Internointi

Käsitettä internointi käytetään useimmiten, kun yksilöitä vangitaan ilman oikeudenkäyntiä ja lainkohtaa. Yleensä internoiminen liittyy keskeisesti sotatilaan ja sotaakäyvän maan sisäisen turvallisuuden suojaamiseen. Luokka:Ihmisoikeudet

Oikeudenkäynti

Oikeudenkäynti on menettely, jossa tuomioistuin ratkaisee, mikä yksittäisessä asiassa on lainmukaista. Oikeudenkäynnin tuloksena syntynyt tuomio, mikäli sellainen saavutetaan, pannaan täytäntöön pakolla tarpeen niin vaatiessa. Oikeudenkäyntimenettelyt voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin käsiteltävän asian mukaan:
- oikeudenkäyntiin riita-asioissa
- oikudenkäyntiin rikosasioissa
- hallintolainkäyttöön Näiden lisäksi erityisen käsittelyryhmänsä muodostavat hakemusasiat, joissa annettavat ratkaisut niin ikään ovat pakolla täytäntöönpantavissa, mutta joissa täysimittainen tuomioistuinmenettely ei ole tarpeenmukaista. Suomessa oikeudenkäynnit ovat yleisölle julkisia, elleivät siinä käsiteltävät arkaluontoiset seikat erityisesti muuta vaadi. Suomen oikeuslaitos on kolmiportainen ja se käsittää
- Käräjäoikeudet
- Hovioikeudet
- Korkein oikeus (KKO) tai Korkein hallinto-oikeus Näiden lisäksi on hallinto-oikeuksia ja erityistuomioistuimia kuten työtuomioistuin, markkinaoikeus ja vakuutusoikeus ja tapauksittain kokoontuva valtakunnanoikeus

Linkkejä

[http://www.oikeus.fi/ Oikeuslaitos] Luokka:Oikeudenkäynti

Laki

:Laki-sanan muita määritelmiä, katso Laki (täsmennyssivu). Laki on valtion suvereenin viranomaisen, tavallisesti kansallisen parlamentin, antama velvoittava säädös. Laajasti ymmärrettynä laeiksi käsitetään myös valtioneuvoston ja tasavallan presidentin antamat asetukset. Laki koostuu muun muassa velvoittavista oikeusnormeista ja sisältää usein erilaisia määritelmiä. Oikeuslähteenä laki on sen soveltajaa vahvasti velvoittava. Oikeusnormit ovat kieltäviä, käskeviä tai sallivia. Suomen perustuslakia tulkittaessa "laki" tarkoittaa nimenomaan eduskunnan antamaa lakia, ei valtioneuvoston asetusta tai muuta alemman tason säädöstä. Esimerkiksi "Oikeudesta saada vakaumuksen perusteella vapautus osallistumisesta sotilaalliseen maanpuolustukseen säädetään lailla" (perustuslaki 127 §) tarkoittaa, että tästä oikeudesta ei voi säätää lakia alemmantasoisella säädöksellä (asetuksella, sotilaskäskyllä tms.) Oikeusnormit eroavat esimerkiksi moraalisista normeista siten, että oikeusnormi sisältää aina julkisen pakkovallan käytön uhan siten, että oikeusnormin rikkomisesta lainsäätäjä on määrännyt seuraamuksen, kuten oikeustoimen pätemättömyyden, velvollisuuden suorittaa vahingonkorvausta tai rangaistuksen. Lain rikkomuksen tutkii ja seuraamuksen määrää asiallisesti, alueellisesti ja asteellisesti toimivaltainen tuomioistuin. Yleisiä tuomioistuimia ovat käräjäoikeudet, hovioikeudet ja korkein oikeus ja hallinnollisia tuomioistuimia hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus. Lisäksi on muutamia erikoistuomioistuimia, kuten työtuomioistuin ja markkinaoikeus. Normihierarkian huipulla on perustuslaki, jonka kanssa ristiriidassa oleva alempi säädös väistyy. Oikeusnormien muodostamaa oikeusjärjestystä tutkii oikeustiede. Rikosoikeudellinen laillisuusperuste kieltää tuomitsemasta ketään teosta, jota ei ole tekohetkellään nimenomaan määrätty rangaistavaksi. Rikollisuutta tutkiva tieteenala on nimeltään kriminologia. Suomen oikeusjärjestys, kuten lähes kaikki länsimaiset oikeusjärjestykset, jaetaan yleensä yksityisoikeuteen ja julkisoikeuteen. Ensin mainittu koskee henkilöiden ja oikeushenkilöiden keskinäisiä suhteita ja viimeksi mainittu näiden suhteita julkisyhteisöihin, kuten kuntiin ja valtioon.

Lakitekstien tekijänoikeus

Pääsääntöisesti tekijänoikeuslaki edellyttää kirjallisten tekstien kopioimiseen ja levittämiseen tekijän luvan. Tekijänoikeuslain mukaan kuitenkaan "lakeihin ja asetuksiin sekä viranomaisen tai muun julkisen elimen päätöksiin ja lausumiin ei ole tekijänoikeutta" (tekijänoikeuslaki 9 §). Näitä viranomaisten alkuperäistekstejä saa vapaasti kopioida ja levittää. Tosin mikäli kokoelma lakeja tai viranomaisen lausumia on toimitettu valikoiden julkaisuksi, toimittajalla voi olla tähän toimitustyöhön tekijänoikeus. Näin esimerkiksi Talentum Oyj:n toimittamien Suomen Laki -teosten ja sähköisen FINLEX-tietokannan toimitukselliset ratkaisut ovat luultavasti suojattuja.

Linkkejä

- [http://www.laki24.fi www.laki24.fi] Suomen laki suomeksi - Asianajaja - Lakimies.
- [http://www.finlex.fi www.finlex.fi] Valtion säädöstietopankki FINLEX.
- [http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/tekoik.html#laki Lakien tekijänoikeuksista] Luokka:Suomen laki Luokka:Oikeustiede ja:法 (法学) simple:Law th:กฎหมาย

Luokka:Ihmisoikeudet

Ihmisoikeuksiin liittyviä artikkeleja. Luokka:Politiikka

杜姆古尔

杜姆古尔（Tumkur ತುಮಕೂರು）处于处于印度卡纳塔克邦的东部，接壤安得拉邦。 category:印度城市

teksty statystyki tekst hmb hoteles en Praga

:: RELATED NEWS ::

OGPU
GPU (ry. Государственное Политическое Управление НКВД РСФСР, Gosudarstvenoje polititjeskoje upravlenije NKVD RSFSR, "Statens politiska direktorat NKVD RSFSR", från 15 november 1923 &

Jump cut
Jump cut är termen på en ibland avsiktlig, dock oftast oavsiktlig, bieffekt då två film- eller videoklipp sätts ihop som liknar varandra mycket men ändå skiljer sig något beträffande placering eller bildvinkel. Resultatet blir att bilden ser ut att hoppa till, vilket kan bli störande för tittaren om det förkommer ofta eller omotiverat i en produktion. Ett sätt att dölja det hela med är att använda sig av en inklippsbild, d.v.s. en bild som till utseendet skiljer sig både från det

Wikipedia:Uppslagsord i Nationalencyklopedin/Musik, film och scenkonst, sid 4
sid 1 sid 2 sid 3 sid 4 sid 1 sid 2 sid 3 sid 4 24 februari 1887 i Stockholm död 4 september 1966, svensk skådespelare och teaterledare. Sterner scendebuterade 1904.

Filmografi i urval

Subjektiv kamera
Subjektiv kamera - denna term syftar på klipp i en film/video som är tänkta att upplevas som om det som visas ses genom någon annan persons ögon. Det kan t.ex. vara en av karaktärerna som är med i filmen, kammeran ska i så fall vid något tillfälle ha placerats där karaktärens ögon för tillfället befinner sig. För att klippet ska verka övertygande kan man ta hjälp av föregående och/eller nästkommande klipp i filmen. Vad som visas i det föregående/nästkommande klippet är viktigt för att det ska verka trovärdigt och upplevas på ett övertygande sätt. Därmed uppstår

Wikipedia:Uppslagsord i Nationalencyklopedin/Musik, film och scenkonst, sid 6
sid 1 sid 2 sid 3 sid 4 lista över Huset Wittelsbach.

Huset Wittelsbach i Oberbayern

- Otto V av Wittelsbach
- Otto I, hertig av Bayern (1180-83)
- Ludwig I, hertig av Bayern (1214-28)
- Otto II av Oberbayern (1228-53)
- Ludwig II av Oberbayern (1253-1294)
- Rudolf I av Oberbayern (1253-1294)
- Ludwig IV av Oberbayern (1314-46)
- Ludwig V av Oberbayern (1347-61)
- Ludwig VI av Oberbayern (1347-51)
- Meinhard av Oberbayern (1361-63)
- Albert I

Wikipedia:Uppslagsord i Nationalencyklopedin/Musik, film och scenkonst, sid 7
sid 1 sid 2 sid 3 sid 4 sid 1 sid 2 sid 3 sid 4