:: wikimiki.org ::
| Edda |
Edda
Edda viittaa kahteen muinaisskandinaaviseen kirjalliseen teokseen. Vanhempi, runollinen Edda on runopukuinen, peräisin 900-1050-luvuilta. Se sisältää tärkeitä tietoja Pohjoismaiden pakanallisista jumalista ja sankareista. Nuoremman Eddan eli proosallisen Eddan kokoonpanija on islantilainen Snorri Sturluson noin vuonna 1220. Se on oikeastaan runousoppi, mutta sisältää myös vanhoja jumalaistaruja.
Luokka:Kansalliseepokset
Luokka:Skandinaavinen mytologia Luokka:Saagat
900-lukuVuosisadat: 700-luku 800-luku - 900-luku - 1000-luku 1100-luku
----
Tärkeitä tapahtumia
- Keskiajan lämmin kausi alkaa
- Viikingit asettuvat Pohjois-Ranskaan, heitä aletaan kutsua normanneiksi
- Kiovan rusit tuhoavat kasaarien kuningaskunnan 965
- Keskisten alankojen Mayasivilisaation romahdus. Jälkiklassinen Mayakausi alkaa.
- Suur-Määrin romahdus
- Tomislav yhdistää keskiajan Kroatian.
Merkittäviä henkilöitä
- Henrik Linnustaja
- Otto Suuri (s. 912, Pyhä Rooman keisari 936 - 973).
- Englannin kuningas Edmund I (s. 921, vallassa 939 - 946).
- Bulgarian tsaari Samuil (s. 958, vallassa 976 - 1014).
- Kiovan ruhtinas Vladimir I (958 - 1015).
- Basileios II, Bysantin keisari (s. 958, vallassa 976 - 1025).
Vuosikymmenet ja vuodet
900-vuosikymmen: 900, 901, 902, 903, 904, 905, 906, 907, 908, 909
910-luku: 910, 911, 912, 913, 914, 915, 916, 917, 918, 919
920-luku: 920, 921, 922, 923, 924, 925, 926, 927, 928, 929
930-luku: 930, 931, 932, 933, 934, 935, 936, 937, 938, 939
940-luku: 940, 941, 942, 943, 944, 945, 946, 947, 948, 949
950-luku: 950, 951, 952, 953, 954, 955, 956, 957, 958, 959
960-luku: 960, 961, 962, 963, 964, 965, 966, 967, 968, 969
970-luku: 970, 971, 972, 973, 974, 975, 976, 977, 978, 979
980-luku: 980, 981, 982, 983, 984, 985, 986, 987, 988, 989
990-luku: 990, 991, 992, 993, 994, 995, 996, 997, 998, 999
(ks. ajan merkitseminen)
ko:10세기
ja:10世紀
th:คริสต์ศตวรรษที่ 10
Pohjoismaat
Pohjoismaat muodostavat maantieteellisen alueen Euroopan pohjoisosassa. Pohjoismaihin kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti. Färsaaret ja Grönlanti kuuluvat Tanskaan, mutta niillä on itsehallinto. Ahvenanmaa on taas osa Suomea, mutta silläkin on itsehallinto. Myös nämä kolme ovat mukana pohjoismaisessa yhteistyössä. Pohjoismailla on hyvät keskinäiset suhteet ja ne tekevät paljon yhteistyötä esimerkiksi talouden ja politiikan alueilla. Pohjoismaissa ihmiset voivat liikkua vapaasti ilman passia ja tehdä työtä muissa Pohjoismaissa ilman työlupaa.
Pohjoismaat ovat kulttuuriltaan suhteellisen yhtenäisiä, ja niillä on yhteinen historia. 1400-luvulla kaikki pohjoismaat kuuluivat Kalmarin unioniin. Sen jälkeen Suomi oli Ruotsin osa ja Tanska hallitsi myös Norjaa ja Islantia. 1800-luvulla Norja kuului Ruotsiin.
Ruotsin, norjan ja tanskan kielet ovat niin lähellä toisiaan, että luettu teksti on toisen kielen puhujan ymmärrettävissä. Ääntämyksessä on huomattavia eroja, mutta kielitieteellisesti ne tulisi laskea saman kielen murteiksi.
Toisen maailmansodan jälkeen pohjoismaiden välinen yhteistyö on ollut melko kiinteää. Pohjoismaasta toiseen muuttaminen ja matkustaminen on tehty keskinäisin sopimuksin hyvin helpoksi. Suomi korosti 1950-luvulla pohjoismaista yhteistyötä, sillä se oli yksi tapa korostaa sitä, että Suomi oli rautaesiripun länsipuolella.
Viime vuosina yhteistyö on hieman rakoillut, koska vain osa pohjoismaista kuuluu Euroopan unioniin ja toisaalta Baltian maat astettain ovat tulleet mukaan yhteistyöhön. Yhteistyössä voi siksi olla helpompi käyttää poliittisesti neutraalia ulkopuolista kieltä kuin antaa pohjoismaisille kielille valta-asema. Nykyisin Pohjoismaat muodostavat Euroopassa alueen, jossa leimallisesti lingua franca on englanti. (Muilla alueilla saksalla ja ranskalla on vielä vähintään yhtä vahva asema kuin englannilla.) Tähän asti Pohjoismaiden neuvostossa ei kuitenkaan ole suunnitellut työkielen vaihtamista englanniksi. Vuonna 2003 ehdottiin, että Helsingissä sijaitseva Pohjoismainen investointipankki (NIB), vaihtaisi työkielen englanniksi, Baltian maiden varten, mutta Suomi vastusti esitystä.
Katso myös: Skandinavia, Pohjois-Eurooppa
Linkkejä
- [http://www.pohjola-norden.fi/ Pohjola-Norden] - Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto
Luokka:Eurooppa
Luokka:Pohjoismaat
zh-min-nan:Pak-kok
ko:노르딕 국가
ja:北欧諸国
Jumala:Tämä artikkeli käsittelee olentoa jumala. Artikkeli Jahve käsittelee juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin Jumalaa.
Jumala tai jumaluus on uskonnollinen maailman toiminnan hallitsija ja aiheuttaja. Uskonnosta riippuen jumalia voi olla vain yksi tai useampia. Ilman jumalaa tai jumalia maailma ei toimisi: ilman maailman luojaa ei olisi maailmaa ja ilman ukkosen jumalaa ukkosta ei tapahtuisi. Jumala, jumalat, jumaluus (jumaluudet) tai muut vastaava pyhät voimat ovat yleensä uskonnon harjoittajien palvonnan ja lähestymisyritysten kohteina.
Jumalakäsitykset
Käsite teismi viittaa jumalauskoon ylipäänsä, toisaalta nimenomaan persoonalliseen ja vaikuttavaan jumalaan uskomiseen vastakohtana deismille. Teismi jaetaan monoteismiin ja polyteismiin eli yksijumalisuuteen ja monijumalisuuteen sen mukaan, uskotaanko yhteen vai moneen jumalaan. Panteismissa puolestaan kaikkea olemassaolevaa pidetään jumaluuden ilmentyminä. Panenteismi on käsitys, jonka mukaan jumala on läsnä materiassa (tai: luonnossa), ja myös sen ulkopuolella.
Eräänlaista jumalauskoa on myös deismi, jossa katsotaan kaikkeuden saaneen alkunsa jumalan tai jumalien luomistyöstä, mutta "pyörivän itsestään" ilman että jumalat vaikuttavat siihen. Ateismi puolestaan viittaa jumaluskon olemattomuuteen tai jumalan kieltämiseen. Agnostismin mukaan väitettä jumalan olemassaolosta ei voi varmasti kumota eikä todistaa oikeaksi.
Polyteistisen jumalan vastuualueeseen voivat kuulua esimerkiksi luonnonilmiöt kuten ilmasto, ihmistunteet kuten rakkaus, elämä ja siihen liittyvät asiat kuten kuolema sekä maailmankaikkeuden synty ja tuho, kun monoteistiselle jumalalle kuuluu yleensä kaikki olemassa oleva sen kummemmin erittelemättä. Polyteistisissa uskonnoissa oli usein pääjumaluus.
Monoteistinen jumala on yleensä absoluuttinen, millä tarkoitetaan jumalan olevan ääretön ja rajoittamaton eli tavallisesti ainakin täydellinen, kaikesta muusta riippumaton eli kaikkivoipa, ja kaikkitietävä. On olemassa myös dualistisia jumalakäsityksiä, joiden mukaan on olemassa kaksi yhtä voimakasta jumalaa, jotka edustavat hyvää ja pahaa ja taistelevat keskenään.
Uskonnollisen näkemyksen mukaan uskonnollisen olennon olemassaolon tietäminen ja tunteminen on ensisijaisesti uskon ja henkilökohtaisten, subjektiivisten kokemusten varassa, eikä sitä voi todistaa luonnontieteellisesti. Tästä seuraa, että jos jokin jumala on olemassa, se on aina yliluonnollinen (uskonnoista puhuttaessa käytetään myös sanaa pyhä). Luonnontieteellisen näkemyksen mukaan mikään ei periaatteessa estä suorien tai epäsuorien havaintojen saamista uskonnollisistakaan olennoista.
Yliluonnollinen tarkoittaa sitä, että jumaliksi ei lasketa esimerkiksi ihmisiä paljon kehittyneempiä avaruusolentoja, jotka kuitenkin olisivat osa luonnonlakien rajoittamaa kaikkeutta.
Jumalat eri uskonnoissa
Eri uskontojen käsitykset jumalista poikkeavat toisistaan. Kristinuskon Jumalan uskotaan olevan kaikkitietävä, kaikkivaltias, kaikkihyvä, persoonallinen ja ei-aineellinen henki. Islamin Jumalaan sopivat pääosin samat määreet. Antiikissa jumalat nähtiin usein ihmismäisinä, jumalat juonivat ja taistelivat ihmisten tapaan.
Rajat ovat kuitenkin hieman epämääräisiä: muslimien mielestä kristityt ovat kolminaisuusopin (trinitaarisuus)vuoksi polyteistejä, ja joidenkin hindulaisuuden pyhien kirjojen mukaan hindujen monet jumalat ovat kuitenkin vain heijastus yhdestä oikeasta jumalasta.
Ainakin kristinuskon ja islamin jumalien olemassaoloa on todisteltu samoilla perusteluilla, niin sanotuilla klassisilla jumalatodistuksilla. Niitä ovat ainakin ontologinen todistus, kosmologinen todistus, teleologinen todistus ja Pascalin vaaka. Ateistit puolestaan ovat esittäneet edellisten kumoamisen lisäksi perustelleet kristinuskon jumalan olemattomuutta jumalakäsitteen sisäisillä ristiriidoilla ja teodikean ongelmalla. Jyrkät todistelut puolesta tai vastaan jäävät usein varsin puutteellisiksi.
Hollantilainen filosofi Baruch Spinoza esitti teoksessaan "Etiikka" kannan, jonka mukaan Jumala on Luonto kokonaisuutena. Tämä muistuttaa hindulaisuuden panteismi -käsitystä.
Katso myös
- Jumi
- Jumalatodistukset
- Teologia
Luokka:Uskonto
Luokka:Uskonnonfilosofia
ms:Tuhan
ko:하느님
ja:神
simple:God
Islanti
Islanti on pieni saarivaltio Atlantin valtameren keskivaiheilla, juuri pohjoisen napapiirin eteläpuolella. Islanti on väkiluvultaan selvästi pienin pohjoismaa. Pääosa väestöstä asuu pääkaupunki Reykjavikissa.
Historia
Pääartikkeli: Islannin historia
Islannin asuttivat ensimmäisinä norjalaiset viikingit ja skotlantilaiset ja iirin keltit 800-luvun lopussa ja 900-luvulla. Parlamentti, Alþingi, perustettiin 930, se tosin menetti merkityksensä 1253 ja lakkautettiin 1800-luvun alussa.
Vuonna 1000 Norjan kuningas Haraldur toi Islantiin kristinuskon ja kielsi viikinkiuskonnon harjoittamisen. Seuraavina vuosisatoina ennen suhteellisen vapaa väestö ajautui muutamien hallitsevien perheiden orjuuteen.
Islanti oli itsenäinen yli 300 vuotta, mutta keskiaikainen vapaus päättyi verisiin sisällissotiin ja maa joutui Norjan valtaan 1262 ja oli Norjan kruununsiirtomaa vuoteen 1814, jolloin Tanskan ja Norjan kuningaskunnat erotettiin ja Islanti jäi Tanskan alaisuuteen.
Parlamentti perustettiin uudelleen 1843. Vuonna 1873 Islanti sai perustuslain ja 1874 rajoitetun itsehallinnon, 1904 itsehallinnon ja vuonna 1. joulukuuta 1918 saaresta tuli virallisesti itsenäinen kuningaskunta, personaaliunionissa Tanskan kanssa. Tanskan jouduttua Saksan miehittämäksi, Islannista tuli tasavalta vuoden 1944 kansanäänestyksen jälkeen.
Toisen maailmansodan aikana Islanti oli ensin brittien miehittämä ja sittemmin puolustusliitossa USA:n kanssa. Sodan jälkeen maa liittyi NATO:on.
Politiikka
Pääartikkeli: Islannin politiikka
Islanti on tasavalta. Presidentillä on hyvin vähän valtaa. Islannin parlamentissa Alþingissa (Althing) on 63 jäsentä, jotka valitaan nelivuotiskausilla. Vuoteen 1991 parlamentti oli jaettu ylä- ja alahuoneeseen.
Vasemmistolainen Ólafur Ragnar Grímsson valittiin presidentiksi kesäkuun 1996 vaaleissa. Viimeissä parlamenttivaaleissa 10. toukokuuta 2003 itsenäisyyspuolueen ja edistyspuolueen koalitiohallitus menetti neljä paikkaa, mutta säilytti enemmistön. Seuraavat parlamenttivaalit järjestetään toukokuussa 2007.
Maantiede
2007
Pääartikkeli: Islannin maantiede
Islanti sijaitsee Euroopan ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen välisellä saumalla. Tästä syystä Islannissa on paljon tulivuoria ja siellä esiintyy myös paljon maanjäristyksiä. Islannin lounaispuolella sijaitsevien Vestmannasaarien eteläpuolelle syntyi 1960-luvulla vedenalaisten tulivuorepurkausten ansiosta Surtseyn saari. Saari on nykyään rauhoitettu jotta tiedemiehet voivat tutkia kuinta kasvit ja eläimet valtaavat täysin uuden maa-alueen. Tulivuori Hekla purkautui viimeksi vuonna 2000. Islannissa on myös paljon jokia ja vesiputouksia. (Katso myös: Islannin tulivuoret, Islannin vesiputoukset)
Sijaintinsa ansiosta Islannissa on myös paljon kuumia lähteitä, joita käytetään tuottamaan geotermistä energiaa. Islannin suurin suihkuttava kuuma lähde on Geysir, joka on antanut nimensä moneen kieleen tarkoittaen suihkuttavaa kuumaa lähdettä.
Islannissa on myös paljon jäätiköitä ja noin 11,5 prosenttia maan pinta-alasta on jään peitossa. Euroopan suurin jäätikkö on Etelä-Islannissa sijaitseva Vatnajökull. (Katso myös: Islannin jäätiköt)
Islannissa on hyvin vähän kasvillisuutta, ja metsät, joita saarella oli kun se asutettiin, ovat hävinneet lähes kokonaan.
Talous
Islannin talouselämässä kalastus on hyvin tärkeässä asemassa. Koska maa on vuorinen ja sateinen, maa on energian suhteen omavarainen. Vesivoimaa käytetään erityisesti alumiinin tuotantoon. Islanti on tuliperäistä aluetta, joten geotermistä energiaa käytetään paljon lämmitykseen, erityisesti kasvihuoneviljelyyn.
Väestöjakauma
Islannin jäätiköt
Islannissa asuu 293 966 asukasta (heinäkuu 2004), joista 179 781 (61%) asuu Reykjavíkin metropolin alueella. Maassa on 103 kuntaa, 23 historiallista maakuntaa (sýslur) ja 14 kaupunkia (kaupstaðir). Maa on jaettu kuuteen vaalipiiriin.
Uskonnollinen jakauma on luterilaisia 87.1%, protestantteja 4.1%, Katolilaisia 1.7% ja muita 7.1%.
Huomionarvoista on, että vielä vuonna 1850 Islannissa eli arviolta vain noin 60 tuhatta ihmistä.
Kulttuuri
Pääartikkeli: Islannin kulttuuri
Keskiaikaiset saagat kertovat Islannin asuttamisesta. Kuuluisin niistä on Njálin saaga, muita Grænlendinga ja Eiríkin -saagat, jotka kertovat Grönlannin ja Vinlandin (Newfoundland) asuttamisesta. Islantilaista runoutta edustavat edda- ja skaldi-runous.
Romaanikirjailija Halldór Laxness voitti Nobelin kirjallisuudenpalkinnon 1955. Islannin kuuluisin pop-tähti on laulaja Björk.
Islannissa puhutaan islantia joka lienee nykyään puhutuista pohjoismaisista kielistä lähimpänä alkumuotoaan.
Merkittävimmät luonnonvarat
- kala
- vesivoima
- geoterminen energia
Merkittävimmät vientituotteet
- kala
Aiheesta muualla
- [http://www.islanti.fi/ Islannin suurlähetystö]
- [http://www.helsinki.fi/~emiettun/islanti/seminaari.html Islannin geologiasta]
- [http://www.icetourist.is/ Iceland Tourist Board]
- [http://maps.google.com/maps?ll=64.979359,-18.610840&spn=4.127954,16.215820&z=11&t=h&hl=en Islanti Google Mapsissa]
Luokka:Islanti
fiu-vro:Island'
als:Island
ms:Iceland
zh-min-nan:Peng-tē
ko:아이슬란드
ja:アイスランド
simple:Iceland
th:ประเทศไอซ์แลนด์
1220
Tapahtumia
-
Syntyneitä
-
Kuolleita
-
ko:1220년
Luokka:KansalliseepoksetLuokka:Kirjat
Luokka:Skandinaavinen mytologiaLuokka:Islanti
Luokka:Mytologia
Luokka:Norja
Luokka:Ruotsi
Luokka:Tanska
Luokka:SaagatLuokka:Viikinkiaika Template:USCongDistStateKS
jastrzbia gra pensjonat gry zrcznociowe Pozycjonowanie zasony media
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Avenue Foch
Avenue Foch is a street in Paris, France, named after Ferdinand Foch.
It is located in the XVIe arrondissement and runs from the Arc de Triomphe southwest to the Porte Dauphine at the edge of the Bois de Boulogne city park. It is the widest ave
|
Roberts Hall
One of several Halls of Residence on Monash University in Melbourne, Roberts is administered by Monash Residential Services. Roberts Hall is named after Tom Roberts, an Australian artist who was affectionatly known as 'the bulldog'. The mascot of Roberts Hall is a bulldog in recognition of this. One of the more famous residents of Roberts Hall is Cameron Ling, a red haired footballer
|
Petter Dass
Petter Dass (born in 1647, died in September 1707) was the foremost poet and psalmist of his generation.
He was born at Northern Herøy, Nordland, Norway. His father was Peter Dundas from
|
Lottery principle
The lottery principle is the term for a theory about why sexual reproduction is so widespread, introduced in 1975 by George C. Williams, a biology professor at Princeton University.
Sexual reproduction has many drawbacks, since it requires far more energy than asexual reproduction, and there is some argument about why so many species use it.
William used lottery tickets as an analogy for his theory. He argued that asexual reproduction, which produces little or no genetic variety in offsprin
|
Vizir
A Vizier (وزير, sometimes also spelled Vizir, Wasir, Wazir, Wesir, Wezir - grammatical vowel changes are common in many oriental languages) is an oriental, originally Persian, term for a high-ranking political (and sometimes religious) advisor or Minister, often to a Muslim monarch such as a Caliph, Amir, Malik (king) or Read More... |
Kyzylkum desert
The Kyzyl Kum (Uzbek: red sand; also called Qyzylqum) is a desert in Kazakhstan and Uzbekistan.
It is located near the city of Bukhara. It covers about 298,000 km2 (approximately 115,000 square miles), making it the 11th largest de
|
D.A. Kunaev
Dinmukhamed Akhmedovich Kunayev (; Verny, now Almaty, - August 22, 1993) was a Kazakh Soviet Communist political figure.
A member of the CPSU since 1939, he was secretary-general
|
Archduke Ferdinand II
Archduke Ferdinand of Austria (born June 14, 1529 in Linz; died January 24, 1595) was Regent of Tyrol.
Archduke Ferdinand of Austria was the second son of Emperor Ferdinand I and brother of Emperor
Mel and Sue are a comedy duo, consisting of Mel Giedroyc and Sue Perkins. The two met whilst students at Cambridge - Mel at Trinity College and Sue at New Hall - both were members of the famous comedy club
|
Roberto Succo
Roberto Succo (1962-1988) was born in Venice, Italy. He was a killer who murdered several people in the mid eighties.
Succo started his career as a killer in 1981 by stabbing his parents to death after they didn't lend him their car. He also killed a policeman during the same night. After Suc
|
|
