:: wikimiki.org ::
| Etninen Vähemmistö |
Etninen vähemmistöEtninen vähemmistö tai vähemmistökansallisuus on etninen ryhmä tai kansallisuus, jolla on tietyn valtion, valtapiirin tai yhteiskunnan sisäpuolella vähemmän edustajia tai huonompi asema kuin muilla ryhmillä. Enemmistö taas on ryhmä, jolla on enemmän edustajia tai asema parempi kuin muilla ryhmillä.
Lukumäärältään suurin ryhmä ei aina ole valta-asemassa. Tämän vuoksi vähemmistöihin katsotaan kuuluvaksi myös syrijittyjen ryhmien, vaikka ne olisivat lukumäärältään enemmistöjä. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa Apartheid-hallituksen aikana musta enemmistö oli valkoisen vähemmistön syrjimä, minkä vuoksi mustia itse asiassa kutsuttiin vähemmistöksi. Naisia on suunnilleen yhtä paljon kuin miehiä, mutta naisia kutsutaan toisinaan vähemmistöksi, jos naisten asema on miehiin verrattuna huono.
Tämä on otettu huomioon ihmisoikeussopimusten tulkinnassa siten, että enemmistönä oleva ryhmä voidaan nähdä vähemmistönä, jos sille voidaan siten vaatia tasavertaista asemaa. Periaatteessa siis vähemmistöjen oikeudet koskevat kaikkia etnisiä ryhmiä, joita syrjitään tai joiden oikeuksia poljetaan yhteiskunnassa. Käytännössä tämä ei kuitenkaan aina toteudu, ja vähemmistökäsitettä saatetaan käyttää väärinkin jonkun enemmistön ihmisoikeuksien sivuuttamiseen.
Vähemmistökäsitettä hämärtää lisäksi se, miten alueet pitäisi vähemmistöjä tarkastellessa rajata. Pelkkiin valtion rajoihin pohjaava määrittely on joissain tapauksissa asetettu kyseenalaiseksi, sillä ryhmien siteet ja voimavarat ylittävät usein valtioiden rajat, ja jonkun valtion vähemmistöryhmä voi kuitenkin kuulua voimakkaaseen etniseen kokonaisuuteen, joka on vallalla lähialueilla, ja joka on siis laajemmassa mittakaavassa enemmistö. Lisäksi jonkun maan vähemmistö saattaa olla johtavassa asemassa sellaisessa vieraassa maassa, jolle maa on poliittisesti, taloudellisesti tai sotilaallisesti alisteinen. Tällaisessa tapauksessa vähemmistö voi omata paljon enemmän vaikutusvaltaa, kuin miltä pelkkien väestösuhteiden mukaan näyttäisi.
Vähemmistökäsite on epäselvä ja tulkinnanvarainen, mutta herättää silti joissakin yliampuvia tunteita. Tämän vuoksi olisi hyvä puhua etnisistä ryhmistä tai kansallisuuksista.
Katso myös
- Ihmisoikeudet
Aiheesta muualla
- [http://www.eurominority.org Eurominority - Eurooppalaisten vähemmistöjen järjestö (Kansallisten vähemmistöjen, Valtiottomat kansat)]
als:Ethnische Minderheit
ja:社会的少数者
Etninen ryhmäEtninen ryhmä on joukko ihmisiä, jotka joko itse katsovat muodostavansa tai jotka muiden mielestä muodostavat yhtenäisen ryhmän kulttuuristen tai biologisten ominaisuuksiensa perusteella. Itse-identifikaatiota pidetään yhtenä etnisyyden määrittäjistä esimerkiksi silloin, kun henkilön juuret ovat useassa etnisyydessä, tai jonkun etnisen ryhmän rajautuminen on epävarma, kuten esimerkiksi silloin, kun siitä on useita mielipiteitä.
Sana kansa on merkitykseltään hyvin lähellä etnistä ryhmää, mutta kansallisvaltioiden aatteen mukana syntyneenä käsite kansa yhdistetään johonkin valtioon tai suurehkoon etniseen ryhmään, joille syystä tai toisesta katsotaan kuuluvaksi erillinen valtio, kenties koska tällainen valtio on joskus ollut olemassa. Käsite kansallisuus taas voidaan yhdistää joko kansaan tai etniseen ryhmään, sana vähemmistökansallisuus merkitsee etnistä ryhmää, joka ei ole määräävässä asemassa tietyssä valtiossa. Näin ollen enemmistöetnisyyskin voi olla käytännössä vähemmistön osassa, kuten oli esimerkiksi Etelä-Afrikan tasavallassa Apartheid-hallinnon aikaan. Esimerkiksi ihmisoikeussopimusten tulkinnassa käytetään usein sanaa vähemmistö myös sellaisista etnisistä ryhmistä, jotka ovat numeraalisesti enemmistönä, mutta altavastaajina.
Tyypillisin kulttuurillinen yhtenäisyyden side on yhteinen kieli. Joskus etninen ryhmä voidaan määrittää yksinomaan kielenkin perusteella, mutta usein on katsottu tarpeelliseksi tehdä hienojakoisempaa määritystä käyttämällä myös muita tekijöitä. Toinen usein esiintyvä kulttuurillinen side on uskonto, jota vain harvoin käytetään yksittäisenä erottavana tekijänä, mutta joka kuitenkin usein toimii lisämääritteenä ryhmän tarkemmassa määrittelyssä. Myös muita kulttuurisidonnaisia tekijöitä voidaan käyttää etnisen ryhmän määrittelyssä, mutta nämä ovat usein tapauskohtaisia ja vaivalloisia määrittää.
Biologisista eroista merkittävä erotteluun käytettävä tekijä on rotu.
Katso myös
- Kansakunta
- Kansallisuus
- Luettelo etnisistä ryhmistä
- Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä
Luokka:Etniset ryhmät
simple:Ethnic group
ValtioValtio on Max Weberin määritelmän mukaan "oikeusjärjestyksenä ja hallitsemiskoneistona toimiva pakkoyhteisö, joka onnistuneesti vaatii itselleen fyysisen väkivallan käytön legitiimiä monopolia määrätyllä maantieteellisellä alueella".
Yleensä tähän määritelmään liitetään myös vaatimus siitä, että väkivaltamonopoli yleisesti hyväksytään alueella. On hyvä huomata, että väkivaltamonopolin yleinen hyväksyntä on mahdollista myös diktatuureissa ja muissa totalitaarisissa järjestelmissä.
Käsitteet valtio, yhteiskunta ja kansakunta sekoitetaan usein:
Yhteiskunta muodostuu ihmisten kaikkien vuorovaikutussuhteiden verkostosta josta valtio on vain osa. Yhteiskunta jaetaan mm. hegeliläisessä ja liberalistisessa perinteessä valtioon ja kansalaisyhteiskuntaan. Uudemmissa teorioissa yhteiskunta jaetaan usein kolmeen osa-alueeseen: valtiolliseen, (yksityiseen) taloudelliseen ja varsinaiseen kansalaisyhteiskuntaan.
Kansakunta on käsite joka viittaa yleensä valtion tai jonkin etnisen ryhmän jäsenten yhteisöön. Moderni valtio, jonka voi katsoa syntyneen feodalismin ajan jälkeen 1500-luvulta eteenpäin, on rakentanut legitimiteettinsä pitkälti siihen, että sen on katsottu olevan kansakunnan organisaatio, kansallisvaltio.
Suomen valtio
Suomessa valtion legitimiteetti perustuu demokraattiselle valtioteorialle
ja hallitusmuodon 2 §:n mukaan valtiovalta kuuluu kansalle. Vaaleilla hankitun valtuutuksen perusteella eduskunta käyttää yhdessä tasavallan presidentin kanssa lainsäädäntövaltaa, ja riippumattomat tuomioistuimet käyttävät tuomiovaltaa.
Valtion yleistä hallitusta varten taas on olemassa valtioneuvosto. Hallitusmuodon mukaisessa kolmijako-opissa esitetään käsitys kansakunnan valtiollisen vallan jakamisesta.
Valtion tehtävät
(1900-luvun alussa Woodrow Wilsonin jaottelun mukaan)
- järjestyksen vaaliminen; ihmisten ja omaisuuden suojaaminen väkivallalta
- miehen ja vaimon, lasten ja vanhempien välisten oikeudellisten asioiden käsittely
- omaisuuden hallussapito, siirto ja vaihdon säätely sekä näiden oikeudellisten vastuualueiden määrääminen velkojen ja rikosten suhteen
- sopimusoikeuksien määrittäminen yksilöiden välillä
- rikosten rankaisu ja määrittely
- oikeusriitojen ratkaisu siviiliasioissa
- poliittisten velvollisuuksien, oikeuksien ja kansalaisuuden määrittäminen
- valtion asioiden hoito toisten valtioiden kanssa; valtion suojaaminen ulkoiselta vaaralta tai hyökkäykseltä sekä valtion kansainvälisten suhteiden edistäminen
Sittemmin valtion tehtävien piiri on etenkin läntisissä demokratioissa laajentunut.
Erilaiset valtiotyypit
Ideologia, jossa valtio puuttuu lähes täydellisesti yhteiskunnan toimintaan, tunnetaan nimellä totalitarismi. Suomessa valtioon kuuluu sellaisia piirteitä, että voidaan käyttää termiä hyvinvointivaltio. Libertaarisessa teoriassa valtio joko on minimaalisimmillaan supistettu pelkäksi väkivaltakoneistoksi, jolloin käytetään termiä yövartijavaltio (ideologiana minarkismi), tai valtiosta on luovuttu kokonaan ja siirrytty autonomisiin kapitalistisiin alueisiin (ideologiana anarkokapitalismi).
Valtion valvomat oikeudet voidaan jakaa kahteen ryhmään: negatiiviset oikeudet ja positiiviset oikeudet. Negatiivinen oikeus on vapaus joltakin: vapaus kidutuksesta tai oikeus tuoda mielipiteensä julki ilman rangaistusta (ts. sananvapaus). Positiivinen oikeus on oikeus johonkin: oikeus koulutukseen tai oikeus ruokaan.
Perinteiset länsimaiset oikeusvaltiot pitävät ihmisoikeuksia ja muita negatiivisia oikeuksia usein itsestäänselvyyksinä. Sen sijaan maan politiikan vasemmistolaisuus määrää sen, missä määrin positiivisia oikeuksia on toteutettu. Suomalainen hyvinvointivaltio pyrkii perinteisesti tarjoamaan hyvin suuren osan positiivisista oikeuksista.
Monet kommunistiset ja totalitaristiset valtiot – Kiina etunenässä – loukkaavat kansalaistensa negatiivisia oikeuksia ja ihmisoikeuksia oikeuttaen loukkauksen positiivisilla oikeuksilla. "Kansalaisilla ei ehkä ole sananvapautta, mutta he saavat syödäkseen" kuuluu heidän perustelunsa.
Yhteiskuntateoriat
Erilaiset yhteiskuntateoriat voidaan jakaa mm. individualistisiin ja kollektivistisiin. Alkuperäiset moraaliset yhteiskuntateoriat, joista kaikkien muiden teorioiden voidaan sanoa kasvaneen, ovat liberalismi, demokratia ja sosialismi. Historiallinen kehitys on tapahtunut tuossa järjestyksessä. Puoluepoliittinen ryhmittäytyminen on kuitenkin tapahtunut pitkälti erilaisten konkreettisten asia- ja intressiristiriitojen eikä suoraan suurten poliittisten teorioiden mukaan.
- Liberalismi
- Anarkokapitalismi: valtio loukkaa aina ihmisten oikeuksia, joten sitä ei voi perustella.
- Minarkismi: yövartijavaltio on pienin paha tai yövartijavaltio syntyy luonnonoikeuksia loukkaamatta (Robert Nozick)
- Sosiaaliliberalismi: yksilönvapauksista voidaan joustaa, kun heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointi turvataan (John Rawlsin Oikeudenmukaisuusteoria) tai kokonaishyöty on riittävä (utilitarismi)
- Demokratia
- Rousseau: jos kansan yleistahto määrää yksilöiden vastaisesti, toteutuu kollektivistinen vapaus eikä vapauden periaatetta näin loukata
- Hegel: valtio on ihmiskunnan kehityksen tulos ja itseisarvo, mahdollisuus ihmisille toteuttaa ei-itsekkäitä päämääriä
- Marxilaisuus: valtio on aina luokkaherruuden väline
- marxismi-leninismi: valtiovallasta on tehtävä proletariaatin herruuden väline
- anarkososialismi: valtiovalta, kuten muutkin herruden muodot, on tuhottava
Valtio organisaationa
Valtio on myös yksi ihmisen organisoitumisen muoto. Sitä edeltää klaani tai heimo ja sitä seuraa moderni kulttuuri ja globalisaatio. Valtio tuli mahdolliseksi hierarkkisen organisaatiomuodon keksimisen myötä. Valtio mahdollisti uuden hallinnon elättämisen lähinnä maatalouden ylijäämän, verotuksen turvin.
Quincy Wrightin mukaan kauppa ja teknologia edeltää organisatorista ja lakiin perustuvaa muutosta. Tämän mukaan globaali tietotekniikka ja globaali vapaakauppa ennakoisivat globaaleja organisaatioita ja globaaleja lakeja. Globalisaatio tuskin merkitsee valtion nopeata romuttumista, mutta selvästi sen roolin muuttumista. Itseorganisoitumista soveltaen globaali taso kontrolloi muodostuttuaan alempia, kulttuuria ja valtioita. Vrt. valtion kontrolli kansalaisiin. Valtioiden toiminnassa tarvitaan yhä enemmän valtioiden välistä, jopa globaalia yhteistoimintaa. Em. kehitys korostaa mm. kokonaisturvallisuuden käsitettä.
Katso myös
- Luettelo valtioista
- sodankäynti valtioiden aikana
Luokka:Politiikka
Luokka:Hallinto
ja:国家
simple:State
th:รัฐ
Etninen ryhmäEtninen ryhmä on joukko ihmisiä, jotka joko itse katsovat muodostavansa tai jotka muiden mielestä muodostavat yhtenäisen ryhmän kulttuuristen tai biologisten ominaisuuksiensa perusteella. Itse-identifikaatiota pidetään yhtenä etnisyyden määrittäjistä esimerkiksi silloin, kun henkilön juuret ovat useassa etnisyydessä, tai jonkun etnisen ryhmän rajautuminen on epävarma, kuten esimerkiksi silloin, kun siitä on useita mielipiteitä.
Sana kansa on merkitykseltään hyvin lähellä etnistä ryhmää, mutta kansallisvaltioiden aatteen mukana syntyneenä käsite kansa yhdistetään johonkin valtioon tai suurehkoon etniseen ryhmään, joille syystä tai toisesta katsotaan kuuluvaksi erillinen valtio, kenties koska tällainen valtio on joskus ollut olemassa. Käsite kansallisuus taas voidaan yhdistää joko kansaan tai etniseen ryhmään, sana vähemmistökansallisuus merkitsee etnistä ryhmää, joka ei ole määräävässä asemassa tietyssä valtiossa. Näin ollen enemmistöetnisyyskin voi olla käytännössä vähemmistön osassa, kuten oli esimerkiksi Etelä-Afrikan tasavallassa Apartheid-hallinnon aikaan. Esimerkiksi ihmisoikeussopimusten tulkinnassa käytetään usein sanaa vähemmistö myös sellaisista etnisistä ryhmistä, jotka ovat numeraalisesti enemmistönä, mutta altavastaajina.
Tyypillisin kulttuurillinen yhtenäisyyden side on yhteinen kieli. Joskus etninen ryhmä voidaan määrittää yksinomaan kielenkin perusteella, mutta usein on katsottu tarpeelliseksi tehdä hienojakoisempaa määritystä käyttämällä myös muita tekijöitä. Toinen usein esiintyvä kulttuurillinen side on uskonto, jota vain harvoin käytetään yksittäisenä erottavana tekijänä, mutta joka kuitenkin usein toimii lisämääritteenä ryhmän tarkemmassa määrittelyssä. Myös muita kulttuurisidonnaisia tekijöitä voidaan käyttää etnisen ryhmän määrittelyssä, mutta nämä ovat usein tapauskohtaisia ja vaivalloisia määrittää.
Biologisista eroista merkittävä erotteluun käytettävä tekijä on rotu.
Katso myös
- Kansakunta
- Kansallisuus
- Luettelo etnisistä ryhmistä
- Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä
Luokka:Etniset ryhmät
simple:Ethnic group
KansallisuusKansallisuus merkitsee johonkin kansaan tai jollekin kansalle kuuluvuutta. Kun puhutaan henkilön kansallisuudesta, saatetaan käsitteellä tarkoittaa etnistä ryhmää tai vaihtoehtoisesti kansallisvaltio-aatteesta syntynyttä kansan käsitettä. Muiden kuin henkilöiden kansallisuus viittaa asian suureen merkitykseen tietylle kansalle, jopa siinä määrin että sen voidaan ajatella toimivan osana kyseisen kansan määritystä.
Henkilön kansallisuus ei siis tarkoita samaa kuin kansalaisuus. Mikäli kansallisuutta ajatellaan kansallisvaltion näkökulmasta kansa-käsitteenä, se merkitsee tietynlaista suhdetta valtion ja henkilön välillä, jossa henkilö alistetaan valtion lainsäädännölle, minkä vastineeksi hänelle kuuluu valtion tarjoama suoja ja tavallisesti oikeus asua valtion alueella. Joissakin tapauksissa kansalaisuus tarjoaa enemmän etuja, kuten mahdollisuuden osallistua valtion poliittiseen päätöksentekoon.
ja:%E5%9B%BD%E7%B1%8D
Hafslund SikkerhetHafslund ASA er et norsk kraftselskap. Det er Norges største strømnetteier, størst innen strømsalg og en middels stor norsk kraftprodusent. I tillegg er selskapet en stor aktør innen sikkerhet i både privat- og bedriftsmarkedet.
Divisjoner og datterselskaper
- Fredrikstad Energisalg
- Hafslund Elsikkerhet
- Hafslund Entreprenør
- Hafslund Installasjon
- Hafslund Nett
- Hafslund Produksjon
- Hafslund ToKom
- Hafslund Fjernvarme
- Hafslund Sikkerhet
- Hafslund Strøm
- Hafslund Kundesenter
- Hafslund Fakturaservice
- NorgesEnergi
- Viken Fjernvarme
Eksterne lenker
- [http://www.hafslund.no/ Offisielt nettsted]
Kategori:Norske kraftselskaper
warsaw bars and cafes miadyca Barcellona hotel narty w szwajcarii Varsavia appartamenti
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Kiribati
Republik Kiribati (bahasa Inggris: Republic of Kiribati) adalah sebuah negara kepulauan yang terletak di Samudra Pasifik. Ketigapuluh tiga atol negara ini tersebar sepanjang 3.500.000 km² di dekat katulistiwa. Namanya adalah transliterasi "Gilberts", nama
|
Kolombia
Kolombia ialah sebuah negara yang hutannya lebat. Sekitar 72% merupakan kawasan hutan. Penghasilan kopi terbesar setelah Brazil. Negara yang dilintasi garis khatulistiwa ini juga penghasil zamrud. Hampir 95% konsumsi zamrud dunia berasal dari negara ini. Terletak di pojok barat laut Amerika Latin. Berbatasan dengan Laut Karibia di utara, Venezuela dan Brazil di timur, Peru dan Equador di selatan, serta menempati urutan ke-36 di dunia, atau sekitar 2,5 kali luas pulau Sumatera.
Kongo Brazzaville
Republik Kongo, atau disebut Kongo dan Kongo Tengah (berbeda dengan negara Republik Demokrasi Kongo, dulunya Zaire, yang juga dulunya bernama Republik Kongo), adalah negara bekas koloni Perancis di sebelah barat-tengah Afrika.
Wilayah
Republik Kongo dibagi kepada 10 wilayah (région, jamak r
|
Kongo
Ada dua negara yang mengandung nama Kongo:
- Republik Kongo,
- Republik Demokrasi Kongo,
- Sungai Kongo.
Silakan pilih satu yang anda inginkan dengan mengklik salah satu negara dari daftar di atas.
ja:コンゴ
|
Korea Selatan
Republik Korea (bahasa Korea: Daehan Minguk (Hangul: 대한 민국; Hanja: 大韓民國); bahasa Inggris: Republic of Korea/ROK) biasanya dikenal sebagai Korea Selatan, adalah sebuah negara di Asia Timur yang meliputi bagian selatan Semenanjung Korea.
|
Korea Utara
Republik Demokratik Rakyat Korea, lebih dikenal sebagai Korea Utara, adalah sebuah negara di bagian timur benua Asia, mencakupi bagian utara Semenanjung Korea. Korea Utara berbatasan dengan Korea Selatan di sebelah selatan; dengan Tiongkok dan sedikit wilayah Rusia di bagian utara. Penduduk setempat menyebut negara ini Pukchosŏn (
|
Kostarika
Costa Rica
| 150px |
| (Bendera Kosta Rika) |
|
| Motto:
|
Kroasia
Republik Kroasia adalah negara berbentuk bulan sabit di Eropa berbatasan dengan Laut Tengah, Eropa Tengah dan Balkan. Ibukotanya adalah Zagreb. Dalam sejarahnya, dia merupakan negara republik di SFR Yugoslavia, tetapi ia mendapatkan kemerdekaannya pada
|
Kuba
Kuba merupakan penghasil gula terbesar di dunia setelah Brazil. Meskipun gula merupakan penghasil utama dengan 85% dari ekspornya, namun yang tinggal di dalam negeri masih merupakan negara pemakan gula terbanyak setelah Kostarika. Terletak pada gugusan kepulauan di Amerika Tengah, Kuba berada di pintu masuk Teluk Meksiko sekitar 144 km dari Florida, AS. Dibanding Indonesia, luasnya masih lebih kecil dari Pulau Jawa.
República de Cuba
|
|
Kuwait
Kuwait adalah negara monarki yang kaya akan minyak di pesisir Teluk Persia, Asia Barat Daya. Ia berbatasan dengan Arab Saudi di sebelah selatan dan Irak di utara.
Pranala luar
- [http://www.kuwait-info.org/ Kantor Informasi Kuwait]
- [http://www.kuwait-information.com/ Portal Informasi Kuwait]
Lihat pula
- | | | | |
