:: wikimiki.org ::
| Feodalismi |
FeodalismiFeodalismi tai feodaalinen järjestelmä on uudella ajalla keksitty termi keskiajalle tyypilliselle taloudelliselle ja hallinnolliselle järjestelmälle.
Oikeushistoriallisesti orientoituneet tutkijat samaistavat usein feodalismin ja läänityslaitoksen. Näin määritellyn feodalismin peruspilari on lääninherran suojelu ja ylläpito vastapalkkiona alamaisen verosuorituksesta, ylempänä (lääninherrojen välillä) ylemmän suojelu vastikkeena alemman herran uskollisuudesta ja palveluksesta. Vasallin uskollisuus koski vain lähintä herraa, jolle hän oli vannonut uskollisuutta. Ylläpitovelvollisuus ilmeni useimmiten niin, että herra antoi vasallilleen maa-alueen, joka tunnetaan läänityksenä. Läänityksiä käytettiin sotilasluokan palkan korvikkeena. Myös Japanissa esiintyi järjestelmä, jota usein verrataan eurooppalaiseen feodalismiin. Se tunnettiin nimellä bakuhan taisei (幕藩体制).
Feodaalisiksi kutsutuissa yhteiskunnissa kuninkaan valta oli yleensä heikko vallan jakautuessa paikallistason herroille. Joskus voimakkaimmat vasallit saattoivat kohota voimakkaammiksi kuin itse kuningas, jolloin he tietenkään eivät olleet enää käytännössä alamaissuhteessa kuninkaaseen.
Feodalismitermin käytöstä on käyty historioitsijoiden kesken paljon väittelyä. Kyseessä on, kuten historiallisessa käsitteenmuodostuksessa on melko yleistä, anakronistinen ilmaisu, joka luo käsityksen yhtenäisestä ideologiasta. Tämän vuoksi kenties useimmat tutkijat puhuvat nykyään mieluummin feodaalisesta yhteiskunnasta kuin feodalismista.
Kirjallisuus
Feodalismi: uuden ajan käsite, keskiajan ilmiö, maailmanhistorian kategoria: toim. Tapani Hietaniemi [et al.] (Vastapaino, 1997)
Linkkejä
- [http://www.helsinki.fi/hum/hist/gradut/nurmiain/sisallys.html Jouko Nurmiainen: Feodalismin käsite 1900-luvun länsimaisessa historiankirjoituksessa], yleisen historian pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, maaliskuu 1998
Luokka:Historian ajanjaksoja
Keskiaika
Keskiaika on nimi Euroopan historian ajanjaksolle ns. "vanhan ajan" ja "uuden ajan" välissä. Kuvan keskiajasta jonkinlaisena "pimeänä" kautena loivat uuden ajan alun oppineet, jotka halusivat siten korostaa renessanssina nykyään tunnetun oman aikakautensa merkitystä – sekä omaa etevymmyyttään aikaisempiin oppineisiin nähden. Vaikka renessanssi palauttikin paljon antiikin taiteellisia ja tieteellisiä käsityksiä käyttöön, muutos keskiaikaan ei ollut läheskään niin jyrkkä kuin nämä renessanssin myyttiä rakentaneet oppineet antoivat ymmärtää.
Yksi näistä myyteistä on ajatus, että keskiajalla ei juuri tapahtunut tieteiden ja tekniikan kehitystä, koska katolinen kirkko usein jarrutti kaikenlaista kehitystä esimerkiksi luonnontieteissä peläten kehityksen ja uusien ajatusten uhkaavan valta-asemaansa. Toisaalta keskiajan kirkon luostarit ja niiden koulut olivat oikeastaan ainoa paikka, missä oli mahdollista saada opetusta yliopistojen lisäksi, jotka olivat myös tiiviissä yhteydessä kirkkoon. Esimerkiksi logiikan tutkimus eteni keskiajan yliopistoissa voimakkaasti.
Länsi-Rooman tuho vuonna 476 nähdään sellaisena historiallisena taitekohtana, jossa usein ajatellaan antiikin ajan päättyneen ja keskiajan alkaneen. Tosin muitakin tulkintoja on. Tämän käsityksen ongelmana on länsikeskeisyys ja yksinomaan poliittisluontoisten tapahtumien merkityksen korostaminen. Joskus myös islamin syntyminen lasketaan periodisoinnin kannalta merkittäväksi murrokseksi. Yhteiskuntahistoriallisesti orientoituneet tutkijat korostavat taloudellis-sosiaalisia murroksia ja kieli- tai kirjallisuushistoriallisesti suuntautuneet tutkijat kansankielten etääntymistä latinasta. Keskiajan päättymistä perustellaan mm. kansallisvaltion synnyllä, suurilla löytöretkillä ja keksinnöillä (esimerkiksi kirjapainotaidon kehityksellä) ja varsinkin protestanttisten alueiden historiankirjoituksessa reformaatiolla.
Suomessa keskiajan sanotaan usein alkaneen noin vuonna 1155, jolloin Varsinais-Suomen alueelle tehtiin epävarmojen tietojen mukaan niin sanottu 1. ristiretki. 1100-luvun jälkipuoliskolle ajoittuvat joka tapauksessa ensimmäiset Suomea sivuavat asiakirjalähteet, ja siten voidaan katsoa historiallisen aikakauden alkaneen Suomessa suoraan keskiajasta. Suomessa ja Ruotsissa uuden ajan yleensä sanotaan alkaneen Kustaa Vaasan noustessa valtaan vuonna 1523. Tällöin pidetään kansallisvaltioiden syntyä ja reformaatiota keskeisenä murroksena, joiden katsotaan olevan periodijaon pohjalla. Toisaalta yhteiskuntahistoriallisesti orientoitunut tutkimus korostaa yhteiskunnan perusrakenteiden pysyneen Suomessa pitkään 1500-luvulle hyvin vakaina. Siten periodirajana on voitu pitää myös esimerkiksi 1570-lukua.
Keskiaika jaetaan usein varhaiskeskiaikaan (noin 400–900), sydänkeskiaikaan (noin 900–1300) ja myöhäiskeskiaikaan (noin 1300–1500). Vastaava jako on omaksuttu myös Suomen historiaan. Esimerkiksi yleisesti yliopistollisena oppikirjana käytettävässä Suomen historian pikkujättiläisessä (WSOY 1987) Jouko Vahtola jakaa luvun Keskiaika neljään osaan: varhaishistoriaan (noin 1000–1150), varhaiskeskiaikaan (noin 1150–1323), sydänkeskiaikaan (1323–1397) ja myöhäiskeskiaikaan (1397–1520). Tämän jaottelu perustuu yksinomaan valtiollisen historian käännekohtiin.
Keskiajan ja sen eri alajaksojen tarkka ajoittaminen voi kuitenkin olla harhaanjohtavaa, koska keskiaikaa määrittäville sosiaalisille, kulttuurisille ja poliittisille prosesseille ei yleensä voi määrittää alkamis- tai päättymisajankohtaa kovinkaan täsmällisesti. Tarkat ajoitukset historiallisille periodeille ovatkin kiinnostavia lähinnä oppihistorian kannalta; ne kertovat enemmän esittäjiensä käsityksistä historiallisesti merkittävistä tapahtumista ja rakenteista kuin antaisivat pohjaa menneisyyden mielekkäälle periodisoinnille. Useimmat nykytutkijat käyttävätkin ilmaisua keskiaika vain käytännöllisenä lyhenteenä ajanjaksolle, joka alkoi joskus 400–600-luvuilla ja päättyi joskus 1300–1500-luvuilla. Keskiajalla ei ollut mitään yhtenäistä olemusta. Kyse on vain modernista apukäsitteestä tai menneisyyttä koskevasta fiktiosta.
Joitakin esimerkkejä eri maissa ja erilaisissa tieteellisissä perinteissä keskiajalle annetuista ajoituksista:
:Cristopher Cellarius: 308–1453
:Yleinen: 476–1492 / 1517
:Tanska: 1047–1533
:Ruotsi: 1060–1517
:Suomi: n. 1155–1520–1527
:Viro ja Latvia: 1227–1558
:Liettua: 1387–1505
:Puola: 996–1505
:Venäjä: 880 / 1054–1533
Katso myös
- Keskiajan filosofia
- Keskiajan musiikki
- Keskiajan yliopisto
- Kiinan keskiaika
Luokka:Historian ajanjaksoja
Luokka:Keskiaika
ja:中世
simple:Middle Ages
HallintoHallinto on valtion toimintaa oikeusjärjestyksen rajoissa tehtäviensä ja tarkoitustensa toteuttamiseksi.
Hallinto laajemmassa merkityksessä eli toimeenpanevan vallan käyttäminen käsittää kaiken sen valtio-toiminnan, joka ei ole lainsäädäntöä eikä lainkäyttöä. Tässä hallinnossa voidaan erottaa toiselta puolen hallitus eli korkeimman vallan käyttäminen sekä toiselta puolen julkisten viranomaisten toimitettava hallinto ahtaammassa merkityksessä eli varsinainen hallinto.
Mikäli valtio itse toimittaa hallintoa omien viranomaistensa kautta, on se valtionhallintoa, mikäli hallinto on annettu kuntain tai muiden toimialallaan itsenäisten yhdyskuntain toimitettavaksi, on se niiden itsehallintoa.
Hallinto-oppi on yhteiskuntatieteen haara, joka käsittelee hallinnon periaatteita, esittäen, millaisen hallinnon tulee olla.
ms:Kerajaan
ja:政府
simple:Government
zh-cn:政府
Luokka:Hallinto
Luokka:Yhteiskuntatiede
OikeushistoriaOikeushistoria tutkii menneiden aikojen oikeusjärjestystä eri maissa.
- Oikeushistorian keskipisteessä on perinteisesti ollut roomalainen oikeus, sillä sen jälkivaikutus myöhäisemmässä eurooppalaisessa (ja epäsuorasti ulkoeurooppalaisessa) oikeudessa vaikuttaa vielä nykyäänkin.
- Toinen merkittävä oikeushistorian tutkimuskohde on varsinkin keskiajan osalta kirkollinen, ns. kanoninen oikeus.
- Lisäksi kussakin maassa pidetään yleensä omaa oikeushistoriaa itsenäisenä tutkimuskohteenaan
Oikeushistorian alaan kuuluvaa tutkimusta harjoitetaan Suomessa sekä oikeustieteellisen että humanistisen tiedekunnan puolella.
Luokka:Oikeushistoria
Luokka:Historian ajanjaksojaLuokka:Historia MidiaWiki:SavearticleGoym síðu
katalog elitarne.info Online Casinos Venezia alberghi cheap tickets
|
|
|
|
