Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Funktionalismi (arkkitehtuuri)

Funktionalismi (arkkitehtuuri)

] Funktionalismi on arkkitehtuurissa tyylisuuntaus ja modernin arkkitehtuurin metodi, jonka mukaan rakennus tulee suunnitella niin, että sen osat palvelevat kukin mahdollisimman hyvin tiettyä tarkoitusta. Siten erimerkiksi sellainen koristelu, jolla ei ole käytännön funktiota, tulee karsia suunnittelusta kokonaan pois. Funktionalismi kehittyi vastareaktiona 1900-luvun alun kertaustyyleille, jotka matkivat ja yhdistivät aiempien aikakausien tyylejä. Funktionalismin kukoistus ajoittui 1920- ja 1930-luvuille, jolloin sen merkittävimpiä edustajia olivat Bauhausin arkkitehuurikoulun johtajat Walter Gropius ja Ludwig Mies van der Rohe, hollantilainen De Stijl -ryhmä sekä arkkitehdit Le Corbusier ja Alvar Aalto. Funktionalismi jätti pysyvän jäljen myöhemmän 1900-luvun ja nykyajan moderniin rakennustaiteeseen.

Tyyli

Alvar Aalto Funktionalismin idean kiteytti amerikkalainen arkkitehti Louis Sullivan jo vuonna 1896 toteamalla, että "tarkoitus sanelee muodon". Myöhemmin Le Corbusier kutsui asuintaloa "koneeksi, jossa eletään". Funktionalismi johti muotojen yksinkertaistumiseen ja huonekalujen sekä rakennusten osien sovittamiseen paremmin massatuotantoon. Se tarjosi vastauksen ensimmäisen maailmansodan jälkeiseen asuntopulaan ja slummiutuneille umpikortteleille, jotka vaihtuivat valoisiin, samansuuntaisesti sijoitettuihin lamellikerrostaloihin. Teräsbetonista tuli suosittu materiaali, josta valmistetiin muun muassa eurooppalaiselle funktionalismille tyypillisiä pilarirunkoja ja tasakattoja. Kun kantavat pilarit sijoitettiin rakennuksen sisäosiin, voitiin rakennuksen julkisivu esimerkiksi vuorata koko pituudelta nauhaikkunoilla. Muita funktionalismin tunnusmerkkejä ovat suuret ja tasaiset, aineettomilta vaikuttavat lasi- ja rappauspinnat sekä kulmikkaat, laatikkomaiset ja vaakasuuntaan painottuneet muodot.

Funktionalismi Pohjoismaissa

Funktionalismi sai Pohjoismaissa ehkä enemmän jalansijaa kuin missään muualla maailmassa. Etenkin Suomessa ja Tanskassa oli useita kansainvälisesti merkittäviä arkkitehteja ja muotoilijoita. Kun muualla Euroopassa tyylisuuntausta kutsuttiin uusasialliseksi, rationaaliseksi, kansainväliseksi tai funktionaaliseksi, sai se Pohjoismaissa yleisnimityksen funktionalismi tai funkis (ruotsista lähtöisin oleva nimitys).

Suomi

Suomessa funktionalismin edelläkävijöitä olivat 1920-luvun nuoren polven arkkitehdit Alvar Aalto, Erik Bryggman, Pauli Blomstedt sekä Hilding Ekelund. Turusta tuli uuden suuntauksen tukikohta, jonka 700-vuotisnäyttelystä Alvar ja Aino Aalto sekä Bryggman tekivät modernismin manifestaation. Aallon suunnittelemat ensimmäiset toteutuneet funktionalistiset rakennukset olivat Turun Sanomien lehtitalo (1928–1930) ja niin sanottu standardivuokratalo Turun Läntisellä Pitkäkadulla (1927–1929). Aallon myöhemmät rakennukset, kuten Paimion parantola (1933), Viipurin kirjasto (1935) ja Villa Mairea (1938–1939), olivat suomalaisen arkkitehtuurin kansainvälisen menestyksen kulmakivinä. Suomessa puhtaasti funktionaalistyylisiä lähiöitä on vain vähän, toisin kuin Ruotsissa ja Tanskassa.

Tanska

Funktionalismin voidaan katsoa saapuneen Tanskaan vuonna 1930 silloisen Tukholman näyttelyn siivittämänä. Le Corbusierin innoittamana Mogens Lassen rakennutti useita funktionalistisia pientaloja Klampenborgiin 1930-luvulla. Tanskan arkkitehtuurin tärkein nimi oli kuitenkin Arne Jacobsen, joka useiden asuntokortteleiden ohella suunnitteli kuuluisuuteen nousseita huonekaluja. 1960-luvulla maahan rakennettiin useita valtavia asuinrakennuskomplekseja funktionalismin hengessä. Luokka:Arkkitehtuuri

Arkkitehtuuri

Arkkitehtuuri eli rakennustaide on taiteen muoto, jossa suunnitellaan rakennuksia sekä niihin liittyviä laajempia kokonaisuuksia esteettisestä näkökulmasta. Pienimuotoisimmillaan arkkitehtuuri voi olla ovenkahvan yksityiskohdan muotoilemista; toisaalta se voi käsittää myös kokonaisen maiseman tai kaupungin suunnittelun. Toisin kuin useimmat taiteenlajit, arkkitehtuuri on vahvasti kytköksissä käytännöllisyyteen, jonka tulee yhdistyä visuaalisuuden kanssa toimivan ratkaisun aikaansaamiseksi. Arkkitehtuuri on aina ilmentänyt aikakautensa tyyli-ihanteita. Lisäksi kulloinkin suosiossa tai parhaiten saatavilla olleet materiaalit ovat ohjanneet sen muotokieltä. Vastaavasti arkkitehtuuri on luonut tietynlaisen ilmeen infrastruktuuriin. Arkkitehtuurin fysikaalinen perusta on statiikassa eli siinä, miten eri elementit voivat tukea ja kannatella toisiaan eri voimien kohteina.

Arkkitehtuuri eri kulttuureissa

Länsimaisen arkkitehtuurin juuret ovat antiikin Kreikassa ja sen sopusuhtaisuutta ihannoivassa muotomaailmassa. Tämän jälkeen siinä on seurannut useita osittain päällekkäisiä kausia, jotka ovat seuranneet oman aikakautensa ja kulttuurinsa tyyliä. Muinaisen Egyptin arkkitehtuurin huipentumaa edustavat massiiviset hautarakennelmat kuten pyramidit, islamilaisessa arkkitehtuurissa taas palatsit ja moskeijat, kaukoidässä temppelit ja Etelä-Amerikassa intiaanien rakennusmonumentit. Perinteistä rakentamista kutsutaan usein kansanomaiseksi arkkitehtuuriksi. Se on anonyymia suunnittelua ja käytännönläheisempää kuin korkeakulttuurien arkkitehtuuri, mutta sisältää silti runsaasti visuaalisia elementtejä.

Arkkitehtuurin aikakausia ja tyylisuuntauksia


- Esihistoriallinen arkkitehtuuri
- Muinaisen Egyptin arkkitehtuuri
- Antiikin Kreikan arkkitehtuuri
- Antiikin Rooman arkkitehtuuri
- Bysantin arkkitehtuuri
- Romaaninen arkkitehtuuri
- Gotiikka
- Renessanssi
- Manierismi
- Barokki
- Rokokoo
- Uusklassisismi
- Empire
- Uusgotiikka
- Jugend
- Kansallisromantiikka
- Orgaaninen arkkitehtuuri
- Funktionalismi
- Modernismi
- Postmodernismi

Arkkitehtuurin alalajeja


- Kaupunkisuunnittelu
- Maisemasuunnittelu
- Sisustusarkkitehtuuri
- Puutarhasuunnittelu (arkkitehtuuri)

Arkkitehtuurin käsitteitä


- Kaari
- Holvi
- Kupoli
- Pylväs
- Parveke
- Kasetti
- Pinta-alat
  - Kerroksen ala
  - Rakennuksen kerrosala Luokka:Arkkitehtuuri ms:Seni bina ko:건축 ja:建築学 simple:Architecture th:สถาปัตยกรรมศาสตร์

Le Corbusier

Le Corbusier (oik. Charles Edouard Jeanneret-Gris) (s. 6. lokakuuta 1887, La Chaux-de-Fonds, Sveitsi – k. 27. elokuuta 1965, Roquebrune-Cap-Martin, Ranska) oli sveitsiläinen arkkitehti ja yksi 1900-luvun tunnetuimpia ja arvostetuimpia arkkitehteja. Yhdessä Ludwig Mies van der Rohen, Walter Gropiuksen ja Theo van Doesburgin kanssa hän oli modernin arkkitehtuurin edelläkävijöitä. Le Corbusier on myös suunnitellut erittäin haluttuja ja klassikoiksi nousseita huonekaluja. Corbusierin sanotaan olleen funktionalismin uranuurtaja. Unité d'Habitation ("asutuksen yhtenäisyys") on tunnettu rakennussuunnittelun pohja, jota lukuisat arkkitehdit ympäri maailman ovat kopioineet. Myös Suomessa Espoon Niittykummussa on 1964 rakennettu Unité d'Habitationin muunnos. Brasilian pääkaupungin Brasílian kaupunkisuunnitelmat perustuvat Le Corbusierin ideoihin, samoin intialaisen Chandigarhin kaupungin.

Linkkejä


- [http://www.fondationlecorbusier.asso.fr/ Le Corbusier -säätiön virallinen sivusto]
- [http://www.greatbuildings.com/buildings/Unite_d_Habitation.html Unite d'Habitation] Corbusier, Le Corbusier, Le ja:ル・コルビュジエ

Alvar Aalto

Hugo Alvar Henrik Aalto (3. helmikuuta 1898–11. toukokuuta 1976) oli suomalainen arkkitehti, akateemikko ja suunnittelija. Alvar Aalto syntyi Kuortaneella ja kuoli Helsingissä. Hänen vanhempansa olivat maanmittari Johan Henrik ja Selly Matilda Aalto (os. Hackstedt). Alvar Aallon ensimmäinen puoliso oli (1924-49) arkkitehti, sisustus-, lasi- ja huonekalusuunnittelija Aino Aalto os. Mandelin (Marsio) (1894-1949) ja toinen puoliso vuodesta 1952 arkkitehti Elsa-Kaisa (Elissa) Mäkiniemi (1922-1994).

Arkkitehtuuri

Aino Aalton Otaniemessä.]] Aallon tunnetuimpia teoksia Suomessa ovat Helsingin Finlandia-talo ja Kulttuuritalo (1958), laajat osat Rovaniemestä, Seinäjoen Aaltokeskus ja Suojeluskuntatalo, Viipurin kirjasto sekä Teknillisen korkeakoulun kampusalue Espoon Otaniemessä. Aallon teoksiin ulkomailla kuuluvat mm. opiskelija-asuntola :en:MIT:ssä (Boston, Yhdysvallat), asuintaloja Zürichissä (Sveitsi) ja taidemuseo Shirazissa (Iran). Aalto tunnetaan funktionalistina, joka tähtäsi melko yksinkertaisiin, geometrisiin, kauniisiin mutta samalla toimiviin rakennuksiin. Erityisesti Finlandia-taloa on kuitenkin kritisoitu siitä, että päällystysmateriaaliksi valittu marmori ei sovi Suomen ilmastoon ja hallin akustiset ominaisuudet ovat kehnot. Aallon merkittävimpiä suunnannäyttäjiä aikansa arkkitehtuurikentässä ovat Paimion parantola (1933), Villa Mairea ja Vuoksenniskan kirkko (1959). Aalto omaksui 1920-luvulla funktionalismin, mutta ei sitoutunut alkuperäisen bauhauslaisen suoraviivaisen funktionalismin varaan, vaan lähti 1920 – 1930-luvulla korostamaan humaanisuuden ja sosiaalisen omatunnon merkitystä. "Tutkimalla ihmisen perustarpeita arkkitehti voi ratkaista myös monimutkaisten rakennustehtävien keskeiset ongelmat", Aalto päätteli. Sotaa ennen Aalto käytti pääsääntöisesti funktionalismin klassisia tunnusmerkkejä: valkoisia, geometrisen yksinkertaisia seinäpintoja , kevyen näkoisiä rakenteita. Sodan jälkeen tilalle tuli inhimillisempi ja maanläheinen tilakäsitys sekä elävä tiilipinta. Selvimmin tämä uusi linja näkyi Keski-Suomessa Säynätsalon kunnantalossa (1952). Aallon taiteilijakoti ja arkkitehtitoimisto sijaitsevat museoituna Munkkiniemessä

Suunnittelu

Aalto on myös tunnettu huonekalujen ja lasiesineiden suunnittelijana. Aallon perustama Artek-yritys oli mukana lanseeraamassa maailmalle pohjoismaisen suunnittelun käsitettä. Aallon Savoy-maljakkoa on myös kutsuttu maailman tunnetuimmaksi lasiesineeksi, ja Iittala myy Aallon mallistoa edelleen. Alun perin Aallon ja Artekin tavoitteena oli tehdä huonekaluja jotka ovat toimivia ja joita mahdollisimman moni voisi ostaa. Nykyisin Artekin huonekalut ovat huomattavan kalliita. Tunnetuimpia Aallon suunnittelemia huonekaluja ovat kolmi- ja nelijalkainen pinottava jakkara, jakkaran selkänojallinen versio ja Paimion parantolaan suunniteltu lepotuoli. Jakkara on yksi kopioiduimpia Aallon suunnittelemia huonekaluja, useimmin kopio on nelijalkainen. Aalto kehitti yhdessä Korhosen huonekalutehtaan kanssa puun taivutus- ja laminointimenetelmiä. Tämän yhteistyön tuloksia ovat edellä mainitut erittäin tunnetut huonekalut.

Aiheesta muualla


- [http://www.alvaraalto.fi/museum/index.htm Aalto museo Jyväskylässä]
- [http://www.alvaraalto.fi Alvar Aalto]
- [http://www.artek.fi Artek] Aalto, Alvar Aalto, Alvar ja:アルヴァ・アールト

Yhdysvallat

Amerikan yhdysvallat (United States of America, U.S.A.) on liittovaltio Pohjois-Amerikassa, joka sijaitsee pääasiassa Pohjois-Amerikassa. Se koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta, ja sillä on useita maa-alueita. Suomenkielessä siihen viitataan nimillä Yhdysvallat, USA tai Amerikka. Viime vuosisadalla, etenkin toisen maailmansodan jälkeen, Yhdysvallat on tullut taloudellisesti, poliittisesti, sotilaallisesti, tieteellisesti, teknologisesti ja kulttuurisesti maailman tärkeimmäksi vaikuttajaksi.

Historia

Yhdysvallat perustettiin 1776 brittiläisten siirtokuntien pohjalle. Yhdysvallat on siitä lähtien kirinyt vanhan emämaansa rinnalle ja 1900-luvun toisen puoliskon kääntyessä jo vähintäänkin saavuttanut mahtavimmat kansakunnat taloudellisesti, poliittisesti ja asevoimilla mitaten. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1991 Yhdysvallat on ainoa olemassaoleva supervalta. Myös yhdysvaltalainen kulttuuri on levinnyt eri muodoissaan maapallon kaikkiin osiin. Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi 4. heinäkuuta 1776 ja tunnustettiin kansainvälisesti 3. syyskuuta 1783. Sitä ennen alkuperäiset 13 osavaltiota, jotka muodostivat Yhdysvallat olivat Ison-Britannian siirtomaita. Yhdysvallat laajeni Mississippin länsipuolelle ostamalla Ranskalta vuonna 1803 Louisianan alueen. Aluekauppa oli huomattavasti nykyistä Louisianan osavaltiota suurempi, hankitut alueet käsittävät nykyisin 23 % Yhdysvaltain pinta-alasta. Vuosina 1837—1839 kymmeniätuhansia intiaaneja pakkosiirrettiin Missisippin länsipuolelle. Vuonna 1845 Yhdysvaltoihin yhdistyi Meksikosta 1836 itsenäistynyt Texas. Meksikon kanssa käydyn sodan tuloksena Yhdysvaltoihin liitettiin 1848 suunnilleen nykyisten Kalifornian, Nevadan, Arizonan ja New Mexicon osavaltioiden alue. Yhdysvaltojen sisällissota käytiin 1861—1865. Siinä mustien orjuuden jatkumista halunneiden etelävaltioiden itsenäistymisyritys tukahdutettiin. Orjuus lakkautettiin kaikkialta Yhdysvalloista 1863. Pohjoisissa osavaltioissa se oli lakkautettu jo aiemmin. Alaskan alue ostettiin Venäjältä 1867. Viimeiset merkittävät aseelliset yhteenotot intiaanikansojen kanssa käytiin ns. aavetanssi-liikkeen yhteydessä 1890. Puerto Rico ja Filippiinit siirtyivät Yhdysvaltain hallintaan vuonna 1898 Espanjaa vastaan käydyn sodan tuloksena. Yhdysvallat liittyi ensimmäiseen maailmansotaan huhtikuussa 1917. Toiseen maailmansotaan Yhdysvallat liittyi joulukuussa 1941 Japanin hyökättyä Pearl Harborin laivastotukikohtaan. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat oli Neuvostoliiton vastapuolena ns. kylmässä sodassa, johon liittyivät myös Korean sota 1950—1953 ja Vietnamin sota 1964—1975.

Politiikka

Yhdysvallat koostuu 50:stä osavaltiosta, joilla on rajoitettu itsehallinto, liittovaltion lain ylittäessä osavaltioiden lait. Osavaltioiden lainsäädännön varaan jäävät omaisuuteen, teollisuuteen ja yritystoimintaan liittyvät säädökset, rikoslaki ja työsuojelu. Yhdysvaltain presidentillä ja hänen hallinnollaan (toimeenpaneva hallituselin, executive) on paljon valtaa liittovaltion johtamisessa. Tällä hetkellä presidenttinä toimii republikaanisen puolueen edustaja George W. Bush. Presidentin lisäksi lakiasäätävänä elimenä toimii kaksikamarinen Yhdysvaltain kongressi. Oikeuslaitos on erityisen itsenäinen, ja käyttää myös perustuslakikontrollivaltaa. Presidentin valitsevat osavaltioista valitut 538 valitsijamiestä neljän vuoden kaudelle. Kongressin jäsenten kausi on kaksi vuotta edustajainhuoneessa ja kuusi vuotta senaatissa. Yhdysvalloissa on nykyisellään kaksi pääpuoluetta, republikaanit ja demokraatit. Enemmistövaalitavan vuoksi muiden puolueiden pääseminen mukaan todelliseen politiikkaan on vaikeaa. Esimerkiksi sekä Vihreä puolue että Libertaari puolue ovat tosin keränneet äänestäjiä, mutta todellisuudessa, ilman ainuttakaan senaattoria ja kongressiedustajaa, ne ovat kaukana vaikuttamisen ytimestä, saati omasta presidentistä. Kaksipuoluejärjestelmän takia yhdysvaltalaiset puolueet ovat poliittiselta spektriltään laajempia kuin eurooppalaiset vastineensa – niitä on pidettävä lähinnä vaaliorganisaatioiksi rakennettuina sateenvarjokeräelminä, joilla ei ole yhteistä ohjelmaa ja yhteistä aatetta, yhdestä johtajasta puhumattakaan. Liittovaltion laajuisen vaalikampanjan järjestäminen on erittäin kallista, joten erilaisten rahoitusta antavien eturyhmien nähdään näin vaikuttavan päätöksentekoon.

Yhdysvaltain ulkopolitiikka

Yhdysvaltain ulkopolitiikka on ainakin viimeiset sata vuotta keskittynyt demokratian levittämiseen maailmaan. Perinne alkoi Yhdysvaltain-Espanjan sodasta, kun Yhdysvallat julisti vapauttavansa kuubalaiset Espanjan sorrosta. Vuonna 1914 presidentti Woodrow Wilson lupasi tehdä maailman turvalliseksi demokratialle. Hänen ohjelmansa mukaan perustettiin mm. Kansainliitto. Wilsonin aikana Yhdysvallat miehitti Meksikon ja nousi maihin Haitilla ja Dominikaanisessa tasavallassa. Presidentit Franklin D. Roosevelt ja Harry Truman tukivat demokratiaa Euroopassa Marshall-avun avulla ja NATO:n perustamisella. Tavoitteen saavuttamiseksi Yhdysvallat taisteli Koreassa ja Vietnamissa estääkseen kommunismin leviämisen. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen, johon pääsyynä oli presidentti Reaganin panos, Yhdysvallat jäi maailman ainoaksi supervallaksi. Presidentti Clinton haki Yhdysvalloille uutta asemaa lähtemällä mukaan rauhanpakottamiseen onnettomasti päättyneeseen Somalian operaatioon, joka sai Yhdysvaltain vetäytymään enemmistä yrityksistä. Clinton toimi kuitenkin välittäjänä sopimukseen johtaneissa neuvotteluissa palestiinalaisten ja Israelin välillä ja osallistui Serbian ilmapommituksiin Kosovon sodassa. Hänen seuraajansa George W. Bushin hallintokausi muuttui tyystin syyskuun 11. 2001 -iskujen seurauksena, jolloin Yhdysvallat sai sekä YK:n turvallisuusneuvoston että yleiskokouksen yksimielisen tuen turvallisuutensa takeeksi ja kansainvälisoikeudellisen valtuutuksen Afganistanin operaatiolle. Kansainvälinen kritiikki kuitenkin kasvoi kun Yhdysvallat jatkoi hyökkäämällä Irakiin ilman YK:n mandaattia. Demokratian levittäminen ja terrorismin vastainen sota ovat nykyään keskeiset Yhdysvaltain ulkopolitiikan julkilausutut päämäärät. Sekä Afganistanissa että Irakissa järjestettiin monipuoluevaalit Yhdysvaltain miehityksen jälkeen.

Viimeaikaisia väittelynaiheita

Kansainväliset tahot ovat välillä kritisoineet Yhdysvaltojen väkivaltaisia ja ihmisoikeusrikkomuksiksi nähtyjä toimia erityisesti War Against Terrorism-kampanjan aikana. Merkillepantavia kysymyksiä ovat Guantanamo Bayn laivastotukikohdassa vankeina säilytetyt Afganistanin sodat "laittomat taistelijat". Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali nostatti laajaa kansallista ja kansainvälistä huomiota vuonna 2004.

Osavaltiot

Pääartikkeli: Yhdysvaltojen osavaltiot Yhdysvallat koostuu 50 osavaltiosta (viimeisin osavaltioksi hyväksytty oli Alaska, sitä ennen Havaiji, Puerto Rico äänesti liittymistä vastaan), pääkaupungista Washingtonista, joka on suoraan keskushallinnon alainen piirikunta, sekä joukosta territorioita, jotka ovat lähinnä Karibianmeren ja Tyynen valtameren saaria. Territorioista tunnetuin on Puerto Rico. Yhdysvaltain osavaltiot: Alaskan osavaltio sijaitsee fyysisesti erillään Yhdysvaltain pääosasta, Kanadan luoteispuolella. Havaiji puolestaan on Amerikan mantereesta erillään oleva Tyynen valtameren saariryhmä.

Maantiede

Havaiji Pinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurimpana valtiona ja koko Pohjois-Amerikan mantereen levyisenä Yhdysvaltain maantiede vaihtelee suuresti: Floridan mangrovemetsistä maan keskiosan suurille tasangoille ja Mississippi–Missouri -jokijärjestelmään. Tasankojen länsipuolella nousevat Kalliovuoret, niiden länsipuolella on aavikkoja, tasankoja ja Tyynenmeren rannikon välimerellinen ilmastovyöhyke, luoteessa jopa sademetsät. Erillinen Alaska on pääasiassa arktista aluetta ja Havaiji vulkaaninen saariryhmä.

Talous

Yhdysvaltain kansantalous on maailman suurin ja bruttokansantuote henkeä kohti maailman korkeimpia. Yhdysvaltojen talous on markkinapohjainen, jossa yksityiset ihmiset ja yritykset tekevät tärkeimmät päätökset, ja liittovaltio ja osavaltio ostavat tarvittavat tavarat ja palvelut valtaosin yksityisiltä markkinoilta. Yhdysvaltain rahayksikkö on dollari, jota on käytetty yleisesti kansainvälisen kaupan rahayksikkönä. Myös taloustilastot muutettiin aiemmin useimmiten dollareiksi kansainvälistä vertailua varten. Yhdysvalloilla on laajat luonnonvarat, runsaasti kulta-, öljy-, hiili- ja uraaniesiintymiä. Tehokas maatalous tekee maasta yhden maailman suurimmista maatalousmaista. Pääasialliset viljelykasvit ovat maissi, vehnä, sokeri ja tupakka. Teollisuustuotteita ovat autot, lentokoneet ja elektroniikka. Pääasiallinen työllistäjä on nykyisin palvelut, jossa työskentelee 3/4 työvoimasta. Tärkeimmät kauppakumppanit ovat naapurit Kanada, Meksiko, Euroopan unioni ja Kaakkois-Aasian teollistuneet maat Japani, Intia ja Etelä-Korea. Myös kauppa Kiinan kanssa on huomattavaa. Vuonna 2002 Yhdysvallat oli maailman kolmanneksi suosituin turistikohde 41,9 miljoonalla kävijällä.

Yhteiskunta

Väestö

Etniset ryhmät

Pääartikkeli: Yhdysvaltain väestöjakauma Yhdysvallat on etnisesti hyvin monimuotoinen maa. Maassa on vähintään miljoonan edustajan etnisiä ryhmiä yli 31, ja lukemattomia pienempiä ryhmiä. Väestönlaskennassa väestö on jaettu rotuihin: valkoinen, afrikkalais-amerikkalainen, hispaano, aasialais-amerikkalainen tai alkuperäis-amerikkalainen. Aasialaisuus yhdistetään yleensä Kaakkois-Aasiaan, joten juuriltaan Lähi-Idästä kotoisin olevat putoavat kategorioiden väliin. Hispaano tarkoittaa henkilöä, jolla on Latinalais-Amerikkalaiset juuret rodustaan tai ihonväristään huolimatta. Väestösuhteet ovat: valkoiset 77,1 %; mustat 12,9 %, aasialaiset 4,2 %, intiaanit ja alaskan alkuperäisväestö 1,5%; Havaijin ja oseanian alkuperäisväestä 0,3%; muut 4% (2000) Yhdysvaltain eurooppalaisperäisestä väestöstä 23 %:lla on saksalaiset sukujuuret, irlantilaiset 16 %, englantilaiset 13 %, skotlantilaiset, alankomaalaiset ja italialaiset 6 %.

Uskonto

Uskonnollisten ryhmien osuudet väestöstä: protestantit 56%, katoliset 28 %, juutalaiset 2%, muut 4%, ei mitään 10% (1989) Suurin yksittäinen kirkkokunta on katolinen kirkko, sen jäljessä etelän baptistit, joka on pitkälti jakautunut mustien (eli afrikkalais-amerikkalaisten) ja valkoisten seurakuntiin. Yhdysvalloilla on uskonnollissävytteinen historia ja uskonnonvapautta pidetään erittäin tärkeänä. Monet varhaisista emigrantti- eli maahanmuuttajaryhmistä pakenivat Euroopan uskonnollisia vainoja Pohjois-Amerikkaan. Esimerkiksi vuonna 1620 yli sata puritaania lähti Englannista kuuluisalla Mayflower-laivalla ja perusti Uuden-Englannin ensimmäisen pysyvän siirtokunnan. Pohjois-Amerikkaan on paettu uskonnollisia ja etnisiä vainoja myöhemminkin, kuuluisana esimerkkinä juutalaisten joukkopako Natsi-Saksasta.

Koulutus

Yhdysvalloissa koulutus on osavaltion, ei siis liittovaltion, velvollisuus, ja lait ja säädökset vaihtelevat huomattavasti. Useimmissa osavaltioissa, kaikkien opiskelijoiden täytyy osallistua pakolliseen koulutukseen lastentarhasta (johon yleensä mennään 5-vuotiaana) lähtien luokkatasoon 12 asti, jolta valmistutaan yleensä 18 vuoden iässä (tosin joissain osavaltioissa opiskelijoiden annetaan vanhempien suostumuksella jäädä pois koulusta 16 vuoden iässä). Yhdysvaltalaiset korkeakoulut vaihtelevat erittäin kilpailukykyisistä kouluista, sekä yksityisistä (kuten Harvard University, Cornell University ja Princeton University) että julkisista (kuten North Carolina Chapel Hill ja University of Virginia), satoihin korkeatasoisiin paikallisiin ammattikorkeakouluihin avoimine sisäänpääsyperiaatteineen.

Kielet

Pääartikkeli: Yhdysvaltain kielet Suurin osa Yhdysvaltain asukkaista puhuu englantia, mutta myös espanjaa puhutaan melko laajalti, erityisesti maan eteläosissa. Maalla ei ole virallista kieltä, vaan osavaltiot saavat päättää kielestään vapaasti. Englannin kieli on hallitseva kieli (puhujia 82 % väestöstä), espanja (10 %) ja havaijin kieli ovat virallisia joissain osavaltioissa.

Kulttuuri

Yhdysvallat on viihteen jättiläinen, etenkin elokuva- ja tv-teollisuuden alalla (Hollywood).

Merkittävimmät luonnonvarat


- kivihiili
- öljy
- maakaasu
- tina
- kalkkikivi
- rautamalmi
- suola
- kalkki
- kipsi
- pii
- lyijy
- puu

Merkittävimmät vientituotteet


- koneet
- kulkuneuvot
- elektroniikka Luokka:Yhdysvallat zh-min-nan:Bí-kok ko:미국 ms:Amerika Syarikat ja:アメリカ合衆国 simple:United States th:สหรัฐอเมริกา

Louis Sullivan

thumb Louis Sullivan (1856–1924) oli yhdysvaltalainen arkkitehti. Häntä pidetään funktionalismin ja orgaanisen arkkitehtuurin pioneerina. Hänellä ja hänen arkkitehtitoimistollaan oli erityisen huomattava merkitys Yhdysvaltain pilvenpiirtäjien rakenteiden ja tyylin kehityksessä 1920- ja 1930-luvuilla.

Linkkejä


- http://www.geocities.com/SoHo/1469/sullivan.html
- http://www.bc.edu/bc_org/avp/cas/fnart/fa267/sullivan.html Sullivan, Louis

1896

Tapahtumia


- Henri Becquerel löysi radioaktiivisuuden.
- Etiopialaiset voittavat Italian armeijan Aduan taistelussa 1.3., Italia taipuu rauhaan ja sotakorvauksiin Addis Abeban rauhassa 26.10.
- 9. elokuuta - Pohjois-Lapissa sattui täydellinen auringonpimennys.

Syntyneitä


- 18. tammikuuta - Ville Ritola, suomalainen kestävyysjuoksija
- 15. syyskuuta - Maiju Gebhard, astiankuivauskaapin keksijä

Kuolleita


- 10. toukokuuta - Antti Ahlström, kauppaneuvos
- 3. lokakuuta - William Morris, englantilainen kirjailija ja graafinen suunnittelija
- 10. joulukuuta - Alfred Nobel, kemisti ja Nobel-palkinnon perustaja. Luokka:1896 ko:1896년 simple:1896

Tanska

Tanska on monarkia Pohjois-Euroopassa. Se sijaitsee Saksasta pohjoiseen, Norjasta etelään ja Ruotsista lounaaseen. Pinta-alaltaan se on muihin pohjoismaihin verrattuna pieni, vain 43 094 neliökilometriä. Väkiluku on samaa suuruusluokkaa muiden pohjoismaiden kanssa.

Historia

Tanskan yhdisti lopullisesti Harald Blåtand noin vuonna 980. Tällöin tanskalaiset tunnettiin viikinkeinä ja he ryöstelivät, kävivät kauppaa ja kolonisoivat suuria osia Euroopasta. Tanskan vallan alla olikin eri aikoihin Englanti, Norja, Ruotsi, Baltian rannikkoa ja Pohjois-Saksan rannikkoa. Skoone oli osa Tanskaa siihen asti kun se menetettiin Ruotsille vuonna 1658. Tanskan ja Norjan unioni lakkasi olemasta vuonna 1814 ja Norja päätyi uuteen unioniin Ruotsin kanssa. Vuonna 1864 käydyn Toisen Schleswigin sodan jälkeen Tanska joutui luopumaan Schleswig-Holsteinista Preussille. Tämän jälkeen Tanska on pitänyt kiinni neutraliteetti-linjasta eikä osallistunut ensimmäiseen maailmansotaan. 9. huhtikuuta 1940 Saksa hyökkäsi Tanskaan (Operaatio Weserübung). Tanska oli Saksan miehittämä miltein koko toisen maailmansodan ajan. Sodan jälkeen Tanska liittyi NATO:n ja vuonna 1973 Euroopan unioniin. Luettelo Tanskan kuninkaista.

Politiikka

Tanskan virallinen hallitsija on Tanskan kuningatar, mutta hänellä ei ole poliittista valtaa. Tanskan eduskunta (Folketing) säätää lait ja siihen kuuluu 179 jäsentä. Eduskunta valitaan joka neljäs vuosi, mutta pääministeri voi määrätä uudet eduskuntavaalit pidettäväksi aikaisemminkin.

Läänit

Luettelo Tanskan kuninkaista Tanska jaetaan 13 lääniin (amter) ja 271 kuntaan (kommuner).
- Frederiksborgin lääni
- Fynin lääni
- Kööpenhaminan lääni
- Nordjylland (Pohjois-Jyllannin lääni)
- Riben lääni
- Ringkjøbingin lääni
- Roskilden lääni
- Sønderjylland (Etelä-Jyllannin lääni)
- Storstrømin lääni
- Vejlen lääni
- Viborgin lääni
- Vestsjælland (Länsi-Sjellannin lääni)
- Århusin lääni Kolmella kunnalla on lääninoikeudet:
- Bornholm
- Fredriksberg
- Kööpenhamina Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat Tanskalle mutta niillä on autonominen asema. Kummallakin on kaksi paikkaa Tanskan eduskunnassa.

Maantiede

Färsaaret Tanska koostuu Jutlandin niemimaasta ja 405 saaresta joista 82 on asutettua. Tärkeimmät näistä ovat Fyn ja Själlanti. Bornholm sijaitsee Itämeressä Ruotsin kaakkoispuolella. Sillat yhdistävät monta saarista. Juutinrauman yli johtava Øresundin silta yhdistää Själlannin ja Ruotsin. Suuri Beltin silta yhdistää Fynin ja Själlannin. Tanskan pääkaupunki on Själlannin saarella, Juutinrauman länsipuolella sijaitseva Kööpenhamina, jonka ympäristössä asuu 1,8 miljoonaa ihmistä eli noin kolmannes tanskalaisista. Juutinrauman vastakkaisella puolella sijaitsevaan Malmön kaupunkiin pääsee siltaa pitkin. Lisäksi Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat Tanskalle, mutta niillä on laaja itsehallinto. Tanskan korkein piste on noin 173 metriä merenpinnan yläpuolella.

Väestöjakauma

Tanskassa puhutaan enimmäkseen tanskaa, mutta Saksan rajalla puhutaan myös saksaa. 84,3 % tanskalaisista kuuluu luterilaiseen Tanskan valtionkirkkoon, Den Danske Folkekirke. Noin 10% kuuluu muihin kristittyihin kirkkoihin ja muslimeja on 2% väestöstä. Muut uskonnot ja uskontokuntiin kuulumattomat mahtuva jäljelle jäävänä vajaaseen prosenttiin.

Kulttuuri

Tunnettuja tanskalaisia:
- Hans Christian Andersen, kirjailija
- Niels Bohr, fyysikko
- Tyko Brahe, tähtitieteilijä
- Karen Blixen, kirjailija
- Søren Kierkegaard, filosofi
- K E Løgstrup, filosofi
- Bjarne Stroustrup, C++-kielen kehittäjä
- Bertel Thorvaldsen, taiteilija
- Lars von Trier, ohjaaja

Merkittävimmät luonnonvarat


- öljy
- maakaasu
- kalkkikivi
- suola
- kala

Merkittävimmät vientituotteet


- koneet
- elintarvikkeet

Aiheesta muualla


- [http://maps.google.com/maps?ll=56.102683,9.733887&spn=2.720762,8.107910&z=10&t=h&hl=en Tanska Google Mapsissa] Luokka:Tanska fiu-vro:Taani als:Dänemark ms:Denmark zh-min-nan:Dan-kok ko:덴마크 ja:デンマーク simple:Denmark th:ประเทศเดนมาร์ก



Erik Bryggman

Erik William Bryggman (s. 7. helmikuuta 1891, Turku – k. 21. joulukuuta 1955, Turku) oli suomalainen arkkitehti. Bryggman valmistui arkkitehdiksi Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1916 ja työskenteli Helsingissä Sigurd Frosteruksen, Armas Lindgrenin ja Valter Jungin kanssa kunnes perusti oman toimiston Turkuun vuonna 1923. Bryggman osallistui useisiin kilpailuihin. Kotimaassa hänellä oli kuitenkin kova vastus, samoihin kilpailuihin osallistui usein myös Alvar Aalto (mm. Lounais-Suomen Maalaistentalo ja Paimion parantola). Vuonna 1929 Bryggman suunnitteli Aallon kanssa Turun 700-vuotisjuhlan messualueen. Näyttelystä muodostui ensimmäinen tietoinen funktionalismin manifesti Suomessa. Bryggman oli tutustunut uuteen suuntaukseen Saksassa, mm. Bauhausissa. Bryggmanin suunnittelemia rakennuksia ovat mm. Åbo Akademin kirjasto vuonna 1935, Paraisten siunauskappeli vuonna 1930, Turun Ylösnousemuskappeli n. vuonna 1940. Lisäksi Bryggman oli mukana suunnittelemassa Turun tuomiokirkon ja Turun linnan restaurointihankkeita. [http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=3124 Suomen rakennustaiteen museon esittely Bryggmanista] Bryggman, Erik

1928

Tapahtumia


- 6. tammikuuta - Thamesin tulvissa 14 hukkunutta.
- 17. tammikuuta - OGPU pidätti Lev Trotskin, hänet karkoitettiin Turkmenistaniin
- 12. maaliskuuta - Maltasta tuli Britannian dominio.
- 12. huhtikuuta - Pommiattentaatti Italian kuningasta vastaan Milanossa, 17 sivullista kuoli.
- 22. huhtikuuta - Maanjäristys tuhosi Korintin, 200 000 rakennusta tuhoutui.
- 23. toukokuuta - Pommi räjähtää Italian konsulaatissa Buenos Airesissa, 22 kuollutta
- 20. kesäkuuta - Punica Rasic ampui kolme opposition edustajaa ja haavoitti kolmea Jugoslavian parlamentissa.
- 16. heinäkuuta - Leon Toral murhasi Alvaro Obregonin Meksikon presidentin
- 25. elokuuta - Ahmed Zogu julistaa itsensä Albanian kuninkaaksi Zog I. Hänet kruunataan 1. syyskuuta.
- 7. lokakuuta - Haile Selassie kruunattiin Abyssinian kuninkaaksi (ei vielä keisariksi).
- 31. joulukuuta - Big Benin lyönnit välitetään ensimmäisen kerran radiossa.

Muuta


- Maginot-linjan rakennustyöt aloitettiin Saksaa vastaan.
- Coca-Cola saapui Eurooppaan Amsterdamin olympialaisten aikana.
- Turkki vaihtoi arabialaiset kirjaimet latinalaisiin
- Naiset saivat äänioikeuden Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Syntyneitä


- 27. helmikuuta - Ariel Sharon
- 6. maaliskuuta - Gabriel García Márquez - kirjailija.
- 4. toukokuuta - Hosni Mubarak
- 14. kesäkuuta - Che Guevara
- 26. heinäkuuta - Stanley Kubrick
- 6. elokuuta - Andy Warhol
- 14. syyskuuta - Alberto Korda, Che Guevara-valokuvan ottaja.
- 9. lokakuuta - Einojuhani Rautavaara
- 7. joulukuuta - Noam Chomsky - kielitieteilijä ja poliittinen toisinajattelja.
- 15. joulukuuta - Eve Bunting, kirjailija.
- 31. joulukuuta – Veijo Meri, kirjailija.
- Sauvo 'Saukki' Puhtila - musiikkialan konkari.

Kuolleita


- 11. tammikuuta - Thomas Hardy, kirjailija
- 25. huhtikuuta - Pjotr Wrangel, valkoinen venäläinen kenraali
- 30. elokuuta - Wilhelm Wien, fyysikko Luokka:1928 ms:1928 ko:1928년 ja:1928年 simple:1928 th:พ.ศ. 2471

1927

Tapahtumia


- 7. tammikuuta - Ensimmäinen transatlanttinen puhelinsoitto New Yorkista Lontooseen.
- 9. tammikuuta - Sotilasvallankaappaus murskattiin Lissabonissa.
- 12. helmikuuta - Ensimmäiset brittijoukot saapuivat Kiinaan, Shanghaihin. Miehitystä protestoitiin yleislakolla.
- 10. maaliskuuta - Albaniassa liikekannallepano Jugoslavian hyökkäyksen varalta.
- 12. huhtikuuta - Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta muutti nimensä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeksi kuningaskunnaksi, koska Irlannin vapaavaltio ei enää ollut osa sitä.
- 12. huhtikuuta - Guomindangin joukot surmasivat kommunistityöläisiä Shanghaissa.
- 22. huhtikuuta - Suuri Mississippin tulva on Yhdysvaltojen historian suurin luonnonkatastrofi.
- 9. toukokuuta - Australian parlamentti kokoontui ensimmäisen kerran Canberrassa.
- 11. toukokuuta - Yhdysvaltain Academy of Motion Picture Arts and Sciences perustettiin. Se alkoi jakaa omaa nimeään kantavia elokuva-alan palkintoja (katso Oscar-palkinto)
- 20. toukokuuta - Saudi-Arabia sai itsenäisyyden.
- 20. toukokuuta - Charles Lindbergh ylitti Atlantin lentokoneella ilman välilaskuja.
- 22. toukokuuta - 8,6 richterin maanjäristys surmasi 200 000 Kiinassa.
- 23. toukokuuta - Televisio esitellään ensimmäistä kertaa yleisölle.
- 24. toukokuuta - Yhdistynyt kuningaskunta katkaisi diplomaattisuhteet Neuvostoliittoon agitaation ja vakoilun vuoksi.
- 27. toukokuuta - Ford lopetti T-mallin valmistuksen.
- 4. kesäkuuta - Jugoslavia katkaisi diplomaattisuhteet Albaniaan.
- 7. kesäkuuta - Neuvostoliiton lähettiläs Voikov salamurhattiin Varsovassa.
- 9. kesäkuuta - Neuvostoliitto teloitti 20 brittidiplomaattia vakoilusta.
- 29. kesäkuuta - Maan pohjoisimmassa osassa sattui täydellinen auringonpimennys.
- 10. heinäkuuta - Irlannin vapaavaltion varapresidentti Kevin O'Higgins murhattiin Dublinissa.
- 15. heinäkuuta - Yli 200 kuoli mellakoissa Wienissä.
- 1. elokuuta - Kiinan Kansan vapautusarmeija perustettiin kommunistisen puolueen sotilassiiveksi Nanchangin kansannousun aikana.
- 23. elokuuta - Italialaiset anarkistit Nicola Sacco ja Bartolomeo Vanzetti teloitettiin Bostonissa. Teloituksen seurauksena mellakoita Lontoossa, Pariisissa ja Saksassa.
- 12. marraskuuta - Lev Trotski erotettiin NKP:sta, Josif Stalin jäi Neuvostoliiton kiistattomaksi johtajaksi.

Syntyneitä


- 10. tammikuuta - Olof Palme (k. 1986)
- 24. tammikuuta - Leo Jokela, näyttelijä
- 20. helmikuuta - Sidney Poitier, kirjailija
- 27. helmikuuta - Aira Samulin
- 16. huhtikuuta - Benedictus XVI, paavi
- 4. heinäkuuta - Gina Lollobrigida, näyttelijä
- 6. heinäkuuta - Janet Leigh, näyttelijä
- 14. lokakuuta - Roger Moore, näyttelijä
- 16. lokakuuta - Günter Grass, kirjailija
- 27. syyskuuta - Romano Scarpa, ankkapiirtäjä

Kuolleita


- 1. kesäkuuta - J. B. Bury, historioitsija
- 2. lokakuuta - Svante Arrhenius, kemisti, fysikaalisen kemian perustaja Luokka:1927 ms:1927 ko:1927년 ja:1927年 simple:1927 th:พ.ศ. 2470

1929

Tapahtumia


- 6. tammikuuta - Kuningas Aleksandar I hajotti parlamentin ja nimesi Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunnan uudelleen Jugoslavian kuningaskunnaksi. Mitään muuta kansallisuutta ei tunnustettu kuin "jugoslaavi".
- 10. tammikuuta - Hergén sarjakuvahahmo Tintti teki ensiesiintymisensä sarjakuvassa Tintti neuvostojen maassa.
- 17. tammikuuta - Elzie Crisler Segarin Kippari-Kalle teki ensiesiintymisensä.
- 18. tammikuuta - Trotski karkoitettiin Neuvostoliitosta. Hän pakeni Turkkiin ja anoi turvapaikkaa Ranskasta ja Saksasta.
- 11. helmikuuta - Italia ja Pyhä istuin solmivat sopimuksen Vatikaanivaltiosta.
- 14. helmikuuta - Ystävänpäivän verilöyly: Seitsemän Al Caponen kanssa kilpailevaa gansteria murhattiin Chicagossa.
- 18. helmikuuta - Ensimmäiset Oscar-palkinnot jaettiin.
- 3. maaliskuuta - Jesus Aguirren vallankaappausyritys Meksikossa.
- 31. toukokuuta - Britannian vaalit johtavat umpikujaan, liberaalipuolueesta tulee ratkaisija vallanjaossa.
- 8. kesäkuuta - Ramsay MacDonald perustaa Labour-hallituksen.
- 5. heinäkuuta - Scotland Yard takavarikoi kaksitoista D.H. Lawrencen alastonmaalausta siveettöminä.
- 24. heinäkuuta - Ranskan pääministeri Raymond Poincaré eroaa terveyssyistä, Aristide Briand tulee hänen seuraajakseen.
- 24. heinäkuuta - Kellogg-Briandin sopimus kielsi sodan ulkopolitiikan välineenä. Se allekirjoitettiin Pariisissa 27. elokuuta 1928 ja kaikkiaan 62 valtiota liittyi siihen. Nürnbergin oikeudenkäynnissä nostettiin se nojalla syytteitä rikoksista rauhaa vastaan.
- 8. elokuuta - Saksalainen ilmalaiva Graf Zeppelin aloitti maailmanympärilennon (päättyi 29. elokuuta).
- 5. syyskuuta - Aristide Briand esittelee suunnitelman "Euroopan yhdysvalloista".
- 7. syyskuuta - Höyrylaiva Kuru kaatui ja upposi Näsijärvellä Tampereen edustalla, 133-138 kuollutta.
- 17. syyskuuta - Liettuan presidentti Augustinas Voldemaras syrjätettiin vallankaappauksessa, johtoon Antas Smetona.
- 22. lokakuuta - Aristide Briandin hallitus kaatui Ranskassa.
- 24. lokakuuta - Suuri lama alkaa: Musta torstai, jota seuraa Musta tiistai (20. lokakuuta) – New Yorkin pörssi romahtaa ja maailmanlaajuinen talouskriisi alkaa.
- 18. marraskuuta - 7,2 richterin maanjäristys Newfoundlandin etelärannikolla rikkoi 12 merenalaista lennätinkaapelia ja laukaisi tsunamin, joka surmasi 28 Burin niemimaan alueella.
- 29. marraskuuta - Amiraali Richard Byrd lensi ensimmäisenä etelänavan yli.
- 2. joulukuuta - Ensimmäinen puhelinkioski otettiin käyttöön Lontoossa.
- Lapuan liike muodostettiin.
- Suomen itsenäisyyspäivä säädettiin palkalliseksi vapaapäiväksi.
- Edwin Hubble osoitti galaksien liikkuvan poispäin (Hubblen laki)

Syntyneitä


- 3. tammikuuta - Gordon Moore, Intelin perustaja
- 3. tammikuuta - Sergio Leone, elokuvaohjaaja (k. 1989)
- 15. tammikuuta - Martin Luther King Jr., amerikkalainen ihmisoikeusaktivisti (k. 1968)
- 10. helmikuuta - Jerry Goldsmith, elokuvamusiikin säveltäjä (k. 2004)
- 15. helmikuuta - Graham Hill, Formula 1 -ajaja (k. 1975)
- 1. huhtikuuta - Milan Kundera, kirjailija
- 10. huhtikuuta - Max von Sydow
- 4. toukokuuta - Audrey Hepburn, näyttelijä (k. 1993)
- 12. kesäkuuta - Anne Frank
- 2. heinäkuuta - Imelda Marcos, Filippiinien diktaattorin Ferdinand Marcosin vaimo.
- 24. elokuuta - Jasser Arafat (k. 2004)
- 21. lokakuuta - Ursula K. Le Guin, tieteis- ja fantasiakirjailija
- 15. marraskuuta - Erkki Lahdes, kasvatustieteen professori
- 16. marraskuuta - Aarne Laurila, professori

Kuolleita


- 13. tammikuuta - Wyatt Earp, sheriffi ja saluunanpitäjä
- 4. huhtikuuta - Carl Benz, autoinsinööri
- 20. maaliskuuta - Ferdinand Foch, ranskalainen marsalkka, länsirintaman ylipäällikkö ensimmäisessä maailmansodassa.
- 29. joulukuuta - Wilhelm Maybach, saksalainen autotehtailija Luokka:1929 ms:1929 ko:1929년 ja:1929年 simple:1929 th:พ.ศ. 2472

Paimio

Paimio (ruotsinkielinen nimi: Pemar) on Suomen kaupunki (vuodesta 1997), joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kaupungissa asuu 9792 ihmistä ja sen pinta-ala on 240,15 km² josta 0,83 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 41,28 asukasta/km². Paimio tunnetaan ympäri maailmaa vuonna 1933 valmistuneesta funktionalistisesta Paimion sairaalasta, jonka on suunnitellut kuuluisa arkkitehti Alvar Aalto.

Kyliä

Aakoinen, Ala-Kaleva, Anttila, Aro, Askala, Auvola, Eppi, Evais, Fuila, Hakkapyöli, Halkilahti, Hanhijoki, Heikoinen, Hirvonpää, Huso, Ilttula, Immainen, Iso, Iso Preitilä, Jaakoppi (S:t Jakob), Jalkala, Juntola, Kaila, Kaimala, Kaistila, Kaivosi, Kajanoja, Kauhais, Kerkola, Keski-Kaleva, Kevola, Kinkka, Kirnula, Korkeakylä, Kovala, Kruusila, Kruuvais, Kulhomäki, Kuoppila, Kurki, Kyllelä, Kyysilä, Laaroinen, Laiterla, Loppi, Lovi, Luuspää, Majankulma, maljamäki, Marjavuori, Meisala, Meltola, Merianttila, Miettula, Munkkila, Nakolinna, Naskarla, Nummenpää, Oinila, Pappila, Penimäki, Pennais, Penttilä, Perälä, Potkela, Rautalho, Rekottila, Rukkijoki, Räpälä, Saari, Sattela, Sievola, Siililä, Silkkilä, Silvola, Skörbäck, Spurilankylä, Suksela, Taatila, Tamero, Tanisi, Toikkala, Tupila, Tuuvala, Vartsalo, Viksberg, Villisi, Vista, Vuoltee, Vähä Heikoinen, Yrjövuori Luokka:Suomen kaupungit

1933

Tapahtumia


- 5. tammikuuta - Golden Gate -sillan rakennus alkoi San Franciscossa.
- 30. tammikuuta - Edouard Daladier muodosti uuden hallituksen Ranskassa.
- 30. tammikuuta - Adolf Hitler nimitettiin Saksan valtakunnankansleriksi.
- 4. helmikuuta - Kapina hollantilaisella panssarilaiva Zeven Provinciënilla.
- 15. helmikuuta - Giuseppe Zangara yrittää murhata Franklin D. Rooseveltin Miamissa, mutta surmaakin Chicagon pormestarin Anton J. Cermakin.
- 17. helmikuuta - Kieltolaki päättyi Yhdysvalloissa, Blaine Act salli 3,2 vol-% oluen myynnin.
- 25. helmikuuta - USS Ranger, ensimmäinen varta vasten suunniteltu lentotukialus laskettiin vesille.
- 27. helmikuuta - Saksan valtiopäivätalo, Reichstag, tuhopoltetaan. (Katso: Natsien valtaannousu)
- 4. maaliskuuta - Franklin Delano Roosevelt astuu virkaan Yhdysvaltain presidenttinä Herbert Clark Hooverin seuraajana.
- 5. maaliskuuta - Laman vuoksi Roosevelt määrää kaikki pankit suljettaviksi. (Rahaliikenne jatkui 13. maaliskuuta).
- 5. maaliskuuta - Kansallissosialistinen puolue sai 43,9% äänistä Saksan vaaleissa. SPD 18,3%, KPD 12,3%, Zentrumspartei 11,2%, DNVP 8%.
- 20. maaliskuuta - Dachaun, ensimmäisen keskitysleirin rakentaminen tulee päätökseen. Se otetaan käyttöön 22. maaliskuuta.
- 23. maaliskuuta - Reichstag päättää antaa Adolf Hitlerille diktaattorin aseman (Ermächtigungsgesetz, laki kansan ja valtion kurjuuden helpottamiseksi).
- 27. maaliskuuta - Japani erosi Kansainliitosta.
- 1. huhtikuuta - Natsit järjestävät Julius Streicherin johdolla päivän mittaisen boikotin juutalaisia liikkeitä vastaan.
- 5. huhtikuuta - Haagin kansainvälinen tuomioistui päätti Grönlannin kuuluvan Tanskalle ja tuomitsi Norjan maihinnousut. Norja tyytyi päätökseen.
- 11. huhtikuuta - Saksan poliisi sulkee Bauhausin.
- 11. huhtikuuta - Lentäjä William Lancaster lähti Englannista tavoitteenaan tehdä nopeusennätys lennossa Cape Towniin. Hänen ruumiinsa löytyi 1962 Saharasta.
- 26. huhtikuuta - Gestapo perustettiin.
- 27. huhtikuuta - Stahlhelm liittyy natsipuolueeseen.
- 2. toukokuuta - Ensimmäinen nykyaikainen havainto Loch Nessin hirviöstä.
- 10. toukokuuta - Sensuuri: Saksassa natsit järjestävät julkisia kirjanpolttajaisia. Heinrich Mannin, Erich Maria Remarquen, Karl Marxin, Heinrich Heinen, Ernst Blochin ja Sigmund Freudin teokset joutuvat tulilinjalle.
- 17. toukokuuta - Vidkun Quisling ja Johan Bernhard Hjort muodostavat Nasjonal Samlingin, Norjan natsipuolueen.
- 21. kesäkuuta - Kaikki muut puolueet kuin NSDAP kiellettiin Saksassa.
- 4. heinäkuuta - Mohandas Gandhi tuomittiin vankilaan.
- 14. heinäkuuta - Uusien puolueiden perustaminen kiellettiin Saksassa.
- 20. heinäkuuta - 500 000 osoitti mieltään antisemitismiä vastaa Hyde Parkissa, Lontoossa.
- 30. elokuuta - Air France aloitti lennot 250 koneella.
- 3. syyskuuta - Alejandro Leroux muodosti uuden hallituksen Espanjassa.
- 12. syyskuuta - Fyysikko Leó Szilárd saa liikennevaloissa seistessään idean ketjureaktiosta.
- 1. lokakuuta - Salamurhayritys Itävallan kansleria Engelbert Dollfussia vastaan.
- 16. lokakuuta - Saksa ilmoitti eroavansa Kansainliitosta (virallisesti 19. lokakuuta).
- 29. lokakuuta - José Antonio Primo de Rivera perustaa Falange Españolan.
- 16. marraskuuta - Yhdysvallat ja Neuvostoliitto solmivat diplomaattisuhteet.
- 16. marraskuuta - Brasilian presidentti Getúlio Dornelles Vargas julistaa itsensä diktaattoriksi.
- 29. joulukuuta - Legioonalaisliikkeen (Mişcarea Legionară) natsit surmaavat presidentti Ion Gheorghe Ducan Romaniassa.

Muita tapahtumia


- XI yleinen kirkolliskokous ottaa käyttöön vanhan kirkkoraamatun Vanhan testamentin.

Syntyneitä


- 16. tammikuuta - Susan Sontag, kirjailija
- 25. tammikuuta - Corazón Aquino, Filippiinien presidentti
- 13. helmikuuta - Kim Novak, näyttelijä
- 18. helmikuuta - Yoko Ono, laulaja, taiteilija ja John Lennonin vaimo
- 21. helmikuuta - Nina Simone, yhdysvaltalainen laulaja († 2003)
- 14. maaliskuuta - Michael Caine, näyttelijä
- 14. maaliskuuta - Quincy Jones, tuottaja, säveltäjä
- 22. maaliskuuta - May Britt, näyttelijä
- 19. huhtikuuta - Jayne Mansfield, näyttelijä
- 20. huhtikuuta - Birgitta Andersson, näyttelijä
- 3. toukokuuta - James Brown, muusikko
- 23. toukokuuta - Joan Collins, näyttelijä
- 11. kesäkuuta - Gene Wilder, näyttelijä
- 18. elokuuta - Roman Polański, elokuvaohjaaja
- 3. marraskuuta - Michael Dukakis, Yhdysvaltalainen poliitikko, vuoden 1988 demokraattien presidenttiehdokas.
- 23. joulukuuta - Akihito, Japanin keisari

Kuolleita


- 5. tammikuuta - Calvin Coolidge, Yhdysvaltain presidentti
- 22. maaliskuuta - Uuno Kailas
- 25. joulukuuta - Francesc Macià, presidentti, Generalitat de Catalunya (Katalonian autonominen hallitus). ms:1933 ko:1933년 ja:1933年 simple:1933 th:พ.ศ. 2476

Viipuri

Viipuri (ven. Вы́борг, Vyborg, ruots. Viborg) on kaupunki Neuvostoliitolle luovutetulla alueella, Venäjällä, Suomenlahden rannikolla, Kannaksella. Viipurin pääkatu on Lenina prospekt, entiseltä nimeltään Torkkelinkatu.

Historia

Viipurin perusti traditionaalisen näkemyksen mukaisesti Torkkeli Knuutinpoika vuonna 1293 Ruotsin suomalaisten ja karjalaisten asuttamille alueille kohdistuneen ja valtakunnan alueita itään laajentavan kolmannen ristiretken aikana. Pähkinäsaaren rauhassa 1323 kaupungista tuli virallisesti Ruotsin valtakunnan osa. Suuren pohjan sodan (isovihan) jälkeen vuoden 1721 Uudenkaupungin rauhassa Venäjä sai Viipurin Ruotsilta ja se liitettiin Tsaarin Venäjään. Venäjän vallattua lopun Suomen, nk. Uuden Suomen, Ruotsilta Suomen sodassa 1808, koko Vanha Suomi ja sen osana Viipuri liitettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1812. Vuonna 1812 Viipurin asukkaista 44% oli suomenkielisiä, 14% ruotsinkielisiä ja 12% saksalaisia ja loput venäläisiä. Siviilielämässä saksalaisilla oli määräävin asema. [http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/viipuri/viipurihist.htm] Vuonna 1917 Suomi julistautui itsenäiseksi. Viipuri oli Suomen sisällissodassa ensin punaisten puolella, kunnes valkoiset valloittivat sen 29. huhtikuuta 1918. Ennen talvisotaa Viipuri oli Suomen toiseksi suurin kaupunki (80 000 asukasta) ja Helsingin ohella kansainvälisin. Se oli myös Viipurin läänin hallintokaupunki. Talvisodassa kaupunki vaurioitui pahoin, mutta Puna-armeija ei saanut sitä vallattua. Moskovan rauhansopimuksessa se kuitenkin jäi muun luovutetun Karjalan alueen kanssa Neuvostoliitolle. Jatkosodassa Suomi valtasi Viipurin takaisin 1941 ja kunnosti pahoin tuhotun kaupungin huomattavan nopeassa ajassa jälleen asuinkelpoiseksi. Kaupunki menetettiin jälleen 20. kesäkuuta 1944. Jatkosodan jälkeen Viipuri jäi Neuvostoliitolle, joka asutti sen omilla asukkaillaan.

Nykytila

Nykyään Viipuri on suosittu turistikohde suomalaisten keskuudessa ja sinne pääsee helposti linja-autolla tai Saimaan kanavaa pitkin. Kaupungissa asuu 78 800 (2004) asukasta. Kaupungissa on vanhoja suomalaisia rakennuksia, jotka ovat luhistumispisteessä tai rapistuvat kuten Alvar Aallon suunnittelema kirjasto. Kaupungin luonteeseen on vaikuttanut sen sijainti rajan lähellä - asukkaina on enimmäkseen rajavirkailijoita ja teollisuuden palveluksessa työskenteleviä. Teollisuuslaitoksia Viipurissa toimiikin yli 20. Varsinkin kauppatorin ja -hallin eteen pysähtyneitä linja-autojen turisteja on takavuosina ryöstetty ja huijattu, ja mm. passeja on ryöstön jälkeen myyty takaisin omistajilleen. Sen seurauksena suomalaisturistien määrä on vähentynyt (tilanne kesällä 2005), vaikka alue on puhdistettu rikollisista. Viipurissa on vuoden 2005 aikana avattu sushi-ravintola, hypermarket Karusel, ja pitkään työn alla ollut ns. Lallukan talon remontti on saatu loppusuoralle. Katuverkostoa on myös uusittu.

Nähtävyyksiä

Viipurin keskeisin nähtävyys on 1200-luvun lopulta peräisin oleva Viipurin linna. Kaupunkia on myös ainoana suomalaisena kaupunkina ympäröinyt kaupunginmuuri, joka purettiin 1800-luvulla. Muurista on jäänteenä Keskiajan lopulta peräisin oleva ns. Raatitorni ja hiukan myöhempää perua oleva Pyöreä torni eli Pässinlinna, joka on ollut ravintolakäytössä jo vuodesta 1923. Torkkeli Knuutinpojan torilla sijaitseva Viipurin raatihuone on nykyään asumiskäytössä. Viipurin 700-vuotisjuhliin vuonna 1993 entisöitiin Torkkeli Knuutinpojan patsas, joka sijoitettiin alkuperäiselle paikalleen kaupunginmuseon eteen. Torilla sijaitsee myös vanha päävartiorakennus sekä Weckrothin kauppiassuvun nykyään autiona oleva asuintalo. Talon ostaneen rakennusfirman on määrä entisöidä rakennus vuoteen 2008 mennessä. Viipurissa on säilynyt yli 200 suomalaista julkista ja asuinrakennusta. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä on Monrepos'n puisto, jota on 2000-luvulla hieman kunnostettu suomalaisten aloitteesta.

Linkkejä


- [http://www.vyborg.ru Viipurin kaupungin kotisivut] Virallinen sivusto
- [http://www.viipurikeskus.fi Viipuri-keskuksen sivut]
- [http://www.viipuri.net Wiipuri-Yhdistys ry:n sivut]
- [http://www.vanhaviipuri.com www.vanhaviipuri.com] - sisältää kuvia Luokka:Karjalankannas Luokka:Viipuri Luokka:Leningradin alueen kaupungit Luokka:Suomen entiset kunnat ko:비보르크

1938

Tapahtumia


- 20. tammikuuta - Egyptin kuningas Farukin ja Farida Zulficarin häät Kairossa.
- 10. helmikuuta - Romanian Kaarle II sai perustuslain muutoksella diktaattorin oikeudet.
- 3. maaliskuuta - Saudi-Arabiasta löydettiin öljyä.
- 12. maaliskuuta - Anschluss: Saksan joukot miehittivät Itävallan, liittämisestä Suur-Saksaan ilmoitettiin seuraavana päivänä.
- 15. maaliskuuta - Neuvostoliitto ilmoitti virallisesti Nikolai Buharinin teloitetuksesta.
- 18. maaliskuuta - Meksiko kansallisti ulkomaisen öljytuotannon maan rajojen sisäpuolella.
- 12. huhtikuuta - Edouard Daladierista Ranskan presidentti.
- 5. toukokuuta - Vatikaani tunnusti Francon hallituksen Espanjassa.
- 22. kesäkuuta - Joe Louis(USA) voittaa Max Schmelingin (Saksa) "vuosisadan nyrkkeilyottelussa" 124 sekunnissa.
- 25. kesäkuuta - Tri. Douglas Hyde valittiin ensimmäiseksi Irlannin presidentiksi.
- 3. heinäkuuta - Höyryveturi Mallard saavutti uuden maailmanennätysnopeuden: 126 mailia tunnissa.
- 10. heinäkuuta - Howard Hughes saavutti uuden nopeusennätyksen 91 tuntia kestäneellä maailmanympärilennolla.
- 29. syyskuuta - Münchenin sopimus Natsi-Saksan, Italian, Britannian ja Ranskan välillä. Saksalle luovutetiin Tšekkoslovakian sudeettialueet.
- 1. lokakuuta - Saksan joukot marssivat Sudeeteille.
- 5. lokakuuta - Tšekkoslovakian presidentti Edvard Beneš erosi.
- 17. lokakuuta - Jan Syrovýn hallitus aloitti Tšekkoslovakiassa. Parlamentti valitsi maan presidentiksi 30. päivä Emil Háchan.
- 30. lokakuuta - Orson Wellesin radiokuunnelma The War of the Worlds aiheutti paniikkia Yhdysvaltain itärannikolla.
- 9. marraskuuta - Kristalliyö: 7500 juutalaisten yritystä tuhottiin, 267 synagogaa poltettiin, 91 tapettiin ja 25000 juutalaista pidätettiin Saksassa.
- 22. joulukuuta - Kaiser Wilhelm instituutin tutkija Otto Hahn havaitsi ensimmäisen kerran uraanin ja toriumin fission. Havainto julkaistiin 6. tammikuuta 1939 Naturwissenschaften-lehdessä.
- 23. joulukuuta - Etelä-Afrikan rannikolta pyydystettiin sukupuuttoon kuolleeksi luultu varsieväkala (Latimeria chalumnae).
- 23. joulukuuta - Francon nationalistit aloittivat hyökkäyksen Kataloniaan.

Muita tapahtumia


- XII yleinen kirkolliskokous ottaa käyttöön vanhan kirkkoraamatun Uuden testamentin.

Sodat


- Espanjan sisällissota (1936–1939)
- Kiinan–Japanin sota (1937–1945)

Syntyneitä


- 5. tammikuuta - Juan Carlos I, Espanjan kuningas
- 10. tammikuuta - Donald Knuth, matemaatikko ja tietojenkäsittelyteoreetikko
- 31. tammikuuta - Beatrix, Alankomaiden kuningatar
- 11. helmikuuta - Manuel Noriega, panamalainen kenraali ja diktaattori
- 8. huhtikuuta - Kofi Annan, YK:n pääsihteeri
- 30. huhtikuuta - Larry Niven, kirjailija
- 18. toukokuuta - Erkki Toivanen, toimittaja ja ulkomaankirjeenvaihtaja (eläkkeellä)
- 28. heinäkuuta - Alberto Fujimori, Perun presidentti 1990–2000
- 8. elokuuta - Leonid Kutšma, Ukrainan presidentti
- 6. syyskuuta - Gustav Hägglund, kenraali
- 2. marraskuuta - Sofía, Espanjan kuningatar

Kuolleita


- 2. tammikuuta - Georges Méliès, ranskalainen elokuvan pioneeri
- 13. maaliskuuta - Nikolai Buharin, neuvostopolitiikko ja intellektuelli.
- 10. marraskuuta - Kemal Atatürk, Turkin perustaja
- 25. joulukuuta - Karel Čapek, tšekkiläinen kirjailija, sanan "robotti" keksijä. Luokka:1938 ms:1938 ko:1938년 ja:1938年 simple:1938 th:พ.ศ. 2481

Ruotsi

Ruotsi on pohjoismainen perustuslaillinen monarkia. Sillä on yhteinen maaraja Suomen lisäksi Norjan kanssa.

Historia

Pääartikkeli: Ruotsin historia Ruotsin nykyisistä kieliryhmistä vanhin ovat mahdollisesti saamelaiset. Kuitenkin myös indoeurooppalainen kielimuoto, josta ruotsin kieli vähitellen on kehittynyt, levisi maahan jo kivikaudella. 800- ja 900-lukujen aikana eteläisessä Ruotsissa vallitsi viikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja kolonosoivat Itämeren alueella, Venäjällä ja aina Mustallamerellä asti. Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla. Suomesta tuli osa Ruotsia joskus 1100- ja 1200-luvun aikana. Suomea kutsuttiin 1300- ja 1400-luvuilla ruotsalaisissa asiakirjoissa Itämaaksi. Vuonna 1389 perustettiin Kalmarin unioni, kun Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningaskunnat tulivat saman hallitsijan alaisiksi. 1400-luvulla Ruotsi taisteli päästäkseen irti Tanskan vallasta. Ruotsi erosi unionista vuonna 1521 ja erosta tuli lopullinen kun Kustaa Vaasasta tuli Ruotsin kuningas 1523. 1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta, erityisesti kuningas Kustaa II Aadolfin ansiosta. 1700-luvulla Ruotsin suurvalta-asema luhistui. Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin Suuressa Pohjan sodassa. Suomen sodassa vuonna 1808 Venäjä valtasi Suomen Ruotsilta. Ruotsi oli puolueeton ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Kylmän sodan aikana Ruotsi pysyi myös puolueettomana. Ruotsi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995.

Politiikka

Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttävät yksikamarinen parlamentti (valtiopäivät, ruotsiksi riksdag) sekä pääministerin johtama hallitus. Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Ruotsin eduskuntapuolueita ovat (suluissa kansanedustajien määrä)
- Socialdemokraterna (Sosiaalidemokraattinen puolue) (144)
- Moderata samlingspartiet (Kokoomuspuolue) (55)
- Folkpartiet liberalerna (Kansanpuolue) (48)
- Kristdemokraterna (Kristillisdemokraatit) (33)
- Vänsterpartiet (Vasemmistopuolue) (30)
- Centerpartiet (Keskustapuolue) (22)
- Miljöpartiet de Gröna (Ympäristöpuolue) (17) Ruotsissa on Sosiaalidemokraattisen puolueen muodostama vähemmistöhallitus, jota tukevat Vasemmistopuolue ja Ympäristöpuolue. Pääministeri on Göran Persson.

Sisäpolitiikka

Ruotsin suuri saavutus oli 1930-luvulta alkaen erityinen sosiaalivaltio eli Kansankoti (Folkhemmet) joka melkoisesti paransi kansalaisten taloudellista asemaa ja yhdenvertaisuutta. 1980-luvun lopulla Ruotsin taloudellinen tilanne on kuitenkin muuttunut epävarmemmaksi, mikä on johtanut hyvinvointivaltion rahoituskriisiin, mikä vaikeutti järjestelmän ylläpitoa.

Kansainväliset suhteet

Ruotsi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen Dag Hammarskjöld oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953-1961. Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Liittoutumattomuudella on Ruotsissa vankka kansan tuki. Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsen 1.1.1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan union jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3% ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta euroon, kun se täyttää ns. Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät Euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä. euro

Läänit

Ruotsi on jaettu 21 lääniin (län). Läänit on edelleen jaettu 290 kuntaan (kommun). Ruotsi jaetaan myös tradition mukaan maihin (land) (Sveanmaa, Göötanmaa sekä Norlanti) ja maakuntiin (landskap).
- Blekingen lääni
- Gotlannin lääni
- Gävleborgin lääni
- Hallannin lääni
- Jämtlannin lääni
- Jönköpingin lääni
- Kalmarin lääni
- Kronobergin lääni
- Norrbottenin lääni (Pohjoispohjan lääni)
- Skoonen lääni
- Södermanlannin lääni
- Taalainmaan lääni
- Tukholman lääni
- Upsalan lääni
- Värmlannin lääni
- Västerbottenin lääni (Länsipohjan lääni)
- Västernorlannin lääni (Länsi-Norlannin lääni)
- Västmanlannin lääni
- Länsi-Göötanmaan lääni
- Örebron lääni
- Itä-Göötanmaan lääni

Maantiede

Ruotsin maantiede Ruotsi on sekä pinta-alaltaan (450 000 neliökilometriä) että väestöltään (noin 9 miljoonaa) jonkin verran Suomea suurempi. Ruotsin pääkaupunki on Tukholma. Muita kaupunkeja ovat muun muassa Malmö, Göteborg, Uppsala, Haaparanta, Luulaja ja Uumaja. Katso Luettelo Ruotsin kunnista.

Väestö

Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, suurin vähemmistökieli on suomi. Maalla ei kuitenkaan ole Suomen tapaan lainsäädännöllä määrättyä virallista kieltä ruotsin hallitsevasta asemasta huolimatta. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romaani ja jiddish. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran (Gällivare), Jokkmokkin ja Kiirunan kunnissa ja niiden läheisyydessä. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa. Vähemmistökielillä ei kuitenkaan ole samaa asemaa kuin ruotsilla Suomessa. Romaanilla ja jiddishillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä. Ruotsissa asuu suuri määrä ulkomaalaissyntyisiä maan vapaamielisen pakolaisten vastaanoton ja 1960- 1980-luvulle vallinneen aktiivisen siirtotyöläispolitiikan ansiosta. Suurin osa ruotsalaisista on luterilaisia. Vielä muutamia vuosia sitten luterilaiseen kirkkoon kuuluminen oli pakollista, ja sen lisäksi sai kuulua johonkin muuhun uskontokuntaan. Ruotsalaiset ovat yleisesti ottaen huomattavasti suomalaisia vähemmän uskonnollisia.

Talous

Ruotsin talous painottuu voimakkaammin metalli- ja kemianteollisuuteen samoin kuin Suomen. Volvo, Saab, Ericsson, Tetrapak, Asea ja Nobel ovat olleet ruotsalaisen talouselämän kivijalkoja ja omistus on monimutkaisten, eri äänivaltaisten osakkeiden kautta keskittynyt muutamalla mahtiomistajalle muun muassa Wallenberg-suvulle. Viime vuosien aikana omistus on monessa yhtiössä siirtynyt kansainväliseen omistukseen ja tämä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen.

Merkittävimmät luonnonvarat


- sinkk