:: wikimiki.org ::
| Eteläsaame |
Eteläsaame
Eteläsaame on uralilainen kieli. Se kuuluu saamelaiskielten länsisaamelaiseen haaraan. Sen lähin sukukieli on uumajansaame, ja hieman etäämpänä siitä ovat pohjoissaame, luulajansaame ja piitimensaame. Eteläsaamen suurin ero muihin saamenkieliin on astevaihtelun puuttuminen.
Nykytilanne
Eteläsaame on hyvin uhanalainen kieli. Sillä on vain noin 500 puhujaa, joista valtaosa asuu Norjan puolella Snåsassa ja Hattfjelldalissa. Jonkin verran on puhujia myös Härjedalenissa, Ruotsissa.
Kirjakielen kehitys
Raamattu ilmestyi eteläsaameksi vuonna 1811.
Luokka:Ruotsin kielet
Luokka:Norjan kielet
Uralilaiset kieletUralilaiset kielet on kielikunta, jonka kieliä nykyään puhutaan kahden puolen Ural-vuoristoa. Jo 1600-luvun lopulla havaittiin suomen ja unkarin samankaltaisuus ja seuraavalla vuosisadalla mukaan otettiin muun muassa saame. Tuolloin kielikuntaa kutsuttiin vielä suomalais-ugrilaiseksi kielikunnan päähaarojen mukaan. 1800-luvulle tultaessa kielikuntaan oli yhdistetty myös samojedikielet, joiden puhujat asuvat Jäämeren rannalla Uralin kummallakin puolella. Sen lisäksi sen haaraksi voidaan myös lukea uralilais-jukagiirilainen kielikunta, jonka kieliä puhutaan Koilis-Siperialla.
Historia
Kielikunnan alkuperä sijoittuu arviolta 7000 vuoden taa, jolloin uralilainen kantakieli oli vielä yhtenäinen kielimuoto. Kantauralin puhujien tarkkaa asuma-aluetta ei varmuudella tiedetä, mutta se on sijainnut jossakin nykyisen Venäjän havumetsävyöhykkeellä, mahdollisesti Uralin länsipuolelle Volgan suuren mutkan seutuvilla. Toisinaan on myös esitetty, että kantakieltä on alun perin puhuttu laajalla alueella Uralilta Baltiaan saakka. Ajatus sopii kuitenkin huonosti siihen, että yksittäisten pyyntikulttuurien asuttamat alat ovat varsin pieniä, ja siksi myös uralilaisen kielikunnan täytyy olla alkuaan peräisin joltain maantieteellisesti suppealta alueelta. Viime aikoina on esitetty myös malli, jonka mukaan uralilaisia kieliä olisi puhuttu jääkauden aikana suunnilleen nykyisen Ukrainan alueilla, ja kieli olisi levittäytynyt sieltä ensimmäisten nykyihmisten mukana keskiseen ja pohjoiseen Eurooppaan.
Uralilaisten kielten kuvaamista varten on kehitetty suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus (SUT). Samaa tarkekirjoitusta käytetään myös turkkilaiskielten kuvaamisessa. Joskus uralilaiset kielet nähdään laajempana kokonaisuutena yhtessä altailaisten kielten kanssa, jolloin puhutaan uralilais-altailaisista kielistä.
Uralilainen sukulaisuus perustuu kielten keskinäisiin vastaavuussuhteisiin. Uralilaisten kielten kieliopillissa (esimerkiksi taivutuspäätteissä) ja perussanastossa on runsaasti yhteisiä aineksia, jotka on peritty yhteisestä kantakielestä. Kyseessä ei siis ole näiden kielten puhujien geneettinen sukulaisuus, sillä läntisten (suomi, viro, jonkin verran ersä, komi) uralilaisten kielten puhujien perimä on lähtöisin lännestä, ja itäisten (hanti, mansi, samojedi) perimällä on yhteyksiä pitkälle Siperiaan päin. Keskisten uralilaisten (mokša, mari, udmurtti) puhujien perimässä on paljon yhteyksiä turkkilaisiin kansoihin. Myös unkarilaisilla on yhteyksiä turkkilaisperimään. Saamelaisten perimä on erikoistapaus, jossa on viitteitä jopa Iberian varhaiskansoihin.
Kielten rakenteellisilla yhtäläisyyksillä on suuri merkitys kielisukulaisuuden perustelemisessa. Lisäksi yhteisillä elementeillä eli sijapäätteillä, possessiivisuffikseilla ja johtimilla on suuri merkitys, sillä ne lainautuvat huonosti kielestä toiseen. Helpoimmin kielisukulaisuus ilmenee sanaston avulla, mutta aina on muistettava, että sanasto on helpoimmin kielestä toiseen siirtyvä kieliaines.
Luokittelu
sanaston
Sulkeissa ovat kielten vanhentuneet nimitykset.
Samojedikielet
- Pohjoissamojedilaiset kielet
- nganasani (tavgi)
- enetsi (jeniseinsamojedi)
- nenetsi (jurakki)
- juratsi
- Eteläsamojedilaiset kielet
- selkuppi (ostjakkisamojedi)
- kamassi
- matori
Suomalais-ugrilaiset kielet
- Ugrilaiset kielet
- Unkarilaiset kielet
- unkari (madjaari)
- Obinugrilaiset kielet
- hanti (ostjakki)
- mansi (voguli)
- Suomalais-permiläiset kielet
- Permiläiset kielet
- komi (syrjääni)
- komipermjakki
- udmurtti (votjakki)
- Suomalais-volgalaiset kielet
- Marilaiset kielet
- mari (tšeremissi)
- Mordvalaiset kielet
- ersä
- mokša
- Sammuneet suomalais-volgalaiset kielet
- merja
- metserä
- muroma
- Suomalais-saamelaiset kielet
- Saamelaiskielet
-
- Länsisaamelaiset kielet
-
- eteläsaame
-
- uumajansaame
-
- piitimensaame
-
- luulajansaame
-
- pohjoissaame
-
- Itäsaamelaiset kielet
-
- inarinsaame
-
- keminsaame
-
- koltansaame (koltta)
-
- akkalansaame
-
- kiltinänsaame
-
- turjansaame
- Itämerensuomalaiset kielet
-
- inkeroinen
-
- liivi
-
- karjala
-
- aunuksenkarjala (aunus, livvi)
-
- lyydi
-
- varsinaiskarjala
-
- suomi (johon luetaan myös kveeni ja meänkieli)
-
- vatja
-
- vepsä
-
- viro (johon luetaan myös võro ja sen murre setu)
Volgalaisiin kieliin luetaan marilaiset ja mordvalaiset kielet, mutta uusien kielitieteellisten tutkimusten mukaan ne eivät muodosta yhteistä ryhmää vaan ovat haarautuneet lähes samanaikaisesti suomalais-volgalaisesta kantakielestä.
Typologia
Uralilaisilla kielillä on monia yhteisiä piirteitä.
- agglutinaatio
- suuri sijamuotojen määrä
- uralilainen sijajärjestelmä
- vokaalisointu
- kieliopillisen suvun puuttuminen
- kieltoverbi
- liudennus
- tonaalisuuden puuttuminen
- yhteinen sanasto
- omistusliitteet
- possessiivipronominien puuttuminen
- kaksikko eli duaali
- monikko eli pluraali
- omistusrakenne
Agglutinaatio
Agglutinaatio eli erilaisten johdinten, tunnusten ja päätteiden käyttö esintyy voimakkaana kaikissa uralilaisissa kielissä. Tunnuksia ja päätteitä ovat mm. verbin pääluokkien, tapaluokkien ja aikamuotojen tunnukset, persoona- ja sijapäätteet sekä liitepartikkelit.
Suuri sijamuotojen määrä
Uralilaisissa kielissä on keskimäärin 13 - 14 sijamuotoa. Sijamuotojen määrä vaihtelee kuitenkin suuresti eri kielissä. Suomessa on 15 produktiivista sijaa, mutta unkarissa jopa 24, kun taas jotkin kielet tulevat toimeen jopa kolmella sijamuodolla. Sijamuotojen määrä muutamissa kielissä on seuraava:
- ersä: 12
- inarinsaame: 9
- komi: 18
- mokša: 13
- nenetsi: 7
- pohjoissaame: 7
- suomi: 15 (tai enemmän)
- udmurtti: 16
- unkari: 24 (tai enemmän)
- vepsä: 24
- viro: 14
Uralilainen sijajärjestelmä
Uralilainen sijajärjestelmä on pohjana kaikille uralilaisille kielille. Monissa kielissä sijamuotojen määrä on lisääntynyt runsaasti, kun taas toisissa se on pysynyt maltillisena tai jopa vähentynyt. Uralilainen sijajärjestelmä käsittää kolme yleissijaa ja kolme paikallissijaa. Yleissijoja ovat nominatiivi, akkusatiivi ja genetiivi ja paikallissijoja lokatiivi, separatiivi ja latiivi.
Vokaalisointu
Vokaalisointu eli vokaaliharmonia on useimpien tutkijoiden mielestä ollut jo uralilaisessa kantakielessä. Nykyisistä uralilaisista kielistä vokaalisoinnun tuntevat monet itämerensuomalaiset kielet kuten suomi (virossa se puuttuu yleiskielestä mutta esiintyy varsinkin etelämurteissa), unkari sekä murteittain mari, ja joistain muistakin uralilaisista kielistä voidaan ainakin murteittain osoittaa vokaalisoinnun jälkiä.
Kieliopillisen suvun puuttuminen
Uralilaisten kielten substantiiveilla ei ole kieliopillista sukua kuten monilla indoeurooppalaisilla kielillä, joissa substantiivit jaetaan yleensä maskuliineihin, neutreihin ja feminiineihin.
Kieltoverbi
Kieltoverbi esiintyy useimmissa uralilaisissa kielissä. Kieltoverbi on taipuva verbi, jonka avulla muodostetaan verbien kieltomuodot. Kieltoverbi esiintyy muun muassa suomessa, virossa, karjalassa, pohjoissaamessa, inarinsaamessa, niittymarissa, komissa, nenetsissä, enetsissä, nganasanissa ja kamassissa. Unkarissa on käytössä pelkkä kieltosana.
Liudennus
Uralilaisessa kantakielessä oletetaan joillakin konsonanteilla olleen liudentunut vastineensa, esim. n:n rinnalla liudentunut n'. Nykyisistä uralilaisista kielistä jotkin (esim. unkari) ovat laajentaneet liudennuksen vaikutusalaa, jotkin taas (kuten itämerensuomalaiset kielet) menettäneet alkuperäisen liudennuksen kokonaan. Joissain itäsuomalaisissa kielissä on sittemmin kehittynyt uusi liudennus alkuperäisen i:n tai j:n edelle, näin esim. virossa tai suomen itämurteissa.
Tonaalisuuden puuttuminen
Uralilaiset kielet eivät ole tonaalisia kuten esimerkiksi jeniseiläiskielet, joiden puhuma-alue on Ural-vuoriston itäpuolella.
Yhteinen sanasto
Yhteisellä sanastolla on olennainen merkitys kielisukulaisuutta tutkittaessa. Uralilainen sanasto sisältää noin 200 sanaa. Sanan katsotaan olevan uralilaista alkuperää, mikäli se esiintyy sekä suomalais-ugrilaisissa että samojedikielissä eikä kyse ole lainasanasta kummassakaan kieliryhmässä. Yhteinen sanasto sisältää muun muassa ruumiinosien, sukulaisuussuhteiden, eläinten ja luontoon liittyvien asioiden nimityksiä sekä pronomineja, lukusanoja ja yleisiä verbejä. Johdokset lisäävät huomattavasti uralilaista alkuperää olevien sanojen määrää.
Linkkejä
- [http://www.histdoc.net/sounds/unkari.html Suomen ja unkarin kielen sukulaisuudesta] Gyula Weöres (1935)
Luokka:Kieliryhmät
Luokka:Kielikunnat
Luokka:Uralilainen kielikunta
ja:ウラル語族
Länsisaamelaiset kieletLänsisaamelaiskielet eli länsisaamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskielten haara. Siihen kuuluu viisi kieltä, jotka ovat pohjoissaame, luulajansaame, piitimensaame eli arjeploginsaame, uumajansaame ja eteläsaame. Länsisaamelaiskielet muodostavat yhdessä itäsaamelaiskielten kanssa saamelaiskielten ryhmän.
Luokka:Kieliryhmät
Luokka:Uralilainen kielikunta
Pohjoissaame
Pohjoissaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli. Pohjoissaame kuuluu pohjoisiin länsisaamelaiskieliin. Pohjoissaamea puhuu Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosassa noin 30 000 ihmistä. Joidenkin arvioiden mukaan saamenkielisistä jopa 75 % puhuu pohjoissaamea. Suomessa pohjoissaamen puhuma-aluetta ovat Utsjoki, Inari, Enontekiö ja Sodankylän pohjoisosa. Norjassa pohjoissaame on virallinen kieli kuudessa kunnassa.
Kirjakielen historiaa
Pohjoissaamen ortografia alkoi muotoutua 1800-luvulla. Kieltä kirjoitettiin 1900-luvulla eri tavoin Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa, kunnes se sai yhtenäisen ortografian vuonna 1979.
Nykytilanne
Suomessa pohjoissaamea voi opiskella pääaineena Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa.
Linkit
- Wikipediija. Váldosiidu Pohjoissaamenkielinen Wikipedia
- [http://www.idolphin.fi/sanastotietopankki/ Pohjoissaamen sanakirja]
- [http://www.kirjasto.oulu.fi/saamilottit/ Pohjoissaamenkielinen lintusanasto]
luokka:uralilaiset kielet
luokka:Suomen kielet
luokka:Norjan kielet
luokka:Ruotsin kielet
Piitimensaame
Piitimensaame eli arjeploginsaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli. Sitä puhutaan enää pienellä alueella Ruotsissa Arvidsjaurin ja Arjeplogin pohjoispuolella Piitimenjoen varrella. Aikaisemmin puhuma-alue on ulottunut Arjeplogin tunturialueiden kautta aina Norjan puolelle, mutta nykyisin kielellä on enää noin 20 puhujaa ja se on sammumaisillaan.
Kirjallisuus
- Lagercrantz, Eliel: Sprachlehre des Westlappischen nach der Mundart von Arjeplog. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1926, ISSN 0355-0230.
- Lehtiranta, Juhani: Arjeploginsaamen äänne- ja taivutusopin pääpiirteet. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1992, ISBN 951-9403-55-8.
Luokka:Ruotsin kielet
Luokka:Norjan kielet
Ruotsi
Ruotsi on pohjoismainen perustuslaillinen monarkia. Sillä on yhteinen maaraja Suomen lisäksi Norjan kanssa.
Historia
Pääartikkeli: Ruotsin historia
Ruotsin nykyisistä kieliryhmistä vanhin ovat mahdollisesti saamelaiset. Kuitenkin myös indoeurooppalainen kielimuoto, josta ruotsin kieli vähitellen on kehittynyt, levisi maahan jo kivikaudella.
800- ja 900-lukujen aikana eteläisessä Ruotsissa vallitsi viikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja kolonosoivat Itämeren alueella, Venäjällä ja aina Mustallamerellä asti. Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla.
Suomesta tuli osa Ruotsia joskus 1100- ja 1200-luvun aikana. Suomea kutsuttiin 1300- ja 1400-luvuilla ruotsalaisissa asiakirjoissa Itämaaksi.
Vuonna 1389 perustettiin Kalmarin unioni, kun Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningaskunnat tulivat saman hallitsijan alaisiksi. 1400-luvulla Ruotsi taisteli päästäkseen irti Tanskan vallasta. Ruotsi erosi unionista vuonna 1521 ja erosta tuli lopullinen kun Kustaa Vaasasta tuli Ruotsin kuningas 1523.
1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta, erityisesti kuningas Kustaa II Aadolfin ansiosta. 1700-luvulla Ruotsin suurvalta-asema luhistui. Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin Suuressa Pohjan sodassa. Suomen sodassa vuonna 1808 Venäjä valtasi Suomen Ruotsilta.
Ruotsi oli puolueeton ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Kylmän sodan aikana Ruotsi pysyi myös puolueettomana. Ruotsi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995.
Politiikka
Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttävät yksikamarinen parlamentti (valtiopäivät, ruotsiksi riksdag) sekä pääministerin johtama hallitus.
Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Ruotsin eduskuntapuolueita ovat (suluissa kansanedustajien määrä)
- Socialdemokraterna (Sosiaalidemokraattinen puolue) (144)
- Moderata samlingspartiet (Kokoomuspuolue) (55)
- Folkpartiet liberalerna (Kansanpuolue) (48)
- Kristdemokraterna (Kristillisdemokraatit) (33)
- Vänsterpartiet (Vasemmistopuolue) (30)
- Centerpartiet (Keskustapuolue) (22)
- Miljöpartiet de Gröna (Ympäristöpuolue) (17)
Ruotsissa on Sosiaalidemokraattisen puolueen muodostama vähemmistöhallitus, jota tukevat Vasemmistopuolue ja Ympäristöpuolue. Pääministeri on Göran Persson.
Sisäpolitiikka
Ruotsin suuri saavutus oli 1930-luvulta alkaen erityinen sosiaalivaltio eli Kansankoti (Folkhemmet) joka melkoisesti paransi kansalaisten taloudellista asemaa ja yhdenvertaisuutta. 1980-luvun lopulla Ruotsin taloudellinen tilanne on kuitenkin muuttunut epävarmemmaksi, mikä on johtanut hyvinvointivaltion rahoituskriisiin, mikä vaikeutti järjestelmän ylläpitoa.
Kansainväliset suhteet
Ruotsi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen Dag Hammarskjöld oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953-1961.
Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Liittoutumattomuudella on Ruotsissa vankka kansan tuki.
Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsen 1.1.1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan union jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3% ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta euroon, kun se täyttää ns. Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät Euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä.
euro
Läänit
Ruotsi on jaettu 21 lääniin (län). Läänit on edelleen jaettu 290 kuntaan (kommun). Ruotsi jaetaan myös tradition mukaan maihin (land) (Sveanmaa, Göötanmaa sekä Norlanti) ja maakuntiin (landskap).
- Blekingen lääni
- Gotlannin lääni
- Gävleborgin lääni
- Hallannin lääni
- Jämtlannin lääni
- Jönköpingin lääni
- Kalmarin lääni
- Kronobergin lääni
- Norrbottenin lääni (Pohjoispohjan lääni)
- Skoonen lääni
- Södermanlannin lääni
- Taalainmaan lääni
- Tukholman lääni
- Upsalan lääni
- Värmlannin lääni
- Västerbottenin lääni (Länsipohjan lääni)
- Västernorlannin lääni (Länsi-Norlannin lääni)
- Västmanlannin lääni
- Länsi-Göötanmaan lääni
- Örebron lääni
- Itä-Göötanmaan lääni
Maantiede
Ruotsin maantiede
Ruotsi on sekä pinta-alaltaan (450 000 neliökilometriä) että väestöltään (noin 9 miljoonaa) jonkin verran Suomea suurempi.
Ruotsin pääkaupunki on Tukholma. Muita kaupunkeja ovat muun muassa Malmö, Göteborg, Uppsala, Haaparanta, Luulaja ja Uumaja. Katso Luettelo Ruotsin kunnista.
Väestö
Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, suurin vähemmistökieli on suomi. Maalla ei kuitenkaan ole Suomen tapaan lainsäädännöllä määrättyä virallista kieltä ruotsin hallitsevasta asemasta huolimatta. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romaani ja jiddish. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran (Gällivare), Jokkmokkin ja Kiirunan kunnissa ja niiden läheisyydessä. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa. Vähemmistökielillä ei kuitenkaan ole samaa asemaa kuin ruotsilla Suomessa. Romaanilla ja jiddishillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä.
Ruotsissa asuu suuri määrä ulkomaalaissyntyisiä maan vapaamielisen pakolaisten vastaanoton ja 1960- 1980-luvulle vallinneen aktiivisen siirtotyöläispolitiikan ansiosta.
Suurin osa ruotsalaisista on luterilaisia. Vielä muutamia vuosia sitten luterilaiseen kirkkoon kuuluminen oli pakollista, ja sen lisäksi sai kuulua johonkin muuhun uskontokuntaan. Ruotsalaiset ovat yleisesti ottaen huomattavasti suomalaisia vähemmän uskonnollisia.
Talous
Ruotsin talous painottuu voimakkaammin metalli- ja kemianteollisuuteen samoin kuin Suomen.
Volvo, Saab, Ericsson, Tetrapak, Asea ja Nobel ovat olleet ruotsalaisen talouselämän kivijalkoja ja omistus on monimutkaisten, eri äänivaltaisten osakkeiden kautta keskittynyt muutamalla mahtiomistajalle muun muassa Wallenberg-suvulle. Viime vuosien aikana omistus on monessa yhtiössä siirtynyt kansainväliseen omistukseen ja tämä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen.
Merkittävimmät luonnonvarat
- sinkki
- rautamalmi
- kupari
- lyijy
- hopea
- uraani
- puu
Merkittävimmät vientituotteet
- koneet
- paperituotteet
Aiheesta muualla
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Ruotsi Google Mapsissa]
Luokka:Ruotsi
als:Schweden
ms:Sweden
zh-min-nan:Sverige
[[got:
Luokka:Norjan kieletNorjan kieliä käsitteleviä artikkeleja.
luokka:kielet maittain
Luokka:Norja
Shigenobu NakamuraShigenobu Nakamura (
- 1950 in Osaka, auf der Hauptinsel Honshu, Japan) ist ein japanischer Komponist.
Sein Studium absolvierte er an der Aichi Prefectural University of Fine Arts and Music auf der Hauptinsel Honshu und an der Nationalen Musikkonservatorium in München.
Er schrieb bisher mehr als 100 Werke für verschiedene Genres, einschließlich 10 Orchesterwerke und drei Symphonien. Am Ende der 80er Jahre des vorigen Jahrhunderts hat er sich entusiastisch auf die Schaffung von Theater- und Bühnenmusik unter Zuhilfenahme des Computers konzentriert. Einige dieser Kompositionen wurden mit internationalen Auszeichnungen versehen, wie z.B. vom ICMC der University of Singapore (1992, 1995, 1996, 1997, 2003) und des Zentrum für Kunst und Medientechnologie - ZKM - in Karlsruhe (1998). Auch seine visuellen Werke wurden ausgezeichnet, u.a. mit dem Internationalen Preis für Videokunst in Deutschland (1995 und 1996), dem "l'immagine leggera" Palermo Internationales Videokunst Festival Italien 1997.
1997 und 1998 war er Künstler beim Zentrum für Kunst und Medientechnologie - ZKM - in Karlsruhe. Er ist ebenfalls Professor am Kyoto College of Arts und am Institut für Akustik Design der Kyushu University.
Werke
Werke für Orchester
- 2002 Gallery of Reliefs - Symphony no. 3
Werke für Blasorchester
- 1990 Yantra: Concerto for Percussion and Wind Orchestra
Klaviermusik
- 1978 Mei-an für Klavier Solo
- 1983 White für Klavier Solo
- 1999 Deja vu für Klavier Solo
- Scenes II für Klavier Duo
Kammermusik
- 1976 Relief für Streich-Quartett
- 1981 Chamber concerto No. 4 "Rei" für Trompete, Marimbaphon und kleines Ensemble
- 1987 Lyrical Dances für Sopran- und Alt-Blockflöte
- 1989 Divertimento für Blockflöten-Ensemble (S,A,T,B)
- 2003 Duo für Flöte und Violoncello
Musik für Gitarren
- 1978 Lyric für 4 Gitarren
Chormusik
- 1999 Gendai Warabeuta Ko für Kinderchor, Klavier und Tonband
Bühnenmusik
- 2002 takatano Ballet Music, für Blockflöte, Laute, Gambe und Percussion
Musik für Percussion
- 1988 slash + print für Marimbaphon und Percussion-Ensemble
Musik für traditionelle japanische Instrumente
- 1977 Hana to Kaze für 2 shakuhachis, 2 kotos, jushichigen und 2 percussions
- 1998 Trinity für 3 Shakuhachis (Japanische Bambusflöte)
- 1999 Kanae für 3 Shakuhachis
- 2000 Chinkon-Fu für Sopran, Koto und Violoncello
- Kurita für 2 Koto
Elektronische Musik
- 1990 Crossword Vol. 2 für Sopran und Computer Musik
- 1990 Sampling Landscape für Klarinette und Computer Musik
- 1991 Crossword Vol. 3 für Sängerin oder Sänger und Computer Musik
- 1992 Interface Concerto für Computer und elektronisches Keyboard
- 1992 Plastic Music für Tonband
- 1995 Yin & Yang Audiovisuelle Computer Musik
- 1996 Epitaph Audio-Visual Poem - for Video and Electronic Sound (to memories of my father)
- 1996 Kaze-no-hibiki, Iki-no-shirabe (Sound of Wind and Melody of Breath) Audio-Visual Poem with Alto-Saxophone
- 1998 Life Audio-Visual Poem - Computer Music with Video
- 1998 Play Audio-Visual Poem - Computer Music with Video
- 1998 sabi (die Schoenheit der Einsamkeit) audiovisual poem
- 1999 Hi no Utsuwa (Object of Mercy) Music-based Media Art - for Performer, computer sound and computer graphics
- 1999 The Love dedicated to Minotaur Ballet Music - für Tonband
- 2000 Common Tragedies in Urban Life Audio-Visual Poem - Computer Music with Video
- 2000 Hanagatami Ballet Music, für Tonband
- 2000 Lust Audio-Visual Poem - Computer Music with Video
- 2000 Metamorphosis of Love Audio-Visual Poem - Computer Music with Video
- 2000 Scar for Violoncello, electronic sounds and Computer graphics
- 2001 Dream of Naga for Flute, computer sound and computer graphics
- 2002 Noemata No. 2 Computer Music for Video
- 2002 Voyage für Piano und Computersound
- Digital Shadowplay "Shadow of Rama"
- Kagami interaktives Musikstück für Trompete und Video
Bücher und Schriften
- Shigenobu Nakamura: Sound Representation of Art Animation Geijutsu Kogaku: the Journal of Design; Vol.2, pp25-36 Faculty of Design, Kyushu University.
- Shigenobu Nakamura: Analysis of the Interpretation by Glenn Gould - through his way of playing Opus 23-5 composed by Arnold Schönberg - ; Geijutsu Kogaku: the Journal of Design; Vol.1, pp67-76 Faculty of Design, Kyushu University.
- Shigenobu Nakamura: The Possibility of Music Expression by Digital Art International Journal of Asia Digital Art and Design Association, 2003 Vol.1, Vol.1, pp.111-117, 2003.
- Shigenobu Nakamura: The Possibility of Musical Representation with Visual Elements IPSJ SIG Technical Reports, 2004-MUS-54, pp.23-38, Information Processing Society of Japan, 2004.
- Shigenobu Nakamura The Digital Design of Performance System for the Synthesis of Image and Music Proceedings of the 2nd annual Conference of Asia Digital Art and Design Association, pp98-99, 2004.
Nakamura, Shigenobu
Nakamura, Shigenobu
Nakamura, Shigenobu
Nakamura, Shigenobu
Nakamura, Shigenobu
Nakamura, Shigenobu
Nakamura, Shigenobu
depresja witaminy spielautomaten WARSAW warsaw internet club
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
|
Reator químico
Um rea(c)tor químico é um recipiente onde ocorrem rea(c)ções químicas.
Existem vários tipos de reactores químicos. Os reactores reais são versões imperfeitas de alguns reactores ideias: o Reactor Perfeitamente Agitado e o Reactor Pistão.
Os reactores podem ser contínuos ou descontínuos.
Artigos relacionados
- microreactor
|
História de Paraguai
O início da exploração
A história do Paraguai começou em 1516 com a expedição frustrada de Juan Díaz de Solís ao estuário do Rio da Prata que divide a Argentina e o Uruguai.
A descoberta do Estuário do Prata
Depois da morte de Solís pelos índios charruas ou pelos índios g
|
Organito
Na biologia, particularmente na biologia celular e na citologia, o termo organelo (ou organela, organito ou organóide) é usado para descrever várias estruturas com funções especializadas, suspensas no citoplasma das células vivas.
Os organelos foram historicamente identificados com o uso de alguma forma d
|
Geografia de Malta
Malta é um pequeno país europeu, que consta de um arquipélago de três ilhas muito próximas umas das outras, situadas a sul da ilha italiana da Sicília, no Mediterrâneo.
Malta
Categoria:Malta
ja:マルタ島
É constituida pela ilha
|
|
Categoria:Mitologia
Esta categoria contém páginas sobre mitologia.
categoria:página principal
categoria:Religião
ja:Category:神話
t
|
Ácido butírico
Conceito e identificação
É um ácido monocarboxílico, saturado, cadeia aberta, de formula estrutural:
: CH3 - C4H8O2 >ácido monocarboxílico
:
- Fórmula molecular: C4H8O2
:
- Massa molecular: 88 u
Nomenclatura
:
- Oficial: Ácido butanóico
:
- Usual: Ácido butírico
Propriedades
Físicas: |
|
