Etruski

Etruskin kieli on kadonnut kieli, jota puhuivat ja kirjoittivat etruskit, nykyisessä Pohjois-Italiassa yli tuhat vuottaa ennen ajanlaskumme alkua elänyt kansa. Viimeisin henkilö, jonka tiedetään osanneen lukea etruskin kieltä oli Rooman keisari Claudius (10 eaa-54 jaa). Nykyaikaan siitä on säästynyt joitakin kirjoituksia, joita ei osata tulkita, lainasanoja, sekä paikannimiä kuten Parma. Tärkein etruskin tekstikokoelma on saksalaisen Helmut Rixin kokoama Etruskische Texte. Etruskista on tullut suomeenkin joitain lainasanoja, esimerkiksi persoona, joka tarkoitti alun perin naamiota. Luokka:Italian kielet Luokka:Kielet ja:エトルリア語

Etruskit

Etruskit (kreikan tyrrhenoi, latinan etrusci tai tusci) oli kansa keski-Italiassa antiikin aikana. Etruskien sivilisaatio oli Italian merkittävin esiroomalainen kansa. Etruskien ydinalue oli Etruria (nyk. Toscana), laajimmillaan heidän alueensa ulottuivat Po- joelta Campaniaan. Pohjoisessa vastaan tulivat keltit, etelässä kreikkalaiset siirtokunnat. kreikkalaiset Sivilisaatio muodostui hajanaisesta joukosta kaupunkivaltioita, joita yhdistivät kieli, uskonto ja jotkin muut tavat. Etruskien alkuperästä on ollut epäselvyyttä. Herodotos mainitsii etruskien lähteneen Lyydiasta, joidenkin muiden mukaan he olivat Italian alkuperäiskansa. Todennäköisimpänä vaihtoehtona pidetään, että etruskit syntyivät vuoden 1000 eaa. tienoilla Vähästä-Aasiasta saapuneiden siirtolaisten sekoittuessa alkuperäisväestöön. Etruskeista on säilynyt suhteellisen vähän tietoa. Näkyvin säilynyt todiste etruskeista ovat heidän hautausmaansa. On löydetty sarkofageja, piirtokirjoituksia ja seinämaalauksia. Lisäksi on löydetty muuta arkeologista aineistoa. Kreikkalaisvaikutteita on ollut suhteellisen paljon niin taiteessa kuin muillakin aloilla. arkeologista Heidän omaperäinen, ei-indoeurooppalainen kielensä etruski on vaipunut unholaan. Viimeiset etruskin osaajat lienevät olleet perinteiset roomalaiset ennustajat, joiden toiminta kristinuskon myötä kiellettiin. Etruskia tunnetaan arkeologisista löydöistä fragmentaarisesti. Ensimmäiset arkeologiset merkit etruskeista ovat ns. Villanova- kulttuurin jäänteet vuosilta 900—700 eaa. Arkeologit arvelevat tämän kulttuurin olleen etruskikulttuurin varhaismuoto. Etruskivalta oli suurimmillaan 500- luvulla eaa. valloitusten ja levittäytymisen myötä. Etruskikulttuuri oli leimallisesti kaupunkikulttuuri, tärkeimpiä kaupunkeja olivat Veji, Tarquinia, Caere, Populonia ja Vetulonia. Kaupunkivaltioita hallitsivat alun perin kuninkaat (lucumot), joiden valta kuitenkin heikkeni ajan kuluessa. Kaupungit muodostivat löyhiä poliittisia liittoja, jotka perustuivat ilmeisesti uskontoon. Roomalaiset olivat alkuaikoinaan vahvan etruskivaikutteen alaisia. Vaikka roomalainen historiankirjoitus on pyrkinyt vähättelemään etruskeja, etruskien valta näkyy esimerkiksi Rooman kuninkaiden nimissä. Roomalaiset lainasivat etruskeilta monia tapoja. Togan arvellaan olleen etruskivaate, roomalaisten poliittisten instituutioiden etruskivaikutteilla on spekuloitu ja roomalainen ennustaminen (haruspeksit ja auguurit) perustui etruskien tapoihin. Muita mahdollisia vaikutteita ovat esimerkiksi triumfit, pyörökaari ja roomalainen ylhäisökoti domus. Etruskien vaikutusvalta alkoi vähetä 400—300 luvulla eaa. Roomalaiset valloittivat 396 eaa Vejin, ja seuraavan vuosisadan aikana myös muut tärkeät etruskikaupungit. Etruskit roomalaistuivat lähes täysin ajanlaskun alkuun mennessä. Luokka:Antiikki Luokka:Muinaiset kansat Luokka:Rooman viholliset ja liittolaiset ja:エトルリア

Claudius

Tiberius Claudius Nero Caesar Drusus (1. elokuuta 10 eaa. — 13. lokakuuta 54 jaa.), alun perin Tiberius Claudius Drusus Nero Germanicus, oli Rooman neljäs keisari. Hän tuli valtaan 24. tammikuuta 41 ja hallitsi kuolemaansa saakka. Claudius oli ensimmäinen Italian ulkopuolella syntynyt keisari, hän oli syntynyt Lugdunumissa Galliassa. Claudius oli Tiberiuksen veljen Drusuksen poika. Tiberius ei liiemmin arvostanut häntä. Veljenpoikansa Caligulan aikana hänestä tuli konsuli, vaikka suku edelleen väheksyi häntä. Caligulan murhan jälkeen senaatti suunnitteli jälleen paluuta tasavaltaan, mutta pretoriaanikaarti teki Claudiuksesta keisarin. Erään tarinan mukaan Claudiuksesta tuli keisari, kun pretoriaanikaartin sotilas oli löytänyt hänet erään verhon takaa piileksimästä. Tämän jälkeen hänet raahattiin sotilasleiriin keisariksi huudattamista varten. Todennäköisempi vaihtoehto on, että Claudius tai pretoriaanikaarti oli tarkkaan tapahtuman suunnitellut. Sukulaisten pidättyväinen asenne saattoi johtua Claudiuksen koomisesta olemuksesta. Hän kuulemma änkytti, ontui, käveli notkuen ja hänen päänsä tärisi. Nauraessa hänen suustaan saattoi tulla vaahtoa ja nenä vuosi. Häntä pidettiin vajaaälyisenä, mikä oli ilmeisen kaukana totuudesta. Claudius oli hyvin oppinut mies. Suvun hyljeksintä mahdollisti tulevan keisarin kattavat opinnot. Keisarinakin hän käytti valtaosan ajastaan kirjallisiin harrasteisiin hallinnon sijaan. Hän kirjoitti paljon etenkin historiasta, mutta kaikki on kadonnut. Claudiuksen politiikka kansalaisoikeuksien suhteen oli vapaamielistä, ja vapautettujen orjien oikeuksia lisättiin. Hän rakennutti Roomaan vesijohdon ja Ostiaan sataman. Sotatoimet sujuivat hyvin etenkin Britanniassa. Suhteet senaattiin olivat huonot, mutta kansansuosio kohtuullinen. Oikeudenkäyntien julkisuutta rajoitettiin, kidutukset ja teloitukset lisääntyivät. Kaikki Claudiuksen toimet eivät olleet yhtä menestyksekkäitä. Hän ehdotti aakkosuudistusta, joka olisi tuonut kolme uutta kirjainta. Uudistus epäonnistui. Hän päätti sallia piereskelyn, mikä herätti ihmetystä. Claudius oli naimisissa neljästi. Kolmannen vaimonsa hän teloitutti. Claudius kuoli ilmeisesti myrkytykseen, kun hänen viimeinen vaimonsa Agrippina junaili poikaansa Neroa valtaistuimelle. ko:클라우디우스 ja:クラウディウス

Luokka:Italian kielet

Italian kieliä käsitteleviä artikkeleja. luokka:kielet maittain Kielet

Luokka:Kielet

Kieliin liittyviä artikkeleita. Luokka:Kielitiede Luokka:Kulttuuri zh-min-nan:Category:Gí-giân th:Category:ภาษา

Luana av Oranien-Nassau, jonkvrouw van Amsberg

Hennes Eksellense Luana, grevinne av Oranien-Nassau, jonkvrouwe van Amsberg (Emma Luana Ninette Sophie) (født 26. mars 2005 i London) er datter av prins Johan-Friso og prinsesse Mabel av Oranien-Nassau, og barnebarn av Nederlands dronning Beatrix og prins Claus. Ettersom faren ga avkall på sin arverett til tronen da han giftet seg, har heller ikke grevinne Luana arverett. kategori:Kongelige nederlendere kategori:Huset Oranien-Nassau kategori:Fødsler i 2005

Aloes best online casino narty we francji podatki �mieszne zdj�cia

:: RELATED NEWS ::