Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Guru

Guru

Guru (sanskritiksi: गुरु, opettaja) on hindulaisuudessa henkilökohtainen, valaistunut uskonnollinen opettaja. Sanan varsinainen merkitys tulee tavuista gu, joka tarkoittaa varjoa ja samalla henkistä sekä älyllistä tiedon puutetta (Avidya), sekä ru, joka tarkoittaa hälventämistä taikka hajoittamista. Näin ollen guru ymmärretään hyvin usein väärin, koska sillä viitataan osaamiseen ja tietoon. Todellinen guru neuvoo ja opastaa heitä, jotka tietävät vähemmän. Henkilökohtaista opetusta on pidetty intialaisissa uskonnoissa arvossa, ja pyhien kirjoitusten opetukset siirtyivät suullisessa muodossa gurulta oppilaalleen. Oppilas asui yleensä gurunsa luona ja palveli häntä. Bhakti-liikkeen myötä hindulaisuuden guruja alettiin pitää henkisen totuuden ruumiillistumina ja siten jumalallisina. Ainakin yhdessä lahkossa oppilaita kehoitettiin luovuttamaan mielensä, ruumiinsa ja omaisuudensa gurulleen. Uskonnollista itseoppineisuutta pidetään edelleen epäuskottavana. Tiibetinbuddhalaisilla guru (tiibetiksi tsawe lama) on valaistuneen Buddhan ilmentymä. Gurun valintaa painotetaan paljon, se tulisi tehdä huolellisesti, ehkä jopa vuosien kriittisen tarkkailun jälkeen. Kun gurun on valinnut, vajrayanan mukaan syntyy hyvin vahva side, jonka rikkominen ei ole suositeltavaa. Gurun ohjeita on siis noudatettava tarkkaan ja uskollisesti. Kerrotaan jopa oppilaasta, joka noudatti gurunsa ohjeita uskollisesti saavuttaen lopulta valaistumisen. Sitten hän palasi gurun luokse kiittämään tätä. Huomatessaan oppilaan valaistuneen, guru pyysi tätä ryhtymään opettajaksi, jotta hänkin saisi kunnon ohjausta. Sikhiläisyydessä guruja olivat ensimmäiset kymmenen opettajaa. Guru Nānakin kuollessa 1539 hän nimesi seuraajansa. Myöhempinä aikoina gurut omaksuivat myös sotilasjohtajan toimia. Kymmenes ja viimeinen guru, Gobind Singh, julisti ennen kuolemaansa (1708), että perimys oli tullut loppuun. Guru on myös arkikielessä (muun muassa nettislangissa) yleisesti käytetty epävirallinen kutsumanimitys ylipäätään asiantuntijasta ja edelläkävijästä. Luokka:Uskonto Luokka:Buddhalaisuus Luokka:Hindulaisuus Luokka:Sikhiläisyys ja:グル

Sanskrit

Sanskrit (myös sanskriitti) on eräs indoeurooppalaisten kielten indoiranilaiseen ryhmään kuuluva kieli, joka muotoutui lopullisesti 300-luvulla eaa. Sanskrit on Intian klassinen sivistyskieli, jonka asema vastaa suunnilleen latinan ja kreikan asemaa Euroopassa. Se on myös yksi Intian virallisista kielistä, ja siihen luodaan jatkuvasti uudissanoja nyky-yhteiskunnan tarpeita varten. Sana saṃskṛta- tarkoittaa "hyvin kokoonpantua" tai "täydellisesti muotoutunutta". Sanskrit-sanalla on siis aina tarkoitettu oppineiden käyttämää huoliteltua ja täsmällistä kielimuotoa, kun taas tavallisen kansan puhumista murteista on käytetty nimitystä prakrit. Kielitieteessä sanskritista ja prakriteista käytetään joskus yhteisnimitystä muinaisintia.

Historia

Euroopassa Ensimmäinen kirjoitettu sanskritin muoto oli 1000-luvun eaa tietämillä veedoissa käytetty veedinen sanskrit, joka on varsin lähellä indoeurooppalaista kantakieltä. Mahābhāratassa ja muissa hindueepoksissa käytettyä kielimuotoa kutsutaan eeppiseksi sanskritiksi, jonka aikaan sanskrit oli jo kadonnut varsinaisena puhekielenä. Varhaisin sanskritin kielioppi on Pạ̄ninin 400-luvun tienoilla eaa kirjoittama Ạṣtādhyāyī, joka kuvaa sanskritin rakenteen matemaattisen täsmällisesti 3.959 säännön avulla. Pạ̄ninin kielioppia pidetään edelleen korkeimpana auktoriteettina kielen suhteen, ja myöhemmät kieliopit ovat lähes yksinomaan sen kommentaareja. Kielioppi sisältää oivalluksia, jotka länsimainen kielitiede teki vasta 1900-luvulla, ja esimerkiksi sen säännöt vastaavat täsmällisyydeltään tietokoneiden ohjelmointikielten kuvaukseen käytettyä Backus-Naur-muotoa (BNF). Koska sanskrit määriteltiin jo varhain niin aukottomasti ja sen käytön oikeellisuutta on vaalittu huolellisesti, on sanskrit nykyään käyttötavaltaan, sanastoltaan ja ääntämykseltään melko tarkalleen samaa kuin yli 2000 vuotta sitten.

Merkitys

Sanskrit on vaikuttanut useimpiin intialaisiin kieliin samalla tavoin kuin latina on vaikuttanut eurooppalaisiin. Suuri osa nykyisistä indoiranilaisista kielistä (mm. hindi, urdu ja bengali) on kehittynyt prakriteista samaan tapaan kuin romaaniset kielet kehittyivät vulgaarilatinasta. Sanskritinkielisiä sivistyssanoja ja kieliopillisia malleja käytetään etenkin indoiranilaisissa kielissä, mutta myös dravidakielissä, jotka eivät ole edes sukua sanskritille. Suurin osa Intian klassisesta kirjallisuudesta on kirjoitettu sanskritiksi. Nykyään sanskrit on etenkin hindulaisuuden ja siihen liittyvän filosofian, tieteen ja kirjallisuuden kieli, ja sitä käytetään myös buddhalaisuudessa. Monet uskonnonharjoittajat osaavat ulkoa lukemattomia sanskritinkielisiä mantroja vaikka eivät varsinaisesti osaisi kieltä lainkaan. Suomessa sanskritinkieliseen tekstiin törmännee todennäköisimmin uushindulaisen Krishna-liikkeen kirjoissa. Tunnettuja eurooppalaisiin kieliin otettuja sanskritin sanoja ovat muun muassa arya (arjalainen, "oma heimolainen", myöhemmin "jalosukuinen"), avatāra, buddha, guru, karma, mantra, nirvāna, pippali (pippuri), śarkarā (sokeri), svastika ja yoga (jooga). Myös kielitiede on omaksunut sanskritista monia termejä kuten sandhi. Suomen kielessä on vanhoja indoiranilaisia lainasanoja, jotka ovat lähellä sanskritinkielisiä muotoja: sata (śatam), orja (arya, "oma heimolainen"), viha (viśa, myrkky).

Kirjoitus ja ääntäminen

Sanskritia on historiansa aikana kirjoitettu useilla eri kirjoitusjärjestelmillä. Varhaisimmat säilyneet tekstit käyttävät brāhmī- ja kharoṣṭhī-järjestelmiä, mutta 1100-luvulta alkaen on käytetty pääasiassa devanāgarī-aakkostoa. Oli käytetty kirjoitusjärjestelmä mikä hyvänsä, sanskritia kirjoitetaan joka tapauksessa muutamaa vähäistä poikkeusta lukuun ottamatta täysin äänteenmukaisesti. Klassisessa sanskritissa ei ole varsinaista sanojen painotusta, vaan puhe rytmittyy vokaalien pituuseroilla. Latinalaisessa transkriptiossa pitkät a-, i- ja u-äänteet merkitään yläviivalla, ja e- ja o-äänteet ovat aina pitkiä. Vokaaleiksi lasketaan myös tavua kannattavat ja , jotka monissa ääntämisohjeissa neuvotaan lausuttavaksi "ri" ja "li". Konsonanttipuolella erikoisia äänteitä ovat retrofleksiset , ṭh, , ḍh, ja , jotka lausutaan kuten t, th, d, dh, n ja s, mutta kieli taempana. Jokaisesta klusiilista on aspiroitu versio, joka transkriptiossa merkitään h-kirjaimella (esim. dh, kh, bh). C ääntyy "tš", j "dž", ś "š" ja y "j". V on samankaltainen puolivokaali kuin englannin w. Merkintä ṃ vastaa anusvāraa, joka nasalisoi sitä edeltävän vokaalin tai sopeutuu seuraavaan konsonanttiin (esim. saṃskṛtā ääntyy "sanskritaa").

Kielioppi

Vanhana indoeurooppalaisena kielenä sanskritin kielioppi muistuttaa yleisolemukseltaan latinaa ja kreikkaa. Substantiiveilla on kolme sukua (maskuliini, feminiini ja neutri), ja nominit taipuvat kahdeksassa sijamuodossa. Yksikön ja monikon lisäksi on käytössä kaksikko eli duaali. Verbimuodot ja sanojen johto-oppi ovat monimutkaisia. Tunnusomainen piirre on sandhi eli äänteiden yhteensulautuminen, joka aiheuttaa usein harjaantuneillekin lukijoille ongelmia. Esimerkiksi a-loppuisen sanan loppu-a ja sitä seuraavan sanan alku-i sulautuvat yhteen e-äänteeksi, mikä samalla häivyttää sanarajan. Sanskritissa on muutenkin paljon pitkiä yhdyssanoja ja johdoksia, ja sandhin aikaansaama sanarajojen häviäminen antaa usein vaikutelman lähes käsittämättömän pitkistä sanoista. Lauseopissa sanajärjestys on hyvin vapaa. Yleisin perussanajärjestys on subjekti-objekti-predikaatti.

Linkkejä


- विकिपीडिया. मुखपृष्ठं Sanskritinkielinen Wikipedia Luokka:Kielet ms:Bahasa Sanskrit ko:산스크리트어 ja:サンスクリット th:ภาษาสันสกฤต

Hindulaisuus

Hindulaisuus, (सनातन धर्म, Sanātana Dharma, ikuinen oppi) on Intiasta peräisin oleva hyvin moninainen ryhmä uskontoja ja suuntauksia. Hindulaisuutta pidetään maailman vanhimpana uskontona. Hindulaisuuteen sisältyy laaja kirjo erilaisia oppijärjestelmiä, suuntauksia ja filosofioita, joitka poikkeavat toisistaan merkittävästi noudattaen erilaisia rituaaleja ja kirjoituksia. Sen alkuperä on muinaisessa, vähintään 2000 vuotta eaa kukoistaneessa veda-kulttuurissa. Hindulaisuus on maailman kolmanneksi laajin uskonto. Sillä on kannattajia 1,05 miljardia, joista suurin osa (noin 890 miljoonaa) asuu Intiassa. Suomessa kannattajia on joitakin tuhansia. Lähtökohtaisesti mikä tahansa henkinen harjoitus, jota harjoitetaan antaumuksella, rakkaudella ja sinnikkäästi, johtaa lopulta samaan itsensä oivaltamiseen. Tämän vuoksi hindunäkemys erottuu selvästi kannustamalla hyväksyntää erilaisia uskomuksia kohtaan, sillä väliaikaiset ja muuttuvat järjestelmät eivät voi antaa lopullista ja täydellistä kuvaa transendenttisesta totuudesta.

Historia

Hindulaisuuden juuret ulottuvat Intiaan, vedalaiseen kulttuuriin. Sen synnystä voidaan erottaa viisi eri vaihetta: Induslaakson kulttuuri, Veda-kausi, klassinen kausi, keskiaika ja uusiaika. Uskonnon toivat maahan arjalaiset noin 3500 vuotta sitten, joidenkin lähteiden mukaan jopa 4000 vuotta sitten. Heidän polyteistinen uskontonsa sulautui Induslaakson kulttuuriin muodostaen esivedalaisen uskonkäsityksen eli alkuperäisen hindulaisuuden, jota kutsutaan brahmalaisuudeksi. Intiassa asuneiden muinaisten arjalaisten vedauskonto poikkeaa kuitenkin merkittävästi nykyhindulaisuudesta. Vedauskonnon merkittävin piirre, vedakirjoihin talletettujen ylistyshymnien laulaminen jumalalle ja vedinen filosofia muodostavat hindulaisuuden pohjan. Brahmana, pappisluokka huolehti maailmankaikkeuden harmonian kannalta olennaisista uhritoimituksista. Vedahymnit ja seremoniat olivat brahmanojen yksinoikeus. Nykymuotoinen hindulaisuus on saanut vaikutteita sekä Intian alkuperäiskansojen, dravidien tantra-kulttuurista, buddhalaisuudesta että muista uskonnoista. Se oli kaikilta olennaisilta piirteiltään muotoutunut noin 500 eaa. Varhaisen hindulaisuuden jumalia olivat esimerkiksi taivaan jumala Indra, auringon jumala Surya, kuun jumala Soma, veden jumala Varuna, tuulen jumala Vayu, tulen jumala Agni, kuoleman jumala Yama ja rikkauden jumala Kubera (alun perin paholainen). Nykyhindulaisuuden myötä nämä jumaluudet menettivät merkityksensä.

Pääsuuntaukset

Hindulaisuudessa on useita pääsuuntauksia (sampradaya), joista merkittävimmät ovat shaivismi eli shivalaisuus, shaktismi, vaishnavismi eli vishnulaisuus ja smartismi. Suuntausten pyhiä kirjoja ovat mm. Veda-kirjat ja Bhagavad Gita. Länsimaissa tunnetuimpia ns. uushindulaisia liikkeitä on Vishnun erästä avatarta eli ruumillistumaa Krishnaa palvova Krishna-liike. Aivan kuten juutalaiset, muslimit ja kristityt uskovat kaikki erilaiseen käsitykseen samasta jumalasta, hindut uskovat yhteen jumalaan, mutta eri suuntausten käsitykset eroavat toisistaan.

Jumalakäsitys

Sanatana Dharmaassa - tai hindulaisuudessa, kuten sitä yleisimmin kutsutaan, lukematon määrä persoonallisia jumalia, jotka kaikki ilmentävät persoonattoman ja kaikkivaltiaan olennon, brahmanin eri aspekteja. Brahman on lopullinen, yliaistillinen, kaikkialla läsnäoleva, absoluuttinen ja ääretön olemus, kaiken koskaan olleen, ainiaan olevan tai koskaan tulevan summa. Brahman ei ole jumala monoteistisessä mielessä, sillä sitä ei voi kuvata millään olevan tai ei-olevan määritelmillä - se on kaikkien määritelmien tuolla puolen. Näin ollen sitä ei voi myöskään palvoa. Aihetta käsitellään laajasti Vedanta-filosofiassa, joka on eräs hindu-filosofian lukuisista osista. Nykyisessä hindulaisuudessa peruspilarina on kolmiyhteinen jumala: Brahma on luojajumala (Brahmaa ei juurikaan palvota), Vishnu on rakkauden ja elämä ylläpitäjäja Shiva on hävittäjä, mutta samalla uudelleenluova jumala. Näillä kolmella pääjumalalla kaikilla on puoliso, shakti. Eräät hindulaisuuden kannattajat ovat monisteja. Monistisen näkemyksen mukaan mieli ja aine ovat yhtä. Monistit näkevät yhden jumalan lukemattomina ilmentyminä, jonka ei-hindut sekoittavat helposti polyteismiin. Monistisen näkemyksen mukaan on olemassa vain yksi ykseys, jonka ilmentymiä muut jumaluudet ovat - samalla tavoin kuin eri värit ovat prisman hajottaman valonsäteen eri ilmentymiä. Monet uskovat, että persoonalliset jumalat voivat johdattaa palvojansa lähemmäksi mokshaa, jälleensyntymien ketjusta vapautumiseen. Eräät hindulaisuuden lahkot uskovat monoteistiseen näkemykseen Vishnusta (usein Krishnan muodossa), Shivasta tai Devistä - joskaan tämä näkemys ei poissulje muita jumalia, sillä niiden nähdään olevan valitun jumaluuden ilmentymiä. (esim. monet Krishnan palvojat näkevät Shivan syntyneen Krishnan luomisvoimasta). Usein absoluuttinen brahman nähdään ainoana lähteenä, josta kaikki jumaluudet ovat peräisin. Hindujen keskuudessa vallitsee vahva yhteisymmärrys, jonka mukaan kaikki uskonnot ovat oikeita polkuja ja johtavat lopulta kohti yhtä ja samaa Jumalaa tai alkulähdettä. Siten kaikki merkittävät maailman uskonnot ovat samoja. Tästä syystä hindut eivät myöskään tee lähetystyötä. Krishna-liikkeen mukaan esimerkiksi Jeesus ja Muhammed olivat Krishnan valtuuttamia avataroja. Krishna syntyy aika-ajoin uudelleen maailmaan ja selittää eri aikoina eri kulttuuripiireissä viestinsä hieman eri tavalla, jotta ihmiset ymmärtäisivät perusviestin. Perusviesti hindulaisuudessa, kristinuskossa, islamissa ja juutalaisuudessa onkin kovin samantapainen, buddhalaisuus poikkeaa tavallaan enemmän. Hindulaisuudesta puuttuu juutalaisuuden johdannaisineen omaava kahtiajako: hyvän ja pahan taistelu, taivas ja helvetti. Hindulaisuuden jumalat eivät ole "hyviä" eivätkä "pahoja", vaan henkiolentoja jotka tekevät milloin minkäkinlaisia ratkaisuja, vastaavasti kuin ihmisiä ei voida luokitella "hyviin" ja "pahoihin".

Jälleensyntymä

Keskeinen käsite hindulaiselle ajattelulle on mokša, jossa vapaudutaan jälleensyntymän eli samsaran ketjusta ja yhdistytään brahmaniin (vrt. nirvana). Ihminen syntyy maan päälle yhä uudestaan kunnes hän oivaltaa yksilöllisen sielunsa atmanin ja maailmansielun brahmanin olevan yhtä. Ruumillistumia eli inkarnaatiota säätelee karma eli syyn ja seurauksen laki. Hyvä teot elämässä tuottavat hyvää karmaa ja huonot väärää karmaa ja nämä vaikuttavat seuraavaan elämään. Hindulaisuuden mukaan ihmisellä on elämässään neljä päämäärää: kama, artha, dharma ja moksha. Sanotaan, että kaikki ihmiset etsivät kamaa (fyysistä ja henkistä nautintoa) ja arthaa (aineellista ja henkistä omaisuutta). Vanhemmiten ihmisen sanotaan tavoittelevan dharmaa (oikeudenmukaisuus, velvollisuus, henkinen oppi). Neljäs ja perimmäinen päämäärä on mokša. dharma

Tunnusomaisia piirteitä

Pääosa hinduista on kasvissyöjiä. Kastittomat tai alempiin kasteihin kuuluvat saattavat käyttää lihaa. Brahmiineihin, eli pappisluokkaan kuuluvien tulee harjoittaa puhtautta eivätkä he syö lihaa, sen sijaan maitotuotteita he käyttävät. Veda-kirjallisuus ylistää lehmää joka itselleen mitään vaatimatta antaa ihmisille "ravitsevaa nektaria". Siksi hindut arvostavat lehmiä suuresti.

Hindulaisten sijoittuminen valtioittain

#Intia #Nepal #Bangladesh #Sri Lanka #Pakistan #Malesia #Mauritius #Etelä-Afrikka #Yhdistynyt Kuningaskunta #Yhdysvallat Luokka:Hindulaisuus ja:ヒンドゥー教

Intia

भारत गणराज्य
Bharat Ganarajya
Intian vaakuna
(Suurempi kuva) (Suurempi kuva)
Motto: Satyameva Jayate (sanskrit: Vain totuus voittaa)
sanskrit
Viralliset kielethindi, englanti ja 21 kansallista kieltä
PääkaupunkiDelhi
Suurin kaupunkiMumbai
Presidentti Avul Pakir Jainulabdeen Abdul Kalam
Pääministeri Manmohan Singh
Pinta-ala
 - Yhteensä
 - % vettä
Sijalla 7
3 287 590 km²
9,5 %
Väkiluku
 - Yhteensä (2003?)
 - Tiheys
Sijalla 2
1 045 845 226
318/km2
Itsenäisyys 15. elokuuta 1947
Tasavallaksi 26. tammikuuta 1950
BKT
  - Yhteensä (vuosi)
  - Asukasta kohden
Sijalla 4
2,66 biljoonaa dollaria
2 540 dollaria
HDI
  - Arvo (2002)
Sijalla 127
0,595
Rahayksikkörupia (INR)
AikavyöhykeUTC +5:30
KansallislauluJana-Gana-Mana
Kansallinen lauluVande Mataram
Internet TLD.in
Kansainvälinen suuntanumero91
Kansainvälinen suuntanumero Intia on liittovaltio Aasian eteläosassa. Intian naapurimaita ovat Bangladesh, Myanmar (Burma), Kiina, Bhutan, Nepal ja Pakistan. Intian pääkaupunki on Delhi, muita tärkeitä kaupunkeja ovat mm. Kalkutta ja Mumbai (Bombay). Intiassa puhutaan satoja kieliä. Virallinen kieli on hindi, minkä lisäksi englantia käytetään yhä kuin virallisena kielenä ("associate official", englanti ei kuitenkaan ole ollut vuoden 1965 jälkeen varsinainen virallinen kieli). Lisäksi Intiassa on 21 kansallista kieltä, jotka ovat virallisia kieliä tietyissä osavaltioissa. Näihin kuuluvat mm. urdu, gudzarati, tamili ja bengali.

Historia

:Pääartikkeli: Intian historia Intia itsenäistyi toisen maailmansodan jälkeen oltuaan sitä ennen Britannian tärkein siirtomaa. Itsenäistymissopimukseen liittyi Intian jakaminen kahteen valtioon: hinduenemmistöiseen Intiaan ja muslimienemmistöiseen Pakistaniin. Uusien valtioiden välillä käytiin lyhyt sisällisota. Indira Gandhin ollessa Intian pääministerinä Pakistanin itäosasta tuli itsenäinen Bangladesh lyhyessä sodassa, jossa Intia tuki Itä-Pakistania sotilaallisesti. Intia ja Pakistan ovat käyneet useita sotia Kashmirin omistuksesta, ja maiden välit ovat edelleen kireät. Intia on myös käynyt lyhyen rajasodan Kiinan kanssa, ja maiden raja on edelleen osittain kiistanalainen. Intialla on ydinase, mutta sitä ei ole virallisesti tunnustettu ydinasevaltioksi.

Osavaltiot

Intia on jaettu 28 osavaltioon, kuuteen liittovaltion alueeseen sekä pääkaupunkialueeseen. Osavaltiot:
- Andhra Pradesh
- Arunachal Pradesh
- Assam
- Bihar
- Chhattisgarh
- Goa
- Gujarat
- Haryana
- Himachal Pradesh
- Jammu ja Kashmir
- Jharkhand
- Karnataka
- Kerala
- Länsi-Bengali
- Madhya Pradesh
- Maharashtra
- Manipur
- Meghalaya
- Mizoram
- Nagaland
- Orissa
- Punjab
- Rajasthan
- Sikkim
- Tamil Nadu
- Tripura
- Uttaranchal
- Uttar Pradesh Liittovaltion alueet:
- Andaman- ja Nicobarsaaret
- Chandigarh
- Dadra ja Nagar Haveli
- Daman ja Diu
- Lakshadweep
- Pondicherry Pääkaupunkialue:
- Delhi

Uskonnot

Intian valtauskonto on hindulaisuus, mutta myös islam on tärkeässä asemassa. Punjabin osavaltiossa sikhit ovat enemmistönä. Goan osavaltiossa kristinusko on hallitseva uskonto (alue kuului Portugalille vuosisatoja). Myös Nagalandin osavaltiossa on kristinusko vallitsevana. Sikkimissä buddhalaisuus on tärkeässä asemassa. Intian hindunationalistisen puolueen BJP:n hallintakautena kristittyjä yhteisöjä vastaan kohdistuneet väkivaltaiset hyökkäykset olivat yleisiä. Vuonna 2004 kongressipuolue sai enemmistön vaaleista ja uusi pääministeri Manmohan Singh on Intian ensimmäinen sikhi-pääministeri. Hän pitää uskontorauhan rakentamista yhtenä hallituksensa tärkeimmistä haasteista. buddhalaisuus

Talous

Intian talous oli maan itsenäistyessä hyvin maatalousvaltainen. Tätä valtiovalta on pyrkinyt muuttamaan. Muutos ei ole ollut maailman suurimmassa demokratiassa yhtä nopeaa kuin Etelä-Koressa, Taiwanissa ja sittemmin Kiinan kansantasavallassa. Kiina-ilmiön ohella on 2000-luvun alkuvuosina alettu puhua Intian noususta. Etenkin ohjelmistoalalla Intia on nähty uhaksi ja mahdollisuudeksi Euroopalle ja Yhdysvalloille. Yhdysvallat on jo 1980-luvulta alkaen ulkoistanut monia tehtäviä, mm. puhelinvaihteiden hoitamista ja lääkäreiden diagnoosien puhtaaksikirjoitusta, englanninkieliseen Intiaan. Vuoden 2004 lopulla intialainen teräsmagnaatti osti Yhdysvaltoista suuria terästehtaita. Talouden nousu on tehty perinteisesti valtion tukiessa uusien toimialojen luomista. Tähän kuuluu esim. ilmailuteollisuuden rakentaminen (Hindustan Aeronautics) kansallisen turvallisuuden takaamiseksi. Ilmailussa Intia tukeutui ensin Englantiin, mutta toi maahan mm. saksalaisen suunnittelijan Kurt Tankin suunnittelemaan omaa hävittäjälentokonetta. Sittemmin tietotaitoa on hankittu Neuvostoliitosta, jonka loppuvuosina Intian ilmavoimat lensivät uudemmilla MiG-hävittäjillä kuin Neuvostoliiton ilmavoimat. Intia valmistaa venäläisiä sotilaslentokoneita lisenssillä. Avaruusteollisuus luotiin Intian suurvalta-aseman osoittamiseksi. Se luontia johti Vikram Sarabhai Intian atomienergiaohjelman alla, joka puolestaan kehitti maalle omaa ydinasetta. Avaruustoiminta rajattiin 2000-luvun alkuun käytännöllisiin sovellutuksiin, kaukokartoitussatelliitteja käytettiin mm. kylien maankäytön suunnittelussa, tietoliikennesatelliitteja maaseudun kouluttamiseen jne. ydinasettain Tamil Nadun osavaltiossa.]]

Liikenne

Liikenne on, kuten useimmissa Britannian entisissä siirtomaissa, vasemmanpuoleinen. Intian tiestö on keskimäärin tyydyttävässä kunnossa, mutta maasiirtymien aiheuttamat kuopat ja romahdukset saattavat aiheuttaa vaaratilanteita. Liikenne varsinkin suurimmissa kaupungeissa on tottumattomalle villiä eikä liikennesääntöjen noudattaminen kuulu intialaisten vahvimpiin puoliin. Turvavälit ovat lähinnä olemattomat ja kaistalta toiselle poukkoilemassa saattaa nähdä peräkkäin moottoririksan, henkilöauton ja kuorma-auton, jonka lavalla ylileveän kuorman päällä nukkuu kymmenen intialaista. Äänimerkkiä käytetään tilanteessa kuin tilanteessa. Suurin osa ajoneuvoista on ainakin kertaalleen kolaroitua ja yhteentörmäyksen sattuessa on torikokous väistämätön. Pahimmat ruuhkat aiheutuvatkin usein juuri näistä neuvotteluista, joissa jokainen toimii tuomarina. Koska linja-autot ja junat ovat usein ääriään myöten täynnä, on oma tai vuokrattu auto kuitenkin matkailijalle paras tapa nähdä Intiaa.

Merkittävimmät luonnonvarat


- kivihiili
- rautamalmi
- mangaani
- titaani
- kromiitti
- maakaasu

Merkittävimmät vientituotteet


- tekstiilit
- koneet
- tee Luokka:Intia als:Indien ms:India zh-min-nan:Ìn-tō· [[got:

Bhakti

Bhakti (Sanskritia - "antaumus") johdetaan juuresta "bhaj", "palvoa", ja sen mukaisesti viittaa antaumuksellisiin hindulaisuuden traditioihin. Bhakti-traditioihin lukeutuvat muun muassa Krishnan palvojat, Vishnun palvojat ja Shivan palvojat. Antaumusta harjoitetaan muun muassa laulamalla erilaisia lauluja ja hymnejä, lausumalla mantroja ja rukouksia, kuulemalla pyhiä kirjoituksia jotka kuvailevat antaumuksen kohdetta, tarjoamalla jumaluuden patsaalle tai kuvalle suitsukkeita, kukkia ja muita vastaavia artikkeleja, ja mietiskelemällä palvottavaa jumaluutta. Luokka:Hindulaisuus

Tiibetin kieli

Tiibet on sinotiibetiläinen kieli, jota puhuu noin 6,150,000 ihmistä pääasiassa Tiibetissä. Kielen murteista osa eivät ole keskenään ymmärrettäviä.

Kielioppi

Tiibetissä on yhdeksän sijamuotoa. Verbit eivät taivu persoonamuodoissa. Luokka:Kielet ja:チベット語

Sikhiläisyys

Sikhiläisyys on eräs maailman suurimmista uskonnoista. Sana sikh merkitsee vahvaa ja kykeneväistä opetuslasta. Sikhi uskoo yhteen jumalaan ja kymmenen gurun opetuksiin, jotka on kerrottu sikhien pyhässä kirjassa Guru Granth Sahibissa. Hindiperheeseen syntynyt uskonnon perustaja Guru Nanak (s. 1469 - k. 1538) kritisoi islamia ja hindulaisuutta sekä vastusti kastijärjestelmää. Hänen seuraajansa kutsuivat häntä guruksi, opettajaksi. Ennen kuolemaansa Nanak valitsi uuden gurun seuraamaan häntä ja johtamaan sikhejä. Tämä perinne jatkui niin, että kymmenes ja viimeinen guru, Guru Gobind Singh nimettiin vuonna 1699. Sikhin tunnistaa ehkä parhaiten turbaanistaan, joka peittää leikkaamattomat hiukset. Sikhit pidättäytyvät mm. tupakoinnista, alkoholista ja naudanlihasta.

Kymmenen gurua

Sikhien kymmenen gurua ovat: # Guru Nanak Dev # Guru Angad Dev # Guru Amar Das # Guru Ram Das # Guru Arjan Dev # Guru Hargobind # Guru Har Rai # Guru Har Krishan # Guru Teg Bahadur # Guru Gobind Singh Pyhä kirja Sri Guru Granth Sahib on sikheille yhdestoista ja elävä guru.

Levinneisyys

naudanlihasta Sikhiläisiä on maailmassa noin 23 miljoonaa, näistä 19 miljoonaa Intiassa. Intiassa suurin osa sikheistä elää Punjabin osavaltiossa. Suuria määriä sikhejä on myös Iso-Britanniassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa sekä Malesiassa ja Singaporessa. Vuonna 2004 Manmohan Singhistä tuli Intian ensimmäinen sikhiläinen pääministeri. Luokka:Sikhiläisyys ja:シク教

1539

Tapahtumia


-

Syntyneitä


-

Kuolleita


- 7. toukokuuta: Guru Nanak, sikhiläisyyden perustaja Luokka:1500-luku ko:1539년 simple:1539

Nettislangi

Nettislangi on Internetin keskustelupalstoilla sekä chateissa (mm. IRC), pikaviestimissä ja peleissä käytettyjä lyhenteitä ja ilmaisuja. Lyhenteet ovat yleensä englanninkielisiä, vaikka eri kieliryhmillä on myös omia lyhenteitä (esim. suomalaisessa IRC-galleriassa paljon käytetty EVVKei vois vähempää kiinnostaa). Myös hymiöt kuuluvat nettislangiin. On kahdenlaista slangia; pissis/teinix-slangia, jossa muutetaan kirjoitusta (esim. pelaatko = pelaax) eli ks muutetaan x:ksi, ts z:ksi ja ku Q:ksi sekä IRC-slangia, johon taas kuuluu yleisesti "n00b", "afk", "brb", "bak", "omg", "emt", "EVO, "evt" ym. epätavallisten sanojen ja lyhenteiden käyttö. Yleensä nettislangin yhteydessä käytetään puhekielenomaista ilmaisutapaa, mutta joskus nettikeskustelijoiden keskuudessa esiintyy myös kielellisiä piirteitä, jotka eivät kuulu mihinkään normaaliin yleis- tai puhekielen muotoon. Tällainen piirre on esimerkiksi lyhenteiden ja vierasperäisten sanojen taivuttamatta jättäminen. Esimerkiksi ”pelaatko cs?” = ”Pelaatko Counter Strikea (CS:ää)?” tai IMAC (C = se).

Katso myös


- Wikisanakirjan nettislangiliite Luokka:Slangi Luokka:Internet ko:인터넷 유행어 ja:インターネットスラング simple:Internet slang

Luokka:Buddhalaisuus

Luokka:Uskonnot

Luokka:Sikhiläisyys

Luokka:Uskonnot

Bioritme

Volgens de theorie van het bioritme wordt de levenscyclus beïnvloed door ritmische cycli. Het bioritme maakt benaderende voorspellingen van de cycli van fysieke, emotionele en intellectuele kenmerken. De drie klassieke cycli van het bioritme zijn:
- Fysieke cyclus (herhaalt zich elke 23 dagen)
  - coördinatie
  - kracht
  - welzijn
- Emotionele cyclus (herhaalt zich elke 28 dagen)
  - creativiteit
  - gevoeligheid
  - stemming
  - waarneming
  - het omgevingsbewust zijn
- Intellectuele cyclus (herhaalt zich elke 33 dagen)
  - opmerkzaamheid
  - het analytische functioneren
  - logische analyse
  - geheugen
  - communicative vaardigheid De grondslag van het bioritme werd gelegd door Wilhelm Fliess in het begin van de twintigste eeuw, al is de intellectuele cyclus later toegevoegd. Door wetenschappers wordt bioritmiek meestal als een pseudo-wetenschap beschouwd. Er zijn websites zoals http://www.vakantiefeestdagen.nl/?bioritme die de staat van uw huidige bioritme exact voor u uitrekenen. categorie:Spiritualisme categorie:Pseudowetenschap ja:バイオリズム

wynajem autokarw sprzet diety WARSAW tekst










































:: RELATED NEWS ::
Káoszelmélet
A káoszelmélet a matematikában és a fizikában olyan nemlineáris dinamikai rendszerek viselkedésével foglalkozik, melyek a káosznak nevezett jelenséget mutatják. Az ilyen rendszerek érzékenyek a kezdőfeltételekre (lásd pillangóhatás). A
Mezőbergenye
Mezőbergenye (románul Berghia, németül Bergendorf): falu a mai Romániában Maros megyében. Közigazgatásilag Mezőpanit tartozik.

Fekvése

A falu Marosvásárhelytől 15 km-re északnyugatra fekszik.

Nevének eredete

Neve a berkenyefa nev
Mezőbodon
Mezőbodon (románul Papiu Ilarian, németül Boden): falu a mai Romániában Maros megyében.

Fekvése

Marosvásárhelytől 28 km-re nyugatra fekszik, Bugusalja, Dobratanya, Sándortelep és Urszajatelep tartozik hozzá.

Története

1332-ben Budun
Mezőcsávás
Mezőcsávás (románul Ceuaşu de Câmpie, németül Grubendorf): falu a mai Romániában Maros megyében. Községközpont, Bazéd, Galambod, Mezőfele, Mezőkölpény,
Mezőerked
Mezőerked (1890-ig Szászerked, románul Archiud): falu a mai Romániában Beszterce-Naszód megyében.

Fekvése

Szászrégentől 32 km-re északnyugatra, Besztercétől 39 km-re délre fekszik, Tekéhez tartozik, mel
Káosz elmélet
A káoszelmélet a matematikában és a fizikában olyan nemlineáris dinamikai rendszerek viselkedésével foglalkozik, melyek a káosznak nevezett jelenséget mutatják. Az ilyen rendszerek érzékenyek a kezdőfeltételekre (lásd pillangóhatás). A
Mezőfele
Mezőfele (románul Câmpenita): falu a mai Romániában Maros megyében. Közigazgatásilag Mezőcsáváshoz tartozik.

Fekvése

A falu a Szabadi-patak felső folyása mentén, Marosvásárhelytől 17 km-re északra, Mezőcsávástól 3 km-r
Mezőkölpény
Mezőkölpény (románul Culpiu): falu a mai Romániában Maros megyében.

Fekvése

A falu Marosvásárhelytől 14 km-re északnyugatra a Komlód völgyére nyíló völgykatlanban fekszik, és a 10 km-re keletre levő Mezőcsáváshoz tartozik.

Története

Mezőmadaras
Mezőmadaras (románul Mădăraş): falu a mai Romániában Maros megyében. A falu a Maros és a Komlód-patak közti dombság névadó községe.

Fekvése

Marosvásárhelytől 12 km-re északnyugatra fekszik, Mezőbándhoz tartozik.

Története

Területe ősidők óta lakott. A falu határában ró
Mezőméhes
Mezőméhes (románul Miheşu de Câmpie, németül Bienendorf): falu a mai Romániában Maros megyében. Községközpont, Bozsortanya, Cserhágó, Goapa Radaii, Kissályi, Mogoaia, Mezővelkér és Stefanca tartozik hozzá.

Fekvése

Marosvásárhelytől 35 km-re ésuzaknyugatra a Mezőségi-patak bal par
All Rights Reserved 2005 wikimiki.org