:: wikimiki.org ::
| Englannin Kieli |
Englannin kieli
Englannin kieli on maailman kolmanneksi tai neljänneksi puhutuin kieli kiinan ja mahdollisesti espanjan ja hindin jälkeen natiivipuhujien määrällä mitattuna. Äidinkielenään sitä puhuu noin 380 miljoonaa ihmistä. Kaiken kaikkiaan englantia osaa hyvin tai kohtuullisesti vähintään 600 miljoonaa puhujaa, ja arviolta 2 miljardia ihmistä (eli noin kolmannes maapallon väestöstä) osaa kieltä ainakin jonkin verran.
Englanti on viime vuosikymmeninä ollut maailman johtavan kielen asemassa: Se on nyt levinnein ja käytetyin kieli mm. kansainvälisessä kaupassa, politiikassa ja tieteessä. Siitä on tullut nykyajan lingua franca eli maailmankieli. Sen asemaa maailman johtavana kielenä on myös kritisoitu, mm. siitä, että siinä on selvästi vaikeampi oikeinkirjoitus kuin useimmissa muissa kirjoitetuissa kielissä.
Englannin kielen merkitys on kasvanut erityisesti 2. maailmansodan jälkeen, lähinnä Yhdysvaltojen ja sen maailmanpoliittisen ja taloudellisen aseman vaikutuksesta.
Kieli kuuluu indo-eurooppalaisen kielikunnan germaaniseen kieliryhmään, mutta sisältää suuren määrän lainasanoja ranskasta ja latinasta. Tässä mielessä kieli on siis eräänlainen germaanisten ja latinalaisten kielten sekoitus, mikä saattaa myöskin omalta osaltaan selittää kielen laajenemista maailmankieleksi.
Englanti on virallinen tai puhutuin kieli mm. seuraavissa valtioissa:
- Australia
- Bahama
- Etelä-Afrikka
- Filippiinit
- Intia (lähinnä hallinnon, ei käytännön kieli)
- Irlanti
- Jamaika
- Kanada
- Malta
- Uusi-Seelanti
- Yhdistynyt kuningaskunta (Iso-Britannia)
- Yhdysvallat
Kielioppi
Englanti on isoloiva kieli, vaikka se on kehittynyt fleksiota käyttävästä muinaisenglannista. Sanajärjestys (subjekti-verbi-objekti) on siksi kieliopillistunut.
Lähes kaikki persoonamuodot ovat hävinneet säännöllisistä verbeistä, lukuun ottamatta yksikön kolmannen persoonan -(e)s-päätettä, esim. goes 'menee'. Aikamuotoja on viisi; futuuri, preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti. Näistä futuuri, perfekti ja pluskvamperfekti muodostetaan apuverbeillä, imperfekti taas päätteellä -ed.
Englannissa ei ole nominien sijamuotoja. Joskus omistuskliitti -'s luokitellaan genetiiviksi, mutta se ei käyttäydy genetiivin tavoin. Kieliopillisia lukuja on kaksi: yksikkö ja monikko.
Epäsäännöllisiä verbejä ja monikkoja on paljon. Usein vaihtelut perustuvat vokaalinvaihdoksiin, esim. ablauttiin (esim. swim, swam, swum) tai umlauttiin (esim. man, men). Osa epäsäännöllisistä verbeistä on taipumattomia muotoja (esim. cut).
Äänteet
Seuraavasta taulukosta käyvät ilmi englannin kielen äänteet.
Kuten taulukosta käy ilmi, englannin kielessä on kohtalainen määrä hankausäänteitä. Niistä sibilantit ovat aina labialisoituneet (äännetään pyörein huulin). Hankalimpia äänteitä ovat dentaalit, joiden lausuminen on vaikeaa suurelle osalle englantia vieraana kielenä opiskelevista. Kontrasti soinnillisten ja soinnittomien hankausäänteiden välillä on olemassa, mutta niiden kesken esiintyy myös allofoniaa: esimerkiksi /z/ on allofoni /s/:lle sanassa president, mutta erillinen foneemi sanassa haze "sumu" (vrt. hays "heinät").
Englannissa ei ole tremulantteja eli r-äännettä, muutamia murteita lukuun ottamatta, vaan r on velarisoitunut ja labialisoitunut. Yläluokan brittienglannista r on hävinnyt lähes kokonaan, jättäen vain foneettisia jälkiä ympäröiviin vokaaleihin. Siellä, missä se ei ole hävinnyt, se esiintyy yleensä täryttömänä puolivokaalina. Pohjois-Amerikassa r on muuttunut retrofleksi-puolivokaaliksi tai lisännyt r-värinää läheisyydessään esiintyviin vokaaleihin. Skottienglannissa r on yksitäryinen tremulantti. Britannian murteissa eli brittienglannissa r:n ääntäminen vaihtelee paljonkin; esim. Orkneyn alueen englannissa se on uvulaarinen kuten ranskassa.
Englannin kielen muiden konsonanttien perusmuodot ovat suomenkielisille tuttuja. Kontrasti soinnillisten (b, d, g) ja soinnittomien (p, t, k) klusiilien välillä on suurempi kuin suomessa. Lisäksi sanan alussa soinnittomat klusiilit aspiroituvat, eli ne äännetään suuremmalla voimalla siten, että konsonantin jälkeen sointi palaa vasta pienen hetken päästä.
ranskassa
Vokaaleja on moniin muihin kieliin verrattuna varsin paljon. Murteiden välillä esiintyy lisäksi suuria vokaalinvaihteluita.
Brittiläisessä standardienglannissa (ns. Oxford English) pitkien ja lyhyiden vokaalien ero ei ole foneettinen. Kontrasti on sen sijaan tiukkojen ja höllien vokaalien välillä — näiden pituus vaihtelee allofonisesti. Höllä vokaali (esim. bit) on sentralisoitunut (lähempänä švaata) ja sen artikulointi on epätarkempaa. Tiukat vokaalit (esim. beat) lausutaan taas samalla tavalla kuin suomen pitkät vokaalit, eli selkeästi artikuloiden. Murteesta ja allofoniasta riippuu, muuttuuko pituus. Skottienglannissa pituuseroa ei ole, ja sentralisointi jää ainoaksi eroksi. Australian englannissa taas tilanne on päinvastainen: vain pituus on merkitsevä.
Erikoisuutena englannissa on puoliväljä lavea keskivokaali [ɜ], esim. standardienglannissa fur [fɜː], joka on yksi harvinaisimmista vokaaleista maailman kielissä, erityisesti jos se on roottinen kuten Amerikassa.
Kirjoitus
Englantia kirjoitetaan latinalaisella aakkostolla, ilman diakriittisiä merkkejä. Kirjoitusjärjestelmä ei ole foneettinen, vaan vain noin 85 % sanoista ääntyy säännöllisesti. Syitä tähän on monia. Perussyy on se, että normannien valloittaessa Englannin muinaisenglannin säännöllinen kirjoitusjärjestelmä tuhottiin. Englantia alkoivat kirjoittaa normannikirjurit, jotka eivät välttämättä edes osanneet koko kieltä kunnolla. Tätä perua on esim. outo kirjoitustapa queen, vrt. muinaisenglannin cwene. Toinen syy on se, että kielessä on useita lainasanoja, joiden kirjoitustapaa ole haluttu muuttaa. Esimerkiksi "Sioux Falls" lausutaan ensimmäinen sana ranskan ja toinen perusenglannin mukaan: [su: fo:ls]. Yksi syy kirjoitusjärjestelmän monimutkaisuuteen on myös se, että sääntöjä on tahallaan rikottu, jotta sanat vastaisivat paremmin oletettuja etymologioita. Esimerkiksi sana [det] 'velka' haluttiin kirjoittaa debt, jotta se muistuttaisi latinan sanaa debit. Joissain tapauksissa tällaista syytä ei ole edes ollut, esim. sanaan ptarmigan on mielivaltaisesti lisätty alkuun kirjain P kreikan pteron-sanaa imitoiden, vaikka sana on itse asiassa peräisin gaelin sanasta tarmachan.
Konsonanttien yksikirjaimiset perusmuodot kirjoitetaan pääsääntöisesti samoin kuin suomessa, poikkeuksina y [j], j, g [dʒʷ] ja r [ɹʷ]. Lisäksi kaikki sananalkuiset plosiivit ovat aspiroituneita. Kirjainyhdistelmiä ovat th joko [θ] tai [ð], ch tai tch [tʃʷ], sh [ʃʷ]. Poikkeuksia on runsaasti, ja usein ne perustuvat sanan ranskalaiseen tai muuhun ulkolaiseen alkuperään; esim. sanassa measure kirjain s merkitsee äännettä [ʒ].
Vokaalit lausutaan täysin eri tavalla kuin latinalaisessa käytännössä yleensä. Ensinnäkin jo muinaisenglannissa oli muutamia vokaalinmerkintätapoja. Koska muinausenglannnissa lyhyen vokaalin jälkeen tuli aina kaksoiskonsonantti, kirjoituksen kaksoiskonsonantit eivät muuta konsonanttia mitenkään, vaan muuttavat edeltävää vokaalia, esimerkiksi filer ääntyy [faIlər], kun taas filler ääntyy [fIlər]. Muinaisenglannin perua on myös se, että sanan lopussa oleva -e muuttaa edellistä vokaalia, esim. lit [lIt] vs. lite [lait].
Tärkeämpi syy vokaalimerkinnän muuttumiseen on se, että 1600-luvulla englannin vokaalit nousivat foneettisella asteikolla kukin yhden askeleen ylöspäin, esimerkiksi ee lausutaan [i:]. Jotkut pitkät vokaalit muuttuivat samalla diftongeiksi. Esimerkiksi englanninkielisten itsensä "pitkiksi" a-, i-, ja o-vokaaleiksi kutsumat äänteet ovat itse asiassa diftongeja: [ei], [ai] ja [ou].
Historia
Englannin kielen historiassa erotetaan yleensä kolme vaihetta:
- Muinaisenglanti (Old English) (vuodet 700-1100)
- Keskienglanti (Middle English) (1100–1500)
- Nykyenglanti (Modern English) (1500-)
Esimerkkejä
'Before they could shout in a praise of the shot, however, a dreaful wail from Bilbo put all thoughts of venison out of their minds. 'Bombur has fallen in! Bombur is drowning!' he cried. It was only too true. Bombur had only one foot on the land when the hart bore down on him, and sprang over him. He had stumbled, thrusting the boat away from the bank, and then toppled back into the dark water, his hands slipping off the slimy roots at the edge, while the boat span slowly off and disappeared.' -J.R.R.Tolkienin teoksesta The Hobbit, vuodelta 1937, suomeksi ilmestynyt nimellä Hobitti eli sinne ja takaisin
Aiheesta muualla
- Wikipedia. Main page Englanninkielinen Wikipedia
- Simple English Wikipedia. Main page Helpon englannin Wikipedia
- [http://www.tracetech.net/sanat/ Englanti–suomi–englanti-sanakirja]
Luokka:Englannin kieli
Luokka:Australian kielet
Luokka:Belizen kielet
Luokka:Botswanan kielet
Luokka:Englannin kielet
Luokka:Etelä-Afrikan kielet
Luokka:Gambian kielet
Luokka:Guamin kielet
Luokka:Guyanan kielet
Luokka:Irlannin kielet
Luokka:Kanadan kielet
Luokka:Kenian kielet
Luokka:Lesothon kielet
Luokka:Liberian kielet
Luokka:Malawin kielet
Luokka:Maltan kielet
Luokka:Mauritiuksen kielet
Luokka:Palaun kielet
Luokka:Ruandan kielet
Luokka:Sambian kielet
Luokka:Seychellien kielet
Luokka:Sierra Leonen kielet
Luokka:Skotlannin kielet
Luokka:Tokelaun kielet
Luokka:Ugandan kielet
Luokka:Uuden-Seelannin kielet
Luokka:Walesin kielet
Luokka:Yhdistyneen kuningaskunnan kielet
Luokka:Yhdysvaltain kielet
Luokka:Zimbabwen kielet
als:Englische Sprache
ms:Bahasa Inggeris
zh-min-nan:Eng-gí
ko:영어
ja:英語
simple:English language
th:ภาษาอังกฤษ
Maailma:Yleisnimenä maa tarkoittaa maaperää tai valtiota.
Maa on Aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien. Maan keskietäisyys Auringosta on noin 150 miljoonaa kilometriä, eli määritelmän mukaisesti 1 AU. Maan kiertoaika Auringon ympäri on 365 vuorokautta 6 tuntia ja pyörähdysaika oman akselinsa ympäri on n. yksi vuorokausi eli 23 tuntia 56 minuuttia ja 4,10 sekuntia. Maapallon pyörähdysaika saattaa hieman muuttua luonnonilmiöiden, asteroidi-iskujen yms tapahtumien johdosta. Muutos on silti hyvin vähäistä. Esimerkiksi Joulukuussa 2004 tapahtuneen maanjäristyksen ja tsunamin johdosta maapallon pyörähdysaika pieneni 3 mikrosekunnilla (lähde: tähdet ja avaruus -lehti 1/2005 sivu 4)
Maan ikä on noin 4500 miljoonaa vuotta.
Maalla on yksi kiertolainen: Kuu. Se on emoplaneettaansa verrattuna suhteellisesti suurempi kuin yksikään toinen Aurinkokunnan kuu (pois lukien Pluton kuu Kharon). Paria voi pitää lähes kaksoisplaneettana.
Maan kiertorata Auringon ympäri ei ole täysin ympyrämäinen, vaan tarkkaan ottaen ellipsi, jonka toisessa polttopisteessä on Aurinko tai oikeastaan tämän massakeskipiste. Maa on lähinnä Aurinkoa, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi, ja vastaavasti kauimpana, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on kesä. Vuodenaikojen vaihtelu johtuu kuitenkin siitä, että Maan akseli on 23,44 astetta kallellaan ratatason normaaliin nähden. Maan akseli on sen napojen kautta kulkevaksi kuviteltu suora. Tällä hetkellä akseli osoittaa lähelle Pohjantähteä. Auringon ja Kuun vaikutuksesta akseli kuitenkin kiertyy hitaasti, ja esimerkiksi 12000 vuoden kuluttua pohjoinen taivaannapa sijaitsee Vegan lähistöllä. Ilmiötä kutsutaan prekessioksi. Täyteen prekessiokierrokseen kuluu noin 26000 vuotta.
Maan ilmakehä ja vesivaippa
Maa on ainoa Aurinkokunnan planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä vettä; se peittää noin 70 % koko pallon pinnasta. Tästä se onkin saanut kutsumanimen "sininen planeetta". Maapallon kuivan maan pinta-ala onkin lähes täsmälleen sama kuin puolet pienemmän Marsin koko ala.
Maan ilmakehä koostuu pääasiassa typestä (78 %) ja
hapesta (21 %). Ihmiselämän kannalta tärkeää on että
hiilidioksidia ilmassa on alle prosentti. Planeetan ja ilmakehän
paksuuksien suhde on samaa luokkaa kuin omenan ja sen kuoren. Pinnalta
katsottuna ilmakehän näkyvin ominaisuus on sen sinisyys, joka syntyy,
kun valo siroaa kaasumolekyyleistä (Rayleigh-sironta). Valon
spektrin sinisen pään aallonpituudet siroavat eniten. Ilman sirontaa
taivas näyttäisi mustalta. Samasta ilmiöstä johtuen Aurinko näyttää
keltaiselta tai punaiselta riippuen valon ilmakehässä kulkeman matkan
pituudesta. Ilmakehä päästää lävitseen vain osan Auringon säteilystä,
ja esimerkiksi haitallinen ultraviolettisäteily kilpistyy suurelta
osin monen kymmenen kilometrin korkeudella sijaitsevaan
otsonikerrokseen.
Maa on nykytietämyksen mukaan maailmankaikkeuden
ainoa planeetta, jolla varmasti on elämää. Elämän esiintymisen
mahdollistavat mm. nestemäinen vesi ja Auringon jatkuva
valoenergiavirta. Ilmakehässä oleva suurehko happimäärä sen sijaan on
Maan kasviston aikaansaama ja on taas eläinten, myös ihmisten,
elinehto.
Maan kuori ja vaippa
elämä
Maan kiinteä kuorikerros koostuu paristakymmenestä mannerlaatasta, jotka "kelluvat" vaipan raskaamman kiviaineksen päällä. Laatat liikkuvat alituisesti toistensa suhteen, aiheuttaen maanjäristyksiä ja tulivuoritoimintaa, lähinnä laattojen reunoilla, jossa ne törmäävät tai työntävät toisensa alle. Toisaalta uutta laattamateriaalia eli merenpohjaa muodostuu valtamerten keskellä, esim. Islannissa, jossa kiviaines tupruttaa esiin Maan vaipasta. Laattaliikkeen energianlähde on sama radioaktiivinen hajoaminen josta enempää myöhemmin.
Maan ydin
Maan sisäinen koostumus on meille elintärkeä. Planeetalla on nimittäin
jatkuvan radioaktiivisen hajoamisen ansiosta sula rauta-nikkeli-ydin,
joka saa aikaan voimakkaan magneettikentän, mikä
suojaa elämää vaaralliselta säteilyltä sekä Auringosta tulevalta
suurienergiseltä hiukkaspommitukselta. Lähellä napa-alueita
hiukkaspommitus voidaan nähdä paljain silmin öiseen aikaan värikkäinä
revontulina. Magneettikentän vangitsemat Auringosta tulevat hiukkaset koostavat van Allenin vyöhykkeet.
Maan magneettikenttä jonka voimakkuus on 0,000025 - 0,00005 teslaa, heikkenee aika-ajoin ja vaihtaa napaisuuttaan. Sama napaisuus kestää yleensä satojatuhansia vuosia.
Maan ytimen tutkiminen
Porauksilla on päästy 10 kilometrin syvyyteen maankuoren sisälle, mutta Maan vaippa kuoren alla on yhä koskematon.
Epäsuoraa tietoa Maan sisäosista saadaan tutkimalla maanjäristysten ja ydinräjäytysten yhteydessä syntyviä seismisiä aaltoja.
Ydin ei kuitenkaan ole aivan saavuttamaton, koska Kalifornian teknisessä korkeakoulussa planeettoja tutkiva David Stevenson on keksinyt erikoisen keinon vaipan tutkimiseen. Ensin räjäytetään maankuoreen syvä halkeama muutaman megatonnin vetypommilla. Halkeamaan kaadetaan samalla kertaa 100 000 tonnia sulaa rautaa, joka omalla painollaan painuu syvemmälle 400 km/vrk. Mukana pitäisi olla myös nyrkinkokoinen luotain, joka lähettää tietoja vaipan lämpötilasta, sähkönjohtavuudesta ja kemiallisesta koostumuksesta. Tietä raivaava sula rauta voi tosin sotkea mittauksia jonkin verran. Tutkimuksen raportit välitetään maanpinnalle ääniaaltoina, sillä radioaallot pysähtyvät paksuihin maakerroksiin. Vaippa ulottuu 3000 km syvyyteen, jonka jälkeen sula rauta viimeistään pysähtyy Maan metalliytimen tullessa vastaan.
Stevenson itse sanoo hämmästyvänsä paljon, jos suunnitelma joskus toteutuu.
Maailmankartta
Maailmankartta on kartta maapallon pinnasta.
Topografinen maailmankartta
Valitse haluamasi karttaruutu suurennettavaksi
kartta
kartta
kartta
Linkkejä
- [http://www.space.com/scienceastronomy/nasa_core_030514.html Space.com. NASA Meets Hollywood: Real Mission Proposed to Earth's Core]
Katso myös
- Maantiede
Luokka:Planeetat
Luokka:Maa
zh-min-nan:Tē-kiû
ko:지구
ms:Bumi
ja:地球
simple:Earth
th:โลก
HindiHindi on yksi maailman puhutuimmista kielistä. Äidinkielenään sitä puhuu yli 360 miljoonaa ihmistä maailmassa, vieraan kielen puhujia on myös satoja miljoonia, suuruusarviot vaihtelevat maailman toiseksi ja neljänneksi puhutuimman kielen välillä (muut: kiina, espanja ja englanti). Suurin osa puhujista on Intian pohjoisosissa, mm. pääkaupunki Delhin ympäristössä, sekä Bangladeshissa. Hindi on virallisena kielenä kuitenkin myös mm. Biharin osavaltiossa, koska paikallisella kielellä ei ole kirjallisia perinteitä. Hindi kuuluu indo-eurooppalaisen kielikunnan indo-arjalaiseen kieliryhmään. Sitä kirjoitetaan devanāgarī-aakkosin.
Hindin sanasto on hyvin suurelta osin lainattu sanskriitista. Lisäksi siinä on huomattavasti vaikutteita persiasta ja arabiasta, nykyisin myös englannista. Hindi ja urdu ovat hyvin läheisiä sukukieliä, joiden suurimmat erot ovat siinä että urdua kirjoitetaan arabialaisella merkistöllä ja siinä on enemmän lainasanoja arabiasta. Joskus hindiä ja urdua pidetään saman kielen kahtena muotona, jolloin voidaan käyttää yhteisnimitystä hindustani tai hindi-urdu.
Linkkejä
- विकिपीडिया. मुख्य पृष्ठ Hindinkielinen Wikipedia
Luokka:Kielet
ko:힌디어
ja:ヒンディー語
simple:Hindi
KauppaSana kauppa voi tarkoittaa:
- tapahtumaa, jossa tavaraa vaihdetaan toiseen tavaraan tai rahaan: kaupankäynti
- liikeyritystä, joka on erikoistunut kaupankäyntiin kuluttajien kanssa: vähittäiskauppa
PolitiikkaPolitiikka tulee kreikankielen sanasta polis, kaupunki. Sovinnaisen käsityksen mukaan se tarkoittaa julkisyhteisön päätöksentekoa ja muuta siihen liittyvää toimintaa. Laajimman määrittelyn mukaan politiikka on toimimista jonkin asian puolesta jotain toista asiaa vastaan. Tällöin huomautetaan perinteisen määrittelyn "yhteisten asioiden hoitamisesta" kuuluvan ennen kaikkea hallinnon alaan. Politiikka on myös määritelty "konfliktiksi päämääristä". Politiikan tutkija Kari Palonen on todennut politiikkaa olevan siellä, missä voi tehdä toisin. Ihmisten toiminta muuttuu poliittiseksi silloin kun on tehtävä ratkaisuja kahden tai useamman vaihtoehdon välillä.
Yleensä politiikkaan sisällytetään oikeusvaltiossa lähinnä lainsäädännön muuttamiseen tähtäävä toiminta. Poliittisen vastakohtana on perinteisesti nähty yksityinen, eli toiminta jonka ei katsota liittyvän muihin yksilöihin. Sitä kreikassa merkitsi taloutta tarkoittanut sana oikos, josta on sittemmin johdettu ekonomia, taloustiede. Politiikan käsite voidaan kuitenkin ymmärtää myös hyvin laajassa merkityksessä, jolloin politiikan piiriin kuuluvat lähes kaikki ihmiselämän osa-alueet. 1960-luvulla tuli tunnetuksi iskulause "henkilökohtainen on poliittista".
Politiikkaa ja poliittista päätöksentekoa tutkiva yhteiskuntatiede on nimeltään joko politologia, politiikan tutkimus tai valtio-oppi. Viimeksi mainittu tulee saksan kielen termistä staatslehre (myös allgemeine staatslehre eli "yleinen valtio-oppi"), ja anglo-saksisissa maissa käytetään useimmiten termiä political science. Politiikan teoriaa, poliittisia aatteita ja poliittista filosofiaa tutkitaan sekä politiikan tutkimuksen että monissa yliopistoissa myös (käytännöllisen) filosofian laitoksilla. Luonnollisesti kaikki yhteiskuntatieteet tutkivat usein politiikan piiriin kuuluvia asioita.
Poliittisia päätöksentekojärjestelmiä on useita, lähinnä kolmea yleistä eri tyyppiä. Yleisin on jonkinlainen demokratia eli kansanvalta, jossa kaikki ihmiset päättävät yhdessä asioista. Perustuslaillinen tasavalta on kansanvallan rajoitetumpi muoto. Diktatuurissa tai yleisesti ottaen autoritaristisissa valtiomuodoissa yksi henkilö tai ryhmä päättävät kaikkien asioista. Oligarkia on harvainvaltaa ja aristokratia ylhäisön valtaan. Jos poliittista valtaa rajoitetaan vähimpään mahdolliseen ja yritetään jättää asiat yksittäisten ihmisten päätettäviksi, kyseessä on libertarismi, tai valtion kokonaan poistuessa anarkia. Viimeiset kaksi aatetta eivät ole toisensa poissulkevia.
Eri asioita, joista päätetään, ovat mm.:
- Turvallisuuspolitiikka
- Kielipolitiikka
- Koulutuspolitiikka
- Sosiaalipolitiikka
- Rahapolitiikka
Ideologioita ja poliittisia suuntauksia
Poliittinen ideologia on näkemys siitä, millaiseksi yhteiskunnalliset olot tulisi järjestää ja kuinka se tehdään. Tavoitteet ja keinot vaihtelevat eri ideologioiden välillä.
- Anarkismi
- Distributismi
- Fasismi
- Kommunismi
- Konservatismi
- Kristillisdemokratia
- Liberalismi
- Libertarismi
- Marxismi
- Nationalismi
- Sentrismi
- Sosiaalidemokratia
- Sosialismi
Historijoitsioiden antamia nimiä tietynlaiselle politiikalle tai yhteiskuntajärjestykselle:
- Feodalismi
- Merkantilismi
- Primitiivinen kommunismi
Käsitteitä
- Suomen politiikka
- Kolonisaatio
- Valtion ja kunnan tehtävät
- Luettelo poliitikoista
- Puolue
- Hallitus
- Eduskunta
- Valta
- Valtio
- Hyvinvointivaltio
- Hyvinvointiyhteiskunta
- Kansalaisyhteiskunta
- Noopolitik, pehmeä politiikka
- Kollektiivinen ja individualistinen poliittinen ontologia
Linkkejä
- [news:sfnet.keskustelu.politiikka] sfnet.keskustelu.politiikka-uutisryhmä
Luokka:Politiikka
ms:Politik
ko:정치
ja:政治
simple:Politics
th:การเมือง
Tiede:Suomessa ilmestyvää Tiede-nimistä aikakauslehteä käsittelee artikkeli Tiede-lehti.
Tiede on järjestelmällistä toimintaa, jossa pyritään saavuttamaan uutta tietoa, joka selittää todellisuutta paremmin. Tieteessä pyritään tutkimaan tapahtumia, jotka voidaan toistaa tieteellisistä tutkimusta varten.
Toisaalta tieteellä tarkoitetaan järjestelmällistä ja yhtenäistä tietojen kokonaisuutta, joka on hankittu tällä kriittisellä menetelmällä. Se, mikä erottaa tieteen esimerkiksi tavallisen arkikokemuksen avulla hankituista tiedoista, ovat sen tehtävät. Tiede kuvaa miten asiat ovat, selittää miksi asiat ovat niin kuin ovat ja pyrkii myös ennustamaan tietojen pohjalta, miten asiat tulevat tulevaisuudessa olemaan.
Tieteen tutkimuksen luonnetta tarkastelevaa tiedettä kutsutaan tieteenfilosofiaksi, jonka piiriin kuuluvat niin tieteen perusteisiin kohdistuva yleinen tieteenfilosofia kuin tarkemmin eri aloihin keskittyvä erillistieteiden filosofia.
Tieteellinen toiminta
Yhteiskunnassa tieteenteko on erityisten tieteellisten instituutioiden tehtävä. Suomessa tieteenteko kuuluu pääasiassa yliopistolaitokselle, joiden perustan koko tieteellinen tutkimus muodostaa. Myös erilaiset tutkimuslaitokset ja yritykset tekevät tieteellistä tutkimusta.
Vaikka tiedettä tehdään erilaisissa ympäristöissä, esimerkiksi luonnontieteitä laboratorioissa ja arkeologiaa kaivauksilla, ovat keskeiset "pelisäännöt" kaikilla samanlaiset. Tutkimuksen tavoitteena on jonkin kysymyksen tai ongelman ratkaiseminen. Tiedettä ei kuitenkaan ole pelkkä yksityinen tutkimustyö, vaan tulokset tulee myös julkaista esimerkiksi tieteellisissä lehtijulkaisuissa. Tieteilijät myös osallistuvat muun muassa erilaisiin kokouksiin sekä kommentoivat arvioivat tutkimuksilla saavutettuja tuloksia. Tällä tavalla tutkimusken tulokset asetetaan kritiikin kohteeksi, jonka pohjalta tulos voidaan hyväksyä, sitä saatetaan korjata tai se voidaan hylätä.
Tieteen kriteerit
Toinen tieteen arkitiedosta ja ns. näennäistieteestä erottava seikka ovat sen kriteerit eli ehdot. Nämä ehdot ovat tarkoin määritellyt ja valvotut. Kuten tutkimuksen teossa, myös niiden kriittisessä tarkastelussa on vakiintuneet pelisäännöt. Tieteellisen tiedon pääperiaatteet ovat objektiivisuus, autonomisuus, kriittisyys ja edistyvyys.
Tieteen lajit
Tiede jaetaan tiedon laadun perusteella kahteen ryhmään: reaalitieteisiin ja käsitteellisiin tieteisiin. Reaalitieteet jaetaan usein luonnontieteisiin, humanistisiin tieteisiin eli ihmistieteisiin sekä yhteiskuntatieteisiin. Käsitteellisiin tieteisiin sisältyy matematiikka ja logiikka.
Luonnontieteiden pohjana pidetään luonnontieteellistä menetelmää. Hermeneutikot pitävät sen lisäksi pätevänä hermeneuttista menetelmää.
Yksi tieteenfilosofian kysymyksiä on, kuinka erilaisia luonnontieteet ja ihmistieteet loppujen lopuksi ovat. Realistisen käsityksen mukaan molemmissa voidaan vedota syysuhteellisiin (kausaalisiin) syihin, vaikka vain jälkimmäisessä on toimijoiden omilla käsityksillä merkitystä.
Tieteiden jaottelua
Formaaliset eli käsitteelliset tieteet
- Matematiikka ja logiikka
Todellisuutta koskevat reaalitieteet
- Luonnontieteet
- Esim. tähtitiede, geotieteet, fysiikka, kemia, biokemia, biologia, psykologia.
- Yhteiskunnalliset ja humanistiset tieteet ('ihmistieteet')
- Esim. maantiede, taloustiede, sosiologia, historia, arkeologia, antropologia, lingvistiikka, semiotiikka, kulttuurintutkimus.
- Soveltavat tieteet
- Esim. tekniikka, lääketiede, hoitotiede, kasvatustiede, sosiaalipolitiikka, valtio-oppi, maailmanpolitiikka.
- "Argumentoivat" tieteet
- Filosofia
Tutkimuksen lajit
Tieteellinen tutkimus jakautuu perustutkimukseen ja soveltavaan tutkimukseen. Perustutkimus tavoittelee tietoa, josta ei välttämättä ole suoraan käytännöllistä hyötyä. Soveltava tutkimus yrittää saavuttaa perustutkimuksen antaman tiedon avulla tietoa jotakin käytännöllistä tavoitetta varten. Lisäksi voidaan vielä erottaa kehittämistyö, joka perustuu tutkimustuloksiin ja pyrkii kehittämään uusia tai parempia välineitä, menetelmiä tai palveluja.
Tutkimuksen päätyypit ovat laadullinen eli kvalitatiivinen ja määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus. Laadullinen tutkimus tutkii asioita laadullisesti. Määrällinen tutkimus mittaa asioiden määrää tai suuruutta. Sen etuna on, että tuloksia voidaan käsitellä matemaattisesti.
Tieteentutkimus
Tieteentutkimus on monitieteinen ala, johon kuuluu muun muassa tieteenfilosofia, tieteen sosiologia ja tieteen historia. Tieteentiede tarkoittaa niitä tieteentutkimuksen aloja, jotka tutkivat tiedettä kokeellisesti. Näihin luetaan esimerkiksi tieteen sosiologia.
Tiede ja tekniikka
Luonnontieteet eivät ole sama asia kuin tekniikka, joka kyllä on ainakin nykyään riippuvainen tieteen edistymisestä. Tieteen puolustus pelkkänä tekniikan mahdollistajana ei tee sille oikeutta, sillä uteliaisuus ja tarve ymmärtää ovat syvällisiä inhimillisiä tarpeita. Tekniikka on kuitenkin eräässä mielessä tärkeä tieteelle: se osoittaa kehityksellään tieteellisten teorioiden todellisuuspohjan.
Tiede ja matematiikka
Immanuel Kantin mukaan asia on sitä enemmän tiedettä, mitä enemmän se perustuu matematiikkaan. Myös filosofi Benedict de Spinoza oli samaa mieltä. Hänen mielestä ilman matematiikkaa ihminen olisi tuomittu ikuiseen pimeyteen.
Matemaatiikka luo perusteet muiden tieteiden, esim. fysiikan alalla todellisuuden mallintamiselle ja siihen taas voi perustua käytännöllisemmät insinööritieteet. Tällä tavalla ymmärrettynä matematiikka on mm. kaiken teknologian takana tai sen ylempi taso. Matematiikka, tiede ja tekniikka liittyvät siis toisiinsa. Tämän rakennelman mukaan uusi matematiikka ennakoi uusia tieteen aloja ja edelleen uutta teknologiaa. Jälkimmäisestä esimerkkinä käy George Boolen kehittämä Boolen algebra, digitaalitekniikka ja tietokoneet.
DNA oli ensin ajatuksellinen konsepti, sitten fysikaalinen ja kemiallinen todellisuus ja ehkä sen sisältämä matematiikka löydetään aikanaan. Toisaalta vektori-integraalit mahdollistivat sähkömagneettisen aaltoliikeen mallintamisen Maxwellin yhtälöiden muodossa ja ne taas koko sähkötekniikan luonnin, siis radiot, puhelimet, tutkat, tietokoneet, valokaapelit jne.
Tämä matematiikan perustava olemus koskee lähinnä luonnontieteitä. Humanistisemmilla tieteenaloilla matematiikan soveltaminen ei ole näin suoraviivaista ja se voi jopa puuttua kokonaan. Yhteiskuntatieteistäkin mm. psykologian kohdalla on havaittu matematiikan ilmaisun rajoittuneisuus tutkimustuloksien julkaisemisessa.
Kuuluisin kriittinen sitaatti matematiikan ja todellisuuden yhteydestä on Albert Einsteinin sanat: "Jos matematiikka kuvaa todellisuutta, se ei ole puhdasta. Jos matematiikka on puhdasta, se ei kuvaa todellisuutta."
Jos tämän lausuman perusteita katsotaan systeemisestä näkökulmasta saadaan seuraava rakennelma: Matematiikka on asioiden pohjalla, alimmalla, kaikkeen vaikuttavalla tasolla. Se mitä näemme todellisuudesta ei ole alin taso ja emme useinkaan tunne ylätason todellisuuden ja alatason matematiikan välillä olevia useita emergenttejä tasoja ja niiden emergenttejä ilmiöitä. Tämä ajatusrakennelma sopii edellä esitettyyn luonnontieteiden ja humanististen tieteiden matemaattiseen eroon. Atomi on yksikertaisempi ja monta olemassaolon systeemitasoa yhteiskunnan alapuolella. Atomia hallitsee yksinkertainen matematiikka ja yhteiskuntaa ihmiselle hallitsemattomasti kompleksinen matematiikka.
Tiede ja valetiede
Nk. postmoderni filosofia esittää, että tiede on vain yksi uskonto muiden joukossa. Tieteen puolustajat väittävät tieteen kuitenkin poikkeavan uskonnosta siinä, että se testaa jatkuvasti omia teorioitaan. Heidän mukaansa tiedemiehet ovat ihmisinä erehtyväisiä, mutta tiede on itseään korjaava prosessi ja sellaisena jotain oleellisesti erilaista kuin uskonto.
Katso myös
- Yhteiskuntatiede
- Paradigma
- Benedict de Spinoza ja tieteen (järjen) asema Spinozan tietofilosofiassa
- Tiede on aina suhteellista
- Nollatutkimus
- Näennäistiede
Luokka:Tiede
Luokka:Tieteenfilosofia
ms:Sains
zh-min-nan:Kho-ha̍k
ko:과학
ja:科学
simple:Science
th:วิทยาศาสตร์
Lingua francaLingua franca tarkoittaa kieltä, jonka useampi kieliryhmiä on ottanut yhteiseksi kommunikointivälineekseen. Lingua francan on oltava jossain käytetty kieli, jolla on äidinkielisiä puhujia ja selkeä säännöstö.
Mikäli kieli mukautuu paikalliseen käyttöön, se muuttuu pidgin-kieleksi (tai kreolikieleksi, jos se saavuttaa äidinkielen aseman).
Antiikissa lingua franca -kieliä olivat latina ja kreikka. Nykyään yleisimmät lingua francat ovat englanti ja ranska.
Kieli nimeltä lingua franca
Nimeä lingua franca käytetään myös oikeasta kielestä, jota käytettiin Välimeren alueella kaupankäynnissä. Sanasto oli sekoitus alueen kieliä ja siinä oli vain yksi verbimuoto. Kielellä ei ole koskaan kirjoitettu mitään. Kieli on muotoutunut 1200-luvulla ja se katosi 1900-luvun alkuun mennessä. Sana lingua franca tulee arabian kielestä ja se tarkoittaa frankkien kieltä, missä kuitenkin sana frankki tarkoitti arabeille ketä tahansa kristittyä kauppiasta. Myöhemmin kieli tunnettiin myös nimillä sabir ja petit mauresque.
Alkuperäinen lingua franca ei siis ollut nykyisen määritelmän mukainen lingua franca, koska sitä ei puhuttu missään äidinkielenä eikä se sikäli ollut täydellinen kieli.
Katso myös
- lingua franca nova
Linkit
- [http://www.uwm.edu/~corre/franca/go.html] (englanniksi) tietoa kielestä lingua franca
- [http://www.uwm.edu/~corre/franca/edition3/lingua6.html] (italiaksi, yhteenveto englanniksi) Renata Zagon väitöskirja kielestä lingua franca
Luokka:Kielitiede
luokka:kielet
ja:リングワ・フランカ
Indo-Eurooppalainen KielikuntaIndoeurooppalainen kielikunta sisältää suurimman osan Euroopan kielistä ja aasialaisia kieliä Intiaan saakka. Se on eniten tutkittu ja puhujamäärältään suurin kielikunta.
Indoeurooppalaisten alkuperä
:Pääartikkeli Indoeurooppalaisten alkuperä
Marija Gimbutasin ns. kurgaaniteorian mukaan indoeurooppalaisten alkukoti sijoittuu Mustanmeren pohjois- ja itäpuolelle Ukrainan ja Etelä-Venäjän aroille ja ajoittuu vuosituhannelle 4000 eKr. Gimbutasin mallin mukaan indoeurooppalaiset olisivat saapuneet Kaakkois-Eurooppaan kolmena asutusaaltona vuosien 4400 eKr ja 2800 eKr välissä. Sen sijaan Colin Renfrew liittää indoeurooppalaiset maanviljelyksen saapumiseen ja ajoittaa heidän tulonsa Eurooppaan yli 2000 vuotta Kurgan-mallia kauemmas. [http://www.furl.net/item.jsp?id=2642518]. Muitakin teorioita on esitetty.
Eurooppaan on levinnyt useampia indoeurooppalaisten kielten aaltoja. Sen lisäksi, että ne syrjäyttivät muiden kielikuntien kieliä, ne syrjäyttivät myös aiemmin puhuttuja indoeurooppalaisia kieliä. Eräinä vanhakantaisimpina euroopassa puhuttavina indoeurooppalaisina kielinä pidetään latviaa (lätti) ja liettuaa.
Luokittelu
Albanialaiset kielet
- albania
Armenialaiset kielet
- armenia
Balttilaiset kielet
- itäbalttilaiset kielet
- latvia (lätti)
- liettua
- länsibalttilaiset kielet
- preussi
Germaaniset kielet
- itägermaaniset kielet
- länsigermaaniset kielet
- alasaksin kieli (Plattdüütsch)
- afrikaans
- englanti
- friisi
- hollanti
- luxemburgin kieli
- saksa
- pohjoisgermaaniset kielet
- fääri
- islanti
- norja
- ruotsi
- tanska
Indoiranilaiset kielet
- indoarjalaiset kielet
- bengali
- gujarati
- hindi
- pandžabi (punjabi, panjabi)
- sanskrit
- iranilaiset kielet
- persia
Kelttiläiset kielet
- bretoni
- iiri
- kymri
- gaeli
- manksi
- korni
Kreikkalaiset kielet (Helleeniset kielet)
- kreikka
Itaaliset kielet
- latina
- romaaniset kielet
- eteläromaaniset kielet
- korsika
- sardi (Sardinia)
- italo-länsiromaaniset kielet
- italo-dalmaatialaiset kielet
- italia
- sisilia
- länsiromaaniset kielet
- galloromaaniset kielet
-
- ranska
- iberialais-romaaniset kielet
-
- espanja
-
- galego (galicia)
-
- katalaani
-
- portugali
- itäromaaniset kielet
- romania
Slaavilaiset kielet
- eteläslaavilaiset kielet
- serbokroatia
- bosnia
- kroaatti
- serbi
- bulgaria
- makedonia
- sloveeni
- kirkkoslaavi
- itäslaavilaiset kielet
- ukraina
- valkovenäjä
- venäjä
- länsislaavilaiset kielet
- puola
- slovakki
- sorbi
- tšekki
Katso myös
Indoeurooppalaisten alkuperä
Luokka:Kieliryhmät
Luokka:Kielikunnat
ja:インド・ヨーロッパ語族
zh-cn:印欧语系
Germaaninen kieliryhmäGermaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kielikuntaan ja jakautuvat kolmeen eri alaryhmään:
#itägermaanisiin
#pohjoisgermaanisiin ja
#länsigermaanisiin kieliin
Itägermaanisia kieliä ovat mm. gootti, vandaali ja burgundi. Kielinä nämä ovat kuolleet niitä puhuvien kansojen joko hävittyä tai omaksuttua vuosisatojen saatossa uuden kielen.
Pohjoisgermaanisiin kieliin kuuluvat skandinaaviset kielet (ruotsi, tanska, norja, islanti ja fääri).
Länsigermaanisten kielten ryhmään kuuluvat saksa (ja jiddiš), alasaksa, englanti, hollanti (sekä flaami), afrikaans ja friisi. Kuusi viimeksi mainittua muodostavat oman, ns. pohjanmerengermaanisten kielten ryhmän. Saksa (yläsaksa) ja jiddisch jakautuvat mannergermaanisiin kieliin (murteisiin).
Germaanisilla kielillä on joukko yhteisiä piirteitä, joiden avulla ne voidaan erottaa muista indoeurooppalaisista kielistä. Tällainen on esim. sanapainon sijainti ensimmäisellä tavulla.
Luokka: Kieliryhmät
ko:게르만어
ja:ゲルマン語派
Australia
Australia on saarivaltio, jonka pääkaupunki on Canberra. On olemassa hienoista epäselvyyttä siitä, onko Australia maantieteellisesti saari vai manner. Yksi käsitys on että se kuuluu Oseanian mantereeseen, jolla ei ole varsinaisesti omaa emämannertaan. Toisen käsityksen mukaan Australia olisi ainoa valtio joka kattaa kokonaisen mantereen. Australian nimi tulee latinan sanasta australis, joka tarkoittaa eteläistä.
Historia
Pääartikkeli: Australian historia
Ensimmäiset asukkaat saapuivat Australiaan Kaakkois-Aasiasta jo noin 50 000 vuotta sitten. Eurooppalaiset kuitenkin löysivät saaren vasta 1600-luvulla. Yhdistynyt kuningaskunta valloitti osan maanosasta vuonna 1770, perustaen ensimmäisen vankilasiirtokunnan vuonna 1788.
Australian kansallispäivä on 26. tammikuuta (Australia Day). Sinä päivänä 1788 saapui kapteeni Arthur Phillip ensimmäisen laivaston kanssa mukanaan ensimmäiset siirtolaiset, jotka olivat pääosin rangaistusvankeja.
Australia itsenäistyi 1. tammikuuta 1901, joskin viimeiset siteet emomaahan katkaistiin vasta 3. maaliskuuta 1986. Australian monarkki ja valtionpäämies on kuitenkin edelleen Yhdistyneen kuningaskunnan Elizabeth II, 'Australian kuningatar'.
Politiikka
Australian valtiomuoto on perustuslaillinen monarkia. Sen valtionpää on Yhdistyneen kuningaskunnan Kuningatar Elisabet II, jonka valtaa edustaa liittovaltiotasolla kenraalikuvernööri ja osavaltiotasolla kuvernöörit. Käytännössä maata johtaa kuitenkin pääministeri hyvin laajoin toimeenpanovalloin.
Australiassa on kaksikamarinen liittoparlamentti. Senaattiin eli ylähuoneeseen valitaan kuuden vuoden kaudeksi 76 senaattoria, 12 kustakin osavaltiosta ja kaksi kustakin mantereen territoriosta. Kolmen vuoden välein pidettävissä vaaleissa valitaan yleensä puolet senaattoreista kerrallaan. Senaatin vaalitapa on suhteellinen. Edustajainhuoneeseen eli alahuoneeseen valitaan 150 edustajaa yhden edustajan vaalipiireistä jotka on jaettu väkiluvun mukaan. Puolue jolla on enemmistö alahuoneessa muodostaa hallituksen.
Australian politiikka hallitsee kolme puoluetta:
- Australian kansallispuolue (konservatiivinen)
- Liberaalipuolue
- Australian työväenpuolue (sosiaalidemokraattinen)
John Howardin johtama Liberaali puolue on pitänyt hallitusvaltaa yhteistyössä kansallispuolueen kanssa vuodesta 1996.
Parlamentissa, vaalitavan takia lähinnä ylähuoneessa, on edustettuna myös muutama pienempi puolue:
- Australian demokraatit (keskiluokkainen vasemmistopuolue)
- Australian vihreät
- Yksi kansakunta (oikeistolainen siirtolaisvastainen puolue)
Osavaltiot ja territoriot
Australia on jaettu kuuteen osavaltioon ja useisiin territorioihin. Osavaltiot ovat Uusi Etelä-Wales, Queensland, Etelä-Australia, Tasmania, Victoria ja Länsi-Australia. Tärkeimmät territoriot ovat Pohjoisterritorio (NT) ja Australian Capital Territory (ACT). ACT hallinnoi myös erillistä aluetta Uudessa Etelä-Walesissa, joka tunnetaan nimellä Jervis Bay Territory, jossa on laivastotukikohta ja pääkaupungin satama.
Australialla on myös useita asuttuja saaria, joilla on territorio-asema: Norfolkinsaari, Joulusaari ja Kookossaaret. Tämän lisäksi on joukko asumattomia saaria: Korallimeren saarten territorio, Heard ja McDonaldinsaaret ja Australian Antarctic Territory.
Maantiede
Australian eläinkunta on kehittynyt pitkään muusta maailmasta erillään. Sille on piirteenomaista runsas pussieläinten lajisto, josta parhaiten tunnetaan kenguru, koala ja vompatti.
Suurimmat kaupungit ovat Sydney (4 milj. as.), Melbourne (3,4 milj.), Brisbane (1,4 milj.), Perth (1,2 milj.) ja Adelaide (1,1 milj.). Pääkaupungissa Canberrassa on 315 000 asukasta.
Merkittävimmät luonnonvarat
- kivihiili
- rautamalmi
- bauksiitti
- kupari
- uraani
- hopea
- tina
- jalokivet
Merkittävimmät vientituotteet
- villa ja muut karjatuotteet
- kivihiili
- vehnä
- koneet
Linkit
- [http://www.dundernews.com Dundernews] - Australian Suomi-yhteisön verkkolehti
- [http://maps.google.com/maps?ll=-24.873047,132.626953&spn=41.497559,61.620117&t=k&hl=en Satelliittikuva Australiasta] - Google Maps
- [http://www.terragalleria.com/pacific/australia/ Valokuvia] - Terra Galleria
- [http://www.virtualaustralia.com/australia/photos/ Valokuvia] - Virtual Australia
- [http://www.australia.gov.au/ Commonwealth Online] - Australian viralliset Internet-sivut (englanniksi)
ja:オーストラリア
ko:오스트레일리아
simple:Australia
Luokka:Australia
Bahama
Bahaman liittovaltio on Atlantin valtameressä sijaitseva itsenäinen valtio. Se koostuu noin 700 saaren ketjusta, joista noin 30 on asuttua. Bahama käsittää Länsi-Intian saariston pohjoisimman saariryhmän Bahamasaaret, jota nimeä käytetään epävirallisissa yhteyksissä suomen kielessä myös itse valtiosta. Bahama sijaitsee Kuuban ja Floridan välissä. Bahaman saarivaltion kokonaispinta-ala on noin 14 000 neliökilometriä ja asukkaita on vähän yli 300 000.
Historia
Pääartikkeli: Bahaman historia
Kristofer Kolumbus saapui ensimmäisenä eurooppalaisena Bahamasaarille lokakuussa 1492. Tutkijat kiistelevät yhä siitä, mille Bahamasaarista Kolumbus rantautui ensimmäisenä. Mahdollisia vaihtoehtoja ovat mm. San Salvador, Watlings Island ja Samana Cay. Bahama on entinen Ison-Britannian siirtomaa, joka itsenäistyi vuonna 1973.
Politiikka
Pääartikkeli: Bahaman politiikka
Valtion johdossa on kuningatar Elisabet II, sillä Bahama kuuluu Brittiläiseen kansainyhteisöön. Häntä edustaa saarilla Bahaman kenraalikuvernööri. Hallituksen johdossa on pääministeri, joka on yleensä parlamenttivaaleissa voittaneen puolueen johtaja. Bahaman parlamentti koostuu kahdesta huoneesta.
Alueet
Pääartikkeli: Bahaman alueet
Maantiede
Bahaman alueet
Pääartikkeli: Bahaman maantiede
Pinta-alaltaan suurin saari on Andros lännessä. Pääkaupunki Nassau (yli 170 000 asukasta) sijaitsee Androsista itään New Providencen saarella, missä asuu noin 2/3 Bahaman koko väestöstä. Muita tärkeitä saaria ovat Grand Bahama pohjoisessa ja Inagua etelässä.
Pinnanmuodot: 700 saarta, koostuvat vulkaanisen kallioperän päällä olevasta korallikalkista
Kasvillisuus: saaret kallioisia tai suoperäisiä, karibianmänty-, saarni- ja tammimetsiä.
Kuuluisimmat nähtävyydet: Nassaun kaupat, Coral World -akvaario, Androksen saaren koralliriutat, The Exumas-saariketju, San Salvador-saari.
Bahaman sijainti altistaa sen usein trooppisten pyörremyrskyjen tuhoisille vaikutuksille.
Talous
Pääartikkeli: Bahaman talous
Merkittävät luonnonvarat: suola, puu, aragoniitti
Merkittävimmät vientituotteet: matkailu, öljyjalosteet
Ympäristö- yms. riskit/uhat: Trooppiset syklonit, koralliriuttojen tuhoutuminen, matkailu- ja öljyteollisuuden jätteet.
Saaret ovat suosittu matkailukohde etenkin pohjoisamerikkalaisten keskuudessa.
Väestöjakauma
Pääartikkeli: Bahaman väestöjakauma
Virallisen kielen englannin lisäksi muita kieliä: kreolienglanti, kreoliranska
Uskonnot: 75 % protestantteja, 19 % katolisia
Kulttuuri
Pääartikkeli: Bahaman kulttuuri
Merkittävimmät luonnonvarat
- suola
- puu
- aragoniitti
Merkittävimmät vientituotteet
- matkailu
- öljyjalosteet
Muita tietoja
- Valtiomuoto: Kuningaskunta (Kansainyhteisön jäsenvaltio)
- BKT: 11 820 USD/asukas (1995)
- Valtion velka/BKT: 12,9 % (1994)
- HDI: 0,851
- HDI-sijaluku: 31.
- Imeväiskuolleisuus: 23 % (1996)
- Lukutaitoisuus: 98 %
Juhlapäivät
| Pvm | Suomalainen nimi | Paikallinen nimi | Huomautuksia |
|---|
| | | |
Aiheesta muualla
- [http://www.thebahamasguide.com/islands/index.html Tietoja saarista]
Luokka:Karibianmeren valtiot
Luokka:Bahama
ms:Bahamas
zh-min-nan:Bahamas
ko:바하마
ja:バハマ
simple:Bahamas
Filippiinit
Filippiinit on 7 000 saaren ja 80 miljoonan asukkaan trooppinen saaristovaltio Kaakkois-Aasiassa.
Kaakkois-Aasia
Historia
Fernao de Magalhães saapui saarille 1521, jolloin siellä oli jo itsenäisiä kuningaskuntia. Espanja valloitti saaret ja hallitsi niitä 300 vuotta. Saaret nimettiin kuningas Filip II:n mukaan. Saaria hallittiin Uudesta Espanjasta, jonka pääkaupunkina oli México. Historian tuloksena on aasialainen maa, jossa on paljon latinalaisamerikkalaisia piirteitä. Filippiinit on Itä-Timorin ohella ainoa katolinen maa Aasiassa.
Yhdysvaltain ja Espanjan välisen sodan jälkeen 1898 Espanja luovutti saaret Yhdysvalloille 20 miljoonalla dollarilla. Filippiiniläiset olivat jo julistautuneet itsenäisiksi, ja sotivat Yhdysvaltoja vastaan. Sota loppui virallisesti 1901, mutta taisteluja käytiin vielä 1913. Toisessa maailmansodassa Japani valloitti saaret ja Filippiineille myönnettiin viimein itsenäisyys sodan jälkeen. Diktaattori Ferdinand Marcos hallitsi vuodesta 1965 25. helmikuuta 1986 asti, jolloin hänet syrjäytettiin.
Saaria vaivasivat diktatuurin kukistumisenkin jälkeen kommunistiryhmittymien kapina ja edelleen jatkuva muslimiseparatistien vastarinta.
Merkittävimmät luonnonvarat
Filippiinien kulttuuri
- puu
- öljy
- nikkeli
- koboltti
- hopea
- kulta
Merkittävimmät vientituotteet
- elektroniikka
- tekstiilit
Luokka:Filippiinit
Luokka:Kaakkois-Aasia
ms:Filipina
zh-min-nan:Hui-li̍p-pin
ko:필리핀
ja:フィリピン
simple:Philippines
th:ประเทศฟิลิปปินส์
Intia
Kansainvälinen suuntanumero
Intia on liittovaltio Aasian eteläosassa. Intian naapurimaita ovat Bangladesh, Myanmar (Burma), Kiina, Bhutan, Nepal ja Pakistan. Intian pääkaupunki on Delhi, muita tärkeitä kaupunkeja ovat mm. Kalkutta ja Mumbai (Bombay).
Intiassa puhutaan satoja kieliä. Virallinen kieli on hindi, minkä lisäksi englantia käytetään yhä kuin virallisena kielenä ("associate official", englanti ei kuitenkaan ole ollut vuoden 1965 jälkeen varsinainen virallinen kieli). Lisäksi Intiassa on 21 kansallista kieltä, jotka ovat virallisia kieliä tietyissä osavaltioissa. Näihin kuuluvat mm. urdu, gudzarati, tamili ja bengali.
Historia
:Pääartikkeli: Intian historia
Intia itsenäistyi toisen maailmansodan jälkeen oltuaan sitä ennen Britannian tärkein siirtomaa. Itsenäistymissopimukseen liittyi Intian jakaminen kahteen valtioon: hinduenemmistöiseen Intiaan ja muslimienemmistöiseen Pakistaniin. Uusien valtioiden välillä käytiin lyhyt sisällisota. Indira Gandhin ollessa Intian pääministerinä Pakistanin itäosasta tuli itsenäinen Bangladesh lyhyessä sodassa, jossa Intia tuki Itä-Pakistania sotilaallisesti. Intia ja Pakistan ovat käyneet useita sotia Kashmirin omistuksesta, ja maiden välit ovat edelleen kireät. Intia on myös käynyt lyhyen rajasodan Kiinan kanssa, ja maiden raja on edelleen osittain kiistanalainen. Intialla on ydinase, mutta sitä ei ole virallisesti tunnustettu ydinasevaltioksi.
Osavaltiot
Intia on jaettu 28 osavaltioon, kuuteen liittovaltion alueeseen sekä pääkaupunkialueeseen.
Osavaltiot:
- Andhra Pradesh
- Arunachal Pradesh
- Assam
- Bihar
- Chhattisgarh
- Goa
- Gujarat
- Haryana
- Himachal Pradesh
- Jammu ja Kashmir
- Jharkhand
- Karnataka
- Kerala
- Länsi-Bengali
- Madhya Pradesh
- Maharashtra
- Manipur
- Meghalaya
- Mizoram
- Nagaland
- Orissa
- Punjab
- Rajasthan
- Sikkim
- Tamil Nadu
- Tripura
- Uttaranchal
- Uttar Pradesh
Liittovaltion alueet:
- Andaman- ja Nicobarsaaret
- Chandigarh
- Dadra ja Nagar Haveli
- Daman ja Diu
- Lakshadweep
- Pondicherry
Pääkaupunkialue:
- Delhi
Uskonnot
Intian valtauskonto on hindulaisuus, mutta myös islam on tärkeässä asemassa. Punjabin osavaltiossa sikhit ovat enemmistönä. Goan osavaltiossa kristinusko on hallitseva uskonto (alue kuului Portugalille vuosisatoja). Myös Nagalandin osavaltiossa on kristinusko vallitsevana.
Sikkimissä buddhalaisuus on tärkeässä asemassa. Intian hindunationalistisen puolueen BJP:n hallintakautena kristittyjä yhteisöjä vastaan kohdistuneet väkivaltaiset hyökkäykset olivat yleisiä. Vuonna 2004 kongressipuolue sai enemmistön vaaleista ja uusi pääministeri Manmohan Singh on Intian ensimmäinen sikhi-pääministeri. Hän pitää uskontorauhan rakentamista yhtenä hallituksensa tärkeimmistä haasteista.
buddhalaisuus
Talous
Intian talous oli maan itsenäistyessä hyvin maatalousvaltainen. Tätä valtiovalta on pyrkinyt muuttamaan. Muutos ei ole ollut maailman suurimmassa demokratiassa yhtä nopeaa kuin Etelä-Koressa, Taiwanissa ja sittemmin Kiinan kansantasavallassa. Kiina-ilmiön ohella on 2000-luvun alkuvuosina alettu puhua Intian noususta. Etenkin ohjelmistoalalla Intia on nähty uhaksi ja mahdollisuudeksi Euroopalle ja Yhdysvalloille. Yhdysvallat on jo 1980-luvulta alkaen ulkoistanut monia tehtäviä, mm. puhelinvaihteiden hoitamista ja lääkäreiden diagnoosien puhtaaksikirjoitusta, englanninkieliseen Intiaan. Vuoden 2004 lopulla intialainen teräsmagnaatti osti Yhdysvaltoista suuria terästehtaita.
Talouden nousu on tehty perinteisesti valtion tukiessa uusien toimialojen luomista. Tähän kuuluu esim. ilmailuteollisuuden rakentaminen (Hindustan Aeronautics) kansallisen turvallisuuden takaamiseksi. Ilmailussa Intia tukeutui ensin Englantiin, mutta toi maahan mm. saksalaisen suunnittelijan Kurt Tankin suunnittelemaan omaa hävittäjälentokonetta. Sittemmin tietotaitoa on hankittu Neuvostoliitosta, jonka loppuvuosina Intian ilmavoimat lensivät uudemmilla MiG-hävittäjillä kuin Neuvostoliiton ilmavoimat. Intia valmistaa venäläisiä sotilaslentokoneita lisenssillä. Avaruusteollisuus luotiin Intian suurvalta-aseman osoittamiseksi. Se luontia johti Vikram Sarabhai Intian atomienergiaohjelman alla, joka puolestaan kehitti maalle omaa ydinasetta. Avaruustoiminta rajattiin 2000-luvun alkuun käytännöllisiin sovellutuksiin, kaukokartoitussatelliitteja käytettiin mm. kylien maankäytön suunnittelussa, tietoliikennesatelliitteja maaseudun kouluttamiseen jne.
ydinasettain Tamil Nadun osavaltiossa.]]
Liikenne
Liikenne on, kuten useimmissa Britannian entisissä siirtomaissa, vasemmanpuoleinen. Intian tiestö on keskimäärin tyydyttävässä kunnossa, mutta maasiirtymien aiheuttamat kuopat ja romahdukset saattavat aiheuttaa vaaratilanteita. Liikenne varsinkin suurimmissa kaupungeissa on tottumattomalle villiä eikä liikennesääntöjen noudattaminen kuulu intialaisten vahvimpiin puoliin. Turvavälit ovat lähinnä olemattomat ja kaistalta toiselle poukkoilemassa saattaa nähdä peräkkäin moottoririksan, henkilöauton ja kuorma-auton, jonka lavalla ylileveän kuorman päällä nukkuu kymmenen intialaista. Äänimerkkiä käytetään tilanteessa kuin tilanteessa. Suurin osa ajoneuvoista on ainakin kertaalleen kolaroitua ja yhteentörmäyksen sattuessa on torikokous väistämätön. Pahimmat ruuhkat aiheutuvatkin usein juuri näistä neuvotteluista, joissa jokainen toimii tuomarina. Koska linja-autot ja junat ovat usein ääriään myöten täynnä, on oma tai vuokrattu auto kuitenkin matkailijalle paras tapa nähdä Intiaa.
Merkittävimmät luonnonvarat
- kivihiili
- rautamalmi
- mangaani
- titaani
- kromiitti
- maakaasu
Merkittävimmät vientituotteet
- tekstiilit
- koneet
- tee
Luokka:Intia
als:Indien
ms:India
zh-min-nan:Ìn-tō·
[[got:
Jamaika
Jamaika on saarivaltio Karibianmeressä. Se sijaitsee etelään Kuubasta ja länteen Hispaniolasta, joka koostuu Haitista ja Dominikaanisesta tasavallasta.
Historia
Pääartikkeli: Jamaikan historia
Kristoffer Kolumbus löysi Jamaikan vuonna 1494. Espanja piti Jamaikaa siirtomaanansa vuosina 1509-1655 jonka jälkeen Iso-Britannia vuonna 1670 otti Jamaikan siirtomaakseen. Jamaika sai itsehallinnon vuonna 1944 ja itsenäistyi vuonna 1962.
Politiikka
Pääartikkeli: Jamaikan politiikka
Hallinnollinen jako
Pääartikkeli: Jamaikan (osat)
Jamaikan hallitusmuoto on parlamentaarinen monarkia.
Maantiede
Pääartikkeli: Jamaikan maantiede
Väestö
Pääartikkeli: Jamaikan väestö
Jamaikan väestöstä 75% on mustia.
Kulttuuri
Pääartikkeli: Jamaikan kulttuuri
Merkittävimmät luonnonvarat
- bauksiitti
- kipsi
- kalkkikivi
Merkittävimmät vientituotteet
- bauksiitti
bauksiitti
bauksiitti
bauksiitti
Juhlapäivät
| Pvm | Suomalainen nimi | Paikallinen nimi | Huomautuksia |
|---|
| | | |
Luokka:Karibianmeren valtiot
Luokka:Karibianmeren saaret
Luokka:Jamaika
ms:Jamaika
zh-min-nan:Jamaica
ko:자메이카
ja:ジャマイカ
simple:Jamaica
Kanada
Kanada on pohjoisamerikkalainen liittovaltio. Kanadan pinta-ala on noin 10 miljoonaa neliökilometriä ja väkiluku noin 32 miljoonaa. Viralliset kielet ovat englanti ja ranska. Pääkaupunki on Ottawa. Muita suuria kaupunkeja ovat mm. Calgary, Edmonton, Montreal, Toronto ja Vancouver. Kanadan rajanaapurina on Yhdysvallat etelässä ja luoteessa (Alaska). Kanada oli aiemmin Britannian siirtomaa.
Kanada on läheisessä liittosuhteessa Yhdysvaltoihin: ne kuuluvat molemmat mm. NATOon ja muodostavat yhdessä Meksikon kanssa Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alueen.
Historia
Ranskalaisen löytöretkeilijän, Jacques Cartierin katsotaan löytäneen Kanadan, kun hän vuonna 1534 saapui St. Lawrencen lahteen. Englantilainen John Cabot näki Newfoundlandin saaren kylläkin jo vuonna 1497. Kanadan eurooppalainen asuttaminen alkoi 1600-luvulla, jolloin ranskalaiset perustivat Quebec Cityn (1608) ja Montrealin (1642).
Politiikka
Hallitsija on virallisesti Englannin kuningatar Elizabeth II, käytännössä pääministeri Paul Martin.
Hallinnolliset alueet
Kanada koostuu kymmenestä provinssista ja kolmesta territoriosta; provinsseilla on melko suuri itsemääräämisoikeus. Kanadan provinssit ovat:
- Alberta
- Brittiläinen Kolumbia
- Manitoba
- New Brunswick
- Newfoundland ja Labrador
- Nova Scotia
- Ontario
- Prinssi Edwardin saari
- Quebec
- Saskatchewan
Ja territoriot:
- Luoteisterritoriot
- Nunavut
- Yukon
Maantiede
Kanada on samoilla leveysasteilla kuin Länsi-Eurooppa, mutta siellä on huomattavasti kylmempää. Ilmasto vaihtelee suuressa maassa eri paikoin. Kanada on harvaanasuttu valtio, kuten Suomi.
Talous
Kanada on high-tech-teollisuusyhteiskunta, joka muistuttaa Yhdysvaltoja niin talousjärjestelmän, tuotannon kuin korkean elintason myötä. Toisen maailmansodan jälkeen tapahtunut tuotanto-, kaivos- ja palvelusektorien kasvu on muuttanut valtion maatalousyhteiskunnasta nykyaikaiseksi teollisuusyhteiskunnaksi. Kanada on energian puolesta omavarainen. Itärannikolla ja provinsseissa on suuret luonnonkaasuvarannot sekä muita luonnonvaroja.
Merkittävimmät luonnonvarat
- nikkeli
- sinkki
- kupari
- kulta
- lyijy
- hopea
- puu
- kala
- kivihiili
Merkittävimmät vientituotteet
- vilja
- koneet
- teollisuustuotteet
Luokka:Kanada
als:Kanada
ms:Kanada
zh-min-nan:Canada
ko:캐나다
ja:カナダ
simple:Canada
th:ประเทศแคนาดา
Malta
Malta on saarivaltio Välimeressä, noin 93 kilometriä etelään Sisiliasta. Se koostuu saarista, joista kolme on asuttuja: Malta, Gozo ja Comino. Pääkaupunki Valletta sijaitsee Maltan pääsaarella.
Malta on pieni, tarkaan ottaen 316 neliökilometrin kokoinen, mutta hyvin tiheään asuttu valtio; asukkaita on lähes 400 000. Viralliset kielet ovat maltan kieli ja englanti. Myös italiaa ymmärretään yleisesti, koska Italian televisio näkyy saarelle hyvin.
Malta on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004.
2004
Historia
Malta on ollut asutettu noin vuodesta 5200 eaa. Foinikialaiset saapuivat saarille noin 1000 eaa ja antoivat pääsaarelle nimen Malat. Vuonna 736 eaa kreikkalaiset valloittivat Maltan. Noin 400 eaa saaret joutuivat Karthagon ja myöhemmin Rooman vallan alle. Arabit valtasivat Maltan 870 Bysantin valtakunnalta. Vuonna 1090 Sisilian Normannit valtasivat saaret, joiden jälkeen ne tulivat välivaiheiden kautta Espanjan Aragonian haltuun. Vuonna 1530 Espanja luovutti saaret Johanniittain ritarikunnalle, jonka Ottomaanit olivat karkoittaneet Rodokselta vuonna 1522.
Napoleon valtasi saaret vuonna 1798 ja britit valtasivat ne 1800. Vuonna 1814 saarista tuli virallisesti osa Brittiläistä imperiumia.
Malta itsenäistyi vuonna 1964 ja siitä tuli tasavalta vuonna 1974.
Maltan maantiede
Politiikka
Malta on tasavalta, jonka presidentin valitsee 69-jäseninen yksikamarinen eduskunta. Presidentti puolestaan nimittää pääministerin. Pääpuolueet ovat kristillisdemokraatteja lähellä oleva Kansallispuolue (Nationalist party) sekä työväenpuolue (Labour party). Maltalla on myös Vihreä puolue, sekä useita pienpuolueita. Tällä hetkellä valta on kansallispuolueella.
Katolisen kirkon mielipiteet vaikuttavat voimakkaasti päivänpolitiikkaan, mm. aborttikysymykseen.
Merkittävimmät luonnonvarat
- kalkkikivi
- suola
Merkittävimmät vientituotteet
- koneet
- matkailu
Aiheesta muualla
- [http://maps.google.com/maps?ll=35.889050,14.436035&spn=0.987962,2.026978&z=8&t=h&hl=en Malta Google Mapsissa]
Luokka:Malta
ms:Malta
zh-min-nan:Malta
ko:몰타
ja:マルタ
simple:Malta
fiu-vro:Malta
Uusi-Seelanti
Uusi-Seelanti on valtio Tyynen valtameren lounaisosissa. Se on kahdesta pääsaaresta koostuva saarivaltio, joka on varsin hyvin eristyksissä muista maista. Australia on noin 2 000 km päässä luoteessa. Etelässä on Antarktis ja pohjoisessa Uusi-Kaledonia, Fidži ja Tonga. Uuden-Seelannin pinta-ala on noin 270 000 neliökilometriä ja asukasluku noin 4 miljoonaa.
Historia
Maorit asuttivat Uuden-Seelannin joskus vuosien 500 ja 1300 välillä. Ensimmäisinä eurooppalaisina sinne saapui Abel Janszoon Tasmanin johtama retkikunta, joka purjehti Etelä- ja Pohjoissaaren länsirannikkoa myöden 1642. Hollantilaiset luulivat sitä yhdeksi saareksi ja antoivat paikalle nimen Staaten Landt. Koska he olivat kotoisin Zeelandin provinssista, he antoivat paikalle myöhemmin nimeksi "Nieuw Zeeland".
Kapteeni James Cook teki kattavan tutkimuksen saarista 1769. Tämä johti eurooppalaisten valaanpyyntimatkoihin ja myöhemmin eurooppalaisten kolonisaatioon. Waitangin sopimus 6. helmikuuta 1840 Britannian hallituksen ja maorien välillä liitti Uuden-Seelannin Britannian valtaan.
Maantiede
Uusi-Seelanti sijaitsee melkein itäisen ja läntisen pallonpuoliskon rajalla. Uuden-Seelannin lähin naapurivaltio on 2000 kilometrin merimatkan päässä sijaitseva Australia.
Uusi-Seelanti koostuu kahdesta saaresta, pohjois- ja eteläsaaresta, jotka erottaa Cookinsalmi. Pohjoissaarella on toimiva tulivuori ja kuumia järviä ja geysirejä, joista kohoaa kuuma vesisuihku kymmenien metrien korkeuteen. Eteläsaari on hieman pohjoissaarta suurempi ja siellä sijaitsee korkeita lumihuippuisia vuoria. Saaren eteläosissa sijaitsee kapeita ja suuria, jopa satojen metrien syvyisiä vuonoja. Joidenkin vuonojen reunat nousevat kohtisuoraan taivasta kohti.
vuono
vuono
vuono
Aiheesta muualla
- [http://www.govt.nz/en/aboutnz/ Tietoja Uuden-Seelannin hallinnosta englanniksi]
Luokka:Uusi-Seelanti
als:Neuseeland
ms:New | | |
