Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Jääkiekko

Jääkiekko

Jääkiekko on joukkuepeli, jota pelataan jäällä jääkiekkokaukalossa. Kaukalon suurin sallittu pituus on 61 m ja maksimileveys 30 m, minimipituus on 56 m ja minimileveys 26 m. Kaukalon kulmat ovat pyöristetyt. Joukkueilla saa olla kentällä yhtä aikaa 6 pelaajaa, joista yksi on maalivahti (poikkeustapauksia lukuun ottamatta). Kulloinkin otteluun voi osallistua yhteensä 20 kenttäpelaajaa ja 2 maalivahtia kustakin joukkueesta. Pelin tarkoitus on saada kuminen musta laatta, kiekko (paksuus 2,54 cm, halkaisija 7,62 cm ja paino 156-170 g), maaliin useammin kuin vastustaja. Peliaika on 60 minuuttia, joka on jaettu kolmeen 20 minuutin erään. Peliaika on tehokasta, eli tuomarin keskeyttäessä pelin, kello pysäytetään. Erien välillä oleva erätauko on maasta ja sarjasta riippuen 15-18 minuuttia. Jääkiekko on suosittu urheilulaji ainakin Suomessa, Ruotsissa, Tšekissä, Slovakiassa, Venäjällä ja Kanadassa. Yhdysvalloissa suosio on kasvussa, mutta on varsin alhainen muihin ammattilaisurheilulajeihin verrattuna.

Jääkiekkosarjoja ja turnauksia


- Suomessa pelattava korkein liigataso on SM-liiga, jossa on tällä hetkellä 14 joukkuetta(kalpa,pelicans,hifk,jokerit,kärpät,tps,hpk,jyp,saipa,ässät,lukko,blues,tappara ja ilves).
  - Mestis, Suomen toiseksi korkein jääkiekkosarja (vuosina 1974-2000 I-Divisioona (jääkiekko))
  - Suomi-sarja, Suomen kolmanneksi korkein jääkiekkosarja
- Arvostetuin jääkiekkosarja on NHL, jota pelataan Yhdysvalloissa ja Kanadassa ja siihen osallistuu tällä hetkellä 30 joukkuetta.
  - AHL, sarja jossa pelaavat NHL-seurojen farmiseurat.
- EHT (Euro Hockey Tour), epävirallinen euroopanmestaruussarja.
- Jääkiekon MM-kilpailut
- Jääkiekon maailmancup

Historia

Jääkiekko on kotoisin Nova Scotiasta Kanadasta. Se on tiettävästi kehittynyt jääpallon muunnelmana, tai skotlantilaisten siirtolaisten ryhdyttyä pelaamaan shintyä jäällä. Tarkasta vuosiluvusta ei ole varmuutta. Jääkiekkoa on alkuun pelattu ulkojäillä, josta myöhemmin on siirrytty sisähalleihin. Jääkiekon alkuaikoina kentällä on ollut yhdeksän kenttäpelaajaa per joukkue. Sitten määrä pudotettiin seitsemään ennen nykyisen kokoisen miehityksen käyttöönottoa. Alkuaikojen jääkiekossa sai syöttää vain eteenpäin. Eroa nykyiseen jääkiekkoon on myös se, että vaihtopelaajia ei käytetty, eli samat miehet pelasivat pelin alusta loppuun. kuva:Ice hockey McGill University 1884.jpg|Jääkiekkoa pelataan luistelukentällä McGillin yliopistossa Montrealissa 1884 kuva:Ice hockey McGill University 1901.jpg|Jääkiekko-ottelu McGillin yliopistossa Montrealissa 1901 kuva:Ice hockey 1908.jpg|Pojat valitsevat joukkueiden pelaajia Ontariossa 29.12.1908 kuva:Girls ice hockey team 1921.jpg|Tyttöjen jääkiekkojoukkue vuodelta 1921. Gore Bay, Manitoulin Island, Kanada

Muuta


- Laji on talviolympialaisissa.
- Kansainvälisen Jääkiekkoliiton varapuheenjohtaja ja Suomen Jääkiekkoliiton puheenjohtaja on Kalervo Kummola.

Jääkiekkoilijoita


- Teemu Selänne, Jari Kurri, Wayne Gretzky, Saku Koivu, Pertti Lehtonen, Raimo Helminen

Aiheesta muualla


- [http://www.ihwc.net IHWC.net] (International Ice Hockey Federation World Championship) Jääkiekon maailmanmestaruuskisat.
- [http://www.iihf.com IIHF.com] (International Ice Hockey Federation) Jääkiekon kansallisten liittojen kattojärjestö.
- [http://www.eurohockey.net EuroHockey.net] Eurooppalaisen jääkiekon suurin sivusto Luokka:Jääkiekko ja:アイスホッケー simple:Ice hockey

Vastustaja

Vastustaja (vihollinen, hyökkääjä, kilpailija) on sodankäynnin tai yleisesti kaksinkamppailun toinen, aktiivinen ja vastustava osapuoli ja sodankäynnin ja kilpailun keskeisin käsite. Sodankäynnin ulkopuolella vastustaja esiintyy merkittävässä roolissa mm. yritystoiminnassa, urheilussa, politiikassa ja rakkaudessa. Sodankäynnin ja kilpailun perusdynamiikka ja monet oleelliset ilmiöt sodankäynnissä syntyvät vastustajasta (vast.), mm. suhteellinen etu ja paradoksaalinen logiikka.

Vastustajasta yleensä

Jos vastustajaa ei ole, ei ole mitään järkeä salata, harhauttaa, oppia nopeasti, kyetä johtamaan nopeasti ja tiedustelemaan. Jos vastustaja on olemassa, nämä taidot ovat sodankäynnin ja kilpailun ydintä. Vastustaja pakottaa myös kehittymään, oppimaan. Jos (merkittävää) vastustajaa ei ole, vaarana on toiminnan byrokratisoituminen, kehityksen loppuminen, tehokkuuden väheneminen ja toiminnan muuttuminen jopa rituaaliseksi. Yritystoiminnassa tämä tilanne syntyy esim. monopoleissa. Vastustajan oleellisuus em. mielessä on todettu mm. ensimmäisissä "itsekseen kehittyvissä" ohjelmissa. Jos ohjelmaa tuhoavaa ja uhkaavaa vastustajaa ei ole, ohjelmien kehitys pysähtyy tietylle tasolle. Vasta vastustajan olemassaolo pakottaa ohjelmat nopeampaan kehitykseen. Vrt. Red Team- idea alla. Vastustajan oppimisesta johtuen yrityksellä voi olla hetkellinen etu, mutta ei pysyvää jne. Vaikka yritys oppisi jatkuvasti parantamaan toimintaansa, niin oppii lopulta vastustajakin. Vaatimus on siis olla jatkuvasti tarpeeksi parempi kuin vastustaja. Koska kukaan ihminen eikä mikään organisaatio tai valtio ei ole pystynyt siihen loputtomasti, tämä merkitsee aina vallan vaihtumista, ennemmin tai myöhemmin.

Vastustaja sodankäynnissä

Sodankäynti on "kehittynyt" eniten niinä aikakausina ja niillä alueilla, joilla on sodittu pitkään, siis (merkittävän) vastustajan vaikuttaessa. Tämä liityy siihen, että pitkään sodittaessa, osapuolet huomaavat konkreettisesti toistensa tehokkaat toimintamenetelmät, aseet jne. ja oppivat niistä. Osapuolet alkavat muistuttaa toisiaan. Koska sodankäynnissä on vastustaja, mikään asia ei ole sodankäynnissä voimassa kuin hetken. Vastustaja oppii. Toisen maailmansodan alussa britit laskivat saksalaisten pommitusten tehon perusteella (Coventry), että tietyllä panoksella ja teholla he voivat kuuden kuukauden pommituksilla saada Saksan polvilleen. Tämä ei ollut sodankäyntiä, vaan insinööritiedettä, ehkä pelkästään alkeismatematiikkaa. Miksi? Koska kuudessa kuukaudessa tyhmäkin vastustaja oppii ja lopettaa ensimmäisten viikkojen tehokkaan operaation lyhyeen. Rauhan aikana asevoimien "ongelma" on vastustajan puuttuminen. Tätä puutetta pyritään poistamaan kaksipuoleisilla harjoituksilla ja Red Team- organisaatioilla. Kolmas tapa hoitaa rauhan ajan vastustajan puuttuminen on silloin tällöin järjestää itse tai itselleen "pieniä" sotia, joissa uusimmat ideat ja teknisen järjestelmät voidaan testata luotettavimmissa oloissa, mutta joissa riskit ovat kuitenkin vielä hallittavissa. Mitä kauemmin edellisestä sodasta on kulunut, sitä suurempi riski asevoimien todelliseen osaamiseen todellisessa sodassa liittyy. Luokka:Sodankäynti Luokka:Pelit

Ruotsi

Ruotsi on pohjoismainen perustuslaillinen monarkia. Sillä on yhteinen maaraja Suomen lisäksi Norjan kanssa.

Historia

Pääartikkeli: Ruotsin historia Ruotsin nykyisistä kieliryhmistä vanhin ovat mahdollisesti saamelaiset. Kuitenkin myös indoeurooppalainen kielimuoto, josta ruotsin kieli vähitellen on kehittynyt, levisi maahan jo kivikaudella. 800- ja 900-lukujen aikana eteläisessä Ruotsissa vallitsi viikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja kolonosoivat Itämeren alueella, Venäjällä ja aina Mustallamerellä asti. Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla. Suomesta tuli osa Ruotsia joskus 1100- ja 1200-luvun aikana. Suomea kutsuttiin 1300- ja 1400-luvuilla ruotsalaisissa asiakirjoissa Itämaaksi. Vuonna 1389 perustettiin Kalmarin unioni, kun Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningaskunnat tulivat saman hallitsijan alaisiksi. 1400-luvulla Ruotsi taisteli päästäkseen irti Tanskan vallasta. Ruotsi erosi unionista vuonna 1521 ja erosta tuli lopullinen kun Kustaa Vaasasta tuli Ruotsin kuningas 1523. 1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta, erityisesti kuningas Kustaa II Aadolfin ansiosta. 1700-luvulla Ruotsin suurvalta-asema luhistui. Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin Suuressa Pohjan sodassa. Suomen sodassa vuonna 1808 Venäjä valtasi Suomen Ruotsilta. Ruotsi oli puolueeton ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Kylmän sodan aikana Ruotsi pysyi myös puolueettomana. Ruotsi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995.

Politiikka

Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttävät yksikamarinen parlamentti (valtiopäivät, ruotsiksi riksdag) sekä pääministerin johtama hallitus. Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Ruotsin eduskuntapuolueita ovat (suluissa kansanedustajien määrä)
- Socialdemokraterna (Sosiaalidemokraattinen puolue) (144)
- Moderata samlingspartiet (Kokoomuspuolue) (55)
- Folkpartiet liberalerna (Kansanpuolue) (48)
- Kristdemokraterna (Kristillisdemokraatit) (33)
- Vänsterpartiet (Vasemmistopuolue) (30)
- Centerpartiet (Keskustapuolue) (22)
- Miljöpartiet de Gröna (Ympäristöpuolue) (17) Ruotsissa on Sosiaalidemokraattisen puolueen muodostama vähemmistöhallitus, jota tukevat Vasemmistopuolue ja Ympäristöpuolue. Pääministeri on Göran Persson.

Sisäpolitiikka

Ruotsin suuri saavutus oli 1930-luvulta alkaen erityinen sosiaalivaltio eli Kansankoti (Folkhemmet) joka melkoisesti paransi kansalaisten taloudellista asemaa ja yhdenvertaisuutta. 1980-luvun lopulla Ruotsin taloudellinen tilanne on kuitenkin muuttunut epävarmemmaksi, mikä on johtanut hyvinvointivaltion rahoituskriisiin, mikä vaikeutti järjestelmän ylläpitoa.

Kansainväliset suhteet

Ruotsi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen Dag Hammarskjöld oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953-1961. Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Liittoutumattomuudella on Ruotsissa vankka kansan tuki. Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsen 1.1.1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan union jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3% ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta euroon, kun se täyttää ns. Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät Euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä. euro

Läänit

Ruotsi on jaettu 21 lääniin (län). Läänit on edelleen jaettu 290 kuntaan (kommun). Ruotsi jaetaan myös tradition mukaan maihin (land) (Sveanmaa, Göötanmaa sekä Norlanti) ja maakuntiin (landskap).
- Blekingen lääni
- Gotlannin lääni
- Gävleborgin lääni
- Hallannin lääni
- Jämtlannin lääni
- Jönköpingin lääni
- Kalmarin lääni
- Kronobergin lääni
- Norrbottenin lääni (Pohjoispohjan lääni)
- Skoonen lääni
- Södermanlannin lääni
- Taalainmaan lääni
- Tukholman lääni
- Upsalan lääni
- Värmlannin lääni
- Västerbottenin lääni (Länsipohjan lääni)
- Västernorlannin lääni (Länsi-Norlannin lääni)
- Västmanlannin lääni
- Länsi-Göötanmaan lääni
- Örebron lääni
- Itä-Göötanmaan lääni

Maantiede

Ruotsin maantiede Ruotsi on sekä pinta-alaltaan (450 000 neliökilometriä) että väestöltään (noin 9 miljoonaa) jonkin verran Suomea suurempi. Ruotsin pääkaupunki on Tukholma. Muita kaupunkeja ovat muun muassa Malmö, Göteborg, Uppsala, Haaparanta, Luulaja ja Uumaja. Katso Luettelo Ruotsin kunnista.

Väestö

Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, suurin vähemmistökieli on suomi. Maalla ei kuitenkaan ole Suomen tapaan lainsäädännöllä määrättyä virallista kieltä ruotsin hallitsevasta asemasta huolimatta. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romaani ja jiddish. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran (Gällivare), Jokkmokkin ja Kiirunan kunnissa ja niiden läheisyydessä. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa. Vähemmistökielillä ei kuitenkaan ole samaa asemaa kuin ruotsilla Suomessa. Romaanilla ja jiddishillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä. Ruotsissa asuu suuri määrä ulkomaalaissyntyisiä maan vapaamielisen pakolaisten vastaanoton ja 1960- 1980-luvulle vallinneen aktiivisen siirtotyöläispolitiikan ansiosta. Suurin osa ruotsalaisista on luterilaisia. Vielä muutamia vuosia sitten luterilaiseen kirkkoon kuuluminen oli pakollista, ja sen lisäksi sai kuulua johonkin muuhun uskontokuntaan. Ruotsalaiset ovat yleisesti ottaen huomattavasti suomalaisia vähemmän uskonnollisia.

Talous

Ruotsin talous painottuu voimakkaammin metalli- ja kemianteollisuuteen samoin kuin Suomen. Volvo, Saab, Ericsson, Tetrapak, Asea ja Nobel ovat olleet ruotsalaisen talouselämän kivijalkoja ja omistus on monimutkaisten, eri äänivaltaisten osakkeiden kautta keskittynyt muutamalla mahtiomistajalle muun muassa Wallenberg-suvulle. Viime vuosien aikana omistus on monessa yhtiössä siirtynyt kansainväliseen omistukseen ja tämä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen.

Merkittävimmät luonnonvarat


- sinkki
- rautamalmi
- kupari
- lyijy
- hopea
- uraani
- puu

Merkittävimmät vientituotteet


- koneet
- paperituotteet

Aiheesta muualla


- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Ruotsi Google Mapsissa] Luokka:Ruotsi als:Schweden ms:Sweden zh-min-nan:Sverige [[got:

Tšekki

Tšekin tasavalta (käytettäviä muotoja myös Tšekki, Tšekinmaa) on valtio Keski-Euroopassa. Sen naapurivaltioita ovat Saksa, Itävalta, Unkari, Slovakia ja Puola. Tšekin pääkaupungin nimi on Praha.

Historia

Tšekki on saanut nimensä Böömiltä (tšekiksi: Čechy). Böömin kuninkaaksi nimitettiin ensimmäisenä Vratislav II (1085) ja Vladislav II (1158), perinnöllinen arvonimestä tuli Ottkar I:n (1198) ja Ottokar II:n (kuningas 1253-1278) myötä. 1200-luvulla alueelle alkoi muuttaa saksalaisia ja mongolit hyökkäsivät sinne 1241. Vuonna 1346 Kaarle IV:sta tuli kuningas, ja hän perusti Euroopan ensimmäisen yliopiston Prahaan. Tšekit nousivat saksalaisia vastaan Jan Husin johdolla, joka oli ensimmäisiä uskonpuhdistajia ja myöhemmin poltettiin roviolla. Paavin julistaessa ristiretken harhaoppisuutta vastaan, hussiitit nousivat kapinaan hussiittisodissa. Böömille myönnettiin uskonnonvapaus 1436, mutta vain lyhyeksi aikaa. Böömistä tuli Habsburg-suvun maita ja osa Itävallan keisarikuntaa ja myöhemmin Itävalta-Unkaria. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Itävallan Böömin kuningaskunnasta ja slovakialaisista alueista muodostettiin uusi Tšekkoslovakian valtio, joka pääkaupungiksi tuli Praha. Ennen toista maailmansotaa Saksa sai Tšekkoslovakialta saksalaisten asuttamat niin sanotut sudeettialueet. Pian tämän jälkeen Saksa miehitti jäljelle jääneen Tšekkoslovakian ja muodosti tšekkien asuinalueesta Böömin-Määrin valtakunnanprotektoraatin (Reichsprotektorat Böhmen-Mähren), joka oli Saksan hallinnon alainen. Sen johtaja oli SS:n tiedustelupalvelun SD:n johtaja Heydrich kunnes hänet amerikkalais-tšekkiläisessä operaatiossa 27. toukokuuta 1942 surmattiin. Toisen maailmansodan lopussa Prahassa olleet Vlasovin joukot kääntyivät saksalaisia vastaan ja kaupungissa taisteltiin lyhyen aikaa. Yhdysvaltain armeija kenraali Pattonin johdolla vapautti Tšekkoslovakian, mutta joukot vetäytyivät Neuvostoliiton kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Sodan jälkeen Neuvostoliitto teki maasta kommunistisen satelliittivaltion vyöryttämällä sen demokraattisen hallituksen Kominternin Neuvostoliitossa rakentamalla koneistolla. Tšekkoslovakiassa oli kansannousu keväällä 1968 (Prahan kevät), jonka Neuvostoliitto rusensi nk. Brežnevin opin mukaisesti. Neuvostoliiton romahdettua Tšekkoslovakia jakautui rauhanomaisesti Tšekkiin ja Slovakiaan 1. tammikuuta 1993. Tämän jälkeen Tšekki on liittynyt NATOon. Tšekki on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004.

Politiikka

Tšekin tasavalta on parlamentaarinen demokratia, jonka valtion pää on presidentti. Parlamentti valitsee presidentin viisivuotiskausiksi. Presidentillä on oikeus määrätä perustuslaillisen oikeuden tuomarit, hajottaa parlamentti tietyin ehdoin ja veto-oikeus lainsäädäntöön. Hän määrää myös pääministerin, joka puolestaan määrittää sisä- ja ulkopolitiikan päälinjat ja kokoaa hallituksen. Tšekin parlamentti (Parlament) on kaksikamarinen, edustajainhuoneessa (Poslanecká sněmovna) on 200 edustajaa, jotka valitaan suhteellisella vaalitavalla nelivuotiskaudelle. Ylähuoneen eli senaatin (Senát) 81 edustajaa valitaan kuusivuotiskausille, yksi kolmasosa edustajista vaihtuu joka kahden vuoden välein kaksivaiheisessa enemmistövaalissa. Korkein vetoomustuomioistuin on korkein oikeus. Perustuslaillinen oikeus tuomitsee perustuslailliset kysymykset, sen presidentin valitsemat jäsenet nimitetään kymmenvuotiskausille. Václav Klaus, Tšekin presidentti on kansandemokraattisen puolueen (ODS – Občanská demokratická strana) entinen puhemies, ja yksi maan suosituimmista poliitikoista. Tšekin poliittinen spektri vaihtelee uudistetusta kommunistipuolueesta äärioikeiston nationalistisiin puolueisiin. Keskusta-oikeistolaista ODS:ta oikeammalla oleva puoluekenttä on hajautunut, ja epäonnistunut yrityksissään yhdistyä. Kesäkuun 2002 parlamenttivaaleissa enemmistön saivat sosiaalidemokraatit (ČSSD) ja kommunistien enemmistösiipi. Puolueet eivät kuitenkaan voineet muodostaa hallitusta sosiaalidemokraattien johtajan Vladimír Špidlan kommunistivastaisuuden vuoksi. Hallitus muodostui sosiaalidemokraattien, kristillisdemokraattien (KDU-ČSL) ja liberaalien (US-DEU) kesken 101:99 parlamenttipaikkojen enemmistöllä. Kesäkuun 2004 hallituspuolueille katastrofaalisten europarlamenttivaalien jälkeen hallitus muodostetiin uudelleen samalle pohjalle, mutta Špidla syrjäyttettiin puoleen sisäisen kapinan jälkeen.

Osat

Tšekin tasavallassa on 13 aluetta (kraje, yksikkö - kraj) ja pääkaupunkialue (hlavní město):
- Jihomoravský kraj
- Středočeský kraj
- Královéhradecký kraj
- Kraj Vysočina
- Karlovarský kraj
- Liberecký kraj
- Moravskoslezský kraj
- Olomoucký kraj
- Pardubický kraj
- Plzeňský kraj
- Hlavní město Praha
- Jihočeský kraj
- Ústecký kraj
- Zlínský kraj

Maantiede

2004 2004 Tšekin maantiede on vaihtelevaa, läntinen Böömi muodostaa alangon jota ympäröivät matalat vuoret, kuten sudeetit. Elbe (tšekiksi: Labe) ja Vltava -joet kuljettavat vedet pois alueelta. Elben lähteillä sudeeteilla, Krkonošella sijaitsee myös Tšekin korkein kohta, Sněžka, 1602 metriä. Määri, Tšekin itäinen osa on mäkistä, vedet alueelta laskevat enimmäkseen Moravajoen kautta, mutta myös Oderjoen lähde on Määrissä. Ilmasto on leuto, lämpimät kesät ja kylmät, kosteat talvet ovat sekoitus meri- ja mannerilmastoa.

Talous

Tšekki on yksi entisen kommunistiblokin vauraimpia ja menestyksekkäimiä maita. Se oli tätä jo ennen kommunismia, maan vauraus oli syntynyt paljon aiemmin. Teollistuminen alkoi jo 1800-luvulla. Pääteollisuudenalat ovat raskas teollisuus, koneenpajateollisuus, rauta- ja terästuotanto, metallituotteet, kemikaalit, elektroniikka, ajoneuvot, tekstiilit, lasi, keramiikka ja lääkkeet. Skoda on palauttanut maineensa yhteistyössä VW:n kanssa. Tšekin lentokonetehdas Aero on pystynyt ylläpitämään lentokonetuotantonsa. Evektor-Aerotechnik on puolestaan kevytilmailun koneiden markkinajohtajia. Elintarviketeollisuudessa tärkeimpiä ovat sokerijuurikas, rehut, perunat, vilja ja maltaat. Maa on kuulu oluistaan ja mm. sen Budweiserista on tullut eräs esimerkki tuoteoikeuskiistoista amerikkalaisen uudemman olutmerkin kanssa. Suuri osa maassa kulutetusta energiasta tuotetaan huonolaatuisella ja saastuttavalla ruskohiilellä. Ydinvoimalla tuotetaan 25 % energiasta ja osuuden odotetaan nousevan 40 %:iin. Norjan ja Venäjän maakaasutoimitukset ovat myös merkittävä energianlähde. Kommunismin aikana valtio omisti 97 % yrityksistä, 1998 80 % oli jo yksityisessä omistuksessa. Yksityistäminen hoidettiin arvoseteleillä, ja nykyään Tšekissä yksityinen osakkeenomistus on yksi korkeimpia maailmassa. Neuvostolíiton luhistuessa Tšekkoslovakian viennistä meni 95% Neuvostoliittoon. 1990-luvun alussa Tšekin valuutta devalvoitiin noin 80 prosentilla. Tämä avasi viennin länteen. Keskipalkka vuonna 2005 on noin 600 euroa. Siitä maksetaan noin 30% veroa, jolla ylläpidetään suhteellisen laajaa sosiaaliturvaa.

Väestöjakauma

Valtakieli (95 %) on tšekki (čeština/český jazyk). Vähemmistökansoja ovat saksalaiset, romaanit, unkarilaiset ja puolalaiset. Vuoden 1993 jaon jälkeen slovakit muodostovat 2% väestöstä. Raja Tšekin ja Slovakian välillä on avoin entisille Tšekkoslovakian kansalaisille. Suurimmat uskontokunnat ovat katolisuus (27%), protestanttisuus (1%), hussiitit (1%) ja pieni juutalainen yhteisö. 59% väestöstä ei tunnusta mitään uskontoa.

Kulttuuri

Tšekinkielinen kirjallisuus on ollut tärkeää jo 1800-luvun lopusta Itävalta-Unkarin ja myöhemmin natsien ja kommunistien hallituskausilla. Ehkä kuuluisin böömiläinen kirjailija Franz Kafka, kirjoitti kuitenkin tuotantonsa pääasiassa saksaksi, vaikka hän tunsikin tšekin kielen. Toinen kuuluisa tšekkiläissyntyinen kirjailija, Milan Kundera pakeni 1975 Ranskaan ja on kirjoittanut vuodesta 1989 ranskaksi. Muita kuuluisia kirjailijoita ovat Karel Čapek, Václav Havel ja Ivan Klima. Kuuluisa on myös Jaroslav Hašek, jonka "Kunnon sotamies Švejkin seikkailut maailmansodassa" on laajalti tunnettu. Tšekkiläisistä säveltäjistä kuuluisin on Antonín Dvořák. Kansanmusiikin alalta Böömi on lahjoittanut maailmalle polkan.

Merkittävimmät luonnonvarat


- kivihiili
- ruskohiili
- grafiitti
- kaoliini

Merkittävimmät vientituotteet


- koneet
- kemikaalit

Linkit


- [http://maps.google.com/maps?ll=49.908787,15.172119&spn=3.141579,8.107910&z=10&t=h&hl=en Tšekki Google Mapsissa] Luokka:Tšekki zh-min-nan:Česko ko:체코 ja:チェコ simple:Czech Republic

Slovakia

Slovakia (Slovakian tasavalta, Slovenska Republika) on valtio Keski-Euroopassa. Sen naapurivaltioita ovat Tšekki, Puola, Ukraina, Unkari ja Itävalta.

Historia

Slovakia kuului aiemmin Itävalta-Unkariin. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen siitä tuli osa Tšekkoslovakiaa. Vuonna 1938 siitä tuli taas erillinen valtio, joka oli tiukasti Natsi-Saksan alaisuudessa, kunnes toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945 Tšekkoslovakia palautettiin yhtenäiseksi valtioksi. Kylmän sodan aikana Tšekkoslovakia oli Varsovan liiton jäsen Neuvostoliiton vaikutusvallan alaisena. Neuvostoliiton romahdettua Tšekkoslovakia hajosi vuonna 1993 rauhanomaisesti kahdeksi valtioksi, Tšekiksi ja Slovakiaksi.

Politiikka

Slovakia on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004. Lisäksi se liittyi NATOon 29. maaliskuuta 2004

Hallinnollinen jako

Slovakia on jaettu kahdeksaan alueeseen ("kraje", yksikkö "kraj"). Jokainen on nimetty merkittävimmän kaupunkinsa mukaan. Vuodesta 2002 alueet määriteltiin ylimmän aluejaon yksiköiksi ("vyššie územné celky" VÚC) ja autonomisiksi alueiksi ("samosprávne kraje").
- Banskobystrický kraj, suurimpana kaupunkina Banska Bystrica
- Bratislavský kraj, Bratislava
- Košický kraj, Košice
- Nitriansky kraj, Nitra
- Prešovský kraj, Presov
- Trenčiansky kraj, Trenčín
- Trnavský kraj, Trnava
- Žilinský kraj, Žilina Alueet on jaettu piireihin ("okresy", yksikkö "okres"), joita on 79. Slovakian kartta Slovakian kartta

Merkittävimmät luonnonvarat


- ruskohiili
- ligniitti
- suola

Merkittävimmät vientituotteet


- koneet
- aseet

Linkit


- [http://maps.google.com/maps?ll=48.781533,19.478760&spn=3.214119,8.107910&z=10&t=h&hl=en Slovakia Google Mapsissa] Luokka:Slovakia als:Slowakei zh-min-nan:Slovensko ko:슬로바키아 ja:スロバキア simple:Slovakia th:ประเทศสโลวาเกีย fiu-vro:Slovakkia

Venäjä

Venäjän federaatio (Россия, Rossija) on pinta-alaltaan maailman suurin valtio, joka ulottuu sekä Euroopan että Aasian alueelle. Venäjän naapurimaita ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia, Pohjois-Korea ja Japani (ei maarajaa). Venäjällä on rantaviivaa Pohjoiselle jäämerelle, Tyynellemerelle, Itämerelle, Mustallemerelle ja Kaspianmerelle.

Historia

Pääartikkeli: Venäjän historia Nestorin kronikan mukaan Venäjän perusti Skandinaviasta tullut varjagi, Rurik. Ensimmäinen Venäjä perustettiin Kiovaan ja se oli Ukraina. Toinen Venäjä on Moskovan suuriruhtinaskunnan ympärille mongolimiehityksen aikana muodostunut auktokraattinen valtio. Venäjä on Suomen itänaapuri, mistä johtuen Suomella ja Venäjällä on pitkä yhteinen historia. Suomi oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa vuosina 1809–1917. Keisarikunta lakkasi vuoden 1917 vallankumouksissa eikä väliaikainen hallitus kyennyt säilyttämään kokonaisuutta. Bolšekivit muodostivat Venäjän federaation johdolla Neuvostoliiton 1922, mikä oli alueiltaan pienempi kuin Venäjän keisarikunta. Vuonna 1991, Neuvostoliiton purkautuessa ja korvautuessa entisten neuvostotasavaltojen välisten suhteiden osalta Itsenäisten valtioiden yhteisöllä, Venäjästä tuli jälleen oma valtionsa, Venäjän federaatio.

Politiikka

Pääartikkeli: Venäjän politiikka Venäjän valtiomuoto on federaatio eli liittovaltio. Venäjän valtionpäämies on presidentti, joka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Presidentin toimikausien määrä on rajoitettu kahteen peräkkäiseen kauteen. Presidentti nimittää korkeimmat virkamiehet sekä pääministerin, jonka duuma hyväksyy. Lainsäädäntövalta Venäjällä kuuluu kaksikamariselle parlamentille eli liittokokoukselle. Parlamentin ylähuoneeseen, liittoneuvostoon, valitaan 178 edustajaa, kaksi kultakin 89 alueelta. Alahuone eli duuma koostuu 450 edustajasta. Näistä puolet valitaan yksittäisistä vaalipiireistä suoralla kansanvaalilla ja puolet maanlaajuisilta listoilta suhteellisella vaalilla. Parlamenttiedustajien kaudet ovat neljän vuoden mittaisia.

Ihmisoikeusrikokset

Lukuisat ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet Venäjää Tšetšeniassa ja Ingušiassa tehdyistä ihmisoikeurikoksista. Amnestyn mukaan räikeisiin ihmisoikeusrikoksiin kuuluu muun muassa Venäjän viranomaisten harjoittama kidutus, sieppaukset ja salaiset pidätykset. Ihmisiä kerrotaan pidätetyn mielivaltaisesti ja pidetyn eristettyinä, jotta heiltä saataisiin tunnustus rikoksiin, joita he eivät ole tehneet.

Venäjän federaation subjektit

Pääartikkeli: Venäjän osat Venäjän federaation koostuu 88 liittovaltiosubjektista. Niitä pyritään hallinnoimaan seitsemän liittovaltiopiirin (федеральный округ, federal'nyj okrug) ryhmissä. Jako liittovaltiopiireihin ei perustu Venäjän federaation perustuslakiin ja on siksi hallinnon itsensä luoma tapa koordinoida alueita. Liittovaltiopiirit eivät ole Venäjän federaation yhdessä muodostavia osia, liittovaltiosubjekteja. Vastaavanlainen tapa Neuvostoliitossa perustui neuvostotasavaltojen rajat ylittäviin taloussuunnittelualueisiin, mikä ei sekään perustunut perustuslakiin, vaan koordinaation vuoksi kansantalouden keskussuunnittelun kautta omaksuttuun hallintokäytäntöön. Näistä laajin itsehallinto on 21 tasavallalla (республика, respublika), joilla on muun muassa omat perustuslakinsa, minkä tulee olla sopusoinnussa Venäjän federaation perustuslain kanssa. Tasavaltojen lisäksi federaatiossa on 7 aluepiiriä (край, kraj) sekä 48 aluetta (область, oblast'). Eräiden aluepiirien ja alueiden sisällä sijaitsevat vielä 9 autonomista piirikuntaa (автономный округ, avtonomnyj okrug) sekä yksi autonominen alue (автономная область, avtonomnaja oblast'). Kaksi kaupunkia, Pietari ja Moskova, ovat itsessään liittovaltiosubjekteja ilman ympäröiviä oblasteja, Leningradin oblastia tai Moskovan oblastia. Muissa suurissa kaupungeissa oblastiin kuuluu sekä itse kaupunki että sitä ympäröivä seutu.

Maantiede

Pääartikkeli Venäjän maantiede Venäjän korkein kohta on Mt. Elbrus (Gora El-brus) 5 633 m. Venäjän suurimmat, yli miljoonan asukkaan kaupungit asukaslukuineen:
- Moskova (Москва), 10,1 milj.
- Pietari (Санкт-Петербург), 4,6 milj.
- Novosibirsk (Новосибирск), 1,4 milj.
- Nižni Novgorod (Нижний Новгород), 1,3 milj.
- Jekaterinburg (Екатеринбург), 1,3 milj.
- Samara (Самара), 1,2 milj.
- Omsk (Омск), 1,1 milj.
- Kazan (Казань), 1,1 milj.
- Tšeljabinsk (Челябинск), 1,1 milj.
- Rostov-na-Donu (Ростов-на-Дону), 1,1 milj.
- Ufa (Уфа), 1,0 milj.
- Volgograd (Волгоград), 1,0 milj.
- Perm (Пермь), 1,0 milj. Katso myös: Luettelo Venäjän kaupungeista

Venäjän alueet

Tasavallat

Luettelo Venäjän kaupungeista Luettelo Venäjän kaupungeista #Adygeia (Адыгея) #Altai (Алтай) #Baškortostan, Baškiria (Башкортостан) #Burjatia (Бурятия) #Dagestan (Дагестан) #Ingušia (Ингушская) #Kabardi-Balkaria (Кабардино-Балкарская) #Kalmukia (Калмыкия) #Karatšai-Tšerkessia (Карачаево-Черкессия) #Karjala (Карелия) #Komi (Коми) #Mari (Марий-Эл) #Mordva (Мордовия) #Saha (Jakutia) (Саха (Якутия)) #Pohjois-Ossetia (Северная Осетия) #Tatarstan (Tataria) (Татарстан) #Tuva (Тува) #Udmurtia (Удмуртия) #Hakassia (Хакасия) #Tšetšenia (Чечня) #Tšuvassia (Чувашия)

Aluepiirit


- Altai (Алтайский)
- Habarovsk (Хабаровский)
- Krasnodar (Краснодарский)
- Krasnojarsk (Красноярский)
- Perm
- Primorje (Приморский)
- Stavropol (Ставропольский)

Alueet


- Amur
- Arkangeli
- Astrahan
- Belgorod
- Brjansk
- Irkutsk
- Ivanovo
- Jaroslavl
- Kaliningrad
- Kaluga
- Kamtšatka
- Kemerovo
- Kirov
- Kostroma
- Kurgan
- Kursk
- Leningrad
- Lipetsk
- Magadan
- Moskova
- Murmansk
- Nižni Novgorod
- Novgorod
- Novosibirsk
- Omsk
- Orenburg
- Orel
- Penza
- Pihkova (Pskov)
- Rjazan
- Rostov
- Samara
- Sahalin
- Saratov
- Smolensk
- Sverdlovsk
- Tambov
- Tjumen
- Tomsk
- Tšeljabinsk
- Tšita
- Tula
- Tver
- Uljanovsk
- Vladimir
- Volgograd
- Vologda
- Voronež

Liittovaltion kaupungit


- Moskova
- Pietari

Autonominen alue


- Juutalaisten autonominen alue (Еврейская автономная область)

Autonomiset piirikunnat


- Agin-Burjatia (Агин-Бурятия, Агинский-Бурятский автономный округ)
- Evenkia (Эвенкия, Эвенкийский автономный округ)
- Hanti-Mansia (Ханты-Мансия, Ханты-Мансийский автономный округ)
- Jamalin Nenetsia (Ямало-Ненеция, Ямало-Ненецкий автономный округ)
- Korjakia (Корякия, Корякский автономный округ)
- Nenetsia (Ненеция, Ненецкий автономный округ)
- Taimyr (Таймырия (Долгано-Ненеция), Таймырский (Долгано-Ненецкий) автономный округ)
- Tšukotka (Чукотка, Чукотский автономный округ)
- Ust-Ordan Burjatia (Усть-Ордин-Бурятия, Усть-Ордынский Бурятский автономный округ)

Talous

Pääartikkeli Venäjän talous Venäjän bruttokansantuote on ostovoimalla korjattuna maailman 10. suurin, mutta suuren väkiluvun takia se on henkilöä kohden melko alhainen. Bruttokansantuote romahti 45 % Neuvostoliiton romahduksen jälkeen 1991. Vuosina 1999-2002 kasvu on ollut 6 % vuodessa ja sitä on siivittänyt korkea öljyn hinta. Öljyn, kaasun, metallien ja puutavaran vienti tuo 80 % vientituloista. Venäjällä on runsaasti luonnonvaroja, korkeasti koulutettu väestö ja laaja teollisuuspohja. Venäjä on lähes velaton. Maan ulkomaanvelka on vain 28% BKT:sta, kun se vielä 1998 oli 90%. Venäjän tärkeitä viljelyskasveja ovat vehnä, ruis, kaura, peruna ja pellava. Mustanmeren koilispuolella viljellään tupakkaa, viiniä, puuvillaa, teetä ja hedelmiä. Kuivilla alueilla laidunnetaan lampaita, ja pohjoisella tundralla harjoitetaan poronhoitoa. Siperian taigalla metsätalous on tärkeä toimeentulon lähde. Venäjä on merkittävä kalastusvaltio. Tärkeitä kalastussatamia ovat Murmansk, Arkangeli, sekä Kaukoidän satamat Tyynenmeren rannalla.

Väestö

Pääartikkeli: Venäjän väestö Venäjä on valtavan pinta-alansa vuoksi verrattain harvaan asuttu maa, vaikka sen väkiluku on maailman 7. suurin. Väestö on keskittynyt maan länsi- ja lounaisosaan. Yleisesti ottaen 60. leveyspiirin pohjoispuolelle jäävä osa Siperiasta on erittäin harvaan asuttua. Vuonna 2002 toimitetun väestölaskennan mukaan venäjän väestöstä 79,8 % on venäläisiä. Muita kansallisuusryhmiä ovat tataarit (3,8 %), ukrainalaiset (2 %), baškiirit (1,2 %), tšuvassit (1,1%), mordvalaiset, valkovenäläiset. Alle 0,5 % väestönosuuden muodostavia kansallisuuksia ovat lisäksi muun muassa armenialaiset, avaarit, tšetšeenit, saksalaiset, juutalaiset, kazakit, marit ja udmurtit. Venäjän väestöstä 73 % asuu kaupungeissa.

Kulttuuri

Venäjällä sekä muissa entisen Neuvostoliiton maissa on varsin edistynyt kulttuuri Neuvostoliiton romahduksesta ja talouden lama-ajoista huolimatta. Sekä kirjallisuus että teatteri ovat Venäjällä suosittuja kulttuurimuotoja, mutta venäläinen musiikki ei ole merkittävästi menestynyt maan rajojen ulkopuolella hitiksi noussutta tyttöbändi t.A.T.u.:a lukuun ottamatta. Venäjän syrjäisemmillä alueilla kansanmusiikki on yhä voimissaan. Venäläinen kirjallisuus, teatteri, baletti sekä runous on maailmallakin arvostettua. Katso myös venäläinen keittiö.

Merkittävimmät luonnonvarat


- öljy
- maakaasu
- kivihiili
- timantit
- useat mineraalit
- puu

Merkittävimmät vientituotteet


- öljy
- maakaasu
- puutavara
Juhlapäivät
PvmSuomalainen nimiPaikallinen nimiHuomautuksia
1. tammikuuta & 2. tammikuutauusivuosiНовый годvaltiollinen juhlapäivä
7. tammikuutaortodoksinen jouluРождествоvaltiollinen juhlapäivä
23. helmikuutaisänmaan puolustajan päiväДень защитника отечестваvaltiollinen juhlapäivä
8. maaliskuutakansainvälinen naistenpäiväМеждународный женский деньvaltiollinen juhlapäivä
1. & 2. toukokuutakevään ja työn juhlaПраздник весны и трудаvaltiollinen juhlapäivä
9. toukokuutavoitonpäiväДень Победыvaltiollinen juhlapäivä
12. kesäkuutaVenäjän Federaation kansallispäiväДень независимостиvaltiollinen juhlapäivä
4. marraskuutakansallisen yhtenäisyyden päivävaltiollinen juhlapäivä
12. joulukuutaperustuslain päiväДень конституцииvaltiollinen juhlapäivä

Aiheesta muualla


- [http://www.rusembassy.fi/IndexFinl.htm Venäjän federaation suurlähetystö Suomessa]
- [http://www.venajaseura.com/linkit/alaotsikko10.htm Venäjä-aiheita ja -yhteyksiä]
- [http://maps.google.com/maps?ll=64.014496,90.527344&spn=33.827367,123.240234&t=h&hl=en Venäjä Google Mapsissa]
- [http://www.archive.org/details/VenajanHistoria Venäjän Historia 1878-1918] e-kirja Internet Archivessa
- Luokka:Entiset neuvostotasavallat als:Russland roa-rup:Rusii ms:Russia zh-min-nan:Lō·-se-a ko:러시아 ja:ロシア simple:Russia th:สหพันธรัฐรัสเซีย

Yhdysvallat

Amerikan yhdysvallat (United States of America, U.S.A.) on liittovaltio Pohjois-Amerikassa, joka sijaitsee pääasiassa Pohjois-Amerikassa. Se koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta, ja sillä on useita maa-alueita. Suomenkielessä siihen viitataan nimillä Yhdysvallat, USA tai Amerikka. Viime vuosisadalla, etenkin toisen maailmansodan jälkeen, Yhdysvallat on tullut taloudellisesti, poliittisesti, sotilaallisesti, tieteellisesti, teknologisesti ja kulttuurisesti maailman tärkeimmäksi vaikuttajaksi.

Historia

Yhdysvallat perustettiin 1776 brittiläisten siirtokuntien pohjalle. Yhdysvallat on siitä lähtien kirinyt vanhan emämaansa rinnalle ja 1900-luvun toisen puoliskon kääntyessä jo vähintäänkin saavuttanut mahtavimmat kansakunnat taloudellisesti, poliittisesti ja asevoimilla mitaten. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1991 Yhdysvallat on ainoa olemassaoleva supervalta. Myös yhdysvaltalainen kulttuuri on levinnyt eri muodoissaan maapallon kaikkiin osiin. Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi 4. heinäkuuta 1776 ja tunnustettiin kansainvälisesti 3. syyskuuta 1783. Sitä ennen alkuperäiset 13 osavaltiota, jotka muodostivat Yhdysvallat olivat Ison-Britannian siirtomaita. Yhdysvallat laajeni Mississippin länsipuolelle ostamalla Ranskalta vuonna 1803 Louisianan alueen. Aluekauppa oli huomattavasti nykyistä Louisianan osavaltiota suurempi, hankitut alueet käsittävät nykyisin 23 % Yhdysvaltain pinta-alasta. Vuosina 1837—1839 kymmeniätuhansia intiaaneja pakkosiirrettiin Missisippin länsipuolelle. Vuonna 1845 Yhdysvaltoihin yhdistyi Meksikosta 1836 itsenäistynyt Texas. Meksikon kanssa käydyn sodan tuloksena Yhdysvaltoihin liitettiin 1848 suunnilleen nykyisten Kalifornian, Nevadan, Arizonan ja New Mexicon osavaltioiden alue. Yhdysvaltojen sisällissota käytiin 1861—1865. Siinä mustien orjuuden jatkumista halunneiden etelävaltioiden itsenäistymisyritys tukahdutettiin. Orjuus lakkautettiin kaikkialta Yhdysvalloista 1863. Pohjoisissa osavaltioissa se oli lakkautettu jo aiemmin. Alaskan alue ostettiin Venäjältä 1867. Viimeiset merkittävät aseelliset yhteenotot intiaanikansojen kanssa käytiin ns. aavetanssi-liikkeen yhteydessä 1890. Puerto Rico ja Filippiinit siirtyivät Yhdysvaltain hallintaan vuonna 1898 Espanjaa vastaan käydyn sodan tuloksena. Yhdysvallat liittyi ensimmäiseen maailmansotaan huhtikuussa 1917. Toiseen maailmansotaan Yhdysvallat liittyi joulukuussa 1941 Japanin hyökättyä Pearl Harborin laivastotukikohtaan. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat oli Neuvostoliiton vastapuolena ns. kylmässä sodassa, johon liittyivät myös Korean sota 1950—1953 ja Vietnamin sota 1964—1975.

Politiikka

Yhdysvallat koostuu 50:stä osavaltiosta, joilla on rajoitettu itsehallinto, liittovaltion lain ylittäessä osavaltioiden lait. Osavaltioiden lainsäädännön varaan jäävät omaisuuteen, teollisuuteen ja yritystoimintaan liittyvät säädökset, rikoslaki ja työsuojelu. Yhdysvaltain presidentillä ja hänen hallinnollaan (toimeenpaneva hallituselin, executive) on paljon valtaa liittovaltion johtamisessa. Tällä hetkellä presidenttinä toimii republikaanisen puolueen edustaja George W. Bush. Presidentin lisäksi lakiasäätävänä elimenä toimii kaksikamarinen Yhdysvaltain kongressi. Oikeuslaitos on erityisen itsenäinen, ja käyttää myös perustuslakikontrollivaltaa. Presidentin valitsevat osavaltioista valitut 538 valitsijamiestä neljän vuoden kaudelle. Kongressin jäsenten kausi on kaksi vuotta edustajainhuoneessa ja kuusi vuotta senaatissa. Yhdysvalloissa on nykyisellään kaksi pääpuoluetta, republikaanit ja demokraatit. Enemmistövaalitavan vuoksi muiden puolueiden pääseminen mukaan todelliseen politiikkaan on vaikeaa. Esimerkiksi sekä Vihreä puolue että Libertaari puolue ovat tosin keränneet äänestäjiä, mutta todellisuudessa, ilman ainuttakaan senaattoria ja kongressiedustajaa, ne ovat kaukana vaikuttamisen ytimestä, saati omasta presidentistä. Kaksipuoluejärjestelmän takia yhdysvaltalaiset puolueet ovat poliittiselta spektriltään laajempia kuin eurooppalaiset vastineensa – niitä on pidettävä lähinnä vaaliorganisaatioiksi rakennettuina sateenvarjokeräelminä, joilla ei ole yhteistä ohjelmaa ja yhteistä aatetta, yhdestä johtajasta puhumattakaan. Liittovaltion laajuisen vaalikampanjan järjestäminen on erittäin kallista, joten erilaisten rahoitusta antavien eturyhmien nähdään näin vaikuttavan päätöksentekoon.

Yhdysvaltain ulkopolitiikka

Yhdysvaltain ulkopolitiikka on ainakin viimeiset sata vuotta keskittynyt demokratian levittämiseen maailmaan. Perinne alkoi Yhdysvaltain-Espanjan sodasta, kun Yhdysvallat julisti vapauttavansa kuubalaiset Espanjan sorrosta. Vuonna 1914 presidentti Woodrow Wilson lupasi tehdä maailman turvalliseksi demokratialle. Hänen ohjelmansa mukaan perustettiin mm. Kansainliitto. Wilsonin aikana Yhdysvallat miehitti Meksikon ja nousi maihin Haitilla ja Dominikaanisessa tasavallassa. Presidentit Franklin D. Roosevelt ja Harry Truman tukivat demokratiaa Euroopassa Marshall-avun avulla ja NATO:n perustamisella. Tavoitteen saavuttamiseksi Yhdysvallat taisteli Koreassa ja Vietnamissa estääkseen kommunismin leviämisen. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen, johon pääsyynä oli presidentti Reaganin panos, Yhdysvallat jäi maailman ainoaksi supervallaksi. Presidentti Clinton haki Yhdysvalloille uutta asemaa lähtemällä mukaan rauhanpakottamiseen onnettomasti päättyneeseen Somalian operaatioon, joka sai Yhdysvaltain vetäytymään enemmistä yrityksistä. Clinton toimi kuitenkin välittäjänä sopimukseen johtaneissa neuvotteluissa palestiinalaisten ja Israelin välillä ja osallistui Serbian ilmapommituksiin Kosovon sodassa. Hänen seuraajansa George W. Bushin hallintokausi muuttui tyystin syyskuun 11. 2001 -iskujen seurauksena, jolloin Yhdysvallat sai sekä YK:n turvallisuusneuvoston että yleiskokouksen yksimielisen tuen turvallisuutensa takeeksi ja kansainvälisoikeudellisen valtuutuksen Afganistanin operaatiolle. Kansainvälinen kritiikki kuitenkin kasvoi kun Yhdysvallat jatkoi hyökkäämällä Irakiin ilman YK:n mandaattia. Demokratian levittäminen ja terrorismin vastainen sota ovat nykyään keskeiset Yhdysvaltain ulkopolitiikan julkilausutut päämäärät. Sekä Afganistanissa että Irakissa järjestettiin monipuoluevaalit Yhdysvaltain miehityksen jälkeen.

Viimeaikaisia väittelynaiheita

Kansainväliset tahot ovat välillä kritisoineet Yhdysvaltojen väkivaltaisia ja ihmisoikeusrikkomuksiksi nähtyjä toimia erityisesti War Against Terrorism-kampanjan aikana. Merkillepantavia kysymyksiä ovat Guantanamo Bayn laivastotukikohdassa vankeina säilytetyt Afganistanin sodat "laittomat taistelijat". Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali nostatti laajaa kansallista ja kansainvälistä huomiota vuonna 2004.

Osavaltiot

Pääartikkeli: Yhdysvaltojen osavaltiot Yhdysvallat koostuu 50 osavaltiosta (viimeisin osavaltioksi hyväksytty oli Alaska, sitä ennen Havaiji, Puerto Rico äänesti liittymistä vastaan), pääkaupungista Washingtonista, joka on suoraan keskushallinnon alainen piirikunta, sekä joukosta territorioita, jotka ovat lähinnä Karibianmeren ja Tyynen valtameren saaria. Territorioista tunnetuin on Puerto Rico. Yhdysvaltain osavaltiot: Alaskan osavaltio sijaitsee fyysisesti erillään Yhdysvaltain pääosasta, Kanadan luoteispuolella. Havaiji puolestaan on Amerikan mantereesta erillään oleva Tyynen valtameren saariryhmä.

Maantiede

Havaiji Pinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurimpana valtiona ja koko Pohjois-Amerikan mantereen levyisenä Yhdysvaltain maantiede vaihtelee suuresti: Floridan mangrovemetsistä maan keskiosan suurille tasangoille ja Mississippi–Missouri -jokijärjestelmään. Tasankojen länsipuolella nousevat Kalliovuoret, niiden länsipuolella on aavikkoja, tasankoja ja Tyynenmeren rannikon välimerellinen ilmastovyöhyke, luoteessa jopa sademetsät. Erillinen Alaska on pääasiassa arktista aluetta ja Havaiji vulkaaninen saariryhmä.

Talous

Yhdysvaltain kansantalous on maailman suurin ja bruttokansantuote henkeä kohti maailman korkeimpia. Yhdysvaltojen talous on markkinapohjainen, jossa yksityiset ihmiset ja yritykset tekevät tärkeimmät päätökset, ja liittovaltio ja osavaltio ostavat tarvittavat tavarat ja palvelut valtaosin yksityisiltä markkinoilta. Yhdysvaltain rahayksikkö on dollari, jota on käytetty yleisesti kansainvälisen kaupan rahayksikkönä. Myös taloustilastot muutettiin aiemmin useimmiten dollareiksi kansainvälistä vertailua varten. Yhdysvalloilla on laajat luonnonvarat, runsaasti kulta-, öljy-, hiili- ja uraaniesiintymiä. Tehokas maatalous tekee maasta yhden maailman suurimmista maatalousmaista. Pääasialliset viljelykasvit ovat maissi, vehnä, sokeri ja tupakka. Teollisuustuotteita ovat autot, lentokoneet ja elektroniikka. Pääasiallinen työllistäjä on nykyisin palvelut, jossa työskentelee 3/4 työvoimasta. Tärkeimmät kauppakumppanit ovat naapurit Kanada, Meksiko, Euroopan unioni ja Kaakkois-Aasian teollistuneet maat Japani, Intia ja Etelä-Korea. Myös kauppa Kiinan kanssa on huomattavaa. Vuonna 2002 Yhdysvallat oli maailman kolmanneksi suosituin turistikohde 41,9 miljoonalla kävijällä.

Yhteiskunta

Väestö

Etniset ryhmät

Pääartikkeli: Yhdysvaltain väestöjakauma Yhdysvallat on etnisesti hyvin monimuotoinen maa. Maassa on vähintään miljoonan edustajan etnisiä ryhmiä yli 31, ja lukemattomia pienempiä ryhmiä. Väestönlaskennassa väestö on jaettu rotuihin: valkoinen, afrikkalais-amerikkalainen, hispaano, aasialais-amerikkalainen tai alkuperäis-amerikkalainen. Aasialaisuus yhdistetään yleensä Kaakkois-Aasiaan, joten juuriltaan Lähi-Idästä kotoisin olevat putoavat kategorioiden väliin. Hispaano tarkoittaa henkilöä, jolla on Latinalais-Amerikkalaiset juuret rodustaan tai ihonväristään huolimatta. Väestösuhteet ovat: valkoiset 77,1 %; mustat 12,9 %, aasialaiset 4,2 %, intiaanit ja alaskan alkuperäisväestö 1,5%; Havaijin ja oseanian alkuperäisväestä 0,3%; muut 4% (2000) Yhdysvaltain eurooppalaisperäisestä väestöstä 23 %:lla on saksalaiset sukujuuret, irlantilaiset 16 %, englantilaiset 13 %, skotlantilaiset, alankomaalaiset ja italialaiset 6 %.

Uskonto

Uskonnollisten ryhmien osuudet väestöstä: protestantit 56%, katoliset 28 %, juutalaiset 2%, muut 4%, ei mitään 10% (1989) Suurin yksittäinen kirkkokunta on katolinen kirkko, sen jäljessä etelän baptistit, joka on pitkälti jakautunut mustien (eli afrikkalais-amerikkalaisten) ja valkoisten seurakuntiin. Yhdysvalloilla on uskonnollissävytteinen historia ja uskonnonvapautta pidetään erittäin tärkeänä. Monet varhaisista emigrantti- eli maahanmuuttajaryhmistä pakenivat Euroopan uskonnollisia vainoja Pohjois-Amerikkaan. Esimerkiksi vuonna 1620 yli sata puritaania lähti Englannista kuuluisalla Mayflower-laivalla ja perusti Uuden-Englannin ensimmäisen pysyvän siirtokunnan. Pohjois-Amerikkaan on paettu uskonnollisia ja etnisiä vainoja myöhemminkin, kuuluisana esimerkkinä juutalaisten joukkopako Natsi-Saksasta.

Koulutus

Yhdysvalloissa koulutus on osavaltion, ei siis liittovaltion, velvollisuus, ja lait ja säädökset vaihtelevat huomattavasti. Useimmissa osavaltioissa, kaikkien opiskelijoiden täytyy osallistua pakolliseen koulutukseen lastentarhasta (johon yleensä mennään 5-vuotiaana) lähtien luokkatasoon 12 asti, jolta valmistutaan yleensä 18 vuoden iässä (tosin joissain osavaltioissa opiskelijoiden annetaan vanhempien suostumuksella jäädä pois koulusta 16 vuoden iässä). Yhdysvaltalaiset korkeakoulut vaihtelevat erittäin kilpailukykyisistä kouluista, sekä yksityisistä (kuten Harvard University, Cornell University ja Princeton University) että julkisista (kuten North Carolina Chapel Hill ja University of Virginia), satoihin korkeatasoisiin paikallisiin ammattikorkeakouluihin avoimine sisäänpääsyperiaatteineen.

Kielet

Pääartikkeli: Yhdysvaltain kielet Suurin osa Yhdysvaltain asukkaista puhuu englantia, mutta myös espanjaa puhutaan melko laajalti, erityisesti maan eteläosissa. Maalla ei ole virallista kieltä, vaan osavaltiot saavat päättää kielestään vapaasti. Englannin kieli on hallitseva kieli (puhujia 82 % väestöstä), espanja (10 %) ja havaijin kieli ovat virallisia joissain osavaltioissa.

Kulttuuri

Yhdysvallat on viihteen jättiläinen, etenkin elokuva- ja tv-teollisuuden alalla (Hollywood).

Merkittävimmät luonnonvarat


- kivihiili
- öljy
- maakaasu
- tina
- kalkkikivi
- rautamalmi
- suola
- kalkki
- kipsi
- pii
- lyijy
- puu

Merkittävimmät vientituotteet


- koneet
- kulkuneuvot
- elektroniikka Luokka:Yhdysvallat zh-min-nan:Bí-kok ko:미국 ms:Amerika Syarikat ja:アメリカ合衆国 simple:United States th:สหรัฐอเมริกา

Mestis

Mestis on Suomen toiseksi korkein jääkiekkosarja. Se perustettiin 2000 korvaamaan jääkiekon I-divisioona. Mestis on myös Suomen jääkiekkoliiton mestaruussarja, sillä se on korkein sarjataso, johon voi pelaamalla päästä. Vuosina 2000-2004 joukkueilla ei ollut mahdollista nousta suljettuun SM-liigaan, putoaminen Suomi-sarjaan on sen sijaan mahdollista. Kaudella 2004 - 2005 sarjan ylivoimaisesti voittanut KalPa nostettiin SM-liigaan, mutta tämän jälkeisistä sarjanousumahdollisuuksista ei ole tietoa.

Muutoksia kaudella2005-2006

Mestiksen uusin sarjamuoto (kaudelle 2005-2006) on muuttunut viime kausista. KalPan noustua liigaan joukkueita on jäljellä vain 11. Mestiksen runkosarjassa pelataan yhdentoista joukkueen nelinkertainen sarja, yhteensä 40 ottelua. Lisäksi kahdessa kolmen joukkueen välisarjassa pelataan kaksinkertainen sarja sekä yhdessä viiden joukkueen lohkossa yksinkertainen välisarja. Välisarjalohkossa A pelaavat Jokipojat, Jukurit ja KooKoo. Lohkon B muodostavat Hermes, Hokki ja Sport. Viiden joukkueen lohkossa C pelaavat FPS, Haukat, K-Vantaa, Salamat ja TuTo. Tämän lisäksi kukin Mestisjoukkue pelaa yhden kotiottelun Suomen 20-vuotiaiden maajoukkuetta vastaan. Näin runkosarjan otteluiden kokonaismääräksi tulee 45 ottelua.

Osallistuvat joukkueet

Entisiä osallistujia:
- Kalpa nostettiin SM-liigaan 2005

Voittajat

Suomen jääkiekkoliiton mestarit (Mestiksen aikana)

Linkkejä


- [http://www.finhockey.fi/kilpailutoiminta/sarjainfo/mestis/ Mestiksen viralliset sivut]
- Suomen Jääkiekkoliitto: http://www.finhockey.fi/ Luokka:Jääkiekkosarjat

I-Divisioona (jääkiekko)

I-Divisioona oli Suomen toiseksi korkein jääkiekkosarja, johon oli mahdollista päästä pelaamalla. Se perustettiin 1974, ja vuonna 2000 sen korvasi Suomen jääkiekkoliiton mestaruussarja, Mestis. I-divisioonan ja Mestiksen suurin ero on siinä, että SM-liigan suljettua ovensa Mestis on nykyisin korkein jääkiekon sarjataso, johon on mahdollista päästä pelaamalla. I-Divisioonasta sen sijaan oli mahdollista nousta liigaan - ja siihen oli myös mahdollista tippua liigasta. I-Divisioonan joukkuemäärä, otteluiden määrä ja karsintatavat vaihtuivat vuosien saatossa suuresti. Joukkueita oli sarjassa pääasiallisesti 10-12, mutta joinain kausina joukkueita oli vain 8, ja toisinaan 16. Lisäksi sarja jakaantui joinain vuosina ylä- ja alasarjoihin.

I-Divisioonaan osallistuneet

Tämän jälkeen I-divisioona muuttui Suomen jääkiekkoliiton mestaruussarjaksi, Mestikseksi, josta ei enää voinut pelaamalla nousta SM-liigaan.

Divarin tähtiä ja muita merkittäviä hahmoja


- Mika Helkearo, pelasi 580 ottelua ja teki niissä 817 pistettä (295+522).
- Gennadi Kurdin, SaPKo-legenda
- Steve MacDonald, SaPKo-legenda

Linkkejä


- Suomen Jääkiekkoliitto: http://www.finhockey.fi/
- Jatkoaika.comin divisioonahistoriikki: http://www.jatkoaika.com/mestis.php?sivu=kolumnit&id=1714 Luokka:Jääkiekko Luokka: Jääkiekkosarjat

Suomi-sarja

Suomi-sarja on Suomen kolmanneksi korkein jääkiekkosarja. Sarja jakaantuu etelä- ja pohjoislohkoihin.

Lohkojen joukkueet

Etelälohko
- HcM, Tampere
- HeKi, Heinola
- Ketterä, Imatra
- KooVee, Tampere
- LeKi, Lempäälä
- SaPKo, Savonlinna
- Titaanit, Kotka
- VT-HT, Rauma
- VG-62, Naantali Pohjoislohko
- Ahmat, Haukipudas
- Et-Po 72, Ylitornio
- Jeppis, Pietarsaari
- Kiekko-Laser, Oulu
- Raahe-K, Raahe
- RoKi, Rovaniemi
- SHT, Seinäjoki
- YJK, Ylivieska

Katso myös


- Mestis
- SM-liiga

Aiheesta muualla


- [http://www.finhockey.fi/tulospalvelu/suomi-sarja/ Suomi-sarjan tulospalvelu Suomen Jääkiekkoliiton sivulla] Luokka:Jääkiekkosarjat

NHL

National Hockey League eli NHL on vuonna 1917 perustettu jääkiekkoliiga, jota pelataan Pohjois-Amerikassa. Siihen osallistuu tällä hetkellä 30 joukkuetta Yhdysvalloista ja Kanadasta. Joukkueet on jaettu 2 konferenssiin ja ne edelleen 3 divisioonaan. Kussakin divisioonassa on täten 5 joukkuetta ja konferenssissa 15. NHL:n voittaja voittaa Stanley Cupin. NHL-joukkueilla on AHL-liigassa farmijoukkueet, joissa nuoret ja/tai kokemattomat pelaajat hakevat kokemusta ja taitoa NHL:ä varten.

Historiaa

AHL-liigassa

NHL:n perustaminen

NHL:n perustivat vuonna 1917 Montreal Canadiens, Montreal Wanderers, Ottawa Senators ja Quebec Bulldogs -joukkueet. Aluksi joukkueita oli vain kuusi.
- 1942-43 - 1966-67 "Original six" Boston Bruins, Chicago Blackhawks, Detroit Red Wings, Toronto Maple Leafs, New York Rangers ja Montreal Canadiens

Ensimmäinen laajennus


- 1967-68 NHL:ään liittyy kuusi uutta joukkuetta: Philadelphia Flyers, Los Angeles Kings, St. Louis Blues, Minnesota North Stars (josta tuli Dallas Stars 1993), Pittsburgh Penguins ja Oakland Seals (joukkue sijaitsi historiansa aikana myös Clevelandissa, pelasi NHL:ssä 1967-1978).
- 1970-71 NHL:ään liittyy kaksi uutta joukkuetta: Vancouver Canucks ja Buffalo Sabres
- 1971-72 NHL:ään liittyy kaksi uutta joukkuetta: Calgary Flames (pelasi ensin Atlantassa nimellä Atlanta Flames) ja New York Islanders
- 1974-75 NHL:ään liittyy kaksi uutta joukkuetta: New Jersey Devils (ollut aikaisemmin Colorado Rockies ja Kansas City Scouts) ja Washington Capitals
- 1979-80 NHL:ään liittyy neljä uutta joukkuetta: Carolina Hurricanes (aloitti Harford Whalersina) Colorado Avalanche (aloitti Quebec Nordiquesina), Edmonton Oilers, Phoenix Coyotes (aloitti Winnipeg Jetsina)
- 1991-92 NHL:ään liittyy yksi uusi joukkue: San Jose Sharks
- 1992-93 NHL:ään liittyy kaksi uutta joukkuetta: Ottawa Senators (NHL:ssä ollut myös aikaisemmin saman niminen joukkue vuosina 1917-1934) ja Tampa Bay Lightning
- 1993-94 NHL:ään liittyy kaksi uutta joukkuetta: Anaheim Mighty Ducks ja Florida Panthers
- 1994-95 NHL:ssä lakko, jonka johdosta runkosarja pelataan vain 48 kierroksen mittaisena. Uusi työehtosopimus (CBA) tehdään 10 vuodeksi.
- 1998-99 NHL:ään liittyy yksi uusi joukkue: Nashville Predators
- 1999-00 NHL:ään liittyy yksi uusi joukkue: Atlanta Thrashers
- 2000-01 NHL:ään liittyy kaksi uutta joukkuetta: Columbus Blue Jackets ja Minnesota Wild.
- 2004-05 14. syyskuuta 2004 työehtosopimus NHL:n ja NHLPA:n välillä umpeutui. 15. syyskuuta 2004 seuraomistajat julistivat työsulun. Yli 250 NHL-pelaajaa siirtyi Euroopan jääkiekkosarjoihin pelaamaan. 16. helmikuuta 2005 NHL:n puheenjohtaja Gary Bettman ilmoitti, että koko kausi 2004-05 on peruutettu, koska työehtosopimusta ei saatu NHLPA:n kanssa tehtyä. NHLPA hyväksyi 21. heinäkuuta 2005 uuden työehtosopimuksen joka lopetti koko kauden kestäneen työsulun.

Kauden rakenne

Gary Bettman] Kausi alkaa 82 ottelun runkosarjalla, jossa jokainen joukkue pelaa 41 koti- ja vieraspeliä. Pelit jakautuvat siten, että vieraasta konferenssista olevia joukkueita vastaan pelataan runkosarjassa 1 tai 2 peliä. Oman divisioonan joukkueita vastaan pelataan 5 tai 6 kertaa ja oman konferenssin, mutta ei oman divisioonan joukkueita vastaan pelataan 4 tai 5 kertaa. Runkosarjan jälkeen jokaisen divisioonan voittajat sekä kummankin konfrensin 5 seuraavaksi parasta joukkuetta pelaavat pudotuspelit (playoffit) paras seitsemästä (tarvitaan 4 voittoa) järjestelmällä. Parit pudotuspeleihin valitaan siten, että divisioonan voittajat sijoitetaan konfrenssin pistetaulukon kolmelle ensimmäiselle sijalle pistejärjestyksessä ja konfrenssin muut joukkueet niiden alle edelleen pistejärjestyksessä. Ensimmäinen joukkue kohtaa kahdeksannen, toinen seitsemännen, kolmas kuudennen ja neljäs viidennen. Seuraavilla pufotuspelikierroksilla parit etsitään samalla menetelmällä. Lopuksi kummankin konfrensin voittajat kohtaavat loppuottelussa, jossa Stanley Cup ratkaistaan. Runkosarjan otteluissa voitosta saa 2 pistettä ja tasapelistä 1 pisteen. Mikäli peli on varsinaisen peliajan jälkeen tasan pelataan 5 min jatkoaika neljällä-neljää vastaan. Tällöin mahdollisesti ottelun häviävä joukkue saa edelleen 1 pisteen. Varsinaisella peliajalla hävitystä ottelusta ei saa pisteitä. Pudotuspeleissä ottelut pelataan aina ratkaisuun saakka. Mikäli peli on varsinaisen peliajan jälkeen tasan pelataan jatkoeriä kunnes voittaja löytyy. Pudotuspeleissä jatkoerät pelataan normaalilla miehityksellä eli viidellä-viittä vastaan. Jatkoerät ovat äkkikuolema-periaatteella, eli peli päättyy jomman kumman joukkueen tehdessä maalin.

Konferenssi- ja divisioonajako

Itäinen konferenssi

Läntinen konferenssi

Varaustilaisuus (Entry draft)

Varaustilaisuudessa joukkueet varaavat NHL:ssä pelaamattomia pelaajia joukkueisiinsa. Varattavan pelaajan on täytettävä varausvuonnaan 18 vuotta syyskuun 15.päivään mennessä. Varausvuorot jaetaan menestykseen nähden käänteisessä järjestyksessä kuitenkin siten, että 4 huonoiten menestyneen joukkueen kesken vuorot arvotaan. Varaustilaisuuden tarkoituksena on pitää liiga mahdollisimman tasaisena. Varauskäytäntö otettiin käyttöön 1963 ja sen nimi oli alkuun Amateur Draft. Nimi vaihtui Entry draftiin vuonna 1979 jolloin WHA-liigasta liittyi 4 joukkuetta NHL:n. Nimenvaihdos kuvasti sitä, että nyt myös entisen WHA-liigan (ammattilaisliiga) pelaajat olivat varattavissa.
- Vuodet 1963-1967 varusjärjestystä kierrätettiin. Vuodesta 1968 lähten on käytössä ollut nykyinen käänteinen valintajärjestys.
- Vuosina 1963-1970 Montreal Canadiensilla oli oikeus valita 2 ranskankielistä pelaajaa ennen varsinaista Draftia.
- 1969 ensimmäinen eurooppalainen pelaaja varataan (Tommi Salmelainen (fin)) St.Louis Bluesin toimesta.
- 1989 ensimmäinen eurooppalainen varataan draftin ensimmäisenä varauksena (Mats Sundin (swe)) Quebec Nordiquesin toimesta.
- Draftissa on 9 kierrosta.

Katso myös


- Jääkiekon maailmancup

Linkkejä


- [http://www.nhl.com NHL:n viralliset kotisivut]
- [http://hockeydb.com Hockeydb, sisältää tilastotietoja pelaajista ja joukkueista]
- [http://www.nhlpa.com/ NHL:n pelaajayhdistyksen sivut] Luokka:Jääkiekko Luokka:Jääkiekkosarjat Luokka:National Hockey League Luokka:Yhdysvaltain urheilu Luokka:Kanadan urheilu ja:NHL simple:National Hockey League

AHL

AHL (American Hockey League) on Pohjois-Amerikassa pelattava jääkiekon ammattilassarja. Sarjassa on kaudella 2005-06 27 joukkuetta. Jokaisen joukkueen täytyy olla jonkun NHL-joukkueen farmiseura, eli sarjan pelaajat ovat pääasiassa nuoria pelaajia, jotka ovat sarjassa kehittymässä NHL:ä varten. AHL:n säännöt tukevat tätä kasvatusprosessia siten, että kunkin joukkueen pelaavassa kokoonpanossa saa olla korkeintaan viisi veteraania (joka tässä tapauksessa tarkoittaa yli 250 ammattilaisottelua pelannutta pelaajaa). AHL on perustettu 1936. AHL:n voittaja saa Calder Cupin. Runkosarjassa on 80 kierrosta, jonka jälkeen pelataan konferenssin sisäiset pudotuspelit. Itäisen ja läntisen konferessin voittajat kohtaavat Calder Cupissa, joka pelataan paras seitsemästä -järjestelmällä (tarvitaan neljä voittoa).

Konferenssi- ja divisioonajako

ITÄINEN KONFERENSSI
AtlanticEast
Albany River RatsBinghamton Senators
Hartford WolfpackBridgeport Sound Tigers
Lowell Lock MonstersHershey Bears
Manchester MonarchsNorfolk Admirals
Portland PiratesPhiladephia Phantoms
Providence BruinsWilkes-Barre/Scranton Penguins
Springfield Falcons
LÄNTINEN KONFERENSSI
NorthWest
Cleveland BaronsChicago Wolves
Grand Rapids GriffinsHouston Aeros
Hamilton BuldogsIowa Stars
Manitoba MooseMilwaukee Admirals
Rochester AmericansOmaha Ak-Sar-Ben Knights
Syracuse CrunchPeoria Riverman
Toronto MarliesSan Antonio Rampage

Farmisuhde NHL:än


- Albany River Rats (New Jersey Devils)
- Binghamton Senators (Ottawa Senators)
- Bridgeport Sound Tigers (NY Islanders)
- Chicago Wolves (Atlanta Trashers)
- Cleveland Barons (San Jose Sharks)
- Grand Rapids Griffins (Detroit Red Wings)
- Hamilton Bulldogs (Montreal Canadiens)
- Hartford Wolf Pack (NY Rangers)
- Hershey Bears (Washington Capitals)
- Houston Aeros (Minnesota Wild)
- Iowa Stars (Dallas Stars)
- Lowell Lock Monsters (Carolina Hurricanes ja Colorado Avalanche)
- Manchester Monarchs (Los Angeles Kings)
- Manitoba Moose (Vancouver Canoucks)
- Milwaukee Admirals (Nashville Predators)
- Norfolk Admirals (Chicago Blackhawks)
- Omaha Knights (Calgary Flames)
- Peoria Riverman (St. Louis Blues)
- Philadephia Phantoms (Philadelphia Flyers)
- Portland Pirates (Mighty Ducks of Anaheim)
- Providence Bruins (Boston Bruins)
- Rochester Americans (Buffalo Sabres)
- San Antonio Rampage (Phoenix Coyotes)
- Springfield Falcons (Tampa Bay Lightning)
- Syracuse Crunch (Columbus Blue Jackets)
- Toronto Marlies (Toronto Maple Leafs)
- Wilkes-Barre/Scranton Penguins (Pittsburgh Penguins)

Linkkejä

http://www.theahl.com AHL:n viralliset kotisivut Luokka:Jääkiekkosarjat ja:AHL

EHT

'Euro Hockey Tour on neljästä turnauksesta koostuva jääkiekon epävirallinen Euroopanmestaruussarja. EHT:n ottavat osaa Suomi, Ruotsi, Venäjä ja Tsekki. Osaturnaukset ovat: Ceska Pojistovna Cup Tsekissä, Karjala-turnaus Suomessa, Rosno Cup Venäjällä ja Sweden Hockey Games Ruotsissa. Kussakin turnauksessa pelataan yksinkertainen runkosarja eli jokainen maa pelaa kerran kutakin maata vastaan.

Voittaja ja pisteidenlaskujärjestelmä

EHT:n voittaja on se maa jolla on eniten pisteitä koossa kaikkien osaturnausten jälkeen. Pisteitä jaetaan siten, että varsinaisella peliajalla saavutetusta voitosta saa 3 pistettä, jatkoajalla tai rangaistuslaukauksilla saavutetusta voitosta 2 pistettä, jatkoajalla tai rangaistuslaukauksilla kärsitystä tappiosta 1 piste ja varsinaisella peliajalla kärsitystä tappiosta 0 pistettä.

Historiaa ja voittajat

EHT:tä on pelattu kaudesta 1997-98 lähtien. Voittajat:
- 1997-1998 Tsekki
- 1998-1999 Ruotsi
- 1999-2000 Suomi
- 2000-2001 Suomi
- 2001-2002 Suomi
- 2002-2003 Suomi
- 2003-2004 Suomi
- 2004-2005 Venäjä Luokka:Jääkiekkosarjat

Jääkiekon MM-kilpailut

Jääkiekon MM-kilpailut on järjestettin ensimmäisen kerran 1920. Kilpailut järjestää Kansainvälinen jääkiekkoliitto. Ensimmäiset kisat pidettiin Antwerpenin kesäolympialaisten yhteydessä. Vuonna 1983 Kansainvälinen jääkiekkoliitto julisti nämä kisat ensimmäisiksi virallisiksi MM-kilpailuiksi, sillä ottelut oli pelattu ennen varsinaisia olympialaisia näytösotteluina. Vastaavasti 1930 liitto päätti, että vuosien 1924 ja 1928 talviolympialaisissa pidetyt turnaukset saisivat MM-kilpailujen arvon. Samassa kokouksessa päätettiin myös pitää MM-kilpailut joka vuosi, mikäli mukana olisi ainakin yksi Euroopan ulkopuolinen maa. Toisen maailmansodan aikana kisoja ei järjestetty. Vuodesta 1972 lähtien MM-kisat on pidetty myös olympiavuosina, poikkeuksina vuodet 1980, 1984 ja 1988, jolloin erillisiä kilpailuja olympialaisten lisäksi ei pidetty. Vuodesta 1976 lähtien myös ammatikseen jääkiekkoa pelaavat ovat voineet osallistua jääkiekon MM-kilpailuihin. Nykyään kilpailussa on neljä tasoa, jotka ovat pääsarja sekä ensimmäinen, toinen ja kolmas divisioona. Pääsarjassa pelaa kuusitoista maajoukkuetta. Sen voittaja julistetaan jääkiekon maailmanmestariksi, ja sen kaksi huonointa maata tipahtavat ensimmäiseen divisioonaan. Sekä ensimmäisessä että toisessa divisioonassa pelaa kaksitoista joukkuetta kahteen, eri maissa pelattavaan kuuden joukkueen lohkoon jaettuna. Molempien lohkojen voittajat nousevat sarjatasoa ylemmäs ja viimeiseksi jääneet maat tipahtavat alempaan divisioonaan. Kolmannessa divisioonassa pelaavat loput maat, joita on tällä hetkellä viisi. Eniten MM-voitoja on saanut toistaiseksi Neuvostoliitto. Toiseksi eniten on saanut Kanada, vaikka onkin osallistunut turnauksiin enemmän.
Jääkiekon MM-kilpailujen mitalitaulukko
VuosiKultaHopeaPronssi
1920KanadaUSATšekkoslovakia
1924KanadaUSAIso-Britannia
1928KanadaRuotsiSveitsi
1930KanadaSaksaSveitsi
1931KanadaUSAItävalta
1932KanadaUSASaksa
1933USAKanadaTšekkoslovakia
1934KanadaUSASaksa
1935KanadaSveitsiIso-Britannia
1936Iso-BritanniaKanadaUSA
1937KanadaIso-BritanniaSveitsi
1938KanadaIso-BritanniaTšekkoslovakia
1939KanadaUSASveitsi
1947TšekkoslovakiaRuotsiItävalta
1948KanadaTšekkoslovakiaSveitsi
1949TšekkoslovakiaKanadaUSA
1950KanadaUSASveitsi
1951KanadaRuotsiSveitsi
1952KanadaUSARuotsi
1953RuotsiLänsi-SaksaSveitsi
1954NeuvostoliittoKanadaRuotsi
1955KanadaNeuvostoliittoTšekkoslovakia
1956NeuvostoliittoUSAKanada
1957RuotsiNeuvostoliittoTšekkoslovakia
1958KanadaNeuvostoliittoRuotsi
1959KanadaUSATšekkoslovakia
1960USAKanadaNeuvostoliitto
1961KanadaTšekkoslovakiaNeuvostoliitto
1962RuotsiKanadaUSA
1963NeuvostoliittoRuotsiTšekkoslovakia
1964NeuvostoliittoRuotsiTšekkoslovakia
1965NeuvostoliittoTšekkoslovakiaRuotsi
1966NeuvostoliittoTšekkoslovakiaKanada
1967NeuvostoliittoRuotsiKanada
1968NeuvostoliittoTšekkoslovakiaKanada
1969NeuvostoliittoRuotsiTšekkoslovakia
1970NeuvostoliittoRuotsiTšekkoslovakia
1971NeuvostoliittoTšekkoslovakiaRuotsi
1972TšekkoslovakiaNeuvostoliittoRuotsi
1973NeuvostoliittoRuotsiTšekkoslovakia
1974NeuvostoliittoTšekkoslovakiaRuotsi
1975NeuvostoliittoTšekkoslovakiaRuotsi
1976TšekkoslovakiaNeuvostoliittoRuotsi
1977TšekkoslovakiaRuotsiNeuvostoliitto
1978NeuvostoliittoTšekkoslovakiaKanada
1979NeuvostoliittoTšekkoslovakiaRuotsi
1981NeuvostoliittoRuotsiTšekkoslovakia
1982NeuvostoliittoTšekkoslovakiaKanada
1983NeuvostoliittoTšekkoslovakiaKanada
1985TšekkoslovakiaKanadaNeuvostoliitto
1986NeuvostoliittoRuotsiKanada
1987RuotsiNeuvostoliittoTšekkoslovakia
1989NeuvostoliittoKanadaTšekkoslovakia
1990NeuvostoliittoRuotsiTšekkoslovakia
1991RuotsiKanadaNeuvostoliitto
1992RuotsiSuomiTšekkoslovakia
1993VenäjäRuotsiTšekki
1994KanadaSuomiRuotsi
1995SuomiRuotsiKanada
1996TšekkiKanadaUSA
1997KanadaRuotsiTšekki
1998RuotsiSuomiTšekki
1999TšekkiSuomiRuotsi
2000TšekkiSlovakiaSuomi
2001TšekkiSuomiRuotsi
2002SlovakiaVenäjäRuotsi
2003KanadaRuotsiSlovakia
2004KanadaRuotsiUSA
2005TšekkiKanadaVenäjä
Luokka:Jääkiekko

Nova Scotia

Nova Scotia on Kanadan toiseksi pienin, Atlantin valtameren nuolema provinssi. Nimi on latinaa ja tarkoittaa Uutta Skotlantia. Suunnilleen samaa tarkoittava Uusi Kaledonia on valtio Intian valtameressä. Nova Scotia on myös kapealla kannaksella Amerikan mantereeseen New Brunswickin provinssiin liittyvä niemimaa. Provinssiin kuuluu myös viereinen suurehko Cape Bretonin saari ja Atlantin puolella pieni karikkoinen Sable Island. Provinssin maapinta-ala on noin 55 200 neliökilometria. Pohjoispuolella lähistöllä on pieni Prinssi Edwardin saari, joka on oma hallinnollinen provinssinsa. Alue on kylmän merivirran vaikutuksen alainen ja sen rannikkovedet ovat vaaralliset. Lähistöllä on valas- ja kala-apajia. Nova Scotian pääkaupungin nimi on Halifax, jossa on yli 360 000 asukasta. Koko provinssin asukasluku on noin 940 000.

Historiaa

Nova Scotian alueella on asunut intiaaniheimoja arviolta 11 000 vuoden ajan. Eurooppalaisista tiedetään ranskalaisten tulleen jo 1497. Kanadan muodostaessa yhtenäisen Englannin kruununsiirtomaan oli Nova Scotia yksi neljästä alkuperäisestä provinssista New Brunswickin, Québecin ja Ontarion ohella. zh-min-nan:Nova Scotia ko:노바스코샤 주