Järvi on maaston muotojen paikoilleen pakottamaa tavallisesti makeaa vettä (suolaisen veden järviä kutsutaan suolajärviksi). Yleensä järveen johtaa joki, josta vesi tulee ja siitä pois johtaa joki tai jokia (laskujoet), joista vesi pääsee pois. Joissakin järvissä jokia ei tule järveen, vaan vesi tulee järveen lähteistä. Erikoistapauksia ovat jäätikön alla olevat järvet, esimerkiksi VostokAntarktiksella.
Laskujoettomissa järvissä vettä poistuu ainoastaan haihtumalla. Siksi ne ovat usein erittäin suolaisia (Kuollutmeri, Kaspianmeri). Tällaiset järvet ovat usein merenpinnan alapuolella.
Järvien määrän arviointia vaikeuttaa se, että järvelle ei ole mitään täsmällistä kokomääritelmää. Siksi arviot vaihtelevat sen mukaan, minkäkokoiset lätäköt kulloinkin luokitellaan järviksi; järvisyys on ns. fraktaalinen suure. Suomessa, joka tunnetaan "tuhansien järvien maana", järviä on laskettu olevan muutamia satoja tuhansia, Kanadassa vielä enemmän.
Järvityypit
Järven synty edellyttää jonkinlaista kuoppaa tai painannetta. Järvet voidaan luokitella tämän kuopan syntytavan perusteella.
- Tektoniset järvet: kuoppa on syntynyt laattatektoniikan seuraksena eli peruskallion siirrosten vuoksi.
- Jääkauden synnyttämät järvet: järvi on syntynyt raskaan jäämassan kuluttamiin painanteisiin tai muihin jääkauden aiheuttamiin muodostumiin. Suomalaiset järvet ovat enimmäkseen jääkauden synnyttämiä.
- Tuliperäiset järvet: painanne on syntynyt Maan tuliperäisen toiminnan seurauksena.
- Jäätikköjärvet: järvi muodostuu jäätikön sulamisvesistä.
- Maanvyörymien aiheuttamat järvet: maanvyörymä patoaa järvelle altaan.
- Meteoriittikraattereihin syntyneet järvet: järvi on syntynyt meteoriitin törmäyskraatteriin. Tällainen järvi on esimerkiksi Lappajärvi.
- Tekojärvet: ihmisen aikaansaamia.
Eliöstö
Kukin järvi muodostaa oman pienen ekosysteeminsä. Järvissä ja niiden välittömässä läheisyydessä elää monia eliölajeja, onhan kostea ja usein ravinnepitoinenkin multa oiva kasvualusta kasveille. Kasveja taas syövät eläimet ja niitä edelleen toiset eläimet. Järvissä elää myös vesilintuja, kaloja ja monenlaisia pieneliöitä.
Järvien limnologiaa
Järven ekosysteemille ensiarvoisen tärkeitä varsinkin Suomen olosuhteissa ovat jokasyksyiset ja -keväiset täyskierrot. Täyskierto tarkoittaa sitä, että järven kerrostunut vesi sekoittuu pystysuunnassa. Tämä tasaa järven happi- ja ravinnepitoisuuksia. Talven aikana järven alusveden happi on usein kulunut orgaanisen aineksen hapettumiseen.
Täyskierto perustuu veden erilaisista lämpötiloista johtuviin tiheyseroihin. Kylmä vesi pyrkii painumaan kohti pohjaa ja lämmin nousemaan ylöspäin. Kesäisin ja talvisin pystysuuntainen sekoittuminen on heikkoa, sillä kesällä pintavesi on auringon lämmityksen ansiosta lämpimämpää kuin alusvesi. Vastaavasti talvella raskas neliasteinen vesi on vajonnut pohjaan pintalämpötilan ollessa 0°C (neliasteinen vesi on raskainta veden poikkeuksellisen lämpölaajenemisen vuoksi).
Keväällä täyskierto tapahtuu jään sulamisen aikana tai sitä ennen. Aurinko alkaa lämmittää kylmiä pintavesiä, kunnes koko vesimassan lämpötila on noin 4°C ja sekoittuminen on mahdollista. Syksyllä täyskierto syntyy, kun järven pintakerros jäähtyy alusvettä voimakkaammin. Syksyinen täyskierto kestää kauemmin kuin keväinen ja sen ajankohta vaihtelee.
Järvi, jossa täyskierto tapahtuu kahdesti vuodessa on dimiktinen. Vastaavasti kerran vuodessa sekoittuvaa järveä kutsutaan monomiktiseksi ja useammin sekoittuvaa polymiktiseksi. Amiktinen järvi ei sekoitu koskaan ja oligomiktinen vain harvoin, poikkeuksellisissa olosuhteissa. Oligomiktisen järven sekoittumisen voi laukaista esimerkiksi kylmä sade tai kova tuuli.
]
Joki on maanuoma, jossa virtaa vettä. Useimpien jokien kuljettama vesi on peräisin yläville maille osuneista sateista.
Jokiin liittyvää termistöä
- Akanvirta on takaisin vastavirtaan joskus pitkällekin johtava pyörre, etenkin kosken alla.
- Koski on joen osa, jossa maaston vieton vuoksi voimakas virtaus aiheuttaa aaltoilua ja kuohumista.
- Köngäs on jyrkkä vaahtoava vesiputous.
- Lehmänselkä on koskessa veden sileäksi kuluttama isohko vedenalainen kivi, joka ei juuri aiheuta yläjuoksulta näkyviä kuohuja ja on siksi aloittelijalle vaarallinen. Kannattaa opetella huomaamaan.
- Luusua on järvestä alkavan joen vuonomainen alkunielu.
- Meanderointi tarkoittaa sitä ilmiötä, että vesi kuluttaa etenkin ulkokaarretta ja muodostaa siten jokeen yhä suuremman mutkan, kunnes seuraava vastarannan mutka viimein syöpyy yhteen edeltävän mutkan kanssa ja synnyttää tällä tavalla putaan. (Ilmiön havaitsi ruotsalainen Meander).
- Niva on vahvahko virtapaikka, jossa aina näkyy pyörteitä.
- Pato on jokeen tehty rakennelma, jolla kanavoinnin avulla parannetaan vesiliikennettä tai kehitetään energiaa
- Pudas on takaisin pääjokeen yhtyvä joen haara, joka usein on syntynyt meanderoinnin seurauksena.
- Päävirta on yleensä mutkittelevan joen ulkokaarteessa, ellei esimerkiksi vinosta kalliopohjasta muuta johdu.
- Suvanto on hitaan ja rauhallisen virtauksen alue.
- Sahi on koskipaikan alapuolelle kertynyt pienten kivien matalikko.
- Suisto on joen loppupiste, jonne usein kertyy viuhkamainen joen kuljettaman maa-aineksen muodostelma.
- Sulku on jokeen tai kanavaan rakennettu laite, jonka avulla veneet voivat kulkea huoleti alas jyrkistäkin pudotuksista, sekä pystyvät myös kulkemaan ylävirtaan vaivatta.
- Vesiputous on kohta joessa, jossa vesi putoaa suoraan, tai melkein suoraan alaspäin.
- Vuolle on kosken niskalla nopeammin virtaamaan alkava "nielu", jonka tunnistaa päävirrassa olevasta alas osoittavasta v-kirjaimen muotoisesta laineesta. Se on useimmiten paras laskun alkupiste.
Vostok on oletetusti makeavetinen järvi joka sijaitsee neljän kilometrin paksuisen jääkerroksen alla Itä-Antarktiksella, paikoitellen 3 kilometriä korkean jäänalaisen Gamburtsevinvuoriston kupeessa. Järvi on nimetty sen päällä sijaitsevan venäläisen Vostok-tutkimusaseman mukaan. Se on maailman suurin tutkimaton järvi (pinta-ala 14 000 km² ja syvyyttä paikoitellen puoli kilometriä). Järven epäilleen olleen jääkannen alla jopa 25 miljoonaa vuotta. Sen eikä muidenkaan vastaavanlaisten järvien syntyhistoriaa ei tunneta tarkasti, mutta sen epäillään saaneen alkunsa jään sulaessa oman paineensa alla tai vulkaanisen toiminnan sulattamasta jäätiköstä.
1970-luvun radiokaikuluotauksia ja 1990-luvun satelliittimittauksia analysoimalla on päädytty myös siihen tulokseen, että järven pohjaa peittää paksu sedimenttikerros, eikä elämän mahdollisuutta ole poissuljettu. Järven yllä suoritetuissa jääkairauksissa on havaittu epäsuoria merkkejä ainakin mikrobitasoisesta elämästä ja siitä, että vesi todella on nestemäisessä muodossa.
Haihtuminen tarkoittaa nesteen, yleensä veden muuttumista kaasuksi ja siirtymistä ympäröivään tilaan. Toisin kuin kiehumista, haihtumista voi tapahtua kaikissa lämpötiloissa. Haihtumista kuvaa suure haihdunta.
Veden kiertokulussa tavallista erilaisilta pinnoilta, kuten vesistöistä, maasta tai kasvillisuuden pinnalta, tapahtuvaa haihtumista kutsutaan evaporaatioksi. Haihtumista voi tapahtua myös osana kasvien elintoimintoja siten, että vesi kulkeutuu kasvin juurien ja varren kautta haihtuakseen lopulta ilmaan kasvin lehdiltä. Tällöin puhutaan transpiraatiosta. Yhteisnimitys näille on evapotranspiraatio.
Haihtumisen vastakohta on tiivistyminen, jossa kosteus tiivistyy ilmakehästä alustalle. Jos kiinteä aine siirtyy suoraan kaasuksi ilmakehään olematta välillä nestettä, puhutaan sublimoitumisesta. Vastaava kaasun asettuminen suoraan pinnalle kiinteäksi aineeksi on härmistymistä.
Atomaarisesta näkökulmasta ilmiötä voidaan tarkastella seuraavasti: kuvitellaan, että suurennetaan haihduttavaa pintaa niin, että vesimolekyylit tulevat näkyviin. Tasapainotilassa osa sinne tänne liikkuvista vesimolekyyleistä joutuu takaisin haihduttavalle pinnalle, mutta pinnalta irtoaa saman verran uusia vesimolekyylejä ilmaan. Tällöin pinnan läheinen ilma on kylläinen vesihöyrystä. Varsinainen haihdunta vaatii energiaa eli vesimolekyylien suurempia nopeuksia. Tämän voi havaita esimerkiksi suihkun jälkeen tuntuvana kylmyytenä: haihtuminen sitoo energiaa iholta. Jatkuva haihdunta edellyttää lisäksi ilman pystysuuntaista sekoittumista, sillä muuten haihduttavan pinnan läheinen ilma tulisi nopeasti vesihöyrystä kylläiseksi.
Luokka:FysiikkaLuokka:Hydrologiaja:蒸発simple:Evaporation
Kuollutmeri
Kuollutmeri on järvi, joka sijaisee Jordanian ja Israelin rajalla.
Kuollutmeri sijaisee 408 m Välimeren pinnan alapuolella ja on maapallon matalin luonnonmuovaama paikka. Sen pituus on noin 76 kilometriä ja leveys 14 - 16 kilometriä ja se on paikoin jopa 400 metriä syvä.
Pinta-ala on 1049 neliökilometriä. Vetensä Kuollutmeri saa valtaosin Jordanvirrasta.
Suolapitoisuus
Kuollutmeri koostuu kahdesta altaasta. Niihin valuva vesi haihtuu Jordanin laakson voimakkaassa auringon paahteessa jättäen jälkeensä suola- ja mineraalikerrostumia.
Kuolleenmeren suola- ja mineraalipitoisuus on korkeimmillaan 33 prosenttia. Tämä johtuu jokien kuljettamasta eroosion irrottamasta aineksesta, jossa on myös suola-aineita.
Suolapitoisuus on niin korkea että se kannattelee uimaria pinnalla. Järven vedellä uskotaan olevan myös terveydelle myönteisiä vaikutuksia. Näistä syistä se on hyvin suosittu turistinähtävyys.
Korkean suolapitoisuuden vuoksi järvessä ei ole mitään elävää, muutamia harvalukuisia bakteerilajeja lukuun ottamatta.
Synty
Kuolleenmeren uskotaan erkaantuneen Punaisestamerestä noin 3 - 6 miljoonaa vuotta sitten.
Nykytila
Alueen kasvaneen vedenkulutuksen takia Jordanvirran tuoma vesimäärä on jatkuvasti vähentynyt, ja Kuollutmeri on vuosi vuodelta supistunut uhkaavasti. Tilanteen korjaamiseksi on suunniteltu tunnelia Punaisestamerestä, joka toisi 870 miljoonaa tonnia vettä vuosittain Jordanjokeen, ja sitä kautta Kuolleeseenmereen.
Fraktaali on joukko, joka on itsesimilaarinen: joukko näyttää samalta tai samankaltaiselta, katsoi sitä millä suurennoksella tahansa. Täsmällisemmin ilmaistuna fraktaali on joukko, jonka fraktaaliulottuvuus on erisuuri kuin joukon topologinen ulottuvuus. Fraktaalifunktio voidaan myös määritellä funktioksi, joka on jatkuva kaikkialla mutta ei derivoituva missään pisteessä.
Fraktaaliohjelmistoja
- [http://www.ultrafractal.com/ Ultra Fractal] - suosittu ohjelmisto Microsoft Windowsille
- [http://spanky.triumf.ca/www/fractint/fractint.html Fractint] - saatavilla useimmille alustoille
- [http://skyscraper.fortunecity.com/terabyte/966/ Makin' Magic Fractals]
- [http://www.chaospro.de ChaosPro] - Microsoft Windows
- [http://xaos.sourceforge.net/ Xaos] - Windows, Mac, Linux jne
Kirjallisuutta
- Fractal Geometry, Kenneth Falconer; John Wiley & Son Ltd; ISBN 0471922870 (1990)
- The Fractal Geometry of Nature, Benoit Mandelbrot; W H Freeman & Co; ISBN 0716711869 (1982)
- The Science of Fractal Images, Heinz-Otto Peitgen, Dietmar Saupe (toim.); Springer Verlag; ISBN 0387966080 (1988)
- Fractals Everywhere, Michael F. Barnsley; Morgan Kaufmann; ISBN 0120790610
Luokka:Matematiikkako:프랙탈ja:フラクタルth:แฟร็กทัล
:Pääartikkeli: Suomen historia
Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina.
Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä.
SydänkeskiajallaRuotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnallesuuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi1917.
Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä.
Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.
Hallinto ja politiikka
:Pääartikkeli: Suomen politiikkaSuomen politiikka
Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa.
Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä.
Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin.
Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.
: Pääartikkeli: Suomen kunnat
Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen.
Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.
Paikallinen aluehallinto
: Pääartikkeli: Suomen maakunnat
Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein.
Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä.
Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.
Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.
Vesistöt
Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne.
Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.
Maastonmuodot
Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.
Talous
HaltitunturiPääartikkeli: Suomen talous
Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi.
Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.
Matkailu
Yhdysvallat
Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.
Väestö
Pääartikkeli: Suomen väestö
Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.
Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa.
Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.
Väestön kielet
Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5 % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin.
Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää:
(lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])
Uskonnot
Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto
Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan.
Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.
Terveys
Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.
Koulutus
Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua.
Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.
Kulttuuri
Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi.
Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia.
savolaiset]]
Urheilu
Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo.
1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.
:Pääartikkeli: Suomen taide
Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.
Laattatektoniikka on teoria, joka kuvaa mannerliikuntoja.
Teorian esitti ensimmäisenä Alfred Wegener 1800-luvulla, kun hän huomasi Afrikan ja Etelä-Amerikan rantaviivojen sopivan hyvin yhteen.
Teoriaa vastustettiin aluksi kovastikin, mutta se löi itsensä läpi 1960-luvulla, erityisesti valtamerten pohjien paleomagneettisuutta mitanneiden tutkimuksen jälkeen. Tutkimukset osoittivat merten pohjien laajentuneen pitkien aikojen kuluessa, mikä todisti litosfäärin laattojen liikkuneen. Nykyisin laattatektoniikkaa pidetään yleisesti parhaana teoriana mannerlaattojen liikkeiden ja vuoristojen synnyn kuvaamiseen. On päästy jopa kuvaamaan mannerlaattojen välissä merenpohjassa tapahtuvia magmapurkauksia. Teoriaa käytetään osana koetettaessa selittää tulivuorien sijaintia ja maanjäristysherkkiä alueita maapallolla.
Laattatektoniikan ydinajatus on, että Maan sisus muodostuu kahdesta kerroksesta.: päällimmäisenä on litosfääri, sisempänä astenosfääri. Litosfääri kelluu astenosfäärin päällä, eikä se ole yhtenäinen kuori, vaan muodostuu kymmenestä päälaatasta ja useistapikkulaatosta. Laatat liikkuvat toisiinsa nähden ja niillä on kolmenlaisia rajapintoja: konvergenttisia, joissa kaksi laattaa liikkuu toisiaan kohti, divergenttisiä, joissa laatat erkaantuvat toisistaan, ja transformaalisia, joissa laatat liukuvat toisiinsa nähden sivuttain. Maanjäristykset, tulivuoret ja muu vulkaaninen toiminta, vuoristojen muodostuminen ja valtamerten keskiselänteiden laajeneminen tapahtuvat kaikki laattojen saumojen kohdalla.
- Transformaaliset eli konservatiiviset saumat aiheuttavat jännitteitä, sillä laatat eivät liu'u kitkatta toisiaan vastan, vaan niihin kertyy jännitteitä, jotka purkautuvat maanjäristyksinä. Tyypillinen tällainen sauma on San Andreas-siirros Pohjois-Amerikan luoteisreunalla.
- Divergenteissä saumoissa laatat liukuvat erilleen ja niiden välistä purkaantuu magmaa joka muodostaa uutta litosfääriä. Tällaisia ovat tyypillisesti valtamerten keskiselänteet sekä Itä-Afrikan hautavajoama.
- Konvergenteissä saumoissa toinen laatoista painuu toisen alle.
Mannerlaattojen rajat on tunnistettu tutkimalla vulkaanista toimintaa ja maanjäristyksiä.
Luokka:Geologiaja:プレートテクトニクスms:Plat tektonik
Kunnalle nimen antanut järvi sai alkunsa meteoriitin törmättyä maapallon pintaan kosmisella nopeudella kymmeniä miljoonia vuosia sitten. Perimätietoon pohjautuen järveä pidettiin kauan muinaisen tulivuoren kraatterina, mutta dosentti Martti Lehtinen todisti väitöskirjallaan Lappajärven syntyneen valtavan meteoriitin törmäyksen seurauksena.
Kuuluisia lappajärveläisiä
Timo Kotipelto, Arto Melleri
Aiheesta muualla
[http://www.lappajarvi.fi/ Lappajärven kunnan kotisivu]
Tiheys
Tiheys on suure, joka kuvaa kappaleen massan suhdetta sen tilavuuteen. SI-järjestelmässä tiheyden yksikkö on kg/m3 (kilogrammaa per kuutiometri), mutta myös yksikköjä g/cm3 (grammaa per kuutiosenttimetri) ja kg/l (kilogrammaa per litra) käytetään. Kappaleen keskitiheys saadaan jakamalla sen massa tilavuudella.
Tiheyden yksiköiden suhteet toisiinsa ovat seuraavat:
:1000 kg/m3 = 1 kg/l = 1 g/cm3
Maatalous on elinkeino, jossa tuotetaan ruokaa ja rehua kasvattamalla tiettyjä kasveja ja karjaeläimiä. Maatalous on ihmiskunnan tärkein ruoanlähde kalastuksen lisäksi.
Maatalous Suomessa
Suomessa oli maatiloja 74 328 kappaletta vuonna 2002. Edellisen vuosikymmenen aikana tilojen määrä väheni huomattavasti mutta keskikoko kasvoi.
Peltoja oli n. 2 228 000 hehtaaria. Eniten suomessa viljellään nurmikasveja, Tärkeimmät viljakasvit ovat ohra, kauraruis ja vehnä, sekä peruna, rypsi ja sokerijuurikas.
Karjataloudessa ylivoimaisesti eniten tuotetaan maitoa ja pienemmät määrät voita ja juustoa. Lihatuotteista merkittävin on sianliha, sen jälkeen naudanliha ja erilainen siipikarja. Viimeisenä tärkeänä maataloustuotteena ovat kananmunat.
Yli 7% suomalaisista maatiloista on luomutuotannossa (2002). Suomessa ei juurikaan käytetä viljelyssä äärimmäisen teollisia tehomaatalouden keinoja. Tähän vaikuttaa puhtaan tuotannon tavoitteen lisäksi osittain myös Suomen talven tuholaisia torjuva vaikutus.
Maanviljelyn muuttuminen
Ennusteissa on arveltu Suomessa sijaitsevien maatilojen koon kasvavan ja samalla uskotaan tilojen lukumäärälliseen laskuun. Nykyisellään uskotaan tilojen erikoistuvan tiettyyn tuotantoon. Maailman globalisaatiossa pyritään viljelemään siellä, missä kasvuolosuhteet ovat parhaimmat.
Toisaalta on eritetty monien maatilojen tulopohjan muuttuvan entisestään erikoistumalla esimerkiksi maatilamatkailuun.
Teollinen tehomaatalous ja sen haittavaikutukset
Teollistettu maatalous modernissa yhteiskunnassa pyrkii tuottamaan mahdollisimman paljon lihaa, maitoa, ja munia niin nopeasti ja halvalla kuin mahdollista ja mahdollisimman pienessä tilassa. Lehmiä, vasikoita, sikoja, kanoja, ankkoja ja muita eläimiä pidetään pienissä häkeissä tai karsinoissa, joissa ne harvoin mahtuvat edes kääntymään. Niiden ainoa tarkoitus on tuottaa lihaa, maitoa tai munia ihmisille. Niille syötetään lääkkeitä, mikäli sairaudesta paraneminen sitä vaatii.
Luonnonmukainen viljely ja sen kritiikkiä
Luonnonmukainen eli biologinen viljely (myös ekologinen viljely, lyhenteenä luomu) tavoittelee mahdollisimman luonnontilaista viljelyä ilman teollisuuden apukeinoja (esim. ilman apulantaa). Tätä mahdollisimman paljon luonnonmukaista kiertoa hyödyntävää viljelytapaa on kuitenkin arvosteltu tehottomasta toiminnasta maataloustukien varassa. EU:n alueella luomutuotannon osuus pinta-alasta on noin 3,3% (2002).
Luonnonmukaista viljelyä lähellä on myös biodynaaminen viljely, joka ei kuitenkaan perustu biologiaan vaan Rudolf Steinerin oppeihin. Näin ollen se on näennäistiedettä.
Kaspianmeren pinta-ala on 374 000 neliökilometriä, ja se sijaitsee 28 metriä merenpinnan alapuolella. 2200 neliökilometriä Kaspianmeren pinta-alasta on saaria. Kaspianmerellä ei ole laskujokia, mutta siihen laskevat muun muassa Volga, Ural, Kuma, Kura ja Terek. Kaspianmeri on kanavayhteydessä Itämereen, Mustaanmereen ja Vienanmereen. Araljärven kanssa Kaspianmeri muodostaa Aralokaspianmeren jäänteet. Volgan säännöstelyn vuoksi Kaspianmeren pinta-ala on hieman pienentynyt.
Kaspianmeren suolapitoisuus vaihtelee paljon järven eri osissa, mutta keskinmäärin se on 1,3%. Eteläisessä osassa se saattaa silti olla jopa 20-30%. Kaspianmeren suurin syvyys on 1029 metriä.
Pinta-ala (tunnus A) on alueen koon mitta, pinta-ala kertoo kuinka suuri jokin kuvio on alueeltaan.
Yksiköitä
Pinta-alan SI-johdettu yksikkö on neliömetri (m²). Isompiin alueisiin käytetään usein neliökilometriä (km²). Viljelysmaata ja metsää mitataan usein hehtaareissa (1 ha = 0,01 km²). Se on toisen maa-alan mitan, aarin (a), moninkerta – nimensä mukaisesti (heht(o)aari) sata aaria. Aaria ei enää juurikaan käytetä.
Kaavoja
Joitain yleisiä kaavoja kaksiuloitteisten kappaleiden pinta-alan (A) määrittämiseen:
- Neliö tai muu suorakulmio: A = l · w (jossa l on pituus ja w on leveys); neliön tapauksessa l = w.
- Ympyrä: A = π · r2 (jossa r on säde)
- Kolmio: A = B · h / 2 (jossa B on kannan leveys ja h on etäisyys janasta). Tätä kaavaa voidaan käyttää jos korkeus h on tunnettu. Jos kaikkien kolmen sivun pituudet ovat tunnettuja, voidaan käyttää Heronin kaavaa , jossa a, b ja c ovat kolmion sivujen pituudet ja s = (a + b + c)/2 eli puolet kolmion piiristä.
Joidenkin kolmiulotteisten kappaleiden pinta-alojen laskukaavoja:
- Pallo: A = 4·π·r2 , missä r on pallon säde
Kaspianmeren pinta-ala on 374 000 neliökilometriä, ja se sijaitsee 28 metriä merenpinnan alapuolella. 2200 neliökilometriä Kaspianmeren pinta-alasta on saaria. Kaspianmerellä ei ole laskujokia, mutta siihen laskevat muun muassa Volga, Ural, Kuma, Kura ja Terek. Kaspianmeri on kanavayhteydessä Itämereen, Mustaanmereen ja Vienanmereen. Araljärven kanssa Kaspianmeri muodostaa Aralokaspianmeren jäänteet. Volgan säännöstelyn vuoksi Kaspianmeren pinta-ala on hieman pienentynyt.
Kaspianmeren suolapitoisuus vaihtelee paljon järven eri osissa, mutta keskinmäärin se on 1,3%. Eteläisessä osassa se saattaa silti olla jopa 20-30%. Kaspianmeren suurin syvyys on 1029 metriä.
Victoriajärvi (Victoria Nyanza) on Afrikan suurin järvi, laajin trooppinen järvi maailmassa, pinta-alaltaan toiseksi suurin makean veden järvi maailmassa. Vesimäärältään se on seitsemänneksi suurin makean veden järvi maailmassa. Victoriajärven pinta-ala on 68 870 km² ja vesimäärä 2 760 km³. Se on Niilin pisimmän haaran alkulähde ja sijaitsee Tansanian, Ugandan ja Kenian alueella. Järvessä on yli 3 000 saarta. Monet niistä ovat asuttuja. Saariin kuuluvat muun muassa Ugandan puolella sijaitsevat Ssese-saaret.
Ensimmäinen eurooppalainen joka löysi Victoriajärven oli brittitutkimusmatkailija John Hanning Speke etsiessään vuonna 1858 Niilin alkulähdettä. Hän nimesi silloin järven kuningattarensa mukaan. Kuitenkin jo Al Aldrisin arabikarttaan 1160-luvulta on piirretty järvi ja kartta myös näyttää sen olevan Niilin lähde.
kuningattarensaLuokka:JärvetLuokka:TansaniaLuokka:UgandaLuokka:Keniako:빅토리아 호ja:ヴィクトリア湖
Michiganjärvi
]
Michiganjärvi on yksi viidestä Pohjois-AmerikanSuuresta järvestä. Sitä ympäröi myötäpäivässä etelästä alkaen Indianan, Illinoisin, Wisconsinin ja Michiganin osavaltiot.
Michiganjärvi on ainoa Suurista järvistä joka on kokonaisuudessaan Yhdysvaltojen rajojen sisäpuolella, kaikki muut järvet ulottuvat myös Kanadan puolelle. Sen pinta-ala on 57 750 km², ollen näin Yhdysvaltojen suurin makean veden järvi ja maailman viidenneksi suurin järvi. Järven syvin kohta on 281 m ja se sisältää 4 918 km³ vettä. Järven pinta on 176 metriä merenpinnan yläpuolella, saman verran kuin Huronjärvellä, jonka Mackinac-salmi yhdistää Michiganjärveen. Aikaisemmin Michiganjärveä kutsuttiin toisinaan Illinoisjärveksi.
Järven eteläranta on erittäin teollistunutta aluetta. Noin 12 miljoonaa ihmistä asuu järven rannoilla.
Michiganjärven rannat, erityisesti Michiganissa ja Indianassa, ovat tunnettuja kauneudestaan.
Luokka:Suuret järvetluokka:järvetzh-min-nan:Michigan Ô·ja:ミシガン湖simple:Lake Michigan
Iso Karhujärvi (engl. Great Bear Lake) on Kanadan Luoteisterritorioiden suurin järvi ja Pohjois-Amerikan neljänneksi suurin järvi. Järvi sijaitsee napapiirillä 186 metrin korkeudella merenpinnasta.
Ison Karhujärven pinta-ala on 31 153 km² ja se sisältää vettä 2236 km³. Järven keskisyvyys on 72 m ja syvin kohta 446 m. Rantaviivaa järvellä on 114 717 km.
Ainoa asutuskeskus järven rannalla on Deline, jossa asuu 650 ihmistä.
luokka:Kanadan järvetja:グレートベア湖
Njassajärvi
Njassajärvi on Afrikan hautavajoaman eteläisin järvi. Järven "löysi" tunnettu skotlantilainen tutkimusmatkailija ja lähetyssaarnaaja David Livingstone, siksi järveä joskus kutsutaankin Livingstonen järveksi (Livingstone's Lake). Järvi tunnetaan myös nimillä Lake Nyasa, Lake Nyassa, Lake Niassa ja Lake Malawi.
Järvi on noin 560 km pitkä ja leveimmältä kohdaltaan 75 km leveä. Järven pinta-ala on 29 600 km². Njassajärveä ympäröivät Mosambik, Malawi ja Tansania. Suunnilleen kolme neljännestä järvestä kuuluu Malawille, loput Mosambikille.
Järvessä on useita saaria. Niissä asutusta on ainoastaan Likomassa ja Chizumulussa. Asumattomiin saariin kuuluvat muun muassa Mumbo, Thumbi West, Mbenji sekä Katale.
Koska Njassajärvessä on runsaasti kalaa on se perinteisesti ollut tärkeä ravinnonlähde Malawin asukkaille. Järven tunnetuin kala on Chambo, makean veden ahven.
Luokka:MalawiLuokka:MosambikLuokka:TansaniaLuokka:Järvet
Saimaa
Saimaa on Suomen suurin ja Euroopan neljänneksi suurin järvi. Saimaan keskimääräinen pinnankorkeus on 75,70 metriä merenpinnan yläpuolella. Saimaan rannalla sijaitseviin kaupunkeihin kuuluvat Imatra, Joutseno, Lappeenranta, Savonlinna, Mikkeli, Varkaus, Joensuu ja Kitee. Saimaa muodostuu useista järvenselistä, joista suurimpia ovat Suur-Saimaan selkä eteläisellä Saimaalla, saariston pirstoma Pihlajavesi Savonlinnan eteläpuolella, luonnonkaunis Haukivesi Savonlinnan pohjoispuolella ja aava Pyhäselkä Joensuun eteläpuolella. Muita tunnettuja Saimaan osia ovat mm. kirkasvetinen Puruvesi, erämainen Luonteri sekä jylhä Kolovesi.
Saimaan pinta-ala on noin 4400 neliökilometriä. Suurimman osan vesistään Saimaa saa Pielisjoen kautta, joka laskee Saimaaseen Joensuussa. Kallaveden ja Syväri-järven (Nilsiä ja Varpaisjärvi) vedet laskevat Saimaaseen pääasiassa Varkauden, mutta osittain myös Heinävedenreitin kautta.
Saimaa kuuluu Vuoksen vesistöön. Saimaan lasku-uoma Vuoksi-joki virtaa Saimaasta Laatokkaan, mistä Saimaan vedet laskevat edelleen Neva-jokea pitkin mereen.
Saimaan kanava kulkee Lappeenrannasta Viipuriin ja Suomenlahteen. Toiset kanavat yhdistävät Saimaan toisiin itäisen Suomen järviin, mm. Unnukkaan, Kallaveteen, Pieliseen ja Juojärveen, muodostaen todellisen vesiteiden verkoston. Kanavia on aiemmin käytetty lähinnä puun ja muun rahtitavaran kuljettamiseen, mutta nykyisin - Saimaan kanavan vilkasta rahtialusliikennettä lukuun ottamatta - matkailijat, veneilijät ja risteilyalusten matkustajat, muodostavat kanavien tärkeimmän käyttäjäryhmän.
Saimaannorppa on Saimaalla elävä norpan alalaji.
In the preface of each of his books and on his website, computer scientist Donald Knuth offers to cheerfully pay a reward of "one hexadecimal dollar" to the first finder of each error, whether it be technical, typographical, or historical. For those who have to ask, his FAQ explains that a hexadecimal dollar is 256 pennies, or $2.56.
An article in MIT's Technology Review describes these reward checks as "among computerdom's most prized trophies" [http://www.technologyreview.com/view/article.asp?p=11380].
As of October 2001, Knuth reports having written more than 2,000 such checks, with an average value exceeding $8 per check
[http://www.ams.org/notices/200203/fea-knuth.pdf]. The "History of TeX" explains that "Knuth's name is so valued that very few of his checks — even the largest ones — are actually cashed, but instead framed." [http://www.tug.org/whatis.html]
The reward for coding errors found in Knuth's TEX and METAFONT programs (as distinguished from errors in Knuth's books) followed an audacious scheme inspired by the Wheat and Chessboard Problem [http://mathworld.wolfram.com/WheatandChessboardProblem.html]. It started at $2.56, and doubled every year until it reached $327.68[http://www.ams.org/notices/200203/fea-knuth.pdf]. Recipients of this "sweepstakes" reward include Chris Thompson (Cambridge) and Boguslaw Jackowski (Gdansk) [http://www.uni-giessen.de/hrz/tex/more_info/info/mailarchiv/mutex.1995/msg00147.html].
:Intelligence: Finding an error in a Knuth text.
:Stupidity: Cashing that $2.56 check you got.
:Seen in a Slashdot sig, quoted by Edward O'Connor [http://www.stgray.com/quotes/programming.html]
Each check's memo field identifies the book and page number. 1.23 indicates
an error on page 23 of Volume 1. (1.23) indicates a valuable suggestion on
that page. Such suggestions are worth 32¢ each. Note: Θ denotes the book Things a Computer Scientist Rarely Talks About, KLR denotes the book Mathematical Writing (by Knuth, Larrabee, and Roberts), GKP
denotes the book Concrete Mathematics (by Graham, Knuth, and Patashnik),
and f1 denotes fascicle 1.
[http://www.cs.uvic.ca/~ruskey/classes/KnuthIV/Class.jpg Frank Ruskey's class with checks]
Some reward checks include interest compounded continuously
[http://www.math.rutgers.edu/~zeilberg/mamarim/mamarimPS/king.ps (PostScript file)].
On July 1, 1996, Knuth sent out more than 250 letters, 125 of which contained checks, for errors reported in The Art of Computer Programming since the summer of 1981. A few of these remain unclaimed
[http://www-cs-staff.Stanford.EDU/~knuth/address.html].
David Sanes
David Sanes Rodriguez (circa 1957-1999) was a Vieques native who became famous after death, and one of the focal personalities in the struggle of Puerto Ricans to stop military bombings in his hometown. Sanes' death sparked the Cause of Vieques and the Navy-Vieques protests.
Brunel Bridge ]
The Royal Albert Bridge (sometimes called the Brunel Bridge or Saltash Bridge) spans the River Tamar in the U.K. between Plymouth, on the Devon bank and Saltash on the Cornish bank carrying the Great
History of the Latter Day Saint movement
The Latter Day Saint movement is a religious movement within ChristianRestorationism beginning in the early 19th century that led to the set of doctrines, practices, and cultures called Mormonism and to the existence of numerous Latter Day Saint churches. Its Orchid family (Orchidaceae).
It consists of only four species :
- Paraphalaenopsis denevei : Rat-tailed Phalaenopsis
- Paraphalaenopsis labukensis : Rat-tailed Phalaenopsis
- Paraphalaenopsis laycockii : Rat-tailed Phalaenopsis
- Paraphalaenopsis serpentilingua
There is one natural hybrid : Paraphalaenopsis × thorntonii (P. denevei<
Hope (album) Hope is the second album released by the Canadian group Klaatu, in September 1977. It is a concept album, recorded with the London Symphony Orchestra, about the sole survivor of an arrogant race of beings, who warns space travelers of hazards in the last days of his life.
The recording is rich in both musical content, as one of the most powerful combinations of rock and classical orchestr
Carlos Villagrán
Carlos Villagrán Eslava (born January 12, 1944) is a Mexican comedy actor and former journalist.
Villagrán combined both acting and writing at first; he became known for a character named Pirolo.
He went on to write for a local newspaper in Mexico City. As a writer, he became friends with screenwriter and future co-star Rubén Aguirre.
Nesreen Mustafa Sidiq Berwari
Nesreen Mustafa Siddeek Berwari is the current Iraqi minister for municipalities and public works, and a member of the Transitional National Assembly elected on January 302005. Minister Berwari holds an undergraduate degree in architectural engineering and urban planning from Baghdad University, and a graduate degree in public policy and management from Harvard University's
