:: wikimiki.org ::

Hallitus

Hallitus

Politiikan käsitteistössä hallitus on toimeenpanovaltaa käyttävä hallinnon osa. Sen alaisuuteen voivat kuulua esimerkiksi virkamieskoneisto, keskuspankki, valtionyhtiöt, poliisi ja armeija. Parlamentarismissa hallituksen on nautittava parlamentin luottamusta. Suomen hallituksen nimi on valtioneuvosto ja sen valitsee eduskunta.

Kaksipuoluejärjestelmän hallitus

Kaksipuoluejärjestelmään voi kuulua olennaisena osana se että kummallakin puolueella on tietyn ministeriön hallinnonalaan keskittyvät henkilönsä, joita voidaan kutsua esimerkiksi kabinettiministereiksi, mutta oppositiopuolueen kabinetti kulkee nimellä varjokabinetti, ja vastaavasti kaikkien kabinettiministerien tehtävänimikkeiden eteen ympätään samainen "varjo-" etuliite. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaksipuoluejärjestelmässä, missä oppositiopuolue voi täysin korvata hallituspuolueen hallituksessa vaalien jälkeen, on jo ennen mahdollista vaihdosta oppositiopuolueen piiristä katsottu valmiiksi sopiva ministeriehdokas. Yleensä monarkistisissa tai parlamentaarisissa kaksipuoluejärjestelmissä pääministerin rooli korostuu, koska perustuslain vain valtiokäytännön mukaisesti usein seremoniallisella valtionpäämiehellä on vähän päivänpoliittista valtaa.

Monipuoluejärjestelmän hallitus

Monipuoluejärjestelmässä harvoin ylläpidetään jatkuvaa hallituskoneistoa kussakin puolueessa erikseen, koska puolueet joutuvat melkein aina muodostamaan hallituskoalition, jolloin kukin siihen kuuluva puolue saa vain osan ministerinsalkuista. Puolueiden keskinäiset voimasuhteet useimmiten vaikuttavat kohtalaisen merkittävästi siihen kuinka monta ja vaikutusvaltaista salkkua kukin puolue salkkujaossa saa.

Yksipuoluejärjestelmän hallitus

Kun sekä kaksipuoluejärjestelmässä että monipuoluejärjestelmässä suurin merkitys on sillä mitkä puolueet menestyvät vaaleissa; yksipuoluejärjestelmässä olennaisinta on se miten eri suuntauksia edustavat henkilöt nousevat ja laskevat hallituskoneiston sisällä. Tämä on ainoa muutosvoima yksipuoluejärjestelmässä.

Joitain hallitusministerinimikkeitä

- Pääministeri
- Valtionvarainministeri
- Ulkoministeri
- Sisäministeri
- Ulkomaankauppaministeri
- Terveysministeri
- Kulttuuriministeri
- Työministeri

Katso myös

- Suomen hallitus
- vähemmistöhallitus
- toimitusministeriö
- virkamieshallitus
- enemmistöhallitus
- suuri koalitio
- sateenkaarihallitus
- kokoomushallitus Luokka:Politiikka ja:内閣

Politiikka

Politiikka tulee kreikankielen sanasta polis, kaupunki. Sovinnaisen käsityksen mukaan se tarkoittaa julkisyhteisön päätöksentekoa ja muuta siihen liittyvää toimintaa. Laajimman määrittelyn mukaan politiikka on toimimista jonkin asian puolesta jotain toista asiaa vastaan. Tällöin huomautetaan perinteisen määrittelyn "yhteisten asioiden hoitamisesta" kuuluvan ennen kaikkea hallinnon alaan. Politiikka on myös määritelty "konfliktiksi päämääristä". Politiikan tutkija Kari Palonen on todennut politiikkaa olevan siellä, missä voi tehdä toisin. Ihmisten toiminta muuttuu poliittiseksi silloin kun on tehtävä ratkaisuja kahden tai useamman vaihtoehdon välillä. Yleensä politiikkaan sisällytetään oikeusvaltiossa lähinnä lainsäädännön muuttamiseen tähtäävä toiminta. Poliittisen vastakohtana on perinteisesti nähty yksityinen, eli toiminta jonka ei katsota liittyvän muihin yksilöihin. Sitä kreikassa merkitsi taloutta tarkoittanut sana oikos, josta on sittemmin johdettu ekonomia, taloustiede. Politiikan käsite voidaan kuitenkin ymmärtää myös hyvin laajassa merkityksessä, jolloin politiikan piiriin kuuluvat lähes kaikki ihmiselämän osa-alueet. 1960-luvulla tuli tunnetuksi iskulause "henkilökohtainen on poliittista". Politiikkaa ja poliittista päätöksentekoa tutkiva yhteiskuntatiede on nimeltään joko politologia, politiikan tutkimus tai valtio-oppi. Viimeksi mainittu tulee saksan kielen termistä staatslehre (myös allgemeine staatslehre eli "yleinen valtio-oppi"), ja anglo-saksisissa maissa käytetään useimmiten termiä political science. Politiikan teoriaa, poliittisia aatteita ja poliittista filosofiaa tutkitaan sekä politiikan tutkimuksen että monissa yliopistoissa myös (käytännöllisen) filosofian laitoksilla. Luonnollisesti kaikki yhteiskuntatieteet tutkivat usein politiikan piiriin kuuluvia asioita. Poliittisia päätöksentekojärjestelmiä on useita, lähinnä kolmea yleistä eri tyyppiä. Yleisin on jonkinlainen demokratia eli kansanvalta, jossa kaikki ihmiset päättävät yhdessä asioista. Perustuslaillinen tasavalta on kansanvallan rajoitetumpi muoto. Diktatuurissa tai yleisesti ottaen autoritaristisissa valtiomuodoissa yksi henkilö tai ryhmä päättävät kaikkien asioista. Oligarkia on harvainvaltaa ja aristokratia ylhäisön valtaan. Jos poliittista valtaa rajoitetaan vähimpään mahdolliseen ja yritetään jättää asiat yksittäisten ihmisten päätettäviksi, kyseessä on libertarismi, tai valtion kokonaan poistuessa anarkia. Viimeiset kaksi aatetta eivät ole toisensa poissulkevia. Eri asioita, joista päätetään, ovat mm.:
- Turvallisuuspolitiikka
- Kielipolitiikka
- Koulutuspolitiikka
- Sosiaalipolitiikka
- Rahapolitiikka

Ideologioita ja poliittisia suuntauksia

Poliittinen ideologia on näkemys siitä, millaiseksi yhteiskunnalliset olot tulisi järjestää ja kuinka se tehdään. Tavoitteet ja keinot vaihtelevat eri ideologioiden välillä.
- Anarkismi
- Distributismi
- Fasismi
- Kommunismi
- Konservatismi
- Kristillisdemokratia
- Liberalismi
- Libertarismi
- Marxismi
- Nationalismi
- Sentrismi
- Sosiaalidemokratia
- Sosialismi Historijoitsioiden antamia nimiä tietynlaiselle politiikalle tai yhteiskuntajärjestykselle:
- Feodalismi
- Merkantilismi
- Primitiivinen kommunismi Käsitteitä
- Suomen politiikka
- Kolonisaatio
- Valtion ja kunnan tehtävät
- Luettelo poliitikoista
- Puolue
- Hallitus
- Eduskunta
- Valta
- Valtio
- Hyvinvointivaltio
- Hyvinvointiyhteiskunta
- Kansalaisyhteiskunta
- Noopolitik, pehmeä politiikka
- Kollektiivinen ja individualistinen poliittinen ontologia

Linkkejä

- [news:sfnet.keskustelu.politiikka] sfnet.keskustelu.politiikka-uutisryhmä Luokka:Politiikka ms:Politik ko:정치 ja:政治 simple:Politics th:การเมือง

Keskuspankki

Keskuspankki on erityinen, yleensä valtion omistama, pankki, jonka tehtäviin kuuluu tyypillisesti valtion rahahuolto ja rahapolitiikan toteutus. Euro-alueen keskuspankki on Euroopan Keskuspankki. Suomen Pankki oli Suomen keskuspankki ennen Suomen liittymistä Euroopan valuuttaunioniin.

Merkittävimpiä keskuspankkeja

- Euroopan Keskuspankki on euro-alueen keskuspankki.
- Federal Reserve Board of America on Yhdysvaltain keskuspankki.
- Ruotsin keskuspankki, Sveriges Riksbank, on maailman vanhin keskuspankki. Luokka:Pankkitoimi ja:中央銀行

Poliisi

Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä ennaltaehkäisee rikoksia, selvittää niitä ja saattaa ne syyteharkintaan. Poliisi on valtiovallan organisaatio, joka valvoo lakien noudattamista ja pitää yllä yhteiskunnallista järjestystä. Sana tulee ranskan kielestä ja vähemmän suorasti kreikan sanasta politeia, joka viittaa hallitukseen tai hallintoon. Sana police otettiin käyttöön ranskaan 1700-luvulla. Useimmissa läntisissä oikeusjärjestelmissä poliisin päärooli on tutkia rikoksia, etsiä epäillyt, pidättää heidät ja tiedottaa asiaankuuluvia tahoja. Katso rikoslaki. Poliisi katsotaan normaalisti hätäpalveluksi, mutta se voi myös tarjota järjestyksenvalvontaa suurissa kokoontumisissa. Sitä tarvitaan myös hätätilanteissa, onnettomuuksissa sekä haku- ja pelastusoperaatioissa. Tarjotakseen nopeaa palvelua poliisi tekee usein yhteistyötä palolaitoksen ja terveydenhuollon kanssa. Monissa maissa on yleinen hätänumero, josta voidaan saada kiinni poliisi, palokunta tai terveyspalveluja hätätilanteessa. Poliisi reagoi osiin rikkomuksista antamalla haasteita, jotka tyypillisesti voivat johtaa sakkorangaistukseen, erityisesti liikennelain osalta. Joskus poliisi myös ylläpitää yleistä järjestystä silloinkin, kun ei ole rikottu lakia — esimerkiksi Suomessa, ihmiset jotka ovat humalassa ja aiheuttavat häiriötä, voidaan ottaa talteen "selviämisasemalle" kunnes alkoholin vaikutus loppuu. Poliisi tiedottaa toiminnastaan ja lainsäädännöstä kouluissa, oppilaitoksissa ja muissa organisaatioissa. Monissa maissa, erityisesti liittovaltiojärjestelmissä, voi olla useita poliisi- tai poliisintyyppisiä organisaatioita, joista jokainen palvelee eri hallituksen tasoa ja vastaa eri lakien valvonnasta. Yhdysvalloissa esimerkiksi on eri poliisivoimia (kaupunkipoliisi, maakuntasheriffi, valtionpoliisi jne.), joita pyörittävät paikalliset ja valtion viranomaiset, kuten myös useat liittovaltion lainvalvontavirastot (sisältävät mm. FBIn ja CIAn). Useat euroopan valtiot ovat perustaneet kansainvälisen rikospoliisijärjestön Interpolin etsimään ja torjumaan ylikansallista rikollisuutta ja tarjoamaan kansainvälistä yhteistyötä ja koordinaatiota muissa poliisiasioissa. Tällaisia ovat esimerkiksi sukulaisten informoiminen ulkomaan kansalaisen kuollessa.

Poliisin aseistus

Interpol Monissa maissa poliisit kantavat aseita normaalityössä ollessaan. Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja joissakin muissa maissa poliisit eivät ole normaalisti aseistettuja, mutta heidät varustetaan aseellisesti erikoistapauksissa. Poliisilla on usein erikoisyksikköjä aseistautuneiden rikollisten varalle, ja muita samantyyppisiä tilanteita varten. He voivat usein pyytää avuksi armeijaa ja mahdollisesti myös sen erikoisjoukkoja. Poliisit voidaan myös varustaa ei-tappavilla aseilla, erityisesti mellakoidenhallintaan. Ei-tappavat aseet sisältävät pampun, kyynelkaasun, pippurisuihkeen, kumiluodit ja tyrmäysaseet. Aseiden tai tappavan voiman käyttö on tyypillisesti viimeinen keino, kun tarvitsee säästää ihmishenki, vaikkakin joidenkin maiden lainsäädäntö sallii sitä käytettävän pakenevia rikollisia ja vankikarkureita vastaan. Poliiseilla on usein mukanaan käsiraudat.

Poliisi verrattuna armeijaan

Vaikkakin sekä armeija että poliisi kuljettavat aseita, varustus, koulutus ja käytetyt taktiikat ovat erilaisia. Yleensä poliisi käyttää minimimäärän voimaa, joka on tarpeellista järjestyksen ylläpitoon. Armeija on koulutettu lyömään vihollinen ja se on vähemmän huolestunut mahdollisista vahingoista sivullisille ja ympäristölle. Poliisin yksiköt ja puolisotilaalliset joukot eivät usein sovellu hyvin sotilastehtäviin. Joissakin maissa raja armeijan ja poliisin välillä voi olla epäselvä, erityisesti sotilasdiktatuureissa tai maissa joissa on käynnissä vallankumous tai sota. Tulos on usein se, että luodaan puolisotilaalliset joukot, joilla on armeijakoulutus ja poliisin varusteet. Joissain maissa on myös poliisi, joka tunnetaan nimellä Gendarmerie, joka on nimellisesti armeijaan kuuluva, mutta palvelee normaalina poliisina useimmissa tilanteissa.

Vaikeat asiat

Eräät poliisiorganisaatiot, erityisesti monirotuisilla tai monikansallisilla alueilla, voivat kohdata sen, että tapahtuu rotuun pohjautuvaa profilointia. Poliisiorganisaatioiden pitää myös joskus ratkaista poliisien korruptiota. Yhdysvalloissa tämä on ratkaistu siten, että on itsenäinen tai puoli-itsenäinen organisaatio tutkintaan, kuten FBI tai Yhdysvaltojen oikeuslaitos. Lopuksi, monissa paikoissa poliisien sosiaalinen asema ja palkka ovat alhaisia, jotka johtavat suuriin vaikeuksiin työhönoton ja moraalin kanssa. Saadaksesi enemmän tietoa poliisien äärimuodoista ja useista näkökulmista, katso salainen poliisi ja poliisivaltio.

Poliisivoimien rakenne

Useimmiten poliisiorganisaatiot jakautuvat erilaisiin yksiköihin, joiden tehtävä on tutkia tietyntyyppisiä rikoksia. Useimmissa länsimaisissa poliisivoimissa ehkäpä tärkein jako on "univormupoliisien" ja tutkijoiden välillä. Univormuihin pukeutuvat poliisit keskittyvät usein järjestyksenpitoon, liikenteen valvontaa ja aktiivisen rikollisuuden estämiseen. Tutkijat taas tekevät passiivisemmin vakavien rikosten tutkintaa, usein pidemmällä aikavälillä. Joissakin tapauksissa poliisit tekevät työtään "maan alla", jossa he eivät paljasta itseään poliiseiksi, usein pitkäänkään aikaan, tutkiakseen rikoksia. Pääasiassa tämä koskee järjestäytynyttä rikolisuutta, jota on muuten vaikeampi tutkia. Poliisilla on myös olemassa omat osastot, jotka keskittyvät hoitamaan tietyntyyppisiä rikoksia (esimerkiksi liikennepoliisin tehtäviä, murhia tai petoksia) jne. Useimmilla poliisiorganisaatioilla on myös erikoisjoukkoja, jotka harjoittelevat tiettyjä erikoistaitoja (vaativat kiinniotot, panttivankien vapautukset, tarkka-ammunta, pommiryhmä jne.), ja jotka ovat varustettu tehokkaimmilla aseilla erityisen väkivaltaisia tilanteita varten. Tunnetuimpia erikoisryhmiä ovat amerikkalainen SWAT, saksalainen GSG-9 ja ranskalainen GIGN. Suomessa tällainen ryhmä on Osasto Karhu.

Poliisiksi opiskelu Suomessa

Poliiseja koulutetaan Tampereella Poliisikoulussa. Muodolliset vaatimukset kouluun pääsemiseksi ovat:
- Vähintään ammatillinen perustutkinto, lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto tai muu vastava toisen asteen koulutus
- Poliisin tehtävien hoitamiseen sopiva terveydentila (mm. näkö ja kuulo)
- Saanut väh. B-luokan ajo-oikeuden
- Vähintään vuoden työkokemus ennen haun alkua, asevelvollisuus lasketaan työkokemukseksi
- Suomen kansalainen Rikkomukset vähentävät sopivuutta tai estävät pääsyn kokonaan.

Katso myös

- Etsivä
- Gendarmerie
- Haastemies
- Henkivartija
- Hälytys
- Järjestyksenvalvoja
- "Karhukopla"
- Keskusrikospoliisi
- Kuulustelu
- Laki
- Liikennepoliisi
- Oikeus
- Poliisikuulustelu
- Rikos
- Rikosfiktio
- Rikospoliisi
- Salainen poliisi
- Sheriffi
- Sotilaspoliisi
- Suojelupoliisi
- Säilöönotto
- Tuomioistuin
- Vankeus
- Vanginvartija
- Vartija
- Yksityisetsivä

Linkit

- [http://www.poliisi.fi Poliisi] Luokka:Ammatit Luokka:Poliisitoimi Luokka:Suomen laki Luokka:Viranomaiset ms:Polis ja:警察 simple:Police

Armeija

Armeija on puolustusvoimat, minkä tehtävänä on taistella maalla, merellä ja ilmassa. Puolustusvoimat jakautuu puolustushaaroihin. Suomessa puolustusvoimat koostuvat maavoimista ilmavoimista ja merivoimista. Armeijalla voidaan tarkoittaa armeijakuntien muodostamaa joukkoyksikköä, mikä on kuitenkin vain osa puolustusvoimia. Joissain muissa kielissä ja maissa armeijalla tarkoitetaan pelkästään maavoimia puolustushaarana.

Maavoimat

Maavoimat on yleensä jaettu taisteleviin, taistelua tukeviin ja huoltaviin aselajeihin. Taistelevan osan muodostaa jalkaväki. Jalkaväen taistelua tukevat kranaatinheittimistö, tykistö, panssarintorjunta, ilmatorjuntatykistö, (merivoimiin rannikkopuolustuksen osaksi liitetty) rannikkotykistö, pioneerit ja viesti. Huoltavia osia ovat huoltojoukot. Aselajit jaetaan luonteensa mukaisesti taisteleviin, taistelua tukeviin ja huoltaviin. Suomessa on voimassa kolmenlaisia maavoimien prikaatityyppiä: jalkaväkiprikaati 80, jääkäriprikaati 90 sekä valmiusyhtymä. Näissä joidenkin aselajien ryhmitys komppanioina tai pataljoonina prikaatissa vaihtelee.

Katso myös

- Suomen armeija, Suomen suuriruhtinaskunnan armeija
- Yhdysvaltain armeija

Armeija joukko-osastona

Armeija joukko-osastona koostuu yleensä armeijakunnista, jotka on edelleen jaettu divisiooniin ja/tai prikaateihin. Toisen maailmansodan aikana Suomessa toimivat Kannaksen armeija (talvisota) ja Karjalan armeija (jatkosota). Armeijaa suurempia joukko-osastoja ovat armeijaryhmä, rintama ja sotatoimialue (theatre of operations). Lännessä käytetään termiä armeijaryhmä, Neuvostoliitossa rintama. Esimerkiksi Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon toisessa maailmansodassa koostui kolmesta armeijaryhmästä (pohjoinen, keskinen ja eteläinen armeijaryhmä) ja liittolaisten armeijoista. Neuvostoliitossa vastaava joukko oli rintama, Berliinin taisteluun osallistuivat ensimmäinen valkovenäläinen rintama ja ensimmäinen ukrainalainen rintama. Länsiliittoutuneilla oli vastaavasti Euroopan sotatoimialueella kolme armeijaryhmää: kuudes, kahdestoista ja viidestoista. Vastaavasti kylmän sodan aikana Eurooppaan oli sijoitettu NATO:n pohjoinen armeijaryhmä (NORTHAG) ja keskinen armeijaryhmä (CENTAG). Luokka:Armeijat ja:陸軍 simple:Army

Valtioneuvosto

n laidalla.]] Valtioneuvosto (ruots. statsrådet) käsittää pääministerin ja ministerien muodostaman hallintovallan keskittymän hallituksen ja laajemmassa merkityksessä sillä tarkoitetaan valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden muodostamaa hallitus- ja hallintoasioiden päätöksentekoelintä. Toimeenpanovalta kuuluu perustuslain mukaan valtioneuvostolle, toisin sanoen se panee eduskunnan ja presidentin päätöset täytäntöön ja antaa asetuksia. Valtioneuvostoa johtaa pääministeri, hänen apunaan on valtioneuvoston kanslia, ministeriö, joka vastaa pääministerin johdolla hallitusohjelman toimeenpanon valvonnasta ja avustaa pääministeriä valtioneuvoston johtamisessa. Valtioneuvoston kanslia vastaa Suomen EU-politiikan yhteensovittamisesta ja käsittelee EU:n kehittämistä. Valtioneuvoston kanslia turvaa kaikissa olosuhteissa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset. Presidentti nimittää ministerit pääministerin esityksestä. Ministeriksi nimitettävien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia. Ministerit ovat virkatoimistaan vastuullisia eduskunnalle, ministerien ja koko hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta. Suomessa on nykyisin 13 ministeriötä. Ne vastaavat toimialallaan lainsäädännön valmistelusta ja valtioneuvostossa päätettävien asioiden valmistelusta.
- valtioneuvoston kanslia
- ulkoasiainministeriö
- oikeusministeriö
- sisäasiainministeriö
- puolustusministeriö
- valtiovarainministeriö
- opetusministeriö
- maa- ja metsätalousministeriö
- liikenne- ja viestintäministeriö
- kauppa- ja teollisuusministeriö
- sosiaali- ja terveysministeriö
- työministeriö
- ympäristöministeriö Valtioneuvostossa voi olla myös enemmän ministereitä kuin ministeriöitä on. Osin tämä johtuu tehtävien jakamisesta ja osin salkuttomista ministereistä, joita nimitetään valtatasapainon takia. Tällä hetkellä valtioneuvoston muodostaa Matti Vanhasen koalitiohallitus.

Oikeuskanslerinvirasto

Valtioneuvoston yhteydessä toimiva oikeuskansleri ja oikeuskanslerinvirasto valvoo valtioneuvoston, sen jäsenten ja presidentin päätösten ja toimenpiteiden lainmukaisuutta. Valtioneuvoston toiminnan laillisuusvalvonta suoritetaan ensisijaisesti tarkastamalla yleisistuntojen ja tasavallan presidentin istuntojen esittelylistat ennakolta siten, että havaitut virheet voidaan korjata. Vuonna 2003 tarkastettiin noin 2 300 lista-asiaa.

Katso myös

- Wikisource:Senaatin nimeksi valtioneuvosto Luokka:Suomi Luokka:Politiikka

Puolue

Poliittinen puolue on järjestö tai järjestökokonaisuus, jonka pääasiallisena toiminta-ajatuksena on yhteiskunnan kehittäminen jäsenten haluamaan suuntaan, joka yleensä on suunnilleen yhteinen ja samansuuntainen. Useimmat puolueet toimivat demokraattisten pelisääntöjen mukaan, eli pyrkivät vaikuttamaan yhteiskunnan kehitykseen vaaleissa valittujen edustajien kautta, ja noudattavat sisäisessä päätöksenteossaan puolueen jäsenten kesken jäsendemokratiaa. Suomessa puoluerekisteriin merkittävällä puolueella tulee olla yleisohjelma, jossa on esitettynä puolueen keskeiset periaatteet ja tavoitteet, joilla se haluaa vaikuttaa yhteiskuntaan ja poliittiseen päätöksentekoon. Puoluerekisterijärjestelmä tuli voimaan 10. tammikuuta 1969, jolloin hyväksyttiin puoluelaki. Osa puolueista on luonteeltaan kansainvälisiä, samantapaisia päämääriä ajavia puolueita on siis useissa maissa. Esimerkkeinä voitaneen mainita liberaaliset puolueet, konservatiiviset puolueet, sosialistiset puolueet, työväenpuolueet, ympäristöpuolueet, kommunistiset puolueet, uskonnolliset puolueet ja nationalistiset puolueet. Suomalaisessa puoluejärjestörakenteessa jäsenet kuuluvat puolueeseensa yleensä puolueosaston kautta. Puoluekokous on puolueen ylin päättävä elin. Puolueen henkilöjäsenten päätäntävaltaa puoluekokouksissa käyttää puolueosastossa kollektiivisesti valittu puoluekokousedustaja, siis puolueen asioista päätetään edustuksellisesti ja välillisesti, ei suoraan eikä yksilöllisesti. Suomessa on kuitenkin muutama puolue, joissa on käytössä suora henkilöjäsenyys. Joissakin maissa on voimassa yksipuoluejärjestelmä, eli yksi puolue käyttää valtaa (esim. Kiina ja Pohjois-Korea). Monissa yksipuoluemaissa kilpailevien puolueiden perustaminen on kielletty tai valtapuolueen kontrolloivat viranomaiset rajoittavat niiden toimintaa. Joissakin maissa puolueet on kokonaan kielletty.

Katso myös

- Luettelo Suomen puolueista Luokka:Politiikka Luokka:Puolueet ko:정당 ja:政党 simple:Political party

Hallituskoalitio

Hallituskoalitiot ovat yhteistyömuotoja, missä kahta tai useampaa aatesuuntaa edustavat puolueet muodostavat keskenään hallituksen. Puhtaaseen kaksipuoluejärjestelmään perustusvassa kaksipuoluejärjestelmässä ei tarvita koalitioita, kokoomushallituksia, vaan vaaleissa enemistön voittanut puolue muodostaa hallituksen jäsentensä keskuudesta suoraan. Suomessa todennäköisimmät hallitusvaihtoehdot ovat punamultahallitus, kansanrintamahallitus tai sinipunahallitus. Myös porvarihallitus on mahdollinen, mutta Suomen keskustan ja Kansallisen kokoomuksen maatalous- ja aluepolitiikkaan sekä usein myös ulkopolitiikkaan liittyvistä painotuseroista sekä tulopolitiikan merkittävyydestä johtuen useissa tapauksissa melko epätodennäköinen. Porvarihallitusta on Suomeen yritetty muodostaa 1970-luvulla ja 1980-luvulla kerran puoluejohtojen ennen vaaleja tehdyillä sopimuksilla niiden kuitenkaan pitämättä. 1991 muodostettiin Esko Ahon porvarihallitus lähinnä siksi, että SDP ei halunnut vaalitappion vuoksi ja valtion leikkaustarpeen vuoksi yhteishallitukseen. Luokka:Politiikka ja:連立政権

Vaali

Vaalijärjestelmät jaetaan kahteen suureen ryhmään: enemmistojärjestelmiin ja suhteellisiin järjestelmiin, jotka molemmat ovat käytännössä saaneet monia erilaisia muotoja Enemmistövaalit toimitetaan tavallisesti yhden henkilön vaalipiirejä käyttäen, jolloin piirejä on yhtä monta kuin valittavia edustajia, ja vaalipiirissä tulee valituksi eniten ääniä saanut ehdokas, mm. USA:ssa ja Englannissa. Enemmistövaalit voivat tapahtua myös kaksivaiheisena. Tullakseen valituksi on ehdokkaan saatava tällöin ensimmäisessä äänestyksessä taakseen ehdoton enemmistö äänistä; jollei kukaan pysty saamaan tätä enemmistöä, toimitetaan toinen äänestys kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Suhteelliset vaalit pohjautuvat ajatukseen, että esim. eduskunnan on oltava pienoiskuva kansasta; toisin sanoen valitsijakunnan eri ryhmien on saatava voimasuhteiden mukainen edustus.

Vaalit Suomessa

Suomessa valitaan kunnan väkilukuun kooltaan suhteutetut kunnanvaltuustot, 200-jäseninen eduskunta, presidentti ja 14 jäsentä Euroopan parlamenttiin suorilla kansanvaaleilla. Vaalit ovat välittömiä, niissä äänestetään suoraan ehdokasta. Vaalit määrittelevät perustuslaki yleisesti, vaalilaki, kuntalaki. Vaalin tuloksen määräämiseen käytetään Suomessa d'Hondtin menetelmää. Ensin lasketaan, kuinka monta äänestäjää on kannattanut kutakin ehdokasta, ja sen jälkeen - lasketaan yhteen puolueen tai mahdollisen vaaliliiton ehdokkaiden äänimäärät - kuinka monta ääntä yhteensä on tullut kunkin puolueen tai vaaliliiton hyväksi. Äänien laskennan jälkeen ehdokkaille annetaan vertausluvut siten että: eniten henkilökohtaisia äänimääriä saanut saa koko puoluuen tai vaaliliiton äänimäärän, toiseksi eniten saanut saa puolet ja kolmanneksi eniten kolmasosan äänistä jne. Tämän jälkeen ehdokkaat laitetaan vertauslukujen mukaisesti paremmuusjärjestykseen ja listan alkupäästä valitaan tulevat kansanedustajat. Jos ehdokkaat saavat saman vertausluvun, sijoitus ratkaistaan arpomalla.

Eduskuntavaalit

Suomen eduskunnan jäsenet valitaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla. Vaalit toimitetaan vaalipiireittäin, joita on nykyään 15. Edustaja-paikkojen (200) jaon vaalipiirien kesken suorittaa valtioneuvosto ennen kutakin vaalia piirien asukasluvun perusteella. Ahvenanmaalta valitaan vain yksi kansanedustaja, ja siten vaali toimitetaan täällä enemmistöperiaatteen mukaisesti. Rekisteröidyillä puolueilla on oikeus ehdokkaiden asettamiseen. Puolueiden on toimitettava vaalipiireittäin salainen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuva jäsenäänestys, johon saavat ottaa osaa vaalipiirissä asuvat puolueen jäsenet. Jäsenäänestykseltä vältytään vain, jos kaikki nimetyt ehdokkaat mahtuvat puolueen ehdokaslistaan. Puolue voi asettaa kussakin vaalipiirissä yhtä monta ehdokasta kuin piiristä valitaan kansanedustajia, kuitenkin vähintään 14. Myös vähintään 100-jäseninen valitsijayhdistys samasta vaalipiiristä voi asettaa ehdokaan.

Kunnallisvaalit

Kunnanvaltuutettujen luku vaihtelee kunnan asukasluvun mukaan. Valtuuston pienin jäsenmäärä on 13 enintään 2 000 asukkaan kunnissa ja suurin määrä on 85 yli 400 000 asukkaan kunnissa. Valtuusto valitaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla joka neljäs vuosi lokakuun kolmantena sunnuntaina. Äänioikeutettu näissä vaaleissa on 18 vuotta täyttänyt Suomen tai muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin tai Norjan kansalainen, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kunnallinen äänioikeus on myös muulla täysi-ikäisellä ulkomaalaisella, jos hänellä on ollut kotikunta Suomessa kahden edeltävän vuoden ajan. Kunnallisvaalit toimitetaan samojen periaatteiden mukaan kuin eduskunnan vaalitkin. Vaalipiireinä ovat luonnollisesti kunnat, ja valitsijayhdistyksen perustamiseen riittää kymmenen (ääritapauksissa jopa kolmen) äänioikeutetun allekirjoittama asiakirja. Uusi kunnanvaltuusto aloittaa toimikautensa vaalivuotta seuraavan kalenterivuoden alusta.

Presidentinvaali

Presidentinvaali on tarvittaessa kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaali toimitetaan tammikuun kolmantena sunnuntaina. Jos joku ehdokkaista saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä, hänet on valittu tasavallan presidentiksi ja hän astuu toimeensa kuudeksi vuodeksi seuraavan maaliskuun 1. päivänä, jolloin hän antaa eduskunnan edessä juhlallisen vakuutuksen. Jos kukaan ehdokkaista ei yli puolta äänistä, toimitetaan kahden viikon kuluttua uusi vaali, jossa ovat ehdokkaina kaksi ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saanutta ehdokasta. Tasavallan presidentin on perustuslain mukaan oltava syntyperäinen Suomen kansalainen. Jos eduskunnan jäsen valitaan presidentiksi, hänen edustajantoimensa lakkaa. Sama henkilö voidaan valita enintään kahdeksi peräkkäiseksi kaudeksi (6+6 vuotta). Aiemmin oli erilainen järjestely: kansa valitsi ensin 300 (tai vuodesta 1981 lähtien 301) valitsijamiestä, jotka kokoontuivat kuukauden kuluttua toimittamaan lopullisen vaalin. Presidenttiehdokkaiden nimeämistä ei lainsäädännössä ollut järjestetty, eli puolueet saivat hoitaa asian parhaaksi katsomallaan tavalla. Valitsijamieskokouksessa oli aina mahdollisuus nostaa esiin ”mustia hevosia” viime hetken sovitteluihin. Nykyään oikeus asettaa ehdokas presidentiksi on rekisteröidyllä puolueella, jonka listalta on viimeksi toimitetussa eduskuntavaaleissa valittu vähintään yksi kansanedustaja, sekä 20 000 äänioikeutetulla henkilöllä. Vaalilain mukaan puolueen ehdokas valitaan jäsenistön kansanvaltaiset vaikutusmahdollisuudet turvaavalla tavalla siten kuin puolueen säännöissä tarkemmin määrätään.

Vaalitoimitus

Varsinainen äänestäminen tapahtuu vaalipiirejä ja kuntiakin pienemmissä yksiköissä, äänestysalueissa. Alle 3 000 asukkaan kunnat muodostavat normaalisti yhden äänestysalueen, kun taas suuremmat jaetaan kunnanvaltuuston päätöksin äänestysalueisiin. Jokainen äänestää siinä äänestysalueessa, jonka sisällä hänen asuinpaikkansa on. Ennakkoäänestys toimitetaan erikseen määrättävissä paikoissa ja jokainen äänioikeutettu voi äänestää joko ennakkoon tai varsinaisena vaalipäivänä. Ääni-oikeutettu on asuinpaikkaan katsomatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Jotta kansalainen pääsisi äänestämään, on hänen nimensä oltava ao. äänestysalueen vaaliluettelossa, jonka pohjana on väestörekisterikeskuksen perustama äänioikeusrekisteri. Käytössä oleva ns. pienoisvaalilippu ei sisällä lainkaan luetteloa ehdokkaista, vaan äänestäjä merkitsee lipussa olevaan ympyrään sen vaalipiirinsä ehdokkaan numeron, jota hän haluaa kannattaa. Sitten äänestäjä taittaa lipun, antaa sen vaalilautakunnalle leimattavaksi ja pudottaa sen suljettuun vaaliuurnaan. Äänten laskenta aloitetaan heti vaalipäivän iltana äänestyspaikkojen sulkemisen jälkeen, ja alustavat tulokset saadaan selville jo puolenyön tienoissa.

Aiheesta muualla

- [http://www.electionguide.org/ Eri puolilla käydyt ja tulevat vaalit]
- [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 Perustuslaki] valtion säädöstietopankissa Finlexissä
- [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714 Vaalilaki]
- [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 Rikoslaki] (14. luku vaalirikoksista) Luokka:Vaalit ja:選挙 simple:Election

Pääministeri

Pääministeri johtaa hallitusta, monissa maissa myös maan ulko- ja sisäpolitiikkaa. Suomessa on yritetty hioa presidentin ja pääministerin vastuualueita, mutta edelleenkin niissä on pieniä päällekkäisyyksiä. Suomessa presidentin valtaoikeuksia on pyritty kaventamaan 1980-luvulta lähtien. Vuoden 2000 perustuslakiuudistuksessa pääministerin asema vahvistui entisestään, nykyään presidentti toimii Suomessa lähinnä valtion keulakuvana ja virallisten tapahtumien isäntänä. Vaikka pääministerin asema korostui, presidentillä on vieläkin laajat nimitysoikeudet ja presidentti osallistuu edelleen valtioneuvoston toimintaan.

Pääministerin valinta

Perustuslakiuudistuksessa eduskuntavaalien tulos ja eduskunnan asema korostui pääministerin valinnassa. Vaalien jälkeen kansanedustajat valitsevat ensin suljetussa lippuäänestyksessä puhemiehen. Tämä on yleensä vaaleissa eniten kansanedustajia saaneen puoleen puheenjohtaja, josta tavallisesti tulee pääministeri. Presidentillä on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa valintaan. Eduskuntaryhmien välisten hallitustunnustelujen jälkeen puhemies neuvottelee presidentin kanssa ja presidentti esittää eduskunnalle pääministeriehdokasta. Eduskunta voi hylätä presidentin esittämät pääministeriehdokkaat ja valita pääministerin avoimessa äänestyksessä. Pääministeri valitsee muut ministerit ja presidentti nimittää heidät virkaansa. Hallitusohjelma annetaan tämän jälkeen julkisena tiedonantona eduskunnalle.

Katso myös

- Suomen pääministeri
- Politiikka Luokka:Politiikka ja:首相 ko:총리 zh-min-nan:Siú-siòng nb:Premierminister simple:Prime Minister th:นายกรัฐมนตรี

Virkamieshallitus

Virkamieshallitus toimii väliaikaisena toimeenpanoelimenä tilanteessa jolloin poliittista hallitusta ei ole nopeasti saatu muodostettua. Virkamieshallitus ei tee mitään pitkän aikavälin suunnitelmia vaan hoitaa ainoastaan juoksevat päiväkohtaiset asiat. Suomessa perinteisesti eduskuntavaalien jälkeen vanha hallitus jatkaa virkamieshallituksena kunnes uusi hallitus on saatu muodostettua. Luokka:Politiikka

Kokoomushallitus

Tämä artikkeli käsittelee hallitustyyppiä. Kokoomus on myös puolue Kokoomushallitus on nimitys hallitustyypille, jossa on edustettuna enemmän kuin yksi eduskunnan puolue.

Katso myös

- Enemmistöhallitus
- Porvarihallitus
- Punamultahallitus
- Sateenkaarihallitus
- Suomen hallitus
- Suuri koalitio
- Virkamieshallitus
- Vähemmistöhallitus Luokka:Politiikka

43 (number)

43 is the natural number following 42 and preceding 44.


Cardinal	forty-three
Ordinal	43rd (forty-third)
Factorization	prime
Roman numeral	XLIII
Binary	101011
Hexadecimal	2B

In mathematics

Forty-three is the 14th smallest prime number. The previous is forty-one, with which it comprises a twin prime, the next is forty-seven. 43 is a centered heptagonal number. 43 is the smallest prime that is not a Chen prime. Let a(0) = a(1) = 1, and thenceforth a(n) = (a(0)² + a(1)² + ... + a(n-1)²) / (n-1). This sequence continues 1 1 2 3 5 10 28 154... . Amazingly, a(43) is the first term of this sequence that is not an integer. Negative forty-three (-43) is a Heegner number.

In science

In the periodic table

- The chemical element with the atomic number 43 (technetium) is the element with the lowest ordinal number, which does not possess stable isotopes. The technetium preceding element 42 (molybdenum) and the technetium following element 44 (ruthenium) have stable isotopes.

In astronomy

: Messier object M43, a magnitude 7.0 H II region in the constellation of Orion, a part of the Orion Nebula, and also sometimes known as de Mairan's Nebula : The New General Catalogue [http://www.ngcic.org/ object] NGC 43, a barred spiral galaxy in the constellation Andromeda :The Saros [http://sunearth.gsfc.nasa.gov/eclipse/SEsaros/SEsaros1-175.html number] of the solar eclipse series which began on April 29, 1513 BC and ended on June 5, 233 BC . The duration of Saros series 43 was 1280.1 years, and it contained 72 solar eclipses. :The Saros [http://sunearth.gsfc.nasa.gov/eclipse/LEsaros/LEsaros1-175.html number] of the lunar eclipse series which began on August 27, 1482 BC and ended on March 15, 70. The duration of Saros series 43 was 1550.5 years, and it contained 87 lunar eclipses.

In other fields

Forty-three is also:
- The designation of Interstate 43, a freeway in Wisconsin.
- The code for direct dial international phone calls to Austria.
- Part of the title of the historical British comedy show Hancock's Forty-Three Minutes, starring Tony Hancock.
- The number of poppadoms ordered by the nine guests at a curry restaurant in Rowan Atkinson's classic Indian Waiter stand-up comedy sketch.
- Part of the title of a historical short story by Hershel Finman titled Forty-Three Rubles, about Rabbi Zvi Elimelech Spira.
- The year AD 43, 43 BC, and 1943.

External links

- [http://www.43folders.com 43folders.com], a personal blog dedicated to lifehacks, where 43 is the number of file folders required to maintain a "tickler file" in David Allen's Getting Things Done personal productivity methodology
- 43things.com and [http://www.43places.com 43places.com].
- [http://interstate43.blogspot.com interstate forty-three], a personal blog dedicated to bizarre facts about the number 43. Category:Integers ko:43 ja:43

seo Zapraszamy zak�ady bukmacherskie WARSAW HOTELS Casino

:: RELATED NEWS ::

Cartel de Medellín
El Cártel de Medellín (o Cartel de Medellín de acuerdo a la pronunciación más habitual en Colombia), fue el nombre dado a la organización delicuencial dedicada al tráfico de cocaína, encabezada por Pablo Escobar, Gonzalo Rodríguez Gacha y Fabio Ochoa. Recibe el nombre de l

Cartel de Cali
El Cártel de Cali (o Cartel de Cali de acuerdo a la pronunciación más habitual en Colombia), fue el nombre dado a la organización delicuencial dedicada al tráfico de cocaína, encabezada por los hermanos Gilberto y Miguel Rodríguez Orejuela. Recibe el nombre de la ciudad de patata cocida en algunos lugares de España, pero en especial en Galicia. Generalmente cortadas en rodajas acompañan muchos platos gallegos como puede ser pulpo o sardinas con cachelos. No hay ninguna variedad de patata específica con esta denominación. categoría:

Español santanderiano
El español santandereano es el dialecto del idioma español, tal como se habla en los departamentos colombianos de Santander y Norte de Santander. Entre sus principales características incluyen el uso casi exclusivo de «usted», tanto en circunstacias formales como informales.

Véase también

- Español colombiano George Armstrong Custer (New Rumley, Ohio, 5 de diciembre de 1839 - 25 de junio de 1876) fue un oficial de caballería estadounidense que participó en la Guerra de Secesión y en las Guerras Indias<

Paul Scarron
Paul Scarron, escritor francés nace el 4 de julio de 1610 en París, y muere el 6 de octubre de 1660 también en París.

Biografía

Séptimo hijo de un consejero del tribunal de cuentas, se ordena en

Premio Nobel de química

2001-2005

:2005 Yves Chauvin, Robert H. Grubbs y Richard R. Schrock por el desarrollo del método metátesis en síntesis orgánica. :2004 Aaron Ciechanover, catalán de los años 50'. Nació en Mataró (Barcelona), el 16 de noviembre de 1934. Pese a que sólo jugó seis años a baloncesto, ha pasado a la historia como uno de los mejores baloncestistas españoles de su época. Tenía una altura de 1,92 metros y jugaba de p

Raziel
Raziel significa "secreto de Dios" y se cree que es un "ángel de las regiones secretas y Jefe de los Misterios Supremos". Según la leyenda, Raziel es el autor de un gran libro "donde está anotado todo el conocimiento celestial y terrestre". Cuando el ángel dio su volumen a Adán, algunos ángeles envidiosos se lo robaron para arrojarlo al océano. Una vez recobrado por Rahab, el ángel demonio primordial de las profundidades, el libro pasó primero a Enoch, quien aparentemente lo presentó como propio, y luego a Noé, que de él aprendió a hacer su arca. Se cree que también Salom�

Fernando Escartín
Fernando Escartín Coti. Este ciclista español nació en Biescas (Huesca) el 24 de enero de 1968. En sus once años como profesional ha militado en tres equipos, el Clas-Cajastur, que fue evolucionando hasta ser el Mapei, el Kelme-Costa Blanca, donde llegó a ser el jefe de filas y donde cosechó sus grandes éxitos como corredor profesional, y el Coast,