:: wikimiki.org ::
| Hottentotit |
Hottentotit
Hottentotit eli khoikhoit tai khoit ovat pääosin Etelä-Afrikassa, Botswanassa ja Namibiassa elävä kansa.
Hottentotit ovat hyvin lyhyitä, keskipituudeltaan noin 1,5 metriä. Hottentottien iho on väriltään kellertävä ja ryppyinen, ruumiinrakenne hintelä, naisilla yleistä on rasvan kertyminen pakaroihin (steatopygia), tukka on kähärä. Perinteisesti hottentotit ovat paimentolaisia ja metsästäjiä, mutta nykyaikana suuri osa elää työskennellen muun muassa europidien maatiloilla tai muissa ammateissa.
Tällä hetkellä hottentotteja elää Etelä-Afrikassa noin 2 400, Namibiassa noin 3400 ja Botswanassa 1900. Etelä-Afrikan hottentoteista noin 150, Namibiassa noin 1700 ja Botswanassa noin 100 elää vielä perinteisen kulttuurin ja tapojensa mukaista elämää.
Perinteisesti hottentotit puhuvat omaa, maiskausäänteitä sisältävää kieltään, mutta nykyaikana moni paimentolaiselämän jättänyt on vaihtanut kielensä afrikaansiksi.
Hottentottien läheisin sukulaiskansa ovat busmannit, joiden kanssa he muodostava khoisan-ryhmän (khoi tarkoittaa hottentottia ja san busmannia), jonka ei yleisesti katsota kuuluvan negroidiseen ihmistyyppiin. Yhdessä busmannien kanssa hottentotit ovat eteläisen Afrikan alkuperäisihmisiä, ja eläneet tiettävästi aiemmin huomattavasti laajemmalla alueella, mutta tulleet myöhemmin mm. bantuheimojen toimesta syrjäytetyksi. Erään teorian mukaan hottentotit eriytyivätkin busmanneista risteydyttyään bantujen kanssa.
Muuta
bantu
Sana hottentotti tulee hollannin kielen nikottelijaa tai änkyttäjää merkitsevästä sanasta. Nimitys juontaa juurensa hottentottien kielestä, joka sisältää maiskausäänteitä. Sana khoikhoi tarkoittaa alkukielellä suunnilleen ”oikeita ihmisiä”.
Suomessa hottentotit "tunnetaan" varmaankin parhaiten ruotsalaista alkuperää olevasta Hottenttotti-lastenlaulusta, jonka on suomeksi sanoittanut Jukka Virtanen. Laulussa pieni hottentottipoika nimeltään Huua Kotti, jota "ei ollut puettu Kallen tavoin, kulki melkein paljain navoin".
Länsimaisille ihmisille tunnetuin oikea hottentotti lienee Saartjie Baartman.
Luokka:Afrikan kansatLuokka:Etelä-Afrikka
BotswanaBotswanan tasavalta on valtio eteläisessä Afrikassa. Sen naapurit ovat Namibia lännessä, Sambia pohjoisessa, Zimbabwe idässä ja Etelä-Afrikka etelässä.
Etelä-Afrikka
Historia
Botswanan alueella asuva batswana-kansa muodosti heimokuningaskunnan joka liitettiin Brittiläiseen imperiumiin 31. maaliskuuta 1885. Batswanojen alueen eteläosa liitettiin Kapmaahan ja sittemmin Etelä-Afrikkaan, pohjoisosasta tehtiin "Betsuanamaan protektoraatti".
Betsuanamaan itsenäistyi nimellä Botswana vuonna 1966 ja sen johtoon nousi itsenäisyysliikkeen keskushahmo ja päällikkösuvun perillinen Seretse Khama. Khama hallitsi maata kuolemaansa asti (1980) ja hänen jälkeensä presidentiksi nousi varapresidentti Ketumile Masire, joka vetäytyi virasta 1998 ja jätti tehtävän puolestaan varapresidentilleen Festus Mogaelle. Mogae valittiin uudestaan vuoden 1999 presidentinvaaleissa.
Politiikka
Botswana on ollut itsenäistymisestään asti monipuoluedemokratia. Presidentilä on vahva asema ja hän johtaa hallitusta. Parlamentissa eli kansalliskokouksessa on 40 vaalilla valittua ja neljä presidentin nimittämää jäsentä. Hallitsevalla Botswanan demokraattisella puolueella (BDP) on 33 valittua (ja neljä presidentin nimittämää) edustajaa kansalliskouksessa. Kansalliskokouksessa opposition muodostavat Botswanan kansallinen rintama (6 paikkaa) ja Botswanan kongressipuolue (1 paikka). Opposition kannatus on pääosin kaupungeissa, BDP:n maaseudulla.
Alueet
Botswana jakautuu kymmeneen alueeseen (district):
- Central
- Chobe
- Ghanzi
- Kgalagadi
- Kgatleng
- Kweneng
- Ngamiland
- North East
- South East
- Southern
Maantiede
Seretse Khama
Kalaharin autiomaa peittää 70 prosenttia Botswanasta.
Talous
Botswanan talous on läheisesti sidoksissa Etelä-Afrikkaan ja perustuu paljolti karjankasvatukseen ja kaivostoimintaan.
Väestö
95 % Botswanan väestöstä on batswanoja (tswanoja) joiden äidinkieli on setswana. Muita afrikalaisperäisiä etnisiä ryhmiä ovat kalangat, basarwat ja kgalagadit. Eurooppalaisperäisiä on väestöstä n. 1%.
Noin puolet väestöstä on kristittyjä ja toinen puoli perinteisen animismin harjoittajia.
Kulttuuri
Merkittävimmät luonnonvarat
- timantit
- kupari
- nikkeli
- suola
Merkittävimmät vientituotteet
- timantit
- karjataloustuotteet
Luokka:Botswana
ms:Botswana
zh-min-nan:Botswana
ko:보츠와나
ja:ボツワナ
simple:Botswana
MetriMetri (tunnus m) on SI-järjestelmän mukainen pituuden yksikkö. Metri määritellään nykyään pituudeksi, jonka valo kulkee tyhjiössä 1/299 792 458 sekunnissa. Vanhan metrin määritelmän mukaan valon nopeus oli likimain 299 792 458 m/s, mutta metrin uudelleenmäärittelyn jälkeen on nopeus tarkalleen sen verran.
sekunnissa
Aluksi metrin pituuden määrittelemistä varten tehtiin platinan ja iridiumin seoksesta palkki, jossa olevien kahden viivan väli oli metri. Tätä metrin prototyyppiä säilytetään edelleen Pariisissa Mittojen ja painojen museossa. Metri määritettiin kymmenenesmiljoonasosaksi maapallon meridiaaniympyrän neljänneksestä, joka kulki päiväntasaajalta Pariisin läpi pohjoisnavalle. Ensimmäinen prototyyppi, joka perustui vuoden 1790 mittauksiin, poikkesi määritelmästä kuitenkin 0,013% jääden 2 mm liian lyhyeksi. Tämä johtui siitä, ettei maapallon litistymistä navoilta huomioitu laskelmissa. Nykyinen metri perustuu silti tähän prototyyppiin.
Etuliite-muodot ja johdannaisyksiköt
Muita vanhoja pituuden yksiköitä
Hyvin lyhyille mitoille on aikaisemmin käytetty mm. yksikköä ångström (1 Å = 10-10 m). Tuuma on vanha Yhdistyneessä kuningaskunnassa käytetty pituuden yksikkö (25,4 mm).
Kun puhutaan kovin pitkistä matkoista, useimmiten luovutaan metrijärjestelmästä ja käytetään kullekin tieteenalalle ominaisia mittayksikköjä, kuten merimaili, kaapelinmitta, astronominen yksikkö, valovuosi ja parsek.
Katso myös
- Wikisource:Suomeen metrijärjestelmä
Luokka:pituusyksiköt
ms:Meter
ko:미터
ja:メートル
simple:Metre
th:เมตร
Steatopygia
Rasvapakaraisuutta eli steatopygiaa esiintyy lähinnä bushmanneilla ja hottentoteilla sekä Andamaaneilla. Perinteinen keräilytalous ei yleensä lihottanut näiden heimojen edustajia, ja he olivat hoikkia. Kuitenkin näiden ihmisten lihoessa esimerkiksi elämäntapojen muutoksen myötä epätavallisen suuri osa rasvasta kertyy lantion seudulle ja varsinkin pakaroihin, vaikka muu ruumis säilyy hoikkana.
Rasvapakaraisuuteen taipuvaiset ihmistyypit eivät ilmeisesti ole perinnöllisesti valmistautuneet lihavuuteen, elettyään tuhansia vuosia ei-lihottavissa olosuhteissa. Rasvapakaraisuudessa rasvakudosta kertyy vain yhteen paikkaan, joka vaikeuttaa elämistä enemmän, kuin tasainen rasvakudos kaikkialla ihon alla. Monilla muillakin eteläisillä luonnonkansoilla esiintyy ongelmia kaloripitoisen ravinnon kanssa heidän ikiaikaisen elämäntapansa muuttuessa. Useilla kansoilla esimerkiksi sydäninfarktien määrä kasvaa huomattavasti, tai lihomista estävien perinnöllisten prosessien tai kulttuurillisten tottumusten puuttuminen aiheuttaa liikalihavuutta.
Luokka:Perinnölliset ominaisuudet
Busmannit
Busmannit eli bušmannit ovat eteläisessä Afrikassa, Kalaharin autiomaassa, Botswanassa, Namibiassa ja Etelä-Afrikan tasavallassa elävä arviolta 100 000 -henkinen, ruumiinrakenteeltaan pienikokoinen luonnonkansa. Miesten keskipituus on vain noin 140-150 senttimetriä. Busmannien iho on kellertävän ruskea ja ryppyinen, nenä leveähkö ja huulet ohuet. Hiukset ovat mustat ja kasvavat mättäittäin. Busmanneille esiintyy myös yleisesti erityistä rasvan kertymistä pakaroihin (steatopygia). Busmannien lähin sukulaiskansa ovat hottentotit.
Vielä nykypäivänä enemmistö busmanneosta elävää yhä mesoliittiselle kivikaudelle jäänyttä metsästäjä-keräilijä -elämää käyttäen kivityökaluja ja aseina jousia ja myrkytettyjä nuolia. Busmannit kiertelevät usein pieninä ryhminä. Vaatteita busmannit eivät usein juurikaan pidä, eikä heillä ole vakituisia asuntoja tai länsimaisen ihmisen näkökulmasta sivistynyttä yhteiskuntajärjestelmää.
Botswanassa hallinto on siirrättänyt busmanneja perinteisiltä asuinalueiltaan Kalaharin autiomaasta New Xaden asutuskeskukseen, jossa heille tarjotaan mm. ilmainen koulutus ja terveydenhuolto. Jotkut busmanneista ovat vastustaneet siirtoa, eivätkä kaikki mesoliittiselle kivikaudelle tyypillisestä oloista nykyaikaiseen ympäristöön siirretyistä ihmisistä ole sopeutuneet kunnolla länsimaisen tyyppiseen elämänrytmiin. Lisäksi leirillä ei ole kovinkaan paljon mielekästä työtä, ja suurella osalla nuorisosta heille annetut rahat kuluvat alkoholiin ja huvielämään. Aika kuluu olutta juodessa ja tanssiessa.
Busmannien siirtoon on esitetty erinäisiä virallisia syitä: muun muassa lasten koulutus, vedenkuljetuksen ongelmat monen sadan kilometrin päähän autiomaahan, halu tarjota kaikille kansalaiset yhtäläiset oikeudet ja terveydenhuollon läheisyys. Survival International -järjestö on esittänyt väitteitä, että todellinen syy busmannien siirrolle olisi autiomaasta löytyvät timantit. Kaivosyhtiöt ovat kuitenkin koekaivauksissa todenneet, ettei alueelle ole järkevää perustaa timanttikaivosta.
Vaikka busmannien kielessä esiintyy lukuisia äänteitä, peräti 141, myös ns. maiskausäänteitä on kieli muutoin varsin köyhää; lukusanoja on tiettävästi yhdestä kolmeen.
Busmannien ja hottentottien (khoikhoit) puhumat kielet muodostavat yhdessä khoisan-kielikunnan, jolle ovat ominaisia kirjoituksessa muun muassa huutomerkein ja matemaattisin merkein merkittävät maiskausäänteet (Schnalzläute, clicks).
Länsimaissa busmannit tunnetaan erityisesti Jamie Uysin 1980-luvulla ohjaamista Hassut Jumalat -elokuvista. Elokuvien pääosan esittäjä, nyttemmin jo edesmennyt N!xau jatkoi näyttelijän uraansa vielä Hongkongissa.
Busmanneilla ei ole mitään omaa nimeä puhumissaan kielissä. Muut kansat nimittävät heitä nimellä San, jota busmannit puolestaan pitävät loukkaavana. Länsimaissa puolestaan nimitystä busmanni on pidetty poliittisesti epäkorrektina ja nimitys San levisi 1970-luvulla. Nimitys busmanni tulee hollannin kielen sanasta bosjemans, joka tarkoittaa pensaikkoihmisiä.
Katso myös
- Insestitabu
Luokka:Etelä-Afrikka
Luokka:Afrikan kansat
Luokka:Kansat
ja:サン人
ko:부시먼족
Negroidi
Negridi, negroidi tai neekeri (viimeistä pidetään nykyisin yleensä halventavana) on Saharan eteläpuolisen Afrikan alkuperäisväestön yleisin ihmisrotu. Tällä alueella asuvia pygmejä, hottentotteja tai bushmanneja ei kuitenkaan yleensä sijoiteta kuuluvaksi negrideihin. Joidenkin lähteiden mukaan nämä ryhmät muodostavat negridisen suurrodun toisen haaran.
Negridinen rotu määritellään fyysisten ominaisuuksien mukaan. Negridiselle rodulle tunnusomaisia ominaisuuksia voivat olla tumman ruskea, usein lähes musta iho, musta kihara tukka, paksut huulet, ulkoneva leukaosa ja suhteellisen pitkät raajat. Rakenteellisesti negridit ovatkin sopeutuneet elämään kuumassa ja kosteassa ilmastossa. Nämä tunnusmerkit esiintyvät yleisimmin (sade)metsäneekereillä ja aroneekereillä (nimitykset vanhentuneita). Itäisen Afrikan (Etiopia, Somalia) väestö on vaaleampipigmenttistä.
Arkikielessä negrideista käytetään yleensä sellaisia ilmauksia kuten neekeri, musta, afrikkalaista syntyperää oleva ja tummaihoinen.
Afrikassa negridit ovat jakautuneet lukuisiksi erilaisiksi etnisiksi ryhmiksi, kuten myös mm. europidit Euroopassa. Nykyään negrideja asuu laajamittaisesti maahanmuuton, siirtomaahistorian ja orjuuden seurauksena myös Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Euroopassa. Negridin ja europidin jälkeläinen on mulatti.
Negridit on jaettavissa aiemmin alaryhmiin, joita nimitetään antropologisissa yhteyksissä myös roduiksi tai alaroduiksi.
Seuraavassa taulukossa on esitetty eräs malli negridisen ihmistyypin sisällä tapahtuvasta vaihtelusta. Taulukossa on myös esitetty joitakin veriryhmien esiintymistiheyksiä (ei enää ajankohtainen, nyk. DNA-tutkimukset) sekä mainittujen ihmisryhmien pääkallon pituus-leveys -suhteita (kts. antropometria). Levinneisyysalueella tarkoitetaan aikaa ennen siirtomaakauden alkua.
Negridisen suurrodun alaryhmät
Otavan Iso Fokus, Osa 2 vuodelta 1975 jaottelee negridit levinneisyyden ja eräiden keskeisten morfologisten tuntomerkkien perusteella seuraavasti:
On epäselvää, mihin ryhmään busmannit, hottentotit ja pygmit tulisi luokitella. Seuraavassa taulukossa on esitetty näiden, menneinä vuosina tieteellisissä yhteyksissä kääpiöneekereiksi (nimitys vanhentunut) tai negridisiksi kääpiöiksi nimetyn ryhmän ominaisuuksia.
Neekeri-sana
Pääartikkeli: Neekeri
Vaikka termi neekeri alun perin olikin neutraali, on se monista syistä saanut viime aikoina halventavan sävyn. Tämä johtuu paitsi englannin kielen vaikutuksesta Pohjoismaissa, myös itse sanan muuntuneesta käytöstä suomen kielessä. Sen käyttö on vähentynyt selkeästi tiedotusvälineissä. Vuonna 1998 päätyi Suomen oikeuslaitos ennakkotapauksessa määräämään sakkoja opettajalle, joka käytti termiä neekeri. Tämä teki sanasta lainsäädännön tulkinnan mukaan halventavan. (Sirkku Latomaa: Musta, valkoinen - vai ihminen?, Kielikuvia 2/2002). Sirkku Latomaa on Tampereen yliopiston lehtori.
Jotkut ihmiset kokevat korvaavien termien käytön ongelmallisena ja neekeri-termin välttämistä huonosti perusteltuna. On esitetty, että ne olisivat epätarkempia, pitempiä ja vielä negatiivisemman sävyisiä. Lisäksi on esitetty, että kyseinen ihmisryhmä pilaisi myös korvaavat termit.
Taru Kolehmaisen (kielitoimiston tutkija) kannan mukaan neekeri ei sanana ole halventava, vaan halventavaksi sen tekee käyttöyhteys.
Katso myös
- Neekeri
- Afrosentrismi
- Europidi
- Mongolidi
- Ihmistyyppi
- Rotu
Aiheesta muualla
- [http://medstat.med.utah.edu/kw/osteo/forensics/negroid/negroid.html Negroidin luurangon ominaisuuksia] - Western Kentucky University
Luokka: Ihminen
Luokka: Afrikka
Luokka: Ihmistyypit
ja:ネグロイド
Afrikka
Afrikka on maailman kolmanneksi suurin maanosa. Sen pinta-ala on 30 065 000 km² ja se peittää 20,3 % Maan pinta-alasta. Afrikan yli 800 miljoonaa asukasta muodostavat seitsemäsosan ihmiskunnasta. Afrikassa kulminoituvat monet maailman pahimmista ongelmista, veden puute yhtenä niistä. Talous ja yhteiskunta eivät vielä kehity toivotulla tavalla.
Afrikassa on runsaasti raaka-aineita, mutta erittäin vähän jalostavaa teollisuutta.
Valtiot
- Keski-Afrikan tasavalta
- Tšad
- Kongon demokraattinen tasavalta
- Kongon tasavalta
Kongon tasavalta
Kongon tasavalta
Kongon tasavalta
- Burundi
- Djibouti
- Eritrea
- Etiopia
- Kenia
- Komorit
- Seychellit
- Ruanda
- Somalia
- Tansania
- Uganda
- Algeria
- Egypti
- Libya
- Mauritania
- Marokko
- Sudan
- Tunisia
- Länsi-Sahara
- Angola
- Botswana
- Lesotho
- Madagaskar
- Malawi
- Mauritius
- Mosambik
- Namibia
- Réunion
- Swazimaa
- Etelä-Afrikka
- Sambia
- Zimbabwe
- Benin
- Burkina Faso
- Gabon
- Gambia
- Ghana
- Guinea
- Guinea-Bissau
- Kamerun
- Kap Verde
- Liberia
- Mali
- Niger
- Nigeria
- Norsunluurannikko
- Päiväntasaajan Guinea
- São Tomé ja Príncipe
- Senegal
- Sierra Leone
- Togo
Luokka:Mantereet
Luokka:Afrikka
ms:Afrika
zh-min-nan:Hui-chiu
ko:아프리카
ja:アフリカ
simple:Africa
th:ทวีปแอฟริกา
Hollannin kieli
Hollanti on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva, länsigermaanisen haaran kieli.
Historia
Alueellinen sijoittuminen
Hollantia käytetään Alankomaissa, sen entisissä siirtomaissa (Suriname, Aruba ja Alankomaiden Antillit) ja Belgian pohjoisosissa. Hollannin kieli on Alankomaiden virallinen kieli ja myös yksi Belgian virallisista kielistä ranskan ja saksan ohella. Belgian pohjoisosissa - Flanderissa puhutaan hollannin murretta, jota kutsutaan flaamiksi.
Läheisimmät sukukielet ovat Alankomaiden pohjoisessa Frieslandin provinssissa puhuttu friisin kieli, pohjanmeren Friisein saarilla ja Etelä-Afrikassa puhuttu afrikaans ja Saksan pohjoisosissa puhuttu alasaksin murre (Plattdüütsch).
Murteet
Johdetut kielet
Äänteet
Vokaalit
Konsonantit
Kirjoitusjärjestelmä
Kielioppi
Sanasto
Esimerkkejä
Tunnettuja puhujia
Muuta
Hollannin kieli lukuina
- 15 miljoonaa alankomaalaista puhuu hollantia äidinkielenään.
- 6 miljoonaa belgialaista puhuu hollantia äidinkielenään.
- 3 miljoonaa belgialaista puhuu hollantia vieraana kielenä.
- 250 000 surinamelaista puhuu hollantia äidinkielenään.
- 10 000 ranskalaista Ranskan Walloniassa puhuu hollantia äidinkielenään.
- Maailman 6 500 kielen joukossa hollanti on puhujamäärältään sijalla 37.
- Kielellä julkaistun kirjallisuuden määrässä hollanti on sijalla 11.
- Puhujamäärältään hollanti on sijalla 7. Euroopan Unionin kielistä.
- Joka viideskymmenes sivu Internetissä on hollanninkielinen, sijaluku 8.
Aiheesta muualla
- [http://www.101languages.net/dutch/ Dutch 101] Dutch for beginners and travelers
- Wikipedia. Hoofdpagina Hollanninkielinen Wikipedia.
- [http://www.onzetaal.nl/ot/index.html Onze Taal] - hollannin kielenhuoltoon ym. kieleen liittyviin asioihin keskittyvä yhdistys
Luokka:Alankomaiden kielet
Luokka:Belgian kielet
Luokka:Surinamen kielet
Luokka:Aruban kielet
Luokka:Alankomaiden Antillien kielet
ja:オランダ語
Jukka VirtanenJukka Virtanen (s. 25. heinäkuuta 1933 Jämsänkoskella) on suomalaisen viihteen ja televisioilmaisun todellinen grand old man. Hänen uralleen mahtuu ohjauksia niin teatterissa kuin televisiossakin, elokuvarooleja ja käännöksiä sekä sanoituksia. Virtanen kirjoittaa televisioaiheisia kolumneja Ilta-Sanomiin, pelaa viihdeväen Zoom-joukkueessa ja harrastaa raveja ja jalkapalloa.
Virtanen oli mukana VEK (Jukka Virtanen, Aarre Elo, Matti Kuusla) työryhmässä, jonka viihdeohjelma "Lumilinna" voitti tv-ohjauksen Montreaux'n Kultaisen Ruusun vuonna 1965.
Virtanen on Uuden iloisen teatterin perustajajäseniä. Hän on tunnettu myös Levyraati- ja Runoraati-televisio-ohjelmista.
Virtasen juuret ovat Jämsänkosken paperitehtaan yhteisössä, mistä on peräisin myös hyvin säilynyt murre.
Aiheesta muualla
- Kuvassa keskellä Jukka Virtanen. Tammi, Jyväskylä 2003. 409 s.
- [http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/2004/2004/ka_tanskanen.html Arvostelu Virtasen muistelmista]
Saartjie Baartman
Saartjie Baartman (1789-1815) oli eteläafrikkalaisperäinen hottentottinainen, joka tuotiin Eurooppaan näytteille 1800-luvulla. Saartjie Baartman oli naisen hollantilainen nimi, hänen oikea nimensä ei ole tiedossa. Saartjie oli hyvin erikoisen näköinen eurooppalaisten mielestä. Lyhyyden ja tumman ihon lisäksi hänellä oli voimakas steatopygia eli rasvapakaraisuus. Hän oli muutoin suhteellisen hoikka, mutta hänen pakaransa olivat valtavat ja pystyt. Myös hänen sukuelimiään kuvailtiin jättimäisiksi; hänen sisemmät häpyhuulensa roikkuivat jopa kymmenen senttimetriä pitkinä. Niitä hän ei kuitenkaan esitellyt julkisesti.
Euroopassa Baartman kiersi 21-vuotiaasta lähtien näytöksissä, ja ihmiset saattoivat lisämaksusta kokeilla hänen suuria pakaroitaan. Hänen väitetty eläimellinen sukupuolisuutensa herätti ihmettelyä ja kauhistusta, mutta myös ihannointia. Häntä kutsuttiin hottentotti-Venukseksi kuten eräitä muitakin Euroopassa esiteltyjä hottentotteja. Mielikuvat Baartmanista vaikuttivat osaltaan eurooppalaisten käsityksiin afrikkalaisista poikkeuksellisen seksuaalisina ja eläimellisinä.
Baartman ajautui uransa jälkeen prostituoiduksi Pariisiin, ja kuoli muutamassa vuodessa. Hänen jäännöksensä tutkittiin tarkkaan ja säilöttiin. Vuonna 2002 Baartmanin jäännökset palautettiin kunniasaatossa synnyinseuduilleen Etelä-Afrikkaan.
Luokka:Etelä-Afrikka
Aiheesta muualla
- [http://www.english.emory.edu/Bahri/Hott.html Ranskalainen painokuva] Kuva tekee pilaa kauhistelevasta suhtautumisesta Baartmaniin. Eräs kilttiin pukeutunut katsoja näyttää vahingossa itsekin takapuoltaan, jota koira haistelee
Luokka:Etelä-AfrikkaLuokka:Afrikan valtiot Aloysius X.L. PendergastAloysius X.L. Pendergast is the main Character in Brimstone, a novel written by Douglas Preston and Lincoln Child, published in 2004 by Time Warner Bookmark.
Nurkowanie Prague appartements gry rpg online casinos online slots
|
|
|
|
|
