:: wikimiki.org ::

Geologinen Ajanlasku

Geologinen ajanlasku

Geologinen ajanlasku eli geologinen aikataulu jakaa maapallon historian sellaisiin geologisiin kausiin ja jaksoihin, joita erottavat kivilajien suuret vaihtelut, katkokset kerrosten järjestyksessä sekä muutokset fossiileissa.
- Pennsylvania- ja Mississippi-kausi erottuvat vain Pohjois-Amerikan kerrostumissa. Esimerkiksi Euroopassa kivihiilikausi oli yhtenäinen.
- Prekambri käsittää kaikki kambrikautta edeltävät ajanjaksot.

Aikajana

ImageSize = width:800 height:100 PlotArea = left:65 right:15 bottom:20 top:5 AlignBars = justify Colors = id:epoch value:rgb(0.7,0.7,1) # light blue id:period value:rgb(1,0.7,0.7) # light red id:era value:rgb(1,1,0.7) # light yellow id:eon value:rgb(1,0.7,1) # light purple id:black value:black Period = from:-4567.17 till:0 TimeAxis = orientation:horizontal ScaleMajor = unit:year increment:500 start:-4500 ScaleMinor = unit:year increment:100 start:-4500 Define $markred = text:"
- " textcolor:red shift:(0,3) fontsize:10 PlotData= align:center textcolor:black fontsize:8 mark:(line,black) width:25 shift:(0,-5) bar:eoni color:eon at: 0 align:right $markred at: -542 align:left $markred from: -542 till: 0 text:fanerotsooinen from:-2500 till: -542 text:proterotsooinen from:-3800 till: -2500 text:arkeeinen from: start till: -3800 text:hadeinen bar:maailmank. color:era from: -65.5 till: 0 text:K~t shift:(0,1.5) from: -251 till: -65.5 text:meso~tsooi~nen shift:(0,1.5) from: -542 till: -251 text:Paleo~tsooinen~nen shift:(0,1.5) from: -1000 till: -542 text:neoprote-~rotsooinen shift:(0,1.8) from:-1600 till: -1000 text:mesoproterotsooi-~nen from:-2500 till: -1600 text:paleoproterotsooinen from:-2800 till: -2500 text:neo-~arkeei-~nen shift:(0,1.5) from:-3200 till: -2800 text:meso-~arkeei-~nen shift:(0,1.5) from:-3600 till: -3200 text:palo-~arkeeinen shift:(0,1.5) fontsize:7 from:-3800 till: -3600 text:eo-~arkeei-~nen shift:(0,2) from:start till: -3800 bar:kausi color:period fontsize:6 from: -23.03 till: 0 from: -65.5 till: -23.03 from: -145.5 till: -65.5 from: -199.6 till: -145.5 from: -251 till: -199.6 from: -299 till: -251 from: -359.2 till: -299 from: -416 till: -359.2 from: -443.7 till: -416 from: -488.3 till: -443.7 from: -542 till: -488.3 from: -630 till: -542 text:Ed. from: -850 till: -630 text:Cryo-~genian from: -1000 till: -850 text:Ton-~ian from: -1200 till: -1000 text:Sten-~nian from: -1400 till: -1200 text:Ect-~asian from: -1600 till: -1400 text:Calym-~mian from: -1800 till: -1600 text:Stath-~erian from: -2050 till: -1800 text:Oro-~sirian from: -2300 till: -2050 text:Rhy-~acian from: -2500 till: -2300 text:Sid-~erian from: start till: -2500 ImageSize = width:800 height:100 PlotArea = left:65 right:15 bottom:20 top:5 AlignBars = justify Colors = id:epoch value:rgb(0.7,0.7,1) # light blue id:period value:rgb(1,0.7,0.7) # light red id:era value:rgb(1,1,0.7) # light yellow id:eon value:rgb(1,0.7,1) # light purple id:filler value:gray(0.8) # background bar id:black value:black Period = from:-542 till:0 TimeAxis = orientation:horizontal ScaleMajor = unit:year increment:100 start:-500 ScaleMinor = unit:year increment:10 start:-540 Define $markred = text:"
- " textcolor:red shift:(0,3) fontsize:10 Define $markgreen = text:"
- " textcolor:green shift:(0,3) fontsize:10 PlotData= align:center textcolor:black fontsize:8 mark:(line,black) width:25 shift:(0,-5) bar:eoni color:eon at: 0 align:right $markred at: -542 align:left $markred from: -542 till: 0 text:Phanerozoic bar:maailmank. color:era at: 0 align:right $markgreen at: -65.5 align:left $markgreen from: -65.5 till: 0 text:Cenozoic from: -251 till: -65.5 text:Mesozoic from: -542 till: -251 text:Paleozoic bar:kausi color:period fontsize:8 from: -23.03 till: 0 text:Neo-~gene shift:(0,0.5) from: -65.5 till: -23.03 text:Paleo-~gene shift:(0,0.5) from: -145.5 till: -65.5 text:Cretaceous from: -199.6 till: -145.5 text:Jurassic from: -251 till: -199.6 text:Triassic from: -299 till: -251 text:Permian from: -359.2 till: -299 text:Carboniferous from: -416 till: -359.2 text:Devonian from: -443.7 till: -416 text:Sil-~urian shift:(0,0.5); from: -488.3 till: -443.7 text:Ordovician from: -542 till: -488.3 text:Cambrian ImageSize = width:800 height:100 PlotArea = left:65 right:15 bottom:20 top:5 AlignBars = justify Colors = id:epoch value:rgb(0.7,0.7,1) # light blue id:period value:rgb(1,0.7,0.7) # light red id:era value:rgb(1,1,0.7) # light yellow id:eon value:rgb(1,0.7,1) # light purple id:black value:black Period = from:-65.5 till:0 TimeAxis = orientation:horizontal ScaleMajor = unit:year increment:10 start:-60 ScaleMinor = unit:year increment:1 start:-65 Define $markgreen = text:"
- " textcolor:green shift:(0,3) fontsize:10 PlotData= align:center textcolor:black fontsize:8 mark:(line,black) width:25 shift:(0,-5) bar:maailmank. color:era at: 0 align:right $markgreen at: start align:left $markgreen from:start till: 0 text:Kenotsooinen bar:kausi color:period from: -23.03 till: 0 text:Neogeeni from:start till: -23.03 text:Paleogeeni bar:epookki color:epoch from: -0.1 till: 0 from: -1.806 till: -0.1 text:P from: -5.332 till: -1.806 text:plio-~seeni shift:(0,1) fontsize:6 from:-23.03 till: -5.332 text:mioseeni from:-33.9 till:-23.03 text:oligoseeni from:-55.8 till:-33.9 text:eoseeni from:start till:-55.8 text:paleoseeni

Ulkoisia englanninkielisiä linkkejä:

- [http://www.stratigraphy.org/geowhen/ GeoWhen Database ]
- [http://www.bbc.co.uk/history/games/rocky/indextime.html BBC Interactive Time Line]

Katso myös

- Mannerliikunnat
- Paleomagnetismi
- Paleoklimatologia
- Jääkausiajat
- Evoluutio
- Elämä Luokka:Ajanlasku Luokka:Geologia Luokka:Geologiset ajanjaksot ko:지질 시대 ja:地質時代 [[zh:地質時代

Maa

:Yleisnimenä maa tarkoittaa maaperää tai valtiota. Maa on Aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien. Maan keskietäisyys Auringosta on noin 150 miljoonaa kilometriä, eli määritelmän mukaisesti 1 AU. Maan kiertoaika Auringon ympäri on 365 vuorokautta 6 tuntia ja pyörähdysaika oman akselinsa ympäri on n. yksi vuorokausi eli 23 tuntia 56 minuuttia ja 4,10 sekuntia. Maapallon pyörähdysaika saattaa hieman muuttua luonnonilmiöiden, asteroidi-iskujen yms tapahtumien johdosta. Muutos on silti hyvin vähäistä. Esimerkiksi Joulukuussa 2004 tapahtuneen maanjäristyksen ja tsunamin johdosta maapallon pyörähdysaika pieneni 3 mikrosekunnilla (lähde: tähdet ja avaruus -lehti 1/2005 sivu 4) Maan ikä on noin 4500 miljoonaa vuotta. Maalla on yksi kiertolainen: Kuu. Se on emoplaneettaansa verrattuna suhteellisesti suurempi kuin yksikään toinen Aurinkokunnan kuu (pois lukien Pluton kuu Kharon). Paria voi pitää lähes kaksoisplaneettana. Maan kiertorata Auringon ympäri ei ole täysin ympyrämäinen, vaan tarkkaan ottaen ellipsi, jonka toisessa polttopisteessä on Aurinko tai oikeastaan tämän massakeskipiste. Maa on lähinnä Aurinkoa, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi, ja vastaavasti kauimpana, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on kesä. Vuodenaikojen vaihtelu johtuu kuitenkin siitä, että Maan akseli on 23,44 astetta kallellaan ratatason normaaliin nähden. Maan akseli on sen napojen kautta kulkevaksi kuviteltu suora. Tällä hetkellä akseli osoittaa lähelle Pohjantähteä. Auringon ja Kuun vaikutuksesta akseli kuitenkin kiertyy hitaasti, ja esimerkiksi 12000 vuoden kuluttua pohjoinen taivaannapa sijaitsee Vegan lähistöllä. Ilmiötä kutsutaan prekessioksi. Täyteen prekessiokierrokseen kuluu noin 26000 vuotta.

Maan ilmakehä ja vesivaippa

Maa on ainoa Aurinkokunnan planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä vettä; se peittää noin 70 % koko pallon pinnasta. Tästä se onkin saanut kutsumanimen "sininen planeetta". Maapallon kuivan maan pinta-ala onkin lähes täsmälleen sama kuin puolet pienemmän Marsin koko ala. Maan ilmakehä koostuu pääasiassa typestä (78 %) ja hapesta (21 %). Ihmiselämän kannalta tärkeää on että hiilidioksidia ilmassa on alle prosentti. Planeetan ja ilmakehän paksuuksien suhde on samaa luokkaa kuin omenan ja sen kuoren. Pinnalta katsottuna ilmakehän näkyvin ominaisuus on sen sinisyys, joka syntyy, kun valo siroaa kaasumolekyyleistä (Rayleigh-sironta). Valon spektrin sinisen pään aallonpituudet siroavat eniten. Ilman sirontaa taivas näyttäisi mustalta. Samasta ilmiöstä johtuen Aurinko näyttää keltaiselta tai punaiselta riippuen valon ilmakehässä kulkeman matkan pituudesta. Ilmakehä päästää lävitseen vain osan Auringon säteilystä, ja esimerkiksi haitallinen ultraviolettisäteily kilpistyy suurelta osin monen kymmenen kilometrin korkeudella sijaitsevaan otsonikerrokseen. Maa on nykytietämyksen mukaan maailmankaikkeuden ainoa planeetta, jolla varmasti on elämää. Elämän esiintymisen mahdollistavat mm. nestemäinen vesi ja Auringon jatkuva valoenergiavirta. Ilmakehässä oleva suurehko happimäärä sen sijaan on Maan kasviston aikaansaama ja on taas eläinten, myös ihmisten, elinehto.

Maan kuori ja vaippa

elämä Maan kiinteä kuorikerros koostuu paristakymmenestä mannerlaatasta, jotka "kelluvat" vaipan raskaamman kiviaineksen päällä. Laatat liikkuvat alituisesti toistensa suhteen, aiheuttaen maanjäristyksiä ja tulivuoritoimintaa, lähinnä laattojen reunoilla, jossa ne törmäävät tai työntävät toisensa alle. Toisaalta uutta laattamateriaalia eli merenpohjaa muodostuu valtamerten keskellä, esim. Islannissa, jossa kiviaines tupruttaa esiin Maan vaipasta. Laattaliikkeen energianlähde on sama radioaktiivinen hajoaminen josta enempää myöhemmin.

Maan ydin

Maan sisäinen koostumus on meille elintärkeä. Planeetalla on nimittäin jatkuvan radioaktiivisen hajoamisen ansiosta sula rauta-nikkeli-ydin, joka saa aikaan voimakkaan magneettikentän, mikä suojaa elämää vaaralliselta säteilyltä sekä Auringosta tulevalta suurienergiseltä hiukkaspommitukselta. Lähellä napa-alueita hiukkaspommitus voidaan nähdä paljain silmin öiseen aikaan värikkäinä revontulina. Magneettikentän vangitsemat Auringosta tulevat hiukkaset koostavat van Allenin vyöhykkeet. Maan magneettikenttä jonka voimakkuus on 0,000025 - 0,00005 teslaa, heikkenee aika-ajoin ja vaihtaa napaisuuttaan. Sama napaisuus kestää yleensä satojatuhansia vuosia.

Maan ytimen tutkiminen

Porauksilla on päästy 10 kilometrin syvyyteen maankuoren sisälle, mutta Maan vaippa kuoren alla on yhä koskematon. Epäsuoraa tietoa Maan sisäosista saadaan tutkimalla maanjäristysten ja ydinräjäytysten yhteydessä syntyviä seismisiä aaltoja. Ydin ei kuitenkaan ole aivan saavuttamaton, koska Kalifornian teknisessä korkeakoulussa planeettoja tutkiva David Stevenson on keksinyt erikoisen keinon vaipan tutkimiseen. Ensin räjäytetään maankuoreen syvä halkeama muutaman megatonnin vetypommilla. Halkeamaan kaadetaan samalla kertaa 100 000 tonnia sulaa rautaa, joka omalla painollaan painuu syvemmälle 400 km/vrk. Mukana pitäisi olla myös nyrkinkokoinen luotain, joka lähettää tietoja vaipan lämpötilasta, sähkönjohtavuudesta ja kemiallisesta koostumuksesta. Tietä raivaava sula rauta voi tosin sotkea mittauksia jonkin verran. Tutkimuksen raportit välitetään maanpinnalle ääniaaltoina, sillä radioaallot pysähtyvät paksuihin maakerroksiin. Vaippa ulottuu 3000 km syvyyteen, jonka jälkeen sula rauta viimeistään pysähtyy Maan metalliytimen tullessa vastaan. Stevenson itse sanoo hämmästyvänsä paljon, jos suunnitelma joskus toteutuu.

Maailmankartta

Maailmankartta on kartta maapallon pinnasta. Topografinen maailmankartta
Valitse haluamasi karttaruutu suurennettavaksi
kartta kartta kartta

Linkkejä

- [http://www.space.com/scienceastronomy/nasa_core_030514.html Space.com. NASA Meets Hollywood: Real Mission Proposed to Earth's Core]

Katso myös

- Maantiede Luokka:Planeetat Luokka:Maa zh-min-nan:Tē-kiû ko:지구 ms:Bumi ja:地球 simple:Earth th:โลก

Kivilaji

Kivilaji on kahdesta tai useammasta luonnollisesta mineraalista muodostunut kiviaines, joka on yleensä levinnyt laajalle alueelle. Useimmiten mineraalit ovat tiiviisti toisiinsa liittyneitä, ja ne saattavat muodostaa kivilajeihin kerroksia tai erilaisia kuvioita. Joskus mineraalit ovat erotettavissa vasta mikroskoopilla.

Magmakivilajit

Magmakivilajit ovat syntyneet jähmettymällä magmasta, maankuoressa tai sen alla sijaitsevasta pääasiassa sulasta kiviaineksesta. Ne jakautuvat plutonisiin eli syväkivilajeihin, jotka ovat jähmettyneet jo syvällä maankuoressa, sekä tuolivuorista maan pinnalle purkautuneesta laavasta syntyneisiin vulkaanisiin eli pintakivilajeihin. Tavallisimpia syväkivilajeja ovat graniitti, dioriitti, gabro ja peridotiitti sekä pintakivilajeja puolestaan kvartsiporfyyri, andesiitti ja basaltti. Joskus erotetaan omaksi ryhmäkseen kallioperän raoissa jähmettyneet juonikivilajit, joita ovat muun muassa graniitti- ja dioriittiporfyyri sekä diabaasi.

Sedimenttikivilajit

Sedimentti- eli kerrostuneet kivilajit ovat syntyneet, kun kerrostumalla muodostuneet maalajit ovat iskostuneet tai kun vesiliuoksista on saostunut aineksia kiinteäksi kiveksi. Ne jakautuvat kolmeen tyyppiin: klastisia eli mekaanisia sedimenttikivilajeja ovat muun muassa sorasta iskostunut konglomeraatti, hiekasta iskostunut hiekkakivi ja savesta kovettunut savikivi. Kemiallisia sedimenttikivilajeja ovat vesiliuoksista saostumalla syntyneet suola- ja kalkkikivet, joista mainittakoon sintteri ja merkelikivi. Organogeeniset sedimenttikivilajit ovat syntyneet eloperäisen toiminnan seurauksena: kivihiilikauden kasvijäänteistä syntyi kivihiili, ja liitukauden aikana eläneiden eliöiden kalkkikuorista syntyi eloperäinen kalkkikivi, kuten liitu merten planktoneliöiden kuorista.

Metamorfiset kivilajit

Metamorfiset eli muuttuneet kivilajit ovat kivilajeja, jotka ovat syntyneet metamorfoosin seurauksena magma- tai sedimenttikivilajeista. Metamorfoosissa kivilajien kiderakenne ja mineraalikoostumus muuttuu paineen ja lämpötilan kasvun seurauksena. Ilmiötä esiintyy varsinkin vuorijonopoimutuksissa. Yleisimpiä metamorfisia kivilajeja ovat gneissi, kiilleliuske, amfiboliitti, kiteinen kalkkikivi, serpentiinikivi ja vuolukivi. Luokka:Geologia

Fossiili

Fossiili eli kivettymä on on kivettynyt joskus elossa ollut eläin tai kasvi. Fossiili on myös orgaanisen eliön kiveen jättämä jälki. Paleontologia tutkii fossiileja. Tunnetuimmat fossiilit ovat dinosauruksista. Itse asiassa ne ovat ainoa tapa saada ylipäätään tietoa dinosaurusten olemassaolosta. Fossiileja voidaan löytää Suomesta lähinnä Ahvenanmaalta. Pilkallisesti voidaan sanoa vanhoja ihmisiä fossiileiksi. Luokka:Biologia Luokka:Geologia Luokka:Esihistorialliset eläimet ko:화석 ja:化石 simple:Fossil th:ซากดึกดำบรรพ์

Eurooppa

Eurooppa on maanosa, jonka rajaavat Atlantin valtameri lännessä, Pohjoinen jäämeri pohjoisessa, Uralvuoret ja Uraljoki idässä, Kaspianmeri, Kaukasus-vuoret ja Mustameri kaakossa ja Välimeri etelärajalla. Eurooppa muodostaa Aasian kanssa supermaanosan Euraasia: Eurooppa on läntinen viidennes Euraasian maamassasta. Kokonsa (noin 10,3 miljoonaa neliökilometriä) puolesta Eurooppa on maailman toiseksi pienin maanosa, hieman suurempi kuin Oseania. Euroopassa asuu hieman yli 700 miljoonaa ihmistä, täten se on asukasluvultaan toiseksi suurin maanosa Aasian jälkeen ja myöskin tiheimmin asuttu maanosa. Aasian

Etymologia

Nimi Eurooppa on mahdollisesti peräisin kreikkalaisen mytologian prinsessa Europasta, joka joutui härän hahmon ottaneen Zeuksen sieppaamaksi. Nimen etymologia on epävarma, sille on esitetty sekä kreikkalaista, että seemiläistä etymologiaa (ereb, auringonlasku).

Historia

Katso pääartikkeli Euroopan historia. Euroopalla on pitkä historia suurien kulttuurillisten ja taloudellisten saavutusten muodossa aina pronssikaudelta alkaen. 15. vuosisadalta lähtien eurooppalaiset valtiot, erityisesti Espanja, Portugali, Ranska ja Iso-Britannia, rakensivat suuria kolonistisia imperiumeja Afrikkaan, Amerikkaan ja Aasiaan. Teollinen vallankumous alkoi Euroopassa 18. vuosisadalla. Toisen maailmansodan jälkeen ja ennen kylmän sodan loppua Eurooppa oli jaettu kahteen suureen poliittiseen ja taloudelliseen blokkiin: kommunistisiin valtioihin Itä-Euroopassa ja kapitalistisiin valtioihin Länsi-Euroopassa. Vuoden 1990 tietämillä itäblokki hajosi.

Euroopan määritelmä

Usein Euroopalle piirretään muita rajoja, jotka perustuvat poliittisiin, taloudellisiin, kulttuurisiin tai käytännöllisiin näkökohtiin. Tämä on johtanut siihen, että on monta eri "Eurooppaa", jotka eivät ole identtisiä keskenään. Eri maita on luettu mukaan tai jätetty pois sen mukaan, minkä piirteiden on katsottu olevan keskeisiä Euroopan määrittelyn kannalta. Nykyään termiä "Eurooppa" käytetään lisääntyvässä määrin tarkoitettaessa Euroopan unionin jäsenmaita. Tällä hetkellä liitossa on 25 maata (joista Kypros on osa maantieteellistä Aasiaa). Lisäksi muutamat maat neuvottelevat jäsenyydestä. Useiden muiden maiden uskotaan aloittavan neuvottelut jossain vaiheessa tulevaisuudessa. Lähes kaikki Euroopan maat ovat Euroopan neuvoston jäseniä; yksittäiset poikkeukset ovat Valko-Venäjä ja Vatikaanivaltio. Vatikaanivaltio Nykyisellään maantieteellinen Eurooppa koostuu seuraavista 44 maasta (aakkosjärjestyksessä):

- Alankomaat
- Albania
- Andorra
- Belgia
- Bosnia ja Hertsegovina
- Bulgaria
- Espanja
- Irlanti
- Islanti
- Italia
- Itävalta
- Kreikka
- Kroatia
- Latvia
- Liechtenstein
- Liettua
- Luxemburg
- Makedonia
- Malta
- Moldova
- Monaco
- Norja

- Portugali
- Puola
- Ranska
- Romania
- Ruotsi
- Saksa
- San Marino
- Serbia ja Montenegro
- Slovakia
- Slovenia
- Suomi
- Sveitsi
- Tanska
- Tšekki
- Turkki
- Ukraina
- Unkari
- Valko-Venäjä
- Vatikaanivaltio
- Venäjä
- Viro
- Yhdistynyt kuningaskunta

Ennen vuotta 2004 liittyneet EU-maat merkitty lihavoidulla tekstillä. 1. toukokuuta 2004 liittyneet uudet EU-maat merkitty kursivoidulla tekstillä. 2004 Euroopan alaryhmittymiä:
- Euroopan unioni
- Schengen-alue
- Euroalue
- Balkan
- Baltian maat
- Benelux
- Britteinsaaret
- Keski-Eurooppa
- Itä-Eurooppa
- Iberian niemimaa
- Pohjoismaat
- Skandinavia
- Visegrad-ryhmä

Euroopan valtioiden ja maa-alueiden vertailua

Euroopan maat ja epäitsenäiset alueet väkiluvun mukaisessa suuruusjärjestyksessä

Tiedoista puuttuu Turkin Euroopan puoleinen osa.

Euroopan maat ja epäitsenäiset alueet pinta-alan mukaisessa suuruusjärjestyksessä

Tiedoista puuttuu Turkin euroopanpuoleinen osa. Luokka:Mantereet Luokka:Eurooppa als:Europa roa-rup:Evropa ms:Eropah zh-min-nan:Europa ko:유럽 ja:ヨーロッパ simple:Europe th:ทวีปยุโรป

Kambrikausi

Kambrikausi noin 542-490 eaa merkitsee valtavaa hyppäystä fossiilistossa prekambrikauteen verrattuna. Tällöin tapahtui niin sanotu kambrikauden räjähdys, jolloin fossiilistoon ilmaantui noin 1600 lajia, aikaisemmalta ajalta on löydetty vain muutamia kymmeniä lajeja. Tällöin alkoi uusi maailmankausi, paleotsooinen, sekä uusi ajanjakso, fanerotsooinen. Kambrikausi ajoitetaan monesti alkavaksi 570-500, nyt kannatetaan aikaa n. 545. Epävarmuutta ajoituksesta on ainakin 20 miljoonaa vuotta. Kambrikauden räjähdyksen arvellaan nykyään alkaneen jo kambria edeltävällä ediacarakaudella noin 570 miljoonaa vuotta sitten. Ediacarakaudelta on löydetty monia meren eläimiä, mm matoja ja sienieläimiä sekä meduusoja. Kiinasta on löydetty noin 570 miljoonaa vuotta vanhoja fossiileja, jotka saattavat olla vanhempia kuin ediacarafossiilit. ediacarakaudella Kambrikausi alkoi jääkauden päättyessä. Kauden ilmasto oli koko ajan nykyistä lämpimämpi ja kosteampi. Jääkauden arvellaan tuhonneen aikaisempaa lajistoa. kambrikaudella lämpimät,matalat meret olivat yleisiä (merenpinta oli korkealla?) sekä mannerliikunnat nopeita. "Kambrikauden räjähdystä" voidaan selittää todellisella evoluution käynnistymisellä ja eliömäärän lisääntymisellä kylmän jääkauden jälkeen ja myös kovakuoristen lajien, kuten trilobiittien, säilyvydellä. Lisäksi kambrikaudella ilmastonmuutos saattoi luoda olot, joissa fossiloituminne oli helpompaa. Eliökunnan 50 pääjaksoa näyttävät ilmestyvän fossiilistoon ilman edeltäjiä. Ei silti ole totta, että kaikki pääjaksot olivat ilmestyneet kambrikaudella. Useimmat sienieläimet ilmestyivät kambrikauden alussa tai juuri ennen kambrikautta. Kambrikauden aloittaa eläimistöjaoitteluissa Tommatoan (Tommuntum) kausi, jonka kesto on noin 31 miljoonaa vuotta erään arvion mukaan. Kambrikaudella kuorelliset merieläimet yleistyivät nopeasti. Äyriäisten sukuiset niveljalkaiset trilobiitit olivat yleisiä. Esimerkkilajiksi sopii vaikkapa Bathyriscus formosis keski-kambrikaudelta. Kauden eläimistöön kuuluu simpukoita, kotiloita, lonkarojalkaisia simpukan kaltaiisa , piikkinahkaisia, sienieläimiä ja niiden sukupuuttoon kuolleita sukulaisia archaeocyatideja. Kambrikaudella saattoi olla levistä kehittyneitä maakasveja. Kambrikaudella tapahtui kaikkiaan noin viisi pientä alle 30% lajistosta tuhonnutta joukkotuhoa, joista viimeinen päätti kambrikauden.

Kambrikauden jako

Kansainvälinen kambrikauden jako:
- Furongian 501-488:(myöhäiskambri) nimetön jakso+Paiban
- Keskikambri 513-501:Mayan,Amgan
- Varhaiskambri 542-513:Toyonian
- ,Botomian
- ,Atdabanian
- ,Tommotioan
- ,Nemakit-Daldynian
- Tarkempi kansainvälinen kambrin jako:
- Nimeämätön kambrin päättävä jakso: 496? - 488
- Paiban 501 - 496?
- Mayan
- 502 - 501
- Amgan
- 513 - 502
- Toyonian
- 519 - 513
- Botomian
- 524 - 519
- Atdabanian
- 530 - 524
- Tommotioan
- 534 - 530
- Nemakit-Daldynian
- 542 - 534 Englantilaisissa lähteissä käytetty kambrikauden jako
- Yläkambri(Upper Cambrian) (Merioneth tai Croixan)
- Franconian/Trempealeauan/Dolgellian
- Dresbachian/Maentwrogian
- Keskikambri(Middle Cambrian) (St Davids tai Albertian)
- Solvan , Menevian
- Alakambri (Lower Cambrian) (Caerfai tai Waucoban),
- Toyonian/Lenian/Botomian
- Atdabanian
- Tommatian eli Tommontium

Katso myös

- Geologiset kaudet
- Paleotsooinen maailmankausi
- Ediacarakausi
- Prekambri
- Ordovikikausi Luokka:Geologiset ajanjaksot ja:カンブリア紀

Proterotsooinen eoni

Proterotsooinen valtavan pitkän ajanjakson aikana edellisellä kaudella syntynyt elämä otti ensimmäiset askeleensa. Proterotsooisella ajalla mantereista tuli vakaita, happi lisääntyi ilmakehässä ja syntyi supermantereita monien mentereiden törmätessä toisiinsa , bakteerien ja sinilevien kaltaisista alkeistumallisita kehittyi ensin aitotumallisia 2,2-1,6 (tai 2,5-1,5) miljardia vuotta sitten.Monisoluiset syntyivät 1,5-1,0 miljardia vuotta sitten. Levät syntyivät ehkä noin 1,3 miljardia vuotta sitten ja alkueläimiä saattoi olla hieman alle miljardi vuotta sitten. Ensimmäiset jääkaudet koettiin ainakin jo 2,3 miljardia vuotta sitten. Happipitoinen ilmakehä syntyi välillä 2.0-0.5 miljardia vuotta sitten. Jättiläsimanner Rodinia syntyi noin 1,1 miljardia vuotta sitten. Kauden lopulla ediacarakaudella noin 570 miljoonaa vuotta sitten eli ainakin kymmeniä alkueläinlajeja.

Kauden jako

- Paleoproterotsooinen maailmankausi
- Mesoproterotsooinen maailmankausi
- Neoproterotsooinen maailmankausi Tai myös
- Varhaisproterotsooinen (Proterofyyttinen)
- Myöhäisproterotsooinen (Paleofyyttinen)

Katso myös

Geologiset kaudet Luokka:Geologiset ajanjaksot

Arkeeinen eoni

Arkeeisella maailmankaudella syntyivät ensimmäiset alkeelliset yksisoluiset. Kauden arvelleen alkeneen 4,0-3,5 miljardia vuotta sitten, joissain tarkasteluissa vasta noin 3,2 miljardia vuotta sitten. Tätä kautta edelsi eloton hadeinen aika. Elämä oli tällä kaudella yksisoluisia bakteerien kaltaisia eliöitä, jotka kerrostuessaan muodostivat stromatoliitteja. Luultavasti kaasukehässä ei ollut juurikaan happea (tästäkin on kiistelty). Yhteyttäminne syntyi tällä kaudella (sinibakteerit tai sinilevät).

Kauden jako

- Paleoarkeeinen maailmankausi
- Eoarkeeinen maailmankausi
- Mesoarkeeinen maailmankausi
- Neoarkeeinen maailmankausi

Katso myös

- Geologiset kaudet
- Kemiallinen evoluutio Luokka:Geologiset ajanjaksot

Hadeinen eoni

Hadeinen eoniksi kutsutaan geologisessa ajanlaskussa ajanjaksoa ennen 3,8 miljardia vuotta ennen nykypäivää. Hadeinen eonia seuraa Arkeeinen eoni. Nimi viittaa kreikkalaisen mytologian manalaan, Haadekseen. Geologi Preston Cloud keksi termin vuonn 1972 aikakaudelle ennen aikaisempien tunnettujen kivilajien syntymistä. Nykyään on tosin löydetty vanhempiakin kivilajeja. Vanhimmat tunnetut mineraalit ovat 4,4 miljardin vuoden ikäisiä ja vanhin tunnettu kivi 4,1 miljardia vuotta. Maapallo syntyi muun aurinkokunnan mukana noin 4,6 miljardia vuotta sitten kasautumalla. Syntynyttä maapalloa pommittivat meteoriitit, komeetat ja asteroidit sekä hieman isommatkin planeetat. Hadeeisella kaudella maan pinta oli sula ja siksi elinkelvoton. Kun syntymässä oleva esi-Maa kasvoi riittävän suureksi, ehkä noin 1000 km läpimittaiseksi, siinä alkoi sulaminen ja aineitten lajittuminen - lopulta keskelle syntyi kuuma rautaydin. Pian syntyneeseen esi-Maahan törmäsi melko hitaasti Marsin kokoinen pikkuplaneetta, joka synnytti Kuun törmäyksessä Maasta irtipäässeistä pirstaleista. Syntynyttä maapalloa pommittivat meteoriitit, komeetat ja asteroidit. Suuria pikkuplaneettojen törmäyksiä maapalloon sattui 4,0-3,8 miljardia vuotta sitten. Komeetat saattoivat tuoda Maahan vettä, joka höyrystyi sekä kaasukehän kaasuja. Kaasukehää luultavasti lämmitti laavan lisäksi kasvihuoneilmiö. Hadeeisen eonin aikana maan pinta oli aluksi sula ja siksi elinkelvoton. Pinta jäähtyi, ja kaasukehästä satoi maan pinnalle ensimmäinen meri, alkumeri. Vettä saattoi olla Maan pinnalla jo 3.9-3,8 miljardia vuotta sitten, mutta suuria määriä varmasti 3,5 miljardia vuotta sitten. Hiilidioksidia alkoi sitoutua maasta irronneeseen kalsiumoksidiin CaO ("sammuttamaton kalkki") muodostaen kalsiumkarbonaattia CaCO3 ("sammutettu kalkki").

Katso myös

- Geologiset kaudet Luokka:Geologiset ajanjaksot

Kenotsooinen maailmankausi

Kenotsooiselle maailmankaudelle, joka alkaa liitukauden lopun joukkotuhosta noin 65 miljoonaa vuotta sitten, on tyypillistä nisäkkäiden kehitys alun pienistä päästäisen ja majavan kokoisesta nisäkkäistä. Kausi käsittää tertiäärin ja kvartäärin. Alussa ilmasto oli huomattavan lämmin, ja alun kuivuuden jälkeen todella kostea, mutta alkoi kauden edetessä viiletä ja kuivuakin. Jaksolliset, alle miljoonan vuoden mittaiset lämpötilan vaihtelut voimistuivat kauden lopulla jääkausiksi. Savannit valtasivat alaa. Tämä mahdollisti esim hevosen kehityksen. Kausi jaetaan paleoseeniin, eoseeniin, oligoseeniin, mioseeniin, plioseeniin ja pleistoseeniin sekä holoseeniin. Geologisesti kaudella tapahtui mentereiden siirtyminen nykyisille paikoilleen. Himalaja syntyi Intian laatan törmätessä Aasiaan, jolloin Intian Valtameren ja Atlantin yhdistänyt Tethysmeri hävisi.

Kenotsooisen maailmankauden jako

- Tertiäärikausi
- Paleoseeni
- Eoseeni
- Oligoseeni
- Mioseeni
- Plioseeni
- Kvartäärikausi
- Pleistoseeni
- Holoseeni

Katso myös

- Geologiset kaudet ja:新生代

Mesotsooinen maailmankausi

Mesotsooinen maailmankausi oli noin 245–65 miljoonaa vuotta sitten. Tämä kausi tunnetaan hirmuliskojen, dinosaurusten ja muiden matelijoiden valtakautena. Matelijat valloittivat maan, veden ja ilman. Oli suuria kasvinsyöjä- ja lihansyöjäliskoja. Tämä maailmankausi jakautuu kolmeen osaan: triaskauteen, jurakauteen ja liitukauteen. Maapallolla oli tänä aikana lämmintä ja kuivaa, liitukauden keskivaiheilla saavutettiin kaikkien aikojen lämpöhuippu. Lämmin ja kuiva ilmasto suosi matelijoita. Millään mantereella ei ollut jäätiköitä. Tällä kaudella kehittyivät nisäkkäät, linnut ja kukkakasvit. Tällä kaudella jättiläismanner Pangea (Pangaia) hajosi Lauraasiaksi ja Gondwanamaaksi. Lauraasiassa oli mm. Amerikka ja Aasia, Gondwanamaassa taas mm. Etelä-Amerikka ja Afrikka. Gondwana alkoi pian hajota Amerikaksi ja Afrikaksi ja Aasia irrota Amerikasta. Jättiläisliskot kuolivat tuntemattomasta syystä sukupuutton noin 65 miljoonaa vuotta sitten. Samaan aikaan hävisi meristä lukuisia elämänmuotoja kuten ammoniitit. Liitukauden lopun katastrofin syyksi on ehdotettu suuren asteroidin törmäystä maahan. Tätä eivät kaikki pidä ainakaan yksinään tyydyttävänsä selityksenä.

Mesotsooisen maailmankauden jako

- Triaskausi
- Jurakausi
- Liitukausi Mesotsooista maailmankautta edelsi permikausi ja sen päättää liitukauden Maastrichtian-kausi (engl.), jonka jälkeen alkaa kenotsooisen maailmankauden Danian-kausi (engl.). Liitukauden päättää KT-raja tai LT-raja.

Katso myös

- Geologiset kaudet
- Paleotsooinen maailmankausi
- Kenotsooinen maailmankausi
- Paleoseeni
- Tertiäärikausi Luokka:Geologiset ajanjaksot Luokka:Esihistoria ko:중생대 ja:中生代

Paleotsooinen maailmankausi

Paleotsooinen maailmankausi noin 545–250 miljoonaa vuotta sitten käsittää ajanjakson, jolla elämä kehittyi voimakkasti merissä ja nousi maalle. Merkittävästi fossiileja alkaa esiintyä vasta paleotsooisen maailmankauden alusta lähtien. Paleotsooisen maailmankauden aloittaa kambrikausi, aikakausi, jolta on löydetty runsaasti siiramaisten trilobiittien fossiileja. Hieman ennen kambrikautta kehittyi monelle eläinlajille kova kuori, jonka takia eläimiä on säilynyt. Tällöin päättyi suuri kylmä jakso (Varangin jääkausi). Kauden alaraja määritetään Phycodes pedum:n esiintymisellä fossiilisarjoissa. Tämä kausi päättyi eläinten massasukupuuttoon permikauden lopussa noin 245 Ma sitten. Kambrikautta seuraavalla ordovikikaudella alkoi leuattomien kalojen kehitys, joka huipentui siluuri- ja devonikaudella kalalajiston runsauteen. Viimeistään siluurikauden alussa noin 430 miljoonaa vuotta sitten ilmestyivät ensimmäiset maakasvit. Vesirajassa kasvoi kaislojen tapaan mutta haarautuen Asteroxylon. Maalla kasvoi tuuhea haarautuva alkusaniainen Cladoxylon. Duisbergia oli hieman osmankäämiä muistuttava puu. Kaudella oli jo saniaispuita ja alkeellisia sinettipuita. Luultavasti varsieväistä tai keuhkokalaa muistuttavasta kalasta kehittyi alkusammakkoeläin Itchyostega (kalasammakko), joka pystyi kävelemään maalla. Devonikausi oli kalojen valtakautta, jona aikana myös selkärankainen kalasammakko nousi maalle. Kivihiilikaudella oli jättiläsipuiden muodostamia metsiä. Permikauden ilmasto oli jääkauden kylmä monsuuni-ilmasto, joka saattoi vaikuttaa matelijoiden kehittymiseen. Noin 315 miljoonaa vuotta sitten kivihiilikaudella sammakkoeläimistä kehittyivät vähitellen tasalämpöiset matelijat, jotka lajiutuivat nopeasti permikaudella, jolloin suuressa osassa maapalloa vallitsi kuiva ilmasto ja jääkausijakso. Kausi päättyi monien meressä ja maalla elävien lajien joukkosukupuuttoon joka on pahin koskaan tiedossa ollut, pahempi kuin dinosaurusten tuho liitukauden lopussa. Kauden lopussa suuri osa mantereista oli yhdessä Pangaia-mantereena. Nykymantereet irtaituivat Pangaiasta mesotsooisella maailmankaudella. Ilmasto oli kauden alussa jonkin verran nykyistä lämpimämpi ja kosteampi, kuivui kauden keskivaiheilla ja ensin kostui, sitten kylmeni kauden lopulla.

Paleotsooisen maailmankauden jako

- Kambrikausi 570–510 Ma
- Ordovikikausi 510–438 Ma
- Siluurikausi 438–410 Ma
- Devonikausi 410–355 Ma
- Kivihiilikausi 355–290 Ma
- Permikausi 290–250 Ma Paleotsooista maailmankautta edeltää Ediacarakausi

Katso myös

- Geologiset kaudet
- Fanerotsooinen eoni Luokka:Geologiset ajanjaksot ja:古生代

Neoproterotsooinen maailmankausi

Neoproterotsooinen maailmankausi alkoi noin tuhat miljoonaa vuotta sitten ja päättyi kambrikauden alkuun 542 miljoonaa vuotta sitten. Tätä kautta luonnehtivat ensimmäiset monisoluiset ja monisoluisten eliöiden varhainen kehitys. Alkueläimet kehittyivät viimeistään kauden aikana. Kauden tarkkaa alkamisajankohtaa ei tiedetä, sillä jotkut ensimmäisten monisoluisten fossilit ovat kiistanalaisia. Jotkut löydöt viittaavat siihen, että ajanjakso olisi alkanut 2000 miljoonaa vuotta, toiset taas 700 tai 600 miljoonaa vuotta sitten. Neoproterotsooisella maailmankaudella oli huomattavia jääkausia, kuten niin sanottu Sturtin-Varangin jääkausi 950–600 miljoonaa vuotta sitten, joka jakautui 2–4 kylmään vaiheeseen. Sturtin jääkausi oli 800 miljoonaa vuotta sitten ja minolainen (Varangin) jääkausi 650 miljoonaa vuotta sitten. Juuri ennen kambrikautta esiintyi Ediacara-eläimistö (Vendikauden eläimistö) 620–542 miljoonaa vuotta sitten. Tällöin oli olemassa muun muassa matoja ja koralleja.

Neoproterotsooisen kauden jako alakausiin

- Ediacara
- Cryogenian
- Tonian

Katso myös

- Proterotsooinen eoni
- Geologinen ajanlasku Luokka:Geologiset ajanjaksot

Mesoproterotsooinen maailmankausi

Mesoproterotsooinen maailmankausi oli 1,6–1,0 miljardia vuotta sitten sitten. Tällä kaudella kehittyivät monisoluiset levät ja jättiläismanner Rodinia muodostui. Noin 1,5 miljardia vuotta sitten Maa pyöri 2–2,5-kertaisella nopeudella.

Katso myös

- Geologiset kaudet
- Proterotsooinen eoni Luokka:Geologiset ajanjaksot

Paleoproterotsooinen maailmankausi

Paleoproterotsooisella kaudella joka alkoi 2,5 miljardia vuotta sitten, on tyypillistä hapen määrän kasvu ilmakehässä ja ensimmäinen, huronilainen jääkausi. Happea tuottivat luultavasti sinibakteerit (sinilevät). Aitotumalliset eli eukaryootit kehittyivät noin 2,2 miljardia vuotta sitten (tämä ei liene täysin varmaa, eukaryoottien synty ajoitetaan joskus aikaan 1,5-1 miljardia vuotta sitten).

katso myös

- Proterotsooinen eoni
- Geologiset kaudet Luokka:Geologiset ajanjaksot

Mesoarkeeinen maailmankausi

Mesoarkeeinen kausi oli 3,2--2,8 miljardia vuotta sitten. Tältä ajalta ovat ensimmäiset tunnetut stromatoliitit, bakteerien muodostamat orgaanisen aineen kupumaiset kerrostumat. Elämä oli tällä ajalla edelleen vain mikroskoppisen pientä. Oli edelleen vain bakteereja muistuttavia monisoluisia. Luultavasti tällä ajalla oli jo manner nimeltä Ur noin 3 miljardia vuotta sitten.

Katso myös

- Geologiset kaudet Luokka:Geologiset ajanjaksot

Vaginal atresia

Vaginal Atresia is a birth defect or Congenital anomality of the female Genitourinary System that manifests itself in the absence of a vagina (vaginal agenesis), or a deformed and nonfunctional vagina (Vaginal Atresia). It is frequently associated with Rokitansky-Mayer-Küster-Hauser (RMKH) syndrome, in which the most common result is an absent uterus in conjuction with a deformed or missing vagina, despite the presence of normal ovaries and normal external genitalia. The situation is most urgent where the normal uterovaginal outflow is obstructed. In this case prompt medical action is required. Vaginal atresia is estimated to occur in 1 in 4000-5000 live female births. It is often unoticed until adolescence, when pain and a lack of menstrual flow indicates the condition. When a doctor diagnoses Vaginal Atresia, there are numerous remedies based on the exact details of the condition. In some cases, surgery can repair the defect or a new vagina can be fabricated using an intestinal graft.

References and additional reading

- [http://www.emedicine.com/ped/topic2999.htm Emedicine]
- [http://ibis-birthdefects.org/start/vaginal.htm International Birth Defects Information System]

warsaw map Bramy gara�owe katpar milan italy hotels spalacze t�uszczu

:: RELATED NEWS ::

Seaman Recruit
Seaman Recruit is the lowest enlisted rank in the U.S. Navy and U.S. Coast Guard, just below Seaman Apprentice; this rank was formerly known as Seaman Third Class. Barring cases of demotion, seaman recruits are almost exclusively found in basic training, as advancement to Seaman Apprentice is mostly automatic, shortly after completion of basic training. Two separate pay

Currently broadcast by ABC

- 20/20 (news) (1979-present)
- Josh Davis, aka DJ Shadow, (born January 1, 1973 in Hayward, CA) is a turntablist musician.
Biography
DJ Shadow spent his teenage years in Davis, California and was a DJ at the community radio station
Read More...

The Postman Always Rings Twice
The Postman Always Rings Twice is a 1934 novel by James M. Cain that was made into three movies. The 1946 film starred Lana Turner and John Garfield as the deviant couple, Cecil Kellaway, and <