Geologia
Geologia (kreikan sanoista γη- (ge-, "maa") ja λογος (logos, "tiede")) on tieteenala, joka tutkii Maata ja sen historiaa, rakennetta, koostumusta sekä sen muotoutumiseen vaikuttavia tapahtumia.
Richard de Bury käytti ensimmäisen kerran termiä geologia vuonna 1473. Nykyisessä merkityksessä sanaa käyttää ensimmäisen kerran Jean-André de Luc vuonna 1778. Termin virallisti Bénédict de Saussure vuonna 1779.
Geologia jaetaan kallioperägeologiaan ja maaperägeologiaan.
Osa-alueita
- gemmologia
- geodynamiikka
- geofysiikka
- geokemia
- geomorfologia
- glasiaaligeologia
- historiallinen geologia
- hydrogeologia
- kvartäärigeologia
- maaperägeologia
- malmigeologia
- merigeologia
- mineralogia
- paleontologia
- petrologia
- sedimentologia
- taloudellinen geologia
- ympäristögeologia
Aiheesta muualla
- [http://www.gtk.fi Geologian tutkimuskeskus]
- [http://www.hut.fi/Yksikot/Geodesia/ TKK:n Geodesian laboratorio]
- [http://www.hut.fi/Yksikot/MateriaaliKallio/ TKK:n materiaali- ja kalliotekniikan osasto]
Luokka:Geologia
ja:地質学
zh-cn:地质学
Maa:Yleisnimenä maa tarkoittaa maaperää tai valtiota.
Maa on Aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien. Maan keskietäisyys Auringosta on noin 150 miljoonaa kilometriä, eli määritelmän mukaisesti 1 AU. Maan kiertoaika Auringon ympäri on 365 vuorokautta 6 tuntia ja pyörähdysaika oman akselinsa ympäri on n. yksi vuorokausi eli 23 tuntia 56 minuuttia ja 4,10 sekuntia. Maapallon pyörähdysaika saattaa hieman muuttua luonnonilmiöiden, asteroidi-iskujen yms tapahtumien johdosta. Muutos on silti hyvin vähäistä. Esimerkiksi Joulukuussa 2004 tapahtuneen maanjäristyksen ja tsunamin johdosta maapallon pyörähdysaika pieneni 3 mikrosekunnilla (lähde: tähdet ja avaruus -lehti 1/2005 sivu 4)
Maan ikä on noin 4500 miljoonaa vuotta.
Maalla on yksi kiertolainen: Kuu. Se on emoplaneettaansa verrattuna suhteellisesti suurempi kuin yksikään toinen Aurinkokunnan kuu (pois lukien Pluton kuu Kharon). Paria voi pitää lähes kaksoisplaneettana.
Maan kiertorata Auringon ympäri ei ole täysin ympyrämäinen, vaan tarkkaan ottaen ellipsi, jonka toisessa polttopisteessä on Aurinko tai oikeastaan tämän massakeskipiste. Maa on lähinnä Aurinkoa, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi, ja vastaavasti kauimpana, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on kesä. Vuodenaikojen vaihtelu johtuu kuitenkin siitä, että Maan akseli on 23,44 astetta kallellaan ratatason normaaliin nähden. Maan akseli on sen napojen kautta kulkevaksi kuviteltu suora. Tällä hetkellä akseli osoittaa lähelle Pohjantähteä. Auringon ja Kuun vaikutuksesta akseli kuitenkin kiertyy hitaasti, ja esimerkiksi 12000 vuoden kuluttua pohjoinen taivaannapa sijaitsee Vegan lähistöllä. Ilmiötä kutsutaan prekessioksi. Täyteen prekessiokierrokseen kuluu noin 26000 vuotta.
Maan ilmakehä ja vesivaippa
Maa on ainoa Aurinkokunnan planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä vettä; se peittää noin 70 % koko pallon pinnasta. Tästä se onkin saanut kutsumanimen "sininen planeetta". Maapallon kuivan maan pinta-ala onkin lähes täsmälleen sama kuin puolet pienemmän Marsin koko ala.
Maan ilmakehä koostuu pääasiassa typestä (78 %) ja
hapesta (21 %). Ihmiselämän kannalta tärkeää on että
hiilidioksidia ilmassa on alle prosentti. Planeetan ja ilmakehän
paksuuksien suhde on samaa luokkaa kuin omenan ja sen kuoren. Pinnalta
katsottuna ilmakehän näkyvin ominaisuus on sen sinisyys, joka syntyy,
kun valo siroaa kaasumolekyyleistä (Rayleigh-sironta). Valon
spektrin sinisen pään aallonpituudet siroavat eniten. Ilman sirontaa
taivas näyttäisi mustalta. Samasta ilmiöstä johtuen Aurinko näyttää
keltaiselta tai punaiselta riippuen valon ilmakehässä kulkeman matkan
pituudesta. Ilmakehä päästää lävitseen vain osan Auringon säteilystä,
ja esimerkiksi haitallinen ultraviolettisäteily kilpistyy suurelta
osin monen kymmenen kilometrin korkeudella sijaitsevaan
otsonikerrokseen.
Maa on nykytietämyksen mukaan maailmankaikkeuden
ainoa planeetta, jolla varmasti on elämää. Elämän esiintymisen
mahdollistavat mm. nestemäinen vesi ja Auringon jatkuva
valoenergiavirta. Ilmakehässä oleva suurehko happimäärä sen sijaan on
Maan kasviston aikaansaama ja on taas eläinten, myös ihmisten,
elinehto.
Maan kuori ja vaippa
elämä
Maan kiinteä kuorikerros koostuu paristakymmenestä mannerlaatasta, jotka "kelluvat" vaipan raskaamman kiviaineksen päällä. Laatat liikkuvat alituisesti toistensa suhteen, aiheuttaen maanjäristyksiä ja tulivuoritoimintaa, lähinnä laattojen reunoilla, jossa ne törmäävät tai työntävät toisensa alle. Toisaalta uutta laattamateriaalia eli merenpohjaa muodostuu valtamerten keskellä, esim. Islannissa, jossa kiviaines tupruttaa esiin Maan vaipasta. Laattaliikkeen energianlähde on sama radioaktiivinen hajoaminen josta enempää myöhemmin.
Maan ydin
Maan sisäinen koostumus on meille elintärkeä. Planeetalla on nimittäin
jatkuvan radioaktiivisen hajoamisen ansiosta sula rauta-nikkeli-ydin,
joka saa aikaan voimakkaan magneettikentän, mikä
suojaa elämää vaaralliselta säteilyltä sekä Auringosta tulevalta
suurienergiseltä hiukkaspommitukselta. Lähellä napa-alueita
hiukkaspommitus voidaan nähdä paljain silmin öiseen aikaan värikkäinä
revontulina. Magneettikentän vangitsemat Auringosta tulevat hiukkaset koostavat van Allenin vyöhykkeet.
Maan magneettikenttä jonka voimakkuus on 0,000025 - 0,00005 teslaa, heikkenee aika-ajoin ja vaihtaa napaisuuttaan. Sama napaisuus kestää yleensä satojatuhansia vuosia.
Maan ytimen tutkiminen
Porauksilla on päästy 10 kilometrin syvyyteen maankuoren sisälle, mutta Maan vaippa kuoren alla on yhä koskematon.
Epäsuoraa tietoa Maan sisäosista saadaan tutkimalla maanjäristysten ja ydinräjäytysten yhteydessä syntyviä seismisiä aaltoja.
Ydin ei kuitenkaan ole aivan saavuttamaton, koska Kalifornian teknisessä korkeakoulussa planeettoja tutkiva David Stevenson on keksinyt erikoisen keinon vaipan tutkimiseen. Ensin räjäytetään maankuoreen syvä halkeama muutaman megatonnin vetypommilla. Halkeamaan kaadetaan samalla kertaa 100 000 tonnia sulaa rautaa, joka omalla painollaan painuu syvemmälle 400 km/vrk. Mukana pitäisi olla myös nyrkinkokoinen luotain, joka lähettää tietoja vaipan lämpötilasta, sähkönjohtavuudesta ja kemiallisesta koostumuksesta. Tietä raivaava sula rauta voi tosin sotkea mittauksia jonkin verran. Tutkimuksen raportit välitetään maanpinnalle ääniaaltoina, sillä radioaallot pysähtyvät paksuihin maakerroksiin. Vaippa ulottuu 3000 km syvyyteen, jonka jälkeen sula rauta viimeistään pysähtyy Maan metalliytimen tullessa vastaan.
Stevenson itse sanoo hämmästyvänsä paljon, jos suunnitelma joskus toteutuu.
Maailmankartta
Maailmankartta on kartta maapallon pinnasta.
Topografinen maailmankartta
Valitse haluamasi karttaruutu suurennettavaksi
kartta
kartta
kartta
Linkkejä
- [http://www.space.com/scienceastronomy/nasa_core_030514.html Space.com. NASA Meets Hollywood: Real Mission Proposed to Earth's Core]
Katso myös
- Maantiede
Luokka:Planeetat
Luokka:Maa
zh-min-nan:Tē-kiû
ko:지구
ms:Bumi
ja:地球
simple:Earth
th:โลก
1473
Tapahtumia
-
Syntyneitä
- 19. helmikuuta - Nikolaus Kopernikus, puolalainen tähtitieteilijä.
Kuolleita
-
Luokka:1400-luku
ko:1473년
simple:1473
1778 Tapahtumia
- 26. marraskuuta - James Cook on ensimmäinen eurooppalainen, joka löytää Mauin
- Joseph Brahmah kehitti nykyaikaisen WC-pöntön idean. Sisätiloissa sijaitsevat, viemäriverkostoon kytketyt WC:t tosin alkoivat yleistymään vasta myöhään 1800-luvun loppupuolella.
Syntyneitä
- 9. syyskuuta - Clemens Brentano, saksalainen kirjailija
- 15. marraskuuta - Giovanni Battista Belzoni, italialainen egyptologi
Kuolleita
- 10. tammikuuta - Carl von Linné, ruotsalainen tiedemies
- 28. kesäkuuta - Jean-Jacques Rousseau, filosofi
Luokka:1700-luku
ms:1778
ko:1778년
1779 Tapahtumia
- 1. lokakuuta - Kustaa III perusti Tampereen
- Antoine Lavoisier nimeää hapen
Syntyneitä
-
Kuolleita
- 14. helmikuuta - James Cook, brittiläinen tutkimusmatkailija
Luokka:1700-luku
ms:1779
ko:1779년
simple:1779
GemmologiaGemmologia, jalokivioppi, on jalokivien tutkimista. Akateemisissa piireissä se voidaan laskea osaksi mineralogiaa, mutta työnkuvaltaan gemmologi on lähempänä kultaseppää kuin mineralogia.
Suomen Gemmologinen seura ry järjestää alan koulutusta ja jakaa diplomigemmologin titteleitä. Diplomigemmologin toimenkuvaan kuuluvat mm. jalokivien tutkimus, tunnistus, luokittelu, aitoustodistusten kirjoittaminen ja hinta-arviointi.
Aiheesta muualla
- [http://koti.phnet.fi/lahden.kiviharrastajat/Sivut/LKHLinkit.html Lahden Kivikerhon linkkilista]
Luokka:Harrastukset
Luokka:Geologia
Luokka:Korutaide
GeodynamiikkaGeodynamiikka on Maapallon ja maan kiinteiden osien liikkeita
tutkiva tieteenala. Tutkimuskohteisiin kuuluu:
- Maan rotaatioliike, siis napaliike ja vuorokauden pituuden vaihtelut
- Mannerlaattojen hidas liike, laattatektoniikka
- Postglasiaalinen maannousu mm. Fennoskandiassa ja Pohjois-Kanadassa
- Paikallisia ja alueellisia erillisliikkeita, jotka voivat olla luonollisia tai ihmisten aiheuttamia (antropogeenisia).
Käytetyt mittaustekniikat ovat
- Geodeettinen paikannus, mm. satelliittipaikannus
- Tarkkavaaitus
- Painovoimamittaus.
Linkit
- [http://www.fgi.fi/osastot/geodesia/default.htm Geodeettinen laitos, Geodesian ja geodynamiikan osasto]
- [http://www.nkg.fi/geodyn.html NKG:n Geodynamiikan työryhmä]
Luokka:Geotieteet
MineralogiaMineralogia tutkii mineraaleja, kivi- ja maalajien rakennusaineita. Mineraalit ovat kiteisiä yhdisteitä, jotka koostuvat pääasiassa hapesta, piistä ja raudasta. Erilaisia mineraaleja on tunnistettu tuhansia, mutta suurin osa maankuoresta koostuu muutamasta yleisimmästä mineraalista, kuten kvartsista ja maasälvästä.
Mineraalien syntyyn vaikuttavat kemiallinen koostumus, lämpötila ja paineolosuhteet. Samasta kemiallisesta koostumuksesta syntyy olosuhteista riippuen useita erilaisia mineraaleja. Nämä olosuhteet pystytään selvittämään mineralogisilla menetelmillä, mineraaleja tutkimalla. Mineralogian avulla pystytään osaltaan rekonstruoimaan geologisia prosesseja, menneisyyttä ja arvioimaan tulevaa.
Mineralogisia tutkimusmenetelmiä ovat mm. petrografia ja röntgenmikroanalyysimenetelmät.
Katso myös
- Geotieteet
Luokka:Geologia
ja:鉱物学
SedimentologiaSedimentologia on geologian osa-alue, joka tutkii sedimenttikiviä. Sedimenttikivet ovat syntyneet kun hiekkaa tai savea on pikkuhiljaa kasaantunut esim. joen tuomana merenpohjaan tai tuulen kasaamina hiekkadyyneinä. Tunnetuin sedimenttikivityyppi on hiekkakivi.
Sedimenttikivistä löytyy joskus fossiileita, ja tätä kautta sedimentologialla on yhteys paleontologiaan.
Sedimentologia on erityisesti Suomessa hyvin pieni tieteenala, sillä maassamme ei ole merkittäviä sedimenttikiviesiintymiä.
Luokka:Geologia
ms:Sedimentologi
Luokka:GeologiaGeologiaan liittyviä artikkeleja.
Luokka:Geotieteet
ko:분류:지질학
ja:Category:地質学
th:Category:ธรณีวิทยา
AlagoaAlagoa can refer to:
Brazil
- Alagoas, a northeastern state
- Alagoa, Minas Gerais
- Alagoa Grande, Paraíba
- Alagoa Nova, Paraíba
- Conceição das Alagoas, Minas Gerais
- Estrela de Alagoas, Alagoas
Portugal
- Alagoa, Portalegre
seo Rolety opisy gg Hotels Warsaw eurotax
|
