:: wikimiki.org ::

Hollanti

Hollanti

Alankomaat, viralliselta nimeltään Alankomaiden kuningaskunta, on perustuslaillinen kuningaskunta Länsi-Euroopassa. Sen naapurimaita ovat Saksa ja Belgia. Pinta-ala on 41 526 km² ja väkiluku noin 16 miljoonaa. Alankomaita kutsutaan myös nimellä Hollanti, joka varsinaisesti tarkoittaa vanhaa Hollannin provinssia, joka nykyään on jaettu Etelä- ja Pohjois-Hollannin provinsseihin. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ohjeiden mukaan Hollanti on käypä nimitys samaan tapaan kuin Alankomaat. Alankomaiden pääkaupunki on Amsterdam, mutta hallitus sijaitsee Haagissa, joka on maan kolmanneksi suurin kaupunki. Maan toiseksi suurimmassa kaupungissa, Rotterdamissa, on maailman suurin satama. Maan neljänneksi suurin kaupunki on Utrecht. Maan tiheimmin asuttua aluetta (Etelä- ja Pohjois-Hollannin, Utrechtin ja Flevolandin provinssit) kutsutaan Randstadiksi. Alankomaiden kansalaista kutsutaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan nimellä alankomaalainen tai hollantilainen. Nimitys hollantilainen saattaa kuitenkin loukata ihmisiä, jotka eivät ole hollantilaisia, esimerkiksi limburgilaisia tai pojoisbrabantilaisia.

Historia

Alankomaat itsenäistyi vuonna 1648. 1600-luvulla Alankomaista tuli suurimpia merenkävijämaita ja kaupankäynnin ansiosta siitä kehittyi taloudellinen suurvalta. Napoleon valloitti Alankomaat ja liitti sen kuningaskunnaksi nykyisen Belgian ja Luxemburgin kanssa vuonna 1815. Belgia itsenäistyi vuonna 1830 ja Luxemburg erosi liitosta kuningas William III:n kuoltua. Alankomaat oli neutraali Ensimmäisessä maailmansodassa, mutta Saksa valloitti sen toukokuussa 1940 Toisen maailmansodan aikana. Alankomaat vapautettiin vasta vuonna 1945. Sodan jälkeen Alankomaat liittyi Natoon ja oli Euroopan unionin edeltäjän, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustajajäseniä. Nyk. Alankomaiden alue oli aik. kelttien asuttama, mutta 100-luvulla eKr. he joutuivat väistymään germaanikansojen (friisit, bataavit) tieltä. Alue liitettiin 50-luvulla eKr. Rooman valtakuntaan, ja kansainvaellusten myötä se tuli frankkien hallintaan, kuen nyk. Belgiakin. Frankkien valtakunnan jaon (843) jälkeen alue pirstoutui vähitellen pieniksi ruhtinaskunniksi, jotka myöh. joutuivat Burgundin alaisuuteen ja tulivat Maksimilian I:n avioliiton myötä 1477 Habsburgien omistukseen. Kaarle V antoi alueen perintönä Espanjan kuninkaalle Filip II:lle, jonka kiihkokatolinen politiikka julmine uskonvainoineen johti vapausssotaan reformoidun opin omaksuneissa Alankomaiden pohj. maakunnissa. Ne julistautuivat itsenäisiksi Alankomaiden tasavallaksi 1581, kun taas et.maakunnat (nyk.Belgia)jäivät Espanjan yhteyteen. Saksa ja Espanja tunnustivat Alankomaiden itsenäisyyden Westfalenin rauhassa 1648. Alankomaat oli vallannut jo vapausssodan aikana siirtomaa-alueita Itä-Intiassa ja laajensi myöh. siirtomaitaan mm. Etelä-Afrikassa. Samalla Alankomaista tuli tärkeä merenkulku- ja kauppavaltio. Se puolusti asemaansa kahdessa sodassa Englantia vastaan 1652-54 ja 1665-67 ja Ranskaa vastaan 1672. Vallankumoussodissa ranskalaiset kuitenkin valtasivat Alankomaat, josta tuli Ranskan alainen Batavian tasavalta. 1806 se muutettiin Napoleonin veljen Ludvigin hallitsemaksi Hollannin kuningaskunnaksi ja 1810 viimein liitettiin kokonaan Ranskaan. Wienin kongressissa 1815 muodostettiin Alankomaiden kuningaskunta, jonka hallitsijaksi tuli Oranian suvun Vilhelm I. Kuningaskuntaan liitettiin myös nyk. Belgia, joka kuitenkin irrottautui itsenäiseksi kuningaskunnaksi 1830. Vilhelm I luopui kruunusta 1840 poikansa Vilhelm II:n hyväksi. Tämän seuraajaksi tuli 1849 Vilhelm III, jonka jälkeen valtaistuimelle nousi 1890 kuningatar Vilhelmiina. Alankomaat pysyi puolueettomana 1. maailmansodassa ja julistautui puolueettomaksi myös 2. maailmansodan puhjetessa.

Politiikka

Alankomaat on ollut perustuslaillinen kuningaskunta vuodesta 1815. Monarkki nimittää hallituksen, jota johtaa pääministeri (Minister President). Parlamentti on kaksikamarinen. Alahuoneessa on 150 jäsentä, ja heidät valitaan vaaleilla joka neljäs vuosi. Senaatilla on vähemmän vaikutusvaltaa, ja sen jäsenet valitsevat Alankomaiden provinssien parlamenttien jäsenet aina provinssi-parlamenttivaalin jälkeen.

Provinssit

Alankomaat jaetaan 12 provinssiin (provincies):

Drenthe	Groningen	Overijssel
Flevoland	Limburg	Utrecht
Friesland	Pohjois-Brabant	Zeeland
Gelderland	Pohjois-Hollanti	Etelä-Hollanti

Provinssit jaetaan kuntiin (gemeenten), joita on 483. Alankomaihin kuuluu saaria Karibianmeressä: Alankomaiden Antillit ja Aruba. Aruba Aruba

Väestöjakauma

Alankomaissa puhutaan hollantia. Väestö on uskonnoltaan pääosin kristittyjä, joko reformoituja protestantteja tai katolisia.

Talouselämä

Alankomaat lähti toisen maailmansodan jälkeen Euroopan yhdentymisen edelläkävijöiksi. Se oli mukana mm. hiili- ja teräsunionissa. Luopuessaan siirtomaastaan Indonesiasta hollantilais-brittiläinen öljy-yhtiö Royal Dutch/Shell joutui uuteen asetelmaan raakaöljyn ostajana. Alankomaat on ollut elektroniikkateollisuuden edelläkävijä Philipsin toimesta, mm. CD-levy on Philipsin lanseeraama. 1990-luvulla Hollannin 1920-luvulta asti menestyksellinen lentokonetehdas Fokker meni konkurssiin etenkin brasilialaisen Embraer-yhtiön vallatessa sen markkinat.

Merkittävimmät luonnonvarat

- Pohjanmeren maakaasu ja öljy
- hedelmällinen maaperä

Merkittävimmät vientituotteet

- elintarvikkeet
- koneet
- kulkuneuvot

Linkit

- [http://europa.eu.int/abc/governments/netherlands/index_fi.htm EU Portaali]
- [http://www.finlandsite.nl/foorumi Alankomaat Foorumi]
- [http://www.alankomaat.info Alankomaat Info]
- [http://www.holland.com Matkailutoimisto]
- [http://maps.google.com/maps?ll=52.173932,5.603027&spn=2.991694,8.107910&z=10&t=h&hl=en Alankomaat Google Mapsissa]
- [http://www.blogs.fi/main/index.php/hollannikkaat Hollannikkaat]: Suomi-yhteisö Hollannissa Luokka:Alankomaat [[got:

Kuningaskunta

Monarkia on valtiomuoto, jossa yksinvaltias on valtion pää. Erona tasavaltaan on useimmiten se, että monarkiassa kuninkuus peritään vanhemmilta, kun tasavallassa presidentit ovat vallassa vain tietyn kauden ja äänestetään uudelleen. Monarkiaksi kutsutaan joskus myös itse kuningashuonetta tai kuningaskuntaa. Myös useissa kuningaskunnissa kuningas valittiin aluksi äänestämällä, mutta asema muuttui sittemmin perinnölliseksi tarkan kruununperintäjärjestyksen mukaan. Kuningassuvut muodostivat dynastioita, jotka saattoivat olla vallassa satoja vuosia. Nykyisin periytyvää valtaa pidetään ehdottomasti avoimen yhteiskunnan periaatteiden vastaisena. Siksi esimerkiksi pohjoismaisissa monarkioissa kuninkaallisten rooli on lähinnä seremoniallinen ja kuningashuonetta ylläpidetään vain perinteiden vuoksi, kulttuurihistoriallisista syistä. Erotuksena vanhanaikaisista kuningaskunnista, demokraattisen parlamentin ja hallituksen hallitsemian valtioita, joissa kuningas on ainoastaan valtion keulakuva, nimitetään perustuslaillisiksi kuningaskunniksi.

Kruununperimys

Kruununperimys vaihtelee kuningaskunnasta toiseen. Perustuslaillisissa kuningaskunnissa se on yleensä kirjattu parlamentin säätämään perustuslakiin. Perinteinen kruununperimys on ollut vanhimmalle pojalle, sitten nuoremmille sisaruksille, myös tytöille, ikäjärjestyksessä. Ennen epäselvyydet kruununperimyksessä johtivat usein sotiin eri kruununtavoittelijoiden kesken. Nykyisin mm. Ruotsissa on tasa-arvon nimissä kruununperimystä muutettu siten, että kruununperijä on vanhin perillinen, sukupuolestaan riippumatta. Joissain maissa, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa, on silti voimassa kruununperimys, joka määrää monarkin tunnustamaan tiettyä uskoa, ja kieltää avioliiton väärän uskonnokunnan edustajan kanssa.

Nykyiset monarkiat

(katso myös Luettelo valtioista hallintojärjestelmän mukaan) Monarkistiset valtiot (2004) ovat:
- Alankomaat, Alankomaiden Antillit ja Aruba
- Andorra (ruhtinaskunta)
- Antigua ja Barbuda
-
- Australia, Ashmore- ja Cartiersaaret, Joulusaari, Kookossaaret, Korallimeren saarten territorio, Heard ja McDonaldinsaaret, Norfolkinsaari ja Northern Territory.
-
- Bahama
-
- Bahrain
- Barbados
-
- Belgia
- Belize
-
- Bhutan (kuningaskunnan perinteinen nimitys "Druk Gyalpo")
- Brunei (sulttaanikunta)
- Espanja
- Grenada
-
- Jamaika
-
- Japani (hallitsijan titteli: "天皇", käännetään usein keisariksi)
- Jordania
- Kambodža
- Kanada
-
- Kuwait (emiirikunta)
- Lesotho
- Liechtenstein (ruhtinaskunta)
- Luxembourg (suurherttuakunta)
- Malesia (virallinen nimitys on "Seri Paduka Baginda Yang di-Pertuan Agong", korkein hallitsija)
- Marokko
- Monaco (ruhtinaskunta)
- Nepal
- Norja, Bouvet'nsaari, Jan Mayen ja Huippuvuoret
- Oman (sulttaanikunta)
- Papua-Uusi-Guinea
-
- Qatar (emiirikunta)
- Saint Kitts ja Nevis
-
- Saint Lucia
-
- Saint Vincent ja Grenadiinit
-
- Samoa (virallinen nimitys on "päällikkö," perinteinen nimitys on "o le Ao o le Malo")
- Saudi-Arabia
- Salomonsaaret
-
- Swazimaa
- Ruotsi
- Tanska, Grönlanti ja Färsaaret
- Thaimaa
- Tonga
- Tuvalu
-
- Uusi-Seelanti, Cookinsaaret ja Niue
-
- Yhdistyneet Arabiemiraatit (johtaja on monarkki ja liittovaltion presidentti)
- Yhdistynyt kuningaskunta, Anguilla, Bermuda, Brittiläiset Neitsytsaaret, British Indian Ocean Territory, Caymansaaret, Falklandinsaaret, Gibraltar, Guernsey, Jersey, Mansaari, Montserrat, Pitcairn, Saint Helena, Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret ja Turks- ja Caicossaaret
- Vatikaanivaltio (paavikunta)
- Kaikkien Brittiläiseen kansainyhteisöön kuuluvien maiden virallinen hallitsija on Ison-Britannian monarkki, jolla tosin on erilaisia arvonimiä eri maissa. Tiibetin maanpaossa oleva hallitus on virallisesti Tenzin Gyatson, 14:nnen dalai-laman, johtama monarkia.

Erikoisuuksia

Liittovaltion osat voivat olla kuningaskuntia, vaikka itse valtio ei ole. Esimerkkinä Yhdistyneet arabiemiraatit. Malesiassa kansan kuningas valitaan viiden vuoden kaudelle yhdeksän sulttaanin toimesta (ja joukosta), jotka ovat Malesian niemimaan kuningaskuntien perinnöllisiä hallitsijoita. Paavi on uskonnollisen asemansa katolisen kirkon päänä lisäksi Vatikaanivaltion monarkki. Hänet valitaan yleensä kardinaalien joukosta, eikä kruununperimystä ole käytössä. 1400–1500-luvuilla joillain paaveilla oli lapsia, joille he jättivät paavin viran. Andorrassa on kaksi ruhtinaskumppania, joista toinen on Espanjan Urgellin piispa ja toinen Ranskan hallitsija – nykyisin presidentti Jacques Chirac. Tapa jossa itsenäisen valtion pää on toisen valtion demokraattisesti valittu edustaja lienee ainutlaatuinen historiassa. Luokka:Monarkia

Belgia

Belgia on länsieurooppalainen kuningaskunta Ranskan ja Saksan välissä. Muut naapurimaat ovat Alankomaat ja Luxemburg. Pääkaupunki on Bryssel, jossa sijaitsee myös huomattava osa Euroopan unionin keskushallinnosta.

Historia

Belgian alueen asukkaat mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 56 eea Julius Caesarin kirjassa Gallian sodasta, jossa belgae-heimot mainitaan rohkeimmiksi kaikista galleista. Rooman valtakunnan romahduksen jälkeen germaaniset heimot valtasivat Gallian 500-luvulla. Frankit perustivat lopulta merovingien valtakunnan joka hallitsi 500-luvulta 800-luvulle asti. Dynastian ensimmäinen kuningas Klodvig (481–511) kääntyi 496 kristinuskoon. Merovingien dynastian jälkeen valtaan nousivat karolingit, kuninkaanaan Pipin Pieni. Kaarle Martelin (676–741) jälkeen frankkien kuninkaaksi nousi Kaarle Suuri (742–814). Kaarle Suuren valtakunnan hajottua Burgundin valtakunta yhdisti nykyinen Luxemburgin, Alankomaiden ja Belgian alueen. 1400-luvun lopussa alue päätyi perimysten kautta Habsburgien Espanjan Kaarle V:lle. Kaarlen perillinen Filip II päätti kukistaa alankomaiden protestantit, mikä johti itsenäisyyssotaan. Utrechtin liitossa muodostettu Seitsemän yhdistyneen alankomaan tasavalta kapinoi Espanjan valtaa vastaan. Flanderin ja Brabantin maakunnat jäivät Espanjan joukkojen valloittamiksi ja jäivät pois Alankomaiden itsenäistyttyä kahdeksankymmenvuotisen sodan päätteeksi 1648. Belgia jäi Espanjan hallintaan vuosiksi (1519–1713) ja joutui Itävallalle (1713–1794). Ranskan vallankumouksen jälkeen Napoleon valloitti Alankomaat ja liitti sen Ranskaan 1795. Napoleonin häviön jälkeen 1815 Alankomaista, Belgiasta ja Luxemburgista muodostettiin yhtenäinen kuningaskunta. Elokuussa 1830 belgialaiset kapinoivat Ranskan sotajoukkojen avustuksella. Kapinassa katolilaiset ja liberaalit vastustivat autoritaarista protestanttia kuningasta. Aluksi Belgian oli tarkoitus liittyä Ranskaan, mutta Britannian painostuksesta maahan kutsuttiin kuningas saksalaisesta Sachsen-Coburg-Gothan suvusta. Kuningas Leopold I astui valtaistuimelle 21. heinäkuuta 1831. Sota Alankomaita vastaan jatkui vielä vuoteen 1839, jolloin maiden välille solmittiin rauhansopimus. Uudella monarkialla oli moderni, liberaali perustuslaki, vaikkakin äänioikeus oli rajattu noin 1%:lle väestöstä ja ranska oli ainoa virallinen kieli, vähemmistöasemastaan huolimatta. Kongo tunnustettiin kuningas Leopold II:n henkilökohtaiseksi omaisuudeksi vuonna 1885 Berliinin kongressissa, ja hän joutui lahjoittamaan sen Belgialle siirtomaaksi vuonna 1908. Tätä ennen oli brittiläisessä lehdistössä paljastettu Kongon raakuudet, joissa 20% väestöstä eli 10 miljoonaa kongolaista oli kuollut. Belgian paikka Ranskan ja Saksan välissä on historian saatossa osoittautunut vaaralliseksi. Sekä ensimmäisessä että toisessa maailmansodassa Saksa hyökkäsi maan läpi Ranskaan. Lisäksi Belgiasta on hyvin lyhyt matka Iso-Britannian rannikolle. Tämän johdosta Iso-Britannia on aina pyrkinyt varmistamaan, etteivät manner-Euroopan suurvallat saa Belgiaa haltuunsa. Belgia oli mukana perustamassa EU:ta ja NATOa.

Belgian aluejako

Belgia on jaettu kolmeen alueeseen: Brysseliin, Flanderiin ja Valloniaan. Flanderi ja Vallonia jaetaan vielä kumpikin viiteen maakuntaan.
- Flanderi (enimmäkseen hollanninkielinen Vlaanderen). 6 miljoonaa asukasta.
- Antwerpen
- Limburg
- Itä-Flanderi (Oost-Vlaanderen)
- Länsi-Flanderi (West-Vlaanderen)
- Flaamien Brabant (Vlaams-Brabant)
- Vallonia (ranskankielinen; Wallonie ranskaksi, Wallonië hollanniksi). 3,3, miljoonaa asukasta
- Vallonian Brabant (Brabant Wallon)
- Namur
- Liège
- Hainaut
- Luxembourg
- Brysselin pääkaupunkialue (Région de Bruxelles-Capitale, Brussels Hoofdstedelijk Gewest tai Die Region Brüssel-Hauptstadt). 960 000 asukasta Maakunnat ja Bryssel jaetaan edelleen kuntiin.

Maantiede

Belgiassa on kolme selkeästi erillistä aluetta: Rannikon tasanko koostuu hiekkadyyneistä ja mereltä vallatuista alueista. Keskustasanko on tasaista, hedelmällistä maata, jota halkovat monet kastelukanavat. Ardennien vuoristo maan kaakkoisosassa on metsäistä ja vuoristoista seutua.

Väestöjakauma

Valtauskonto on katolinen kristinusko jonka seuraajia arvoidaan olevan 75–80% väestöstä.

Kielet

Belgiassa on kolme virallista kieltä, hollanti, ranska ja saksa. Näistä hollanti ja ranska ovat selvästi tärkeimmät. Kielijakaumaa ei ole virallisesti laskettu vuoden 1960 jälkeen, mutta hollannin- eli flaaminkielisiä on n. 55–60%, ranskankielisiä 40–44% ja saksankielisiä n. 1% asukkaista. Osa hollanninkielisistä belgialaisista puhuu flaamin murretta. Belgiassa puhuttu ranska poikkeaa vain hieman Ranskassa puhutusta ranskasta lähinnä muutamien paikallisten sanojen ja sanontojen osalta sekä puhujasta riippuen myös ääntämykseltään. Vallonian alueella ranskan kieli on 1900-luvun aikana syrjäyttänyt vallonin kielen, jota joskus pidetään myös ranskan murteena. Saksan kieli on käytössä ainoastaan Vallonian itäosassa, jossa asukkaita on hieman yli 70 000.

Merkittävimmät luonnonvarat

- puutavara
- kala
- silli
- kampela

Merkittävimmät vientituotteet

- kemikaalit
- autot
- elintarvikkeet
- rauta
- teräs

Aiheesta muualla

- [http://maps.google.com/maps?ll=50.625073,4.680176&spn=3.094245,8.107910&z=10&t=h&hl=en Belgia Google Mapsissa] Luokka:Belgia als:Belgien ms:Belgium zh-min-nan:Belgien ko:벨기에 ja:ベルギー simple:Belgium th:ประเทศเบลเยียม fiu-vro:Belgiä

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus eli Kotus (ruotsiksi Forskningscentralen för de inhemska språken, pohjoissaameksi Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáš) on valtion kielitieteellinen tutkimuslaitos. Se tutkii suomea, ruotsia, pohjoissaamea, inarinsaamea, koltansaamea, romanikieltä ja viittomakieltä. Toimintaan kuuluu kielenhuolto (Kielitoimisto), sanakirjojen teko ja tutkimushankkeita. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksella on myös laaja kirjasto ja kielitieteelliset arkistot.

Aiheesta muualla

- [http://www.kotus.fi/ Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivut] Luokka:Kielitiede

Haag

Haag (Den Haag's-Gravenhage) on Alankomaiden hallinnollinen pääkaupunki maan länsiosassa. Haagissa asuu 469 568 ihmistä (2004), koko suurkaupunkialueella noin 700 000. Se on maan kolmanneksi suurin kaupunki Amsterdamin ja Rotterdamin jälkeen. Haagin pinta-ala on 100 km². Haagissa sijaitsevat Alankomaiden parlamentin muodostavat Eerste Kamer ja Tweede Kamer. Myös kuningatar Beatrix asuu ja työskentelee Haagissa. Myös kaikki ulkomaiset suurlähetystöt ja hallituksen ministeriöt sijaitsevat kaupungissa kuten myös Korkein oikeus ja monet lobbausjärjestöt. Haagin kaupungin tunnus on haikara.

Historia

Yhdistyneet Kansakunnat

Haag on monen YK:n alaisen organisaation päämajakaupunki:
- Kansainvälinen tuomioistuin
- Kansainvälinen rikostuomioistuin
- Entistä Jugoslaviaa varten perustettu kansainvälinen rikostuomioistuin (Tribunal pénal international pour l'ex-Yougoslavie)
- Kemiallisten aseiden kieltojärjestö (OPCW)

Urheilu

Kaupungin jalkapallojoukkue on ADO Den Haag. Kuuluisia haagilaisia urheilijoita ovat Richard Krajicek (tennis, Wimbledon-voittaja), Dick Advocaat (jalkapallovalmentaja), Raymond van Barneveld (darts) ja Bart Veldkamp (pikaluistelu, olympiavoittaja).

Liike-elämä

Öljy-yhtiö Shellin (Royal Dutch Shell) päämaja on Haagissa. Samaten siellä on mm. KPN:n (Hollannin kansallinen puhelinyhtiö), AEGON:n (vakuutusyhtiö) ja TPG:n (posti- ja logistiikkayhtiö) pääpaikat.

Aiheesta muualla

- [http://www.denhaag.nl/ Haagin kotisivu]
- [http://www.alankomaat.info/alankomaat__hollanti_haag.htm Haagin linkkejä] Luokka:Alankomaiden kaupungit Luokka:Pääkaupungit ko:헤이그 ja:ハーグ

Rotterdam

Rotterdam on Alankomaiden toiseksi suurin kaupunki. Se sijaitsee Nieuwe Maas -joen varrella Zuid-Hollandin provinssissa. Sen asukasluku on 599 544 (2004), esikaupunkeineen yli miljoona.

Historia

2004 Rotterdam on tunnettu 1200-luvulta lähtien ja se sai kaupunkioikeudet 7. kesäkuuta 1340.

Väestömäärän kehitys

- 1796: 53 200 asukasta
- 1830: 72 300
- 1849: 90 100
- 1879: 148 100
- 1899: 318 500
- 1925: 547 900

Kulttuuri

Rotterdam on myös tärkeä kulttuurikaupunki, siellä on monia museoita ja korkeakouluja.

Teollisuus

Rotterdamissa sijaitsee maailman suurin satama, Europoort, ja siellä on runsaasti öljynjalostamoita ja terästeollisuutta.

Urheilu

Rotterdam on kolmen jalkapallojoukkueen kotikaupunki
- Feyenoord
- Sparta (Schiedam-Spangen)
- Excelsior

Aiheesta muualla

- [http://www.rotterdam.nl/ Rotterdamin kotisivu]
- [http://www.alankomaat.info/alankomaat__hollanti_rotterdam.htm Rotterdamin linkkejä] luokka:Alankomaiden kaupungit ja:ロッテルダム

1600-luku

Tärkeitä tapahtumia

- Hollannin Itä-Intian kauppakomppania perustetaan 1602. Se jakaa ensimmäistä kertaa osakkeita. Alankomaiden tasavalta nousee taloudelliseksi ja poliittiseksi suurvallaksi.
- Skotlannin ja Englannin kuningaskunnat yhdistyvät 1603.
- Tulppaanikaupan pörssiromahdus 1637 johtaa moniin konkursseihin.
- Kolmikymmenvuotinen sota Euroopassa (1618–1648). Saksassa surmataan jopa viidennes väestöstä.
- Westfalenin rauha
- Alankomaat saa virallisesti itsenäisyyden Habsburgeilta
- Ruotsi nousee suurvallaksi.
- Sekasorron aika Venäjällä 1598–1613. Puola ja Ruotsi miehittävät Moskovaa ja Novgorodia. Romanov-suku nousee valtaistuimelle.
- Ruotsi, Venäjä ja Brandenburg tuhoavat Puolan sodissa 1648–1667. Kolmannes väestöstä kuolee.
- Koko Raamattu suomeksi 1642
- Englannin sisällissota (1642–1651).
- Kiinassa Qing-dynastia syrjäytti Ming-dynastian 1644.
- Noitavainot
- Mainio vallankumous Englannissa 1688–1689

Merkittäviä henkilöitä

Valtiomiehiä

- Oliver Cromwell (1599–1658).
- Kardinaali Richelieu
- Kardinaali Mazarin
- Ludvig XIV "Aurinkokuningas" (1643–1715)
- Kustaa II Aadolf (1611–1632)
- Kaarle X Kustaa (1654–1660)
- Kuningatar Elisabet I
- Kuningatar Kristiina

Taide

- William Shakespeare, englantilainen kirjailija ja runoilija (1564–1616).
- Miguel de Cervantes Saavedra (1547–1616)
- Molière
- Rembrandt

Tiedemiehiä

- Galileo Galilei, italialainen tiedemies (1564–1642).
- Gottfried Leibniz, saksalainen filosofi ja matemaatikko (1646–1716).
- Isaac Newton, englantilainen fyysikko ja matemaatikko (1642–1727).
- Blaise Pascal, ranskalainen teologi, matemaatikko ja fyysikko (1623–1662).
- John Locke, englantilainen filosofi (1632–1704).
- Baruch Spinoza, hollantilainen filosofi (1632–1677).
- René Descartes (1596–1650).
- Thomas Hobbes (1588–1679).
- Sir Thomas Browne (1605–1682).
- Christiaan Huygens (1629–1695).
- Evangelista Torricelli (1608–1647)

Tiede ja tekniikka

- Differentiaalilaskenta
- Tykkejä ja ruutia kehitetään edelleen
- Valonnopeutta mitataan ensimmäisen kerran 1676. Luokka:1600-luku ko:17세기 ja:17世紀 th:คริสต์ศตวรรษที่ 17

Belgia

Historia

Belgian aluejako

Maantiede

Väestöjakauma

Valtauskonto on katolinen kristinusko jonka seuraajia arvoidaan olevan 75–80% väestöstä.

Kielet

Merkittävimmät luonnonvarat

- puutavara
- kala
- silli
- kampela

Merkittävimmät vientituotteet

- kemikaalit
- autot
- elintarvikkeet
- rauta
- teräs

Aiheesta muualla

1815

Tapahtumia

- 18. kesäkuuta - Napoleon Bonaparte julistautuu uudelleen Ranskan keisariksi.
- Napoleon Bonaparten satapäiväinen keisarikunta Ranskassa

Syntyneitä

Kuolleita

- 21. elokuuta – Carl Johan Adlercreutz, Suomen sodan (1808–1809) maineikas sotapäällikkö. Luokka:1800-luku ms:1815 ko:1815년 simple:1815 th:พ.ศ. 2358

1830

Tapahtumia

- Heinäkuun vallankumous Ranskassa

Syntyneitä

- 19. elokuuta - Lothar Meyer, saksalainen kemisti, jaksollisen järjestelmän keksijä
- 5. lokakuuta - Chester A. Arthur, Yhdysvaltain presidentti

Kuolleita

- Luokka:1830 ms:1830 ko:1830년 simple:1830 th:พ.ศ. 2373

Ensimmäinen maailmansota

Ensimmäinen maailmansota käytiin vuosina 1914 - 1918. Se oli ensimmäinen sota, johon liittyi maita yli puolen maapallon alueelta. Se oli myös ensimmäinen motorisoitu sota. Vastapuolina sodassa olivat keskusvallat, joihin kuuluivat Saksa, Itävalta-Unkari, Bulgaria ja Ottomaanien valtakunta, sekä liittoutuneet ympärysvallat, joihin kuuluivat mm. Yhdistynyt kuningaskunta siirtomaineen, Ranska siirtomaineen, Kreikka, Italia, Romania, Venäjä, Serbia ja Yhdysvallat. Sodalle antoi muodollisen syyn Itävalta-Unkarin kruununperillisen arkkiherttua Frans Ferdinandin salamurha, jonka teki "musta käsi"-nimiseen järjestöön kuuluva bosnialainen opiskelija Gavrilo Princip 28. kesäkuuta 1914 Sarajevossa. Sota alkoi Itävalta-Unkarin sodanjulistuksella Serbialle 28. heinäkuuta 1914. Sota päättyi 11. marraskuuta 1918 keskusvaltojen häviöön ja Saksa julistettiin yksin syylliseksi. "Musta käsi"-järjestön tarkoituksena oli liittää kaikki serbien asumat alueet Serbiaan. Itävaltalaiset väittivät Serbian salaisen palvelun auttavan järjestöä, mutta väitettä ei voitu todistaa ennen sodan syttymistä.

Sodan syyt

Ensimmäistä maailmansotaa on kutsuttu sodaksi, jota kukaan maa ei halunnut, mutta monien maiden eri valtapiirit provosoivat haluamaan. Erään teorian mukaan sodan todelliset syyt olivat Saksan taloudelliset ja poliittiset kunnianhimot. Nykytutkimus on nostanut yhdeksi pääsyyksi sodalle myös Yhdistyneen Kuningaskunnan halun pitää kiinni poliittisesta valta-asemastaan ja hidastaa Saksan nousua maailmanvallaksi. Myös Itävallan sisäpoliittiset ongelmat oli keskeinen syy sodalle ja maan valtaeliitti yritti viedä huomion sisäisiltä ongelmilta maan ulkopuolelle. Useimmat sotilasasiantuntijat olivat myös sitä mieltä, että sota jää lyhyeksi, korkeintaan kolmen kuukauden mittaiseksi, jolloin kustannukset ja miestappiot jäisivät vähäisiksi. 1900-luvun alussa Euroopassa poliittista tilannetta hallitsivat kaksi perustettua suurvaltaryhmittymää. Vuonna 1882 oli perustettu Saksan, Italian ja Itävalta-Unkarin välinen kolmiliitto ja 1891 perustettu Ranskan ja Venäjän välinen ystävyysliitto. Britit liittyivät myöhemmin kahdenkeskisillä sopimuksilla liittoon Ranskan ja Venäjän kanssa. Saksalla ja Ranskalla oli ollut kinaa raja-alueistaan jo Kaarle Suuren valtakunnan hajoamisen jälkeisistä ajoista lähtien. Ranska halusi saada takaisin kiistellyt Elssassin (Alsace) ja Lothringenin (Lorraine) maakunnat, jotka olivat pääosin 1600-luvulla valloitettu Ranskan yhteyteen, mutta menetetty vuonna 1870 Saksaa vastaan käydyssä sodassa. Venäjällä ja Itävalta-Unkarilla oli kiistoja Balkanin maista. Balkanilla asui paljon slaaveja, minkä vuoksi Venäjä tunsi sympatiaa tätä aluetta kohtaan. Samaan aikaan Saksan taloudellinen vahvistuminen ja erityisesti voimakas laivaston laajentaminen kismitti brittejä. Kruununperillisen murhan jälkeen Venäjä asettui Serbian puolelle ja Saksa Itävallan. Diplomaattisista neuvotteluista ei ollut apua selkkauksen selvittämiseksi.

Sodan kulku

Kaarle Suuren Kaarle Suuren Saksa julisti sodan Venäjää vastaan 1. elokuuta 1914 sen jälkeen, kun Venäjä oli aloittanut joukkojen liikekannallepanon. Saksa halusi murskata Venäjän armeijan ennen kuin se oli ehtinyt koota voimansa. Samalla Ranska aloitti liikekannallepanon ja Saksa julisti sodan myös Ranskaa vastaan. Tämän jälkeen saksalaiset joukot valtasivat Belgian ja Luxemburgin ja etenivät niiden läpi Pohjois-Ranskaan. Tällä tapaa saksalaiset kiersivät Ranskan itärajalleen rakentamat linnoitukset. Belgian valtaus antoi Isolle-Britannialle, joka oli yksi Belgian puolueettomuuden taanneista valtioista, muodollisen syyn julistaa sota Saksaa vastaan. Sen jälkeen kaikki Ison-Britannian siirtomaat ja dominiot tulivat emämaansa rinnalle. Japani liittyi Iso-Britannian ja Ranskan rinnalle elokuussa 1914. Japanilla oli taka-ajatuksena valtansa laajentaminen Kaukoidässä, ja Japanin sotatoimet rajoittuivatkin Saksan Tyynellä Valtamerellä hankkimien siirtomaiden valtaamiseen. Turkki ja Bulgaria liittyivät Saksan puolelle lokakuussa 1914. Bulgaria oli menettänyt alueita Serbialle maiden välisessä sodassa 1912, ja halusi nyt kostaa. Itävallan hyökkäys Serbiaa vastaan sodan alussa epäonnistui, mutta Bulgariasta voitiin avata toinen rintama Serbiaa vastaan. Talvella 1914 kaikki osapuolet joutuivat toteamaan, että tavoiteltua nopeaa ratkaisua ei oltu saavutettu. Sota muuttui uuvutussodaksi, jossa pyrittiin vastustajan voimien kuluttamiseen ja raaka-aineiden saannin rajoittamiseen. Italia pysytteli alkuun puolueettomana, sillä Saksa ja Itävalta eivät ilmoittaneet liittolaiselleen etukäteen sotaan ryhtymisestä kolmiliittosopimuksen edellyttämällä tavalla. Iso-Britannian ja Ranskan luvattua Italialle Itävallan italiankieliset alueet, liittyi se sotaan toukokuussa 1915. 1915 britit yrittivät avata uuden rintaman Turkkiin, ja käytiin Gallipolin taistelu. Uuden rintaman avaamisessa kuitenkin epäonnistuttiin. Portugali, Romania ja Kreikka liittyivät Saksaa vastaan 1916. Romanian osalta tämä johti katastrofiin, kun suurin osa maan alueesta miehitettiin nopeasti. Yhdysvallat liittyi Saksan vastaiseen rintamaan vasta huhtikuussa 1917. Yhdysvaltain liittymiseen vaikutti osaltaan Saksan helmikuussa 1917 aloittama rajoittamaton sukellusvenesota, eli ympärysvaltojen satamiin pyrkivien rahti- ja matkustajalaivojen upottaminen varoituksetta. Yhdysvallat oli myös saanut selville, että Saksa oli tunnustellut etukäteen Meksikon halukkuutta hyökätä Yhdysvaltoihin, ja luvannut Meksikolle tästä hyvästä Teksasin, Arizonan ja New Mexicon osavaltiot. Monet Latinalaisen Amerikan valtiot seurasivat Yhdysvaltain esimerkkiä ja julistivat Saksalle sodan, mutta eivät osallistuneet varsinaisiin sotatoimiin. Kansallisuusaatetta käytettiin molemmin puolin vastustajan heikentämiseksi. Saksa ja Itävalta lupasivat perustaa itsenäisen Puolan Venäjän kustannuksella, jolloin he pystyivät muodostamaan puolalaisista sotavangeista joukko-osastoja. Samaan tapaan Venäjä ja länsivallat kannustivat Itävallan slaavien, italialaisten ja romanialaisten kansallistunnetta. Kokonaisia tsekkiläisiä joukko-osastoja loikkasikin Venäjän puolelle, missä niistä ja sotavangeista muodostettiin Tsekkiläinen legioona. Englanti, Ranska ja Venäjä tunnustivat sen itsenäiseksi valtioksi. Venäjällä sota johti kahteen vallankumoukseen vuonna 1917, ensin tsaarinvastaiseen Helmikuun vallankumoukseen ja sitten kommunistiseen Lokakuun vallankumoukseen. Toisen vallankumouksen jälkeen Venäjä irrottautui sodasta Brest-Litovskin rauhansopimuksella, jossa se luovutti Saksalle Baltian maat, Puolan ja Ukrainan. Ensimmäisen maailmansodan on sanottu olleen sota, joka käytiin 1900-luvun tekniikalla, mutta 1800-luvun taktiikoilla. Varsinkin sodan länsirintamalla Ranskan ja Saksan välillä rintamalinja pysyi pitkiä aikoja lähes paikallaan, ja vähäisinkin eteneminen lunastettiin valtavin miestappioin. Erään arvion mukaan sotilaita kuoli yhteensä 8,5 miljoonaa. Sodan aikana käytettiin laajalti joitakin uusia aseita, kuten lentokoneita, sukellusveneitä ja taistelukaasuja. Myös panssarivaunuja käytettiin jossain määrin, pääasiallisesti ympärysvaltojen puolella, mutta niiden todellinen läpimurto jäi toiseen maailmansotaan. Ironisesti tehokkainta panssarivaunutaktiikkaa toisessa maailmansodassa käyttivät saksalaiset, jonka yritykset olivat ensimmäisessä maailmansodassa jääneet muutamaan vaunuun.

Sodan seuraukset

Ennen toista maailmansotaa ensimmäistä maailmansotaa kutsuttiin myös "sodaksi joka lopetti kaikki sodat". Hävitty sota johti Saksassa talouden romahdukseen ja inflaatioon ja yleisesti epäoikeutettuna pidetty rauhansopimus aiheutti tyytymättömyyttä, jotka osaltaan myöhemmin johtivat natsien valtaannousuun. Venäjän huono sotamenestys johti osaltaan Lokakuun vallankumoukseen ja Keisarillisen Venäjän loppuun, veriseen sisällissotaan ja lopulta Neuvostoliiton syntyyn. Uuvutussodan suunnattomat tappiot ja korkeat kustannukset rasittivat Euroopan talouksia. Ennen sotaa Ranska ja Yhdistynyt Kuningaskunta olivat "maailman pankkiireita" joilla oli enemmän saatavia muualta maailmasta kuin velkoja, ja Yhdysvallat kuului velallisiin. Sotakustannukset johtivat siihen, että Länsi-Euroopan suurvalloista tuli velallisia, vieläpä niin pahasti velkautuneita, että ilman Saksalle määrättyjä valtavia sotakorvauksia ne eivät olisi kyenneet suoriutumaan veloistaan. Neuvostoliitto kieltäytyi maksamasta Keisarillisen Venäjän velkoja. Maailmantalouden painopiste siirtyi sodan jälkeen Yhdysvaltoihin.

Versailles'n rauha

Sodan päätyttyä Pariisissa kokoontuivat voittajavaltojen johtajat neuvottelemaan rauhanehdoista. Rauhansopimuksia kutsuttiin nimellä Versailles'n sopimus. Venäjää ei kutsuttu eikä hävinneillä keskusvalloilla ollut äänivaltaa. Käytännössä suurimman osan päätöksistä tekijät neljän suurinta voittajavaltiota (Yhdysvallat, Ranska, Iso-Britannia ja Italia).
- Voittajavaltioiden sanelema
- Saksan "häpeärauha"
- Tuomittiin yksin sotasyylliseksi
- Riisuttiin aseista; sai pitää vain 100 000 sotilaan armeijan (Reichswehr), tiukat aserajoitukset.
- Ei sukellusveneitä, taistelulentokoneita, panssarivaunuja tai asevelvollisuutta.
- Valtavat sotakorvaukset
- Menetti siirtomaansa Kansainliiton säännöt sisältyivät rauhansopimuksiin.

Aluemuutokset sodan jälkeen

- Venäjästä irtosi itsenäiseksi Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Puola (ns. reunavaltiot).
- Itävalta-Unkari hajosi
- Itävaltaan ja Unkariin
- Kokonaan uutena syntyi Tšekkoslovakia
- Serbiasta, Montenegrosta ja Itävalta-Unkariin kuuluneista slaavilaisalueista muodostui Jugoslavia
- Etelä-Tiroli ja Istria liitettiin Italiaan
- Transsilvania liitettiin Romaniaan
- Galitsia liitettiin Puolaan
- Ottomaanien valtakunta hajosi Turkiksi ja sen alueet Lähi-Idässä päätyivät Iso-Britannian ja Ranskan valvontaan.
- Saksa menetti siirtomaansa, luovutti Elsass-Lothringenin alueen Ranskalle ja Reininmaa demilitarisoitiin. Tanska sai Pohjois-Slesvigin, Liettua Memelin alueen ja Puolalle ns. Puolan käytävä ja osia Sleesiasta. Danzigista (nykyinen Gdansk) tehtiin itsenäinen kaupunkivaltio. Luokka:Ensimmäinen maailmansota ms:Perang Dunia I ko:제1차 세계 대전 ja:第一次世界大戦 simple:World War I th:สงครามโลกครั้งที่หนึ่ง

1940

Tapahtumia

- 12. tammikuuta – Neuvostoilmavoimat pommitti Lounais-Suomea yli 400 koneella.
- 3. maaliskuuta – Pommi tuhosi Ruotsissa kommunistien Norrskensflamman-lehden toimiston, viisi kuoli.
- 12. maaliskuuta – Neuvostoliitto ja Suomi allekirjoittivat Moskovan rauhan.
- 13. maaliskuuta – Talvisota päättyi.
- 18. maaliskuuta – Adolf Hitler ja Benito Mussolini tapasivat Brennerin solassa Alpeilla ja sopivat liitosta Ranskaa ja Britanniaa vastaan.
- 9. huhtikuuta – Operaatio Weserübung: Saksa hyökkäsi Tanskaan ja Norjaan.
- 9. toukokuuta – Saksalainen sukellusvene U-9 upotti ranskalaisen sukellusvene Dorisin lähellä Den Helderiä.
- 10. toukokuuta – Saksa hyökkäsi Belgiaan, Alankomaihin ja Luxembourgiin.
- 13. toukokuuta – Saksan armeija ylitti Maas-joen Ranskaan.
- 14. toukokuuta – Luftwaffe pommitti Rotterdamia.
- 14. toukokuuta – Alankomaat antautui Saksalle.
- 15. toukokuuta – Amsterdam miehitettiin. – Ensimmäinen McDonald's avataan San Bernardinossa, Kaliforniassa.
- 17. toukokuuta – Bryssel miehitettiin.
- 20. toukokuuta – Ensimmäiset vangit saapuivat Auschwitzin keskitysleirille.
- 25. toukokuuta – Dunkirkin taistelu alkoi.
- 26. toukokuuta – Ranska ja Britannia aloittivat Dunkirkin evakuoinnin.
- 28. toukokuuta – Belgia antautui Saksalle.
- 4. kesäkuuta – Dunkirkin evakuointi päättyi, 300 000 miestä laivattiin Iso-Britanniaan.
- 10. kesäkuuta – Italia julisti sodan Ranskalle ja Britannialle.
- 10. kesäkuuta – Erwin Rommelin joukot saavuttivat Englannin kanaalin.
- 10. kesäkuuta – Kanada julisti sodan Italialle.
- 10. kesäkuuta – Norja antautui Saksalle.
- 14. kesäkuuta – Pariisi miehitettiin.
- 14. kesäkuuta – Presidentti Franklin D. Roosevelt allekirjoitti lain Yhdysvaltain laivaston tonniston kasvattamiseksi yksitoista prosenttia.
- 17. kesäkuuta – Neuvostoliitto miehitti Baltian maat.
- 17. kesäkuuta – Liittoutuneet alkavat evakuoida Ranskaa Saksan miehitettyä suurimman osan maasta.
- 22. kesäkuuta – Ranska antautui.
- 23. kesäkuuta – Adolf Hitler saapui vierailulle Pariisiin.
- 28. kesäkuuta – Neuvostoliitto miehitti Romanian Bessarabian.
- 10. heinäkuuta – Vichyn Ranskan hallitus koottiin.
- 21. heinäkuuta – Viro, Latvia ja Liettua julistettiin neuvostotasavalloiksi.
- 3. elokuuta – Liettua liittyi Neuvostoliittoon.
- 5. elokuuta – Latvia liittyi Neuvostoliittoon.
- 6. elokuuta – Viro liittyi Neuvostoliittoon.
- 20. elokuuta – Ramón Mercader murhasi entisen neuvostovallankumouksellisen Lev Trotskin Méxicossa. Troski kuoli seuraavana päivänä.
- 7. syyskuuta – Craiovan sopimus: Romania menetti Dobrogean Bulgarialle.
- 7. syyskuuta – Luftwaffe aloitti Lontoon pommitukset. Strategisia pommituksia seuraa 57 yönä.
- 15. lokakuuta – Charlie Chaplinin elokuvan Diktaattori ensiesitys.
- 28. lokakuuta – Italia hyökkäsi Kreikkaan.
- 5. marraskuuta – Franklin D. Roosevelt valittiin ensimmäisenä Yhdysvaltain presidenttinä kolmannelle kaudelle.
- 11. marraskuuta – Britannian laivasto aloittaa ensimmäisen hyökkäyksen lentotukialuksilta Italian laivastoa vastaan Tarantossa.
- 11. marraskuuta – Saksalainen apuristeilijä Atlantis kaappasi huippusalaisen brittien postilähetyksen rahtilaiva Automedonilta Sumatran luoteispuolella ja lähetti sen Japaniin.
- 14. marraskuuta – Luftwaffe tuhosi Coventryn 500 pommikoneella. 60 000 kaupungin 75 000 rakennuksesta tuhoutui, 568 kuoli.
- 16. marraskuuta – Royal Air Force pommittaa kostoiskuna Hampuria.
- 20. marraskuuta – Unkari, Romania ja Slovakia liittyivät akselivaltoihin.
- 27. marraskuuta – Romanian kenraali Ion Antonescun rautakaarti pidättää ja teloittaa yli 60 entisen kuninkaan, Carol II:n, luottomiestä.
- 19. joulukuuta – Suomessa on viisi presidenttiä elossa 5 tuntia: Risto Ryti (istuva), Kyösti Kallio (väistyvä), P. E. Svinhufvud, L. K. Relander, K. J. Ståhlberg (entiset).
- Veikkaus Oy aloittaa toimintansa Oy Tippaustoimisto Ab nimellä. Ensimmäisenä pelinä alkaa vakioveikkaus.

Syntyneitä

- 5. helmikuuta – H.R. Giger, taiteilija
- 10. maaliskuuta - Chuck Norris, näyttelijä
- 25. huhtikuuta – Al Pacino, näyttelijä
- 1. kesäkuuta – René Auberjonois, näyttelijä
- 7. heinäkuuta – Ringo Starr, The Beatlesin rumpali
- 13. heinäkuuta – Patrick Stewart, näyttelijä
- 28. elokuuta – Ulla-Maija "Uma" Aaltonen, toimittaja, kirjailija.
- 23. lokakuuta – Pelé alias Edson Arantes do Nascimento, brasilialainen jalkapalloilija.
- 9. lokakuuta – John Lennon, laulaja, (The Beatles) († 1980)
- 12. lokakuuta - Esko Salminen, näyttelijä
- 14. lokakuuta – Cliff Richard, laulaja
- 27. marraskuuta – Bruce Lee († 1973)
- 21. joulukuuta – Arvi Lind, televisiotoimittaja ja uutistenlukija (eläkkeellä)
- 21. joulukuuta – Frank Zappa († 1993)

Kuolleita

- 16. maaliskuuta – Selma Lagerlöf, kirjailija
- 14. toukokuuta – Emma Goldman, anarkisti
- 28. toukokuuta – Friedrich Karl von Hessen (s. 1868)
- 29. kesäkuuta - Paul Klee, taidemaalari (s. 1879)
- 21. elokuuta – Lev Trotski, (s. 1879)
- 4. marraskuuta – Manuel Azaña, Espanjan toisen tasavallan presidentti
- 9. marraskuuta – Neville Chamberlain, UK:n pääministeri
- 19. joulukuuta – Kyösti Kallio, Suomen presidentti ms:1940 ko:1940년 ja:1940年 simple:1940 th:พ.ศ. 2483

1945

Tapahtumia

- 5. tammikuuta - Neuvostoliitto tunnusti Puolan uuden neuvostomielisen hallituksen.
- 17. tammikuuta - Neuvostoliitto vallotti Varsovan.
- 27. tammikuuta - Puna-armeija saapui Auschwitz ja Birkenaulle Puolassa ja löysi keskitysleirit.
- 30. tammikuuta - Wilhelm Gustloff upposi Itämerellä saatuaan kolme torpedon osumaa Neuvostoliiton sukellusveneen S-13 ampumana. 9300 pakolaista hukkui.
- 4. helmikuuta–11. helmikuuta - Presidentti Roosevelt, pääministeri Winston Churchill ja Josif Stalin tapaavat Jaltan konferenssissa.
- 8. helmikuuta - Yhdysvaltain pommitus tappaa 35000 Dresdenissä.
- 10. helmikuuta - S-13 upotti Pillausta (Baltisk) lähteneen SS General von Steubenin, 4500 hukkui.
- 13. helmikuuta - Neuvostoliitto sai viimein vallattua Budapestin.
- 14. helmikuuta — Kaksipäiväiset rajut Dresdenin pommitukset alkoivat.
- 16. helmikuuta - Yhdysvaltalaisjoukot nousevat maihin Corregidorilla, Filippiineillä.
- 19. helmikuuta - Iwo Jiman taistelu, 30000 USA:n merijalkaväen sotilasta nousi maihin Iwo Jimalla.
- 23. helmikuuta - Yhdysvallat valtasi Manila, Filippiinien pääkaupungin.
- 24. helmikuuta - Ahmed Maher pašša, Egyptin päämies, surmataan parlamentissa.
- 1. maaliskuuta - Anne Frank, natsien tunnetuin uhri, kuolee Bergen-Belsenissä.
- 3. maaliskuuta - Suomi julisti sodan akselivalloille, taisteltuaan saksalaisia vastaan jo edellissyksystä lähtien.
- 6. maaliskuuta - Romaniassa perustettiin kommunistivetoinen hallitus.
- 7. maaliskuuta - Yhdysvaltalaisjoukot saavat haltuunsa sillan Reinin yli Remagenissa ja aloittavat joen ylityksen.
- 9. maaliskuuta–10. maaliskuuta - USAAF hyökkäsi Tokioon palopommein, 100000 asukasta saa surmansa.
- 17. maaliskuuta - Japanin Kobeen hyökättiin 331:lla B-29-pommittajalla, yli 8000 kuolee.
- 18. maaliskuuta - 1250 pommikoneen hyökkäys Berliiniin.
- 19. maaliskuuta - Adolf Hitler määräsi kaikki Saksan teollisuuden, sotilasrakennelmat, kuljetuslaitokset ja viestinnän tuhottavaksi.
- 19. maaliskuuta - Japanin pommikoneet saavat osuman lentotukialus USS Frankliniin, surmaten 800 miehistöstä.
- 21. maaliskuuta - Brittijoukot valtasivat Mandalayn Burmassa.
- 22. maaliskuuta - Arabiliitto perustettiin Kairossa.
- 30. maaliskuuta - Neuvostojoukot etenivät Itävaltaan.
- 1. huhtikuuta - Yhdysvaltalaisjoukot nousivat maihin Okinawalla.
- 7. huhtikuuta - Japanin taistelulaiva Yamato upotettiin 300 km pohjoiseen Okinawalta sen ollessa matkalla itsemurhahyökkäykseen.
- 12. huhtikuuta - Yhdysvaltain presidentti Franklin Delano Roosevelt kuoli virassaan, häntä seurasi varapresidentti Harry S. Truman.
- 13. huhtikuuta - Neuvostojoukot valtasivat Wienin.
- 16. huhtikuuta - Neuvostoliiton L-3 torpedoi pakolaisia kuljettavan rahtialuksen Goya Gdanskinlahdella. 7000 hukkui.
- 25. huhtikuuta - Yhdistyneiden kansakuntien perustamisneuvottelut San Franciscossa.
- 25. huhtikuuta - Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton armeijat kohtaavat Elbellä jakaen Saksan kahtia.
- 28. huhtikuuta - Italialaiset partisaanit teloittivat diktaattori Benito Mussolinin ja hänen rakastajattarensa Clara Petaccin.
- 28. huhtikuuta - Kenraali Siilasvuo ilmoitti Lapin sotatoimien päättyneen.
- 30. huhtikuuta - Adolf Hitler ja hänen vaimonsa Eva Braun tekivät itsemurhan Berliinissä Führerbunkerissa. Karl Dönitz seuraa Hitleriä valtakunnanpresidenttinä ja Joseph Goebbels valtakunnankanslerina.
- 1. toukokuuta - Goebbels ja hänen vaimonsa Magda tekivät itsemurhan surmattuaan kuusi lastaan. Dönitz nimitti kreivi Lutz Schwerin von Krosigkin valtakunnankansleriksi.
- 2. toukokuuta - Neuvostoliitto ilmoitti Berliinin valtauksesta. Punalippu nostetaan valtiopäivätalon katolle.
- 2. toukokuuta - Jugoslavian armeija ja sloveenit valtasivat Triesten.
- 3. toukokuuta - RAF upotti keskitysleirivankeja kuljettaneet Cap Arconan, Thielbeken ja sairaalaiva Deutschland IV:n Lyypekinlahdessa. 10000 saa surmansa. SS ampui selviytyneet vangit.
- 3. toukokuuta - Tiedemies Wernher von Braun ja hänen 120 hengen tutkimusryhmänsä antautui yhdysvaltalaisjoukoille. He saattoivat myöhemmin alkuun Yhdysvaltain avaruusohjelman.
- 5. toukokuuta - Kanadalaisjoukot vapauttivat Amsterdamin.
- 7. toukokuuta - Kenraali Alfred Jodl allekirjoitti Saksan ehdottoman antautumisen Reimsissä, Ranskassa. Sopimus tuli voimaan seuraavana päivänä.
- 8. toukokuuta–29. toukokuuta - Ranskalaisjoukot ja vapautetut italialaiset sotilaat kukistavat kapinan Algeriassa.
- 9. toukokuuta - Amerikkalaiset pidättivät Hermann Göringin, Norjassa pidätettiin Vidkun Quisling.
- 9. toukokuuta - Neuvostoliitto valtasi Prahan.
- 9. toukokuuta - Kenraali Alexander Löhr, armeijaryhmä E:n komentaja, allekirjoitti saksalaisten miehitysjoukkojen antautumisen Sloveniassa.
- 15. toukokuuta - Toisen maailmansodan viimeiset taistelut Euroopassa Poljanassa lähellä Slovenj Gradecia, Sloveniassa.
- 23. toukokuuta - Britit pidättivät Karl Dönitz ja Lutz Schwerin von Krosigkin Flensburgissa. He olivat viimeiset saksalaisjohtajat ennen vuotta 1949.
- 30. toukokuuta - Iranin hallitus vaati neuvosto- ja brittijoukkoja vetäytymään maasta.
- 1. kesäkuuta - Britit valtasivat Libanonin ja Syyrian.
- 21. kesäkuuta - Okinawan taistelu päättyi.
- 26. kesäkuuta - YK: peruskirja allekirjoitettiin.
- 1. heinäkuuta - Saksa jaettiin miehitysjoukkojen kesken.
- 5. heinäkuuta - Filippiinit ilmoitettiin vapautetuksi.
- 9. heinäkuuta - Kokkola-Kerimäki-linjalla sattui täydellinen auringonpimennys.
- 16. heinäkuuta - Trinity, ensimmäinen atomipommikoe. 6 kg plutoniumia saa aikaan 19 kT räjähdyksen.
- 17. heinäkuuta - Potsdamin konferenssi, viimeinen kolmen suurvallan johtajien tapaaminen.
- 21. heinäkuuta - Harry S. Truman hyväksyi atomipommin käytön.
- 23. heinäkuuta - Vichyn Ranskan johtaja marsalkka Philippe Pétain vietiin oikeuteen maanpetoksesta.
- 26. heinäkuuta - Winston Churchill erosi pääministerin virasta konservatiivipuolueen kärsittyä tappion. Clement Attleesta tulee uusi pääministeri.
- 30. heinäkuuta - Japanilainen sukellusvene I-58 torpedoi salaisesta tehtävästä palaavan USS Indianapolisin. 900 hengissä selviytynyttä jäi neljäksi päiväksi veden varaan. Yli 600 heistä jäi haiden saaliiksi ennen pelastumista.
- 31. heinäkuuta - Vichyn Ranskan Pierre Laval antautui liittoutuneille Itävallassa.
- 6. elokuuta - Hiroshima tuhottiin Enola Gay -nimisestä B-29-pommittajasta pudotetulla Little Boy -ydinpommilla kello 08:16 paikallista aikaa.
- 8. elokuuta - Neuvostoliitto julisti sodan Japanille liittoutuneiden sopimuksen mukaisesti ja aloitti hyökkäyksen Mantšuriassa.
- 9. elokuuta - Nagasaki tuhottiin 22 kt Fat Man -ydinpommilla kello 11:02. 60000–80000 kuoli heti.
- 14. elokuuta - Japani hyväksyi antautumisehdot. Toinen maailmansota päättyi.
- 15. elokuuta - Keisari Hirohito ilmoitti antautumisesta kello 12:00 radiossa. VJ-päivä (Victory over Japan Day) Yhdysvalloissa.
- 17. elokuuta - Indonesialaiset nationalistit Sukarno ja Mohammed Hatta julistivat Indonesian tasavallan perustetuksi. Hollantilaiset siirtomaaviranomaiset eivät hyväksy.
- 19. elokuuta - Ho Chi Minhin johtama Viet Minh otti vallan Hanoissa.
- 2. syyskuuta - Kenraali Douglas MacArthur ja amiraali Chester Nimitz hyväksyivät Japaniin virallisen antautumisen USS Missourilla Tokionlahdella.
- 2. syyskuuta - Ho Chi Minh muotoili Vietnamin itsenäisyysjulistuksen ja yhtenäisyyden.
- 4. syyskuuta - Japanilaiset joukot antautuvat Wake Islandlla.
- 8. syyskuuta - Yhdysvallat miehitti Etelä-Korean, Neuvostoliitto pohjoisen.
- 17. lokakuuta - Eversti Juan Perónin vallankaappaus Argentiinassa.
- 21. lokakuuta - Naiset saivat äänioikeuden Ranskassa.
- 24. lokakuuta - YK:n perustettiin viiden turvallisuusneuvoston jäsenmaan ja enemmistön 46:sta muusta peruskirjan allekirjoittajasta ratifioitua sen peruskirjan.
- 13. marraskuuta - Kenraali ja sotasankari Charles de Gaulle valittiin Ranskan presidentiksi.
- 20. marraskuuta - Nürnbergin oikeudenkäynti 24 natsijohtajaa vastaan alkoi.
- 29. marraskuuta - Jugoslavian kansantasavalta julistettiin perustetuksi. Tito nimettiin presidentiksi.
- marraskuu - Ensimmäinen yleiskäyttöinen elektroninen tietokone, ENIAC (Electronic Numerical Integrator Analyzer and Computer) valmistui.
- 27. joulukuuta - Terrori-iskuja brittien sotilastukikohtiin Palestiinassa.

Syntyneitä

- 10. tammikuuta - Rod Stewart, laulaja.
- 29. tammikuuta - Tom Selleck, näyttelijä.
- 9. helmikuuta - Mia Farrow, näyttelijä.
- 14. helmikuuta - Liechtensteinin Hans Adam II.
- 21. maaliskuuta - Bjarne Kallis, poliitikko.
- 30. maaliskuuta - Eric Clapton, blues-kitaristi.
- 28. toukokuuta - John Fogerty, amerikkalainen laulaja ja lauluntekijä
- 19. kesäkuuta - Aung San Suu Kyi, myanmarilainen runoilija, Nobelin rauhanpalkinnon voittaja.
- 15. heinäkuuta - Matti Wuori, asianajaja.
- 17. elokuuta - Katri Helena, iskelmätaivaan sinivalkoinen kiintotähti
- 3. syyskuuta - Aldo Moro, italialainen poliitikko.
- 3. syyskuuta – Asko Sarkola,professori, teatterinjohtaja ja näyttelijä.
- 21. marraskuuta - Kalervo Kummola, jääkiekkovaikuttaja.
- 7. joulukuuta - Marion Rung, suomalainen laulaja

Kuolleita

- 12. maaliskuuta - Anne Frank, Bergen-Belsenin keskitysleirillä
- 26. maaliskuuta - David Lloyd George, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri.
- 9. huhtikuuta - Wilhelm Canaris, Abwehrin johtaja, hirtettiin Flossenbürgin keskitysleirillä
- 12. huhtikuuta - Franklin Delano Roosevelt, Yhdysvaltain presidentti, virassaan
- 28. huhtikuuta - Benito Mussolini, Italian diktaattori
- 30. huhtikuuta - Adolf Hitler, Saksan diktaattori ja natsijohtaja, itsemurha
- 1. toukokuuta - Joseph Goebbels, Saksan propagandaministeri, itsemurha
- 23. toukokuuta - Heinrich Himmler, Gestapon johtaja, itsemurha syanidilla
- 3. elokuuta - Rudolf Holsti, poliitikko, pitkäaikainen ulkoministeri
- 10. elokuuta - Robert Goddard, tiedemies
- 23. elokuuta - Stéphanie Clotilde Louise Herminie Marie Charlotte, Belgian kuninkas Leopold II:n tytär
- 24. syyskuuta - Johannes Wilhelm Geiger, fyysikko
- 26. syyskuuta - Béla Bartók, säveltäjä ja pianisti
- 15. lokakuuta - Pierre Laval, Vichyn Ranskan päämies, teloitettu
- 24. lokakuuta - Vidkun Quisling, miehitetyn Norjan päämies, teloitettu
- 20. joulukuuta - Kenraali George S. Patton, auto-onnettomuus

Nobelin palkinnot

- Fysiikka: Wolfgang Pauli
- Kemia: Artturi Ilmari Virtanen
- Kirjallisuus: Gabriela Mistral
- Lääketiede: Sir Alexander Fleming, Ernst Boris Chain, Sir Howard Walter Florey
- Rauha: Cordell Hull Luokka:1945 ms:1945 ko:1945년 ja:1945年 simple:1945 th:พ.ศ. 2488

Euroopan unioni

:Eu voi tarkoittaa myös alkuaine europiumia. europium Euroopan unioni (EU) on taloudellinen ja poliittinen liitto, jonka jäsenvaltiot ovat vapaaehtoisesti luovuttaneet osan itsemääräämisoikeudestaan unionin keskushallinnolle. Euroopan unionin merkittävimpään toimivaltaan kuuluvat mm. sisämarkkinat, euroalue, maatalouspolitiikka ja kauppapolitiikka. Nimitys Euroopan unioni tuli käyttöön vuonna 1992 Maastrichtin sopimuksen eli Sopimuksen Euroopan unionista myötä. Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuin ovat EU:n keskeisimmät toimielimet Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta. Romania ja Bulgaria ovat liittymässä jäseniksi vuonna 2007. Lisäksi Turkin ja Kroatian kanssa käydään jäsenyysneuvotteluja. Euroopan unionin tunnuksia ovat mm. euro, Euroopan unionin lippu sekä "kansallislaulu" (Euroopan hymni) on Beethovenin säveltämä Oodi Ilolle (Ode an die Freude). :Katso tarkemmin Euroopan unionin symbolit

Tilastotietoja

Aina vuoden 2004 1. toukokuuta saakka EU:hun kuului 15 valtiota, joiden yhteenlaskettu väkiluku oli 374,6 miljoonaa. Euroopan väestöstä melko tasan 2/3 on 15–64-vuotiaita. Pinta-alaa EU:lla oli ennen laajentumista hieman vähemmän kuin Intialla, eli 3 191 100 km². Väestöntiheys EU:ssa oli ennen laajentumista 117,5 asukasta/km² (Vrt. Suomi, n. 15 as/km²). Keskimääräinen eliniänodote oli 74,5 vuotta. 1. toukokuuta 2004 lähtien EU on käsittänyt 25 valtiota ja sen väkiluku on yli 450 miljoonaa, eli jos se olisi liittovaltio, niin se olisi väkiluvultaan maailman kolmanneksi suurin Kiinan ja Intian jälkeen. Uusista jäsenmaista suurin on Puola, jossa on asukkaita 38,7 miljoonaa.

Euroopan yhdentymisen historia

Perussopimukset

Euroopan unionilla ei ole perustuslakia eikä Euroopan unioni ole valtioiden tapaan oikeushenkilö, vaan jäsenvaltioidensa kansainvälisiin valtiosopimuksiin perustuva sopimusjärjestelmä. Euroopan unionilla on kuitenkin tuomioistuimia ja perustuslain kaltaisia toimintaa ohjaavia perussopimuksia, mitkä määrittävät yhteisön toimintaa ja minkä puitteissa päätöksenteon on tapahduttava. Perussopimukset:
- 1951 Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimus
- 1957 Rooman sopimukset
- Euroopan talousyhteisön perustamissopimus
- Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimus
- Yleissopimus tietyistä Euroopan yhteisölle yhteisistä toimielimistä
- 1965 Toimielinten sulautumissopimus
- 1970 Talousarviosopimus
- 1972 Irlannin, Tanskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan liittymissopimus
- 1975 Varainho