoa eri kieliin laajasti levinnyt sveitsiläinen sana - tosin saksalaistetussa muodossaan (paikallisella murteella müesli). Sveitsissä tuotetaan myös runsaasti viiniä. Yleisin rypälelajike on riesling. Vuonna 2004 tapahtuneen laillistamisen jälkeen maassa on jälleen alettu valmistaa myös absinttia.

Merkittävimmät luonnonvarat

- suola
- puu
- vesivoima

Merkittävimmät vientituotteet

- lääkkeet
- hienomekaniikka
- kellot

Linkit

- [http://maps.google.com/maps?ll=46.935261,8.069458&spn=3.330836,8.107910&z=10&t=h&hl=en Sveitsi Google Mapsissa] Luokka:Sveitsi als:Schweiz ms:Switzerland zh-min-nan:Sūi-se ko:스위스 ja:スイス simple:Switzerland th:ประเทศสวิตเซอร์แลนด์

Demokratian kriisi

Demokratian kriisi on tilanne, jossa kansalaisten usko mahdollisuuksiinsa vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon edustuksellisen demokratian tai parlamentarismin keinoin horjuu.

Kriisin syyt

Syynä tilanteeseen pidetään yleisesti päätöksenteon monimutkaistumista ja kansan valitseminen edustajien etääntymistä. Päätöksenteko ei yksinkertaisesti kiinnosta ihmisiä, koska ihmiset eivät usko vaikutusmahdollisuuksiinsa.

Kriisin seuraukset

Tilanne käy ennen pitkää mahdottomaksi demokratiselle päätöksenteolle. Päätökset eivät ole oikeudenmukaisia, jos ne ovat pienen kansanryhmän valitseman eliitin tekemiä. Demokraattinen päätöksenteko edellyttää, että kansalaisia kuunnellaan. Jos niin ei käy, voidaanko ylipäänsä puhua demokratiasta.

Katso myös

- Arrow'n paradoksi

Anarkisti

Anarkismi on valtahierarkioista vapaata yhteiskuntaa tavoitteleva poliittinen ideologia. Sana "anarkismi" tulee kreikankielisestä sanasta arkhos, joka tarkoittaa 'esivaltaa', sekä termin perusmerkityksen kieltävästä "an"-etuliitteestä. Anarkismi on 1800-luvulta lähtien ollut työväen aate, jonka kautta pyrittiin toteuttamaan sosialismia ilman valtahierarkioita. Myöhemmin anarkistisen ajattelun piiriin on syntynyt myös sosialistisen anarkismin muodoista dramaattisesti poikkeavia anarkismin muotoja.

Anarkismin lajit

ideologia
- Anarkokommunismi painottaa ihmisten keskinäistä yhteistyötä ilman yksityistä omistusoikeutta.
- Anarkosyndikalismi, joka voidaan laskea anarkososialismin haaraksi tai omaksi lajikseen, yhdistää anarkismin päämäärät ja syndikalismin järjestäytymismuodot. Anarkistisesta syndikalismista on merkittäviä kokemuksia muun muassa Espanjan sisällissodan ajan maatalouskollektiiveista sekä Israelin kibbutseissa.
- Ekoanarkismi on 1900-luvun loppupuolella syntynyt perinteiseen anarkismiin selvästi liittyvä muoto, jonka tavoitteena on perustaa ekologinen yhteiskunta. Ajatuksena on, että valtahierarkioihin perustuva yhteiskunta aiheuttaa luonnon tuhoutumista.
- Anarkoindividualismi sellaisena kuin Max Stirner ja Pierre-Joseph Proudhon sen luonnostelivat, on katsantokanta, joka pyrkii hävittämään kaikki erilaiset vallan muodot.
- ( Anarkokapitalismi on libertaristisesta perinteestä syntynyt uudehko ideologia, joka pyrkii joko kaventamaan valtion vaikutusvallan minimiinsä tai lopettamaan valtion instituutiona kokonaan. Anarkokapitalistit ja libertaristit pyrkivät kieltämään ihmisen kehoon ja yksityiseen omistusoikeuteen kohdistuvat loukkaukset. Valtion harjoittaman tuen ja säännöstelyn asemasta he uskovat ihmisten vapaaehtoiseen yhteistyöhön, spontaaniuteen ja markkinatalouteen yhteiskunnan peruspilarina. Yksityistä omistusoikeutta pidetään anarkokapitalismissa kunnioitetumpana kuin työväenliikkeen anarkismissa ja ekoanarkismissa. Yksi anarkokapitalististen periaatteiden useimmin viitattuja edustajia on tätä nykyä David Friedman.) Anarkokapitalistien ja kapitalisminvastaisten anarkistien (kuten anarkokommunistien, syndikalistien ja sosialistien) yhteydet ovat yleensä vain marginaalisia omistusoikeuskiistan vuoksi, joten käytännössä näitä ajatussuuntia on syytä pitää kahtena täysin eri liikkeenä. Ne myös ovat syntyneet kokonaan omista poliittisista traditioistaan. Anarkismi voitaisiin esittää hypoteettisena kysymyksenä siitä, minkälaiseen yhteiskuntamuotoon ihmiset ajautuisivat ilman valtiota. Historiallisesti merkittävät anarkismin sosialistiset muodot ovat kuitenkin myös itse lähteneet rakentamaan tietynlaista yhteiskuntaa. Kyse on ollut ihmisten liikkeestä, jolla on huolella etukäteen suunniteltu näkemys tietynlaisesta yhteiskuntamallista.

Anarkismin historiaa

Historiallisesti merkittävät anarkistien liikkeet ovat juontuneet 1800-luvulla voimistuneesta työväenliikkeen liikehdinnästä. Anarkismi voidaan tässä historiallisessa muodossaan nähdä sosialismin yhtenä muotona. Työläisten ensimmäisessä internationaalissa anarkisti Mihail Bakunin kiisteli Karl Marxin kanssa siitä, tavoitetaanko sosialistinen yhteiskunta parhaiten tuhoamalla valtio heti vai käyttämällä valtiota uuden yhteiskunnan rakentamisen apuvälineenä. Bakunin oli sitä mieltä, että jos valtion valta kaapataan työväenliikkeen toimesta, syntyy uusi "punainen diktatuuri", joka on vielä nykyistä valtaa pahempi. Venäjältä Eurooppaan emigroituneet anarkistit, kuten Bakunin, olivat saaneet inspiraationsa Venäjän Mir-yhteisöistä. Niillä tarkoitettiin maaseudun yhteisöjä, jotka olivat usein suhteellisen omavaraisia ja joille valtio ilmeni käytännössä lähinnä verottajan muodossa. Kaupungistuneeseen yhteiskuntaan liittyvä anarkismi, josta 1800-luvun lopussa syntyi anarkosyndikalismi, pyrki muodostamaan talousjärjestelmän, jossa tuotantovälineet olisivat yhteisomistuksessa ja tehtaat demokraattisesti työntekijöiden johtamia. Näissä sosialistisen anarkismin muodoissa ajateltiin, että valta olisi viime kädessä paikallisilla ja mahdollisimman demokraattisilla yksiköillä, jotka muodostaisivat keskenään ylemmän tason organisaatioita suuremman mittakaavan asioiden hoitamista varten. Kuuluisista anarkisteista ainakin Bakunin ajatteli, että poliiseja ei tarvittaisi sosialistisessa yhteiskunnassa, sillä jopa seksuaalirikollisten toimet johtuvat vain repressiivisestä, sorronkaltaisesta, yhteiskuntajärjestyksestä. Monet ihmiset yhdistävät anarkismin nykyään vain virkavallan tai muun ylemmän määräysvallan puuttumiseen. Anarkosyndikalismissa keskeisempää oli kuitenkin paikallistason yksiköihin perustuvan sosialismin perustaminen. Historian kuluessa anarkistiset liikkeet ovat päässeet pisimmälle Ukrainassa ensimmäisen maailmansodan jälkeisinä vuosina sekä Espanjan Kataloniassa 1930-luvulla. Ukrainassa anarkistit pitivät erästä aluetta hallussaan useamman vuoden, mutta hävisivät taisteluissa lopulta Lev Trotskille. Espanjan anarkistit toimivat epävarmoissa sisällissodan olosuhteissa. Barcelonassa vallitsi 1936 euforinen vallankumouksen tunnelma, jossa anarkistien punamustat liput liehuivat kaupungin kollektivisoiduissa tehtaissa. Sosialismiin pyrittiin myös Katalonian maaseudulla. Espanjan anarkistit ja muut heidän kanssaan liittoutuneet sosialistiryhmät eivät kuitenkaan pärjänneet sotilaallisesti ulkomaiden tukemille sisällissodan muille osapuolille, ja yhteiskunnallisen muutoksen projekti jäi kesken. Tapahtumia vuoden 1936 Barcelonasta on kuvattu George Orwellin kirjassa Homage to Catalonia (suom. Katalonia, Katalonia!). Vuonna 1918 Saksan Baijerissa toimi hetken anarkistinen tasavalta, joka kuitenkin kukistettiin verisesti Münchenin ympärille syntyneen saartorenkaan toimesta. Toisen maailmansodan jälkeen sosialismin liberalistiset muodot eivät kyenneet organisoitumaan merkittäviksi poliittisiksi liikkeiksi, ja niiden ajan koettiin olevan ohi. Pienet poliittiset liikkeet ovat kuitenkin pitäneet anarkismia ja muita liberaalisosialismin muotoja elossa, ja on syntynyt myös aivan uusia liikkeitä kuten ekoanarkismi.

Anarkismin suhde väkivaltaan

Anarkismi sekoitetaan usein väkivaltaan tai jopa mellakointiin. Sanalla "anarkia" viitataan usein myös pelkkään sekasortoon. Osa anarkisteista onkin katsonut väkivallan olevan oikeutettua ja jopa suositeltavaa vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen vastustamiseksi. 1800-luvun lopulla väkivaltaiset anarkistiset liikkeet (joista puhuttiin myös terroristisina) herättivät pelkoa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Nämä militantit anarkistit (ja syndikalistit) tekivät tuohon aikaan joukon merkittäviä poliittisia attentaatteja ja muita iskuja. Anarkistien suhtautuminen väkivaltaan vaihtelee suuresti. Jotkut anarkistiliikkeet ovat pasifistisia ja monet eivät käytännössä turvaudu väkivaltaan, vaikka sen periaatteessa hyväksyväisivätkin. Monien anarkokapitalistien moraaliseen filosofiaan taas kuuluu yhtenä peruspilarina laillisuusperiaate eli vallankäytön perustuminen lakiin, vaikkei kaikkia lakeja moraalisesti kunnioitettaisikaan.

Anarkismi Suomessa

Suomessa anarkistisilla ajatuksilla oli jonkin verran kannatusta 1900-luvun alun työväenliikkeessä, ja myös tuolloin toiminutta tolstoilaista liikettä voidaan ainakin osin pitää anarkistisena. Ensimmäiset tiedossa olevat suomalaiset anarkistiryhmät syntyivät kuitenkin vasta vuoden 1968 opiskelijaliikehdinnän yhteydessä. 1970- ja 1980-luvulla ilmestyi joitain anarkistisia pienlehtiä ja toimi jonkinlaisia keskustelupiirejä. Ensimmäisenä suomalaisena anarkistijärjestönä voi kuitenkin pitää 1988 toimintansa käynnistänyttä Suomen Anarkosyndikalistista Liittoa (SAL), joka 1992 muutti nimensä Suomen Anarkistiliitoksi anarkoindividualismin yleistyttyä liikkeessä. Anarkokapitalisteja liike ei kuitenkaan koko toimintansa aikana juuri kelpuuttanut riveihinsä. SAL:n jäsenmäärä nousi parhaimmillaan 1990-luvun alkupuolella noin kolmeensataan, mutta toiminta hiipui vuosikymmenen lopulla. Nykyisin vasemmistolaiset ei-kapitalistiset anarkistit toimivat suurelta osin erilaisissa kansalaisliikkeissä mutta myös paikallisissa anarkistiryhmissä ympäri maata.

Tietoa muualta

- [http://Anarkismi.net Anarkismi.net] Suomalainen anarkismiportaali
- [http://www.anarkismi.net/wiki/ Anarkismiwiki] Luokka:Anarkismi Luokka:Poliittinen ideologia zh-min-nan:Hui-thóng-tī-chú-gī ko:아나키즘 ja:アナキズム simple:Anarchism th:ลัทธิอนาธิปไตย

Arrow'n paradoksi

Arrow'n paradoksi tai Arrow'n mahdottomuusteoreema on vaalitapoihin liittyvä teoreema, jonka mukaan mikään vaalitapa ei voi täyttää Arrow'n määrittämiä viittä maalaisjärjen mukaista kriteeriä. Teoreeman kehittäjä Kenneth Arrow voitti tutkimuksiaan esittävällä kirjalla Social choice and individual values Nobelin taloustieteiden palkinnon 1951. Yksinkertaistettuna teoreeman mukaan yhteisön tulee päästä sopuun yhteisistä preferensseistä ja panna tietyt vaihtoehdot järjestykseen. Jokaisella yksilöllä on omat preferenssinsä ja pitäisi löytää jonkinlainen sosiaalisten preferenssien funktio, joka yhdistää kaikkien yksilöiden preferenssit yhteisiksi. Tällaisella funktiolla eli vaalitavalla tulisi olla kourallinen uskottavia ominaisuuksia:
- Universaalius: vaalitavan pitää kyetä muodostamaan tulos kaikista yksilöiden vaihtoehdoista (ei pitäisi tulla tilannetta, missä vaaleilla ei ole lopputulosta)
- Kansalaisten tasa-arvo: kaikkien lopputulosten pitäisi olla saavutettavissa.
- Diktaattorittomuus: funktion ei tulisi yksinkertaisesti vain seurata tietyn yksilön preferenssejä ja jättää välittämättä muista.
- Monotonisuus: yhden yksilön preferenssien muutoksen ei pitäisi aiheuttaa vastakkaista muutosta kokonaistuloksessa, eli jonkun henkilön äänestämisen ei pitäisi laskea hänen tulostaan. Tämän tilalla käytetään joskus Pareto-tehokkuutta.
- Epärelevanttien vaihtoehtojen itsenäisyys: jos alkuperäisistä valintavaihtoehdoista rajataan tietty vaihtoehto pois, tulisi lopullisen tuloksen muiden ehdokkaiden sijojen säilyä ennallaan. Arrow'n teoreema sanoo, että jos äänestäjiä on enemmän kuin kaksi ja valintavaihtoehtoja enemmän kuin kolme, ei mikään vaalitapa voi täyttää kaikkia viittä ehtoa. Löysentämällä epärelevanttien vaihtoehtojen ehtoa poistamalla Smith-joukon kandidaatit, eräät Condorcet'n vaalitavat täyttävät ehdot.

Katso myös

- Gibbard-Satterthwaiten teoreema
- Äänestysparadoksi
- Vaalitapa Luokka:Vaalit Luokka:Paradoksit

Luokka:Politiikka

Poliittisia aiheita. Luokka:Yhteiskunta zh-min-nan:Category:Chèng-tī ko:분류:정치 ja:Category:政治

Jet-TV

Television Broadcasts Limited (Chinese: 電視廣播有限公司; Cantonese , Yale: dinh sih gwóng bo yau haahn gūng sī; Mandarin Pinyin: Diànshì Guǎngbō Yǒuxiàn Gōngsī) , commonly known as TVB, was the first over-the-air commercial television station in Hong Kong. Founded on November 19 1967 with a staff of about 200, it is now one of two free-to-air television broadcasters in Hong Kong. TVB is the first wireless television station in Hong Kong. To distinguish it from the only cable television station, Rediffusion Television, it is thus commonly known as mo sin tin shi (無綫電視, i.e."Wireless Television") or mo sin (無綫) in Chinese. TVB is now the largest Chinese programme producer in the world, with a staff of about 5,000, including contract artists and staff in overseas subsidiary companies. The company's current chairman is Sir Run Run Shaw. It owns two free-to-air channels in Hong Kong, namely TVB Jade (Cantonese) and TVB Pearl (English and other languages). TVB Jade has the largest audience share in Hong Kong, and is often referred to simply as TVB. TVB is also involved in Hong Kong's pay-TV market, providing six channels for its associated company, Galaxy Satellite Broadcasting Limited (SuperSun). TVB reaches out to the overseas Chinese communities. Its productions are available in Taiwan, the United States, United Kingdom, Canada, Australia, Mainland China, Malaysia, and Singapore, among others. Its dramas are internationally acclaimed, and many of Hong Kong's top film and pop stars started their careers at TVB. Special TVB events such as the annual TVB Anniversary Celebration are broadcast to worldwide audience. TVB also runs talent programmes such as the annual Miss Hong Kong and Miss Chinese International pageants. Successful contestants may be offered TVB's contracts and represent Hong Kong to take part in world-class beauty contests, such as the Miss World Pageant, etc.

Development

TVB enjoys an overwhelming dominance in the television market in Hong Kong; however, its programmes have often been criticised by some television viewers as being in bad taste, superficial, dull, and lacking in creativity. Its programmes have also been criticised for catering solely to the taste of housewives and therefore ignoring the diverse interests of the middle class. Despite such criticism, TVB continues to enjoy high ratings in Hong Kong. Occasionally, TVB also receives praise for its programming from a wide range of demographics (other than housewives), including the middle class, as was the case with its 2004 historical drama series War and Beauty. TVB has also been criticised for signing exclusive contracts with many local celebrities which restrict them from appearing on other local television stations. Hong Kong's Cable TV claims it is unfair competition (although Asia Television Ltd, another major television station in Hong Kong, disagrees). In fact, many artists do not have exclusive contracts with TVB and are free to show up in programmes produced by other local television stations or out-sourcing production houses. In contrast, Hong Kong Cable TV, which has monopolised Hong Kong's pay-television market for ten years, was accused by TVB and Now Broadband TV (dominant leader of HK's telecommunication markets) of engaging in anti-competitive conduct by acquisitions of exclusive broadcasting rights to most football broadcasts. However, Hong Kong's Broadcasting Authority rejected those accusations. The annual TVB Music Awards ceremony is one of the biggest for cantopop personalities. It is widely rumoured that TVB hands out the awards to those who are obedient to the company's demands, and the Independent Commission Against Corruption (Hong Kong) has investigated the arrangement of the awards. It ruled that three TVB staff-members under scrutiny were not guilty. Afterwards, TVB reformed its music programs to re-establish their authority. On the other hand, TVB was awarded the National Association of Broadcasters' (NAB) International Broadcasting Excellence Award in 2001. The award recognised the company's outstanding contributions to the community through a wide range of charitable programs and activities. Hong Kong thus becomes the first city in Asia to receive this prestigious award in this area. In 2005, TVB, in association with the Hong Kong Jockey Club, organised the biggest fundraising campaign in the company's history in response to South-East Asia's tsunami disaster. It raised over 100 million Hong Kong Dollars to assist the people affected.

Location

TVB was originally located on Broadcast Drive in Kowloon Tong, and was neighbours with RTHK and ATV. By the late 1980s, the company had outgrown the facility at Broadcast Drive, and built a new studio complex, named TV City, at Clearwater Bay in Sai Kung. To cope with future development and expansion, TVB began planning in 1998 to develop a replacement facility at the Tseung Kwan O Industrial Estate. The new HK$2.2 billion TVB City came into full operation in October 2003. The new headquarters are built on by far the largest piece of land ever leased by the then Hong Kong Industrial Estates Corporation and the first service-providing company in the area. It has a building area of over 110,000 square metres, 30% more than that of the previous facilities at Clearwater Bay. Studio 1 in TVB City, which can seat an audience of 630, is the largest television production studio among commercial television stations in Asia.

News operation

TVB broadcasts several news programmes, such as News at 6:30 (Jade) and News at 7:30 (Pearl). It also operates its own news channel, TVB News Channel, through SuperSUN TV.

Notable shows from TVB

TVB is a major television-producer in Hong Kong, and its programmes usually receive higher ratings than offerings from the other local television stations.
- The Bund 上海灘 (a classic series of the 1980s, starring a young Chow Yun-Fat, regarded by many as one of the best TVB series.)
- Looking Back in Anger 義不容情 (an instant classic, it had enormous ratings and was one of the most rented TVB series ever. It is also remembered for its tragic ending.)
- The Greed of Man 大時代 (one of the most controversial and culturally important shows in the early 1990s. Also remarkable for its effect on the stock market)
- Detective Investigation Files 刑事偵輯檔案 (four series in total)
- Healing Hands 妙手仁心 (remembered for its remarkable medical accuracy. It is similar to the United States series ER)
- Armed Reaction 陀槍師姐 (four series in total)
- Kindred Spirit 真情 (longest-running drama show in Hong Kong history)
- Journey to the West 西遊記 (one of the few TVB Jade programmes to be dubbed in English and rebroadcast on TVB Pearl)
- War of the Genders 男親女愛 (a long-running comedy series, starring Dayo Wong Tze-Wah and Carol Cheng Yu-Ling, which final episode scored the highest ratings in Hong Kong history)
- Virtues of Harmony 皆大歡喜 (one of the longest running sitcoms in Hong Kong, a historical costume series with a modern-day spin-off)
- Square Pegs 戇夫成龍
- To Get Unstuck in Time 隔世追兇
- To Catch the Uncatchable 棟篤神探 (remembered for its groundbreaking sad ending in a comedy, in contrast to other usual shows of TVB [Happy Harmony, for example])
- War and Beauty 金枝慾孽 (a popular office-lady-style costume drama) For a full list of TVB Dramas, see TVB Dramas

Notable people

Management and behind the scenes

- Run Run Shaw (邵逸夫)
- Gu Gaa-fai (顧嘉輝)
- Wong Jim (James Wong, 黃霑) (1940–2004)

Actors

Actresses

林遠迎, For an up-dated list with profiles see [http://hkadb.net/index.php/Category:Chinese_Artists HKADB].

External links

- [http://www.tvb.com/ Official website]
- [http://tvcity.tvb.com/ TVCity]
- [http://www.tvb.com/tvbi TVBI company Limited]
- [http://www.sensasian.com/view/catalog.cgi/EN/200/2003 Chinese TV Series @ Sensasian] Category:Companies of Hong Kong Category:Hong Kong media category:Hong Kong television

Praga appartamenti wynajem autokar�w Biuro Rachunkowe Kielce spielautomaten jastrz�bia g�ra pensjonat

:: RELATED NEWS ::

Martin Luther
Luther Márton, németül Martin Luther (eredetileg Martin Luder;
- 1483.