:: wikimiki.org ::
| Departementti |
DepartementtiDepartementti (ranskaksi département, espanjaksi departamento) on hallinnollinen alue Ranskassa, Beninissä, Côte d'Ivoiressa, Haitilla, Nigerissä, Boliviassa, El Salvadorissa, Guatemalassa, Hondurasissa, Kolumbiassa, Nicaraguassa, Paraguayssa ja Uruguayssa.
Ranska
Uruguay
Ranska on jaettu 26 alueeseen (région) – joista 22 sijaitsee Euroopassa) – jotka on jaettu sataan departementtiin, joista 96 sijaitsee Euroopassa. Departementit jaetaan edelleen arrondissementteihin.
Departementit luotiin Ranskan vallankumouksen yhteydessä vuonna 1790 aluehallinnon yhtenäistämiseksi. Nykyään departementit on numeroitu aakkosjärjestyksessä (paria poikkeusta lukuun ottamatta) ja departementin numeroa käytetään autojen rekisterinumeroissa, postinumeroissa ja sosiaaliturvatunnuksissa.
Departementtien toimivaltaan kuuluvat sosiaalihuolto, liikenne, colléget (peruskoulun yläluokat) ja kulttuuri.
Katso myös
- Luettelo Ranskan departementeista
Luokka:Ranska
Luokka:Paikallishallinto
ja:フランスの地方行政区画
ko:데파르트망 (프랑스)
Espanjan kieli
Espanjan kieli (español tai castellano) kuuluu romaanisiin kieliin. Se on yksi maailman neljästä puhutuimmasta kielestä kiinan, englannin ja hindin ohella ja lisäksi yksi YK:n kuudesta virallisesta kielestä. Espanjaa puhuu arviolta 450 miljoonaa ihmistä, joista äidinkielenään noin 360-400 miljoonaa. Espanjan lisäksi kieltä puhutaan erityisesti Etelä- ja Keski-Amerikassa sekä Meksikossa. Myös Yhdysvalloissa on merkittävä espanjankielinen vähemmistö.
Amerikan mantereella puhuttu espanja poikkeaa jonkin verran Euroopassa puhutusta, ja Amerikassakin eri maissa käytetään hieman eri sanastoa. Erot eivät kuitenkaan ole niin merkittäviä, etteivät espanjankieliset ihmiset esimerkiksi Espanjasta ja Chilestä ymmärtäisi toisiaan.
Levinneisyys
Espanja on virallinen kieli seuraavissa valtioissa:
Espanjan kielen nimet
Espanjan kieli (español) tunnetaan myös nimellä kastilian kieli (castellano). Nimi viittaa Kastilian alueeseen, josta kieli on alun perin lähtöisin. Se, kumpaa nimeä kielestä käytetään, riippuu mm. asiayhteydestä, puhujasta ja paikallisista tottumuksista. Espanjalaiset käyttävät kastilia-nimeä erityisesti silloin, kun kieli rinnastetaan muihin Espanjan alueella puhuttaviin kieliin, joita ovat muun muassa katalaani, galego ja baski. Sen sijaan verrattaessa kieltä muiden maiden kansalliskieliin (esimerkiksi englantiin, ranskaan tai suomeen) on tavallisempaa nimittää sitä espanjaksi. Katalaanin ja muiden alueellisten kielten puhujat käyttävät kuitenkin lähes aina maan valtakielestä kastilia-nimeä (esim. katalaaniksi castellà).
Latinalaisessa Amerikassa käytäntö vaihtelee maasta toiseen. Castellano on yleisempi nimitys kielelle mm. Argentiinassa, Perussa, Boliviassa ja Venezuelassa, kun taas español on yleisempi Meksikossa ja Kolumbiassa. Chilessä molempia nimiä käytetään paljon, tiedotusvälineissä esimerkiksi puhutaan espanjan kielestä ja kouluissa opetetaan kastiliaa.
Kirjaimet ja äänteet
Espanjan kielen ääntäminen on melko helppoa. Se on varsin foneettinen kieli, eli ääntäminen on hyvin lähellä kirjoitusta. Äänteetkään eivät ole suomalaisille ylivoimaisia ja ovat usein hyvin samantapaisia kuin suomessa. Vaikka suomalainen saavuttaa espanjassa helposti ymmärrettävän ääntämisen, espanjan kielen paino ja intonaatio saattavat tuottaa vaikeuksia.
Kirjoitukseen käytetään latinalaisia kirjaimia. Aakkoset ovat:
::a, b, c, ch, d, e, f, g, h, i, j, k, l, ll, m, n, ñ, o, p, q, r, s, t, u, v, w, x, y, z
Vokaalit
Vokaalit ääntyvät suunnilleen samoin kuin suomen kielessä.
a, o, e ovat vahvoja vokaaleja ja i ja u heikkoja. Vahva ja heikko vokaali tai kaksi heikkoa vokaalia muodostavat diftongin, ts. kuuluvat samaan tavuun. Jos vokaaliyhtymässä on painomerkki, ne kuuluvat eri tavuihin:
::Ma-rí-a
Kirjainyhdistelmissä gue, gui, que ja gui "u" ei äänny. Jos se äännetään, se kirjoitetaan kaksoispisteellä:
::pingüino, nicaragüense
Konsonantit
- b ja v äännetään samalla tavoin: [b] sanan alussa ja m:n ja n:n jälkeen. Muutoin heikkona [β]:nä.
- c äännetään kuten suomen [k] konsonantin ja a, o ja u:n edellä. e:n ja i:n edellä [θ] (kuten englannin thing). Latinalaisessa Amerikassa ja Andalusiassa c tällöin kuitenkin [s].
- ch vastaa suomen /tš/:ää ([ʧ]).
- d sanan alussa tauon jälkeen ja l:n ja n:n jälkeen [d], muutoin heikko [ð].
- f kuten suomen kielessä.
- g kuten suomen kielessä sanan alussa tauon jälkeen ja n:n jälkeen. Muutoin heikko [γ]. e:n ja i:n edellä voimakas [χ] (ach-äänne, saksan achtung).
- h ei äänny
- j ach-äänne, kuten g e:n ja i:n edellä.
- k [k], esiintyy vain lainasanoissa kuten 'kilo'.
- l, kuten suomen [l]
- ll liudentunut l, [λ]
- m kuten suomen [m]
- n kuten suomen [n]. n muuttuu kuitenkin m:ksi b:n, v:n ja p:n edellä.
- ñ liudentunut n [ɲ], kuten savon murteen 'mänj.
- p kuten suomessa
- q [k], esiintyy vain kirjainyhdistelmissä que ja qui, joissa u ei äänny
- r, voimakas [r] (vrt. suomen perrkele) sanan alussa, l:n ja n:n jäljessä ja silloin kun on kirjoitettu 'rr'. Muutoin heikko r.
- s kuten suomessa
- t kuten suomessa
- v kuten b
- x vokaalien välissä ks, konsonantin edellä joko ks tai s. Erisnimet México ja Texas kuitenkin [meχiko] ja [teχas]
- y kuten suomen [j], mutta sana 'y' (ja) ääntyy [i] kahden konsonantin välissä.
- z kuten c [θ] e:n ja i:n edellä.
Paino
Paino on viimeistä edellisellä tavulla, jos sana päättyy vokaaliin, n:ään tai s:ään. Muihin konsonantteihin päättyvällä sanalla paino on viimeisellä tavulla. Huomaa myös, että 'y' lasketaan konsontteihin ja vahvat vokaalit a, e ja o eivät muodosta diftongia ja kuuluvat ei tavuihin.
Jos sanapaino ei noudata näitä sääntöjä, se merkitään oikeinkirjoituksessa painomerkillä.
Intonaatio on nouseva sellaisessa kysymyslauseessa, jossa ei ole kysymyssanaa. Muulloin lausemelodia on laskeva.
Kielioppi
Adjektiivit
Espanjan adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan suvussa ja luvussa. Adjektiivin paikka on tavallisesti pääsanansa jäljessä.
Substantiivit
Substantiiveilla on kaksi sukua, feminiini ja maskuliini. Näitä vastaavat artikkelit una ja un epämääräisessä ja la ja el määräisessä muodossa. Määräisen artikkelin monikkomuodot ovat las ja los.
Verbit
Espanjan kielen verbit taipuvat kuudessa persoonassa. Verbeillä on kaksi päämodusta eli tapaluokkaa, indikatiivi (indicativo) ja subjunktiivi (subjuntivo). Useimmissa kieliopeissa konditionaali (condicional) sisällytetään indikatiiviin, kun taas jotkut pitävät sitä erillisenä tapaluokkana. Näiden lisäksi erilliseksi modukseksi on katsottava imperatiivi (imperativo) eli käskymuoto, jonka muodoista tosin osa on subjunktiivimuotoja.
Indikatiivissa espanjan verbit taipuvat kuudessa aikamuodossa, jotka ovat:
# preesens (presente)
# imperfekti (pretérito imperfecto)
# preteriti (pretérito indefinido)
# perfekti (pretérito perfecto)
# pluskvamperfekti (pretérito pluscuamperfecto)
# futuuri (futuro)
Subjunktiivilla on neljä aikamuotoa: preesens (presente de subjuntivo), imperfekti (pretérito imperfecto de subjuntivo), perfekti (pretéríto perfecto de subjuntivo) ja pluskvamperfekti (pretérito pluscuamperfecto de subjuntivo). Arkaistinen subjunktiivin futuuri (futuro de subjuntivo) esiintyy nykyisin vain lakikielessä ja eräissä vakiintuneissa fraaseissa.
Esimerkkilauseita
- Mi hijo practica la natación. = Poikani harrastaa uintia.
- Cada palacio tiene como núcleo un patio, con una vistosa fuente en el centro. = Jokaisen palatsin keskuksena on sisäpiha ja sen keskellä näyttävä suihkulähde.
- Volví a casa e hice mi maleta y luego fui al aeropuerte y subí al avión. = Palasin kotiin, pakkasin ja sitten menin lentokentälle ja nousin koneeseen.
- Hay demasiada sal en el pescado. = Kala on liian suolaista.
Kirjallisuus
Espanjalaisia kirjailijoita
- Miguel de Cervantes Saavedra
- Federico García Lorca
- Arturo Pérez-Reverte
- Manuel Vázquez Montalbán
Latinalaisen Amerikan kirjailijoita
- Miguel Angel Asturias
- Jorge Luis Borges
- Carlos Fuentes
- Gabriel García Márquez
- Pablo Neruda
- Octavio Paz
- Ernesto Sábato
- Mario Vargas Llosa
Katso myös
- kysymysmerkki
- huutomerkki
- Espanjalaiset nimet
Linkkejä
- [http://www.welcome.to/101spanish/ Spanish 101]
- Wikipedia. Portada Espanjankielinen Wikipedia
- Wikisanakirja Espanjan kielen sanalista
Luokka:Espanjan kielet
Luokka:Argentiinan kielet
Luokka:Bolivian kielet
Luokka:Chilen kielet
Luokka:Costa Rican kielet
Luokka:Dominikaanisen tasavallan kielet
Luokka:Ecuadorin kielet
Luokka:El Salvadorin kielet
Luokka:Guatemalan kielet
Luokka:Hondurasin kielet
Luokka:Kolumbian kielet
Luokka:Kuuban kielet
Luokka:Meksikon kielet
Luokka:Nicaraguan kielet
Luokka:Panaman kielet
Luokka:Paraguayn kielet
Luokka:Perun kielet
Luokka:Päiväntasaajan Guinean kielet
Luokka:Uruguayn kielet
Luokka:Venezuelan kielet
Luokka:Yhdysvaltain kielet
ja:スペイン語
simple:Spanish language
th:ภาษาสเปน
tokipona:toki Epanja
zh-tw:西班牙語
Benin
Benin on valtio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat lännessä Togo, Pohjoisessa Burkina Faso ja Niger, sekä idässä Nigeria. Etelässä Benin rajoittuu Guineanlahteen.
Beninin virallinen pääkaupunki on Porto Novo, mutta hallitus pitää majaansa Cotonoussa.
Historiallinen Beninin kuningaskunta sijaitsi pääosin nykyisessä Nigeriassa, jossa sijaitsee myös sen pääkaupunki, Benin.
Historia
Benin
Beninin aluetta hallitsi 1600-luvulta alkaen Dahomeyn kuningaskunta, jonka valta ulottui nykyisen Beninin rajojen yli. Kuningaskunnan mahti perustui paljolti orjakauppaan eurooppalaisten kanssa ja näiltä hankittuihin tuliaseisiin. Ranska kuitenkin valtasi kuningaskunnan 1892–1894 ja teki siitä siirtomaansa osana Ranskan Länsi-Afrikkaa.
Benin sai itsehallinnon 1958 nimellä Dahomeyn tasavalta ja itsenäisyyden 1. elokuuta 1960.
Itsenäisyyden alkuvuosien levottomuuden ja toistuvien kaappausten jälkeen valtaan nousi majuri Mathieu Kérékou. Kerokoun johdolla maa julistettiin sosialistiseksi ja marxismi-leninismistä tehtiin virallinen ideologia. Maan nimeksi vaihdettiin Beninin tasavalta vuonna 1974. 1990-luvun alussa Kerekou kuitenkin taipui koti- ja ulkomaiseen paineeseen laillistaen monipuoluejärjestelmän ja järjestäen vapaat vaalit 1991. Vaaleissa Kerekoun seuraajaksi nousi pääministeri Nicéphore Soglo. Vuoden 1996 presidentinvaaleissa Kerekou nousi kuitenkin jälleen valtaan ja uusi kautensa vuoden 2001 vaaleissa, joita häviäjät syyttivät vilpillisiksi.
Politiikka
Departementit
Beninin tasavalta
Benin jakautuu kahteentoista provinssiin eli departementtiin:
- Alibori
- Atakora
- Atlantique
- Borgou
- Collines
- Donga
- Kouffo
- Littoral
- Mono
- Oueme
- Plateau
- Zou
Maantiede
Talous
Väestöjakauma
Benin väestö on keskittynyt maan eteläosaan. Suurin etninen ryhmä ovat fonit, joihin kuuluu 49 % väestöstä. Muita etnisiä ryhmiä ovat mm. adjat, yorubat, sombat ja baribat. Suurin osa väestöstä tunnustaa perinteistä animistista uskoa jonka muodot vaihtelevat eri etnisillä ryhmillä. Kristittyjä on n. 30 % ja muslimeita n. 20 % väestöstä. Monet muslimit ja kristityt kuitenkin harjoittavat myös animistista uskoa.
Kulttuuri
Voodoon on arveltu olevan lähtöisin Beninistä ja levinneen orjaksi myytyjen beniniläisten mukana.
Merkittävimmät luonnonvarat
- kalkkikivi
- sora
- kulta
- öljy
- geoterminen energia
Merkittävimmät vientituotteet
- puuvilla
- kaakao
- kahvi
- palmuöljy
- geotermisellä energialla tuotettu sähkö
Luokka:Benin
ms:Benin
zh-min-nan:Bénin
ko:베냉
ja:ベナン
Côte d'IvoireNorsunluurannikon tasavalta on valtio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat lännessä Liberia ja Guinea, pohjoisessa Mali ja Burkina Faso sekä idässä Ghana. Vuonna 1983 sisämaassa sijaitsevasta Yamoussoukrosta tehtiin virallinen pääkaupunki, mutta hallinto on käytännössä yhä keskittynyt suurimpaan kaupunkiin Abidjaniin.
Maan hallituksen vuonna 1985 tekemän päätöksen mukaan maan nimi on kaikilla kielillä Côte d'Ivoire, eikä muita kuin ranskankielistä nimeä saa käyttää. Ulkomailla tätä ei kuitenkaan usein noudateta.
Historia
Norsunluurannikon varhaisemmasta historiasta ei ole juuri jäänteitä, joskin alueella on ollut asutusta jo neoliittisella kaudella.
Ensimmäiset ranskalaiset lähetyssaarnaajat saapuivat Norsunluurannikolle 1600-luvulla, mutta yhteydet eurooppalaisiin jäivät vähäisiksi merenkululle hankalan rannikon ja asukkaiden epäluulon takia. Ranskalainen amiraali Bouet-Williaumez teki vuosina 1843-1844 rannikon kuningaskunnista Ranskan protektoraatteja. Vähitellen ranskalaiset laajensivat valtapiiriään sisämaahan, mutta alistivat maan kokonaan vasta 1915.
Norsunluurannikosta tuli Ranskan siirtomaa 1893 ja sittemmin osa Ranskan Länsi-Afrikkaa. Toisen maailmansodan jälkeen Ranskan siirtomaiden asukkaille alettiin myöntää laajempia oikeuksia ja itsehallintoa ja 1958 Norsunluurannikosta tuli autonominen tasavalta. Täyden itsenäisyyden se saavutti 1960.
Itsenäisyyden alusta Norsunluurannikon johtoon nousi heimopäällikön poika, lääkäri Félix Houphouët-Boigny, joka oli ollut Norsunluurannikon edustajana ja ministerinä Ranskan parlamentissa ja hallituksessa 1946-1959. Houphouët-Boigny hallitsi itsevaltaisin ottein säilyttäen hyvät suhteet länsimaihin aina kuolemaansa asti (1993).Hänen kaudellaan maassa vallitsi pitkään Norsunluurannikon demokraattisen puolueen (PDCI) hallitsema yksipuoluejärjestelmä, mutta 1990-luvun alussa sallittiin myös oppositiopuolueiden toiminta. Hänen seuraajansa Henri Konan Bédié varmisti paikkansa presidenttinä ja ehdottoman enemmistön parlamentissa valtapuolue PDCI:lle vuosien 1995-1996 vaaleissa, joita kuitenkin sävyttivät opposition boikotit ja syytökset vilpistä.
Joulukuun 25. 1999 Robert Guéïn johtama sotilasjuntta kaappasi vallan PDCI:ltä ja järjesti uudet presidentinvaalit lokakuussa 2000. Voittajaksi nousi Laurent Gbagbo, Norsunluurannikon kansanrintaman (FPI) johtaja.
Syyskuussa 2002 osa armeijasta nousi kapinaan Gbagboa vastaan ottaen haltuunsa maan pohjoisosan. Siitä lähtien maassa on vallinnut valtataistelu jota on yritetty sovittelulla estää puhkeamasta täysmittaiseksi sisällissodaksi. Maahan on lähetetty myös ranskalaisia joukkoja ja YK:n rauhanturvaajia. Viimeisin sovittelun tulos on 30. heinäkuuta 2004 allekirjoitettu sopimus jonka pitäisi johtaa poliittisiin uudistuksiin ja kapinallisten aseistariisuntaan 15. lokakuuta alkaen.
Politiikka
Norsunluurannikon presidentti on Laurent Gbago.
Osat
Norsunluurannikko jakautuu 58 departementtiin.
Maantiede
kuva:Côte d'Ivoire map.png
Talous
Väestö
Etnisesti väestö jakaantuu neljään pääryhmään: akanit (42.1 prosenttia), voltalaiset eli gurit (17.6 prosenttia), pohjoiset mandet (16.5 prosenttia), krout (11 prosenttia) ja eteläiset mandet (10 prosenttia). Maassa asuu kuitenkin eri arvoiden mukaan myös 3—5 miljoonaa muista Afrikan maista (ennen kaikkea Burkina Fasosta ja Ghanasta) maista tullutta siirtotyöläistä, sekä yli 100 000 libanonilaista.
Uskonnollisesti noin 60 prosenttia on muslimeja, 20 prosenttia kristittyjä ja loput perinteisen animismin harjoittajia. Myös osa kristityiksi ja muslimeiksi tunnustautuvia harjoittaa yhä animistisia perinteitä.
Norsunluurannikolla on Länsi-Afrikan vakavin HIV/AIDS-ongelma. WHO:n vuoden 2003 arvion mukaan noin 7 prosenttia aikuisväestöstä on HIV-positiivisia.
Kulttuuri
Merkittävimmät luonnonvarat
- öljy
- timantit
- mangaani
- koboltti
- rautamalmi
- bauksiitti
- kupari
Merkittävimmät vientituotteet
- bataatti
- kahvi
- kaakao
Luokka:Norsunluurannikko
ms:Côte d'Ivoire
zh-min-nan:Côte d'Ivoire
ko:코트디부아르
ja:コートジボワール
simple:Côte d'Ivoire
Haiti
Haiti on valtio Karibianmerellä.
Osat
Pääartikkeli: Haitin osat
Haiti jakautuu yhdeksään osaan. Ne ovat:
- Artibonite
- Centre (Haiti)
- Grand'Anse
- Nord
- Nord-Est
- Nord-Ouest
- Ouest
- Sud
- Sud-Est
Maantiede
Pääartikkeli Haitin maantiede
left
Haiti sijaitsee pääosin Hispaniolan saarella, jonka se jakaa Dominikaanisen tasavallan kanssa. Pienempiä Haitiin kuuluvia saaria ovat La Gonâve, La Tortue (Tortuga), Grande Caye sekä Ile a Vache. Haitin suurin kaupunki on sen pääkaupunki Port-au-Prince. Siellä on noin kaksi miljoonaa asukasta.
Talous
Pääartikkeli Haitin talous
Haiti on yksi maailman köyhimpiä valtioita.
Merkittävimmät luonnonvarat
- bauksiitti
Merkittävimmät vientituotteet
- kahvi
- kaakao
Luokka:Karibianmeren valtiot
Luokka:Karibianmeren saaret
Luokka:Haiti
ms:Haiti
zh-min-nan:Haiti
ko:아이티
ja:ハイチ
simple:Haiti
Bolivia
Bolivia on valtio Etelä-Amerikassa. Sen rajanaapurit ovat Brasilia pohjoisessa ja idässä, Paraguay ja Argentiina etelässä sekä Chile ja Peru lännessä.
Historia
Boliviassa on pitkään ollut hyvin edistyneitä kulttuureita, joista merkittävin oli Tihuanaco. 1400-luvulla Inkojen imperiumi valtasi alueen. Espanjalaiset liittivät Bolivian Perun varakuningaskuntaan 1500-luvulla ja sittemmin La Platan varakuningaskuntaan.
Bolivian itsenäisyystaistelu alkoi 1809, mutta Espanjasta se onnistui irrottautumaan vasta 1825 Simon Bolivarin ansiosta, ja maakin sai nimensä hänen mukaansa. Tämän jälkeen Bolivia muodosti lyhytaikaisen liiton Perun kanssa ennen varsinaista itsenäistymistään. Itsenäistymisensä jälkeen Bolivia menetti laajoja alueita sodissa ja maan myymisessä.
Boliviassa on ollut useita vallankumouksia ja sotilasvallankaappauksia rodullisten ja kulttuurellisten ongelmien vuoksi. Viimeksi 1980-luvulla sotilasjuntta ajettiin pois vallasta ja demokratia palautettiin.
Politiikka
Maan päämies on presidentti, joka valitaan viideksi vuodeksi kerralla. Presidentti nimeää hallituksen. Boliviassa on kaksikamarinen parlamentti, senaattorien kamarissa on 27 jäsentä ja varamiesten kamarissa 130.
Maakunnat (departamentos)
Bolivian maakunnat
Bolivia on jaettu yhdeksään maakuntaan (departamento): Beni, Cochabamba, Chuquisaca, Oruro, Pando, La Paz, Potosí, Santa Cruz, Tarija
Maantiede
Bolivian maantiede
Bolivia on sisämaanvaltio, sillä se menetti rantakaistaleensa Tyynenmeren sodassa 1879–1884. Maan länsiosat sijaitsevat korkealla Andien vuoristossa, maan korkein kohta on 6 542 m korkea Nevado Sajama. Suurin osa bolivialaisista asuu maan keskiosan ylängöllä. Maan itäosan alangon taas peittää Amazonin sademetsä. Bolivian ja Perun rajalla sijaitsee Titicaca-järvi. Länsiosassa, Potosín osastossa, sijaitsee Salar de Uyuni, maailman laajin suolatasanko.
Merkittävimmät kaupungit ovat La Paz, Sucre, Santa Cruz de la Sierra ja Cochabambca.
Talous
Bolivia on pitkään tunnettu yhtenä Latinalaisen Amerikan köyhimmistä ja vähiten kehittyneimmistä maista, mutta se on viimeisen vuosikymmenen aikana edistynyt merkittävästi markkinatalouden kehityksessä. Presidentti Sánchez de Lozadan virkakaudella (1993–1997) mm. allekirjoitettiin kauppasopimus Meksikon kanssa ja Bolivia liittyi Mercosur-yhteisöön.
Mercosur
Luokka:Bolivia
ms:Bolivia
zh-min-nan:Bolivia
ko:볼리비아
ja:ボリビア
El Salvador
El Salvador on noin 6,2 miljoonan asukkaan maa Väli-Amerikassa. Espanjankielinen nimi merkitsee "Vapahtajaa" ja kertoo espanjalaisten lähetyssaarnaajien voimakkaasta vaikutuksesta alueella. Yleisten maanjäristysten takia maan lempinimi on "Riippumattojen maa".
Historia
Pääartikkeli: El Salvadorin historia
Entinen Espanjan siirtomaa El Salvador itsenäistyi 1821 osana keskiamerikan liittovaltiota, ja kokonaan 1839. 1930 maassa oli ensimmäinen sotilasvallankaappaus, ja militäärit vuorottelivat vallassa ja vallankaappauksissa kommunistien kanssa. Sisällissotaan 1980-1992 liitettiin suurvaltayhteyksiä.
Politiikka
Pääartikkeli: El Salvadorin politiikka
Hallinnollinen jako
Maantiede
El Salvadorin politiikka
Pääartikkeli: El Salvadorin maantiede
Kuva:El Salvador-CIA WFB Map.png
Talous
Pääartikkeli: El Salvadorin talous
Kansantuote perustuu maanviljelyyn, etenkin kahviin.
Talous on kärsinyt useista maanjäristyksistä, sekä hurrikaani Mitchistä 2001. 2005 pelättiin hurrikaani Adriania.
Väestö
Uskonnot: katolisuus 69 prosenttia, buddhalaisia 1 prosentti.
Kulttuuri
Pääartikkeli: El Salvadorin kulttuuri
Merkittävimmät luonnonvarat
- vesivoima
- geoterminen energia
- öljy
Merkittävimmät vientituotteet
- kahvi
- sokeri
Linkit
- [http://www.elsalvadorturismo.gob.sv El Salvadorin turistisivut]
- [http://www.casapres.gob.sv/ El Salvadorin johdonsivut]
Luokka:Keski-Amerikan valtiot
Luokka:El Salvador
ms:El Salvador
zh-min-nan:El Salvador
ko:엘살바도르
ja:エルサルバドル
th:ประเทศเอลซัลวาดอร์
Honduras
Honduras on noin 6,9 miljoonan asukkaan valtion Väli-Amerikassa. Sen rajanaapureita ovat Guatemala, El Salvador ja Nicaragua. Hondurasilla on meriyhteys sekä Tyynelle valtamerelle että Karibianmerelle.
Historia
Pääartikkeli: Hondurasin historia
Nykyisen Hondurasin alueella kukoisti 400-800-luvuilla muinainen Xukpin kuningaskunta. Kun espanjalaiset saapuivat Hondurasiin, he ottivat sen valtaansa. Honduras oli Espanjan vallan alla noin 300 vuotta. Honduras julistautui osaksi Keski-Amerikan Yhdysvaltoja 15. syyskuuta 1821 ja Espanja tunnusti sen kaksi vuotta myöhemmin. Honduras on ollut oma valtionsa vuodesta 1840 lähtien.
Politiikka
Pääartikkeli: Hondurasin politiikka
Hondurasissa on viisi poliittista puoluetta. Hondurasissa on presidentinvaalit neljän vuoden välein. Tällä hetkellä presidenttinä toimii Ricardo Maduro (s. 1946).
Hallinnollinen jako
Pääartikkeli: Hondurasin hallinnollinen jako
Honduras jakautuu 18 lääniin ja 298 kuntaan. Pinta-alaltaan suurin lääni on Olancho. Asukasluvultaan suurin on Francisco Morazán. Islas de la Bahía on sekä asukasluvultaan että pinta-alaltaan Hondurasin pienin lääni.
Maantiede
Pääartikkeli: Hondurasin maantiede
Pohjoisessa Honduras rajoittuu Karibianmereen ja etelässä Fonsecanlahteen Tyynellä valtamerellä. Valtion pinta-alasta 80 % on vuoristoista. Hondurasin naapurimaat ovat Guatemala, El Salvador ja Nicaragua. Valtion pinta-ala on 112 090 neliökilometriä.
Talous
Pääartikkeli: Hondurasin talous
Väestö
Pääartikkeli: Hondurasin väestö
Hondurasissa on 6 975 204 asukasta (2000). 90 % heistä ovat mestitsejä ja suurin osa katolisia.
Kulttuuri
Pääartikkeli: Hondurasin kulttuuri
Merkittävimmät luonnonvarat
- puu
- kulta
- hopea
- kupari
- lyijy
- sinkki
Merkittävimmät vientituotteet
- banaanit
- kahvi
Luokka:Keski-Amerikan valtiot
Luokka:Honduras
ms:Honduras
zh-min-nan:Honduras
ko:온두라스
ja:ホンジュラス
Kolumbia
Kolumbia on valtio Etelä-Amerikassa. Sen pohjoispuolella on Karibianmeri, idässä Venezuela, kaakossa Brasilia, etelässä Peru ja Ecuador ja lännessä Panama sekä Tyyni valtameri.
Historia
Pääartikkeli: Kolumbian historia
Kolumbiassa asui chibca-intiaaniheimo espanjalaisten saapuessa vuoden 1500 tienoilla. Espanjalaiset tekivät siitä varakuningaskunnan 1717, liittäen siihen myös alueita jotka aiemmin olivat kuuluneet Uuden Espanjan ja Perun varakuningaskuntiin. Vuonna 1810 itsenäisyysliike, jota johtivat pitkälti Simon Bolivar ja Santander, syntyi. Vuonna 1819 liike pääsi päämääräänsä ja Suur-Kolumbian tasavalta syntyi.
Vuonna 1830 Suur-Kolumbia hajosi kolmeen osaan: Venezuela, Quito (nykyisin Ecuador) ja Cundinamarca. Cundinamarcasta käytettiin nimeä Uusi Granada vuoteen 1856 saakka, sitten Granadiinin konfederaatio vuoteen 1863 saakka, sitten Kolumbian Yhdysvallat vuoteen 1886 saakka, minkä jälkeen se sai nykyisen nimensä Kolumbian tasavalta. Sisäiset ongelmat säilyivät synnyttäen sisällissodan ja auttaen Yhdysvaltain tukemaa Panaman itsenäistymistä 1903. Maassa toimii edelleen kapinallisjärjestö FARC. Toinen poliittista ja taloudellista kehitystä haittaava tekijä on vaikutusvaltainen huumekauppa maassa.
Politiikka
Pääartikkeli: Kolumbian politiikka
Kolumbia on tasavalta, jonka presidentti ja varapresidentti valitaan kansanäänestyksellä yhdeksi neljän vuoden kaudeksi. Presidentti toimii sekä valtion päämiehenä että hallituksen johtohahmona.
Kolumbiassa on kaksikamarinen parlamentti (Congreso), joka koostuu 102 paikan senaatista (Senado) sekä 166 paikan edustajainhuoneesta (Cámara de Representantes). Molempien kamarien edustajat valitaan kansanäänestyksellä neljän vuoden mittaisiksi kausiksi. Lakijärjestelmää Kolumbiassa on uudistettu merkittävästi 1990-luvulla.
Maakunnat
Pääartikkeli: Kolumbian maakunnat
Kolumbia on jaettu 32 maakuntaan (departamento) sekä pääkaupunkialueeseen (distrito capital), joka on merkitty alla olevaan luetteloon tähdellä (
- ). Pääkaupunkialue on hallinnollisesti riippuvainen Cundinamarcan maakunnasta:
Maantiede
Puerto Carreño
Pääartikkeli: Kolumbian maantiede
Kolumbian läntisellä puoliskolla ovat Andit, jotka jakautuvat kolmeen vuoristoon, läntiseen, keskeiseen ja itäiseen. Niiden välissä Cauca- ja Magdalena-joet virtaavat Karibianmerelle. Vuorilla on joitakin aktiivisiakin tulivuoria. Korkein kohta on Pico Cristobal Colon, jonka korkeus on 5 775 metriä.
Itäinen osa maasta on osin tiheiden metsien peittämää alankoa. Siellä on useita jokia, kuten Putumayo, Yapura, Meta ja Guaviare, jotka laskevat joko Orinoco tai Amazon-jokeen. Kolumbialle kuuluu myös useita Karibianmeren ja Tyynen valtameren saaria.
Kolumbian ilmasto rannikoilla ja alangolla on trooppinen, kun taas vuoristossa on selvästi viileämpää. Suurin kaupunki on Bogota, muita kaupunkeja ovat Medellín, Cali, Cartagena, Barranquilla, Ibagué, Manizales, Pasto, Cúcuta ja Bucaramanga.
Talous
Pääartikkeli: Kolumbian talous
Kolumbian talous kärsii heikosta kotimaisesta kysynnästä, hallituksen ankarista budjeteista sekä vaikeasta turvallisuustilanteesta. Talousongelmia riittää eläkeuudistuksesta työttömyyteen. Kolumbian päävientituotteista öljy ja kahvi ovat ongelmissa: öljyntuotannon jatkuminen edellyttää uusien lähteiden löytymistä ja kahvisadot ovat heikentyneet ja kahvin hinta laskenut.
Väestöjakauma
Pääartikkeli: Kolumbian väestöjakauma
Kolumbian etniset ryhmät ovat syntyneet intiaanien, espanjalaisten siirtolaisten ja afrikkalaisten orjien sekoittumisesta. Mestitsejä on 58 % väestöstä, valkoisia 20 %, mulatteja 14 %, mustia 4 % ja mustien ja intiaanien sekoituksia 3 %. Nykyisin vain prosentti väestöstä voidaan määrittää suoraan intiaaneiksi kielen ja tapojen perusteella. Suurin uskontokunta Kolumbiassa on katolisuus.
Kolumbia on Brasilian ja Meksikon jälkeen Latinalaisen Amerikan kolmanneksi väkirikkain valtio. Merkittävää muuttoliikettä maalta kaupunkeihin on tapahtunut. Vuoden 1951 noin 57 % kaupunkilaisväestön taso nousi noin 74 % vuoteen 1994 mennessä. Yli sadan tuhannen asukkaan kaupunkeja on kolmekymmentä. Kolmessa itäisessä alanko-osastossa, jotka kattavat 54 % Kolumbian pinta-alasta, elää alle 3 % väestöstä, väestötiheyden jäädessä alle yhden henkilön neliökilometriä kohti.
Kulttuuri
Pääartikkeli: Kolumbian kulttuuri
Merkittävimmät luonnonvarat
- öljy
- maakaasu
- rautamalmi
- smaragdit
- kivihiili
- nikkeli
- kulta
- kupari
Merkittävimmät vientituotteet
- kahvi
- banaanit
- kulta
- smaragdit
Luokka:Kolumbia
ms:Colombia
zh-min-nan:Colombia
ko:콜롬비아
ja:コロンビア
NicaraguaNicaragua on Keski-Amerikan kannaksella sijaitseva tasavalta. Se on Keski-Amerikan alueen suurin valtio mutta harvimpaan asutuin. Nicaraguan rajanaapureina ovat Honduras pohjoisessa ja Costa Rica etelässä. Länsipuolella on Karibianmeri ja itäpuolella Tyyni valtameri. Maan nimi tulee sanojen nicarao ja agua yhdistelmästä. Nicarao oli suurin alkuperäisväestöheimo kun espanjalaiset valloittajat saapuivat maahan. Agua on espanjaa ja tarkoittaa vettä, mikä viittaa maan kahteen suureen järveen Lago Managua ja Lago Nicaragua.
Historia
Pääartikkeli: Nicaraguan historia
Nicaraguaan muutti 1500-luvulla espanjalaisia siirtolaisia ja maa oli pitkään Espanjan siirtomaa. Itsenäiseksi maa julistautui 1821 ja liittyi Keski-Amerikan liittovaltioon. Tästä liitosta Nicaragua irtautui täysin suvereeniksi itsenäiseksi valtioksi vuonna 1854.
Nicaraguan itsenäisyyden aika on ollut rauhatonta. Maata hallitsi ensi alkuun sotilasdiktatuurit, tunnetuimpana Somozan suku jonka valta kesti pitkään 1900-luvulla. Vuonna 1979 Somozan valta kumottiin sosialististen sandinistien toimesta ja maassa tehtiin joitakin sosialistisia uudistuksia. 1980-luvulla Yhdysvallat puuttui maan sisäisiin asioihin tukemalla sandinistihallitusta vastustavia contra-sissejä. Vuoden 1990 vapaissa vaaleissa yhdistynyt oppositio (UNO) voitti sandinistit. Entisistä somozalaisista Nicaraguan kommunistipuolueeseen asti ulottunut koalitio hajosi pian vaalivoiton jälkeen. Sen keskusta-oikeistolainen ydin on kuitenkin pysynyt vallassa näihin päiviin asti.
Politiikka
Pääartikkeli: Nicaraguan politiikka
Nicaraguan hallintomuoto on perustuslaillinen tasavalta missä valtaa pitää vaaleilla valittu presidentti. Parlamenttiin valitaan 90 edustajaa joka viides vuosi, jonka lisäksi parlamenttipaikan saavat valitsematta jääneet presidenttiehdokkaat. Näin parlamentin koko on vaihdellut 93 ja 96 edustajan välillä.
Maan suurin puolue on entinen vasemmistolais-sissiliike FSLN, Kansallinen sandinistinen vapautusrintama. Oikeistolainen liberaalipuolue on jakautunut kahteen keskenään kilpailevaan ryhmään, jotka ovat kuitenkin toistaiseksi pystyneet pitämään vallan itsellään.
Hallinnollinen jako
Nicaragua on jaettu 15 provinssiin tai lääniin ja kahteen autonomiseen alueeseen. Läänit ovat Boaco, Carazo, Chinandega, Chontales, Estelí, Granada, Jinotega, León, Madriz, Managua, Masaya, Matagalpa, Nueva Segovia, Rivas ja Río San Juan. Autonomiset alueet ovat Región Autónoma del Atlántico Norte (RAAN) ja Región Autónoma del Atlántico Sur (RAAS). Ennen autonomiaa alueet olivat Zelayan lääni.
Maantiede
Zelaya
Pääartikkeli: Nicaraguan maantiede
Nicaragua jakautuu kolmeen selkeään maantieteelliseen alueeseen, läntisen osan alankoihin, keski- ja pohjoisosien vuoristoihin ja idän moskitorannikkoon. Läntisen Nicaraguan alangot ovat lämmintä ja hedelmällistä aluetta jossa harjoitetaan suurin osa maan maanviljelyksestä. Alueella on useita toiminnassa olevia tulivuoria ja tulivuorten purkaukset sekä maanjäristykset ovat alueella yleisiä.
Nicaraguan maantiede
Sisämaassa olevalla vuoristoalueella ja ylängöllä ilma on viileämpää kuin läntisissä osissa. Ylängöllä harjoitetaan noin neljännes maan maanviljelyksestä, rinteillä kasvatetaan eritoten kahvia.
Moskiittorannikko on laaja sademetsäalue Nicaraguan itäosassa, sen läpi virtaa usea iso joki. Aluen on harvaan asuttua ja siellä on trooppinen ilmasto. Karibianmeren rannikko on rikkonaista, jossa on paljon laguuneita ja suistoalueita.
Talous
Pääartikkeli: Nicaraguan talous
Nicaragua on maailman köyhimpiä valtioita. Nicaraguan bruttokansantuote asukasta kohti on noin 1 700 euroa vuodessa ja maalla on valtavasti ulkomaan velkaa, noin 125 prosenttia valtion budjetista.
Väestö
Pääartikkeli: Nicaraguan väestö
Nicaraguan alkuperäisväestöä on maan väestöstä noin 5 prosenttia. Pääryhmän muodostavat mestitsit, 69 prosenttia, jonka jälkeen eurooppalaiset, 17 prosenttia, ja afrikkalaiset 9 prosenttia. Suurin uskontokunta on katoliset, 95 prosenttia. Protestantteja on 5 prosenttia. Maan yli 15-vuotiaista lukea ja kirjoittaa osaa 66,5 prosenttia.
Kulttuuri
Pääartikkeli: Nicaraguan kulttuuri
Merkittävimmät luonnonvarat
- kulta
- hopea
- kupari
- volframi
- lyijy
- sinkki
- puu
- kala
Merkittävimmät vientituotteet
- banaanit
- kahvi
- puuvilla
Luokka:Keski-Amerikan valtiot
Luokka:Nicaragua
ms:Nicaragua
zh-min-nan:Nicaragua
ko:니카라과
ja:ニカラグア
simple:Nicaragua
th:ประเทศนิการากัว
ParaguayParaguayn tasavalta on sisämaanvaltio Etelä-Amerikassa. Se sijaitsee Paraguay-joen ympärillä, naapureinaan Brasilia koillisessa, Argentiina etelässä ja Bolivia luoteessa.
Historia
Pääartikkeli: Paraguayn historia
Ensimmäiset eurooppalaiset saapuivat alueelle 1500-luvulla ja perustivat Asunciónin 1537. Kaupungista tuli espanjalaisten siirtokunnan keskus ja jesuiittojen ensikohde Etelä-Amerikassa 1700-luvulla. Paraguay julistautui itsenäiseksi ja kukisti espanjalaiset paikallishallitsijat 15. toukokuuta 1811.
Kolmoisliiton sodassa (1865-1870) Paraguay menetti kaksi kolmasosaa aikuisikäisestä miesväestöstään ja suuren osan alueestaan. Seuraavat 50 vuotta olivat taloudellisesti ongelmallisia. Chaco-sodassa (1932-1935) Paraguay voitti suuria, taloudellisesti tärkeitä alueita Bolivialta. Alfredo Stroessnerin 35-vuotinen sotilasdiktatuuri kukistettiin 1989, minkä jälkeen maassa on järjestetty suhteellisen vapaita ja säännöllisiä presidentinvaaleja viime vuosien lisääntyneestä poliittisesta kamppailusta huolimatta.
Politiikka
Pääartikkeli: Paraguayn politiikka
Vuoden 1992 perustuslaki toi päätöksen keskittyneelle ja diktaattorimaiselle hallinnolle Paraguayssa. Sen mukaisesti presidentti ja varapresidentti valitaan samoissa vaaleissa kansanäänestyksellä viiden vuoden kausiksi. Presidentti nimeää hallituksen. Presidentti toimii sekä maan päämiehenä että hallituksen johtajana.
Kaksikamarinen parlamentti (Congreso) koostuu 80-jäsenisestä varamiesten kamarista (Cámara de Diputados) ja 45-jäsenisestä senaatista (Cámara de Senadores). Nämä edustajat valitaan samanaikaisesti presidentin kanssa suhteellisen edustuksen järjestelmällä. Varamiehet valitaan osastoittain (ks. alla) ja senaattorit valtakunnallisesti, molemmat viiden vuoden kausiksi. Kutakin osastoa johtaa vaaleilla valittu kuvernööri.
Paraguayn korkeimman oikeuden yhdeksän jäsentä valitsevat senaatti ja presidentti perustuslain mukaisen tuomareiden neuvoston neuvojen mukaisesti. Paraguaylainen erikoisuus on Paraguayn lippu, jossa on hieman eri kuvio toisella puolella.
Maakunnat(departamentos)
Pääartikkeli: Paraguayn maakunnat
Paraguay on jaettu 17 maakuntaan (departamento) ja pääkaupunkiin, joka on merkitty tähdellä (
- ):
- Alto Paraguay
- Alto Paraná
- Amambay
- Asunción
-
- Boqueron
- Caaguazu
- Caazapa
- Canindeyu
- Central
- Concepción
- Cordillera
- Guaira
- Itapua
- Misiones
- Neembucu
- Paraguari
- Presidente Hayes
- San Pedro
Maantiede
San Pedro
San Pedro
Pääartikkeli: Paraguayn maantiede
Paraguay-joki jakaa maan kahtia. Sen itäpuoli koostuu ruohikkoisista tasangoista ja metsäisistä kukkuloista, länsipuolella on soista tasankoa joen lähettyvillä ja kuivaa metsää kauempana lännessä. Korkein kohta, Cerro Pero, on 842 metriä korkea. Kaakkoisrajalla virtaa Parana-joki, jossa on suuri Itaipu-pato, jonka Paraguay jakaa Brasilian kanssa. Se on tällä hetkellä maailman suurin vesivoimalaitos ja tuottaa lähes kaiken Paraguayn sähkön.
Paikallinen ilmasto vaihtelee subtrooppisesta lauhkeaan, itäosissa sataa merkittävästi, lännessä on melko kuivaa.
Talous
Pääartikkeli: Paraguayn talous
Paraguayn markkinataloudessa on merkittävä epävirallinen sektori. Epäviralliseen sektoriin kuuluu sekä maahantuotujen tuotteiden uudelleenvienti että tuhansien pienyritysten ja katukauppiaiden toiminta. Epävirallisen sektorin laajuuden vuoksi taloudelliset mittarit eivät yleensä ole tarkkoja. Suurin osa väestöstä elää maataloudesta, usein kattaen viljelyllään oman elantonsa.
Virallinen talous kasvoi vuosittain noin kolme prosenttia välillä 1995-1997, mutta BKT laski hieman 1998-2000. Asukasta kohden laskettuna tulotaso on pysytellyt vuoden 1980 tasolla. Paraguayn heikkoon taloudelliseen menestykseen arvellaan syiksi poliittista epävarmuutta, korruptiota, rakenteellisten uudistusten etenemättömyyttä, merkittäviä sisäisiä ja ulkomaanvelkoja sekä puutteellista infrastruktuuria.
Väestöjakauma
Pääartikkeli: Paraguayn väestöjakauma
Etnisesti, kulttuurellisesti ja sosiaalisesti Paraguay on Latinalaisen Amerikan homogeenisimpiä maita. Noin 95 % väestöstä ovat espanjalaista alkuperää olevien ja guarani-intiaanien jälkeläisiä, siis mestitsejä. Alkuperäisestä guarani-kulttuurista ei ole jäljellä juuri muuta kuin kieli, jota ymmärtää noin 90 % väestöstä. Noin 75 % paraguaylaisista puhuu espanjaa. Paraguayhin on muuttanut saksalaisia, japanilaisia, korealaisia, kiinalaisia, arabeja, brasilialaisia ja argentiinalaisia, ja nämä ovat yleensä pitäneet oman kielensä.
Ylivoimainen enemmistö kansasta asuu itäsissä osissa, 160 kilometrin säteellä Asuncionista, joka on pääkaupunki ja suurin kaupunki. Läntinen osa, Chaco, kattaa 60 % pinta-alasta, mutta siellä asuu alle 2 % väestöstä. Maa on pääosin katolinen, mennoniitit ja protestantit muodostavat vähemmistöjä.
Kulttuuri
Pääartikkeli: Paraguayn kulttuuri
Paraguayssa valtauskonto on katolisuus, joita on 96% väestöstä.
Merkittävimmät luonnonvarat
- puu
- rautamalmi
- mangaani
- kalkkikivi
- vesivoima
Merkittävimmät vientituotteet
- puuvilla
- vesivoima
Aiheesta muualla
- [http://www.paraguaygobierno.gov.py Portal del Gobierno Electrónico] - Hallituksen virallinen sivusto
- [http://www.rsf.fr/article.php3?id_article=4116 World-wide press freedom index] - Lehdistönvapaudessa Paraguay on sijalla 32 139:stä maasta
- [http://laca.com.au/telelatina/chipas.html Chipa-reseptejä], juustoa ja maissijauhoa sisältävä leipä.
Juhlapäivät
| Pvm | Suomalainen nimi | Paikallinen nimi | Huomautuksia |
|---|
| | | |
Luokka:Paraguay
ms:Paraguay
zh-min-nan:Paraguay
ko:파라과이
ja:パラグアイ
simple:Paraguay
fiu-vro:Paraguay
EurooppaEurooppa on maanosa, jonka rajaavat Atlantin valtameri lännessä, Pohjoinen jäämeri pohjoisessa, Uralvuoret ja Uraljoki idässä, Kaspianmeri, Kaukasus-vuoret ja Mustameri kaakossa ja Välimeri etelärajalla. Eurooppa muodostaa Aasian kanssa supermaanosan Euraasia: Eurooppa on läntinen viidennes Euraasian maamassasta. Kokonsa (noin 10,3 miljoonaa neliökilometriä) puolesta Eurooppa on maailman toiseksi pienin maanosa, hieman suurempi kuin Oseania. Euroopassa asuu hieman yli 700 miljoonaa ihmistä, täten se on asukasluvultaan toiseksi suurin maanosa Aasian jälkeen ja myöskin tiheimmin asuttu maanosa.
Aasian
Etymologia
Nimi Eurooppa on mahdollisesti peräisin kreikkalaisen mytologian prinsessa Europasta, joka joutui härän hahmon ottaneen Zeuksen sieppaamaksi. Nimen etymologia on epävarma, sille on esitetty sekä kreikkalaista, että seemiläistä etymologiaa (ereb, auringonlasku).
Historia
Katso pääartikkeli Euroopan historia.
Euroopalla on pitkä historia suurien kulttuurillisten ja taloudellisten saavutusten muodossa aina pronssikaudelta alkaen. 15. vuosisadalta lähtien eurooppalaiset valtiot, erityisesti Espanja, Portugali, Ranska ja Iso-Britannia, rakensivat suuria kolonistisia imperiumeja Afrikkaan, Amerikkaan ja Aasiaan. Teollinen vallankumous alkoi Euroopassa 18. vuosisadalla. Toisen maailmansodan jälkeen ja ennen kylmän sodan loppua Eurooppa oli jaettu kahteen suureen poliittiseen ja taloudelliseen blokkiin: kommunistisiin valtioihin Itä-Euroopassa ja kapitalistisiin valtioihin Länsi-Euroopassa. Vuoden 1990 tietämillä itäblokki hajosi.
Euroopan määritelmä
Usein Euroopalle piirretään muita rajoja, jotka perustuvat poliittisiin, taloudellisiin, kulttuurisiin tai käytännöllisiin näkökohtiin. Tämä on johtanut siihen, että on monta eri "Eurooppaa", jotka eivät ole identtisiä keskenään. Eri maita on luettu mukaan tai jätetty pois sen mukaan, minkä piirteiden on katsottu olevan keskeisiä Euroopan määrittelyn kannalta.
Nykyään termiä "Eurooppa" käytetään lisääntyvässä määrin tarkoitettaessa Euroopan unionin jäsenmaita. Tällä hetkellä liitossa on 25 maata (joista Kypros on osa maantieteellistä Aasiaa). Lisäksi muutamat maat neuvottelevat jäsenyydestä. Useiden muiden maiden uskotaan aloittavan neuvottelut jossain vaiheessa tulevaisuudessa. Lähes kaikki Euroopan maat ovat Euroopan neuvoston jäseniä; yksittäiset poikkeukset ovat Valko-Venäjä ja Vatikaanivaltio.
Vatikaanivaltio
Nykyisellään maantieteellinen Eurooppa koostuu seuraavista 44 maasta (aakkosjärjestyksessä):
Ennen vuotta 2004 liittyneet EU-maat merkitty lihavoidulla tekstillä. 1. toukokuuta 2004 liittyneet uudet EU-maat merkitty kursivoidulla tekstillä.
2004
Euroopan alaryhmittymiä:
- Euroopan unioni
- Schengen-alue
- Euroalue
- Balkan
- Baltian maat
- Benelux
- Britteinsaaret
- Keski-Eurooppa
- Itä-Eurooppa
- Iberian niemimaa
- Pohjoismaat
- Skandinavia
- Visegrad-ryhmä
Euroopan valtioiden ja maa-alueiden vertailua
Euroopan maat ja epäitsenäiset alueet väkiluvun mukaisessa suuruusjärjestyksessä
Tiedoista puuttuu Turkin Euroopan puoleinen osa.
Euroopan maat ja epäitsenäiset alueet pinta-alan mukaisessa suuruusjärjestyksessä
Tiedoista puuttuu Turkin euroopanpuoleinen osa.
Luokka:Mantereet
Luokka:Eurooppa
als:Europa
roa-rup:Evropa
ms:Eropah
zh-min-nan:Europa
ko:유럽
ja:ヨーロッパ
simple:Europe
th:ทวีปยุโรป
ArrondissementtiArrondissementti (ranskaksi arrondissement) on departementin osa.
Ranskassa on 100 departementtia, jotka on jaettu yhteensä 342:een arrondissementtiin. Arrondissementit voidaan edelleen jakaa kantoneihin ja kuntiin.
Arrondissementin pääkaupunkia kutsutaan aliprefektuuriksi (ranskaksi sous-préfecture).
Arrondissementia johtaa aliprefekti (ranskaksi sous-préfet), joka ei ole vaaleilla valittu, vaan presidentin virkaan nimittämä henkilö.
Suurimmat kaupungit Pariisi, Marseille ja Lyon on jaettu kunnallisiin arrondissementteihin, joita ei pidä sekoittaa tässä artikkelissa käsiteltyyn aluehallinnon arrondissementteihin.
1790 Tapahtumia
-
- 9. - 10. heinäkuuta – Kustaa III:n sota: Ruotsin laivasto löi Venäjän Ruotsinsalmen II taistelussa
- 14. elokuuta – Värälän rauha päätti Kustaa III:n sodan.
Syntyneitä
- 23. joulukuuta - Jean-François Champollion, egyptologi
Kuolleita
- 17. helmikuuta - Christfried Ganander, pappi
Luokka:1700-luku
ms:1790
ko:1790년
simple:1790
Postinumero
Posti toimittaa kirjeitä, postipaketteja ja muita postilähetyksiä vastaanottajilleen maailmanlaajuisesti.
Posti Suomessa
Suomessa postitoimintaa hoitaa valtion omistama Suomen Posti Oyj. Postilaitos on Suomeen perustettu jo 1638, osakeyhtiöksi se muuttui 1994. Posti-konserni on maan toiseksi suurin työnantaja Helsingin kaupungin jälkeen, sen palveluksessa on 23 412 työntekijää (30.06.2005).
Postitoiminta on periaatteessa avattu kilpailulle, mutta postitoimintalain mukaisesti Posti Oyj:n toimilupa sisältää yleispalveluvelvoitteen. Velvoitteen mukaan koko maassa on tarjottava tietyt kirje- ja pakettipalvelut ja jokaisessa kunnassa on oltava postitoimipaikka.
Postinumerot
Suomen postinumerot alkavat 0:sta ja päätyvät 9:ään siten, että Helsingissä on käytössä numerot alkaen 00002:sta ja Nuorgamissa 99990. Erikoisena postinumerona on 99999 Korvatunturi eli joulupukin posti. Alla on karkea jako alueista:
- 0XXXX - Helsinki, Espoo, Vantaa, Porvoo, Hyvinkää, Lohja
- 1XXXX - Hämeenlinna, Lahti
- 2XXXX - Turku, Pori, Rauma, Salo
- 3XXXX - Tampere
- 4XXXX - Jyväskylä, Kouvola, Kotka
- 5XXXX - Mikkeli, Lappeenranta, Savonlinna
- 6XXXX - Seinäjoki, Vaasa, Kokkola
- 7XXXX - Kuopio, Iisalmi, Varkaus
- 8XXXX - Joensuu, Kajaani
- 9XXXX - Oulu, Rovaniemi, Kemi
Helsingin alueella lähimmän alueella liikennöivän linja-auton numero viittaa postinumeron kolmanteen neljänteen numeroon. Esimerkiksi Puistolaan kulkee linja numero 75, ja kyseisen alueen postinumero on 00750. Täsmäävyys ei kuitenkaan keskusta-alueella ole täysin yksi yhteen. Tämä tieto onkin varsin viitteellinen, koska päätepysäkit ovat eri puolella kaupunkia ja eri postinumeroalueilla.
Katso myös
- Postimerkki
- Putkiposti
- Asiamiesposti
Venäjän postinumerot
- [http://postindex.yp.ru/ Venäjän požtovyje indeksi]
Luokka:Postiliikenne
ja:郵便
ko:편지
th:%E0%B9%84%E0%B8%9B%E0%B8%A3%E0%B8%A9%E0%B8%93%E0%B8%B5%E0%B8%A2%E0%B9%8C
PeruskouluPeruskoulu on koulu, jonka käytännössä lähes koko ikäluokka suorittaa ensimmäisenä koulunaan. Useimmilla on taustalla esikoulu ja päiväkoti. Peruskoulun tarkoituksena on antaa oppilaille valmiuksia opiskeluun, yleissivistystä ja sosiaalisia taitoja. Sille asettaa haasteita se, että sen täytyy olla samaan aikaan sopiva hitaille ja nopeille oppijoille.
Peruskoulu jakautui aiemmin 6-vuotiseen ala-asteeseen ja 3-vuotiseen yläasteeseen, mutta nykyisin jako on poistettu koululainsäädännöstä. Peruskouluun kuuluu myös vapaaehtoinen "kymppiluokka", joka on tarkoitettu niille oppilaille jotka haluavat parantaa 9. luokan arvosanojaan.
Peruskoulu tuli Suomeen 1970-luvulla. Sitä ennen maassamme toimivat kansakoulut ja oppikoulut.
Peruskoulua korvaavia kouluja ovat muun muassa Steiner-koulu, johon kuuluu myös lukioluokat. Peruskoulun sijaan n. 300 oppivelvollista
käy kotikoulua.
Oppiaineita
- Biologia
- Elämänkatsomustieto
- Englanti
- Fysiikka
- Historia
- Kemia
- Kirjallisuus
- Kotitalous
- Kuvataide
- Käsityö
- Liikunta
- Maantieto
- Matematiikka
- Musiikki
- Opinto-ohjaus
- Ranska
- Ruotsi
- Saksa
- Terveystieto
- Tietotekniikka
- Uskonto
- Yhteiskuntaoppi
- Äidinkieli
Luokka:Peruskoulu
ms:Pendidikan rendah
ja:初等教育
Luettelo Ranskan departementeistaTämä on luettelo Ranskan departementeista. Jokaisella departementilla on aakkosjärjestyksen mukainen numero, jota yleisesti käytetään nimen yhteydessä.
| | |
